luonto-liiton kevätseuranta
DESCRIPTION
Luonto-Liiton Kevätseuranta. päivitetty 8.2.2007. Koivu (Betula pendula / B. pubescens). Merkitään, kun lehdet 1 cm ja 2 cm mittaisia Kumpikin koivulaji käy Rungon pinta valkoinen, oksat tummat Lehti kolmiomainen, sahalaitainen. Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Luonto-Liiton Kevätseuranta
päivitetty 8.2.2007
Koivu (Betula pendula / B. pubescens)
• Merkitään, kun lehdet 1 cm ja 2 cm mittaisia
• Kumpikin koivulaji käy
• Rungon pinta valkoinen, oksat tummat
• Lehti kolmiomainen, sahalaitainen
Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org
Käenkaali eli ketunleipä (Oxalis acetosella )
• Merkitään kukinta
• Hento kasvi metsänpohjalla
• Kukat vaaleat, sinipunaiset suonet
• Lehdet apilamaisen kolmiosaiset (saa maistaa)
Kuva: Luonto-Liitto
Leskenlehti (Tussilago farfara)
• Merkitään kukinta
• Pientareet, joutomaat
• Suomuinen varsi, keltainen kukinto
• Lehdet tulevat vasta myöhemmin
Kuva: Olli Vesikko
Mustikka (Vaccinium myrtillus)
• Merkitään kukinta
• Monenlaisissa metsissä, paljakallakin
• Ohutlehtinen, vihreävartinen varpu
• Kukat pieniä, vaaleanpunertavia ”lampunvarjostimia”
Kuva: Hannu Tiihonen
Oravanmarja (Maianthemum bifolium)
• Merkitään kukinta
• Metsänpohjan pieni ruoho
• Valkoiset pienet kukat harsomaisena terttuna
• Varressa kaksi herttamaista lehteä
• Lievästi myrkyllinen
Kuva: Antti Nyman
Peltokorte (Equisetum arvense)
• Merkitään itiötähkä
• Pelloilla, pientareilla
• Itiötähkä ruskean, lehdettömän kevätverson (10-20cm) päässä
• Kevätverso kuihtuu ennen vihreän kesäverson ilmestymistä
Kuva: Elina Leskinen
Rentukka (Caltha palustris)
• Merkitään kukinta
• Ojat, rannat, märät paikat
• Kukat isot ja keltaiset
• Lehdet isot, kiiltävät, pyöreämuotoiset
• Myrkyllinen, lakastuu pian maljakossa
Kuva: Hannu Tiihonen
Sinivuokko (Hepatica nobilis)
• Merkitään kukinta
• Lehtomaiset rinteet yms.
• Kukka sininen-sinipunainen
• Lehdet tummat, kiiltävät, kolmiosaiset
• Lisääntyy vain siemenistä, älä poimi
Kuva: Luonto-Liitto
Tuomi (Prunus padus)
• Merkitään kukinta
• Metsänreunat, tienvarret yms.
• Monihaarainen puu/pensas, lehdet soikeat ja hienosahalaitaiset
• Valkoiset kukat suurissa tertuissa, hyvä tuoksu
• Marja ei ole myrkyllinenKuva: Mikko Heikkinen / biomi.org
Valkovuokko (Anemone nemorosa) § (Oulu ja Lappi)
• Merkitään kukinta
• Lehdot, lehtomaiset metsät
• Kukka valkoinen
• Lehdet liuskaiset
• Koko kasvusto voi olla samaa yksilöä
Kuva: Luonto-Liitto
Siili (Erinaceus europaeus) §
• Merkitään liikkeelläolo
• Asutut seudut, joutomaat
• Liikkuu hämärässä ja yöllä
• Ravintona hyönteiset, toukat, madot, etanat…
• Horrostaa talven
Kuva: Luonto-Liitto
Rupikonna* (Bufo bufo) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Kuiva, nystyinen iho
• Vankkarakenteinen, ei tee pitkiä loikkia
• Liikkuu enimmäkseen hämärissä
• Häirittynä ihosta erittyy ärsyttävää nestettä
Kuva: Juhani Terhivuo
(Tavallinen) sammakko* (Rana temporaria) §
• Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot
• Sileä iho, liikkuu loikkien
• Parhaiten tunnistaa kurnuttavasta soidinäänestä
• Kuono tylppä, kaartuu jyrkästi alaspäin
Kuva: Niina Gustafsson / sammakkolampi.fi
Viitasammakko* (Rana arvalis) §
• Merkitään kaikki varmasti määritetyt havainnot
• Sileä iho, liikkuu loikkien
• Parhaiten tunnistaa pulputtavasta soidinäänestä (kuin upottaisi pulloa veteen)
• Terävä kuono
• Havainnot arvokkaita!
