Maahanmuuttajien koulutuksesta –ajankohtaista eri koulutusasteilta ja

koulutusmuodoista

Pohjois-Suomen S2-opettajat ry.16.4.2016

FT Leena NissiläOpetusneuvos, yksikön päällikkö

Opetushallitus

AjankohtaistilanneØ Vuonna 2015 Suomeen tuli 32 400 turvapaikanhakijaa.Ø Alaikäisiä oli 8 500.Ø Yksin tulleita alaikäisiä 2800.Ø Taustalla useat pitkittyneet kriisit etenkin Lähi-idässä

ja Afrikassa.Ø Suurimmat Suomeen saapuneet ryhmät Irakista,

Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta.

Ø OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän asettaminenØ Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi –

kipupisteet ja toimenpide-esitykset(OKM:n julkaisuja 2016:1)

2

Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoidenikäjakauma

0-5 vuotiaat (7%)

6-15 vuotiaat (10 %)

16-18 vuotiaat (9,5%)

19-34 vuotiaat (58 %)

35-64 vuotiaat (15 %)

65- (0,2%)

Ei tiedossa (0,2 %)

Lähde: Migri

Alle 34-vuotiaita

Alaikäisiä 8506henkilöä,

LukumääriäØ Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistui

syyskuussa 2015 noin 3480 oppilastaØ Tämän jälkeen syksyn 2015 aikana on perustettu yi 50

uutta perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmääØ Perusopetuksessa opiskeli vuonna 2015 noin 32 000

vieraskielistä oppilasta (noin 6 % kaikistaperusopetuksen oppilaista)

Ø Lukioissa opiskeli vuonna 2015 noin 4 800vieraskielistä opiskelijaa

Ø Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee noin19 000 vieraskielistä opiskelijaa

4

Perusopetukseen valmistava opetus

Oppivelvollisuus

Perusopetuslaki 25 § (oppivelvollisuus)v Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisiav säännöksen mukaan vain lapset ovat oppivelvollisiav aikuinen, joka ei ole saanut perusopetusta, on siihen

oikeutettu, mutta hän ei ole oppivelvollinen

Valmistava opetus sekä perusopetus muillekuin oppivelvollisille

Perusopetuslaki 5 §v Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta (huom.

perusopetukseen valmistava opetus ei ole sidoksissa luokka-asteisiin, vaan sitä annetaan maahanmuuttajille siinätarkoituksessa, että he voisivat käyttää hyväkseen perusopetusta)

v Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuinoppivelvollisille

Perusopetukseen valmistava opetus- kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille- voidaan järjestää, ei kuntien velvollisuus- opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin

niiden koosta, (voidaan järjestää yhdellekin oppilaalle)- 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000

tuntia (vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää)- oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien

täyttymistä, edellytysten mukaan- rahoitus: yksikköhinta sijaintikunnan perusopetuksen

kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39(RahL 1705/2009 12 §)

- kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimenrahoitusjärjestelmän kautta 20.9. tilanteen mukaan (ei kuulu kuntienrahoitusosuuden piiriin)

Perusopetukseen valmistavan opetuksenrahoitus

- Tilastoinnin muuttaminen siten, että myös vähemmän kuinvuoden valmistavassa opetuksessa olleet voidaanilmoittaa tiedonkeruussa

- Ei muutoksia rahoituksen suuruuteen- Ei muutoksia tilastointipäiviin

Perusopetukseen valmistavan opetuksenuudet opetussuunnitelman perusteet 2015

- perusteet on muutettu vastaamaan uutta tavoite- jatuntijakoasetusta sekä esiopetusta koskevaalainsäädäntöä

- muut perusteiden pohjana olevat säädökset on päivitetty jasäädöstiedot on viety perusteiden alaviitteisiin

- vuonna 2014 annetut oppilashuoltoa koskevat muutokset onsisällytetty samaan normiin

- perusteisiin on lisätty määräykset kurinpitokeinoja jakasvatuskeskustelun käyttöä koskevan suunnitelmanlaatimisesta

- tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat tekstit on uudistettuvastaamaan uutta lainsäädäntöä

Perusopetukseen valmistavan opetuksenuudet opetussuunnitelman perusteet 2015

- on huomioitu perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteisiin sisältyvä laaja-alainen osaaminen (erit.monilukutaito)

- toimintakulttuurin linjauksia on kuvattu aiempaa enemmän- viittaus kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon on poistettu,

koska se on poistettu myös perusopetuksen ja lukionperusteista suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärienosalta (päivitetty kuvausasteikko löytyy perusopetuksenopetussuunnitelman perusteiden suomi toisena kielenä -tukimateriaalista Opetushallituksen Edu.fi-verkkopalvelusta)

Perusopetuksen oppimäärään sisältyvienopintojen suorittamisesta valmistavanopetuksen aikana

v omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksenoppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja

v oppilas voi saada todistuksen opintojen hyväksytystäsuorittamisesta osallistumalla PoL 38 § tarkoitettuunerityiseen tutkintoon selvitetään, vastaavatkooppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimääränmukaista osaamista ko. oppiaineessa

v Erityisessä tutkinnossa oppiaineen koko oppimäärä taiosia

v arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksenopetussuunnitelman perusteiden ja paikallisenopetussuunnitelman tavoitteisiin

