Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

LUKIOKOULUTUS VIISI VUOTTA KUNTAYHTYMÄSSÄ Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän kaupunginvaltuustolle

25.5.2015

Vesa Saarikoski Kuntayhtymän johtaja

MITÄ VIIDESSÄ VUODESSA ON TAPAHTUNUT LUKIOKOULUTUKSELLE?

1.LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: OPISKELIJA Lukiolaisista: o 540 eli 20 % muita kuin jyväskyläläisiä o Näistä 348 eli kokonaisopiskelijamäärästä 13 % muista omistajakunnista o Koulutuskuntayhtymän omistajakuntien (pl. JKL) lukioissa (8 kpl) opiskelee

runsaat 1000 opiskelijaa

Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2010-2014; * päivälukioiden sijoituslukujen ka. (kevät, 4 pakollista ainetta), päivälukioita ~ 400; ** jos Tikkakoski olisi jatkanut lukiona eikä Sepän toimipisteenä.

2011

2012 2013 2014 MUUTOS

2011 vs. 2014

Opiskelijamäärä 2588 2651 2739 2772 + 184

Ylioppilastutkinnot 696 694 681 744 + 48

Negatiiviset eroajat 65 (2,8%) 53 (2,1%) 65 (2,5%) 57 (2,1%) - 0,7 %-yksikköä

Ranking*

(2010 = 205.)

201. 208. 204. 172.

(196. **)

+ 29 (+ 5)

2. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: HENKILÖSTÖ Lukiokoulutuksen henkilöstöresurssi on opetuksen näkökulmasta pysynyt lähes ennallaan, mutta hanke- ja tukihenkilöstö on liikelaitoksesta vähentynyt, pääosin hankekannan vaihtelusta johtuen:

Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2011-2014

2011 2012 2013 2014

Opetushenkilöstö 159 161 160 157

Hanke- ja

tukihenkilöstö

21 20 24 16

Yhteensä

180 181 184 173

Henkilöstökulut 10,979 Me 11, 231 Me 11, 661 Me 11,366 Me

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstökysely 2015

Indeksit 5

Prosenttijakaumat Keskiarvoasteikko: min. 1 – max. 5

3. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: TALOUS

o Lukiokoulutusliikelaitos on toiminut koko historiansa ajan sille osoitetun, kuntayhtymän valtuuston päättämän talousarvion puitteissa.

o Lukiokoulutusliikelaitos olisi jo tehdyillä ja päätetyillä toimenpiteillään saavuttanut 0-tulostavoitteen 2016, jos lukiokoulutuksen yksikköhinta olisi pysynyt edes vuoden 2013 tasoisena. Vrt. menoja leikattu 1,2 M€ ja tuloja lisätty 1,1 Me (uudet opiskelijat).

o Koko kuntayhtymän tulos 2010-2014 vähennettynä lukioiden kertyneellä alijäämällä on + 37 M€ > Vahvistanut tasetta Lähde: JKKY TP:t 2010-2014

Tilikauden

alijäämä (TP)

Poikkeama

TA:sta

Kumulatiivinen

alijäämä

(oma pääoma

100 000)

Koko

kuntayhtymän

kumuloituva

tilikauden tulos

2010-2014

2010 (1.8. -) - 968 000 + 2 000 - 968 000 5 976 000

2011 - 2 096 000 + 11 000 - 2 954 000 11 440 000

2012 - 1 094 000 + 390 000 - 4 048 000 20 024 000

2013 - 961 000 + 49 000 - 5 009 000 30 500 000

2014 - 944 000 + 36 000 - 5 953 000 36 945 000

Lukiokoulutusliikelaitos on hahmottanut talouden sopeuttamistarvetta skenaariolla (toimenpideohjelma), jossa o Leikkaustarve on noin 2 M€ o Nollatavoite saavutettaisiin vuonna 2018

o Seuraavalla kahdella dialla on esitelty toimenpideohjelman

skenaario

o Kuntayhtymän hallitus ja valtuusto (22.5.15) ovat merkinneet

sopeuttamisohjelman tiedoksi. Sellaisenaan se on liian mekaaninen sopeuttamisen työkalu, mutta tuo informaatiota eri toimien mahdollisuuksista.

o Reaalinen sopeuttaminen ja uudet avaukset tehdään talousarvioprosessissa, johon toimenpideohjelma muodostaa yhden taustapaperin.

