Luonnonmukainenviljely

Luonnonmukainenviljely

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN

ERITYISTUET

2007

Luonnonmukaiseen viljelyyn siirty-ville sekä sitä harjoittaville tiloillemaksetaan ympäristötuen erityistu-

kea. Tuen tarkoitus on sekä ympäristö- että vesistökuormituksen vähentäminen jaluomutuotteiden tarjonnan lisääminen.Tukea maksetaan viisivuotisen sopimuk-sen perusteella. Sopimuksessa viljelijä si-toutuu noudattamaan sekä tukisopimuk-sen että luomutuotannon ehtoja.

Kenelle luomu sopii?

Luomutuotanto vaatii viljelijältä ammatti-taitoa ja edellyttää myös panostamistamoniin perusparannuksiin ja tuotantovä-lineisiin.

Nautakarja-, vuohi- ja lammastilojensiirtymistä luomuun helpottaa, jos maanrakenne on nurmikasvien viljelyn tulok-sena hyvässä kunnossa. Toinen suuri etuon karjatilojen vähäinen tarve vaihtaa vil-jelykasvejaan ja viljelykiertoja toisiksi.Kun kotieläimiä on sopivassa suhteessaviljelyalaan, tila pystyy tuottamaan riittä-västi rehuja ja karjanlanta voidaan hyö-dyntää tehokkaasti. Ihanteellisena mää-ränä pidetään 0,7-0,8 eläinyksikköä heh-taaria kohti (ey/ha).

Puutarhakasvien viljely riippuu vil-jelijän kiinnostuksen ja markkinatilan-teen ohella viljelypaikan olosuhteista ku-ten maan rakenteesta, lohkon lämpi-myydestä, sadetusmahdollisuudesta jne.Niiden ohella tärkeä edellytys viljelynonnistumiseksi on riittävän pitkä viljely-kierto tuholaisten, tautien ja rikkojen sää-telemiseksi. Puutarhakasvit lannoitetaanusein ostetulla tai nurmisatoon vaihdetullalantakompostilla.

Viljatilan siirtyminen luomutuotan-toon onnistuu parhaiten, kun tarvittavatviherlannoitusnurmet voidaan hyödyn-tää esimerkiksi rehuna naapuruston kar-jatiloilla. Tavallisinta on kuitenkin, että ko-ko viherlannoituskasvusto kynnetään pel-toon seuraavien vuosien lannoitukseksi.Viherlannoitusta viljatilalla tarvitaan noin

kolmannes koko viljelyalasta, siirtymisenalkaessa puoletkin.

Sika- ja kanatiloilla ja karjattomilla ti-loilla härkäpapu ja herne voivat korvata

2

Luonnonmukainen viljely

Luonnonmukaista tuotantoa säätelee neu-voston asetus (ETY) N:o 2092/91.Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on laa-tinut tämän asetuksen ja sitä täydentävänkotimaisen lainsäädännön pohjalta ohjeet jaoppaat sekä luonnonmukaiselle kasvin- ettäeläintuotannolle. Nämä oppaat on saatavis-sa Työvoima- ja elinkeinokeskusten maa-seutuosastoilta (TE-keskuksista) jaElintarvike turval li suus viraston internet-sivu-ilta (www.evira.fi). Keskeinen lainsäädäntölöytyy maa- jametsätalousministeriön inter-netsivuilta (www.mmm.fi).

Pelto- ja ruisvirna ovat tärkeimmät yk-sivuotiset viherlannoituskasvit. Virnojaviljellään lähes aina seoksena kaurantai muun viljan kanssa. Usein seoksessaon myös persianapilaa ja raiheinää.

Erk

ki L

aukk

anen

/Kuv

aliit

eri

Maatalouden ympäristötukijärjes-telmä perustuu Euroopan yhteisö-jen neuvoston asetukseen (EY)N:o 1698/2005 Euroopan maaseu-dun kehittämisen maatalousrahas-ton (maaseuturahaston) tuestamaaseudun kehittämiseen.Suomen ympäristötukijärjestelmäkäsittää ohjelmakauden 2007 –2013. Valtioneuvoston elokuussa2006 hyväksymän manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelman mukaan EU rahoittaaympäristötuen kustannuksista 28 % vuonna 2007.

Maatalouden ympäristötuen tavoit-teena on maatalous- ja puutarha-tuotannon harjoittaminen kestävästiniin, että tuotanto kuormittaaympä ristöä nykyistä vähemmän,maatalouden luonnon monimuotoi-suuden ja kulttuurimaisemien säily-minen turvataan sekä tuotannonharjoittamisen edellytykset säilyväthyvinä myös pitkällä aikavälillä.

Maatalouden ympäristötuki jakau-tuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihinperus- ja lisätoimenpiteisiin sekäniitä täydentäviin, tehokkaita ym-päristönsuojelu- ja -hoitotoimiaedellyttäviin erityistukisopimuksiin.

Erityistukisopimuksia ovat:- suojavyöhykkeiden

perustaminen ja hoito- monivaikutteisen kosteikon hoito- pohjavesialueiden peltoviljely- luonnonmukainen tuotanto- luonnonmukainen

kotieläintuotanto- lannan käytön tehostaminen- perinnebiotooppien hoito- luonnon ja maiseman

monimuotoisuuden edistäminen- alkuperäisrotujen kasvattaminen- alkuperäiskasvien viljely

Ympäristötukijärjestelmää täyden-tää ei-tuotannollisten investointientukijärjestelmä, joka otetaan käyt-töön vuonna 2008. Sen avulla voi-daan perustaa monivaikutteisiakosteikkoja sekä toteuttaa arvok-kaiden perinnebiotooppien alku -raivaus ja aitaaminen.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto:

Eurooppa investoi maaseutualueisiin

oleellisen osan maahan kynnettävää vi-herlannoitusta. Niitä voidaan sisällyttäämyös nurmiviljelykiertoon, jotta maan ra-kenne paranisi, rikkakasvit vähenisivät jakiertoon saataisiin enemmän typpeä.