Kielenkäyttötarpeita valmistavassa opetuksessa

v minä, koti, perhe, asuminen, ruoka, vaatteetv tervehtiminen, kiittäminen, pyytäminenv aakkoset ja lukusanatv liikkuminen ja asiointiv kulkuvälineet, kauppa, puhelinv määrä, hinta ja aikav viikonpäivät, kuukaudet, kellov värit ja perusadjektiivitv ruumiinosat ja sairaudetv alustavasti suomalaista kulttuuria, esimerkiksi juhlapyhiä ja

tapoja sekä suomalaisille tärkeää luontoa ja ympäristöä

Kuullun ymmärtäminen ja puhuminen

v suomen kielen ääntämisen harjoitteluv kysymysten ja vastausten (itseä, arkielämää, perhettä, koulua,

tunteita) harjoitteluv perussanasto: ruoka, vaatteet, perhesanasto, perusverbit,

suuntasanat, kysymyssanatv tervehdykset ja kohteliaisuusfraasit, käskyt, kehotukset, ohjeetv aikasanatv tunteiden ilmaiseminenv erityisesti suullisen ilmaisun harjoittaminen

Lukeminen ja luetun ymmärtäminen

v arkielämän ja koulun kannalta keskeisten sanojen, lauseiden jalyhyiden tekstien lukeminen

v suomen kielen isot ja pienet kirjaimetv kirjain-äännevastaavuuden periaatev äänteiden yhdistäminen toisiinsa ja tavujen rakentuminenv Ääntäminen ja erityisesti oppilaan äidinkielestä puuttuvien

äänteiden harjoitteluv oikea lukusuuntav tuttujen suomen kielen sanojen ja lauseiden lukeminen äänne- ja

tavutasolta edeten kohti sana-, lause- ja tekstitasoa

Kirjoittaminen

v isojen ja pienten kirjainten kirjoittamisen opetteluv suomen kielen keskeisten äännepiirteiden kirjoittamisen

harjoittelu (pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- jakaksoiskonsonantit, diftongit)

v motoristen taitojen harjoittelu on myös tarpeen, joshienomotoriset taidot ovat kehittymättömiä

v tietokoneella kirjoittaminen voi auttaa motoriikan kehittämisessäv kirjoitetaan helppoja sanoja myös sanelun mukaan ja

harjoitellaan alussa sanojen ja lauseiden jäljentämistä jamyöhemmin myös niiden tuottamista

Mitä oppilaan olisi hyvä osata?

v kysyä joitakin perusasioitav pystyy reagoimaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja kehotuksiinv ymmärtää sanoja ja tekstin osiav osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä sekä osaa nimetä asioitav alkaa jo osoittaa viitteitä aloitteellisuudesta: osaa esittää pyyntöjä

ja toiveita sekä tiedustella asioitav Osaa esittää kielteisen ja myönteisen mielipiteen ja käyttää

tunne-, asenne- ja kohteliaisuusfraasejav oppija alkaa pikkuhiljaa soveltaa oppimaansa viestinnässä sekä

osaa kirjoittaa peruslauseita tutuista aiheista

Perusopetus

Perusopetuksentavoitteet jalaaja-alainenosaaminen- tiedot- taidot- arvot- asenteet- tahto

Itsestähuolehtiminenja arjen taidot

Kulttuurinenosaaminen,

vuorovaikutus jailmaisu

Monilukutaito

Tieto- javiestintä-

teknologinenosaaminen

Työelämä-taidot jayrittäjyys

Osallistuminen,vaikuttaminen ja

kestäväntulevaisuudenrakentaminen

Ajattelu jaoppimaanoppiminen

Ihmisenä jakansalaisenakasvaminen

MonilukutaitoLaaja tekstikäsitys (literacy, numeracy,

multiliteracies)Erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taidotEri oppiaineiden käsitteellistämis- ja ajattelutapojen

hallinta (tiedonalojen, diciplinary literacies)Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun ja

puhutun tekstin lukutaidon, matemaattisenlukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidonja digitaalisen lukutaidon.

Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten,kuvallisten, auditiivisten, numeeristen jakinesteettisten ja näiden yhdistelmien avulla.

Monilukutaito ei lokeroidu vain äidinkielenoppiaineeseenvaan on osa laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien

oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta,kaikkia oppiaineita koskeva tavoite.

Jokaisella oppiaineella on opetettavana oma kielensäja ilmaisutapansa, omat käsitteensä jatekstilajinsa.

Samalla pyritään varmistamaan, ettäperuskoululaistemme nyt huononemassa olevatluetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidotparanisivat.

Eri oppiaineissa

Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan erioppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää jailmaista asioita.

Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiätekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristenyhteyksien ymmärtäminen.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavatperiaatteet

Oppivayhteisö

Hyvinvointi jaturvallinen

arkiVuorovaikutus

jamonipuolinentyöskentely

Kulttuurinenmoninaisuus

jakielitietoisuus

Osallisuus jademokraattinen

toiminta

Vastuuympäristöstäja kestävään

tulevaisuuteensuuntautu-

minen

Yhdenvertai-suus ja tasa-

arvo

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuusTAVOITE: tilan antaminen monimuotoisuudelle, sen näkyväksi

tekeminen, dialogin edistäminenAjanmukaisten, aikaa kestävien ja neutraalien pääkäsitteiden

valinta, määritteleminen ja avaaminen: kulttuurienvälisyys,kulttuurinen moninaisuus, kielitietoinen koulu

Koskee koko koulua, yhteisön kaikkia jäseniä.Perustuu käsityksen, että oppilas on monikielinen ja hänellä on

monta identiteettiä (kerroksisia, ristiriitaisia, muuntuvia)Kulttuurien ja kielten moninaisuutta ei nähdä ensisijaisesti

ongelmana, vaan voimavarana, ilonaEi korosteta erilaisuutta (paljon samanlaisuuutta)Kielitietoisuus: kieli on olennainen osa oppimistaKielet eivät kilpaile vaan tuetaan moni- ja rinnakkaiskielisyyttä.Käsitys jokaisesta opettajasta kielellisenä mallina ja kielen

opettajana

Perusopetus- äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi

toisena kielenä* kun oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saameja oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen

- oman äidinkielen opetus* ei velvoitetta järjestää eikä osallistua

- oman uskonnon opetus* järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintäänkolme, joiden huoltajat pyytävät

- muu opetuksen tuki* tarvitaan eri oppiaineissa

- Rahoitus:* korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä(6–15-vuotiaat)* Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsitoisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeenkuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetukseen kokokouluajan

Luku 9: Kieleen ja kulttuuriin liittyviäerityiskysymyksiäKaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä,

perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisiatavoitteita ja periaatteita.

Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaanperusopetuksessa huomioon.

9.1. Saamelaiset ja saamenkieliset9.2. Romanit9.3. Viittomakieliset9.4. Muut monikieliset oppilaat

Monikielisyyden tukeminenOtetaan huomioon äidinkieli, kulttuuri ja maassaoloaikaPyritään tarjoamaan oman äidinkielen opetustaAnnetaan tarvittaessa tukea myös muilla oppimisenosa-alueilla

Luku 9.4: Paikallisesti päätettävät asiatOtetaan huomioon paikalliset, kieleen ja kulttuuriin liittyvät

erityiskysymykset ja ratkaistaan, miten opetus järjestetään.Opetussuunnitelman laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaiden,

huoltajien sekä kyseisten kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssaOpetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa:

miten oppilaiden kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri otetaanhuomioon opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä ja mitenopetus käytännössä järjestetäänminkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetinkehittymistä tuetaankäytetäänkö oppimissuunnitelmaa oppilaan opiskelun tukenasekä mikä on oppimissuunnitelman rakenne ja keskeinensisältö.

Oman äidinkielen opetusTiedote 5/2016 www.oph.fi

- valtionavustusta enintään 2 viikkotunnista- opetustunnin laskennallinen kustannus 25 €- ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa

opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta- oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista.Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevistamaahanmuuttajista.

- opetus järjestetään koulupäivän aikana- avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli- valtionavustus enintään 86 %- haku joulukuussa jälkikäteen annetun opetuksen perusteella- n. 55 opetettavaa kieltä ja n. 16 000 oppilasta (OPH)

Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät 2014 (2013)venäjä 4746 (4551) vietnam 494(513)

somali 2290 (2084) kiina 482 (388)

arabia 1434 (1319) kurdi 471( 427)

viro 1214 (1088) persia 426 (259)

albania 849 (803) espanja 399 (289)

englanti 591 (535 ) thai 287 (315)

Oppilaan oma äidinkieli

Oppimäärän nimiEi enää suositusTavoitteet, keskeiset sisällöt ja osaamisen kuvausnivelvaiheittain ensimmäistä kertaaKielellisesti hyvin eritasoisten oppilaiden huomioonottaminenNoudattaa äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärienrakennetta, tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteerejä(tuntimäärä huomioiden)Kannustus elinikäiseen kielitaidon kehittämiseen

Oppilaan oma äidinkieli: yleistä

Monipuoliset ja laaja-alaiset tekstitaidot,monilukutaito, tekstimaaliman monipuolistaminenFormaali ja informaali oppiminen, yhteisöllisyys,merkityksellisyys, elämyksellisyysTaito toimia medioituvassa maailmassa, arjenhallinta- ja vuorovaikutustaidot, draamaTekstilajit: kertova, kuvaava, ohjaava, kantaa ottavaja pohtiva tekstiKielen tarkastelun käsitteet jatkumona tekstientulkinnan ja tuottamisen yhteydessä, ei irrallistakielioppiakielellinen identiteetti

