marja isomursu - hirvieläinten näivetystauti - uusi eläintauti euroopassa

HIRVIELÄINTEN NÄIVETYSTAUTI ‐UUSI ELÄINTAUTI EUROOPASSA

Marja IsomursuEvira

Riistapäivät 18.‐19.1.2017

Mikä näivetystauti?Chronic wasting disease CWD• Tarttuva hirvieläinten aivotauti (tautiryhmä Transmissible

spongiform encelopathies, TSEs) • Aiheuttaja prioni

• normaalin proteiinin proteinaasiresistentti muoto (PrPres )• kertyy keskushermostoon ‐> hermokudoksen rappeutuminen

• Johtaa kuolemaan, ei lääkettä tai muuta parantavaa hoitoa• Muita TSE‐tauteja: BSE (nauta), scrapie (lammas ja vuohi),

TME (minkki), FSE (kissa) ja vCJD (ihminen)• CWD ainoa villieläinten TSE‐tauti

CWD: n aiheuttama aivorappeuma


Alkuperä Pohjois‐Amerikassa


Yhdysvaltain Coloradon yliopiston hirvieläintarhassa havaittiin kuihduttavaa ja kuolemaan johtavaa tautia mustahäntäkauriissa jo 1967– Pidettiin aluksi ravitsemuksellisena/ stressin aiheuttamana– Aivojen histopatologia kuten lampaiden scrapiessa ‐> Tauti

diagnosoitiin TSE:ksi 1978 (Tri Beth Williams) – Todennäköisesti esiintynyt villeissä hirvieläimissä jo kauan ennen

CWD esiintyy nykyään 23 Yhdysvaltain osavaltiossa ja 2 Kanadan provinssissa (USA:n rajalla)– Tauti on löytymisensä jälkeen koko ajan levinnyt laajemmalle

Sairastuneet lajit:– mustahäntäkauris Odocoileus hemionus, valkohäntäkauris

Odocoileus virginianus, wapiti (amerikkalainen isokauris) Cervuscanadensis, hirvi Alces alces


Oireita

huono ruokahalu laihtuminen huono karva kuolaaminen juominen ja virtsaaminen ↑↑ koordinaatiovaikeudet pää ja korvat roikkuu seisoo jalat harallaan apaattisuus, ”tyhjä katse”, liikkeiden toistoa

www.azgfd.gov

voi tarttua kaikkiin yleisimpiin hirvieläimiimme– metsäkauriissa ei ole todettu, periaatteessa herkkä laji

USA:ssa yleisin mustahäntä‐ ja valkohäntäkauriissa tartutettu mm. nautaan, lampaaseen, kissaan ja metsämyyrään hyvin pitkä inkubaatioaika (jopa vuosia) ja taudin kesto (kuukausia)

Tartunta saadaan toisesta eläimestä tai ympäristöstä Eläin erittää prionia sylkeen, virtsaan, ulosteisiin, myös sarvien verinahkaan

– myös veressä, muissa kudoksissa, raadossa Prioni säilyy hyvin maaperässä (vuosikausia)

– saattaa päätyä jopa kasveihin Prionia on eritteissä jo ennen oireita

Ei näytä tarttuvan ihmiseen – ei varmuutta


Tarttuminen


Taudin määritys

Kuolleesta eläimestä tutkitaan näyte aivorungosta (obex) ja pään imusolmukkeita ‐> näytteeksi tarvitaan pää, takaosan oltava ehjä

Elävä eläin: tonsillabiopsia (rauhoitettu eläin), peräsuolen imukudosbiopsia (ei välttämättä tarvita rauhoitusta)

ELISA‐testi, Western blot, immunohistokemia

Löytyivät normaalin villieläintautiseurannan yhteydessä– yli 18 kk ikäisistä hirvieläimistä otetaan rutiinisti CWD‐näytteet– näytteitä tutkittu n. 10‐40 / vuosi tällä vuosikymmenellä

Tapaukset: Tunturipeura: kuoli maaliskuussa pannoitusoperaation yhteydessä,

tavallista laihempi– Ensimmäinen tapaus peurassa (Rangifer tarandus)!

Hirvet1. Käyttäytyi oudosti, oli laiha, lopetettiin (naaras, 13‐14 v.)2. Löytyi kuolleena, kuolinsyy trauma, kunto normaali (naaras)

Norjassa Euroopan ensimmäiset CWD‐tapaukset


CWD Euroopassa vuonna 2016


Viimeisimmät tapaukset syksyltä 2016• kaksi normaalisti metsästettyä villiä tunturipeuraa• päällisin puolin terveitä• samalta alueelta (Nordfjella) kuin 1. tapaus• havaittu tehostetussa seurannassa

www.vetinst.no


CWD‐seuranta Suomessa

Perustuu yleiseen villieläintautiseurantaan: kansalaiset toimittavat näytteeksi kuolleena löytyneitä tai sairaana lopetettuja eläimiä

Oikein kohdennettuna paras tapa löytää populaatiosta uusi eläintauti CWD:n seurannassa kohteina erityisesti:

– Yli vuoden ikäiset• Kuihtuneet• Hermostollisista oireista kärsineet• Kolarieläimet ja pedon tappamat

Aiempia kohdennettuja näytteenottoja:– metsästetyt valkohäntäkauriit (v. 2009)– poroteurastamoilla kerättyjä näytteitä (2003‐2004)

Evirassa tutkittujen CWD‐näytteiden määrät• 2003‐2015 poroja 1406 kpl, hirviä 149 kpl, valkohäntäkauriita 643 kpl


Kerran eläimiin ja niiden elinympäristöön päästyään CWD käytännössä mahdoton hävittää– Populaation alueellinen hävitys alkuvaiheessa voi tehota

Yleistyessään heikentää populaation kasvua ja voi pienentää sitä Toimenpiteet leviämisen estämiseksi vaikuttavat metsästäjiin

– metsästettyjen ruhojen siirto ja käyttö– mahdollinen testausvelvoite hirvieläimille– riistan ruokinnan rajoitukset

Vaikutukset ihmisiin? Hirvieläintarhat vaikeuksissa Poronhoito: lihan menekki, eläinten hyvinvointi

Uusi eläintauti – arvaamattomat seuraukset


Mitä väliä?

Huolehditaan taudin seurannasta– Varhainen havaitseminen ‐> paremmat

mahdollisuudet rajoittaa taudin leviämistä

Elinvoimaiset suurpetokannat– CWD‐eläimet jäävät helpommin pedon saaliiksi

Estetään taudin tulo maahan– ei elävien hirvieläinten tuontia riskialueilta– ei hirvieläintuotteiden tuontia riskialueilta


Mitä voidaan tehdä?

Kiitos näytteiden lähettäjille

Kiitos kollegoilleMinna Nylund

Varpu Hirvelä‐KoskiSirkka‐Liisa Korpenfelt

Kiitos huomiosta!


marja isomursu - hirvieläinten näivetystauti - uusi eläintauti euroopassa

Science