Viljelykierto ja lannoitus

Luomuviljelyyn siirtyminen alkaa viljely-kierron suunnittelusta. Ihanteellisessa kier-rossa on sekä nurmia, viljoja että juuri-kasveja. Nurmivuosina maan rakenne jaravinnetila kohenee, sitä ”ladataan”.Viljavuosina tai juureksia viljeltäessä latauspuretaan. Eritoten vihannesviljelyssä onkierrossa oltava riittävä tauko sekä etäi-syys edellisen vuoden viljelylohkosta.

Tuotannon taloudellisuus vaikuttaaratkaisevasti viljelykiertoon. Koneisiin javarastointiin liittyvät pääomamenot, am-mattitaidon puute sekä markkinointion-gelmat estävät usein biologisesti parhaatviljelykierrot.

Viljelykierrot voivat olla säännönmu-kaisesti noudatettavia tai vuosittain mm.markkinatilanteen mukaan muuttuvia.Tavallista on, että esimerkiksi ruista vil-

jellään vain silloin, kun kierron tietty vai-he sattuu sopivalle lohkolle. Usein myösmuutoin säännöllisen kierron joltakin loh-kolta irrotetaan osa esimerkiksi kotitar-veperunan viljelyä varten. Erikoisviljelyäharjoittavilla tiloilla on tavallisesti aina-kin kaksi kiertoa: parhailla lohkoilla pyö-rii suhteellisen vahvasti lannoitettu vi-hanneskierto, kun taas muilla pelloilla tu-otetaan vaatimattomampia kasveja pit-kälti viherlannoituksen varassa.

Oma eloperäinen lannoitus etusijalla

Luomutiloilla lannoitus perustuu viljelyki-erron esikasvivaikutukseen ja tilan omiineloperäisiin lannoitteisiin eli kotieläintenlantaan ja viherlannoitukseen. Väkilan noit -teita ei käytetä. Kun lannoitus voidaanhoitaa oman tilan eläinlannalla, toteutuu ra-vinteiden kierrätys varmimmin. Lisälan -noitusta tarvittaessa käytetään ensisijassamuilta luomutiloilta saatavaa lantaa.Tavanomaisilta tiloilta hankittua lantaa käy-tetään täydentämään kierron vaikutustatai jos luomulantaa ei ole saatavissa.

3

Mitä luomutuotanto on?

Luonnonmukainen viljely onkestävän kehityksen periaat-teiden mukaista maataloutta.Luomuviljelyssä korostetaanravinteiden ja muiden uusiutu-mattomien luonnonvarojen te-hokasta käyttöä.

Lannoituksessa tavoitteenaon palauttaa peltoon samamää rä ravinteita kuin sieltä sa-dossa on viety pois. Ravinteitaei tarjota enempää kuin satoniitä kuluttaa, vaan sen sijaanhuolehditaan maan rakentees-ta ja pieneliötoiminnasta, jottakasvit saavat ravinteet käyt-töönsä.

Karjanlannan kautta rehu-jen ravinteita palautetaan pel-toon. Lisäksi typpeä kerätäänbiologisesti viljellen apiloita jaherneitä. Ne käyttävät typen -sidontaan auringon energiaa.

Karjattomilla tiloilla huo-lehditaan maan kunnosta jaravinteiden saannista viherlan-noituksella. Viherlannoituksenohella poisvietyjä ravinteitakorvataan joko ostolannalla taikivijauheilla.

Peltojen hyvästä kuivatuk-sesta ja kalkituksesta huoleh-timinen on siirtymävaiheenensimmäisiä toimenpiteitä.Siirtymävaihe alkaa aina vilje-lemällä maata parantavia jahumusta lisääviä kasveja, nur-mia ja muita viherlannoitus-kasveja. Maan kuntoa paran-tava tai ylläpitävä viljelykiertoon onnistumisen edellytys.

Nurmet kuuluvat luomutilan viljelykiertoon. Karjattomilla tiloilla viherlannoitukseen käytetään noin kolmannes vilje-lyalasta.

Hei

kki K

oski

mie

s

Lisälannoitteina ja maanparannuk-seen voidaan käyttää myös kivijauheita jaerityisesti puutarhaviljelyssä luujauhoayms. lisälannoitteita. Kaupallisia hiven-lannoitteita voidaan käyttää, kun hiven-ravinteista on puutetta.

Luomupeltojen kalkituksesta tuleehuolehtia, koska palkokasvien viihtyminenedellyttää melko korkeaa pH:ta. Kalkitusvilkastuttaa maan pieneliötoimintaa ja par-antaa ravinteiden käyttökelpoisuutta.

Lannoituksen lähtökohtana ovat vil-javuustutkimus ja ravinnetaselaskelmat.Ravinnetaseessa lasketaan tilalle tuotujenrehujen, siementen, lannoitteiden jne. si-sältämien ravinteiden määrä. Sitä verrataan

tilan tuotteissa, mm. viljasadossa, mai-dossa, ja lihassa poismyytyjen ravintei-den määrään.

Karjanlannan käyttö

Tavallisin lannoite on oman tilan eläintenlanta. Suositeltavaa on, että karjattomatluomutilat toimivat kiinteässä yhteistyös-sä kotieläintilojen kanssa. Karjaton tilaluovuttaa nurmirehua tai muuta satoa kar-jatilalle ja saa vastineeksi lantaa.

Lannan vastaanottamiseksi muilta ti-loilta viljelijä voi tehdä ympäristötuen mu-kaisen sopimuksen lannan käytön tehos-tamisesta ensisijassa toisen luomutilan,mutta myös tavanomaisen tilan kanssa.

Lannan kompostointi kuuluu luomu-tilan vakiokäytäntöihin, ei kuitenkaanvaatimuksiin. Vain oman tilan ulkopuo-lelta hankittu tavanomainen lietelanta javirtsa on pakollista ilmastaa, kompostoi-da tai laimentaa vedellä.

Lannoitusmäärän ylärajat

Valtioneuvoston asetuksessa maatalou-desta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta (931/2000) on sää-detty rajat lannan käytölle peltoviljelyssä.