Opetuksen tehtäväauttaa oppilaita kiinnostumaan omasta kielestään jakulttuuristaanrakentamaan ja vahvistamaan kulttuuristaidentiteettiään ja tukee rinnakkais- ja monikielisyydenkehittymistävahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja tuo myönteisiäoppimiskokemuksia, jotka rohkaisevat heitäkäyttämään omaa kieltään eri tilanteissa (mm.omakielinen tiedonhaku)

Kielikasvatus tuo opetukseen uusia käsitteitä

monikielinen monilukutaitokompetenssi kielitietoinen

koulukieltenrinnakkainen kielet ja kieli jakäyttö murteet kotona, identiteetti

koulussa, lähiympäristössämaailmassa

kaikkien vähäisenkinkielten kielitaidonarvostaminen rohkea käyttö

Maahanmuuttajien oman äidinkielenopetuksen oppimateriaalia

Seitsemään kieleen:virosomaliarabiakurdialbaniapersiavietnam

Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muuopiskelun tuki

Tiedote 5/2016 www.oph.fisuomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen tai heidän muun

opetuksensa tukemiseen myönnetään valtionavustusta, johonoikeutettuja ovat ne oppilaat, joiden opetukseen osallistumisesta onkulunut enintään kuusi vuotta (perusopetukseen valmistava opetus eisisälly näihin kuuteen vuoteen)

suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja heidän muun opetuksentukemiseen myönnetään valtionavustusta enintään kolmestaopetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallistaryhmää kohti

jos oppilaita on opetuksen järjestäjän kouluissa vähemmän kuin neljä, voiryhmän koko olla myös vähintään kaksi oppilasta

vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisenakielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljänvuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan

Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muuopiskelun tuki

Tiedote 5/2016 www.oph.fierilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja

opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisenakielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa

tukiopetusta annetaan pääasiassa oppilaan omalla äidinkielelläperusopetuslain 16 §:n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille

tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämäkoskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksellaannettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaatarvittaessa myös perusopetuslain 16 §:n mukaista tukiopetusta.

Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muuopiskelun tuki

esiopetuksessa olevat, samoin kuin opetuksessa pidempään kuin 6vuotta olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivätkartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää(= ei saa tukea)

opetustunnin laskennallinen kustannus 25 €valtionavustus enintään 86 %haku joulukuussa jälkikäteen, annetun opetuksen perusteellahakemus tulee täyttää toteutuneiden tuntien, ryhmien ja

osallistuneiden oppilaiden määrän mukaisesti

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus:perusteiden keskeiset muutokset

• Rinnakkainen oppimäärä suomen kielen ja kirjallisuudenkanssa• Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja osaamisen kuvausnivelvaiheittain ensimmäistä kertaa (tarvittaessa laaditaanoppimissuunnitelma)• Kielellisesti hyvin eritasoisten oppilaiden huomioon ottaminensekä joustavuus eri oppimäärien välillä• Oppilaan tarpeen S2-oppimäärään määrittävät oppilastaopettavat opettajat yhdessä, oppilaan huoltaja päättääoppimääriä koskevista valinnoista• Oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelleparhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta.

Oppimäärän erityinen tehtävä

• Tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisöntäysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudetjatko-opintoihin

• Tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekäherättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidonelinikäiseen kehittämiseen

• Rakennetaan oppilaan monilukutaitoa ja tuetaankielitaidon eri osa-alueiden sekä eri oppiaineiden jatiedonalojen kielen kehittymistä

Oppimäärän erityinen tehtävä, vuosiluokat• Vuosiluokilla 1–2: suomen kielen ja sen luku- jakirjoitustaitojen perustan luominen, vuorovaikutustaidot,kiinnostus kieleen ja ilmaisuun

• Vuosiluokilla 3–6: suomen kielen taidon kehittyminen sekäluku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoituminen jamonipuolistuminen, kielen piirteet ja kirjallisuuden keinot,laajempien tekstien lukeminen

• Vuosiluokilla 7–9: suomen kielen, oppimaan oppimisen,vuorovaikutuksen ja monilukutaidon vakiinnuttaminen jamonipuolistaminen, kielitietoisuus, tekstimaailma,kulttuurintuntemus, elämyksellinen ja erittelevä kirjallisuudenlukeminen

Tavoitteet: 5 kokonaisuutta1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (ilmaisuvaranto,vuorovaikutustaidot)2. Tekstien tulkitseminen (lukutaito, puhuttujen jakirjoitettujen tekstien tulkinta ja päättely, sana- jakäsitevaranto)3. Tekstien tuottaminen (kirjoittaminen, näppäintaidot,tekstien arviointi ja palaute)4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen(kielitietoisuus, kielen vaihtelu, kielitieto, kirjallisuus jakulttuuri, lukuelämykset)5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena (käsitys itsestäkielenkäyttäjänä ja kielenoppijana, eri oppiaineidenkieli, itseohjautuva työskentely ja tiedonhaku)

Muutoksessa keskeistä 1• S2 ja S1 lähentyvät: peruskoulussa saatavasamanlaiset valmiudet toimia kieliyhteisössä ja edetäjatko-opintoihin

• Yhteistä suomen kielen ja kirjallisuuden kanssa:•monilukutaito, tekstilajitaidot, kirjallisuuden tavoitteet ja sisällöt

• S2:ssa painottuu:• puhutun kielen ymmärtämis- ja tuottamistaidot• eri oppiaineiden/tiedonalojen kielen hallinta• sana- ja ilmaisuvarannon laajentaminen• kielen merkitys kaikessa oppimisessa

Muutoksessa keskeistä 2• Ei sisältöluetteloita, vaan opetuksen tavoitteisiin liittyvätkeskeiset sisältöalueet:

Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminentapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessatyöskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, ettäoppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen jamuuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti.Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävätsekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia.

• Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

Muutoksessa keskeistä 3

• Arviointi ei nojaa enää taitotasoasteikkoon(opettajan työväline, tukiaineistossa), vaan hyvänosaamisen kuvaukseen ja päättöarvioinninkriteereihin.

• Nämä on johdettu suoraan opetuksen tavoitteista(arvioinnissa ei enää niin keskeistä kielitaidontaso vaan se, miten oppilas pystyy käyttämäänkieltä ja toimimaan kielellä).

• Tavoite > arvioinnin kohde > kriteeri (tulossa myöshyvän osaamisen alittavat ja ylittävät kuvauksetedu.fi:hin).

Opetusjärjestelyt paikallisessa opsissa

Paikallisessa opsissa kuvataan• miten oppilaiden kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri

otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä jakoulutyössä ja miten opetus käytännössä järjestetään

• minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan

• käytetäänkö oppimissuunnitelmaa oppilaan opiskeluntukena sekä mikä on oppimissuunnitelman rakenne jakeskeinen sisältö.

(POPS 2014, luku 9.5, s. 88)

45

Opetusjärjestelyt paikallisessa opsissa• riittävä konkreettisuus, mutta silti mahdollisuus

joustavien järjestelyjen kehittämiseen• esimerkiksi: uuden oppilaan vastaanotto

• valmistavasta perusopetukseen, toisesta koulusta > esim.suurpiirteisempi kuvaus paikallisessa opsissa ja tarkempikuvaus koulujen opseissa: työnjako eri toimijoiden kesken(koulun hallinto ja oppilashuolto), opo, luokanopettaja tailuokanvalvoja, S2-opettaja, muut opettajat, luokan muutoppilaat

• tärkeää, että siirtyminen valmistavasta opetuksestaperusopetukseen on kouluyhteisön yhteisenä vastuuna

• maininnat vaihtoehdoista: vuosiluokkiin sitomaton opetus,erityisjärjestelyt, vapautus toisen kotimaisen kielenopiskelusta ja sen korvaaminen S2-opetuksella, erityinentutkinto 46

Perusopetuksen päättövaiheessa maahantulleiden opetusjärjestelyt 1

Yksikköhintav Yksikköhinta on 17 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden osalta opetuksen

sijaintikunnan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosakerrottuna luvulla 1,35 ja vähennettynä 49 %:lla (RahL 13 §)

Päätelmätv On tärkeää, että maahanmuuttajanuorelle tehdään kokonaisvaltainen

suunnitelma: mitä hän jo osaa, mitä ei osaa kun hän saapuu maahan,miten opetus järjestetään.

v Järjestetään valmistavaa opetusta myös myöhään tulleille erikseen.v Annetaan riittävästi S2/R2-opetusta sekä oman äidinkielen opetustav Hyödynnetään omakielisen opetuksen mahdollisuutta.v Tulee kehittää nykyisiä joustomahdollisuuksia (mm. Jopo).

Perusopetuksen päättövaiheessa maahantulleiden opetusjärjestelyt 2

Perusopetuksen jälkeenv Lisäopetusv Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus

(lukuvuodesta 2014–2015 lähtien)v Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutusv Vapaa sivistystyö (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot,

kesäyliopistot, opintokeskukset)

Opetusjärjestelyt: myöhään maahan tulleidenoppilaiden opetuksen järjestämisen keinoja• realistinen oppimissuunnitelma

• aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen sekätunnustaminen erityisessä tutkinnossa

• tehostettu tuki• opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

vuosiluokkiin sitomattomasti• mahdollisuuksien mukaan yhteistyö alueen muiden

perusopetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (esim.aikuislukiot, aikuisopistot), joissa voi jatkaa opiskelua

Opetusjärjestelyt: myöhään maahan tulleidenoppilaiden opetuksen järjestämisen keinoja• mahdollisuus erityisiin järjestelyihin (Perusopetuslaki

§ 18)• opiskelu voidaan järjestää osittain toisin, jos

• oppilaalla ennestään peruskoulun oppimäärää vastaavat tiedotja taidot

• perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalleolosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakinosin kohtuutonta

• se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.• mahdollisuus vapauttaa toisen kotimaisen kielen

opiskelusta, sen sijalla suomi tai ruotsi toisena-kielenä opetusta (Valtioneuvoston asetusperusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta, § 8)