Kuva: Juhani Terhivuo
Sammakonkutu §
• Merkitään havainto munista (=kutu)
• Ojat, lätäköt, lammet, järvet
• Munat tiiviinä hyytelöryppäänä lämpimässä vedessä
• Sekä sammakko että viitasammakko käyvät
• Kutua ei saa ottaa purkkiin!Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi
Vesilisko* (Lissotriton vulgaris) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Ruskehtava, alle 10 cm
• Koiraan soidinharja yhtenäinen niskasta hännänpäähän
• Kosteilla alueilla
• Piilotteleva, kutuaikaan liikkuu päivisinkin
Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi
Rupilisko* (Triturus cristatus) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Tumma, n. 15 cm pitkä
• Ihossa pieniä nystyjä, koiraan soidinharjassa lovi selän ja hännän välissä
• Kosteilla, rehevillä alueilla
• Kaikki havainnot arvokkaita!
Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi
Kangaskäärme* (Coronella austriaca) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Löydetty vain Ahvenanmaalta
• Ruskea/harmaa, selässä kaksi riviä tummia täpliä, n. 50 cm pitkä
• Kuivilla paikoilla, piilotteleva
• Kaikki havainnot arvokkaita!
Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi
Kyy (Vipera berus)
• Merkitään kaikki havainnot
• Harvoin yli 50 cm pitkä
• Ruskea-harmaa-musta, yleensä erottuu selän sahalaitakuvio
• Keväällä aurinkoisilla rinteillä
• Käyttää myrkkyä vain saalistamiseen (pakenee ihmistä, jos saa mahdollisuuden)
Kuva: Juha Merilä (yhdistetty kahdesta)
Rantakäärme (Natrix natrix) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Kyytä suurempi (max. 90cm)
• Tasaisesti harmaanmusta
• Yleensä vaaleat, keltaiset tai oranssit niskalaikut
• Viihtyy rantojen lähellä
• Vaaraton ihmiselle
Kuva: Joonas Gustafsson / sammakkolampi.fi
Sisilisko (Zootoca vivipara) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Pituus aikuisena n. 15 cm
• Harmaan ja ruskean kirjava
• Keväällä paistattelee kivillä, kannoilla ja seinustoilla
• Voi pudottaa häntänsä
Kuva: Timo Saloranta / NGOphotos.org
Vaskitsa (Anguis fragilis) §
• Merkitään kaikki havainnot
• Jalaton lisko, ei käärme
• Pituus jopa yli 30 cm, kellanruskea, joskus sinisiä täpliä tai selkäjuova
• Piileskelee päivät, saalistaa hämärässä
• Voi pudottaa häntänsä
Kuva: Hannu Airasvirta
Haarapääsky (Hirundo rustica) §
• Kaksi pitkää pyrstösulkaa
• Tumma selkäpuoli, vaalea vatsapuoli, punainen otsa ja kurkku
• Lento syöksyilevää
• Ääni rupattelua ja narinaa
Kuva: Lauri Mäenpää / Tarsiger.com
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) §
• Koiras musta päältä, valkea alta, valkeat laikut siivissä ja otsassa
• Naaras ruskean ja valkoisen kirjava
• Pesii usein pihapöntöissä
• Laulu rytmikäs, toistuva säe
Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com
Kiuru (Alauda arvensis) §
• Ruskeankirjava, siiven ja pyrstön reunat valkoiset
• Parhaiten tunnistaa laulusta ja lennosta
• Laulaa katkeamatonta liverrystä korkealla pellon yllä
• Ensimmäisiä saapuvia muuttolintuja
Kuva: Luonto-Liitto
Kottarainen (Sturnus vulgaris) §
• Musta, metallinkiiltävä, vaaleiden täplien voimakkuus vaihtelee
• Eroaa mustarastaasta: pienempi koko, kävelee vuoroaskelin, täplikkyys
• Lennossa lyhytpyrstöinen ja teräväsiipinen
• Laulu hyvin monimuotoinen, taitava matkija
Kuva: Petro Pynnönen
Kurki (Grus grus) §
• Suuri (n. 1,1m)
• Lennossa näkyvät pitkä kaula ja pitkät jalat
• Parvi lentää usein aurana tai jonona
• Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin laulujoutsenella)
Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com
Käki (Cuculus canorus) §
• Helppo tunnistaa laulusta (kukkuu, kukkuu, kukkuu…)
• Itse lintua näkee harvoin
• Muodoltaan haukkamainen, terävät siivenkärjet, pitkä pyrstö
• Harmaan- tai ruskeankirjava
• Munii pikkulintujen pesiin Kuva: Matti Rekilä / Tarsiger.com
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) §
• Suuri (n. 1,5m), valkoinen, pitkä kaula
• Nokassa paljon keltaista (vrt. pikkujoutsen)
• Uidessa kaula suora, selkä matala (vrt. kyhmyjoutsen)