Ympäristötuen ehdoissa on määritel-ty kasvikohtaiset enimmäismäärät (kg/ha)fosforin ja typen käytölle.

Ympäristötuki sallii fosforin hehtaa-rikohtaisten käyttömäärien tasaamisen 2-4 vuodelle. Se mahdollistaa varastolan-noituksen nurmia perustettaessa ja toi-saalta runsaammin fosforia sisältävien lan-tojen kuten kananlannan käytön.

Viherlannoitus

Erityisesti palkokasvinurmien viljely vi-herlannoitukseksi on tyypillistä luomuti-loille. Tavallisimmat viherlannoituskasvitovat apila-timoteinurmet ja monenlaisetvirnoja sisältävät seokset. Suomen olo-suhteissa viherlannoitusnurmi kasvaayleensä koko kesän. Vähemmän hyö-dynnettyjä tapoja ovat aluskasvit viljan-viljelyssä tai pyydys- eli kerääjäkasvit var-haisperunan tai muiden kesällä korjatta-vien kasvien jälkeen.

4

Esimerkki kahdesta viljelykierrosta

Luomukotieläintuotanto

Kotieläintila sopii hyvin luomutilaksi. Ravinteiden palauttaminen kiertoon onnistuu par-haiten kotieläintilalla. Luonnonmukaisen tuotannon sopimus ei kuitenkaan edellytä ti-lan kotieläinten siirtämistä luomutuotantoon. Halutessaan tila voi tehdä sopimuksenluonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, jos sopimuksen edellytykset täyttyvät.

Jotta tila voi tuottaa luomukotieläintuotteita, myös peltojen on oltava luomuviljel-tyjä. Rehuissa pyritään suureen omavaraisuuteen. Eläimiä kasvatetaan niiden lajin-mukaiset tarpeet huomioiden ja niiden tulee päästä ulkoilemaan.

Sep

po N

ykän

en

Karjatilalle sopiva kierto1. Ohra + nurmensiemen2. Apilanurmi*3. Apilanurmi*/1-vuotinen viherrehu4. Ruis tai Kaura5. Hernekaura6. Viherrehu

* apilanurmet kylvetään siemenseoksellajossa on sekä apiloita että heinäkasveja.

Viljatilalle sopiva kierto1. Ohra + nurmensiemen2. Apilanurmi* (1-2 vuotta **)3. Ruis4. Kaura5. Virnaseos (viherlannoitus)6. Vehnä/Kaura

** siirtymävaiheen alussa tarvitaan ko-villa mailla 2 tai useampia vuosia maan-parannuskasveja.

Viherlannoitus• parantaa maan rakennetta • estää ravinteiden huuhtoutumista • tuottaa eloperäistä ainesta • sitoo ilmakehän typpeä • rapauttaa kivennäisaineksesta

ravinteita • vähentää rikkakasveja

Lisäksi viherlannoituspeltoa voidaan käyt-tää mehiläislaitumena, riistapeltona ja mai-semaa kaunistamassa. Jos viherlannoi-tusalalta halutaan korjata satoa ja alalle haetaan ympäristötuen lisäksi muita tukia,muiden tukien ehdot on syytä tarkistaa en-nen viherlannoitusalan kylvöä.

Kivijauheet täydentävät ravinnevarastoja

Karjanlannan lisäksi luomutiloilla käyte-tään kivijauheita, mm. biotiittia ja apatiit-tia, ja niitä harvemmin esimerkiksi luu-jauhoa tai merilevää. Em. lisälannoitteitakäytetään vain täydentämään luomuti-loilta hankittuja eloperäisiä lannoitteita jamonivuotista viljelykiertoa.

Biotiitti sisältää kaliumia noin 5 %, jase vaikuttaa myös kalkitsevasti. Käyttö -tarve on suurin nurmiviljelyssä, eritotenlohkoilla, joille ei voida levittää lantaa taivirtsaa. Rehun myötä nurmilta korjataanpaljon pois kaliumia. Myös puutarhati-loilla kuluu paljon kaliumia. Biotiitin ta-

vallinen käyttömäärä on 6-12 tonnia heh-taarille.

Apatiitti sisältää fosforia noin 14 %. Sitäkäytetään maille, jotka viljavuustutki-muksen mukaan sisältävät vähän fosforia.Apatiitin fosfori on erittäin hidasliukoista.

Luonnonmukaisessa tuotannossa käy-tettäväksi soveltuvista lannoitteista ja maa-parannusaineista saa tietoa Evirasta.

Rikkakasvien säätely alkaa viljelykierrosta

Luomutilan kasvinsuojelussa oleellista onhyvän viljelykierron ohella korkea am-mattitaito. Ongelmien ennakointi ja me-kaanisten keinojen käytön oikea-aikai-suus edellyttävät viljelijältä tarkkaavai-suutta ja asiantuntemusta. Kemiallisia tor-junta-aineita ei käytetä.

Rikkakasvien hallitsemiseksi tärkein-tä on hyvä muokkaus. Kylvettävälle vil-jelykasville on saatava alusta alkaen par-haat edellytykset menestyä kilpailussa.

Kaikkien kasvinsuojeluongelmien eh-käisemiseksi tärkeää on vaihteleva vilje-lykierto. Viljatila tarvitsee monivuotisianurmia yksivuotisten kevätviljojen ja vir-napohjaisten viherlannoitusten rinnalle.Syysviljoja ja harattavia kasveja kannattaakierrossa käyttää aina, kun siihen on mah-dollisuus.

Mekaanista suoraa torjuntaa kutensänkimuokkausta tai rikkaäestystä tarvitaan

5

Lannoitusaineidenfosforin käyttökelpoisuus

käyttökelpoinenfosfori,

% kokonais-fosforista

Kuivike- ja lietelanta 85Turkiseläinlanta 40Muut orgaaniset lannoitteet tuoteselosteen mukaan

Lannoitteiden kokonaisfosforistavain osa lasketaan kasveille käyttö-kelpoiseksi. Lannan ravinteet laske-taan lannoitusmääristä ympäristö-tuen sitoumusehdoissa kuvatullatavalla. Oman karjalannan ja kom-postin fosforimäärät voi myös sel-vittää lanta-analyysillä.

