malmin seurakunta toimintakertomus 2015...vuonna 2015 lasku oli 853 henkeä. tästä kirkosta...

MALMIN SEURAKUNTA

TOIMINTAKERTOMUS 2015

2

SEURAKUNTA IHMISTÄ VARTEN Kun aloitin kirkkoherrana 25 vuotta sitten, pidin tärkeänä ajatusta siitä, että seurakunta on ihmistä varten. Teema on viimeistä vuosikertomusta kirjoittaessa ajankohtainen. Ajatus liittyy seurakunnan perimmäiseen tehtävään. Jeesus tuli ihmisten maailmaan. Hän tuli ihmistä varten. Hänellä oli sanoma ihmiselle. Seurakunnan tehtävä on kertoa sanomaa. Näin seurakunta on sanomansa vuoksi ihmistä varten. Seurakunnan tehtävään liittyy lähimmäisen rakkaus. Ei vain siitä puhuminen vaan myös sen toteuttaminen. Elämää tukeva seurakunta on ihmistä varten. Viime vuosina on puhuttu paljon jäsenlähtöisestä toiminnasta. Seurakunnan toiminnan tulisi nousta jäsenten tarpeista. Samalla on kartoitettu, minkälaisia ihmisiä Helsingissä ja seurakunnan alueella asuu. Kartoitus osoittaa, että ihmiset eivät ole samanlaisia. Heidän tarpeensa, ajatustapansa, toiveensa myös suhteessa seurakuntaan poikkeaa oleellisesti toisistaan. Helsinkiläisten ajatus- ja arvomaailmaa eroaa paljon muusta maasta. Monilla seurakunnan perinteisillä toimintamuodoilla ei ole juurikaan kosketuspintaa moniin alueen ihmisiin. Tässä on seurakunnalla suuri haaste. Seurakunnan jäsenmäärä on laskenut viime vuosina tasaisesti. Vuonna 2015 lasku oli 853 henkeä. Tästä kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden erotus selittää 441 henkeä, eronneita 799, liittyneitä 358. Kastettuja oli sata enemmän kuin kuolleita. Puolet vähennyksestä johtuu negatiivisesta muuttoliikkeestä. Olisiko seurakunta voinut olla merkityksellinen 800 lähtijälle? Tutkimusten mukaan suurin osa eroaa siksi, ettei usko Jumalaan, ei ole uskonnollinen ihminen tai ei pidä kirkkoinstituutiota itselle merkityksellisenä. Moniin näihin ihmisiin ei voi varmaan millään tavalla vaikuttaa. Syyt lähteä ovat aitoja ja rehellisiä. Silti seurakunnan tekeminen merkityksellisesti edellyttää jäsenlähtöistä toimintatapaa. Jos seurakunta tahtoo olla ihmistä varten, on sen elettävä ja toimittava niin, että ihminen kokee sen hänelle merkitykselliseksi. Kuluneen vuoden aikana on puhuttu paljon toimintakulttuurin muutoksesta. Muutoksen ydin nousee jäsenlähtöisyydestä. Tärkeä on nähdä, että ihmiset ovat erilaisia. On etsittävä erilaisia tapoja olla merkityksellinen. Lähtökohdissaan seurakunta on ihmistä varten. Siksi on oltava valmis etsimään muutosta, joka antaa mahdollisimman monelle alueen asukkaalle mahdollisuuden kokea seurakunta tärkeäksi. Kun lähden rivistä, toivon, että seurakunta on jatkossa valmis etsimään rakentavaa muutosta. Muutos löytyy, jos seurakunta kykenee olemaan ihmistä varten. Pertti Simola

3

SEURAKUNTANEUVOSTO 2015 Marraskuun 2014 vaaleissa valittu seurakuntaneuvosto aloitti toimintansa tammikuussa. Seurakuntayhtymässä järjestettiin luottamushenkilöille yhteistä koulutusta kevätkaudella. Tammikuussa oli luottamushenkilötapahtuma Kulttuuritalolla ja toukokuussa vaellus Narikkatorilta Tuomiokirkon kryptaan. Malmilla oli oma perehdyttämisilta 13.1. ja luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen 18.1. Toukokuussa osa luottamushenkilöistä osallistui Kouvolan kirkkopäiville. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tuula Pontela. Helmikuun kokouksessa neuvosto päätti, että seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtajana toimii vuonna 2015 varapuheenjohtaja. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä kokouksissa. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistiin seurakunnan kotisivuilla. Kokouksia oli yksitoista. Kokouksia pidettiin eri toimipisteissä: Malmin kirkolla neljä, Viikin kirkolla kaksi, Pihlajamäen, Puistolan, ja Jakomäen kirkoilla sekä Tapulin ja Pukinmäen seurakuntakodeilla yksi. Vuoden aikana kokouksissa esittäytyivät diakoniatyö, varhaisnuorisotyö ja lähetystyö. Lokakuussa tutustuttiin seurakunnan asukaspohjasta kertovaan Jäsen 360-ohjelmaan. TOIMINTA JA TALOUS Seurakuntaneuvosto hyväksyi työalojen ja seurakuntapiirien toimintakertomukset helmikuun kokouksessa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin seurakuntapiirien jalkautumissuunnitelmat. Niiden tavoitteena on konkreettinen suunnitelma siitä, miten seurakuntapiiri toimii omien tilojensa ulkopuolella. Toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelua varten neuvosto asetti toimikaudekseen toiminta- ja taloussuunnittelutoimikunnan, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra ja jäseninä Kaisa Raittila, Pekka Salomaa ja Heta Warto. Vuoden 2016 toimintaa varten seurakunta sai seurakuntayhtymältä käyttöönsä 7,27 milj. euroa, vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 355.000, 5,9 %. Talousarvio laadittiin 172.000 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aiempien vuosien säästöstä, jota arvioitiin olevan vuoden 2015 lopussa 865.000 euroa.

Seurakuntien määrärahoja suunnitellaan vähennettäväksi vuosina 2017 5 % ja vuonna 2018 7 %. Tästä syystä talousarvioista poistettiin avoimeksi jääneitä virkoja ja työsuhteita: kaksi suntiota, kaksi osa-aikaista suntiota, kaksi nuorisotyönohjaajaa, lastenohjaaja diakoniatyöntekijä ja kanslisti.

1. Jäsen 360 -ohjelmaan tutustuminen ja arvio sen käyttömahdollisuuksista jäsenlähtöisen toiminnan arvioinnissa

2. Seurakuntalaisten osuuden lisääminen jumalanpalveluselämän suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kutsu- ja erityisjumalanpalvelusten kehittäminen

3. Toiminnan suuntaaminen toimitilojen ulkopuolelle vuoden 2015 jalkautumissuunnitelmista saatujen kokemusten pohjalta

4. Alueen asukkaiden arkeen liittyvän toiminnan kartoittaminen, uusien toimintatapojen etsiminen erityisenä painopisteenä yksin asuvat alueen asukkaat

5. Seurakunnan monikulttuurisuusstrategian päivittäminen

4

HENKILÖSTÖ Vakinaisten työntekijöiden valintaa valmistelemaan seurakuntaneuvosto asetti toimikunnan, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra, jäseninä Laura Leipakka, Pekka Salomaa ja Tuulikki Vuorinen. Vakituiseen työtehtävään vuoden aikana otettiin toimistosihteeri Eeva-Kaisa Mönkkönen. Anna Ryhänen siirrettiin nuorisotyönohjaajan virasta diakonian virkaan. Katri Karppinen nimettiin varhaisnuorisotyön vastaavaksi työntekijäksi. Sijaisuuksia hoitamaan otettiin seurakuntapastorit Saara Pasonen ja Annaelina Tähtinen, kanttori Outi Aro-Heinilä, diakoniatyöntekijä Susanna Heikkinen, lastenohjaajat Tiina Aalto ja Anna Henninen, osa-aikaiset suntiot Merja Hellsten, Helena Kovanen, Zubaila Masih. Rippikoulutyön kesätyötekijöitä otettiin kuusi. MUITA ASIOITA Seurakuntaneuvosto valitsi piirineuvostot kahdeksi vuodeksi, antoi lausunnon seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja palautteen yhtymässä vireillä olevan toimintakulttuurin muutosta valmistelevien työryhmien väliraporteista. Pyhän Henrikin seurakunnan kanssa tehtiin sopimus Tapanilan kirkon käyttämisestä katoliseen messuun kaksi kertaa kuukaudessa. Partiolippukunta Malmin Tuulenkävijät ry:n kanssa tehtiin taustayhteisösopimus. Seurakuntaneuvosto esitti tuomikapitullille, että kirkkoherravaali toimitetaan välillisenä, antoi lausunnon viran erityisistä tarpeista ja asetti vaalia varten valmisteluryhmän. LUOTTAMUSHENKILÖT Seurakuntaneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto Sanna Aivio Anki Arpiainen Anki Arpiainen Katrianna Halinen Katrianna Halinen Ahti Kuorikoski Ahti Kuorikoski Raija Lehtonen Raija Lehtonen Risto Peltokorpi Laura Leipakka Tuula Pontela Maija Lepistö Kaisa Raittila Tuula Pontela Veronica Saarela Kaisa Raittila Pekka Salomaa Veronica Saarela Minna Valtonen Pekka Salomaa Sinikka Vepsä Kalle Sorsa Tuulikki Vuorinen Minna Valtonen Heta Warto-Tillander Sinikka Vepsä Tuulikki Vuorinen

5

Malmin seurakunta Seurakuntapiirien toimintakertomukset

vuodelta 2015

6

JAKOMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 1. SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Lokakuun toisella viikolla vietettiin Jakomäen kirkon 40-vuotisjuhlia. Tarjolla oli jokaiselle ikäryhmälle jotakin. Alle kouluikäisille esittivät Tarja ja Masih Albekoglu nukketeatteria. Koululaisille oli Pekka Laukkarisen konsertti. Keskiviikkona tarjottiin kirkon pihalla soppatykistä keittoa sekä työntekijät tapasivat seurakuntalaisia. Kari Peitsamo konsertoi melkein täydelle salille. Juhlamessua vietettiin 11.10. Kakkukahvien jälkeen juhlaviikko huipentui Malmin srk:n kanttorien konserttiin. Seurakuntaelämän keskus Jakomäen piirissä on viikoittainen messu sekä kerran kuussa oleva soppakirkko. Syyskaudella leivänjako ja soppakirkko yhdistettiin, niin että leivänjaosta oli mahdollista suoraan jäädä soppakirkkoon. Messujen monipuolista toteutusta painotettiin edelleen, vaikka peruskaava onkin samanlainen. Saarnajatkoilla keskusteltiin saarnan herättämistä ajatuksista muutaman kerran kaudessa sekä toteutettiin mm. Iona-messu ja Kansanlaulumessu. Toistamiseen ”vietiin” sunnuntain messu Vuorensyrjän palvelutaloon toukokuussa, mistä näyttää tulevan uusi perinne. Vuorensyrjän asukkaita puolestaan osallistui runsaasti Kauneimpiin joululauluihin kirkolla. Syksyllä oli Jakomäen ja Pihlajamäen kuorojen yhteiskonsertti, joka oli hieno kokemus. Koululaisten kerhotoiminta on Jakomäessä vilkasta. Jakomäen alakoulussa varhaisnuorisotyöntekijä pitää koulukummipäivystystä sekä koululla on viikoittaiset päivänavaukset. Yläkoulussa päivänavaukset ja välituntipäivystys on joka toinen viikko. Jakomäelle on ominaista tiivis verkostoyhteistyö, jota koordinoi Jakis-tiimi. Seurakunta on mukana siinä. Yhtenä esimerkkinä tästä on elokuinen toripäivä, jossa olimme mukana jakamassa syyskauden toimintaesitteitä. 2. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Perhepyhäkoulukokeilu ei toteutunut. Keväällä perhekerhoissa oli vähän osallistujia. Syksyllä aamuperhekerho ja muskarit yhdistettiin ja osallistujia oli runsaasti. Iltaperhekerhossa pitkään mukana olleiden perheiden osallistuminen oli syyskaudella erityisen runsasta, vaikka he ovat muuttaneet pois alueelta.

Saarnajatkot vakiinnuttivat paikkansa ja messujen musiikki oli monipuolista. Piirineuvoston jäsenet olivat aktiivisesti toteuttamassa messuja, mutta muiden seurakuntalaisten saamiseksi messun eri tehtäviin on vielä haasteita.

Koululaisten kerho Alppikylässä loppui. Uusia alppikyläläisiä ja jakomäkeläisiä kutsuttiin kirkon 40-vuotisjuhliin henkilökohtaisella kirjeellä. Juhla oli onnistunut kokonaisuus, vaikka suunnitelmissa ollut näyttely kirkon historiasta ei toteutunutkaan.

Suunnitteilla ollut yhteisövalmennusryhmä siirtyi vuodelle 2016 ja musiikkiterapiapäivä ei toteutunut työntekijätiimin muutosten vuoksi.

Jalkautuminen kirkon seinien ulkopuolelle tapahtui suunnitellusti. Esimerkiksi elokuun toripäivää suosi sää ja seurakunnan katos näkyi kauas. Adventin perinteisessä ostos-keskukseen jalkautumisessa jaettiin 10 l glögiä sekä laulettiin joululauluja kitarasäestyksellä. 3. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ

7

Jakomäen kirkolla on toimivat tilat. Tilat ovat kovassa käytössä. Koska kerhoja ja ryhmiä on useampana päivänä yhtaikaa ylä- ja alakerrassa, on suntioiden tarve kirkolla välttämätön. Alppikylässä olevaa taloyhtiön kerhohuonetta ei saatu enää syksyllä seurakunnan käyttöön talossa asuvien kerhonohjaajien lopetettua kerhon pitämisen keväällä. Jakomäessä seurakunnan työntekijöiden työpanokselle olisi kysyntää enemmänkin kuin voidaan tarjota. Esim. Rinnekoti-säätiön Nyyttipuistoon olisi toiveita useampiin hartaushetkiin. Tähän asti kesäisin on ollut sekä kesäkahvila että iltamessu. Koko seurakunnan työntekijämäärän vähetessä on paineita kesäkahvilan lopettamiselle. 4. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä 2015 ovat toimineet Laura-Kaisa Holopainen, Anne Kae, Pekka Lahtinen, Raimo Lonka, Veronica Saarela, Maarit Salovuori, Vieno Tallqvist ja Olli J. Vuoristo-Watia. Vieno Tallqvist on lisäksi toiminut Malmin srk:n lähetysyhteistyöryhmän jäsenenä Jakomäestä sekä Olli J. Vuoristo-Watia vapaaehtoistoiminnan työryhmässä. Veronica Saarela on seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen. Piirineuvosto on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa. Piirineuvoston jäsenet ovat olleet mukana mm. messujen toteutuksessa, adventtimyyjäisten valmisteluissa sekä kesän grilli-iltojen käytännön järjestelyissä. Heidän esityksestään kirkolla aletaan messujen yhteydessä tarjoamaan kirkkokahvit. TILASTOT 2013 2014 2015 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 54 1520 55 1453 56 1657 Muut jumalanpalvelukset 24 1657 23 1377 23 1232 Jumalanpalvelukset yhteensä

78 3177 78 2830 79 2889 Ehtoollistilaisuudet 55 1246 58 1146 59 1316 Kirkolliset toimitukset 18 518 24 673 18 560 Musiikkitilaisuudet 17 724 22 816 16 546 Muut tilaisuudet 27 745 42 980 40 813 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 1 17 2 19 2 21 Varhaisnuorten kerhot 17 111 16 106 15 113 Kuorot ja musiikkiryhmät 4 27 5 60 6 40 Perhekerhot 2 43 2 67 2 58 Aikuisten ryhmät 3 34 2 28 2 31 Seurakuntakodin ja kirkon vuositilastot Kokonaiskävijämäärä srk-koti kirkko 2015 9494 (13 507)** 2014 - 11651 2013 1545* 12496 * Srk-kodilla toimintaa kevään 2013. ** Sulkeissa olevassa luvussa mukana kirkkosalin luvut JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN - Jumalanpalveluselämän monipuolisuuteen panostaminen. - Työntekijätiimissä vaihdokset jatkuvat. - Malmin seurakunnassa halutaan vapaaehtoistoiminta keskiöön. Miten toteutuu Jakomäessä. - Alppikylän rakentaminen jatkuu. Miten tämä olisi hyvä huomioida edelleen toiminnan suunnittelussa? - Yhteistyö päiväkotien, koulujen ja kaupungin toimijoiden kanssa on vilkasta. Markku Arola, kappalainen

8

MALMIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS

SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Vuoden 2015 toiminta Malmin kirkossa ja seurakuntapiirissä on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Tammikuussa vietettiin koko seurakunnan yhteistä lähetysjuhlaa, uudet työntekijät siunattiin tehtäväänsä ja alueen Malmin rastit – yhteistoimintapäivässä seurakuntapiiri oli mukana. Helmikuussa keskeisenä teemana olivat Yhteisvastuukeräykseen liittyvät tapahtumat: messu, lounas ja Yhteisvastuukoju sekä keräys Helsingin keskustassa. Suvivirren sunnuntai silloitti kirkon toiminnan kesäaikaan: Kesäilta kirkonmäellä -tapahtuma keräsi uskollisen kävijäjoukon kerran viikossa kirkolle. Myönteistä palautetta on tullut Malmin kirkon yhteisistä koko seurakunnan messuista kirkkokahveineen ja lauluhetkineen. Syyskaudella vietettiin Sairaalasielunhoidon 90-vuotisjuhlaa. Kirkolla oli myös Vapaaehtoistoiminnan viikonloppu: starttipäivänä esiteltiin vapaaehtoistyötä, ja jo mukana olevat tapasivat toisiaan. Sunnuntain messussa vapaaehtoiset siunattiin tehtäväänsä. Adventtimyyjäisten yhteydessä Malmin kantaattikuoro yhdessä seurakunnan kanssa lauloi Rakkaimpia joululauluja. Joulunaika oli vilkas: jumalanpalveluksissa ja konserteissa oli paljon kävijöitä. Seurakuntapiiri osallistui alueen toimijoiden yhteiseen Elävä joulukalenteri -hankkeeseen. Yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen ja Rauhanyhdistyksen kanssa kirkolla järjestettiin kirkkopyhiä ja seuroja. Toiminta Malmin kirkolla ja ihmisten kohtaaminen alueella on monipuolista. Malmin kauppakeskuksessa ja ympäristössä jalkauduttiin ihmisten keskuuteen (Yhteisvastuukeräys, diakonian tapahtumat, joulupipareiden jako). Yhteistyö eri työalojen ja toimijoiden kanssa on ollut luontevaa (Elävä Malmi; Malmi- seura; Lions- Clubit). Petruksen seurakunnan toiminta Malmin kirkolla on supistunut. Seurakuntapiirissä on keskeistä runsas messuja konserttitarjonta sekä kuorotoiminta, aktiiviset pienryhmät, kulttuuri- ja raamatturyhmät sekä luentosarjat ja sielunhoito-, Krito- ja kriisityön koulutusillat. Työntekijät vierailevat kodeissa, kouluissa ja laitoksissa (Syystien palvelukeskus, Saga-Helapuisto, HeSeVa-Auringonkukka). Kirkolla on kerran viikossa eläkeläisten iltapäivä ja leivänjako sekä soppakirkko kerran kuukaudessa. Musiikkileikkikoulujen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa on käynyt viikoittain 70-90 henkeä. Kirkon tiloissa käydään paljon sielunhoito-, kriisi- ja toimituskeskusteluja. Kirkolla kokoontui pieni pyhäkoulu. Päiväkodit osallistuivat pääsiäisvaellukseen ja kirkkohetkiin (Kotikirkko tutuksi; päivähoidon työntekijöiden joululaulutapahtuma). Koulujen vähennettyä seurakunnan päivänavauksia joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkoihin edelleen osallistuttiin. Rippikoulupainotteinen messu järjestettiin keväällä. Konfirmaatioita oli ympäri vuoden. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Malmin seurakuntapiirin tavoitteisto kytkeytyy koko seurakunnan tavoitteisiin. Perustehtävien hyvä hoitaminen, yhteistyö, selkeä kristillinen identiteetti ja viestinnällinen sujuvuus ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. Vuoden 2015 painopisteistä toteutuivat: perheleiri Lohirannassa, Hiljaisuuden retriitti Bergvikissä, messuavustajien koulutus, viestinnän kehittäminen (syksyllä avattiin Malmin kirkon omat facebook- sivut) sekä kastemekkonäyttely. Viikkomessuja vähennettiin suunnitellusti kävijämäärän pienennyttyä. Uutena toimintamuotona käynnistettiin vapaaehtoisten luotsaama

9

Aamupuuro kirkolla maanantai-aamuisin. Vapaaehtoismyönteisyys on lisääntynyt piirissä vapaaehtoistyön strategian myötä. Seurakuntapiirin vuoden 2015 jalkautumis-suunnitelma toteutui suunnitellusti: vain yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa kaavailtu Saavu –messu siirrettiin aikataulullisista syistä kevätkaudelle 2017. Suomen Käsityön Ystävät korjasi Malmin kirkon rikkinäiset ja kuluneet stolat. Jatkuva käyttö ja ikä ovat heikentäneet stolien ja kasukoiden kuntoa jatkuvista huoltotoimenpiteistä huolimatta. Niiden korjaus- ja/tai uusimistarve on ilmeinen. Seurakuntapiirin henkilöstö- ja tilaresurssit ovat vuoden aikana muuttuneet nopeasti ja edellyttäneet joustamista: yksi papeista on ollut syyskaudesta alkaen virkavapaalla, ja virastorakennuksen evakuoinnin myötä viraston, päivystävän papin ja diakoniatoimiston toiminta on siirtynyt Malmin kirkolle. Hankintahintojen jatkuvasti noustessa on kulujen tarkka budjettiseuranta tarpeen. Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen on tärkeä osa työn suunnittelua ja toteuttamista. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Piirineuvoston jäsenet: Pirkko Poisuo (pj.), Ulla Halme, Kaarina (Kati) Häkli, Mirja Hätälä, Christine Kylliäinen, Juha Murto, Leni Palminkoski-Pihlamo, Pekka Salomaa ja Heikki Tupakka. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Neuvoston jäsenet olivat aktiivisesti mukana myös messuavustajina sekä piirin muissa vastuutehtävissä.