50

Opetusjärjestelyt: oppimäärän valinta

• oppimäärän valintaa tarkennettu luvussaOppimäärän erityinen tehtävä

• oppimäärän valinta tärkeää paitsiopetusjärjestelyjen myös arvioinnin kannalta

• oppimäärän valinta ei silti rajoita opetusjärjestelyjä:mahdollisuuksien ja oppilaan oppimistarpeenmukaan S2-oppimäärää opiskeleva voi osallistuaäidinkielen tunneille (suomen kieli ja kirjallisuus-oppimäärän) kunhan huolehditaan eriyttämisestäsikäli kuin sitä tarvitaan

51

Lukiokoulutus

Ylioppilastutkinto: suomi/ruotsitoisena kielenä -koe

Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voiylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeensuomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella.

Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä-kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta.Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioistaylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristäkokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen).

Koe on kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa ettäopiskeluvalmiuksia.

Koe ei sisällä tällä hetkellä kuunteluosuutta.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus:perusteiden keskeiset muutokset

• Rinnakkainen oppimäärä suomen kielen ja kirjallisuudenkanssa

• Kurssien nimet ja koodit rinnakkaisia

• Monilukutaito, kielitietoisuus (tiedon- ja tieteenalan kieli)

Sähköistämisaikataulu oppiaineittain

SAGEFI

RAYH

PSY

RUFINUEUOETTEHI

ENEAIAPOLABI

ÄIS2R2VEFYKESM

MA

S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019

Sähköinen suomi/ruotsi toisenakielenä -koe, syksystä 2018

lähtökohtana sama kielitaitokäsitys kuin nykyisissäkokeissa

koe yhtenä päivänäsähköistämisen lähtökohtana suljettu verkkoympäristö,

mahdollisesti vaiheittainen siirtyminen kohtiavoimempaa

pyrkimyksenä kaikkien osataitojen testaaminenosataitojen testaaminen integroituina tehtävinä, ei erikseenkehitystyö äidinkielen kokeen rinnalla, mm. oikoluku?

56

Suomi toisena kielenä(S2) -oppimääränoppimistulosten arviointi2015Katri KuukkaJari Metsämuuronen

Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin?Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2§ kuullun ymmärtäminen§ puhuminen§ luetun ymmärtäminen§ kirjoittaminen

Oppilaan kielelliset ja sosiaaliset resurssitOpettajien pedagogiset ratkaisutKoulun resurssit S2-opetuksen tukena

Opettajan arviointikäytänteet erityisesti päättöarvioinnissa

18.4.201658

Arvioinnin volyymitOppilaita 1530§ lähes kaikki S2-oppimäärää opiskelevat 9.luokkalaiset§ tyttöjä 47,5 % (n = 727), poikia 52,5 % (n = 803)§ puhumisessa 52 % oppilaista§ mukana myös erityistä tukea saavat oppilaat ja kv. kielikoulujen

oppilaat

Kouluja 242§ 53, joissa 1 S2-oppilas - - 58, joissa yli 10 S2-oppilasta§ 50 prosenttia oppilaista pk-seudun kouluissa

Opettajia 338, opettajakyselyyn vastanneita 62 % (n = 210)Rehtorikyselyyn vastanneita 70 % (n = 179)

18.4.201659

Oppilaiden kielet ja synnyinmaat

18.4.201660

Oppilaiden kielet ja synnyinmaat

18.4.201661

Oppilaiden kielelliset resurssit – arvio suomenkielen taidosta

18.4.201662

Oppilaiden kokonaisosaaminen

18.4.201663

Kielen osa-alueiden osaaminenkoulunkäyntiajan mukaan

18.4.201664

Tyttöjen ja poikien osaaminen

18.4.201665

Osaaminen eri kieliryhmissä koulunkäyntiajanmukaan

18.4.201666

Yleistäkielenoppimisesta

67

On ihimisellä monta aihetta ilohon:pellolla haisoo sonta, pian kylyvö valamis on.Saa jäärä välihousut, ei tartte rasoja.Ei näjy teirevvarres ny lumikasoja.

Jo isäntä ja lehemät ku pöyrööt kirmaaloo.On lairunmaat niin rehevät ja emäntäsamoon.Se kiitoksella täyttää ku näköö lakeuren.Se meille toreks näyttää Luojammesuuruuren.