Vei

jo V

ilska

/Kuv

aliit

eri

kaikilla luomutiloilla. Puutarha vil jelyssäsuora torjunta on keskeisessä asemassa.Toisaalta maata tulisi luomuviljelyssäkinmuokata niin vähän kuin mahdollista.

Karjatilan nurmivaltaisissa kierroissa eierityistä siemenrikkojen torjuntaa usein-kaan tarvita. Kasvitautien, erityisesti nurmientalvituhosienten ja apilamädän takia nur-mikierrotkin pyritään katkaisemaan ainakinyksivuotisilla tuorerehukasveilla, vaikka re-huviljanviljely ei olisi paikalla mielekästä.

Juolavehnän ja muiden kestorikko-jen torjunta perustuu viljelykiertoon, ta-vanomaista vähäisempään ravinteidenkäyttöön sekä eritoten hyvään muok-kaukseen ja huolelliseen kyntöön. Pika -kesanto alkukesästä ennen yksivuotisenviherlannoituksen kylvöä on oiva tapapitää kestorikkoja kurissa.

Avokesannointi kuluttaa maan elope-räistä ainesta ja lisää ravinteiden vapau-tumista maaperästä. Siksi avokesannoin-tiin tulisi turvaututa viimeisenä keinona.

Tukiehtona onkin, että avokesannointitulee päättää kylvämällä tälle alueelle vii-meistään syksyllä kasvusto, joka hyö-dyntää maasta vapautuneita ravinteita jasamalla suojaa maan pintaa.

Siemenet luomulaatua

Luomuviljelyssä käytetään luonnonmu-kaisesti tuotettua siementä, taimia ja is-tukkaita. Tavanomaista siementä voidaankäyttää poikkeustapauksissa, kun luomu-siementä ei ole saatavilla. Evira pitää in-ternetissä luetteloa lajeista ja lajikkeista,joista on saatavilla luonnonmukaisesti tu-otettua lisäysaineistoa.

6

Rikkakasvien säätely perustuuvuoroviljelyyn ja viljelytekni-siin keinoihin. Rikkaäes onhyvä työkone paljon viljaa vil-jeleville tiloille. Se toimii myösherneviljelyksillä ja sopii yh-teiskäyttöön.

Hei

kki T

alvi

tie

Rikkakasviliekitin kuuluu luomuvihannestilan peruskoneisiin.

Pet

ri V

anha

la

Viljelijä voi tehdä erityistukisopi-muksen luonnonmukaisesta tuo-tannosta joko

a) jatkaakseen luomutuotantoa tai b) siirtyäkseen luomutuotantoon.

Tuen tarkoituksena on luonnonmukais-ten elintarvikkeiden tarjonnan lisääminenja viljelyn ympäristöhaittojen vähentä-minen. Tuki on osa ympäristötukea jaedellyttää sitoutumista ympäristötukijär-jestelmään. Erityistukea maksetaan so-pimuksessa määritellylle peltoalalle ker-ran vuodessa.

Viljelijän tulee noudattaa luonnon-mukaisen tuotannon ehtoja neuvostonasetuksen (ETY) N:o 2092/91 (luomu-asetuksen) mukaisesti. Näin hänen onmyös kuuluttava luonnonmukaisen tuo-tannon valvontajärjestelmään koko sopi-muskauden ajan.

Lisäksi viljelijän on noudatettava mui-ta erityistukisopimuksen ehtoja. Ehdot onkerrottu yksityiskohtaisesti hakemuksensopimusehdot -kohdassa.

Tukikelpoinen viljely

Viljelijän tulee viljellä koko peltoalaansaluonnonmukaisesti, myös peltoja, jotka ei-vät kuulu sopimukseen. Luomuasetuksenehtoja ei kuitenkaan tarvitse noudattaa • kasvihuonetuotannossa, jos kasvihuo-

neissa viljellään eri kasvilajeja tai -la-jikkeita kuin avomaalla eikä

• ruokohelpin viljelyssä, silloin kun tuotanto on järjestetty tuotan-toyksiköihin luomuasetuksen mukaisestija ala ei kuulu sopimukseen.

Luonnonmukainen tuotanto on aloitetta-va ensimmäisen sopimusvuoden kasvu-kauden alusta lähtien siten, että kaikki loh-kot ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä vä-hintään toisesta sopimusvuodesta lähtien.Naurakarja-, hevos-, lammas- ja vuohiti-lojen lohkojen tulee olla luonnonmukai-sesti viljeltyjä viimeistään kolmannestasopimusvuodesta alkaen.

Viljelykierron tulee olla luonnonmu-kaisen tuotannon kannalta tarkoituksen-mukainen. Tukiehtona on lisäksi yksi-tyiskohtaisia rajoituksia viljelykierroille.• Koko sopimusala voi olla nurmea vain

tilalla, jolla sato käytetään pääosinoman karjan rehuksi.

• Avokesannointi on mahdollista vain,jos sen päätteeksi alalle kylvetään kas-vusto, joka käyttää hyväksi alalta va-pautuvia ravinteita ja suojaa maan pin-taa tulevana talvena.

Tilan, jonka eläinmäärä on niin alhainenpeltoalaan nähden, ettei peltoalan pääosaakäytetä karjan rehuksi:• Viljelykierrossa tulee olla viljaa, peru-

naa, sokeri- tai rehujuurikasta, öljykas-veja, kuitukasveja, siementuotantonur-mia, vihanneksia, yrttejä, marjoja tai he-delmiä vähintään 30 % sopimusalasta.

• Luomuun siirtyvällä tilalla em. ”myyn-tikasveja” tulee olla 30 % sopimusalastaviimeistään sopimuksen neljäntenä javiidentenä vuonna.

Viherlannoituksen ehdot• Viherlannoitusnurmi hyväksytään enin-

tään kahtena peräkkäisenä vuonna.• Viherlannoitusnurmea, velvoitekesan-

toa ja hoidettua viljelemätöntä peltoavoi olla vuodessa enintään puolet so-pimusalasta.