JOHTOPÄÄTÖKSET JA TAVOITTEET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN

1. Painopisteenä monipuolinen seurakuntatyö, jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki

2. Hyvä perustehtävien hoito; jalkautuminen ja ihmisen rinnalla kulkeminen, kohtaaminen ja auttaminen

3. Henkilöstön jaksamista, voimavaroja ja ammattitaitoa tukeva työtapa toimintakulttuurin muutoksen keskellä.

Helsingissä 28.1.2016 Pirkko Poisuo, kappalainen

TILASTOT 2013 2014 2015 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 68 9249 66 7298 66 6789 Muut jumalanpalvelukset 117 9210 135 9196 90 8166 Jumalanpalvelukset yhteensä

185 18459 201 16494 156 14955

Ehtoollistilaisuudet 83 6666 98 8538 89 6718 Kirkolliset toimitukset 86 3286 92 2853 107 3166 Musiikkitilaisuudet 56 5454 69 4998 62 4719 Muut tilaisuudet 168 6187 171 7091 172 7214 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot (myös IP) 6 78 5 58 6 84 Pyhäkoulut - - - - 1 3 Varhaisnuorten kerhot 12 100 15 105 13 108 Kuorot ja musiikkiryhmät 7 115 7 135 7 136 Aikuisten ryhmät 18 411 17 418 14 440

10

PIHLAJAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Seurakuntaneuvosto teki vuoden 2014 lopulla piirineuvoston aloitteesta päätöksen, että Pihlajamäen kirkon messut pidetään 11.1.2015-27.12.2015 kokeiluluonteisesti klo 16. Samalla messukaava uudistettiin viikkomessun kaavan suuntaan. Messuja toteutuksessa pyrittiin monipuolisuuteen perusmessua unohtamatta. Kirkon uusi valkokangas ja videotykki mahdollistivat sen, että messuohjelma ja laulut voitiin heijastaa seinälle. Uudistus otettiin myönteisesti vastaan. Kevätpuolella messujen kävijämäärä nousi 20 % ja syksyllä 10 %. Monet totesivat: ”Tämä aika sopii parhaiten minun sunnuntairytmiini”. Monikulttuuriset messut pari kertaa lukukaudessa ovat hyvä esimerkki seurakuntapiirin monipuolisesta työstä. Syksyllä kirkolla alkoi kokoontua kongolaisten kristittyjen Siloé-ryhmä omaan jumalanpalvelukseensa. Perimmäiset kysymykset olivat vahvasti esillä piirin toiminnassa. Suosittujen uurnakurssien ohessa niitä käsiteltiin myös ”Viimeinen tahtoni” –iltapäivässä. Tapahtumassa keskityttiin asiantuntijoiden opastuksella oman kuoleman kohtaamiseen, lakiasioihin ja hautausjärjestelyihin. Palautteen mukaan onnistuneeseen iltapäivään osallistui 50 ihmistä. Kirkon blogia ja facebook-sivuja päivitettiin ahkerasti ja niiden kävijämäärä kasvoi hieman. Verkon kautta sekä kutsuttiin seurakuntalaisia tapahtumiin että kerrottiin niistä jälkikäteen kuvin ja sanoin. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kolmivuotiskauden tavoitteen mukaisesti messu-uudistus lähti liikkeelle ja sen toteutukseen panostettiin. Seurakuntalaisilta saadun palautteen perusteella työntekijät yhdessä piirineuvoston kanssa päättivät ehdottaa, että messuajankohdasta klo 16 tulee pysyvä käytäntö. Neljä piirin työntekijää osallistui ”seurakuntalainen messussa” -koulutukseen. Koulutuksen antia sovelletaan käytäntöön vuoden 2016 messuissa. Viikinmäen alueella pidettiin painopisteen mukaisesti taloyhtiön kerhohuoneessa perhekerhoa ja varhaisnuorten kerhoa. Naisten iltaryhmä toimi kevään, mutta jäi syksyllä tauolle vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Alueen asukkaita tavoitettiin kevään grillijuhlissa taloyhtiön pihalla ja joulukuun lauluja glögi-illassa. Viikinmäen uuden peruskoulun kanssa yhteistyö lähti hyvin käyntiin. Uudesta päiväkodista osallistuttiin joulukirkkoon. Seurakunnan työntekijät kohtasivat satoja ihmisiä viikoittain. Kohtaamisten kautta onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti luomaan positiivista kuvaa seurakunnasta ja ne avasivat väyliä monitasoisille hengellisille keskusteluille. Kohtaamisiin panostaminen näkyi seurakuntalaisten ja työtovereiden palautteesta: ” On ilo tulla kirkolle tai seurakuntakodille, kun meidät otetaan niin ystävällisesti vastaan.” Seurakuntapiirin alueella järjestettiin monia suosittuja tapahtumia, esimerkkeinä retket, naistenillat, Viimeinen tahtoni -iltapäivä, uurnakurssit sekä 14 jalkautumistapahtumaa. Suvivirsi-tapahtuma Kiillepuistossa oli koko henkilöstön yhteinen voimien ponnistus yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Tapahtumasta on muodostumassa perinne, ja sen osallistujamäärä kasvoi vuodesta 2014. Jalkautumisesta on oma raportti.

11


77 6530 81 7317 87 8349

Ehtoollistilaisuudet 58 2645 61 2838 66 3227 Kirkolliset toimitukset 44 1200 43 893 34 910 Musiikkitilaisuudet 44 2294 23 1079 34 1031 Muut tilaisuudet 33 3665 30 2742 29 3290 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 2 20 2 16 1 6 Pyhäkoulut 1 10 1 4 1 4 Varhaisnuorten kerhot 7 67 7 68 9 76 Kuorot ja musiikkiryhmät 10 98 12 108 11 98 Aikuisten ryhmät 16 254 22 476 19 413 RESURSSIT Kirkon hissiä ei rakenneta, sillä seurakuntayhtymä poisti hankkeen suunnitelmistaan säästösyistä. Pihlajamäen kanttorista tuli vuoden alusta myös Jakomäen kanttori. Pihlajiston diakoniatyöntekijä irtisanottiin ja loppuvuosi virkaa hoidettiin 50%:n sijais-panoksella. Diakonian tehtäviä jaettiin muille työntekijöille lisätyönä. Joulukuussa seurakuntaneuvosto teki päätöksen Pihlajiston diakoniaviran lakkauttamisesta vastoin piirin työntekijöiden ja piirineuvoston näkemystä alueen asukkaiden diakonisista tarpeista. Pihlajiston tuntisuntiosta luovuttiin ja suntioresursseja siirrettiin Viikkiin. Kiillekujan osa-aikaisen suntion virka lakkautettiin, siivoustyöt hoidettiin ostopalveluperiaatteella. Vapaaehtoisia rekrytoitiin aktiivisesti ja heidän kannustamiseensa satsattiin. Uusia vapaa-ehtoisia saatiin mukaan erityisesti monikulttuurisuustyöhön. Messuelämään tarvitaan heitä vielä runsaasti lisää. Vapaaehtoisten siunaus syyskuussa ja vapaaehtoisten kiitosjuhla marraskuussa olivat onnistuneita tilaisuuksia ja niihin osallistuttiin kiitettävästi. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Jäsenet: Leena Koivisto, Mona Waxlax, Irma Mattila, Laura Leipakka, Ilmo Suvivirta, Ari Inkinen, Toni Mäki-Leppilampi, Ari Vihavainen, kokoontui viisi kertaa. Piirineuvosto teki aloitteen messuajankohdan muuttamisesta pysyvästi klo 16 alkavaksi. Seurakuntaneuvosto päätti aloitteen mukaisesti 15.12.2015, että Pihlajamäen messu pidetään klo 16. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN

o Messuelämän kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa. o Aktiivista läsnäoloa jalkautumisissa ja verkossa jatketaan ja viestinnässä ollaan

esillä omilla kasvoilla. o Vapaaehtoisten siunaamisjuhlaan syksyllä sisällytetään myös koulutusta ja

kiitosjuhla siirretään vuodesta 2017 alkaen kevääseen. o Resurssien supistuessa työn painopisteitä ja työntekijöiden voimavarojen

kohdentamista on tärkeää pohtia entistä tarkemmin. Piirineuvoston ja seurakuntapiirin puolesta Jukka Holopainen, kappalainen

12

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Puistolan seurakuntapiirin painopisteenä kaudella 2015 oli mm. vapaaehtoistoiminta. La 24.1. kirkolla toteutettiin vapaaehtoisten kiitosateria johon oli kutsuttu seurakunta-kodin (mm. olohuone) ja kirkon (Valon messu, Taimi-yhteisö, lähetyskahvila jne) vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat. Vapaaehtoisten kevätretken korvasi vapaa-ehtoisten kanssa lauantai-iltapäivällä 9.5. toteutettu ulkoilmatapahtuma ”Kivaa kirkon-mäellä”. Tapahtuma koostui musiikista (kirkolla toiminut nuorten bändi, kitaristi-laulaja Valon messusta) ja vapaamuotoisesta yhdessä olemisesta seurustellen sekä grilli-, salaatti- ja kahvilatuotteista nauttien. Tapahtumaan osallistui n. 100 henkeä ja se koostui kaikenikäisistä. Tapulin srk-kodin olohuoneen vapaaehtoiset järjestivät soppatykkitapahtuman viikolla 39. Tapahtuma, johon osallistui n. 100 henkeä, liittyi Tapulin 40-vuotisjuhlaan. Seurakuntakodilla maanantaisin pidettävä olohuone toimii täysin Tapulin vapaaehtoisten voimin ympäri vuoden. Vapaaehtoiset vastaavat kahvi-ja voileipätarjoilusta, soppakir-koista ja puurotarjoilusta. Osallistujia olohuoneen toiminnassa on 50-60. Lisäksi olohuoneessa on pidetty kevätjuhla, syyskauden sadonkorjuujuhla ja joulujuhla. Näissä osallistujamäärä on ollut 90-100 paikkeilla. Vapaaehtoistoiminnasta voi vielä mainita monien perinteisten ryhmien ja toimintamuotojen lisäksi Valon messu joka on pidetty kerran kuukaudessa ja jonka toteutuksesta vapaaehtoiset ovat vastanneet. Seurakuntalaisten aktivoituminen vapaaehtoistoiminnassa näkyi vuoden 2015 aikana myös uuden piirineuvoston toiminnassa. Vuoden 2015 alkaessa piirineuvoston jäsenet ehdottivat syksylle 2015 Hengellisten laulujen iltaa sekä Luterilaisiin tunnustuskirjoihin pohjautuvaa esitelmäsarjaa. Hengellisten laulujen iltoja oli kolme. Pe 18.9. laulettiin Viisikielistä, pe 16.10. Siionin Kannelta ja pe 20.11. Siionin Lauluja ja Virsiä. Esitteet, ohjelman, asiantuntijat, tarjoilun ja iltojen kulu- ym. valvonnan toteuttivat vapaaehtoiset. Luentosarja ”Mitä on olla luterilainen” toteutettiin seitsemänä torstai-iltana. Esitelmien pitäjät olivat pääsääntöisesti alansa asiantuntijoita (mm. piispat Kalevi Toiviainen ja Eero Huovinen, teol.tohtorit Seppo Suokunnas ja Juhani Forsberg). Molemmat piirineuvoston aloitteesta syntyneet ja toteutetut sarjat saivat hyvän vastaanoton (Lauluilloissa 50-60 henkeä per ilta, luentosarjassa 40-50 henkeä per ilta). Ajatuksena on kevätkaudella 2016 jatkaa toimintaa lauluiltojen osalta. Tunnustuskirjojen jatkoksi on suunniteltu vastaavaa sarjaa Raamatusta syksyllä. Vapaaehtoistoimintaan liittyi osaltaan myös kirkkosalin 12.3. täyttänyt (n.450 h) Juha Tapion konsertti ”Mies ja kitara”. Konsertti, jossa Juha Tapio esiintyi ilmaiseksi, syntyi alueen omien aktiivien ideasta ja toimesta. Musiikkitoiminnalla on piirille iso merkitys. Lapsikuorot kokoavat srk:n tilaisuuksiin vuodesta toiseen suuren joukon ihmisiä (jouluaaton perhekirkko n. 530 , lasten KJL 200, perhemessuihin 140-180 ). Toiminta tavoittaa perheet ja alueen asukkaat laajasti. Malmin srk:n lapsikuorot pitivät yhteiskonsertin 29.3. (osall. 323). Musiikkitoiminnasta voidaan mainita vielä vnt:n musaproggis LOAP (Living on a prayer) kouluille 29.4. ja Kirkko Soi -viikolla 5.11.kaikille (osall.44). Konsertin toteutti srk:n vnt:n työntekijöistä muodostettu oma Houseband. Sibeliuksen 150-vuotisyntymäjuhlaan liittyi ”Joulu Ainolassa”konsertti 6.12. (osall. 110). Tapulin srk-kodilla 20.12. pidetty Kauneimmat Joululaulut-ilta keräsi 69 osallistujaa mistä voi päätellä että iltaa kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Musiikkitilaisuuksia olikin 2015 tavanomaista runsaammin. Perhekerhotoiminta, päiväkerhot ja varhaisnuorten kerhot ovat Puistolan piirissä vahvoja lapsi- ja varhaisnuorisotyön perustoimintoja. Raamattukerhossa lukutaitoisille lapsille sunnuntaisin klo 10 käy 10-15 lasta. Uutuutena voidaan mainita lasten ja

13

vanhemman väen yhteinen joulujuhla sekä srk-kodilla että kirkolla. Eri ikäisten yhteinen joulujuhla, mikä toteutettiin nyt 2. kerran, on koettu virkistävänä erityisesti siksi, että juhlassa ovat läsnä eri- ikäiset yhdessä. Yllä mainituilla muutamilla tapahtumilla, toiminnoilla ja toimijatahoilla on lyhyesti kuvattu piirin toimintaa ajatuksena, että siitä voisi välittyä jotakin seurakunnan merkittävyydestä ja olemassaolosta Puistolan ja Tapulikaupungin alueiden ihmisten elämässä niin arjessa kuin juhlassakin. Toimintakertomuksia laativille työntekijöille tämä näkemys on vuosien saatossa Puistolan alueella vain vahvistunut. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Ts 2015 toteutuneita painopisteitä olivat mm.: jouluyön ja pääsiäisyön messut, osallistumiset Tli&Pla-päiviin, lemmikkieläinten kirkkovaellus, kotikirkko tutuksi- hankkeen eteneminen päivähoidon kanssa. Piirin toiminnassa syntyy vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa myös toimintakauden aikana ideoita, aloitteita, painopisteitä jotka huomattavasti rikastuttavat kertomuskauden aikaista toimintaa (esim. uuden pnston aktiivisuus ja aloitteet kevään 2015 aikana). Toimintasuunnitelmien laadinnassa tämä tulisi saada kirkkaammin nähdyksi ja ymmärretyksi. TILASTO-OSUUS TILASTOT 2013 2014 2015 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 63 4436 59 5671 61 5352 Muut jumalanpalvelukset 39 6369 58 6910 63 6530 Jumalanpalvelukset yhteensä

102 10805 117 12581 124 11882

Ehtoollistilaisuudet 79 6488 74 6062 85 4490 Kirkolliset toimitukset 64 1750 80 2584 67 2072 Musiikkitilaisuudet 11 2264 10 1623 21 2595 Muut tilaisuudet 60 3550 65 3780 65 4000 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 4 30 3 27 3 28 Pyhäkoulut 2 18 2 14 2 22 Varhaisnuorten kerhot 12 122 11 103 13 100 Kuorot ja musiikkiryhmät 6 145 5 145 8 169 Aikuisten ryhmät Perhekerhot

15 155 15 2

150 55

13 2

15 65

RESURSSIT Piirin toimintamäärärahalla on voitu kattaa ns. juoksevat menot (elintarvik- keet, astia- ja pientarvikekalusto ym. vastaava). Nykyisellä henkilöstöllä on hoidettu kahden eri alueen (Tli aiemmin oma piirinsä) perustehtävät. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Pnsto 2015-16 jäsenet: Anki Arpiainen, Irma Kiikkala, Kari Koponen, Tarja Lipasti, Kirsi Myllyniemi, Petri Seppä, Aarne Vesamäki, Ulla Welin. Hengellisten Laulujen illat syksy 2015. Luterilaisten Tunnustuskirjojen esitelmäsarja syksy 2015 ovat piirineuvoston keskeisimmät päätökset kaudella 2015. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Perustehtävien hyvä hoito sekä vapaaehtoistoiminnan liittäminen keskeiseksi osaksi srk-piirin elämää ja toimintaa.

Torsti Paijola, kappalainen

14

PUKINMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS

SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET

Seurakuntapiirin toiminnan tavoitteena on yhteyden luominen ja hengellisen elämän vah-vistaminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin perusseurakuntatyön kautta, jota elävöittivät eri teemoista nousevat messut ja muut tilaisuudet. Kutomakerhon valmistamat uudet alttariliinat otettiin käyttöön juhlamessussa 19.4.. Messuelämään vaihtelua toivat pääsiäisen lattarimessu, Pukinmäen Sirkuskoulun kanssa toteutettu Pukinmäki-päivien messu, monikulttuurinen messu pakistanilaisine lounaineen sekä kelttiläinen messu. Erityisiä tapahtumia vuonna 2015 olivat Seder-ateria ja Shalhevetjah-messu sekä Markuk-sen evankeliumin esitykset. Kirkon sanomaa piti esillä myös kastemekkonäyttely. Säännöl-liseen toimintaan kuuluivat virsilaulu- ja raamattuillat, joista edellisissä kävi keskimäärin 36 henkeä / kerta.

ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA

Piirin toimintasuunnitelmassa hyvän toiminnan lähtökohdaksi asetettiin toiminta lähellä ihmistä. Tavoitteeksi asetettiin toimintojen uudistaminen siten, että ne nousevat entistä paremmin alueen ihmisten tarpeista ja antavat mahdollisuuden ihmisten rauhalliseen koh-taamiseen. Tämän kaltaista toiminnan uudistamista on tapahtunut Porttikahvilan ja eläke-läisten iltapäivän toteutuksessa, vanhempi-lapsi-illoissa sekä syksyllä alkaneessa koulu-päivystyksessä, jossa tapahtui 334 henkilökohtaista kohtaamista.

Vuodelle 2015 asetettiin tavoite myös Sibelius150 -juhlavuoden huomioimisesta. Sibelius-teema oli näkyvillä mm. eläkeläisten iltapäivien aiheissa, retkikohteissa sekä musiikkitilai-suuksissa, joita järjestettiin sekä aikuisille että lapsille. Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän messuun, jonka musiikki koostui kokonaisuudessaan Sibeliuksen sävellyksistä. Jean Sibelius -teema houkutteli tilaisuuksiin myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana toiminnassa.

Suunnitellusta toiminnasta jäi toteutumatta osa kiireettömistä iltapäivistä, kansanlaulu-messu leikkipuisto Unikon kentällä ja uskon yö-tapahtuma. Verkkoviestinnän tavoitteet eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla. Vapaaehtoisten rekrytointi messuavustajiksi ei saavuttanut toivottua tulosta.

TILASTO-OSUUS


63 2759 60 2646 58 2576

Ehtoollistilaisuudet 47 1548 46 1549 36 1263 Kirkolliset toimitukset 14 404 23 564 18 543 Musiikkitilaisuudet 28 1032 25 960 28 1318 Muut tilaisuudet 33 727 34 727 48 1000 Porttikahvila 44 1233 ei tietoa ei tietoa 50 1174 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 2 16 3 25 3 25 Varhaisnuorten kerhot 8 59 8 43 7 85 Kuorot ja musiikkiryhmät 9 160 13 264 13 267 Aikuisten ryhmät 12 108 9 198 9 205

15

RESURSSIT

Henkilöresurssit säilyivät entisen kaltaisina. Seurakuntapiirissä on kaksi pastoria, kanttori, diakoniatyöntekijä (80 % työaika), varhaisnuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja sekä kaksi suntiota. Tärkeitä lisäresursseja olivat tarvittaessa töihin kutsuttava suntio sekä palkkio-toiminen muskariohjaaja. Vuoden aikana tapahtui useita työntekijöiden vaihdoksia sekä työntekijöiden pitkiä sairaslomia. Nämä vaikeuttivat toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta, esim. tavoitteisiin kirjattu yhteistyön tiivistäminen alkoholistien tukikodin kanssa ei toteutunut. Vajaalla tiimillä toimiminen vaikutti myös työntekijöiden jaksamiseen.

Vuoden 2015 aikana käytiin keskusteluja seurakuntapiirin tilaresursseista. Partiolippu-kunta Helsingin Erä-Leijonien kolo siirtyi puutyöpajan tiloihin. Nyt uudistuneet tilat palvelevat molempia ryhmiä ja tilaresurssit ovat aktiivisessa käytössä. Erityisesti keskustelu Porttikahvilan tilasta luopumisesta aiheutti syksyn aikana Porttikahvilan kävijöissä ja vapaaehtoisissa huolta, surua ja epävarmuutta, jota he toivat esille usein. Työntekijän tehtävänä oli antaa tunteiden tulla ulos mutta myös luoda uskoa toiminnan jatkumiseen.

Tärkeä toiminnan resurssi on seurakuntapiirin vapaaehtoiset. Heidän aktiivisuutensa on mahdollistanut viikkotoiminnan, joka pitää sisällään sekä toimintapiirejä että kirkon sano-maan keskittyviä pienryhmiä.

VAPAAEHTOISTYÖ

Seurakuntapiirin toiminnassa vapaaehtoiset kantoivat monenlaista vastuuta. Ilolla voitiin todeta, että varhaisnuorisotyö löysi uusia kerhonohjaajia ja lähimmäispalveluun on saatu uusia vastuunkantajia Suurella sydämellä -sivuston kautta. Vapaaehtoistyön toiminnassa on pyritty löytämään eri ryhmien kanssa yhtenäisiä toimintatapoja. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että Porttikahvilassa on vapaaehtoisten rinnalla paikalla myös työntekijä.

PIIRINEUVOSTON TOIMINTA

Vuonna 2015 aloitti kolmella jäsenellä uudistunut piirineuvosto. Siihen kuuluvat Antti Heikkonen, Anna Elina Huovio (vpj), Sirpa Kaarakainen, Kimmo Karhi, Markku Kotila, Eeva-Maria Muurman, Ahti Niskanen, Tuula Pontela sekä piirin kappalainen Markus Kopperoinen. Vuoden 2015 aikana piirineuvosto kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa keskityttiin seurakuntatoiminnan suunnitteluun ja arviointiin.

JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN

Toiminnan suunnittelussa tulee muistaa resurssien rajallisuus. Seurakuntapiiri ei voi eikä sen ole tarpeenkaan vastata kaikkiin asetettuihin toiveisiin, vaan tietoa kannattaa jakaa myös muualla seurakunnassa järjestettävästä toiminnasta. Uuden toiminnan suunnittelua tuleekin miettiä ensisijaisesti niiden ihmisten näkökulmasta, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa seurakunnassa. Päiväkerhotoiminnassa on havaittavissa perheiden vähentynyt sitoutuminen säännölliseen kerhossa käyntiin, mikä tuo lisähaastetta sisällölliseen suunnitteluun. Markus Kopperoinen, kappalainen

16

SILTAMÄEN PIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Siltamäen seurakuntakodin tilat ja työntekijöiden pieni määrä suhteutettuna alueen väkimäärään asettavat omat haasteensa seurakunnan toiminnalle. Sunnuntain messu, eläkeläisten iltapäivä, kuorot, lähetysillat, hengellisten laulujen illat, koululaisten kerhot, pienten lasten muskarit ja perhekahvila muodostavat säännöllisen viikkotoiminnan perustan. Korttelitupa, SiSu-seuran vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila ikäihmisille sekä Siltamäen Martat kokoontuvat seurakuntakodin suojissa runsaslukuisesti viikoittain. Piirin työntekijät jalkautuvat huomattavan paljon piirin alueelle; vieraillaan kouluissa, laitoksissa ja seurakuntalaisten kodeissa. Kuluneen vuodelle tehty jalkautumissuunnitelma toteutui hyvin. Seurakunta osallistui uudistetulla ohjelmalla paikallisen asukasyhdistyksen järjestämään Sisu –tapahtumaan 5.9. ostarilla, joka keräsi seurakuntakodille n. 200 kävijää. Toinen paljon perheitä kokoava tapahtuma on paikallisten toimijoiden yhdessä järjestämä tonttupolku Linnunradan leikkipuistossa. Seurakunnan rakentama seimi polun varrella keräsi 28.11. n. 500 kävijää. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vapaaehtoistyö on ollut painopisteenä seurakunnan yhteisen tavoitteen mukaisesti. Haasteena on myös uuden vapaaehtoispainotteisen toimintakulttuurin muotoutuminen niin että seurakuntalaisten lahjat voisivat tulla käyttöön yhteiseksi rakentumiseksi ja iloksi. Uusia vapaaehtoisia saatiin mukaan erityisesti messuihin. Messuvapaaehtoiset ovat lukeneet tekstejä ja rukouksia, tuoneet alttarikukkia, jakaneet virsikirjoja ja kantaneet kolehtia. Kutsumme henkilökohtaisesti ja aktiivisesti messun jälkeen seurakuntalaisia vapaaehtoistehtäviin. Henkilökohtainen kutsu ja vapaaehtoistehtävien avoimuus rohkaisevat ottamaan tehtävän srk-kodin seinällä olevasta messuvapaaehtoislistasta. Diakoniassa vapaaehtoiset emännät toimivat aktiivisesti keittiössä ja ikkunavitriiniä ovat myös rakentaneet vapaaehtoiset. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukemista on haluttu painottaa kuluneena vuonna. Messuissa seurakuntalaisia on rohkaistu ottamaan erilaisia tehtäviä ja antamaan omia lahjojaan ja rukousaiheitaan yhteiseen jakoon ja rakentumiseen. Lähetysilloissa rukous on kantava voima. Pääsiäisenä srk-kodille rakennettiin pysäkit kertomaan ristin ja ylösnousemuksen sanomaa; kaikkiaan 30 ryhmää kulki vaelluksen läpi. Jokainen seurakuntakodilla kävijä pyritään kohtaamaan aidosti, vierellä ja rinnalla kulkien. Seurakuntakoti voi olla lepopaikka ja antaa aikaa ja tilaa keskustelulle ja hiljentymiselle. Työntekijät hoitivat hengellisyyttään retriitissä, joka järjestetään perinteeksi tulleen tavan mukaisesti joka toinen vuosi. Diakoniavastaanotto oli diakonian keskeinen työmuoto erilaisissa kriiseissä ja ahdingossa olevien ihmisten tukemiseksi. Henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen vastattiin tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla seurakuntayhteyteen ja tukijärjestelmien piiriin. Eläkeläisten päiväpiiri toimii vireästi ja aktiivisesti. Seurakuntakoti kokoaa runsaasti ikäihmisiä viikoittain korttelitupaan ja eläkeläisten iltapäivään. Vuorovaikutus näiden kerhojen välillä on vilkasta ja monen ikäihmisen kynnys seurakuntaan on madaltunut. Lähetysiltojen sisältöinä ovat olleet Gospel Riders –toiminta, lähetyslaulut ja kummilapsityö. Nimikkolähetti Katri Niiranen-Kilasi oli mukana yhdessä tansanialaisen rehtorin James Somin kanssa marraskuun lähetysillassa.

17

Perheitä kohdataan eniten muskari- ja perhekahvilatoiminnassa sekä lasten kuorojen yhteydessä. Perinteeksi muodostunut 5-vuotiaiden synttärit lokakuussa kokosi 98 ihmistä perhetapahtumaan. Parisuhdeillat ovat muodostuneet vakiintuneeksi toimintamuodoksi ja ne kokoavat osallistujia ympäri seurakuntaa, Koulutyössä päivänavausten määrä on laskenut, mutta toisaalta pääsiäis- ja joulukirkot halutaan pitää ja niihin valmistaudutaan huolellisesti yhteistyötä tehden. Alueen päiväkodit ja leikkipuistot haluavat ilahduttavasti pitää omat pääsiäis- ja joulukirkkonsa, joko srk-kodilla tai päiväkodeissa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Piirineuvoston jäseninä toimivat Maisa Hollmèn, Jani Jansson, Sari Jurvelin-Åvist, Leena Kainulainen, Kirsti Latva, Tony Lemström, Juki Orpana ja Heta Warto. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa. Jäsenet ovat avustaneet messuissa ja erilaisissa tapahtumissa.

TILASTOT 2013 2014 2015 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset 39 941 41 1231

41 1189

Muut jumalanpalvelukset 25 684 17 766 24 862 Jumalanpalvelukset yhteensä

62 1625 58 1997 65 2051

Ehtoollistilaisuudet 44 766 40 717 38 779 Kirkolliset toimitukset 20 581 23 703 21 502 Musiikkitilaisuudet 20 514 18 430 17 506 Muut tilaisuudet 109 2579 101 2834 109 3130 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot - - - - Pyhäkoulut - - - - - - Varhaisnuorten kerhot 4 34 4 29 5 22 Kuorot ja musiikkiryhmät 6 160 6 184 6 163 Aikuisten ryhmät 2 32 2 40 2 42 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapiirissä panostettiin vuonna 2015 vapaaehtoistyöhön ja hengellisen elämän vahvistamiseen. Vapaaehtoisten saaminen erityisesti messuihin on koettu tärkeänä. Jalkautumissuunnitelmasta saadun hyvän kokemuksen myötä halutaan jatkaa syyskuun Sisu-tapahtumassa sekä tonttupolulla mukana olemista. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on lisääntynyt näiden yhteisten tapahtumien myötä; myös korttelituvan kanssa on jaettu vapaaehtoistyön merkityksen tärkeyttä. Perheitä halutaan kohdata laadukkaasti kastetoimituksissa, perhekahvilassa, muskari- ja kuorotoiminnassa, diakoniassa, kerhoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Messuissa on haluttu painottaa monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta ja ne vaativat pitkäjänteistä ja huolellista suunnittelua. Helsingissä 29.1.2016 Martta Paijola kappalainen Siltamäen seurakuntapiiri

18

TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKETOMUS

SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Kirkollisia toimituksia Tapanilan kirkolla oli 61 kpl: Yksi hautaan siunaaminen, 6 vihkimistä ja 54 kastetta. Näihin osallistui yhteensä 1700 ihmistä. Tapanilan kirkko on edelleen suosittu kasteitten pitopaikka. Perinteisiä messuja on järjestetty joka toinen viikko. 21 messussa oli yhteensä 1015 kävijää. Joka toinen messu on ns. erityismessu. Muita jumalanpalveluksia oli 44. Näissä kävi 2740 ihmistä. Tähän lukuun kuuluu Valon messut, joita pidettiin kahdeksan. Näissä kävi yhteensä 568 ihmistä. Helsingin roomalaiskatolinen Pyhän Henrikin seurakunta alkoi järjestää syyskuusta alkaen messuja Tapanilan kirkolla. Tästä järjestelystä tehtiin aluksi vuoden kattava sopimus, mutta sopimusta mitä ilmeisimmin jatketaan 2016 keväällä; yhteistyö on nimittäin sujunut hyvin. Messuja on pidetty joka toinen viikko sunnuntaisin klo 11, messuissa on keskimäärin noin 100 henkeä. Myös kongolaistaustainen kristittyjen ryhmä on toiminut Tapanilan kirkolla vuoden 2015. He ovat pitäneet hengellisen kokouksen rippikoulusalissa sunnuntaisin. Kouluikäisten tyttöjen ja poikien parissa tehtävä työ on tukeutunut vahvasti koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Päivänavauksilla ja oppituntivierailuilla työntekijä on voinut tehdä itsensä lapsille tutuksi ja kutsua henkilökohtaisesti mukaan seurakunnan toimintaan. Koulumaailman muutokset ovat pienentäneet tätä kosketuspintaa. Monet perheet eivät ole saaneet entiseen tapaan kouluyhteistyön kautta tietoa kerho-, retki-, ja leiritoiminnasta. Tästä huolimatta lapsia on löytynyt kerhoryhmiin ja muihin tapahtumiin. Kirkollamme oli kaksi koko Helsingin alueen lapsia ja perheitä yhdistänyttä sählyturnausta. Diakoniatyössä pitkäaikaisen diakoniatyöntekijä Marketta Kela-Laine jäi eläkkeelle. Tapanila oli usean kuukauden siirtymäajan ilman omaa diakoniatyöntekijää. Onneksi Tapanilan oma diakonian virka pystyttiin säilyttämään. Diakoniatyössä keskityttiin paljolti perustehtävään: asiakastyöhön ja yhteyteen kutsumiseen. Vapaaehtoisille löytyy tehtäviä mm. lähimmäispalvelussa, vaikkei vapaaehtoisuus voikaan korvata ammatillista diakoniatyötä. Tapanilan kirkolla toimii kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat (3-4v.), Midilaulajat (5-6v.) ja DoReMi-lapsikuoro sekä viisi muskariryhmää (0-3v). Lisäksi kanttori johtaa Kamarikuoroa. Musiikkitilaisuuksia on pidetty 30, niissä on käynyt noin 1500 kuulijaa.

ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMISESTA Vuonna 2015 Tapanilan piirityön painopisteenä oli perustehtävien hyvä hoitaminen ja vapaaehtoistoiminta. Työtiimissä tapahtui henkilönvaihdoksia ja jo yksin tämän takia kirkolla tapahtuvaan säännölliseen toimintaan ja asioitten sujuvaan hoitamiseen kannatti ja kannattaa jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Vapaaehtoistoiminta on Valon Messussa hyvin tärkeää. Ilman vapaaehtoisia tuota messua ei olisi tai ainakin se olisi hyvin toisenlainen. Tomi Uimonen suunnitteli ja toteutti tätä vapaaehtoisten messua; syksystä alkaen messun vapaaehtoisten vastuualueet ryhmiteltiin osiin ja ryhmille nimettiin vastuunkantajat. Tapanilan kirkon suntioitten avuksi piti etsiä vuoden aikana moneen tilaisuuteen vapaaehtoisia auttamaan tarjoilussa. Isommat tilaisuudet pidetään voimistelusalissa ja salin tuolittamisessa ja tarjoilun järjestämisessä sinne on paljon työtä.

19

RESURSSIT Diakoniatyöntekijä Marketta Kela-Laine jäi eläkkeelle ja syksystä lähtien Leila Koskelin aloitti Tapanilan diakoniatyöntekijänä. Suntioitten työtuntien määrää jouduttiin säästösyistä vähentämään ja kirkollamme oli mm. suntioharjoittelijoita. Anu Vihanto aloitti lastenohjaajan työt syksyllä. Taloudelliset resurssit olivat edelleen hyvät. Toimintaa piti toki suunnitella talouden kannalta tarkasti. Piirin toimintamäärärahat toimivat joustavana puskurina kaikelle seurakuntapiirin toiminnalle. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä olivat: Aulis Ignatius, Lasse Petrell, Laura Sormunen, Karin Airaksinen, Sami Kivelä, Juha Vaarama, Pirkko Ilola ja Harri Vuorinen. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Käsittelimme kokouksissa ajankohtaisia Tapanilan kirkon toimintaan liittyviä asioita. Eri työalojen edustajat kävivät kokouksissa kertomassa työalastaan. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Toiminnassamme siirrytään yhä enemmän siihen suuntaan, että vapaaehtoisella vastuuhenkilöllä on avain Tapanilan kirkolle. Ryhmä huolehtii tällöin itse tilojen kunnosta ja siivouksesta. Kirkon omalle suntiolle on varattava sopiviin väleihin viikolla aikaa tehdä kirkolla perusteellisempi siivous, jota vapaaehtoiset piirien vetäjät eivät tee. Yhteistyö lukuisten seurakunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Tällaisen yhteistyön tulee olla luontevaa, mutkatonta ja alueen ihmisiä palvelevaa. Jokaisen työntekijän tulee olla tietoinen eri työalojen ja seurakuntapiirin tarpeista, kun ihminen tulee kysymään, mitä vapaaehtoistyötä juuri hän voisi tehdä seurakunnassa. Tapanilan seurakuntapiirin puolesta, Esa Järvinen, kappalainen

3. Tilasto-osuus 2013 2014 2015

kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä

Päiväjumalanpalvelukset 23 1240 21 1112 21 1015

Muut jumalanpalvelukset 41 2501 45 2917 44 2740

Jumalanpalv. yhteensä 64 3741 66 4029 65 3755

Ehtoollistilaisuudet 36 1122 36 1234 31 929

Kirkolliset toimitukset 57 1572 74 2080 61 1704

Musiikkitilaisuudet 11 900 11 683 30 1516

Muut tilaisuudet 5 330 5 340 5 320

Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä

Päiväkerhot 4 40 4 30 4 22

Pyhäkoulut 1 5 1 5 -

Varhaisnuorten kerhot 10 140 7 73 10 145

Varhaisn. erityistapaht. 28 1300 37 1125 21 1157

Kuorot ja musiikkiryhmät 4 50 4 40 4 48

Vauvamuskarit 5 100 5 116 5 100

Aikuisten ryhmät 6 120 7 115 7 102

20

VIIKIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKETOMUS

SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Viikin kirkko vietti syyskuussa 2015 10-vuotisjuhlia. Keväällä joka toinen keskiviikkoilta eri-ikäisiä viikkiläisiä koonnut iltaruoka jatkui syksyllä jokaviikkoisena. Iltaruoka muodostui nopeasti hyvin suosituksi ja herätti huomiota myös muissa seurakunnissa. Muita vuoden 2015 ilonaiheita olivat senioritoiminnan alkaminen kirkolla, kirkkomuskarimessut, vilkas musiikkitoiminta, raamattuseikkailu sekä vapaaehtoisten seurakuntalaisten vahva osallistuminen työn ideointiin ja toteuttamiseen.

ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Viikin seurakuntapiirin toiminnan painopisteitä vuonna 2015 olivat 1) kirkon 10-vuotis-syntymäpäivät, 2) yhteisöllisyyden tukeminen ja 3) lasten ja perheiden parissa tehtävä työ.

1) Kirkon 10-vuotissyntymäpäivät Juhlaviikon yhtenä tavoitteena oli tehdä seurakuntaa tutuksi erityisesti niille jotka eivät ole mukana kirkon toiminnassa. Parhaiten uusia ihmisiä juhlaviikon tapahtumista kokosivat Club for Fiven konsertti 20.9. ja Latokartanon torilla 18.9. järjestetty Tori soi -tapahtuma. Juhlamessussa 20.9. saarnasi emerituspiispa Eero Huovinen.

2) Yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen Vuoden alussa laaditun toimitilojen ulkopuolella tapahtuvan toiminnan jalkautumissuunnitelman keskeisinä tavoitteina oli 1) uusien ihmisten tavoittaminen, 2) yhteistyön tekeminen alueen järjestöjen ja toimijoiden kanssa, 3) kirkon työntekijöiden näkyminen, 4) yhteisöllisyyden tukeminen ja 5) hengellisen elämän vahvistaminen. Näiden tavoitteiden toteutumisessa Viikin seurakuntapiiri katsoo onnistuneensa varsin hyvin.

Vaikka Viikin seurakuntapiiri on nuori, on kirkko jo alusta lähtien hyvin jalkautunut alueelle ja tehnyt yhteistyötä Viikki Seuran ja alueen järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsan kanssa järjestettiin keväällä Laskiaisrieha ja syksyllä Päivä maalla tapahtuma. Vuoden lopussa suljettu Gardenia oli nyt viimeistä kertaa mukana Päivä maalla -tapahtumassa. Latokartanon torilla vietettiin kesän kynnyksellä Suvivirren sunnuntain messu ja syksyn juhlaviikolla Tori soi -tapahtumaa. Yhteisvastuukeräys oli kahtena lauantaipäivänä helmi-maaliskuussa Viikin Prismassa. Joulukuussa jaettiin pipareita Viikin bussipysäkeillä, Infokeskus Koronassa järjestettiin kaupungin- ja tiedekirjaston kanssa Lucia markkinat, Latokartanon torilla kokoonnuttiin eläinten jouluhartauteen, ravintola Kaskessa laulettiin Kauneimpia joululauluja ja asukastalo Lavalla osallistuttiin Joulupolkuun.

Kesällä ja alkusyksystä Risto Alaja järjesti Malmin hautausmaalla Laulujen kävelyn. Muutama partiolippukunta Viikin Vesikkojen johtaja oli mukana seurakunnan Hetta-Pallas ruskavaelluksella. Seurakuntalaisten nuorille kutomat sukat, lapaset ja pipot otettiin ilolla vastaan Latokartanon koulussa ja Viikin nuorisotalossa. Nuorisotyönohjaajat, diakoniatyöntekijä ja lapsityön pappi osallistuivat Viikin lapset ja nuoret verkoston kokouksiin.

Sunnuntaimessu kokosi eri-ikäisiä viikkiläisiä yhteen. Messun jälkeen tarjottavat kirkko-kahvit ovat olennainen osa viikkiläistä yhteisöllisyyttä. Työntekijät vierailivat muutaman kerran keväällä ja syksyllä kirkon vieressä sijaitsevan Diakonissalaitoksen palvelutalo Hoiva Viikin psykogeriatrian ja muistisairaiden hoivayksiköissä. Ennen joulua hoiva-yksikön asukkaille vietiin joululahjana seurakuntalaisten kutomia sukkia ja muita neuleita.

3) Lasten ja perheiden parissa tehtävä työ Perhemessu oli noin kerran kuukaudessa ja lasten viikkomessu kerran keväällä ja syksyllä. Kirkolla kokoontui yhdeksän kirkkomuskariryhmää ja niissä oli mukana yhteensä lähes 200 lasta ja aikuista. Muskarit osallistuivat kirkkomuskarimessujen toteuttamiseen. Messuista saatiin hyvää palautetta ja niihin osallistui paljon perheitä jotka eivät muuten osallistu säännölliseen jumalanpalveluselämään. Alueen päiväkotilapset ja ala-asteen oppilaat osallistuivat vielä edellisvuosiakin vilkkaammin Raamattuseikkailuun.

21

VAPAAEHTOISTOIMINTA Seurakuntalaisten ideoimina ja toteuttamina kirkolla järjestettiin monia tapahtumia, esim. iltaruoka, Laulujen kävely Malmin hautausmaalla, ekoteologisten keskusteluiltojen sarja ”Taivaassa on reikä”, kyläkirppis ja jouluaaton ateria. Seurakuntalaiset toimivat vahvasti myös Soppapaanussa, yhteisvastuukerääjinä, messuavustajina ja kuorotoiminnassa. Tavoite kahdesta messuavustajasta/ messu toteutui.

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen osallistui kymmeniä seurakuntalaisia lipaskerääjinä, arpajaispalkintojen hankkijoina, kahvila-apulaisina, kirpputorijärjestelijöinä jne. Tavoite kerätä 1 €/ Viikin alueella asuva seurakuntalainen (= n. 7 000 €) saavutettiin. Keräystulos oli 7 195 €. Viikin nimikkokohteelle, vammaisten tuki- ja koulutushankkeelle Mongoliassa, kerättiin 7 090 €. Tavoite oli 3 000 €. Suurin osa kerätyistä rahoista tuli Missiokerholaisten myyjäistuotoista. Mukana summassa on myös kolehdit.

Syyskuussa järjestetty vaate- ja kenkäkeräys turvapaikanhakijoille huomattiin laajasti. Se tuotti useita kuutioita lähinnä miesten, mutta myös naisten ja lasten vaatteita ja kenkiä, jotka toimitettiin eri vastaanottokeskuksiin Helsingissä. Keräys toi kirkolle toista tusinaa uutta vapaaehtoista, jotka huolehtivat keräystavaran vastaanotosta, lajittelusta ja kuljettamisesta vastaanottokeskuksiin.


120 9214 129 9825 135 9822

Ehtoollistilaisuudet 92 3995 95 3858 95 4142 Kirkolliset toimitukset 98 2496 109 3444 94 2900 Musiikkitilaisuudet 39 3510 52 3222 54 4717 Muut tilaisuudet 35 2173 62 2821 76 3201 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot 8 55 6 39 5 33 Pyhäkoulut 1 7 0 0 Perhekerho 5 80 5 85 5 85 Varhaisnuorten kerhot 11 98 11 99 11 88 Muskarit 10 168 9 196 9 195 Kuorot 5 71 4 52 4 48 Aikuisten ryhmät 7 70 8 85 10 105

RESURSSIT Seurakuntapiirin henkilöstöresurssit riittävät juuri ja juuri nykyisen työn määrään. Erityisen huolestuneita ollaan piirissä oltu suntioiden työvoiman supistuksista.

PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä toimivat Katrianna Halinen, Timo Huotinen, Laura Koskelainen (vpj), Riki Kuivalainen, Mikko Kurenlahti, Outi Rantala-Mery, Mikko Tikkanen ja Hannele Ugur. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Piirineuvoston jäsenet ideoivat ja toteuttivat monia alueella toteutettuja tapahtumia ja toimintoja.

JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Viikissä voidaan olla varsin tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tapahtumien suunnittelu tulee sitoa entistä paremmin vuosikelloon ja niiden mainostamista tulee kehittää jotta saavutetaan ne alueen ihmiset jotka eivät säännöllisesti osallistu seurakunnan toimintaan. Sosiaalisella medialla on tässä tärkeä tehtävänsä. Viikin kirkolla olisi hyvä olla omat nettisivut.

Viikissä 28.1.2016 . Petri Jukanen, kappalainen

22

Malmin seurakunta Työalojen toimintakertomukset

vuodelta 2015

23

TOIMINTAKERTOMUS JUMALANPALVELUKSET Seurakuntapiirit vastaavat oman alueensa messuelämästä. Seurakuntapiirit laativat messuista kausisuunnitelman, johon sisältyy perhe- ja muut erityismessut. Messua on toimittamassa pääsääntöisesti kaksi pappia, joista toinen toimii liturgina ja toinen avustavana pappina. Diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat osallistuvat messun toimittamiseen 1 - 2 kertaa lukukaudessa. Nämä messut liittyvät usein heidän työalaansa. Seurakuntalaisten osuus messun toteuttamisessa on merkittävä. Ehtoollisen avustusoikeuden kirkkoherra on myöntänyt 95 luottamushenkilöille ja vapaaehtoiselle seurakuntalaisille. Monissa seurakuntapiireissä on säännölliset avustajarenkaat messuja varten. Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamaan kirkkokahveilla, joita järjestetään melko säännöllisesti jumalanpalvelusten yhteydessä. Osasta kantavat vastuun seurakuntalaiset, osasta suntiot. Messut pidettiin sunnuntaisin klo 10 Malmin kirkossa, Puistolan kirkossa Viikin kirkossa ja klo 12 Jakomäen kirkossa Pukinmäen seurakuntakodissa ja Siltamäen seurakuntakodissa sekä joka toinen sunnuntai Tapanilan kirkossa. Pihlajamäen kirkossa aloitettiin vuoden kestävä messukokeilu sunnuntaisin klo 16. Kokemusten perusteella seurakuntaneuvosto päätti muuttaa messuajan pysyväksi. Tapulin seurakuntakodissa on pidetty Tapulimessu kerran kuussa sunnuntai-iltapäivällä. Tapanilan kirkossa Puistolan kirkossa on pidetty kerran kuussa Valon messu sunnuntai-iltana. Valoon messun toteuttamisessa vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla on keskeinen osuus. Myös muita vapaamuotoisia messuja, mm joululaulumessuja ja monikulttuurisia messuja on järjestetty eri seurakuntapiireissä. Kesäaikana messut on pidetty Malmin, Pihlajamäen, Viikin ja Puistolan kirkoissa klo 10. Jakomäessä klo 18. Muissa seurakuntapiireissä on pidetty arkipäivän hartauksia ja viikkomessuja. Kaksoispyhien messut on pidetty Malmin kirkossa johon on pääsääntöisesti ollut kuljetus muista seurakuntapiireistä. Näihin messuihin on usein liitetty kirkkokahveille sisältyvää ohjelmaa. Konfirmaatiomessut on merkittävä osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Konfirmaatiota varten on laadittu oma messuohjelma käsikirjan vaihtoehto B:n pohjalta. Tavoitteena on ollut tehdä konfirmaatioista riittävän lyhyitä, mutta sisällöltään merkittäviä juhlia sekä nuorille että heidän läheisilleen. Nuorten messu on pidetty säännöllisesti keskiviikkoiltaisin Malmin seurakuntatalolla. Lyhyt messu on toteutettu viikkomessun kaavaa soveltaen. Koulujen ja päiväkotien kirkot ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Jouluaika, pääsiäinen ja kevät ovat tavallisimpia koulujen ja päiväkotien kirkkoaikoja. Muiden seurakuntien jumalanpalveluksiin annettiin tiloja. Katolinen Pyhän Henrikin seurakunta piti syyskuusta alkaen messu Tapanilan kirkossa joka toinen sunnuntai. Keväällä pääosin afrikkalaistaustainen International Fellowship for Christ

24

Helsinki aloitti jumalanpalvelukset sunnuntaisin Malmin seurakuntatalolla. Kongolais-taustainen Siloe ryhmä aloitti syyskuussa Pihlajamäen kirkolla. Ryhmä tekee yhteistyötä Pihlajamäen seurakuntapiirin kanssa. KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kasteet, vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat tärkeitä tilanteita seurakuntalaisten kohtaamiseen. Näiden osalta on pyritty laadukkaaseen toimintatapaan, johon sisältyy seurakuntalaisten tapaaminen ennen perhejuhlaa sekä riittävän ajan varaaminen kastekahveille, hääjuhlaan ja muistotilaisuuteen. Kirkolliset toimitukset ovat säilyttäneet paikkansa seurakunnan keskeisenä tehtävänä. Muutoksia on kuitenkin nähtävissä. Kaste ei ole perheille enää itsestään selvä asia. Myös kirkkoon kuuluvat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Tästä syystä Helsingin seurakunnassa ja Malmin seurakunnassa aloitettiin vuonna 2015 uusi käytäntö. Perheille, jotka eivät ole varanneet kastetta, soitetaan noin neljä viikkoa lapsen syntymän jälkeen tai lähetetään kortti, jos puhelimella ei tavoiteta. Avioliittoja solmittiin 351, niistä kirkollisesti 189 ja siviilivihkimisenä 162. Kirkollisten vihkimisen merkitys on ohentunut. Hautaan siunaaminen on säilyttänyt vahvan aseman. Edelleen suurin osa myös kirkkoon kuulumattomista vainajista siunataan. Valtaosa hautauksista on tuhkahautauksia. Hautauskulttuurissa näkyy muitakin muutoksia. Saattojoukot ovat usein pieniä, muistotilaisuuksiin ei liity selkeitä perinteitä. TILASTOT

2012 2013 2014 2015

Yhteensä 60 017 57 729 60206 58866

Pääjumalanpalvelukset 31 222 29 733 29634 29585

Muut jumalanpalvelukset 28 795 27 996 30572 29281

Ehtoollisvieraita 24 454 23 017 27323 20628

Kirkolliset toimitukset * 16 595 15 918 14443 17238 * kirkollisten toimitusten osallistujamäärissä eivät ole mukana siunaustilaisuuksiin hautausmaan kappaleissa osallistuneen. Pertti Simola

25

VIESTINNÄN TOIMINTAKERTOMUS Työalan olennaiset piirteet Viestinnän perustyötä on seurakunnan kotisivujen ja Facebook-sivujen sisällöntuotanto ja päivittäminen, paikallislehden viikkoilmoitusten tekeminen sekä sisäisen tiedotuslehden toimittaminen. Työhön kuuluu yhteydenpitoa työntekijöihin ja muihin sidosryhmiin, viestintäasioiden esillä pitämistä, neuvontaa ja viestinnän osa-alueiden kehittämistä. Uusi tiedotussihteeri aloitti vuoden alusta. Tämä mahdollisti viestinnän toteuttamisen suunnitelmallisesti ja ennakoivasti, erityisesti verkossa. Viraston henkilöstön vaihtumisen myötä lisääntyi yhteistyö mm. Kirkko ja kaupunki -lehden ilmoitusten tekemisessä. Projektiluonteista toimintaa ja yhteistyötä eri työalojen kanssa on vuosittain. Nyt yhteistyötä tehtiin vapaaehtoistoiminnan kanssa, ja tiedottaja osallistui seurakunnan diakoniatyön viestinnän kehittämispäivään. Ohjeistus Facebook-sivuilla toimimiseen valmistui. Yhteistyö yhtymän viestinnän kanssa jatkui mm. yhteisissä hankkeissa, tiedottajatapaa-misissa ja someviestijöiden yhteisen Facebook-ryhmän kautta. Yhtymän viestintäpäällikkö kävi tutustumassa Malmin seurakunnan viestintään. Helsingin seudulle tullut suuri pakolaismäärä ja heille tehtävät keräykset vaikuttivat viestintään myös Malmilla, vaikka seurakunnan tiloja ei tarvittu hätämajoitustiloiksi. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Vuoden painopisteenä oli tehdä kausittain yksityiskohtainen suunnitelma seurakunnan tapahtumista ja kirkollisista juhlista viestimiseen sekä verkossa että Lähitieto-lehden ilmoituksissa, sekä suunnitella ja tuottaa sisältöä verkkoon ja näkyä Facebookin lisäksi muissakin sosiaalisen median kanavissa. Suunnitelmien mukaisesti Facebookiin tuotettiin juhla-aikoihin liittyviä somekuvia: hiljaisella viikolla kuvissa oli koululaisten ajatuksia pääsiäisestä, kesäaikana kesäisiä tekstejä sekä adventista jouluun seurakuntalaisten ajatuksia joulusta joulukalenterin muodossa. Erityisesti kalenteri onnistui hyvin. Sille ostettiin Facebookissa lisänäkyvyyttä, ja se toi Malmin seurakunnan Facebook-sivuille lisää tykkääjiä. Näin onnistuttiin saavuttamaan toimintasuunnitelmassa asetettu tavoite, 1 000 tykkääjää. Facebook-sivun tykkääjien määrän kasvattaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka monta ihmistä julkaisemamme sisältö tavoittaa. Myös yksittäisen Facebook-julkaisun tykkääjämäärä oli joulukuussa keskimääräistä suurempi. Eniten katsojia tavoitti itsenäisyyspäivän kalenteriluukku, yli 1 200 tavoitettua ihmistä. Seurakunnan viestintä käytti somekanavista Facebookin lisäksi Youtubea. Lisäksi muutama piiri ja työala piti blogia sekä oli mukana Instagramissa. Nuorisotyö on tiedottanut nuorille WhatsAppin kautta. Seurakunnan nettisivuja on pyritty vuoden aikana jatkuvasti kehittämään ja tiedon jaottelua selkeyttämään. Moni sivu saatiinkin lukijaa paremmin palvelevaksi, kehitettävää toki löytyy edelleen. Viestinnän painopisteenä oli myös vapaaehtoistoiminnan tekeminen näkyväksi ja vapaaehtoisten osallistuminen someviestinnän suunnitteluun. Seurakunnan some-ryhmään saatiin neljä vapaaehtoista ja ryhmän toiminta pääsi käyntiin, ideoitiin mm.

26

joulukalenteri Facebookiin. Vapaaehtoistoiminnalle avattiin oma sivunsa seurakunnan kotisivuilla. Vapaaehtoistoiminnan päivän mainostamiseen panostettiin. Päivä oli hyvin esillä Lähitieto- ja Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Facebookissa päivän mainostamisessa kokeiltiin videopätkien käyttöä. Ne keräsivät useita satoja katsojia, ensimmäinen niistä lähes 1 700 katsojaa, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Arviointi resurssien käytöstä Viestinnän työvoimaresurssit olivat riittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Budjetoituja rahoja jäi käyttämättä 9 000 euroa. Syitä olivat: aluelehden ilmoituksiin kului 4 000 e suunniteltua vähemmän, ilmoituspohjia, joulukorttia ja taittopalveluja ei tilattu (budjetoitu 2 500), maksulliseen markkinointiin Facebookissa käytettiin 300 e (2 000). Tilastotietoa Viestintä arkistoi lehtiartikkelit, joissa seurakunta on esillä joko oman toimintansa kautta tai yhteistyökumppanin roolissa. Vuonna 2015 artikkeleiden määrä lisääntyi hieman ollen 152 artikkelia. Vuonna 2014 niitä oli 142 ja sitä ennen 140. Seurakunnan kotisivuilla oli kävijöitä 61 ooo. Malmi oli 2. sijalla helsinkiläisseurakuntien sivujen kävijämäärissä. Kävijöitä on erityisesti jouluaikaan ja toimintakausien vaihteessa. Eniten sivuilta etsitään tietoja toiminnasta (tapahtumakalenterista) ja yhteystietoja. Seurakunnan yhteisellä Facebook-sivulla oli vuoden 2015 lopussa 1004 tykkääjää. Luterilaisten seurakuntien Facebook-tilien tykkäyslistalla sillä saavutettiin 7. sija. Vuosien 2014 ja 2013 tykkääjien määrät olivat oli 718 ja 554. Kuudella seurakuntapiirillä on oma Facebook-sivunsa. Tykkääjien määrä niissä vaihteli 50–300. Sivuja on myös mm. nuorisotyöllä (390) ja kampanjoilla kuten Lahja lapselle (641) ja Viikin kirkolla kerätään nyt (370 tykkääjää). Seurakuntapiirit tekivät omia esitteitä kevääksi yhteensä 1 200 ja syksyksi 2 500, jouluksi 2 000, kesäksi 600. Näitä oli jaossa omissa tiloissa. Lapsityö postitti 1 400 esitettä ja jakoi muutoin sata. Rippikouluesitteitä tehtiin 950. Myös varhaisnuorisotyöllä oli esitteitä. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Viestintä on alusta asti pitänyt tärkeänä jäsenlähtöisyyttä. Verkkoviestintä on ensisijainen panostuksen alue, mutta myös muita viestintäkanavia käyttävät on huomioitava ja käytettävä kanavia mahdollisimman monipuolisesti. Erilaiset ihmisryhmät on tärkeä ottaa huomioon myös viestinnän sisällöissä. Seurakunnan verkkoviestintää kehitettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti sisällön-tuottamiseen ja markkinointiin. Sisällöntuotanto verkkoon vaatii omanlaistaan osaamista ja persoonallista otetta sekä välineitä mm. videoiden tekemiseen. Osaamista tarvitaan lisää ja videoiden ja kuvien käsittelyyn ja jakamiseen riittävät välineet. Helsingissä 29.1.2016 Tuila Huomo

27

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS Tämä on lyhennelmä musiikkityön toimintakertomuksesta. Laaja yksityiskohtainen toimintakertomus on sähköisenä luottamushenkilöiden kansiossa ja arkistoituna seurakunnan nuotistossa. Työalan olennaiset piirteet Malmin seurakunnassa oli vuonna 2015 yhteensä 254 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 16 567 henkeä. Edellisenä vuonna järjestettiin yhteensä 242 musiikkitilaisuutta joissa oli läsnä 14 114 henkeä. Tilaisuuksia järjestettiin siis 12 enemmän ja väkeä tuli tilaisuuksiin 2543 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousua tuli siten 18%. Malmin kirkossa järjestettiin 62 musiikkitilaisuutta ja niissä oli läsnä 4719 henkeä. Kirkolla on toiminut kaksi kuoroa: Kantaattikuoro ja Missiokuoro. Lisäksi on järjestetty kuorokoulutoimintaa. Konsertoijista mainittakoon oopperalaulajat Jaakko Kortekangas ja Sauli Tiilikainen. Seurakunnan kanttorit ovat pitäneet myös omat konserttinsa. Pihlajamäen musiikkitoiminta on ollut sisällöltään vaihtelevaa. Kirkolla on kokoontunut Pihlajamäen Kirkon Kuoro ja kuorokoulu. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Suvi Gräsbeck. Musiikkitilaisuuksia järjestettiin 34 ja niihin osallistui yhteensä 1301 henkeä. Elokuussa järjestettiin Taiteiden yö –tapahtuma. Pukinmäen musiikkityön peruspilareita ovat vireä kuorotoiminta, monipuolinen messumusiikki sekä kerran kuussa pidettävät juonnetut virsi-illat. Pukinmäessä järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 28 musiikkitilaisuutta, joissa oli 1318 osallistujaa. Uutena toimintana on aloitettu kanteleryhmä, jossa on 35 osallistujaa. Tapanilassa toimii kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat, Midilaulajat ja Doremi-lapsikuoro. Kirkossa toimii myös laadukas Kamarikuoro, joka avustaa messuissa ja esiintyy omin konsertein. Syksyllä kuoro piti yhteisen konsertin Malmin kantaattikuoron kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 30 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 1516 henkeä. Jakomäen kirkolla on kokoontunut kaksi kuoroa: lapsikuoro Piccolo ja aikuisten kuoro Raiku. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Outi Aro-Heinilä. Jakomäessä järjestettiin yhteensä 14 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 421 henkeä. Mieleenpainuvia tilaisuuksia olivat Kari Peitsamon kirkkokonsertti ja Pekka Nymanin koululaiskonsertit. Puistolan kirkolla kokoontuvat Puistolan kirkkokuoro ja lapsikuoro Laulupuu sekä vauvamusiikkiryhmät. Lapsikuorotoiminta on vilkasta, mistä on osoituksena se, että lapsia on kuorossa 64. Musiikkitilaisuuksia oli vuonna 2015 yhteensä 15 ja niissä oli läsnä 2069 henkeä. Kotikirkko soi –viikon konsertissa esiintyivät Solja Lapilainen, laulu ja Ulla Pesonen, piano. Siltamäen piirissä toimii kolme kuoroa ja musiikkileikkikoulu. Musiikkiryhmissä on yhteensä 27 laulajaa. Siltamäessä järjestettiin yhteensä 17 musiikkitilaisuutta ja niissä oli läsnä 506 henkeä. Piirin erikoisuutena voidaan mainita erilaiset yhteislauluillat, joita ovat vetäneet Elina Tofferi ja Olga Mäkinen. Viikin kirkolla on toiminut Naiskuoro Pihlaja ja lapsikuoro Pihlajanmarjat. Musiikki-leikkikoulutoiminta on ollut vilkasta. Osallistujia oli peräti 195 henkeä. Musiikkitilai-suuksia järjestettiin yhteensä 54 ja niissä oli läsnä 4717 henkeä. Lukuisista esiintyjistä mainittakoon oopperalaulajat Maria Kettunen ja Jyrki Korhonen.

28

Arviointia asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Musiikkityön tavoitteeksi oli asetettu Kotikirkko soi –viikon hyvä toteuttaminen sekä vapaaehtoisten aktivoiminen. Kotikirkko soi –viikko järjestettiin lokakuussa. Kaikissa kirkoissa ja seurakuntakodeissa pidettiin musiikkitilaisuus. Hyvän vastaanoton takia päätettiin jatkaa tätä musiikkiviikkoa myös vuonna 2016. Vapaaehtoisia on rekrytoitu kuoroihin ja esiintyjiksi tilaisuuksiin. Kuorokouluun osallistui Malmilla ja Pihlajamäessä 14 laulajaa. Vapaaehtoisten starttipäivässä oli kuorokoulun esittelyssä 45 henkeä. Pukinmäessä kanteleryhmään saatiin myös kiitettävästi osallistujia (35 henkeä). Kaiken kaikkiaan musiikkiryhmiin osallistujia oli 54 henkeä enemmän kuin vuonna 2014, joten tavoite toteutui hyvin. Lisäystä tuli 16%. Yhteistyö eri tahojen kanssa vilkastui, mistä on osoituksena huomattava nousu konserttitilastoissa (18%). Musiikkileikkikoulut toimivat kaikissa piireissä aktiivisesti. Tosin vähennystä edelliseen vuoteen oli 50 henkeä. Tilasto-osuus Kuorot, Ryhmiä/Jäseniä 2012 2013 2014 2015 25/372 21/326 22/341 25/395 Musiikkileikkikoulut, Ryhmiä/ Jäseniä 2012 2013 2014 2015 42/1090 31/594 38/806 34/756 Musiikkitilaisuuksia, Tilaisuuksia/ Läsnä 2012 2013 2014 2015 251/13 943 276/16 679 242/14 114 254/16567 Resurssit ja johtopäätökset tulevan toiminnan suunnittelua varten Työvoimatilanne on ollut vuonna 2015 tyydyttävä. Vuoden vaihteesta lukien Jakomäen kanttorinvirka on säästösyistä ”laitettu jäihin”. Tämä on heijastunut kyseisten piirien musiikkitoimintaan. Timo Olli on hoitanut sekä Pihlajamäen että Jakomäen piirin musiikkityötä. Muut kanttorit ovat toimineet vapaapäivien sijaisina ja Liisa Elenius on vastannut Jakomäen lapsikuorosta. Ihanteellista olisi saada kanttorin virka takaisin Jakomäkeen. Vapaaehtoiset on huomattava voimavara. Kuoroissa on yhteensä 395 jäsentä. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa antaa lisäväriä musiikkityöhön (Lions Clubit, Malmin mieslaulajat ym.). Seurakunnan soittimet ovat hyvässä kunnossa. Urut on huollettu sopimusten mukaisesti. Määrärahat ovat riittäneet tyydyttävästi, koska toiminta on mitoitettu niiden mukaan. Tulevassa toiminnassa kannattaa edelleen aktivoida vapaaehtoisia ja lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Heikki Poutanen kanttori, työalavastaava

29

VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Perustehtävänämme on tukea perheitä kasteopetuksen toteuttamisessa ja rohkaista seurakuntayhteyteen. Tavoitteena on Helsingin koillisella alueella asuvien lasten ja heidän perheiden tavoittaminen, heidän elämäntilanteet huomioiden. Alle neljävuotiaat seurakuntalaiset huomiotiin syntymäpäiväkorteilla. 3-4vuotiaitten ikäluokka sai esitteen toiminnasta ja kutsun kerhoihin. Kotien kristillistä kasvatusta tuimme erilaisissa perhekerhoissa. Päiväkerhon rooli kristillisen perinteen siirtämisessä tulevalle sukupolvelle kasvoi. Kerholaiset saivat jouluksi varhaiskasvatuksen juhlavuoden kirjan. Olimme arvostettu yhteistyökumppani iltapäivätoiminnassa Malmin ja Puistolan alueella. Pyhäkouluja pitivät vapaaehtoiset opettajat. Kirjepyhäkoulun kautta rohkaisimme vanhempia kotipyhäkoulun pitoon. Kunnan päivähoidolle järjestimme olemassa olevan toimintamallin mukaan Kotikirkko tutuksi –käyntejä ja pääsiäisvaelluksia Malmin, Tapulin, Puistolan ja Jakomäen alueilla. Kehitimme verkostoyhteistyötä. Varhaisnuorisotyön kanssa toteutimme päiväleirejä koululaisille ja diakoniatyön kanssa perheleirin monikulttuurisille perheille.