Koulutuksen järjestäjä Opiskelijatuotot 2013 €

2013 rahoituksen jakaminen tulosrahoitusmallilla, muutos %

1. Helsingin kaupunki 137 928 597 - 3

2. Tampereen kaupunki 121 157 648 - 3

3. JKKY 95 362 413 + 3

4. Oulun seudun kky 77 962 728 0

5. Turun kaupunki 71 309 776 0

6. Savon kky 69 738 738 + 2

7. Päijät-Hämeen koulutuskonserni

68 097 729 0

8. Pohjois-Karjalan kky 65 316 541 0

9. Vantaan kaupunki 56 115 208 0

10. Länsirannikon Koulutus Oy 55 344 832 - 1

11. Espoon seudun kky 54 948 407 0

12. Hengitysliitto Heli ry 54 594 018 0

Suurimmat toisen asteen koulutuksen järjestäjät opiskelijatuottojen mukaan 4. ME JA MUUT

Koulutuksen järjestäjä ja oppilasmäärä 2013

Opiskelijatuotot 2013 ja (tuotot/opiskelija) € ja % KS tuotoista

Ero JKKY (tuotot/opisk) € ja %

Erityisteht. rahoitus 2013 (ei sis. kokonaislukuun; puolitus 2016)

JKKY ja jäsenkunnat

1. JKKY 2645 16 006 605 (6 052); 52,4 % 0 / 0 496 203

2. Jämsän kaupunki 303 2 085 414 (6 882); 6,8 % + 830 / 13,7 % 0

3. Keuruun kaupunki 164 1 366 969 (8 335); 4,5 % + 2 283/ 37,7 % 0

4. Laukaan kunta 182 1 239 826 (6 812); 4,1 % + 760/ 12,6 % 0

5. Muuramen kunta 175 1 141 312 (6 522); 3,7 % + 470/ 7.8 % 0

6. Hankasalmen kunta 94 814 364 (8 663); 2,7 % + 2611/ 43,1 % 0

7. Joutsan kunta 84 764 715 (9 104); 2,5 % + 3 052 / 50,4 % 0

8. Petäjäveden kunta 65 650 299 (10 005); 2,1 % + 3 953 / 65,3 % 0

9. Kuhmoisten kunta 24 299 757 (12 490); 1,0 % + 6 438 / 106,4 % 0

Muut KS kunnat

1. Äänekosken kaupunki 274 1 679 473 (6 129); 5,5 % + 77/ 1,3 % 0

2. Saarijärven kaupunki 141 1 055 462 (7 486); 3,5 % + 1 434/ 23,7 % 0

3. Viitasaaren kaupunki 101 872 017 (8 634); 2,9 % + 2 582/ 42,7 % 0

4. Pihtiputaan kunta 104 868 633 (8 352); 2,8 % + 2 300 / 38,0 % 0

5. Karstulan kunta 94 811 334 (8 631); 2,7 % + 2 579/ 42,6 % 0

6. Kinnulan kunta 37 458 471 (12 391); 1,5 % + 6 339/ 104,7 % 0

7. Konneveden kunta 36 447 146 (12 421); 1,5 % + 6 369/ 105,2 % 0

30 561 797 €; 100 %

4. ME JA MUUT

2014 ja 2015 vähentävät KS yksikköhintaa noin 10 prosentista (ao) aina 15-17 prosenttiin saakka (Laukaa, Muurame, Petäjävesi)