Tuen määrä

Erityistuki on sama koko maassa ja sitämaksetaan sopimukseen sisältyvälle pel-toalalle. Erityistukea ei makseta ruoko-helpi- eikä kasvihuonealalta.

Erityistuen maksu alkaa sinä vuonna,kun siirtyminen luomuviljelyyn lohkollaaloitetaan. Erityistuen suuruus on kerrot-tu sopimusehdoissa.

Tilan ympäristötukien yhteismäärälleon asetettu katto. Tukea ympäristötuenperus-, lisä- ja erityistukeen maksetaanyhteensä enintään yksivuotisille viljely-kasveille 600, monivuotisille puutarha-

7

Luomusopimus Siirtymävaiheen pituusLuomutuotantoa aloitettaessapuhutaan siirtymävaiheesta. Eriyhteyksissä se määritellään eritavoin:• Pellon biologinen siirtymävai-

he voi kestää vain vuoden taikaksi, mutta tiivistyneellämaalla se voi viedä kymme-nenkin vuotta.

• Kaupallinen siirtymävaihe kes-tää valvonnassa pääsääntöisestikaksi vuotta. Sen jälkeen viljeli-jällä on oikeus myydä kolman-nen vuoden satoa luomutuot-teena. Monivuo ti silla kasveillasiirtymävaihe on kolme vuotta.

• Sopimustilalla siirtyminenluomuviljelyyn alkaa joko yh-dessä tai kahdessa vaiheessaja viimeistään toisen vuodenkeväänä kaikkia peltoja viljel-lään luomumenetelmin.Nautakarja-, hevos-, lammas-ja vuohitiloilla luomuviljelyynvoidaan siirtyä kolmen vuo-den aikana.

kasveille 900 ja muille viljely-kasveille kuten heinänurmille450 euroa/ha/v.

Tuen maksatuksen hakeminen

Tuen maksatusta on haettavavuosittain pinta-alatukihake-muksella. Jos hakemus myö-hästyy, tukea alennetaan tai si-tä ei makseta lainkaan sopi-musvuonna. Maksatusta on ha-ettava myös sen vuoksi, että so-pimus pysyisi voimassa. Tukimaksetaan vuosittain aikaisin-taan syyskuussa, kun tukival-vonta on tehty.

Hakemus sopimukseksi jätetääntyövoima- ja elinkeinokeskuk-sen (TE-keskuksen) maaseutu-

osastolle (Lnro 215K). Hakuaika on ke-väisin kerran vuodessa. Sopimuskausi al-kaa 1.5. ja se on viisivuotinen.

Sopimus tehdään tilan pelloista japääsääntöisesti tilan koko peltoalasta.Sopimukseen voidaan kuitenkin sisällyt-tää vain ympäristötukikelpoiset alat.

Sopimuksen ulkopuolelle voidaan jät-tää alueita, joilla ei ole niiden laadun taisijainnin vuoksi tarkoituksenmukaista har-joittaa tukiehtojen mukaista ”myyntikas-vituotantoa”.

Jos tilalla on valittu ympäristötuen"maatilan monimuotoisuuskohteet" lisä-toimenpide tai on tehty/tehdään sopimusluonnon monimuotoisuuden edistämi-sestä, suojavyöhykkeen perustamisesta jahoidosta, monivaikutteisen kosteikon hoi-

dosta tai pohjavesialueiden peltoviljelys-tä, kyseiset lohkot jätetään sopimuksen ul-kopuolelle.

Sopimukseen ei sisällytetä myöskäänlohkoja, joilla sopimuksen ensimmäisenävuonna viljellään ruokohelpeä.

Sopimukseen haettujen peltojen tuleeolla hakijan hallinnassa koko sopimus-kauden ajan. Sopimuksen tekemisen eh-tona on, että viljelijä on sitoutunut tai si-toutuu ympäristötukijärjestelmään. Jos vil-jelijän ympäristötukisitoumus päättyy so-pimuskaudella, viljelijän on sitouduttavauudelleen ympäristötukijärjestelmään.

Sopimukseen haettavan peltoalan onoltava ympäristötuessa tukikelpoista jaalaltaan vähintään kolme hehtaaria ja puu-tarhatilalla vähintään 0,8 ha.

Erityistukea voi saada viljelijä tai puu-tarhatalouden harjoittaja. Tuen hakijantai hänen puolisonsa on oltava sopimuk-sen tekemistä edeltävän vuoden lopussavähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuo-tias. Ikäedellytys ei koske julkis oi keu del -lisia yhteisöjä, yhdistyksiä, säätiöitä, kou-lu- eikä vankilatilaa.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan

1. viljelyskartta2. viljelykiertosuunnitelma3. sopimukseen haetut peruslohkot

Tarvittaessa4. todistus ammattitaidosta (luomutuo-

tannon aloittavat viljelijät)5. hakemus valvontajärjestelmään liitty-

misestä (ellei hakija jo kuulu valvon-tajärjestelmään)

6. selvitykset peltojen hallinnasta

Hakulomakkeita saa TE-keskuksista,luomuneuvojilta ja internet-osoitteestawww.mmm.fi.

Viljelykiertosuunnitelma

Hakeutuessaan valvontajärjestelmään vil-jelijän tulee tehdä kasvintuotannon osal-

8

Luomusopimuksen hakeminen

Aluskasveja käyttäen voidaanerityisesti viljatiloilla estää rik-kakasvien kasvua, estää syk-syllä ravinteiden huuhtoutu-mista, parantaa maan raken-netta ja lannoittaa seuraavanvuoden satoa.

ta luomusuunnitelma. Sopimushake muk -sen liitteenä vaaditaan kuitenkin vain vil-jelykiertosuunnitelma.