TERMEJÄ• Äidinkieli

1. äidiltä opittu, ensimmäinen kieli (järjestyskriteeri),2. parhaiten osattu (taitokriteeri),3. eniten käytetty (määräkriteeri),4. pitää eniten ja johon identifioituu(identiteettikriteeri)

• Kotikielikieli, mitä vanhemmat puhuvat/kotona puhutaaneniten

• Toinen kielikieltä omaksutaan ko. kieliyhteisön parissa

• Vieras kielikieltä opiskellaan kieliyhteisön ulkopuolella

KAKSI- JA MONIKIELISYYS• Ei haaste, vaan mahdollisuus• Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia

kuin yhden kielen• Kieli on ajattelun väline• Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja

oivaltavaa• Kaksi- ja monikielisten on keskimäärin helpompi

oppia uusia kieliä kuin yksikielisten• Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen

yleistä kielikykyä• Positiivisia vaikutuksia additiivisessa

kaksikielisyydessä• Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon

saavuttaminen kestää n. 5–7 vuotta

Miten toista kieltä opitaan?Vastauksia voi etsiä:* Kieliopista- mitä rakenteita on opittava ensin* Kognitiosta- prosessointikuorma- automatisaatio* Funktionaalisuudesta- tarve määrää* Frekvenssistä- syötöksen sisältö* Vuorovaikutuksesta- merkitykset syntyvät dialogissa

OPPIMISTEKIJÄTSosiaalinen konteksti- asenteetYksilölliset erot- ikä, äänteidenerottamiskyky, verbaalinen muisti, strategiatLingvistiset tekijät- välikielen vaiheiden säännönmukaisuus- lähtö- ja kohdekielen typologinen etäisyysAltistuminen syötökselle- oppiminen on sekä tietoista että tiedostamatontaVuorovaikutus ja merkitysneuvottelut

KIELENOPPIMISESTA

Kielitaitoa vai kielitietoa

Lähikehityksen vyöhyke ja automaattistuminen

Käyttäjäpohjaisuus ja frekvenssi

Toisto

Nissilä 2011Tämä tutkimus pohjautuu toisaalta lingvistiseen näkemykseen kielestä(tarkastelun kohteen ovat kielen abstraktin tason yksiköt eli verbien merkitykset jarektiosuhteet) ja toisaalta käyttöpohjaiseen käsitykseen kielenoppimisesta(lekseemin taajuus). Käyttöpohjaisen kielenoppimiskäsityksen mukaan oppiminenon analogisten mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä.Käyttöpohjainen oppiminen perustuu kielen käyttötapahtumiin elikielenkäyttötilanteisiin, joissa syötöksen tulee olla oppijan lähikehityksenvyöhykkeellä (Zone of Proximal Development, ks. esim. Vygotsky 1978; Lantolf2000; Nissilä-Vaarala-Pitkänen-Dufva 2009: 41) eli alueella, joka taitojenoppimisessa jää aktuaalisen tason ja potentiaalisen tason väliin. Kunkielenkäyttötilanteissa on oppijan kielitaidon kannalta sopiva määrä joautomaattistunutta tietoa sekä uutta, prosessoitavaa tietoa, oppija kykeneekäyttämään hyväkseen tämän uuden tiedon ja soveltamaan sen aiemminoppimiinsa analogisiin malleihin ja säännönmukaisuuksiin. Kun sama syötöstoistuu riittävän monta kertaa, tapahtuu myös uuden tiedon automaattistuminen,mikä vapauttaa tilaa jälleen uusien asioiden prosessoinnille. Verbien ja niidenrektioiden oppimiseen lähisukukielen oppijalla vaikuttaa lisäksi se, että hänellä onlähisukukielen transferin ansiosta valmiina suuri varasto lekseemejä ja rektioita,joten L1 vaikuttaa heillä ratkaisevasti siihen, mikä on milloinkin opittavissa.

Suomen kielenopettaminen jaoppiminen

75

MIKÄ SUOMEN KIELESSÄ VAIKEAA?

Ø pitkät sanatØ partitiiviØ ero: täällä – tässä, tuolla – tuossa, siinä – sielläØ adjektiiviattribuuttiØ astevaihteluØ sanaston semantiikkaØ persoonataivutusØ lauseenvastikkeet

SUOMEN KIELI EI OLE VAIKEA VAAN ERILAINEN.

MIKÄ SUOMEN KIELESSÄ HELPPOA?Ø paino aina 1. tavullaØ säännönmukaisuus, ei poikkeuksiaØ verbien aikamuodot helppojaØ grafeemia vastaa foneemiØ ei eri sukujaØ ei määräisiä ja epämääräisiä muotojaØ sanajärjestys syntaktisesti vapaaØ vokaalisointuØ ei ole futuuriaØ intonaatio tasainenØ ei konsonanttiyhtymiä sanan alussaØ suomi eroaa toisista kielistä paljon, lähtökieli ei sekoita

Maahanmuuttajien koulutuspolutja integrointi –

kipupisteet ja toimenpide-esitykset

OKM:n julkaisuja 2016:1

Kipupiste 1Peruskoulun päättövaiheessa tulleet jaoppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret

Ø Uudistetaan aikuisten perusopetus, käyttöön 2018Ø Luku- ja kirjoitustaidon koulutus (TEM) irrallinen

umpiperä -> moduuliksi aikuisten perusopetukseenØ Mahdollistetaan ammatilliset sisällöt, tutustumisjaksot

työelämäänØ Pidennetään kotoutumistukiaikaa, opintotukea myös

perusopetukseen oppilaitoksesta riippumattaØ Välittömänä toimenpiteenä varmistettava

perusopetukseen tai valmistavaan opetukseenpääsy vuonna 2016 79

Kipupiste 2Traumatisoituneet oppilaat ja opiskelijat ─opiskeluhuolto ja tuki

Ø Valmistetaan tukimateriaalia oppilaille, opiskelijoille jahuoltajille

Ø Hyödynnetään Helsingin DiakonissalaitoksenKidutettujen kuntoutuskeskuksen ja Oma tie -projektinkokemuksia, järjestetään koulutusta ja ohjaustavaltakunnallisesti

