/

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006

Urakointimahdollisuudet Euroopassa –

eurooppalainen puunkorjuu 2020

Antti Asikainen, METLA

Tausta

Suomessa ja Ruotsissa kilpailtiin puunkorjuun koneellistamisessa 80- ja 90 -luvuilla

Tavoitteena oli koneellistaa koko puunkorjuu

90-luvulla metsäkoneenrakennus keskittyi Suomeen ja Ruotsiin

2000 –luvulla Suomesta on tullut johtava metsäkonevalmistaja

Suurten konevalmistajien omistus on ulkomaisten yritysten käsissä (Komatsu, Deere)

Esityksen sisällys Puunkorjuun toimintaympäristön kehitys

Euroopassa ja maailmassa laajemminkin

Muiden metsäoperaatioiden (istutus, taimikonhoito jne.) kehitystrendit

Metsäkoneyrittämisen kehitys Euroopassa ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset Puola, Saksa, Skotlanti

Puunkorjuun toimintaympäristö 2020

Globalisoitunut puunhankinta kuitupuu, sahatukit ja

energiahake kasvatetaan ja korjataan/kuljetetaan ympäri maapalloa

korjuumenetelmät harmonisoituneet

Metsäkoneyritykset toteuttavat kaikki metsäoperaatiot vastuut laajentuneet nykyisestä kattaen kaikki

metsäoperaatiot metsän uudistamisesta päätehakkuuseen

Metsänomistajuus stabiloitunut Metsäomaisuus palautettu alkuperäisille

omistajilleen Itä-Euroopassa Venäjän metsänvuokrauskäytännöt vakiintuneet Muilla mantereilla metsäyhtiöiden hallussa on

entistä suurempia istutusmetsiä

Puunkasvatus ja –korjuu siirtymässä istutusmetsiin tasakokoiset puustot vähän

ympäristörajoitteita (biodiversiteetti, maaperävauriot, monikäyttö)

yksinkertainen logistiikka

Langattomat tietoverkot kattavat koko Euroopan jatkuva yhteys korjuukaluston ja metsäkonttorin

välillä tiedonsiirtonopeudet nousevat 1000-kertaisiksi

Laaja vaihtelu fyysisessä toimintaympäristössä lämpötila: -40C -> +45C maasto-olosuhteet: kaltevuus, kantavuus, pinta korjattavassa puustossa valtava vaihtelu

Hakkuun koneellistamisaste EU-maissa 2004

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

SWE FIN IR

LGB N-L

BELDEN

ESTFRA

GERSAP

PORAUS

HUNTCH

LAT

ITA

POL

Slovak R

ep.

Slovenia

GRE

Lithu

ania

Cypru

sLU

XMalt

a

Mechanisation in cutting

Hakkuumenetelmien kehitys: Tavaralaji- vs. runkomenetelmä

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

num

ber o

f sol

d m

achi

nes/

year

Runkomenetelmä

TavaralajimenetelmäTeknisesti mahdollinen trendi

Nykyinen kehitystrendi

Visio 2020

CTL –menetelmällä korjataan suurin osa maailman puustosta

CTL –koneiden myynti 6 000 konetta/a 75% koneista valmistetaan Suomessa Suomi sektorin teknologiajohtaja Sektori työllistää 4 000 - 5 000 henkilöä

Suomessa

Case Puolahakkuumäärä n. 31 milj m3/a (kuoretta)

Hakkuun koneellistamisaste <5% Puusto pääosin hiekkamaalla kasvavaa

mäntyä yli 90% korjattavissa koneellisesti Metsähallitus omistaa metsistä 83 % Nykyinen korjuuyrittäjäkunta ei kykene

koneellistamaan korjuuta investointien rahoitusongelmien vuoksi

Case Puola

Metsätraktoreilla hyvä maine Hakkuukoneisiin suhtaudutaan varauksin

pelko työllisyysvaikutuksista Työturvallisuuden paraneminen vahva

koneellistamisen argumentti Koneyrittäjiä naapurimaista toimii jo

Puolassa Työnjohto ei ole tottunut koneellisen

puunkorjuun johtamiseen

Kuva Marcin Pisarek

Case: Saksa hakkuumäärä 51 milj. m3/a (kuoretta)

Saksa Yrityskoko on edelleen pieni

moottorisaha+skidderi/maataloustraktori + vinssi

1-2 konetta, vaimo hoitaa kirjanpidon Moderni koneurakointi alkoi 20 v. sitten

kuormaa kantavien metsätraktoreiden tullessa markkinoille

Hakkuusopimukset saadaan henkilökohtaisten kontaktien kautta (metsänomistajat + valtion metsänhoitajat)

Koneita käytetään yhdessä vuorossa korkeat tuntikustannukset

Katkonnan ohjausjärjestelmät sekä hankinnan ohjauksessa käytettävä langaton tiedonsiirto eivät käytössä laajasti

Metsäteollisuus keskittyy harvesteri + metsätraktori –yhdistelmä

yleistyy järeä laatulehtipuu moottorisahakorjuuna

Puuhuutokaupat yleistymässä, suhteisiin perustuva käytäntö väistymässä

Haasteita Kuljettajien koulutus vähäistä Yksityisten metsänomistajien mobilisointi Puutavaralajien määrä lisääntyy

Puunhankinnan ohjaus keskittyy Siirtyminen Suomen malliin Keskitetty puunkorjuun ohjaus Pelkona korjuutaksojen aleneminen

Skotlanti (hakkuumäärä 8 milj. m3 (kuoretta, koko Britannia)

Aboyne / harvennus

Skotlanti (Röser & al.)

Knokkando – avohakkuu

Puunkorjuu tapahtuu lähes yksinomaan istutusmetsistä

Korjuu on koneellista, kuten Suomessakin Korjuuolosuhteet poikkeavat suomalaisista

maaperän heikko kantavuus (turvemaat) mäkisyys korjattava puusto erittäin tiheää

Hakkuun tuottavuus ja kustannustaso lähellä Suomalaista tasoa

Skotlanti

Skotlanti, hakkuun tuottavuus avohakkuulla

0

5

10

15

20

25

LP1 (93) LP2 (101) LP3 (124) LP4 (142) LP5 (178) LP6 (208)

Sample plot and stem size, dm3

m3 /

h E15E0

Skotlanti, hakkuukustannus avohakkuulla

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

25.0

30.0

0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6

Stem size, m³

Logg

ing

cost

, €/m

³

E15 = E0*1.39

Metsäenergian korjuu nostaa työmääriä n. 30% Euroopassa

0

100

200

300

400

500

600

700

Fellerbunchers

Forwarders Chippers Chip trucks

Ann

ual s

ales

, mill

. €

Whole EUManufactured in Finland

Metsänhoitotyöt koneellistetaan

Päätelmiä Yrittäjävetoinen puunkorjuu on arkipäivää

Euroopassa Tottumattomuus konekorjuuseen rajoittaa

tehokkaiden työmenetelmien käyttöä ja alentaa tuottavuutta

Maakohtaiset erot ovat suuria, mutta harmonisoitumassa metsänomistus korjuuolosuhteet metsäteollisuus

Päätelmiä Puuta käyttävä teollisuus

siirtynyt/siirtymässä globaalien yritysten haltuun Jalostuslaitosten puunkäsittely perustuu

CTL-teknologiaan Suomalaisilla puunkorjaajilla kova maine

Euroopassa Korjuumarkkinoille lähteminen vaatii

maakohtaisen tarkastelun Varauduttava toimimaan useissa maissa

Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta tutkimuksen keinointutkimuksen keinoin