Todistus ammattitaidosta

Viljelijältä tai tilanhoitajalta vaaditaan vä-hintään viiden päivän luomuviljelyn pe-ruskurssin suorittaminen tai muu vastaa-va koulutus. Todistus ammattitaidosta tu-lee toimittaa TE-keskukseen sopimus-kauden alkuun mennessä. Aiemmin luo-musopimuksen tehneeltä viljelijältä to-distusta ei vaadita.

Selvitykset peltojen hallinnasta

Vuokrapellosta hakemukseen liitetäänvuokrasopimuksen kopio. Myös pellosta,josta ei makseta erillistä vuokraa, tarvitaanhallintasopimus. Vuokra- ja hallintasopi-

muksen tulee olla voimassa koko sopi-muskauden.

Miten sopimusehtoja valvotaan?

TE-keskuksen maaseutuosasto valvoo so-pimusehtojen noudattamista. Tuen saa-jalla on valvontaan joutuessaan velvolli-suus korvauksetta antaa kaikki ne tiedot,jotka valvonnan tekemiseksi ovat tarpeen.

Muutoksista ilmoittaminen

Sopimuksen muuttamisesta, siirtämisestäsekä sopimuksesta luopumisesta on ker-rottu tarkemmin sopimusehdoissa.

Viljelijän on viipymättä ja viimeistään10 työpäivän kuluessa ilmoitettava vilje-lijää ja tilaa koskevista muutoksista sopi-muksen tehneen TE-keskuksen maaseu-tuosastolle.

9

Luomukurssien ohjelmaankuuluu yleensä myös tilakä-yntejä. Luomusopimuksenehtona on, että viljelijä suo-rittaa vähintään viiden päi-vän luomuperuskurssin.

Hei

kki K

oski

mie

s

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)ohjaa tuotanto-ohjeiden valvontaa,tiedottaa tuotanto-ohjeista ja pitää

rekisteriä luomutuottajista. TE-keskustenmaaseutuosastot toimeenpanevat tuotan-to-ohjeiden käytännön valvonnan. Tämänlisäksi TE-keskukset hoitavat tukiehtojenvalvonnan. Tuotanto-ohjeiden valvonnanyhteydessä havaitut puutteet voivat joh-taa myös tuen vähentämiseen. Tuotanto-ohjeiden valvonta on viljelijälle maksul-lista.

Luomuvalvontaan liittyminen

Sopimuksen teon edellytyksenä on, ettäviljelijä liittyy luonnonmukaisen tuotannonvalvontajärjestelmään. Viljelijän on kuu-luttava valvontajärjestelmään koko sopi-muskauden ajan.

Hakemus tehdään Eviran lomakkeil-la (Luomuvalvontalomake 1, Täydennys -lomakkeet 1a ja 1d). Hakemuslomakkeitasaa TE-keskuksista ja Eviran internet-si-vuilta (www.evira.fi).

Alkutarkastus jatuotantotarkastukset

Tilan alkutarkastuksen perusteella TE-keskus päättää tilan hyväksymisestä val-

vontajärjestelmään ja peltojen siirtymäv-aiheesta. Sopimusehtojen mukaan tilanalkutarkastuksen tulee olla tehtynä ja ti-lan tulee olla hyväksytty valvontajärjes-telmään ensimmäisenä sopimusvuonna15.9. mennessä.

Alkutarkastuksen jälkeen tilalle teh-dään tuotantotarkastus vähintään kerranvuodessa. TE-keskus päättää vuosittaintuotantotarkastuksen hyväksymisestä jalähettää siitä viljelijälle päätöksen.

Luomutuotteiden merkintä

Luomutuotteita saa myydä vain tuottaja,joka kuuluu valvontajärjestelmään. Luomu– valvottua tuotantoa -merkki on luomu-elintarvikkeen tunnus kuluttajalle. Eviramyöntää hakemuksesta merkin käyttöoi-keuden. Merkin käyttö on vapaaehtoistaja maksutonta.

10

Lisätietoja luomu -elintarvikkeiden ja luomuvalvonnasta

Elintarviketurvallisuusvirasto(Evira)Helsinki, ViikkiMustialankatu 300790 Helsinkipuh. 020 772 003fax. 020 772 4350

Siementarkastus- ja luomuval-vontayksikköPL 11132201 Loimaapuh. 020 772 003fax. 020 772 5317

Lisätietoja luomu-tuotannosta saa maaseutukeskusten luomuneuvojilta (yhteys-tiedot takakannessa) sekä alla mainituilta yhteisöiltä:

LuomuliittoHämeenkatu 14 A 9,11100 Riihimäkipuh. (019) 764 540fax. (019) 764 5415luomuliitto@luomuliitto.fiwww.luomu-liitto.fi

Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskusEkologinen tuotanto, KarilaKarilantie 2 A, 50600 Mikkelipuh. (015) 321 230fax (015) 321 2210

Ekologinen tuotanto, PartalaHuttulantie 1, 51 900 Juvapuh. (015) 321 230fax. (015) 321 2350www.mtt.fi/lva/eko

Helsingin yliopistoMaaseudun tutkimus- jakoulutuskeskusLönnrotinkatu 3, 50100 Mikkelipuh. (015) 20 231fax. (015) 202 3300www.mtkk.helsinki.fi

Finfood LUOMU -menekinedistämishankewww.finfood.fi/luomu

Luomutuotannon valvonta

Luonnonmukaisen viljelyn vähim -mäisvaatimukset ovat Eviran laa-timissa tuotanto-ohjeissa. Nii den

lisäksi on täytettävä maatalouden ym-päristötukeen liittyvät ehdot. Alla on ly-hennelmä tärkeimmistä kohdista:“

Viljelijän ammattipätevyys• suoritettava vähintään viiden päi-

vän luomuperuskurssi tai muuvastaava koulutus

Tilaa koskevat vaatimukset• peltoa vähintään 3 ha, puutarhati-

loilla vähintään 0,8 ha

Siirtyminen luonnonmukaiseentuotantoon• tukiehtojen mukaan siirtyminen

luonnonmukaiseen tuotantoon onaloitettava heti ensimmäisenä sopi-musvuonna ja sen on tapahduttavakoko sopimusalalla toisesta sopi-musvuodesta alkaen. Nauta karja-,hevos-, lammas-, ja vuohitiloillaluomuviljelyyn voidaan kuitenkinsiirtyä kolmen vuoden aikana