VAHVUUDET

- Rakenneratkaisu valmis, toisin kuin monessa

muussa toimintaympäristössä

- Investoinnit uusiin toimintaympäristöihin on

varmistettu ja prosessit menossa

- Pätevä henkilöstö

- Kasvanut opiskelijamäärä

- Hanketoiminta

- Työelämäyhteistyö

- Erityisesti murrosvaiheeseen suhteutettuna

vähintäänkin hyvät tulokset

HEIKKOUDET

- Talouden kiristyminen ja siitä aiheutuvat

toimet

- Kielteinen julkisen keskustelun kierre, joka

tuottaa osin omat ”faktansa” - mainehaaste

- Pitkittynyt muutostila hallinto- ja

toimitilaprosessin venyessä

- Hallinnollinen malli varsin raskas ja osin

”hybridi” suhteessa entiseen ja nykyiseen

koulutuksen järjestäjään

MAHDOLLISUUDET

- Uusien tilojen mahdollisuus

- Hanketoiminta: digitalisoituminen, uudet

toimintamallit

- Kansainvälinen toiminta

- Koko toisen asteen tarjonta ja palvelut ja

synergiat nykyistä huomattavasti enemmän

- Hallintomallin kehittäminen enemmän

sidosryhmiä osallistavaksi

UHAT

- Leikkaaminen vaarantaa toimintaedellytyksiä

- Kielteinen julkisuus ja ”politikointi” syö

vetovoimaa ja motivaatiota

- Toisen asteen yhteistyön sijaan

vastakkainasettelu

5. SWOT

6. KYSYMYS RAHOITUKSESTA

Jyväskylän kaupungin suora rahoitus kuntayhtymän lukiokoulutukselle? o Koulutuskuntayhtymä ei ole hallitustasolla käsitellyt ja lähtökohta on, että

koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutus hoidetaan kuntayhtymän rahoituksella

o Lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnassa on haluttu selvittää Jyväskylän kaupungin suoran rahoituksen mahdollisuus

Otettava huomioon: o Lukiokoulutuksessa noin 500 muiden kuntien kuin Jyväskylän opiskelijaa o Tukisiko kaupunki toisen asteen opiskelijoista vain niitä, jotka valitsevat

lukiokoulutuksen Jyväskylän lukioissa? Taloustilanne tulee todennäköisesti kiristymään koko toisen asteen rahoituksessa, jatkossa painetta erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen?

o Kuntayhtymäkehikon kantokyky hyvä, mutta jatkossa vaatii enemmän toimia o Miten valtakunnalliset ratkaisut vaikuttavat? o Rahoituksen on oltava vakaa ja ennakoitava ≠ kertaluontoiset erät

7. KYSYMYS HALLINTOMALLISTA (kuntayhtymän johtajan pohdintaa) o Lukiokoulutuksen liikelaitosmalli muodostettiin siirtopäätösprosessin luomassa

tilanteessa. Syntyi hallintomalli, joka osin hakee legitimiteettinsä sekä koulutuskuntayhtymästä että kaupungista.

o Tukeeko hallintomalli parhaalla mahdollisessa tavalla koko kuntayhtymän synergian maksimoimista ja ja koulutuksen järjestämisen vakautta ja selkeyttä?

o Päätäntävaltaan mahdolliset liittyvät pelot ovat turhia: Jyväskylän kaupunki on kuntayhtymän enemmistöosakas ja pystyy toteuttamaan tahtotilaansa – toki hyvän hallinnon periaatteella muita omistajia huomioiden.

o Teoreettisesti lukiokoulutus voisi olla suoraan kuntayhtymässä toimiva

oppilaitoskokonaisuus ja taseyksikkö – etuna voisi olla hallinnon keventyminen ja entistä suoremmat kytkennät yhteisiin palveluihin.

o Ehkä parempi uudistussuunta voisi olla liikelaitoksen kehittäminen toiminnallisia sidosryhmiä osallistavaksi. Nykyistä tiiviimmässä johtokunnassa voisi olla luottamushenkilöedustuksen (pitäisikö tässä ottaa huomioon, että 20 % muita kuin jyväskyläläisiä) lisäksi esim. JKL peruskoulutuksen, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän edustaja. Lukioiden koulutuspoliittinen ohjaus tulisi yksiselitteisesti kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kautta (kuten se nytkin viime kädessä tulee). Poliittisten linjapäätösten aikaa seuraa nyt koulutuksen sisällöllisten ratkaisujen aika.

8. UUDET, VAKAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖT

Harju: Lyseo ja aikuislukio Viitaniemi: Schildt