HENGELLISEN ELÄMÄN VAHVISTAMINEN Kirkkomme toiminnallinen vuosiaihe Vieraanvaraisuuden kirkko oli sanomamme keskiössä ja jäsenyyttä vahvistamassa kaikessa toiminnassa. Pohdimme aihetta työkokouksissa ja koulutus-päivissä. Kerhojen kausisuunnitelmat teimme vuosiaiheen pohjalta. Järjestimme raamattu-kerronnan menetelmiä esittelevän koulutuksen teologeille ja nuorisotyönohjaajille. Aloitimme Nooa-perhetapahtuman ja varhaiskasvatuksen juhlavuoden suunnittelun.

YHTEISÖLLISYYDEN JA JÄSENYYDEN TUKEMINEN perustoimintojen vahvistamisen, monipuolistamisen ja uudistamisen kautta: Toiminta-muotojen analyysin puitteissa täydensimme päivähoitoyksiköiden parissa toteuttavan toiminnan kartoitusta ja päivitimme väestöennusteen osuuden toimintaympäristö-analyysissa. Reflektoimme omia pedagogisia käytänteitä kehityspsykologian teorioiden valossa, pohtien mitkä kehitystavoitteet missäkin iässä ovat ajankohtaisia. Esikoisvauvakerhon pedagogiikkaan panostaminen näkyi kerholaisten määrän kasvussa syksyllä. Palautteen perusteella vanhemmat odottavat, että perhekerhon toimintaa suunnitellessa otetaan huomioon lasten kehitys ja viihtyminen, eikä äitien ”rupattelu-tarve”. Äitien mukaan "seurustelukerhoja on leikkipuistot ja perhekahvilat pullollaan”. Alueilla järjestimme enemmän päivä- ja perhekerhojen yhteisiä juhlia, joihin kutsuttiin lapselle läheisiä ihmisiä. Seuraukset näkyvät tilastossa. Lastenhuoneen toiminta on löytänyt paikkansa, mutta se vaatii jatkuvaa markkinointia. Jakomäessä toi ryhmäperhe- ja päiväkerhon yhdistäminen muutosta toiminnan järjestelyihin.

kunnan varhaiskasvatus toimintojen kautta: Jatkoimme verkostoyhteyksien rakentamista Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisen johtamisrakenteen kautta. Tavoitteena ollut kerhotoiminnan koordinointi ei toteutunut. Eräänä syynä on, että toimintaa ei koordinoida keskitetysti kunnan puolella. Myös motivaatio tämän tapaiseen yhteistyöhön puuttuu. Toisaalta, valmisteilla oleva lainsäädäntö edellyttää yhteistyötä alueen toimijoiden välillä. Tavoitteemme vietiin koillisen koordinaatioryhmän kautta Helsingin Lasu-kollegiolle. Lapsityönohjaaja osallistui Malmin alueen perheverkoston ja koillisen alueen lasten ja nuorten koordinaatiotyöryhmän työskentelyyn; kaksi lastenohjaajaa koillisen verkostoseminaariin. Puistola-Tapuli-Jakomäki alueella uudistettiin päivähoidon kirkkokäyntien sisältöä.

Vapaaehtoistoiminnan laajentamisen kautta: Seurakuntalaiset olivat osaamisellaan työntekijöiden tukena kerhoissa ja muuallakin. Lastenohjaajat ottivat henkilökohtaiset, osallistamiseen liittyvät Hava- tavoitteet. Tutustuimme Suurella Sydämellä- sivuston käyttöön. Puistolan kirkolla ei ollut pyhäkoulutoimintaa syyskaudella; uusi opettaja aloitti toiminnan Malmin kirkolla. Kirjepyhäkoululaisten ja raamattu- kerholaisten määrä kasvaa tasaisesti. Budjettivähennyksen tuoma epävarmuus tyrehdytti toiminnan uudistamisen. Seurakunnassamme kyseenalaistettiin vuoden aikana monella taholla pyhäkoulun tulevaisuus.

30

Työalan viestintä: Haastoimme toiminnassa olevat perheet markkinoimaan toimintaa. Esikoisvauvakerhon ja Lastenhuoneen monipuoliseen markkinointiin panostaminen tuotti tulosta. Vastuu, lapsiperheille seurakuntamme tarjonnasta kertovan esitteen tekemisestä siirtyi työalalle. Esite postitettiin keväällä 1400-n seurakuntalaisen kotiin. Kulut kustannettiin työalan budjetistaan. Emme olleet tänä vuonna alueemme lapsiperheiden käyttämissä nettiympäristöissä keskustelemassa, työntekijäresurssin vaihtumisen ja vähenemisen takia. Nettityön sijaan panostimme Puistolan ja Viikinmäen avoimiin perhekerhoihin, joissa piirin muiden työntekijöiden osuus väheni. 2011 2012 2013 2014 2015

Päiväkerhot, Lastenhuone ryhmiä 27 30 29 27 24

lapsia 237 280 242 228 211

Iltapäiväkerhot ryhmiä 7 6 6 5 4

lapsia 93 91 97 86 86

Perhekerhot lapsia 4480 5795 5129 6347 6413

aikuisia 2964 3690 3832 4681 4578

Tilaisuudet ja tapahtumat lapsille + perhetapahtumat

kpl 49+65 58+18 56+12 126+7 126 +9

osallistujat

1638+ 8459

1654+ 1310

1999+ 1308

2688+ 544

3632 + 853

Pyhäkoulu lapsia 356 333 341 316 342

ohjaajia 27 21 23 23 22

1-4v syntymäpäiväkortit 2907 2889 2778 2747 2590

Kaikilla alueillamme oli varhaiskasvatusta toteuttamassa enemmän kuin yksi lastenohjaaja, yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Keväällä oli tiimissämme äitiysloman, vuorottelu- ja opintovapaan sijaisina neljä määräaikaista työntekijää. Syyskauden töitä suunnitellessa piti huomioida, että on yksi työntekijä vähemmän. Tehtävien jaossa huomioitiin kaupungin koillisella alueella asuvien erilaisten lapsiperheiden tarpeet. Työalan toiminnan vuosikello, säännölliset työkokoukset, toiminnan jatkuva arviointi, työnohjaus, kuntoutus, vuorottelu- vapaa ovat tukeneet työntekijöitä työssä jaksamisessa. Henkilöstövähennykset, budjettileik-kaukset ja hava-palkanosan tavoitekeskustelut toivat jännitteitä työyhteisöön. Taloudellisia resursseja käytettäessä valintojamme ohjasivat tulevaisuusnäkymät ja ympäristötavoitteet. Tuimme neuvottelupäiville pääsyä. Hankimme ammattikirjallisuutta, välineitä uskontokasvatukseen ja -tapahtumiin. Budjettivähennysten yhteydessä lopetettiin Pikkuväki-lehden tilaus piireille. Pyhäkoululaisille pystyttiin tilamaan Lasten pyhäkoululehti.

Johtopäätökset toiminnan suunnittelua varten Väestöennusteen mukaan eniten lapsiperheitä asuu jatkossakin Puistolan ja Malmin alueella. Puistolassa se näkyy seurakunnan toiminnassa ja tilojen käytössä. Malmin tilannetta pitää tarkastella ja kunnostaa yksi kirkon alakerran tiloista lapsiperheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen piirissä olevat seurakuntalaiset vaihtuvat kausittain. Tekemämme työn on tavoitettava ihmiset, joille se on suunnattu. Monipuolinen tiedotuskanavien ja -välineiden käyttö takaa parhaan tavoittavuuden. Seurakunnan työntekijöiden työkuvan muuttamisen yhteydessä pitää huomioida sen vaikutukset seurakunnassa toteutettavaan kasvatukseen. Ottaen huomioon kirkossa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kirkollisen varhais-kasvatusosaamisen merkitys korostuu vuosi vuodelta. Päiväkerhon ja pyhäkoulun rooli kristillisen sekä luterilaisen perinteen siirtämisessä todennäköisesti kasvaa. Uusi varhais-kasvatuslaki ja sen yhteydessä tehtävät päätökset vaikuttavat meidänkin toimintaamme. Yhä tärkeämmäksi muuttuu toiminnan koordinoiminen koillisella alueella. Tarvitsemme seurakuntaamme uskontopedagogista osaamista, että voimme sitä tarjota kumppaneillemme. Kirkon kasvatuksen linjoihin syventymistä ja uuden työotteen etsimistä pitää jatkaa, voidaksemme vastata edessämme oleviin haasteisiin.

Marianne Hapsal, lapsityönohjaaja, työalajohtaja

31

VARHAISNUORISOTYÖN TOIMINTAKERTOMUKSET VARHAISNUORISOTYÖN OLENNAISET PIIRTEET Varhaisnuorisotyön vuosi oli toimintakulttuurin muutoksen keskellä elämistä sekä uusien työmuotojen kuten työparityöskentelyn käynnistämistä, työalavastaavan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Syksyllä toteutettiin varkkamessu yhdessä seurakuntalaisten kanssa, mikä oli vuoden yhtenä painopisteenä. Kerhotyö seurakuntapiireissä säilytti asemansa yhtenä varhaisnuorisotyön perustoimin-noista. Kerhonohjaajien määrä pysyi samana edellisvuoteen verrattuna, mutta he eivät enää sitoudu pitkäaikaisesti kerhonohjaamiseen. Suuren osan kerhoista pitivät työntekijät itse, osin kurssimuotoisina. Sähköisessä viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa kuten blogia, Facebookia ja Instagramia. Koska koulujen kautta esitteiden jakaminen on vaikeutunut, useammassa piirissä on lähetetty myös esitteitä postitse koteihin. Alakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö on vaikeutunut monissa piireissä koulumaailmassa tapahtuneiden muutosten myötä. Seurakunnan työntekijöiden tekemät kouluvierailut ovat vähentyneet lähes puoleen edellisvuosista. Toisaalta monet koulut ottivat mielellään vastaan sen tuen, mitä uskonnon opetukseen ja nuoren elämänkysymysten käsittelyyn tarjottiin. Päivänavausten määrää on rajoitettu monessa koulussa, mutta samalla koulukirkot ovat pitäneet suosionsa. Leirityössä jouduttiin vähentämään leirivuoroja taloudellisten resurssien vuoksi. Leirejä järjestettiin isoille ja pienille hiihtolomalla, kesälomalla ja syyslomalla. Hiihtoloman isojen lasten leiri ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Mutta ilmoittautuneille järjestettiin korvaavaa kaupunki toimintaa. Kymmenvuotiaille järjestettiin oma kaupunkileiri, jossa yövyttiin Malmin seurakuntatalolla. Kesän alussa järjestettiin lähes kaikissa seurakuntapiireissä perinteiset päiväleirit. Retkitoiminta vilkastui. Varhaisnuorisotyö järjesti 17 retkeä eri kohteisiin, Tampereelle, Hämeenlinnaan sekä Helsingin lähikohteisiin. Retket tarjosivat perheille mahdollisuuksia virkistävään yhdessäoloon ja hiljentymiseen. Kouluun lähtevien siunaamisia järjestettiin seitsemässä eri kirkossa ja osallistuttiin Kymppisynttäreille Linnanmäellä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Painopisteet 2015 olivat:

- Suunnitellaan ja toteutetaan 7-13-vuotiaiden jumalanpalvelus heidän kanssaan - Kerhonohjaajat kiinteästi osaksi seurakunnan vapaaehtoistoimintaa - Kutsutaan isosia sekä leirimummoja ja –vaareja mukaan varhaisnuorten leireille - Tuetaan kerhonohjaajia sitoutumaan pidempiaikaisesti tehtäväänsä

Varkkamessu toteutettiin syksyllä Malmin kirkossa. Messua valmisteltiin toimintapajoissa yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Suunnittelussa olisi voitu paremmin ottaa huomioon perheen pienimmät lapset sekä yhteistyö kanttoreiden kanssa. Varhaisnuorten messua tullaan jatkamaan ja kehittämään saatujen positiivisten ja kehittävien palautteiden rohkaisemana. Kerhonohjaajat ovat kiinteä ja luonnollinen osa seurakunnan varhaisnuorisotyön vapaa-ehtoistoimintaa. Kutsuimme kerhonohjaajia leiri isosiksi ja saimme heitä kiitettävästi

32

mukaan. Leirimummoja ja –vaareja kutsuttiin myös mukaan leireille aktiivisesti, kiinnostusta oli, mutta vain yksi pääsi mukaan. Nyky-yhteiskunnassa vallitseva sitoutumattomuuden kulttuuri heijastuu myös seurakunnan toiminnassa. Tämä näkyy kerholaisten sitoutumisen puutteena kerhoissa. Lisäksi osa perheistä ei ilmoittaudu sitoutuvasti annettuna ajankohtana leireille/ retkille. TILASTO-OSUUS Toimintavuosi 2012 2013 2014 2015 Kerhoryhmiä 76 81 77 83 Kerhonohjaajia 45 48 37 37 Kerholaisia 596 713 645 737 Erityistapahtumia 127 138 128 125 tapahtumiin osallistuneita 3822 3521 3109 4369 Retkiä / leirejä 46 12/18 10/17 17/22 niihin osallistuneita 696 254/29

2 369/229

326/262

Kouluvierailuja 557 445 428 314 Varkkamessu 63 Yhteistyö verkostojen kanssa 64 Sielunhoitokeskustelut 99

RESURSSIT Työaikaresursseja on vienyt erityisesti kerhotyö, koska vapaaehtoisten kerhonohjaajien määrä on pysynyt pienehkönä. Seurakuntayhtymän yhteiset tapahtumat ja työt ovat lisääntyneet ja vieneet entistä enemmän työntekijöiden aikaa. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Toimintakulttuurin muutos ja vähenevät resurssit niin henkilöstössä kuin määrärahoissa ovat vaikuttaneet työilmapiiriin vuoden aikana negatiivisesti. Käymme tulevaisuudessa keskustelua, mihin seurakuntalaisten odotuksiin ja toiveisiin pystymme vastaamaan ja mihin toimintoihin käytämme työaikaresursseja. Toiminnassa tulee näkymään myös yhden työntekijän vähennys. Tuleva työparityöskentely tulee viemään myös suunnitteluaikaa. Koulukäynnit ovat vähentyneet edellisvuosiin verrattuna. Tämä haastaa meidät miettimään erilaisia yhteistyömuotoja koulujen kanssa. Uusi opetussuunnitelma luo mahdollisuuksia kehittää uusia menetelmiä yhdessä koulujen kanssa. Koulutyö voisi olla yhtenä painopisteenä tulevina vuosina. Joudumme miettimään leirikeskusten varaamista eri tavalla kuin ennen seurakunta-yhtymän kiristyneiden peruutuskäytäntöjen takia. Kati Karppinen

33

PARTIOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Partiotyön olennaiset piirteet Vuoden 2015 aikana seurakunta on pyrkinyt vahvistamaan yhteistyötä lippukuntien kanssa. Vuoden 2016 Yhteisvastuu keräyksen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2015. Partiolaisia kutsuttiin vapaehtoisten siunaamiseen mukaan alueittain. Partiotyö on koonnut partiolaisia yhteen kolme kertaa vuoden 2015 aikana. Maaliskuussa järjestettiin yhdessä partiolaisten kanssa partiokirkko, huhtikuussa vietettiin johtajailtaa ja lokakuun lopussa tavattiin lippukuntien johtajia ja varajohtajia jouluglögien merkeissä. Sosiaalisessa mediassa tehtävää partiotyötä on jatkettu blogissa, instagramissa ja facebookissa. Arviointia asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta Partiokirkko järjestettiin maaliskuussa. Jumalanpalvelusta olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa kaksi alueen lippukuntaa. Huhtikuun johtajaillassa kehiteltiin partionjohtajien kohtaamista yhdessä iltaan osallistuneiden kanssa. Ikäkausitapahtuma tarpojille (13-15 vuotiaille) ei toteutunut tilaresurssien vuoksi. Tapahtuma siirrettiin pidettäväksi keväällä 2016. Lokakuussa tavattiin lippukunnan johtajia ja varajohtajia jouluglögeillä. Samalla keskusteltiin seurakunnan muuttuvasta taloustilanteesta ja luovuttavista kiinteistöistä. Yhteistyötä lippukuntien kanssa on pyritty vahvistamaan. Hippuja partioarkeen –blogin avulla yritettiin avata partiolaisille tarkemmin seurakunnan ja partion yhdistäviä tekijöitä ja sitä, miksi seurakunta haluaa tehdä partiolaisten kanssa yhteistyötä. Blogissa on esillä ollut myös partion arvopohjaa, jonka avulla on pystytty tukemaan lippukuntia partion arvopohjan säilymisessä ja ylläpitämisessä. Malmin seurakunta solmi vuoden 2015 aikana Malmin Tuulenkävijät –lippukunnan kanssa taustayhteisösopimuksen. Seurakunta on säilyttänyt suosionsa taustayhteisönä. Arviointia resurssien käytöstä Sosiaalisen median käyttö on koettu hyväksi. Tiedottaminen ja yhteydenottaminen on helpottunut. Partiolaisille tarjottava ohjelma on koko ajan näkyvissä blogin välilehdellä ja sitä pyritään päivittämään säännöllisesti. Tila- ja aikaresurssit ovat rajoittaneet toimintaa. Seurakunnan tilojen käyttöasteet ovat suuria ja sen vuoksi emme saaneet ikäkausitapahtumalle sopivaa aikaa. TILASTO-OSUUS 2013 2014 2015

Partioryhmiä 52 58 59

Vapaaehtoisia ohjaajia

naisia 102 81 108

miehiä 39 51 66

yht. 141 132 174

jäseniä ryhmissä

tyttöjä 264 338 335

poikia 224 231 261

yht. 488 569 596

kaikkiaan jäseniä yht. 629 773 841

retkiä 80 115 48

34

vrk 139 142 41

osallistujia 1246 1350 607

leirejä 8 31 118

vrk 41 90 287

osallistujia 353 600 1596

erityistilaisuuksia 34 21 31

osallistuneita 650 635 1163 blogin lukukerrat - 913 676

Johtopäätökset Partio suosio on kasvu suunnassa. Johtajien määrä kokonaisuudessa lippukutien toiminnassa on kasvanut. Retkien ja leirien kautta partio tavoittaa paljon kouluikäisiä tyttöjä ja poikia sekä nuoria. Leirien suuri määrä selittynee sillä, että aikaisemmin partion tilastoinneissa kahden yön leirit on partion tilastoissa laskettu retkiin. Blogin lukukerrat ovat tippuneet ja se viestittää sitä, ettei kerran kuussa päivitys tahti ole blogille riittävä. Blogiin ja muutenkin sosiaalisen median käyttöön täytyy kiinnittää jälleen enemmän huomiota. Niina Penttinen

35

RIPPIKOULUTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Rippikoulutyön olennaiset piirteet Vuonna 2015 seurakunnassa pidettiin 29 rippikoulua, joista 25 oli leirimuotoisia, kolme päivärippikoulua sekä iltarippikoulu. Malmin seurakuntaan kuuluvasta ikäluokasta 92 % (610 nuorta) kävi Malmin seurakunnan rippikoulun. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Syksyllä 2015 rippikoulujen ilmoittautumisaika oli Helsingin seurakuntayhtymässä neljä viikkoa. Pitkästä ilmoittautumisajasta huolimatta ilmoittautumisia jäi puuttumaan useita kymmeniä. Ilmoittautumista jatkettiin kahdella viikolla ja muistutuskirjeet lähetettiin. Edellisvuoden kahden viikon ilmoittautumisaika osoittautui siten toimivammaksi. Vuoden 2015 painopisteen mukaisesti kaikki Malmin seurakunnan rippikoulut olivat Vihreitä ripareita. Palaute Vihreistä ripareista oli vähäistä. Ainoastaan kasvisruokapäivä ei kaikilta osin ollut täysin onnistunut. Uusi uskonnonopetussuunnitelma astuu voimaan syksyllä 2016 muuttaen uskonnon-opetusta. Tämän vuoksi vuoden 2015 rippikoulukokouksessa ei käsitelty koulun uskonnonopetuksen ja rippikouluopetuksen yhteneväisyyksiä. Kokouksessa käsiteltiin alustavasti uutta rippikoulusuunnitelmaa (RKS 2017). Yhtenä painopisteenä uudessa suunnitelmassa on näkemys ehtoollisopetuksen kokonaisvaltaisuudesta. Sen tavoitteena on ehtoollisen merkityksen vahvistuminen jo rippikoulun aikana. Saatuaan ehtoollis-opetusta nuorten on mahdollista osallistua ehtoolliselle jo ennen konfirmaatiota yhdessä ryhmän ja oman rippikouluopettajan kanssa. Yhteistyötä lähetyksen ja musiikkityön kanssa tehtiin Kanttorien konsertin ja Lähetyksen riparirallin merkeissä. Keväälle 2016 lisätään yhteistyötä diakoniatyön kanssa tarjoamalla rippikoululaisille diakoniapäivä. Tilasto-osuus Suluissa vertailun vuoksi vuoden 2014 tiedot Rippikouluryhmiä Poikia Tyttöjä Yhteensä Leiririppikouluja (26) 25 (262) 257 (318) 293 (580) 550 Iltarippikouluja (1) 1 (5) 12 (8) 4 (13) 16 Päivärippikouluja (3) 3 (26) 29 (19) 15 (45) 44 Muualla kuin oman seurakunnan rippikouluissa käyneitä

_____

(8) 5

(13) 17

(21) 22

Rippikoulun käyneet yhteensä

_____ (301) 303 (358) 329

(659) 632

Seurakunnan jäseniksi liittyneitä

_____ (9) 7 (14) 11 (23) 18

Heistä kastettuja (4) 5 (8) 11 (12) 16

36

Resurssit Vuonna 2015 rippikouluja toteutti viranhaltijoiden lisäksi 6 nuorisotyön- ja teologian-opiskelijaa. Isosia oli 4-6/rippikoulu. Isoset ovat merkittävässä roolissa rippikoulujen suosiossa. Jokaisella leirillä oli myös palkkiotoiminen apuohjaaja, jonka pääasiallinen tehtävä oli yövalvonta. Vuoden 2015 budjetti oli perustoimintojen kannalta riittävä. Rippikouluhankinnoissa käytettiin harkintaa ja kesätyöntekijöitä rekrytoitiin vähemmän. Seurakuntayhtymästä saatujen leirivuorojen määrä vaikuttaa merkittävästi budjettiin. Mitä enemmän joudutaan ostamaan leirivuoroja seurakuntayhtymän ulkopuolelta, sitä enemmän tulee kustannuksia rippikoulutyölle. Tästä syystä rippikoulutyön vuosittainen budjetti voi vaihdella huomattavan paljon. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Valtaosa rippikoululaisista haluaa käydä leirimuotoisen rippikoulun. Leirit edellyttävät henkilöstöresursseja ja taloudellista panostusta. RKS 2017 rippikoulusuunnitelmaan perehdytetään työntekijöitä rovastikunnittain vuosien 2016-17 aikana. Uuden suunnitelman mukaiset rippikoulut käynnistyvät vuonna 2018. Jenni Tuulensuu

37

NUORISOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Nuorisotyön olennaiset piirteet

Jumalanpalveluselämää toteutettiin monipuolisesti, viikoittaisten nuortenmessujen, leirillä vietettyjen messujen sekä koulukirkkojen muodossa. Messuja toteutettiin yhdessä nuorten kanssa erilaisin menetelmin. Messumusiikista vastasi messubändi, jonka vaikutus tunnelmaan oli merkittävä. Messujen lisäksi toteutettiin paljon erilaista hartauselämää. Esimerkiksi liikuttava lepopäivä järjestettiin kaksi kertaa. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden lempeiden liikuntalajien avulla levätä, hiljentyä ja voimaantua.