• siirtymävaihe kullakin pellolla

ennen kuin satoa saa myydä luo-mutuotettuna kestää tavallisesti kaksi vuotta

• monivuotisilla erikoiskasveilla siirtymävaihe kestää kolme vuotta, jos ne on istutettu jo tavanomaisen viljelyn aikana

Rinnakkaisviljely• rinnakkaisviljely eli saman kasvin

viljely yhtä aikaa sekä luomunaettä siirtymävaiheessa tai tavan-omaisesti on kielletty. TE-keskusvoi hakemuksesta sallia rinnak-kaisviljelyn erityistapauksissa

Viljelykierto• viljelykiertoon kuuluu palkokas-

veja tai muita syväjuurisia kasveja• viherlannoitusnurmia voi viljellä

korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin• avokesannoinnin jälkeen alalle on

kylvettävä kasvustoSiemenet ja taimet• luonnonmukaisesti tuotettuja

siemeniä tai taimia käytetään aina kun niitä on saatavilla

Lannoitus• väkilannoitteita ei käytetä• omalla tilalla tuotettu eloperäinen

aines on lannoituksen perusta• tilan ulkopuolelta hankittavat

lannoitteet, myös lanta, hyväksy-tään käyttöön viljelysuunnitelmanyhteydessä

• lannat suositellaan kompostoita-vaksi

• lannoitusmäärissä noudatetaan maatalouden ympäristötuenehtoja

Kasvinsuojelu• kemiallisia torjunta-aineita ei

käytetä• kasvinsuojelu perustuu ennaltaeh-

käisyyn eli kasvien omaan vastustuskykyyn, monipuolisiinkasvustoihin, viljelyteknisiin toimiin ja viljelykiertoon

Luonnonmukaisen maataloustuotannon tärkeimmät vaatimukset

Luomuviljelyn kehitysriippuu tuotteiden me-nekistä kuten minkätahansa muunkin tuo-tannon. Jo siirtymä -vaiheen alkaessa onsiksi tärkeää selvittäämille tuotteille onmarkkinoita. Sekä vil-joista että myös vihan-neksista voi luomu -tuotannossakin tehdä viljelysopimuksia.Kuvassa VuodenLuomutuote 2007 -kil-pailun finalistituotteet.

11

Tiin

a K

etol

a

Työvoima- ja elinkeinokeskustenmaaseutuosastotEtelä-Pohjanmaan TE- keskusHuhtalantie 2, 60220 Seinäjokipuh. 010 60 27500, telefax 010 60 27711Etelä-Savon TE- keskusMikonkatu 3 - 5, PL 164, 50101 Mikkelipuh. 010 60 24000, telefax 010 60 24211Hämeen TE- keskusHämeenlinnan palvelupisteRaatihuoneenkatu 11, 13100 Hämeenlinnapuh. 010 60 25000, telefax 010 60 25199Lahden palvelupisteRauhankatu 10, 15110 Lahtipuh. 010 60 25000, telefax 010 60 25335Kaakkois-Suomen TE- keskusSalpausselänkatu 22, PL 1041,45101 Kouvolapuh. 010 60 23000, telefax 010 60 23210Lappeenrannan palvelupisteSnellmaninkatu 10, 53100 Lappeenrantapuh. 010 60 23000, telefax 010 60 23409Kainuun TE- keskusKalliokatu 4, 87100 Kajaanipuh. 010 60 23500, telefax 010 60 23749Keski-Suomen TE- keskusCygnaeuksenkatu 1, PL 44, 40101 Jyväskyläpuh. 010 60 24500, telefax 010 60 24606Lapin TE- keskusRuokasenkatu 2, 96200 Rovaniemipuh. 010 60 27000, telefax 010 60 27399Kemin palvelupisteAsemakatu 19, 94100 Kemipuh. 010 60 27000, telefax 010 60 27440Pirkanmaan TE- keskusKauppakatu 4, PL 467, 33101 Tamperepuh. 010 60 25500, telefax 010 60 25907Pohjanmaan TE- keskusHovioikeudenpuistikko 19 A, PL 131, 65101Vaasapuh. 010 60 28500, telefax 010 60 28970Kokkolan palvelupisteRistirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkolapuh. 010 60 28500, telefax 010 60 28980Pohjois-Karjalan TE- keskusKauppakatu 40 B, PL 8, 80101 Joensuupuh. 010 60 26000, telefax 010 60 26059Pohjois-Pohjanmaan TE- keskusViestikatu 1, PL 86, 90101 Oulupuh. 010 60 28000, telefax 010 60 28031Ylivieskan palvelupisteValtakatu 4, PL 103, 84101 Ylivieska,puh. 010 60 28000, telefax 010 60 28440Pohjois-Savon TE- keskusKäsityökatu 41, PL 2000, 70101 Kuopiopuh. 010 60 26500, telefax 010 60 26725Satakunnan TE- keskusPohjoisranta 11 E, PL 266, 28101 Poripuh. 010 60 22000, telefax 010 60 22001Uudenmaan TE- keskusMaistraatinportti 2, PL 15, 00241 Helsinkipuh. 010 60 21000, telefax 010 60 21300Varsinais-Suomen TE- keskusRatapihankatu 36, PL 592, 20100 Turkupuh. 010 60 22500, telefax 010 60 22626

Maa- ja metsätalousministeriö,tukiyksikköPL 30, 00023 Valtioneuvostopuh. (09) 16 001, telefax (09) 1605 2711

AlueellisetympäristökeskuksetEtelä-Savon ympäristökeskusJääkärinkatu 14, 50100 Mikkelipuh. 020 490 106, telefax 020 490 4509

Hämeen ympäristökeskusBirger Jaarlin katu 13, PL 131, 13101 Hämeenlinnapuh. 020 490 103, telefax 020 490 3820Lahden toimipaikkaKauppakatu 11 C, PL 29, 15141 Lahtipuh. 020 490 103, telefax 020 490 3950