• Ääni voimakas, trumpettimainen (kuin kurjella)
Kuva: Petro Pynnönen
Naurulokki (Larus ridibundus) §
• Melko pieni lokki
• Päässä tummanruskea ”huppu”
• Selkä harmaa, siivenkärjissä mustaa
• Taitava lentäjä
• Ääni monenlaista kirkunaa
Kuva: Mikko Heikkinen / biomi.org
Pajulintu (Phylloscopus trochilus) §
• Suomen runsain lintulaji
• Pieni, vihreänruskea, selvä silmäkulmajuova
• Varminta tunnistaa äänestä (lähisukulaiset samannäköisiä)
• Laulu toistuva säe: laskeva vieno vihellyssarja
Kuva: Luonto-Liitto
Peippo (Fringilla coelebs) §
• Suomen toiseksi runsain lintulaji
• Valkeat siipilaikut (näkyvät lennossakin)
• Koiras värikäs, naaras ruskea versio koiraasta
• Helposti tunnistettava laulu: toistuva, reipas luritus, jossa ”loppukiekaisu”
Kuva: Petro Pynnönen
Punakylkirastas (Turdus iliacus) §
• Suomen 3. runsain lintulaji
• Punaruskeat kupeet ja kainalot
• Vahvat juovat päässä
• Laulussa paljon ”murteita”
• Muutama alkutavu + kitisevä viserryssarja
Kuva: Luonto-Liitto
Rantasipi (Actitis hypoleucos) §
• Järvien ja jokien rannoilla
• Pieni, päältä ruskea, alta vaalea, lyhyet jalat kahlaajaksi
• Siiven edessä valkea ”kiila”
• Lentää lähellä vettä siivet nykien, valkea siipijuova
• Ääni rytmikäs piipitys
Kuva: Luonto-Liitto
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) §
• Melko pieni, ruskeankirjava, viiruinen (kuten sukulaislajitkin)
• Hyvin pitkä suora nokka
• Soidinääni kuin vuohenmäkätystä
• Ääni syntyy, kun koiras syöksyy laululennossa alaspäin ja uloimmat jäykät pyrstösulat väpättävät Kuva: Kalle Rainio / Tarsiger.com
Tavi (Anas crecca)
• Pienin Suomen sorsista
• Vihreä siipipeili (näkyy lennossa)
• Koiras: uidessa näkyy valkeaa siivenreunassa ja perässä (pään värit eivät näy kauas)
• Naaras: pyrstössä valkea juova
Kuva: Petro Pynnönen
Tervapääsky (Apus apus) §
• Tumma, sirppimäiset jäykät siivet
• Lentää taitavasti ja nopeasti, laskeutuu vain harvoin
• Ääni kirkuva, kaupungissa kaikuu talojen seinistä
• Ei ole pääsky, vaan kiitäjä
Kuva: Mika Bruun / Tarsiger.com
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) §
• Melko pieni, siivenkärjet terävät, pitkä pyrstö
• Lekuttelee usein paikallaan pellon tai niityn yllä
• Selkä punaruskea, koiraan pää ja pyrstö harmaat, pyrstön ja siipien kärjet mustat
• Alta juovikas ja täplikäsKuva: Sampo Laukkanen / Tarsiger.com
Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) §
• Mustavalkoinen, metallinvihreä selkä
• Päässä pitkä töyhtö
• Lentelee pelloilla poukkoilevasti, siivenkärjet pyöreät
• Ääni kimeää, naukuvaa, ”videopelimäistä”
Kuva: Luonto-Liitto
Västäräkki (Motacilla alba) §
• Mustan, valkoisen ja harmaan kirjava
• Heiluttelee pitkää pyrstöään pystysuunnassa
• Pyrähtelee lennossa hyönteisten perässä
• Äänet reippaita viserryksiä (tsi-lip!) Kuva: Petro Pynnönen
Kekomuurahainen (suku Formica)
• Merkitään liikkeelläolo
• Suomessa viisi lajia, jotka rakentavat kekoja
• Yleensä punamustia
• Talvehtivat keossa (kuningatar jopa 20 vuotta)
• Keväällä näkee kuhinaa keon aurinkoisissa kohdissa
Kuva: Luonto-Liitto
Mantukimalainen (Bombus lucorum)
• Merkitään liikkeelläolo
• Pullea, karvainen, kookas (vertaa esim. mehiläiseen)
• Yksi yleisimmistä kimalaisista
• Peräpää valkoinen, keltainen raita niskan takana ja selässä
• Vain kuningatar talvehtii
Kuva: Luonto-Liitto
Nokkosperhonen (Nymphalis urticae)
• Merkitään aikuinen
• Siipien kärkiväli n. 4,5 cm
• Yleisväri oranssi, musta-keltaisia täpliä, takareunassa sininen täplärivi
• Pihoilla ja puutarhoissa
• Talvehtii aikuisena
Kuva: Luonto-Liitto
Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni)
• Merkitään aikuinen
• Siipien kärkiväli n. 5 cm, siiven kärki terävä
• Koiras kirkkaankeltainen, naaras vihertävän vaalea, siivissä pieni oranssi täplä
• Talvehtii aikuisena
Kuva: Olli Vesikko
Sääski / itikka / hyttynen (heimo Culicidae)
• Merkitään aikuinen
• Pitkät jalat, kapeat siivet, pieni koko
• Suomessa noin 30 lajia, useimpien naaras imee verta (ja inisee)
• Koiraalla sulkamaiset tuntosarvet, syö mettä Kuva: Hannu Koskenvaara