Yhdessä nuorten kanssa osallistuttiin Ravintolapäivään, jossa kerättiin rahaa Senegalin lähetyskohteelle. Nuorten kanssa valmistettiin ruokaa sekä viihdykettä lapsiperheille. Palaute päivästä oli positiivista. Seurakunnan Yhteisvastuutempauksessa Helsingin Rautatieasemalla oli yhteisvastuukerääjänä useita nuoria.

Nuorten yhteisöllisyyttä ja jäsenyyden tukemista toteutettiin avoimen viikkotoiminnan sekä erilaisten tapahtumien kautta. Perinteeksi muodostunut Veisuyö keräsi talon täyteen innokkaita laulajia ja musisoijia. Keskiviikon kahvila ja perjantain Basement16 ovat monelle nuorelle tärkeitä kohtaamispaikkoja. Paikalla on työntekijöitä, jotka luovat turvallisen ilmapiirin sekä rennot puitteet vapaaseen oleiluun, seurusteluun ja harrasteluun. Välillä on mahdollisuus esim. harrastaa kädentaitoja ohjatusti ja musisoida itsenäisesti. Säännöllisesti Talolla käyvät pitävät taloa oman paikkanaan ja näyttävät viihtyvän hyvin. Talon vakiokävijöissä on tapahtunut positiivinen ”sukupolvenvaihdos”.

Vastuunkantajina nuoret toimivat esim. musiikki- ja isostoiminnassa. Isostoiminta on edelleen määrällisesti suosituin nuorisotyön toimintamuoto. Isostoimintaan ilmoittautuneiden määrä oli useita kymmeniä suurempi kuin aikaisempana vuonna. Isostoimintaleirit olivat suosittuja ja niille osallistui myös isosiksi vanhempia nuoria. Isostoiminnan viikkotapaamisissa vetäjäparina toimi myös vanhempia nuoria.

Nuoret jotka osallistuivat Yhden hinnalla tapahtumaan, kokivat sen niin positiivisena että osallistuivat myös Nuorten Keskuksen järjestämään Yhden Hinnalla -suunnitteluviikon-loppuun. Nuoret kokivat viikonlopun innostavana sekä sellaisena toimintana, johon kannattaisi tulevaisuudessakin osallistua.

Sosiaalisen median käyttöä lisättiin avaamalla mm. Instagram -tili ja perustamalla WhatsApp -pikaviestiohjelmassa Talolla –ryhmä. Näiden avulla viestintä ja mainostus on reaaliaikaista joka tavoittaa nuoria. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta

Tavoitteena oli työajan joustavuus, jotta työtä voisi suunnata uudelleen rohkeasti niin, että nuorten ääni ja toiveet voisivat toteutua työssä helpommin. Vuoden aikana järjestettiin lauantai- tai sunnuntaipäivätapahtumia nuorille. Muutaman tunnin kestävät elokuvaillat vetivät paremmin kuin esim. suunniteltu koko päivän kaupunkiseikkailu tai Tyhjän Taulun leiri. Nuorilta kysyttiin aktiivisesti seurakunnan toiminnasta ja siitä mitä he miettivät sekä toivovat seurakunnan olevan heidän maailmassaan. Nuorten toiveesta kahviloiden aukioloaikoja pidennettiin, tarjoiluja kehitettiin ja Basement -iltojen ohjelmaosuutta lisättiin. Nuoret järjestivät työntekijättömän nuortenillan joka liittyi Kirkko 2020 seminaariin. Ohjeet työskentelytapaan nuoret saivat seminaarin järjestäjiltä. Työskentelyn tuloksena tuli seuraavanlainen ajatus: ”Kirkko on Dumle -karkin käärepaperi ja seurakunta itse karkki. Ei toimintaa, ei seurakuntaa, joka täyttäisi kirkon ja tekisi siitä elävän kokonaisuuden”. Työskentelyssä nuorten huomio kiinnittyi siihen että asiat toimivat

38

seurakunnassa heidän näkökulmastaan oikein hyvin ja toimintaan nuoret ovat myös tyytyväisiä. Nuoret toivoivat että toimintaa voisi olla vieläkin enemmän.

Tavoitteen mukaisesti pidettiin vastuutamme luomakunnasta esillä kokonaisvaltaisesti. Isostoimintaleireillä valmistettiin ja toteutettiin vihreä messu. Talon aulassa tavaran-vaihtopöydällä tavara vaihtui tiuhaan. Nuorten vaelluksella luomakunta-ajatus oli koko ajan läsnä. Nuoret tekivät myös näytelmän Vihreät Riparit- hankkeen päätösjuhlaan. Tilasto-osuus 2013 2014 2015 kpl kävijät kpl kävijät kpl kävijät messut 35 1461 36 1282 36 1361 leirit 11 350 9 298 12 311 retket 4 64 4 45 5 71 erityistilaisuudet ja tapahtumat

24 844 24 746 26 848

isoskoulutus 320 266 350 pienryhmät 156 207 123 nuortenillat/vastaavat 3660 3881 3476 koulukäynnit 218 163 181 sovitut tapaamiset 69 84 49 Arviointi resurssien käytöstä

Resurssit nuorisotyön tekemiseen suunnitelmien mukaisesti ovat hyvät. Nuorisotyönohjaajan viran vähennyksestä huolimatta nuorisotiimi toimi jokaisen erityistaitoja hyödyntäen ja monipuolisesti nuorille toimintaa ja tukea tarjoten.

Vastuunkantajina nuoret toimivat musiikki- ja isostoiminnassa. Isostoiminnan vetäjäparina nuori sitoutuu kantamaan vastuuta koko vuoden ajan, mikä osaltaan vahvistaa kirkon jäsenyyttä. Pitkäjänteisen Saapas-yhteistyön tuloksena malmilaisia nuoria aikuisia on löytänyt mukaan Saappaan vapaaehtoistyöhön. Myös arkisiin yksittäisiin vastuunkantotehtäviin nuoria oli helppo saada osallistumaan. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten

Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on haaste: miten yhdessä löydämme uusia tapoja tehdä yhteistyötä? Miten nuoria pääsisi tapaamaan heidän omiin elinympäristöihinsä vielä useammin? Kunpa käyntejä muualla kuin seurakunnan perinteisissä ”kohteissa” voisi seurakuntatyössä olla nykyistä enemmän.

Nuorten messujen haasteena on se, miten messu pysyy merkityksellisenä niin, että se houkuttelisi nuoria edelleen ja saisi nuoren osallistumaan messuun oma-aloitteisesti. Messujen osalta keskimäärin noin puolet paikalla olevista osallistui vuoden aikana ehtoolliselle. Muodostuuko ehtoollisesta yhä useammalle nuorelle tärkeäksi jatkossa kun ehtoollisen nauttiminen yleistyy jo rippikouluaikana ennen konfirmaatiota? Mielenkiintoista on nähdä, paljonko ehtoollisella kävijöitä on tulevaisuudessa ja mikä sen merkitys on.

Seurakuntayhteyttä on monenlaista, vaikkei toiminnassa olisi muuten mukana. Mainetta siitä, että Malmin nuorisotyössä Talolle on jokainen tervetullut ihan kaikenlaisissa elämäntilanteissa, on pidettävä yllä kaikin keinoin. Minna Karas

39

NUORTEN AIKUISTEN TYÖN TOIMINTAKERTOMUS Työalan olennaiset piirteet Nuorten aikuisten määrittäminen omaksi työalakseen on seurausta 18-39-vuotiaiden kirkosta vieraantumisesta. Rippikoulu ja sen jälkeinen nuorisotyö eivät ole pystyneet integroimaan aikuistuvia nuoria yleisen seurakuntatyön piiriin. Lapsi- ja perhetyö sekä musiikkityö palvelevat perheellisiä nuoria aikuisia, muiden on vaikeaa löytää paikkaansa kirkossa. Työalan tarkoituksena onkin tavoittaa erityisesti niitä seurakunnan n. 18-39-vuotiaita, jotka eivät muutoin löydä seurakuntayhteyttä. Merkittävä osa tästä ryhmästä kokee, ettei tarvitse kirkkoa. Nuorille aikuisille suunnattua toimintaa ja tilaisuuksia jär-jestävät seurakuntapiirit, nuorisotyö ja työala pääsääntöisesti Viikin kirkolla. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja toiminnan painopisteet Tavoitteet:

- hyviksi koettujen toimintamuotojen vahvistaminen, uusien avauksien tekeminen ja niiden onnistuessa vakiinnuttaminen säännölliseksi toiminnaksi

- kummitoiminnan kehittäminen - seurakunnan passiivisten jäsenien tavoittamisen välineiden kehittäminen - vapaaehtoistyön ja aktiivisen osallistumisen kehittäminen - säännöllisen hartauselämän kehittäminen edelleen - mahdollisuuksien etsiminen yhteyden kokemiseen seurakunnan toiminnan kautta

Painopisteet:

- kummitoiminnan kehittäminen - kahden vuotuisen karitatiivisen projektin järjestäminen - aktiivinen ja tavoitteellinen osallistuminen Yhteisvastuukeräykseen ja muiden

karitatiivisten projektien toteuttamiseen Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Toimintavuonna nuorten aikuisten työssä on jatkettu hyväksi koettuja toimintoja ja tehty useita uusia avauksia. Uusissa avauksissa on periaatteeksi otettu seurakuntalaisten aloitteellisuus, on järjestetty toimintaa, jota on toivottu. Näin ekoteologiset illat jatkuivat, paastonaikaan kokoontui paastoryhmä ja järjestettiin mindfulness-ryhmä. Merkittävin uusi avaus on ollut keskiviikkoiltaisin tarjottava Viikin iltaruoka, seurakuntalaisten valmistama kasvisateria, jolle kutsutaan kaikkia viikkiläisiä euron omakustannushintaan. Ryhmistä kristillisen jooga ja mindfulness olivat suosittuja, teatterintekijöiden ryhmä hiipui kevään jälkeen. Suoran toiminnan joukkojen toiminta perustui kutsuihin yksittäisiin tempauksiin sähköpostilistaa ja facebook-sivua käyttäen. Muut ryhmät olivat pieniä. Kummileiri ei toteutunut. Joulun alla järjestettiin seimiaskartelu, jonne lapsi saattoi tulla kummin tai muun aikuisen kanssa. Jatkossa toivotaan seurakuntien ja yhteistyö-kumppaneiden yhteisten ponnistelujen vahvistavan kummitoimintaa myös paikallisesti. Kolme konserttia järjestettiin yhteistyökumppanien (Helsingin seurakuntayhtymä, Viikin musiikkityö ja seurakuntapiiri, Kirkon Ulkomaanapu) kanssa. Muut musiikkitilaisuudet olivat pienempiä. Nuoren seurakunnan veisuja on tarjottu useana vuonna, mutta tilaisuus ei herätä kiinnostusta aikuisissa, siksi veisuiltoja ei ole syytä jatkaa. Uutena avauksena Viikin kirkossa alettiin viettää kansainvälisiä messuja muutaman kerran kaudessa lauantai-iltaisin. Jäsen 360 –tutkimus kertoo, että ”irrallisten” suuren ryhmän jälkeen suurin yksittäinen asukassegmentti ovat ”avomieliset”. Tälle ryhmälle auttamistyö on tärkeää, ja siksi erilaiset keräykset osoittautuivat vetovoimaisimmaksi toimintamuodoksi. Työalan toiminnasta on tiedotettu seurakunnan www-sivuilla, kirkon facebook-sivulla ja toimipisteissä jaetun esitteen lisäksi yksittäisistä tilaisuuksista kertovin julistein ja lehtisin, Kirkko ja kaupunki- ja Koillis-Helsingin Lähitieto -lehdissä. Keräyksiä varten perustettiin

40

oma facebook-sivu ”Viikin kirkolla kerätään”, jonka päivityksiä lukee jopa 7 000 ihmistä. Vuoden alussa lähetettiin kirje seurakunnan 1985 ja 1995 syntyneille jäsenille ja heitä kutsuttiin kevään nuorten aikuisten tilaisuuksiin. Vaikka keräyksiä lukuun ottamatta ei ole saavutettu suuria kävijämääriä yksittäisissä tilaisuuksissa, voidaan kuluvaan vuoteen olla varovaisen tyytyväisiä. On huomioitava, että osallistumiselle ole asetettu ikärajoja ja siten kävijämäärissä ovat edustettuina kaikki ikäryhmät. Siinä missä ikäkausitoimintaa voidaan jo periaatteellisella tasolla kritisoida, on mielekästä pyrkiä tavoittamaan erityisellä tavalla ryhmiä, joiden side kirkkoon on ohut ja jossa kirkosta erotaan paljon. Arviointi resurssien käytöstä Nuorten aikuisten työhön on osoitettu yksi työntekijä, työalasta vastaava Viikin kirkon pastori Outi Lantto. Yleisen seurakuntatyön viedessä pääosan työntekijöiden työ-panoksesta uusia avauksia ja aktiivista tiedottamista edellyttävän työalan kehittäminen on haasteellista. Nuorisotiimissä järjestetään toimintaa varttuneille nuorille ja seurakunta-piireissä on tapahtumia kaikenikäisille seurakuntalaisille. Työalan työotteesta johtuen vapaaehtoisten määrä eri tehtävissä on toimintavuoden aikana ollut viisikymmentä, tosin heistä kaksi kolmasosaa on yli neljäkymmenvuotiaita. Tilasto-osuus TILASTOT 2013 2014 2015 kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Ehtoollistilaisuudet 34 343 35 312 33 263 Musiikkitilaisuudet 8 590 8 484 6 641 Muut tilaisuudet 13 172 17 270 22 930 Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Kuorot ja musiikkiryhmät 1 20 1 23 1 23 Nuorten aikuisten ryhmät 5 38 4 69 6 58 Tilastoon on koottu Viikin kirkossa järjestetty nuorille aikuisille suunnattu toiminta sekä Naiskuoro Pihlaja. Ehtoollistilaisuuksiin on laskettu Viikin kirkon hiljaiset viikkomessut sekä kaksi lauantai-iltojen kansainvälistä messua. Suuri nousu kohdassa ”muut tilaisuudet” selittyy keräystoiminnalla. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Kulunut vuosi on osoittanut käytännössä todeksi tutkimusten perusteella pitkään tiedetyn seikan, että auttamistyö on se, mitä kirkolta odotetaan ja mihin sopivan tilaisuuden tullessa halutaan osallistua. Tällaista näkyä seuraten ja auttamismahdollisuuksia luoden voi yhä useampi löytää itselle mielekkään tavan osallistua kirkon toimintaan. Se, joka lahjoituskassiaan tuodessa on ensimmäistä kertaa ylittänyt kirkon kynnyksen, tulee helpommin toisen kerran. Seurakuntayhteyden löytämistä ja tien löytämistä yhteiseen jumalanpalvelukseen voidaan pitää lopullisena merkkinä siitä, että työssä on onnistuttu. Outi Lantto

41

DIAKONIATYÖN TOIMINTAKERTOMUS Diakoniatyön olennaiset piirteet Diakonian tehtävä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden toteutumista Malmin seurakunnan alueella. Diakoniatyössä painotettiin työn perustehtäviä; asiakastyötä ja yhteyteen kutsumista. Asiakastyössä kohdattiin asiakkaita diakonian vastaanotoilla sekä koti- ja laitoskäynneillä. Työssä pyrittiin asiakkaiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen tukemalla heitä hengellisissä, henkisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. Diakoniatyöntekijöihin otettiin yhteyttä ajanvarausaikoina ja usein myös sähköpostin välityksellä. Yhteydenoton syynä olivat usein asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vaikeudet sekä terveyteen liittyvät kysymykset. Diakonian ryhmätoiminnan avulla tarjottiin ihmisille mahdollisuus seurakuntayhteyden kokemiseen ja sosiaalisten kontaktien luomiseen. Diakoniatyössä järjestettiin säännöllisesti kokoontuvia eläkeläisten ryhmiä, ihmissuhde- ja mielenterveysryhmiä sekä suomen kielen tukiryhmiä maahanmuuttajille. Seurakuntapiirien alueilla järjestettiin diakonian avoimien ovien toimintaa. Ihmisiä kutsuttiin muun muassa olotilakahviloihin ja soppakirkkoihin. Vapaaehtoistyöntekijöiden tekemä työ oli erittäin tärkeää avoimien ovien toiminnan ja lähimmäispalvelutyön järjestämisessä. Diakoniatyössä toimi 211 vapaaehtoista, joista 72 henkilöä toimi lähimmäispalvelussa. Seurakuntapiireissä tehdyn diakoniatyön lisäksi diakoniatyöntekijät toteuttivat seurakunnan alueilla erityistehtäviä, joita olivat: vapaaehtoistyö, päihdetyö, monikulttuurinen työ, mielenterveystyö, kristillinen toipumistyö, diakoninen vanhustyö, sekä diakoninen perhe- ja nuortenaikuistentyö. Erityistehtävistä laadittiin omat toimintakertomuksensa. Arviointia asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Diakoniatyössä keskityttiin perustehtäviin eli asiakastyöhön ja seurakunnan yhteyteen kutsumisen. Tavoitteena oli hengellisyyden vahvistaminen asiakas- ja ryhmätyössä. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinnitettiin ryhmätoiminnassa huomio hartaushetkien toteuttamiseen ja asiakastyössä käytettiin enemmän rukousta työvälineenä. Lisäksi asiakkaille tarjottiin mahdollisuus esirukouspyyntöihin. Diakoniatyöntekijöiden yhteisiä rukoushetkiä pidettiin muun muassa Malmin kirkolla. Toisena tavoitteena oli diakonian viestinnän kehittäminen siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Kevätkaudella järjestettiin diakonian viestinnän kehittämispäivä Viikin kirkolla, mutta seurakunnan toimintakulttuurin muutoksen vuoksi resurssit eivät riittäneet tavoitteelliseen viestinnän kehittämiseen. Syksyllä 2015 tehtiin päätös, että viestinnän kehittämistä jatketaan tulevana vuonna. Diakoniatyö osallistui seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategian toteuttamiseen. Diakoniatyö oli muun muassa mukana seurakunnan vapaaehtoisille järjestetyssä Starttipäivässä 26.9.2015, jossa tavoitettiin uusia vapaaehtoisia diakoniatyöhön. Lisäksi diakonian vapaaehtoisille järjestettiin työnohjauksellinen ilta sekä hartauskoulutusta.