Ø Eduskunnan edellyttämässäoppilashuoltoselvityksessä huomioon erityisestimaahanmuuttajataustaisten saamat palvelut

80

Kipupiste 3Pitkät reitit koulutukseen ja työelämään

Ø Nopeutetaan koulutuspolkuja madaltamallakotoutumiskoulutuksen ja muun koulutuksen raja-aitoja

Ø Kotoutumiskoulutuksessa kieli, yhteiskunta, työelämäja kouluttautumismahd., sen jälkeen eriyttäminenkohderyhmittäin tavoitteena nopea integroituminen

Ø Pilotoidaan ja otetaan käyttöön vastuukorkeakoulumalliØ Tutkintojen tunnustamiseen lisäresursseja OPH:lleØ Lisätään ja uudistetaan tulkki- ja kääntäjäkoulutusta ja

täydennyskoulutusta81

Kipupiste 4

Ammatilliseen koulutukseen pääsy jakoulutussopimus

Ø Lisätään maahanmuuttajille valmentavaa ja muutakoulutusta erityisesti näyttötutkintona jaopiskeluvalmiuksia parantavana

Ø Käynnistetään koulutusopimuspilotit, toteutetaanosana reformia, varmistettava kielenopetus

82

Kipupiste 5Suomen/ruotsin kielen taidon puutteellisettäydentämismahdollisuudetØ Edistetään varhaiskasvatukseen osallistumista, mukaan

kotoutumissuunnitelmaan, vaihtoehtoina kerhotoimintaja avoimet varhaiskasvatuspalvelut

Ø Kaikille opettajille kielitietoista opetusta,täydennyskoulutusta

Ø Mahdollistetaan kielitaitovaatimuksesta joustaminenammatillisessa koulutuksessa, varmistetaan riittäväkielenopetus koulutuksen aikana, integroidaan osaksimuuta opiskelua

Ø Korkeakoulujen valmiudet tarjota suomen/ruotsin kielenopetusta turvapaikanhakijoille kartoitetaan ke 2016

Ø Kootaan ja tuotetaan digitaalista materiaalia 83

Kipupiste 6

Opettajatarve ja maahanmuuttajataustaistenopettajien vähäisyys

Ø Selvitetään suomi toisena kielenä ja ruotsi toisenakielenä -opettajien tilanne sekä oman äidinkielenopetuksen ja uskonnon opetuksen tilanne ->tarvittaessa lisätään koulutusta

Ø Vakinaistetaan maahanmuuttajataustaisen opetus-ja muun henkilöstön pätevöittävä/valmentavakoulutus

Ø Lisätään maahanmuuttajataustaisten opettajienrekrytointia 84

Kipupiste 7

Kotiäitien ja muiden koulutuksen ulkopuolellaolevien koulutusmahdollisuuksien vähäisyys

Ø Hyödynnetään perhekeskustoimintaaØ Hyödynnetään vapaan sivistystyön ja kirjastojen

mahdollisuuksiaØ Tuetaan vapaaehtoistyötäØ Luodaan paikallisia matalan kynnyksen kieliryhmiä

85

Kipupiste 8Kulttuuriset ristiriidat oppilaitoksissa

Ø Oppilaitoksissa/korkeakouluissa keskeisenä voimavaranaoppilas- ja opiskelijakunnat ja tutortoiminta

Ø Järjestetään kasvatus- ja koulutus- ja muun toimialanhenkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta,ryhmäyttämisen taidot keskeisiä

Ø Valmistetaan/kootaan monikulttuurisuustyötä koskeviatukimateriaaleja, työkaluja ja hyviä käytäntöjä

86

Kipupiste 9Uskontojen välisen vuoropuhelun puute

Ø Toiminnan laajentaminenØ Uusi avustusmääräraha uskontojen välisen vuoropuhelun

tukemiseen.

87

Kipupiste 10Vähäinen osallisuus taide- ja kulttuuritoiminnassa,nuorisotyössä ja liikunnassaVahvistetaan maahanmuuttajille suunnattua taide-, kulttuuri- ja

liikuntapalvelujen tarjontaa, huolehditaan omakielisenkirjallisuuden tarjonnasta

Lisätään yhteisöllistä vapaa-ajantoimintaa kohtaamisen jayhdessä tekemisen tukemiseksi

Täydennyskoulutetaan työpajojen ja kuntien nuorisotyötekijöitäTuetaan hankerahoituksella nuorten turvapaikanhakijoiden

aktivointiaSuunnataan yhdenvertaiseen liikuntaan liittyvää avustusta

erityisesti naisten ja tyttöjen ja vaikeimmin tavoitettavienryhmien saamiseksi liikunnan piiriin 88