LUOSTARINMÄEN PÄÄSIÄISKALENTERI

Mitkä asiat ovat kuuluneet entisajan pääsiäisen viettoon? Millaisia eroja itäisen ja läntisen Suomen

juhlatavoissa on ollut? Luostarinmäen pääsiäiskalenterin myötä pääset tutustumaan entisaikojen

pääsiäisen viettotapoihin, ruokakulttuuriin sekä uskomuksiin. ja tekemään niihin liittyviä pieniä

tehtäviä. Tervetuloa mukaan!

Suomessa pääsiäinen on keskeisimpiä kirkkovuoden juhlia. Sanana pääsiäinen juontaa juurensa

verbiin ”päästä”, koska pääsiäisenä päästiin paastosta, joka oli kestänyt seitsemän viikkoa laskiai-

sesta lähtien. Pääsiäiseen on aina liittynyt joukko pakanallisia perinteitä. Koko pääsiäisviikkoa eli

hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat, joista osa näkyy pääsiäisen vietossa edel-

leenkin

Pääsiäiseen valmistautuminen aloitettiin iloisesta laskiaisen juhlinnasta, josta laskeuduttiin seitse-

män viikon mittaiseen paastoon. Paaston aikaan liittyi erilaisia työkieltoja ja käyttäytymissääntöjä,

joilla haluttiin taata talon karjaonni, käsitöiden raaka-aineet ja tuleva sato. Paasto ei vaikuttanut lu-

terilaisilla ruokajärjestykseen yhtä paljon kuin ortodokseilla ja katolisilla, mutta silti paastoon liittyi

monenlaisia käyttäytymistä sääteleviä sääntöjä.

1. Palmusunnuntai

Pajut ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita ja pajunkissoja onkin totuttu näkemään pääsiäispöydän

koristeina. Symbolista virpomista on harjoitettu Euroopassa jo pitkään ja pyhät oksat ovat tuttuja

500-luvulta asti. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat oksanheilutuksella karkottaneet pahoja henkiä

esimerkiksi hautajaisissa. Itä-Suomessa etenkin nuoret ovat nousseet varhain herättämään sukulai-

sia ja tuttavia virpomalla. Virpoja on palannut viikon päästä hakemaan palkkansa, joka oli kanan-

muna, elintarvikkeita, kokonainen ateria, joskus rahaa.

Pajunoksissa on uskottu olevan taikavoimaa: virpominen on tuonut terveyttä ja onnea sekä karkot-

tanut pahaa. Kolmihaarainen oksa on muistuttanut Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Vitsa pi-

detty näkyvällä paikalla ja sen voimaa on voitu hyödyntää esim. keväällä karjanlaskussa. Jo 1800-

luvulla virpomisessa oli muuntelua: virpomisen tyyli vaihteli hartaudesta ilkeilyyn ja palkka viinaryy-

pystä suklaaseen. Sotien jälkeen tapa levisi länteen ja alkoi sekoittua läntiseen tapaan, lasten pu-

keutumiseen pikkunoidiksi. Läntisessä perinteessä keskeiseksi tulivat trullin vaatteet, virpomisaika

siirtyi päivemmälle ja palkka annettiin heti.

TEHTÄVÄ:

Pajuihin puhkeavat pajunkissat ovat en-

simmäisiä kevään merkkejä. Pajuja kas-

vaa etenkin ojien ja purojen varsilla.

Lähde kävelylle lähiympäristöösi ja yritä

etsiä pajunkissoja! Jos löydät, ota itses-

täsi selfie pajunkissojen kanssa ja lähetä

se kuvaviestinä läheisellesi terveisiesi

kera. Jollet löydä pajunkissoja, piirrä ne ja

lähetä se terveisten kera korttina tai ku-

vaviestinä.

2. Hiljainen viikko

Palmu- ja pääsiäissunnuntain välissä oleva viikko kertaa Kristuksen tien tapahtumia päivä päivältä.

Viikkoa kutsuttiin hiljaiseksi viikoksi tai piinaviikoksi

Jokaisella viikon päivällä oli kansanomainen nimi, joita lausuttiin hokemina. Nimillä kristinopillisia ja

maatalon töihin liittyviä taustoja, oleellista myös alkusointu ja poljento. ”Malkamaanantai” muis-

tutti Kristuksen kärsimisestä ja malkasta omassa silmässä, ”tikkutiistaina” vuoltiin sytykkeitä, joiden

uskottiin olevan erityisen hyvällä onnella varustettuja. ”Kellokeskiviikkona” puolestaan laitettiin kel-

lot karjan kaulaan kevättä varten, ja ”lankalauantaina” pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt

langat.

TEHTÄVÄ:

Ylläolevat nimet liittyvät lähinnä kansan-

omaiseen perinteeseen ja maatalon töihin.

Selvitä mitkä Raamatun tapahtumat liitty-

vät kristillisessä perinteessä palmusunnun-

taihin, kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja

pääsiäispäivään.