42

Tilastot 2013 2014 2015 Asiakkaat, ryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä

Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät

24 303 24 327 20 273

Avoimien ovien toiminta 248 9024 257 9255 272 7996 Leirit ja retket 15 439 17 550 18 610 Asiakkaiden lukumäärä 933 895 1031 Asiakaskontaktit 3872 3563 4140 Leivänjako 163 5610 167 5605 163 5139 Arviointia resurssien käytöstä Diakoniatyössä toimi kevätlukukaudella 13 diakonian viranhaltijaa sekä diakoniapappi. Työalalla oli virkavapauksien ja eläkkeelle siirtymisen vuoksi työntekijävaihdoksia ja muutoksia tehtäväalueissa. Työalan ja Pihlajamäen seurakuntapiirin vastustuksesta huolimatta diakonian työntekijäresursseja vähennettiin Pihlajamäen seurakuntapiirissä. Pihlajiston alueella toimi koko syyskauden osa-aikainen diakonian viransijainen. Lisäksi seurakuntaneuvosto päätti jättää täyttämättä Pihlajiston diakoniatyöntekijän viran vuoden 2016 alusta. Diakoniatyön toiminta suhteutettiin työalalle myönnettyyn toimintamäärärahaan. Toimintamäärärahan vähenemisen vuoksi jouduttiin luopumaan vanhusten syntymäpäiväjuhlien lahjakirjoista ja supistamaan leiritoimintaa siten, että osa leireistä korvattiin retkipäivillä. Taloudelliseen avustamiseen myönnetyt rahastoavustukset ovat edelleen kasvaneet. Johtopäätökset Diakoniatyössä on tulevaisuudessa tärkeää kiinnittää huomio perustehtävien hyvään hoitamiseen. Diakonian perustehtävät; asiakastyö ja yhteyteen kutsuminen antavat hyvän perustan diakoniatyön toteuttamiselle. Seurakunnan toimintakulttuurin muutokset ja siihen liittyvät vähenevät työntekijä- ja taloudelliset resurssit haastavat diakoniatyön muutokseen, jossa on tärkeää säilyttää näkemys diakoniatyön kristillisestä perustasta ja sanomasta. Diakoniatyön resurssien heikentäminen ei kuitenkaan vähennä diakoniatyön tarvetta. Päinvastoin yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuten taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen, pakolaisuus yms. näyttävät lisäävän diakoniatyön tarvetta. Yhteistyö ja verkostoituminen alueen eri toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa muodostuukin entistä tärkeämmäksi tavaksi toimia vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten auttamiseksi. Tulevana toimikautena diakoniatyössä joudutaan uudistamaan ja muuttamaan piireissä ja työalalla tehtävää diakoniatyötä. Todennäköisesti piirien diakoniatyötä tehdään entistä enemmän yhdessä lähialueiden diakoniatyöntekijöiden kanssa. Diakonian erityistehtävissä tullaan myös etsimään uusia toimintatapoja. Virpi Kylmälahti johtava diakoniatyöntekijä

43

LÄHETYSTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Työalan olennaiset piirteet Kirkon lähetys eli missio perustuu kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen, johon kaikki kristityt on kutsuttu. Lähetys on jokaisen seurakunnan perustehtävä ja koko seurakunnan yhteinen vastuu. Evankeliumia Kristuksen ainutlaatuisuudesta julistetaan aina ja kaikkialla. Kristinuskon sanomaa ja toivoa välitetään lähelle ja kauas. Lähetystyö tukee uusien kirkkojen ja seurakuntien työtä eri maissa, toteuttaa kansainvälistä diakoniaa ja toimii ihmisarvon sekä ihmisoikeuksien puolesta. Malmin seurakunta toteuttaa lähetyskäskyä osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Seurakunta rukoilee lähetystyön puolesta, pitää yhteyttä kumppanuuskirkkoihin ja työalueille sekä kerää varoja työn tukemiseksi. Nimikkosopimukset ja niiden kannatustavoitteiden toteutuminen vuonna 2015: Suomen Lähetysseura: -Kielenkääntäjä Katriina Mäkelä Senegalissa. Kannatustavoite 5100 euroa, tuotto 6716,76. (Malmi, Pukinmäki). -Opettaja Katri Niiranen-Kilasi Tansaniassa. Kannatustavoite 3600 euroa, tuotto 4298,45. (Tapanila, Siltamäki). -Anne ja Juha Ijäs seurakuntatyössä Taiwanilla. Kannatustavoite 5100 euroa, tuotto 8947,38. (Puistola). -Kristillinen huumevieroituskeskus Viiden Tuulen Majatalo Taiwanilla. Kannatustavoite 5000 euroa, tuotto 6594,25. (Pihlajamäki, Jakomäki). -Senegalin luterilaisen kirkon koulutyön hanke eli Senegalin koululaiset. Kannatustavoite 5000 euroa. Tuotto konfirmaatiokolehdeista, nuorten messuista, myyjäisistä ja ravintolapäivästä 5128,32. (Nuorisotyön lähetyskohde.) Lähetysyhdistys Kylväjä: -Vammaisten tuki- ja koulutushanke Mongoliassa. Kannatustavoite 3000 euroa, tuotto 7090,79. (Viikki). Nimikkotyön kaikki taloudelliset tavoitteet täyttyivät. Varoja kerättiin myyjäisten, toripäivien, kirpputorin ja kahviloiden lisäksi erilaisina kolehteina. Työala jalkautui lähetyspiirien myynti- ja infopöytinä eri kaupunginosapäiville esimerkiksi Puistolassa, Viikin Päivä Maalla – tapahtumassa ja kirjaston Lucia-tapahtumassa sekä Senaatintorin Porkkanamarkkinoilla. Kesäkuussa tavattiin ohikulkijoita Malmintorilla diakoniapisteessä nepalilaisen vieraan Bhibin Shakyan kanssa. Kansainvälisiä vieraita esimerkiksi Tansaniasta oli mukana myös lähetysmessuissa ja lähetysilloissa. Yhteys nuorisotyöhön vahvistui, kun Minna Karas, Liisamaija Elenius ja Minna-Sisko Mäkinen osallistuivat 24.11.–7.12 Lähetysseuran järjestämälle matkalle Senegaliin. Matkalla tutustuttiin Senegalin luterilaisen kirkon työhön pääkaupungissa Dakarissa ja maaseudulla. Merkittävää oli tavata Malmin tukemia nuoria kummihankkeessa ja tutustua paikan päällä pitkäaikaisen nimikkolähetin Katriina Mäkelän työhön. Matkan antia hyödynnetään seurakunnan tilaisuuksissa ja lähetystyön riparirallissa sekä viestinnässä. Matkasta on tehty erilliset raportit. Vuoden 2015 painopisteiden toteutuminen Lähetystyön ja monikulttuurisuustyön yhteisen toiminnan painopisteenä on ollut uskonto-kasvatus, johon liittyen pidettiin kolme uskontokasvatusiltaa. Ensimmäinen, joka käsitteli islamia, keräsi Malmin kirkolle keväällä 130 kuulijaa. Elokuun monikulttuurinen perheretki toteutettiin yhdessä. Osallistujia oli 10 eri kansallisuudesta yli 40 henkeä. Kansainvälisen työn ryhmä kokoon-tui neljä kertaa ja etsii pitkällä tähtäimellä malmilaista tapaa tehdä yhteistä kansainvälistä työtä.

44

Lähetystyön vuositavoitteena on ollut etsiä ajankohtaisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia tapoja tehdä ja tukea lähetystyötä kutsumalla kokoon vapaaehtoisista koostuva ajatus-hautomo. Suunnitelma laajentui, kun Lähetysseura tarjosi seurakunnalle lähetystyön kehittämiskonsultaatiota. Työskentelyä valmisteltiin Lähetysseuran palvelupäällikön ja kirkkoherran kanssa, minkä jälkeen pidettiin iso valmisteleva kokous. Lähetyksen Ajatushautomo toteutuu keväällä 2016 kahtena iltana. Siihen osallistuu luottamus- henkilöitä sekä piirien ja työalojen lähetysyhdyshenkilöitä. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa yhteyttä paikallisiin toimijoihin. Yhteistyötä Malmin Lionsien kanssa on jatkettu. Lionsit tukivat lähetystyötä lahjoittamalla 40 pakkausta värikyniä Senegalin lapsille. Lahjat vietiin perille ja Lionsit saavat terveisiä matkalta. Myös Malmin Saalem-seurakunnan pastorien kanssa on oltu yhteydessä. Uutena ekumeenisena haasteena ovat etniset afrikkalaistaustaiset ryhmät, joita kokoontuu seurakunnan tiloissa nyt kolme. Tapanilan kongolaisen rukousryhmän yhdyshenkilö on Esa Järvinen, Pihlajamäen Siloé-ryhmän yhdyshenkilö Jukka Holopainen ja seurakuntatalolla kokoontuvan IFCH-ryhmän yhdyshenkilö Minna-Sisko Mäkinen. Arviointi resurssien käytöstä Kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen ja lähetyspappi Paula Närhi hoitivat lähetystyötä yhteistyössä piirien ja työalojen sekä vapaaehtoisten kanssa. Minna-Sisko Mäkisen työnkuva laajentui ja siihen sisällytettiin myös toimiminen Kirkkohallituksen lähetystoimikunnassa Helsingin hiippakunnan edustajana. Työaika on 80 %. Vapaaehtoisten panos varojen keräämisessä on merkittävä ja heihin on tiivis yhteys. Lähetyksen yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Budjettivaroja jäi käyttämättä ainakin kolmesta syystä: Vapaaehtoisten kiitosretki suuntautui Helsinkiin Uskontojen näyttelyyn eikä tarvittu kuljetusta, seurakuntaneuvosto kustansi Lähetysjuhlien edustajien matkat ja lähetystyön julistetta ei tarvinnut päivittää. Tilastoja 2013 2014 2015 Lähetystyön tapahtumat juhlat

kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä 46 3652 44 3164 38 2852 Lähetystyön pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä 5 58 4 55 4 55

Uutiskirje tilaajat 210 220 230 Vap.eht. vastuunkantajat 75 72 75 Johtopäätökset toiminnan suunnittelua varten -Kansainväliset ryhmät tuovat väriä seurakunnan toimintaan. Samalla ne herättävät erilaisia ekumeenisia kysymyksiä esimerkiksi ehtoollisyhteydestä. On mietittävä, mitä yhteys on ja miten pitkälle toimintaa on tarpeen integroida. -Ajatushautomossa tärkeintä on yhteinen ajatusprosessi, jonka tuloksia hyödynnetään ennakkoluulottomasti, myös uusien vapaaehtoisten löytämiseksi. -Kirkon kansainvälisen työn suuntalinjojen kehittymistä on edelleen seurattava ja sovellettava Malmille siten kuin se on tarkoituksenmukaista. Kirkon lähetystyön uutta linjausta jalkautetaan. 25.1.2016 Minna-Sisko Mäkinen, Kansainvälisentyön sihteeri, Lähetystyön työalavastaava

45

PERHETYÖN TOIMINTAKERTOMUS Perhetyön olennaiset piirteet Perhetyö tukee Malmin seurakunnassa erilaisia perheitä heidän elämäntilanteissaan vahvistamalla perheiden arjessa kristillistä kasvatusta ja vanhemmuutta, tarjoamalla mahdollisuuksia rauhalliseen ja turvalliseen yhdessäoloon sekä synnyttämällä mahdollisuuksia selvitä elämän kriisitilanteista. Perhetyö koskettaa kaikkea seurakunnan toimintaa. Perhetyöhön osallistuvat Malmin seurakunnassa seurakuntapiirit ja työalat. Erillisenä työalana perhetyö tukee seurakunnassa tehtävää perhetyötä keskittymällä parisuhteiden kysymyksiin. Kertomusvuonna järjestettiin parisuhdetilaisuuksia ja kasvatuspäivä. Perheiden viikonloppuleirejä pidettiin kertomusvuonna neljä (4). Leirit pidettiin yhteistyössä Jakomäen, Malmin, Pihlajamäen ja Viikin seurakuntapiirien kanssa. Malmin perheneuvonnan toimipisteessä Malmin seurakuntatalolla työskenteli kaksi kokoaikaista perheneuvojaa, Katianna Ruuskanen ja Saku Toiviainen. Heidän lisäkseen osa-aikaisina perheneuvojina toimivat Malmin seurakunnan kaksi työntekijää, Pirjo Kettu ja Joona Mikkola. Perheneuvonnan pääpaino oli asiakastyössä: yksilö-, pari- ja perheneuvotteluissa. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Perhetyön painopisteenä oli vuonna 2015 parisuhteiden hyvinvointi. Asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Parisuhdekysymyksiä käsiteltiin perheleireillä, joita suunniteltiin yhdessä perheiden kanssa. Kaikilla perheleireillä oli monipuolista ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille. Leireillä leikittiin, laulettiin, ulkoiltiin ja pohdittiin parisuhteeseen, vanhem-muuteen ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä. Leireillä vietettiin myös perhemessua, jota valmisteltiin leiriläisten ja työntekijöiden kesken. Parisuhteiden näkökulmaa pidettiin esillä myös esimerkiksi perhekerhoissa ja Siltamäen seurakuntapiirin parisuhdeilloissa. Perheleirit ja muut seurakunnan järjestämät tilaisuudet, kuten perhemessut, perhetapah-tumat, kasvatusillat ja vertaisryhmät ovat olleet avoinna kaikille elämäntilanteesta riippumatta. Ne ovat tavoittaneet erityisen hyvin nuoria aikuisia, mutta myös esimerkiksi isovanhempia. Perhetyö järjesti kertomusvuonna onnistuneet parisuhde- ja kasvatuspäivän. Parisuhde-päivä Elokuva parisuhteen peilinä pidettiin Viikin kirkolla. Päivän aikana pohdittiin elokuvan avulla parisuhteen mahdollisuuksia ja rajoja. Kasvatuspäivä ADHD perheessä – riemu vai riesa järjestettiin Malmin kirkolla, ja siellä asiantuntijaluennon piti psykoterapeutti Kaisa Humaljoki. Osallistujille tarjottiin tilaisuuden jälkeen kahvit. Tilaisuutta mainostettiin paljon, ja se tavoitti niitä ihmisiä, joille ADHD on erityinen kysymys omassa perheessä. Tilasto-osuus Monet perhetyön tilaisuudet ja tapahtumat tilastoidaan seurakuntapiireissä. Perhetyön tilastoitavaksi tulivat kertomusvuonna perheleirit. TILASTOT 2012 2013 2014 2015 kpl osallistujia kpl osallistujia kpl osallistujia kpl osallistujia Leirit 5 160 5 157 4 159 4 148

46

Resurssit Perhetyötä suunnitellaan perhetyön nelihenkisessä tiimissä. Perhetyön vastaava työntekijä Joona Mikkola oli syyskauden virkavapaalla. Hänen sijaisenaan toimi Kati Karppinen. Perhetyöllä on hyvät edellytykset Malmin seurakunnassa, koska työntekijät seurakuntapiireissä ja työaloilla ovat motivoituneita tekemään perhelähtöistä työtä. Lisäksi perhetyöhön osallistui kertomusvuonna myös vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Heidän aktiivinen työpanoksensa on tärkeää perhetyön kannalta. Perhetyöllä on ollut kertomusvuonna riittävät henkilöstöön ja talouteen perustuvat toimintamahdollisuudet. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Seurakunnan perustehtävän mukaista on tukea perheitä ja parisuhteita. Seurakuntapiireillä ja työaloilla on erilaisia perusvalmiuksia käsitellä perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä peruskysymyksiä. Perhetyön tehtäväksi on vakiintunut erityisesti parisuhteisiin liittyvien kysymysten syventäminen. Vuoden 2016 painopisteeksi on nimetty ymmärryksen vahvistaminen parisuhteiden vaiheista ja mahdollisuuksista. Painopisteen kautta vahvistetaan luterilaisen uskonkäsityksen lähtökohtaa parisuhteesta elinikäisenä kumppanuutena. Perhetyö kehittää edelleen toimintaansa jatkossa niin, että vapaaehtoiset seurakuntalaiset kutsutaan yhä enemmän mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan perhetyötä. Vapaaehtoiset voivat olla luontevasti mukana perhetyössä: perheleirien, kasvatuspäivien ja parisuhdetilaisuuksien toteuttamisessa. Vuodelle 2016 on suunniteltu esimerkiksi Kataja ry:n kouluttamien vapaaehtoisten järjestämiä parisuhdetilaisuuksia. Perhetyö kartoittaa jatkossa myös pääkaupunkiseudun muiden seurakuntien ja perhetyötä tekevien toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia, niin että perhetyö Malmin seurakunnassa voisi olla mahdollisimman monipuolista. Joona Mikkola, seurakuntapastori, työalavastaava

47

VAPAAEHTOISTYÖN TOIMINTAKERTOMUS

Malmin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategia hyväksyttiin syksyllä 2014. Laura-Elina

Koivisto on määrätty vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi toteuttamaan strategian

jalkauttamista vuosien 2014 ja 2015 ajan. Koordinaattorin työ on 60 % kokonaistyöajasta.

Jalkauttamisen jälkeen Koivisto jatkaa seurakuntapastorina vapaaehtoistoiminta työalanaan

joulukuusta 2015 alkaen. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vapaaehtoistoiminta on

merkittävä ja näkyvä osa seurakunnan toimintakulttuuria.

Toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja toiminnan painopisteet

1. Henkilökunnan tukeminen ja perehdyttäminen niin, että vapaaehtoistoiminta on

luonnollinen osa työnkuvaa ja seurakunnan toimintaa

- Koordinaattori selvittää yhteistyössä johdon kanssa, miten vapaaehtoistoiminta

voitaisiin sisällyttää työntekijöiden tehtävänkuviin.

- Henkilökunnalle järjestetään Susy-käyttäjäkoulutusta.

- Koordinaattori välittää tietoa Helsingin seurakuntayhtymän ja muiden kirkollisten

tahojen koulutusmahdollisuuksista ym. vapaaehtoisasioista.

2. Seurakuntalaisten kannustaminen ja tukeminen vapaaehtoistoiminnassa

- Malmin seurakunnan omia periaatteita muokataan tarpeen mukaan

vapaaehtoistoiminnan käsikirjan pohjalta.

- Vapaaehtoisten tehtävään siunaamisen toteuttamista suunnitellaan vuoden 2014

kokemusten pohjalta.

- Pyritään ottamaan käyttöön vapaaehtoistoiminnan arvioinnin mittarit.

- Koordinaattori kehittää vapaaehtoispainotteisesta Valon messua yhdessä

Tapanilan piirin kanssa ja vastaa Puistolan Valon messun toteutuksesta n. kerran

kuukaudessa.

- Koordinaattori järjestää Ihmisenä ihmiselle vapaaehtoisen peruskurssi Malmin

rovastikunnassa yhdessä yhteisen seurakuntatyön kanssa.

3. Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys seurakunnassa

- Tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan ajan tasalla pitäminen esitteessä ja

internetsivuilla sekä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden kehittäminen ulkoisessa

ja sisäisessä viestinnässä.

Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta

Kohta 1:

1. Tehtävänkuvien uudistuksen yhteydessä keväällä 2015 vapaaehtoistoiminta

huomioitiin osaksi työnkuvia. Vapaaehtoistoiminta otettiin osaksi kaikkien

työntekijöiden kehityskeskusteluja.

2. Henkilökunnalle Susy-koulutuksia jatkettiin vuonna 2015 Malmin seurakunnassa.

3. Syksyllä 2015 koordinaattori piti yhdessä HRSKY:n vapaaehtoistoiminnan

koordinaattori Hanna Lipasti-Rauluksen kanssa strategian palauteseminaarin

Malmin seurakunnan yhteisessä työkokouksessa. Seminaarissa esitettiin asiat, jotka

on jo saavutettu ja päämäärät, joita ei vielä saavutettu. Piirineuvostoille järjestettiin

saman tyyppinen tilaisuus tammikuussa 2016.

48

Kohta 2:

1. Vuoden lopussa työntekijöille luotiin vapaaehtoistoiminnan kansio, jossa on

määritelty yhteiset periaatteet ja käytänteet seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa.

2. Lisäksi työntekijöiden käytössä on HRSKY:n Vapaaehtoistoiminnan periaatteet -vihko.

3. Vapaaehtoisten siunaaminen toteutettiin syksyllä kaikissa seurakuntapiireissä 27.9.

jumalanpalveluksen yhteydessä. Palautteen perusteella toimituksen kaavaa jatkossa

yhtenäistetään.

4. Toiminnan mittareita ja palautejärjestelmää ei vielä valmitunut vuoden 2015

aikana. Mittareiden valmistuttua HRKY:stä vapaaehtoistoiminnan teologi ja vt-

työryhmä muokkaa ne Malmin seurakuntaan sopiviksi.

5. Vuonna 2015 Valon messuja alettiin kehittää osaksi Puistolan piirin toimintaan.

Koiviston lisäksi Puistolan kappalainen Torsti Paijola ja suntio Saga Ihatsu ovat

mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Valon messuja. Suunnittelukokouksia

lisättiin sekä vapaaehtoisten että työntekijöiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä

Tapanilan Valon messuyhteisön kanssa tiivistettiin. Tavoitteena on yhtenäistää

Tapanilan ja Puistolan Valon messuyhteisöt.

6. HRSKY päätti siirtää Ihmisenä ihmiselle –kurssin vuodelle 2016 Malmin rovastikunnassa. Seurakunnassa järjestettiin keväällä 2015 hartauskoulutus vapaaehtoisille. Kurssi koettiin tärkeäksi ja osallistujat toivovat myös jatkokurssia. Hartauskoulutuksen jatkokurssia harkitaan vt-työryhmässä. Syksyllä vapaaehtoisille järjestettiin messukoulu Puistolan kirkossa. Palaute kurssista oli hyvä, mutta osallistujia oli valitettavan vähän.

Kohta 3:

1. Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä pyrittiin parantamaan järjestämällä syksyllä

Vapaaehtoisten starttipäivä, jonka toteuttamiseen osallistuivat lähes kaikki

seurakunnan työalat. Osallistujilta saatu palaute oli kuitenkin pääasiassa erittäin

myönteinen. Tilaisuus toimi tarpeellisena kohtauspaikkana jo toiminnassa mukana

oleville vapaaehtoisille.

2. Vuoden alussa otettiin käyttöön vapaaehtoistoiminnan osio Malmin seurakunnan

internet-sivuilla.

3. Vapaaehtoistoiminnan esite päivitettiin sekä kevät- että syyskauden alussa.

Tilasto-osuus

TILASTOT 2013 2014 2015 Valon messut Puistolan kirkolla

3 kpl 215 käyntiä 6 kpl 413 käyntiä 7 kpl 441 käyntiä

Hartauskoulutus 12.3.2015: osallistujia 8 hlöä, Messukoulu 11.10.2015, osallistujia 4 hlöä

49

Joulukuusta 2015 alkaen koordinaattori siirtyy seurakuntapastoriksi ja vapaaehtoistoimin-nan teologiksi. Osa koordinaattorin tehtävistä siirtyy vapaaehtoistoiminnan teologille. Työalan prosenttimäärästä vielä neuvotellaan. Vt- teologi kutsuu puheenjohtajana vt-työryh-män koolle tarpeen mukaan. Työryhmän jäsenet toimivat piirien ja työalojen vt-yhteyshen-kilöinä. Ohjausryhmän tehtävät siirtyvät yhdyskokoukselle.