Kaakkois-Suomen ympäristökeskusKauppamiehenkatu 4, PL 1023, 45101 Kouvolapuh. 020 490 105, telefax 020 490 4300Lappeenrannan toimipaikkaLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. 020 490 105, telefax (05) 624 3298

Kainuun ympäristökeskusKalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaanipuh. 020 490 112, telefax 020 490 6577

Keski-Suomen ympäristökeskusAilakinkatu 17, PL 110, 40101 Jyväskyläpuh. 020 490 110, telefax 020 490 5811

Lapin ympäristökeskusHallituskatu 5, PL 8060, 96101 Rovaniemipuh. 020 490 113, telefax (016) 310 340

Lounais-Suomen ympäristökeskusItsenäisyydenaukio 2, PL 47, 20801 Turkupuh. (02) 525 3500, telefax (02) 525 3509Satakunnan toimipaikka,Valtakatu 6, 28100 Poripuh. (02) 525 3500, telefax (02) 525 3759

Länsi-Suomen ympäristökeskusKoulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasapuh. 020 490 109, telefax 020 490 5251Kokkolan toimipaikkaTorikatu 40, PL 77, 67101 Kokkolapuh. 020 490 109, telefax 020 490 5610Seinäjoen toimipaikka,Torikatu 16, PL 156, 60101 Seinäjokipuh. 020 490 109, telefax 020 490 5531

Pirkanmaan ympäristökeskusRautatienkatu 21 B, PL 297, 33101 Tamperepuh. 020 490 104, telefax 020 490 4000

Pohjois-Karjalan ympäristökeskusTorikatu 36 A, PL 69, 80101 Joensuupuh. (013) 1411, telefax (013) 123 622

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusIsokatu 9, PL 124, 90101 Oulupuh. 020 490 111, telefax 020 490 6305Kokkolan toimistoTorikatu 40 B, 67100 Kokkolapuh. 020 490 111, telefax 020 490 6131

Pohjois-Savon ympäristökeskusSepänkatu 2 B, PL 1049, 70101 Kuopiopuh. 020 690 167, telefax 020 490 4777

Uudenmaan ympäristökeskusAsemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinkipuh. 020 490 101, telefax 020 490 3200

YmpäristöministeriöKasarmikatu 25, PL 35, 00023 Valtioneuvostopuh. (09) 16 007, telefax (09) 1603 9545

Suomen ympäristökeskusMechelininkatu 34a, PL 140, 00251 Helsinkipuh. 020 490 123, telefax 020 490 2190

MaaseutuneuvontaProAgria Etelä-KarjalaPormestarinkatu 6, PL 46, 53101 Lappeenrantapuh. 020 747 2600, telefax (05) 453 0008

ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokipuh. (06) 416 3111, telefax (06) 416 3448

ProAgria Farma Artturinkatu 2, 20200 Turkupuh. 010 273 1500, telefax 010 273 1570

ProAgria Hämepuh. 020 747 3000Hämeenlinnan toimipaikkaRaatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnatelefax (03) 625 2240Lahden toimipaikkaMariankatu 8 A, 15110 Lahtitelefax (03) 625 2340

ProAgria KainuuOsmonkatu 9, 87100 Kajaanipuh. 044 320 1580, telefax (08) 622 411

ProAgria Keski-PohjanmaaRistirannankatu 1, 67100 Kokkolapuh. 020 747 3250, telefax 020 747 3299

ProAgria Keski-SuomiKauppakatu 19, PL 112, 40101 Jyväskyläpuh. 020 747 3300, telefax 020 747 3305

ProAgria Kymenlaakso Paimenpolku 16, 45100 Kouvolapuh. 020 747 3434, telefax 020 747 3444

ProAgria LappiTutkijantie 28, 96900 Saarenkyläpuh. 020 747 2700, telefax (016) 331 1777

ProAgria Etelä-SavoMikonkatu 5, 50100 Mikkelipuh. 020 747 3550, telefax 020 747 3552

ProAgria OuluKauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulupuh. (08) 316 8611, telefax (08) 373 075

ProAgria PirkanmaaNäsilinnankatu 48, PL 97, 33101 Tamperepuh. 020 747 2800, telefax 020 747 2801

ProAgria Pohjois-KarjalaKoskikatu 11 C, PL 5, 80101 Joensuupuh. (013) 258 3311, telefax (013) 258 3399

ProAgria Pohjois-SavoPuijonkatu 14, PL 1096, 70111 Kuopiopuh. 020 747 3650, telefax 020 747 3651

ProAgria SatakuntaItsenäisyydenkatu 35 A, 28130 Poripuh. (02) 631 1600, telefax (02) 631 1611

ProAgria UusimaaSeutulantie 1, 04400 Järvenpääpuh. 020 747 2500, telefax 020 747 2549

ProAgria Maaseutukeskusten LiittoUrheilutie 6, PL 251, 01301 Vantaapuh. 020 747 2400, telefax 020 747 2402

ProAgria Finska HushållningssällskapetHämeenkatu 28, 20700 Turkupuh. (02) 469 0114, telefax (02) 469 0115ProAgria Nylands Svenska LantbrukssällskapLiisankatu 21 B 8, 00170 Helsinkipuh. (09) 135 1244, telefax (09) 135 5331

ProAgria Österbottens SvenskaLantbrukssällskapKauppapuistikko 16 D, 65100 Vaasapuh. (06) 319 0200, telefax (06) 319 0201

ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundLiisankatu 21 B 12, 00170 Helsinkipuh. (09) 135 1035, telefax (09) 135 1653

LISÄTIETOA

Tämä lehtinen on tehty maaliskuussa 2007.

Lisätietoja saa tällä sivulla esitellyiltä viranomaisilta ja järjestöiltä.

Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriöKäsikirjoitus: Heikki KoskimiesUlkoasu ja taitto: Sauli Heikkilä, Pieni HuoneKannen kuvat: Raimo Lietsala, Risto Nurmi/KuvaliiteriPainopaikka: Edita Prima Oy