Lähteenä voit käyttää esimerkiksi:

https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/paasiai-

sen-pyhat#ec205e61

3. Taikavoimaiset pääsiäismunat

Munia on koristeltu erilaisin symbolein eri puolilla maailmaa jo tuhansia vuosia. Tapa on liittynyt

kevään juhlintaan, auringon palvontaan elämän lähteenä ja luonnon uudelleen heräämiseen. Koris-

tellun linnunmunan on uskottu parantavan sairauksia ja suojelevan pahalta, kuten tulipaloilta, myrs-

kyiltä, katovuosilta ja pedoilta. Sen on uskottu takaavan hedelmällisyyttä, hyvää satoa, menestystä,

perheen onnea ja terveyttä: koristeluissa kanan- ja kukonpojat ovat symboloineet hedelmällisyyttä,

sarvipäiset eläimet menestystä ja vaurautta, tähkät hyvää satoa, puut terveyttä ja pitkää ikää. Kris-

tinuskon myötä alkujaan pakanalliset symbolit saivat kristillisiä merkityksiä. Esimerkiksi kala mer-

kitsi pakanallisena symbolina suojaa pahaa vastaan. Kristinuskon mukaan kala taas on Kristuksen

symboli. Kolmio puolestaan voi tarkoittaa perhettä tai pyhää kolminaisuutta. Erityisen taidokkaita

ovat Ukrainan pisanka-munat, joita annettiin lahjoiksi pitkin vuotta.

TEHTÄVÄ: Tutki kuvaa ja etsi pääsiäismunista tekstissä mainitut symbolit.

4. Hyvän pääsiäisen toivotus!

Ensimmäinen pääsiäiskortti lähetettiin noin vuonna 1871. Vanhin Suomessa painettu ja säilynyt

kortti on peräisin vuodelta 1888. Ruotsissa lähetettiin pääsiäiskirjeitä, jotka sisälsivät matkatoivo-

tuksen Kyöpelivuorelle. Tapa levisi myös Suomeen. 1900-luvun alussa suosittiin poliittissävyisiä

kortteja, ja aiheina oli mm. venäläisiä ja japanilaisia sotilaita. 1800-luvun lopulta pääsiäiskortteja loi-

vat huomattavat taiteilijat, aiheina olivat mm. erilaiset asetelmat sekä leikkisät eläin- ja satuhah-

mot.

Pääsiäiseen liittyviä ja korteistakin tuttuja symboleita ovat paljon. Pääsiäismuna kuvastaa uutta elä-

mää ja jälleensyntymistä, ja keltuaisen keltainen väri on ollut tärkeä pääsiäisen ja kevään merkki.

Kana, kukko ja tipu kuvaavat niinikään kevättä ja uutta elämää. Kukko on vanha kristillinen symboli

ja kirkkotaiteessa valppauden ja kestävyyden vertauskuva. Jänis on puolestaan hedelmällisyyden

vertauskuva. Myös kukat kuuluvat tärkeänä osana pääsiäisen kuvastoon. Narsissit ja pääsiäisliljat

tulivat tutuiksi jo 1800-luvun puolella.

TEHTÄVÄ:

Finna.fi on palvelu, josta löytyy kymmenien museoiden, ar-

kistojen ja kirjastojen esineitä ja arkistoaineistoa.

Mene Finnan sivulle, kirjoita etusivun hakukenttään sana

”pääsiäiskortti” ja tutki mitä sillä löytyy. Valitse mieleisesi

kortti ja tarkastele millaisia pääsiäisen symboleita siitä löy-

tyy.

Finnan osoite: https://www.finna.fi/

5. Kiirastorstai

Pääsiäisviikon torstaita on vietetty kiirastorstaina, jolloin laajalti ympäri maatamme karkotettiin ta-

lojen pihoilta kiiraa. Kiiran ajateltiin olevan pahansuopa olento, joka toi huonoa onnea taloon. Kii-

ranajolla uskottiin myös käärmeiden pysyvän poissa pihasta tulevana kesänä.

Kiiranajoa varten kasattiin kelkka täyteen romua: palavan

terva-astian lisäksi kyytiin laitettiin kolisevia työkaluja ja

muuta tavaraa. Kelkkaa vedettiin talon ja pihan ympäri samalla

loitsien: ”Kitis kiira metsään, peltoin perätse, aitain alatse”.

TEHTÄVÄ:

Mieti, millaista huono onni on voinut olla 200 vuotta sitten – millaisia asioita siitä on voinut seurata?

Entä millaisia asioita se tarkoittaisi nykypäivänä?

6. Pitkäperjantai

Piinaviikolla ei tehty äänekkäitä töitä ja nauraminenkin oli kielletty. Pitkäperjantai oli hiljaisen vii-

kon huipentuma: tällöin ei vierailtu edes lähimmissä naapureissa ja aika vietettiin vakavissa tunnel-

missa paastoten ja hengellisiä tekstejä lukien.