Laura-Elina Koivisto

50

AIKUISTYÖ MATKAILUN TOIMINTAKERTOMUS Työalan olennaiset piirteet Aikuistoiminta matkailu pitää sisällään yhteisiä kokoontumisia lauantai-iltaisin. Kokoontumisen rungon muodostavat virren veisuu, matkakokemus sanoin ja kuvin, kahvit, tiedotus ja hartaushetki. Aikuistyö matkailu järjestää myös matkoja vuosittain. Vakiintuneet vuosittaiset matkat ovat hiihtoretki pääsiäisenä ja oopperamatka Tallinnaan loppu syksystä. Syksyllä teemme myös matkan johonkin valittuun Euroopan maahan. Matkojen ohjelmaan kuuluu monikulttuurisuuden oivaltaminen ja myös ryhmän spirituaaliteetistä huolehtiminen. Matkoilla on kyseistä matkaa vartenmatkavastaavan toimesta valmistetut mm. virsivihot. Aikuistyön saavutuksiin voi lukea sen, että sitä kautta on tullut vapaaehtoisia myös muuhun seurakunnan toimintaan. Kyse ei ole vain niistä seurakuntalaisista, joilla on rahaa lähteä matkalle, vaan matkailuiltaan voi osallistua pienemmälläkin rahalla, sillä vapaaehtoisten leipomat pullat ja keittämät kahvit tarjotaan 1,50€:lla. Pettymyksenä voisi sanoa, että esimerkiksi matkailuillassa olisi mielellään nähnyt luottamushenkilöitä, jotka aikuistyö matkailun resursseista kuitenkin päättävät. Aikuistyö matkailu kokoaa seurakuntalaisia koko Malmin seurakunnan alueelta. Osallistujia on laajemminkin eli Helsingin muistakin seurakunnista. Matkoille ilmoittautuu yllättävänkin laajalta alueelta, sillä perustelujen mukaan seurakunnan työntekijän kokoama ryhmä koetaan turvalliseksi ja siinä on helppo tutustua. Ryhmä on yhtenäinen. Henkilöiden kiitolliset tunteet olen matkavastaavana yleensä suunnannut seurakunnan ansioksi sanomalla, että Malmin seurakunnassa tämä on mahdollista. Matkojen myötä seurakunnan yksi tavoite toteutuu vallan mainiosti; toimintojen suuntaaminen tilojen ulkopuolelle. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Vuoden 2015 toiminnalliset painopisteet olivat: Iloa matkasta ja Sitoudumme seurakunnan vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. –Iloinen mieli on Jumalan lahja. Matkoilla monesti mieli on otollisin avoin vastaanottamaan ilon lahjan. Matkavastaavana voin pitää matkoja onnistuneina tästä näkökulmasta katsottuna. Matkailuilloissa vapaaehtoiset hoitavan tarjoilun ja pyydetty vierailija kertoo matkastaan ilman palkkiota. Toki heille tarjotaan vastapalveluksena matkailun jouluateria. Vuoden 2015 yksityiskohtaiset painopisteet olivat matkailuillat ja matkat. Matkailuiltojen suunnittelu vaatii hyviä yhteyksiä ja seurantaa, mistä löytyisi mielenkiintoinen matkakertomus ja nimenomaan henkilö esittämään sen. Kuluneena vuotena matkailuillat tavoittivat 420 käyntiä. Matkailutoimikunnan puheenjohtaja on tässä asiassa aika keskeisessä tehtävässä. Puhumattakaan matkoista, joiden järjestely aiheuttaa monenlaista toimintaa ennen matkaa, matkalla ja sen jälkeen. Saariselän hiihtoretkelle osallistui melkein täyden ”rippikouluryhmän” verran väkeä; Kreikan matkalle 20; ja oopperamatkalle Tallinnaan 41 henkilöä. Eli matkoille osallistui periaatteessa neljän rippikoulu-ryhmän verran väkeä. Matkavastaava huolehtii matkojen suunnittelun, mainonnan ja laskutuksen. Vastuu matkalla on myös hänen eli kyseessä on työmatka. Menneen vuoden matkoista voi sanoa, että ne onnistuivat hyvin, jos mittarina pitää seurakuntalaisten tyytyväisyyttä. Matkailussa on tiedostettu aina viestinnän tärkeys. Aikuistyö matkailu on jo hyvin varhaisessa vaiheessa näkynyt nettisivuilla ja sivua on myös päivitetty aktiivisesti. Tekstiviestit ovat myös tärkeä tapa tavoittaa henkilökohtaisesti ja se toteutuu melko hyvin. Myös perinteisiä paperijulkaisuja ei ole täysin unohdettu.

51

Tilasto-osuus 2013 2014 2015 Matkailuillat osallistujat

410 425 420

Matkat osallistujat 87 88 85 Resurssit Malmin seurakunnan aikuistyön matkailun toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana Antti Ylinen ja jäseninä Laura Kokkola, Kaarina Häkli, Pekka Rytilä. Toimikunta kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Talousresurssien 50% leikkaus vuodelle 2016 tuntui epämiellyttävältä ja ehkä liiankin kohtuuttomalta. Matkailun toimikunnan jäsenet ja muut vapaaehtoiset ovat toimineet ilman palkkioita. Toimikunnan jäsenet ovat maksaneet itse matkansa, jos ovat sille lähteneet, mutta silti avustaneet matkoilla matkavastaavaa, joka on seurakunnan työntekijä. Seurakunnan matkoja ei voi järjestää ilman, että matkalla on mukana seurakunnan virassa oleva työntekijä. On kohtuullista, että työntekijän työtehtävä matka maksetaan yhteisestä seurakunnan budjetista matkailun momentilta; moraalisesti ei olisi oikein sisällyttää lisähintaa toimintaan osallistuvien matkahintaan. Johtopäätökset toiminnan tulevaa suunnittelua varten Matkailutoimikunnan puheenjohtajana ja matkavastaavana en kaunistele, jos sanon, että Malmin seurakunnan yksi aktiivinen ryhmä on Malmin kirkolla kokoontuva matkailuväki ja matkoille osallistuvat ihmiset. He myös vievät myönteistä sanomaa seurakunnasta. Rohkenen myös sanoa sen, ellei seurakunnan työntekijä sitoudu tehtäväänsä aikuistyö matkailun kehittämisessä, silloin voidaan sanoa hyvästi toiminnalle. Liiallinen taloudellinen rajaus voi myös rajata ihmisten kohtaamisen. Ajattelen tulevaa varten, jos mahdollisuudet matkoihin poistuvat ja jäljelle jää vain matkailuillat. Tilanne olisi vähän samankaltainen kuin puhuisi vain Kristuksesta, muttei uskoisi siihen. Yhteys puhutun ja koetun kesken puuttuisi. Antti Ylinen, kappalainen

52

YMPÄRISTÖTYÖN TOIMINTAKERTOMUS Työalan olennaiset piirteet Ympäristötyön tärkein tavoite on kutsua seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä kantamaan vastuuta lähimmäisestä ja luomakunnasta. Pyhyyden näkeminen luoma-kunnassa ja lähimmäisessä on seurakunnan ympäristötyötä ohjaava arvo. Ympäristötyö on seurakunnan yhteistä työtä. Ympäristötyön pastorin ja työtiimin tavoite on tukea työyhteisöä ja seurakuntalaisia näiden näkökulmien toteuttamisessa mm. tiedottamalla, kouluttamalla ja organisoimalla koulutuksia ja tapahtumia. Ympäristötyön painopisteet vuosille 2015 – 2017 ovat: ajankohtaisuus, luontevuus, paastonaika ja kiireettömyys. Nämä painopisteet ovat ohjanneet vuonna 2015 ympäristö-tiimin työtä. Joitain suunniteltuja juttuja jäi toteuttamatta henkilöstövajeen vuoksi, mutta paljon yksittäisiä ympäristötapahtumia tuli myös järjestettyä eri ihmisten toimesta. Tässä näkyy hienosti se, että jokainen seurakuntamme toimija voi omalla paikallaan tehdä ympäristötyötä. Paastonaikana ympäristötyö on halunnut haastaa ihmisiä kohtuuteen. Suuren paaston aikana, ennen pääsiäistä, pidettiin Viikin kirkolla paastoryhmää, jossa hyödynnettiin ympäristötiimin aiemmin luomaa 7 viikkoa kohtuutta -materiaalia. Viikin kirkolla järjestettiin myös neljä Taivaassa on reikä- iltaa. Näissä illoissa keskusteltiin kristinuskosta ja luonnosta. Joulun alla, pienen paaston aikana, oli tavoitteena, että seurakuntalaisia kannustetaan ”toisenlaisiin jouluvalmisteluihin” kuluttamisen sijaan. Vielä vuonna 2015 tämä ei lähtenyt lentoon, koska ympäristötyö ei pystynyt tuottamaan virikemateriaalia eri seurakuntapiirien ja työalojen käyttöön. Ympäristötyön yksi tehtävä on pitää esillä pysähtymisen ja kiireettömyyden merkitystä elämän ja luomakunnan pyhyyden oivaltamiseksi. Vuoden aikana Malmin seurakunta-talolla järjestettiin kaksi liikuttavaa lepopäivää. Näihin osallistui lähinnä nuoria aikuisia ja molemmat ryhmät olivat täynnä. Pukinmäessä toteutui yksi kiireetön iltapäivä pyhien tanssien merkeissä. Tapulin seurakuntatalon hiljaisessa iltapäivässä syvennyttiin rukoushelmien sanomaan. Ympäristötyön järjestämä pyöräretki jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän takia. Myöskään alkusyksyn kirkkovaellukseen ei voitu osallistua ympäristöaiheisella hartaudella. Malmin piiri järjesti retriitin. Viisi nuorta osallistui nuorten vaellukseen Repoveden kansallispuistossa. Ympäristökasvatusta toteutettiin monella tasolla. Varmasti moni niistä jää tähän kirjaamatta. Ensimmäinen vuoden isokoulutusleirillä vietettiin koko 50 hengen porukalla Earth houria. Ensimmäisen vuoden isoskoulutettavat toteuttivat molemmilla kevään isoskoulutusleireillä vihreän (luomakunnan) helmen messun. Keväällä 2015 aloitettiin Viikin kirkolla luontokerho Emma Kurenlahden johdolla. Luontokerholaiset rakensivat mm. lierokompostin. Lastenohjaajien elokuun starttipäivillä ja joulujuhlassa tehtiin yhteistyötä Kierrätyskeskuksen kanssa. Näprä järjesti näihin mm. askartelua kierrätys-materiaaleista. Lastenohjaajien joulujuhla suuntautui Nihtisillan kierrätyskeskukseen. Syksyllä Viikissä pidetyssä Päivä maalla- tapahtumassa järjestettiin A Rochan kanssa yhteistyössä lapsille kierrätys- ja luonnonmateriaaliaskartelua. Lapsityön kerhoissa pidettiin tavaranvaihtopäivä. Myös Malmin seurakuntatalolla oli koko syksyn ajan tavaranvaihtopöytä, johon sai tuoda ne itselleen tarpeettomat tavarat, joista vois olla iloa toiselle. Ympäristötyö kävi tutustumassa porukalla uuteen Vantaan energian jätteen polttolaitokseen.

53

Vuoden suurimpia ympäristötekoja seurakunnassamme oli se, kun seurakuntamme kaikki 30 rippikoulua toteutettiin vihreinä ripareina. Tämä oli melkoinen yhteinen ponnistus. Tällä volyymillä ei vihreitä ripareita toteuteta missään muussa Suomen seurakunnassa. Tämä ekoteko ei olisi ollut mahdollista ilman ympäristötyöhön sitoutunutta työntekijä-kuntaa. Virallisesti Vihreät riparit -hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, vaikka Vihreitä ripareita toteutetaan samalla innolla jatkossakin. Hankkeen päätösseminaarissa Kirkkohallituksessa Malmin seurakunnan nuorten joukko esitti Eppu Rantalan ohjaaman humoristisen mininäytelmän joka kertoi vihreistä ripareista. Näytelmä esitettiin myös nuorten joulujuhlassa. Hankkeen päätteeksi julkaistiin Vihreät riparit -kirja, jonka yksi luku käsittelee seurakuntamme vihreitä ripareita. Arviointi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Ympäristöpastori Meri Ala-Kokko joutui olemaan syksyllä pidemmän ajan poissa töistä, mikä vaikutti vahvasti siihen, että kaikkia suunniteltua juttuja ei pystytty toteuttamaan, eikä ympäristötiimi kokoontunut lainkaan loppuvuodesta, mikä vaikutti suoraan siihen, että toisenlaiset jouluvalmistelut jäivät suunnittelematta ja organisoimatta kootusti. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä kuinka tärkeä on, että seurakunnassamme toimii ympäristöpastori, joka toimii ympäristötiimin koollekutsujana ja työalan voimahahmona. Vuonna 2015 ympäristötiimi luonnosteli uutta ympäristöohjelmaa, mutta uuden ympäristöohjelman käyttöönotto jouduttiin lykkäämään syksyyn 2016. Vajailla työntekijäresursseilla tätä aikaa vievää työtä ei pystytty saattamaan loppuun suunnitellusti. Ympäristötyö pyrkii aktivoimaan vapaaehtoisia. Vapaaehtoisia olikin mukavasti ympäristötyössä mukana. Viikin ympäristökerho pyöri vapaaehtoisten voimin. Seurakuntamme aktiivinen vapaaehtoinen Mikko Kurenlahti luotsasi paastoryhmää ja Taivaassa on reikä- iltoja. Myös kaikki neljä iltojen nimekästä alustajaa olivat mukana ilman rahapalkkaa, vapaaehtoisina. Yhteistyötä A Rochan kanssa jatkettiin. Isoset olivat tärkeällä paikalla toteuttamassa seurakuntamme vihreitä ripareita. Ympäristötyö ei juuri tuottanut paperisia esitteitä. Tapahtumista tiedotettiin sähköisesti aina kun se oli mielekästä. Voisi sanoa, että seurakunnassamme oli tarjolla paljon korkeatasoista toimintaa. Koska ympäristötyötä tehdään koko suuren seurakuntamme alueella, tieto ei aina kulkenut piiri rajojen yli potentiaalisille kiinnostuneille. Tässä voinemme tehostaa toimintaamme. Ympäristötiimi: Meri Ala- Kokko, Heidi Tikka, Anu Vihanto, Sarita Sopanen, Mikko Kurenlahti Helsingissä 28.1.2016 Heidi Tikka, ympäristötiimin sihteeri

54

TYRÖN YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖN TOIMINTAKERTOMUS Vuonna 2015 Malmin seurakunta teki Tyrön ystävyysseurakuntaan matkan 9.-12.5. Tämä kevätmatka tehtiin nyt ensi kertaa yhteistyössä Mikaelin seurakunnan kanssa. Ensimmäinen yö vietettiin Pietarissa hotelli Oktiabrskajassa. Sunnuntaina olimme Tyrön kirkolla, jonka jälkeen vierailimme Länsi-Inkerissä mm. Martti Rautasen syntymäkodissa. Toinen yö vietettiin Pihkovassa hotelli Dvor Pozdnoevassa, vierailimme mm. Petserin luostarissa ja Izborskin linnoituksella. Kolmas yö oli Viron puolella Tartossa hotelli Pallaksessa. Takaisin Helsinkiin tultiin m/s Superstarilla Tallinnasta. Matka sujui erittäin hyvin kanttori Sergein opastuksessa. Joulukuussa 11.-15.12. tehtiin myös muutaman hengen voimin yhteinen matka Pietariin ja Tyrön seurakuntaan. Tämä matka tehtiin laivalla Helsingistä. Tyröläiset vierailivat 22.-23.8. puolestaan Helsingissä, tällä kertaa lähinnä Roihuvuoren seurakunnan vieraana. Tyrön pastori Alexander Hlynov sai vuonna 2015 järjestettyä Pietarissa asioita niin, että iloksemme saatoimme todeta Inkerin kirkon omistavan nyt virallisesti Tyrön kirkon tontin; tätä asiaa on odotettu yhtä kauan kuin kirkkokin on ollut remontoituna Tyrössä. Tyrön ystävyysseuratoimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kolmen Helsinkiläisen ystävyysseurakunnan kesken. Tyrön ystävyysseurakunnat: Malmi, Mikael ja Roihuvuori pitivät kaksi yhteistä kokousta vuonna 2015. Näissä kokouksissa suunnittelimme ystävyysseurakuntatyötä, välitimme toisillemme tietoa ja keskustelimme ajankohtaisista asioista. Suunnittelimme myös matkat ja niitten ajankohdat yhdessä. Malmin seurakunnassa Tyrön matkailutoimikuntaan kuuluvat Heikki Kettunen, Arto Sirma, Taimi Louhio ja Esa Järvinen. Malmin seurakunnan suora rahallinen avustus Tyrön seurakunnalle vuonna 2015 oli 4500€. Tyrön hyväksi kerättiin vuonna 2014 Malmin seurakunnassa neljä kolehtia. Näissä kerättiin Tyrön seurakunnalle rahaa noin 1900€. Työmuodon puolesta Esa Järvinen, kappalainen

55

Malmin seurakunta Tilastotietoja vuodelta 2015

56

Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2015

Kastetut 601 Seurakuntaan muuttaneet 4 815 Kirkkoon liittyneet 358 Lisäys yhteensä 5 774

Kuolleet 511 Seurakunnasta muuttaneet 5 261 Kirkosta eronneet 799 Vähennys yhteensä 6 571

Seurakunnan väkiluku 31.12.2014 55 815 Seurakunnan väkiluku 31.12.2015 54 962

Muutos - 853

Kirkosta eronneiden määrä laski

Malmin seurakunnassa oli jäseniä vuoden 2015 lopussa 54 962. Vuonna 2015 Suomessa kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi ja eronneiden määrä väheni muutaman vuoden toisenlaisten näkymien jälkeen. Näin näyttää olevan Malmillakin. Vuosien 2014 ja 2013 eroamisten määrä kääntyi laskuun ja liittyneiden määrä puolestaan nousuun.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrä 1990-2015 Malmin seurakunnassa

Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet

57

Malmilla kirkkoon liittyi vuoden aikana 358 ihmistä ja siitä erosi 799 ihmistä. Eroajia oli 441 enemmän kuin liittyneitä, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 905. Kirkosta eronneiden määrä on toiseksi pienin seitsemään vuoteen. Kirkkoon kuului Malmin alueen asukkaista 57,9%. Vuonna 2014 luku oli 58,6 %. Useiden vuosien ajan kirkkoon kuului lähes 74 prosenttia alueen asukkaista. Vuodesta 2002 luku on laskenut 1–2 prosenttia vuodessa, nyt prosentti pieneni 0,7%:a.

Helsinkiläisistä keskimäärin 55,5 % kuului kirkkoon vuonna 2015. Vuotta aiemmin luku oli 56,4 prosenttia. Koko Suomessa vakinaisesti asuvien kirkon jäsenten määrä oli noin 3 999 800, eli 72,8 prosenttia koko maan väestöstä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 73,7 prosenttia.

Jumalanpalveluksiin osallistumisessa ei suurta vaihtelua

Vuonna 2015 jumalanpalveluksiin osallistuneiden kävijämäärä palasi vuoden 2014 reilusta 60 200 osallistujasta muutaman vuoden takaisiin lukuihin ollen 58 866 kävijää.

Kävijöitä oli keskimäärin 72 henkeä/jumalanpalvelus, mikä on sama määrä kuin 2014. Kävijämäärä oli keskimäärin 86 henkeä jumalanpalvelusta kohti vielä vuonna 2011. Vuosien 1996–2010 keskiarvo oli 92.

Vuonna 2015 ehtoollisella kävijöitä oli 23 292, mikä on viime vuosien tasoa. Vuonna 2014 koettiin huippuvuosi, ehtoollisella kävijöitä oli 27 277. Ehtoollisella käyneiden määrä jumalanpalvelusta kohti laski myös aiempien vuosien tasolle, ollen 46 kävijää/jumalanpalvelus. Vuonna 2014 kävijöitä oli keskimäärin 51/jumalanpalvelus.

58

Kirkolliset toimitukset tavoittivat taas enemmän väkeä

Kirkollisiin toimituksiin osallistuneiden määrää (seurakunnan tiloissa tai alueen kodeissa toimitetut kasteet, vihkimiset, hautaansiunaukset, kodinsiunaamiset) on seurattu vuodesta 1999 alkaen.

Vuonna 2015 toimituksiin osallistui 17 238 henkeä. Lisäystä on lähes 3 000 henkeä vuoden 2014 toimituksiin osallistuneisiin, mikä määrä onkin ollut pienin koko seurattuna aikana. Vuonna 2008 osallistujien määrässä koettiin huippuvuosi, silloin heitä oli runsas 24 000. Tilaisuuksia oli 611. Näin ollaan lähempänä aiempien vuosien tasoa edellisvuoden alle 500 toimituksen vuodesta.

Osallistujia tilaisuutta kohti vuonna 2015 oli 28. Useina vuosina osallistujien keskimääräi-nen määrä on vaihdellut 20–26:een ihmistä. Parhaat vuodet ovat 2008 (keskimäärin 30 henkeä) ja 2014 (29). Kodin siunaamisia oli 21, kun niitä aiempina vuosina on ollut alle kymmenen. Niiden keskimääräinen osallistujamäärä on pysynyt kymmenessä osallistujassa.

Eri vuosien osallistujamäärät eivät ole suoraan verrannolliset, koska osallistuneiden merkitsemistavoissa on kirjavuutta sekä vuosien että työntekijöiden välillä.

Avointen tilaisuuksien kävijämäärä nousi edelleen

Avoimiin musiikki- ja muihin tilaisuuksiin, jotka oli suunnattu pääasiassa aikuisille, osallistui ennätysmäärä ihmisiä eli 46 021 henkeä. Se on yli 4 000 ihmistä enemmän kuin tähän asti parhaimpana tilastoissa mukana olevana vuotena 2014.

Musiikkitilaisuuksissa oli kuulijoita yhteensä 17 099. Kuulijoiden määrä konserttia kohti oli keskimäärin 66 henkeä. Vuosina 2011–2014 keskimääräinen kävijämäärä on vaihdellut 60–76 henkeen, sitä ennen kävijöitä oli keskimäärin 76 henkeä tilaisuutta kohden.

59

Vuonna 2015 musiikkitilaisuuksia järjestettiin runsaasti eli 260 tilaisuutta. Monina aiempina vuosina konserttien tai muiden musiikkitilaisuuksien määrä on jäänyt reilusti alle 200:n vuodessa.

Vuoden 2015 tilaston mukaan muihin avoimiin tilaisuuksiin kuin musiikkitilaisuuksiin (kuten juhliin, kahviloihin, raamattuiltoihin ja kasvatusiltoihin), osallistui 28 922 kävijää, Nousu vuoteen 2014 verrattuna jäi vajaaseen 800 henkeen, mutta vuosiin 2008–2012 verrattuna kävijämäärä on lähes kaksinkertainen.

Tilaisuuksia järjestettiin ennätysmäiset 775. Huippuvuosi tähän mennessä oli vuosi 2014, jolloin niitä oli 720. Vähiten tilaisuuksia oli 2010, vain 341. Kävijöiden määrä tilaisuutta kohti oli keskimäärin 37. Vuosina 2012 ja 2011 noissa koettiin alhaisimmat määrät, 33 ja 28 kävijää/tilaisuus. Vuosien 1997–2010 osallistujien määrän keskiarvo oli 51 henkeä.

Muiden avointen tilaisuuksien kohdalla eri vuosina tilastoidut luvut eivät ole aivan verrannollisia keskenään. Varsinkin vuosina 1997–98 ja 2004–05 kävijöiden tilastointitapaa muutettiin merkittävästi.

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

50 000

1997 -98 -99 2000 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 - 13 - 14 2015

Avoimissa tilaisuuksissa kävijöiden määrä 1997-2015

Musiikkitilaisuuksissa kävijöiden määrä Muissa avoimissa tilaisuuksissa kävijöiden määrä

Avoimissa tilaisuuksissa kävijöitä yhteensä

60

Kannen kuva: Suvivirren sunnuntain messu Latokartanon torilla Viikissä

malmin seurakunta toimintakertomus 2015...vuonna 2015 lasku oli 853 henkeä. tästä kirkosta...

Documents