Kodeissa jopa tulen teko oli pitkäperjantaina kielletty, joten syötiin kylmiä ruokia. Etukäteen val-

mistettu mämmi olikin erityisesti pitkäperjantaihin sopiva paastoruoka, jota syötiin etenkin Lou-

nais-Suomessa. Alun perin mämmi valmistettiin tuohesta tehtyihin tuokkosiin.

TEHTÄVÄ:

Selvitä netistä miten mämmi valmistetaan. Mitä aineksia siihen tarvitaan ja millaisia työvaiheita val-

mistuksessa on?

7. Lankalauantai

Pääsiäinen ja etenkin pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välinen aika oli kautta, jolloin pahojen

voimien uskottiin olevan liikkeellä. Läntistä uskomusperinnettä edustavat trullit, joita pidettiin pa-

hantahtoisina olentoina tai ihmisinä. Trullien uskottiin käyvän navetoissa ja talleissa leikkaamassa

eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Näiden mukana trullit varastivat karjaonnen ja talon menestyk-

sen mukaansa. Trullien vierailuja koitettiin estää mm. kellojen, elohopean ja ristinmerkkien avulla.

Pääsiäisenä tehtiin myös taikoja, joilla varmistettiin seuraavan kesän sato-onnea ja ennustettiin

tulevia säitä. Muutenkin tarkkailtiin enteitä, säätä ja koitettiin taioin vaikuttaa tuleviin tapahtu-

miin.

TEHTÄVÄ:

Yleisen uskomuksen mukaan kuluvaan vuoteen

vaikutti paljon se, minkä eläimen näki ensim-

mäisenä pääsiäisaamuna – tämän eläimen omi-

naisuuksia sai itselleen ja sen kaltainen tuli

koko vuodesta. Pistä merkille minkä eläimen

sinä näet ja pohdi mitä se voisi tarkoittaa!

Hevonen = voimakas, roteva

Lehmä = laiska

Sika = likainen, suttuinen

Lammas=hyväsydäminen

Kissa=unelias, viluinen

Koira=äreys, viisaus

Kaunis lintu=hyvä tuuli

Varis=huono onni

Harakka=kevyt, kepeä

8. Ortodoksinen pääsiäinen

Suomen itäosan väestöstä suuri osa on ollut ortodokseja. Pääsiäinen on heille vuoden tärkein kirk-

kopyhä, jota edeltää 40 päivää kestävä suuri paasto. Sen aikana ei syödä eläinkunnan tuotteita.

Kun ensimmäisen pääsiäispäivän yökirkko on ohi, on myös paasto ohi ja Kristuksen ylösnouse-

musta juhlitaan runsailla herkuilla.

Ortodoksiseen pääsiäispöytään kuuluvat muun muassa erilaiset piirakat, karjalanpaisti, säilötyt

sienet, smetana ja kananmunat.

Teepöytään katetaan juhlavat pääsiäisleivät

baba ja kulitsa. Kulitsa nautitaan pashan

kera. Pasha on rahkasta valmistettu herkku,

jota tehtäessä ei raaka-aineita säästellä:

rahkaan lisätään kermaa, sokeria, voita ja

kananmunia. Mausteita lisätään maun ja

saatavuuden mukaan. Tee maustetaan va-

delmahillolla ja sitruunalla.

TEHTÄVÄ:

Alla näet kolme keskeistä ortodoksien käyttämää symbolia, jotka ovat yleisiä myös pashamuoteissa,

jolloin symbolit koristavat myös pashan pintaa. Selvitä mitä ne merkitsevät.

XB

9. Länsisuomalainen pääsiäinen

Länsi-Suomessa pääsiäinen ei suuresti näkynyt ruokapöydässä. Kevättalvella olivat ruokavarastot

vähissä ja syötiin syysteurastuksen rippeitä. Paaston päätteeksi pöytään katettiin kuitenkin tuo-

retta ruokaa, ja luonnon herääminen toi ruokavalioon myös kevään herkkuja.

Lehmät poikivat kevättalvella ja silloin saatiin ternimaitoa, josta tehtiin uunijuustoa. Maidosta saa-

tiin myös tuoretta voita ja kirnupiimää. Myös kanat alkoivat munia valon lisääntyessä ja niinpä pää-

siäisenä saatiinkin herkutella kananmunilla.

Laukkamakkara on vanha lounaissuomalainen kevättalven ruoka, joka säilöttiin teurastuksen jäl-

keen kypsentämättömänä suolaveteen eli laukkaan. Laukkamakkara valmistetaan ohraryynipuu-

rosta ja lihasta. Mausteina ovat sipuli, suola ja pippuri. Laukkamakkaraa on myös palvattu säilyvyy-

den parantamiseksi.

TEHTÄVÄ:

Mitkä ovat sinun mielestäsi parhaimpia juhlaruokia? Miten ne eroavat näistä länsisuomalaisen pääsiäispöy-

dän ruuista? Löytyykö yhtäväläisyyksiä? Vertaile keskenään myös ortodoksista ja läntistä pääsiäispöytää yl-

läolevien tekstien ja kuvien avulla.