Luonnon

monimuotoisuus ja

vihreän biotalouden

kasvun odotukset

7.10.2015

Seinäjoki

Liisa Rohweder

pääsihteeri

WWF Suomi

Liisa

Roh

we

de

r /

WW

F

Ekologisen jalanjäljen kasvuvauhti on kestämätön!

2050

2030

Nyt

Living Planet Report 2014

Source: WWF, ZSL, 2014

Mitä kuuluu maapallo?

Lajien monimuotoisuus on romahtanut

-52%

Stockholm Resilience Centre

(2015)

Nykyinen metsien käyttö ei ole ekologisesti kestävää

– metsäluonnon monimuotoisuus on yhä heikentynyt

28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

Olemme monimuotoisuuden heikkenemisen

pysäyttämisen jatkoajan puolessa välissä

2010

• Tilanne: Luonnon monimuotoisuus heikkenee yhä

• Jatkoaika: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään

2020 mennessä

2015

• Jatkoajan puoliväli, METSO-ohjelman toteuttamisen vaikeudet

• Uudistetun metsälain vaikutukset monimuotoisuuteen

2020

• Monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtynyt vai jälleen uusi

jatkoaika?

28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015

HS 4.10

Laskelma, joka

huomioi ekologisen

kestävyyden

Eri laskelmien mukaiset

hakkuupotentiaaliarviot

ja kestämätön nykytila

Mitä

me

tsä

ke

stä

ä. W

WF

, 2

01

5.

Biotalous ja kytevä

ristiriita

Metsätalouden etu ≠

yhteiskunnan etu

WW

F

Valkeapää, et al 2009

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tärkeintä

WWF tiedote 2.10.2015:

METSO-ohjelman tulevaisuus turvattava puun

käytön kasvaessa

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry,

Metsäteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF

vetoavat yhdessä Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuusohjelma METSO:n jatkuvuuden

turvaamiseksi. Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on

parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt

metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä.

METSO:n menestys on huomioitu myös maailmalla.

Hallitusohjelman puun käytön lisäys 15 milj. m3 on

myyty kolmeen kertaan

Puun käytön lisäys Yht. 45 milj. m3

Metsäteollisuuden investoinnit: Puun

käyttö etupäässä materiaalisiin tuotteisiin

15 milj.m3

Kivihiilestä luopuminen: 32 TWh Kiinteän

biomassan poltto

Yli 15 milj.m3

Öljyn kulutuksen puolitus: vähintään 25

TWh, Biomassan jalostus nestemäisiksi

polttoaineiksi

Yli 15 milj.m3

• Puuta säästettävä siellä, missä on muita vaihtoehtoja

28.9.2015Liisa Rohweder, WWF Suomi

Tuuli- ja aurinkoenergia dominoivat maailmalla –

bioenergialla on vain sivurooli sähkön tuotannossa

Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015

Lähde: IEA 2014: World Energy Investment Outlook

Tulevaisuuden investoinnit kohdistuvat

energiatehokkuuteen ja uusiutuviin

- Liikenteen biopolttoaineilla on maltillinen rooli

Liisa Rohweder, WWF Suomi 28.9.2015

Lähde: IEA 2014: World Energy Investment Outlook

Ratkaisuja ja

mahdollisuuksia on

ulottuvissamme

Kestävä biotalous huomioi

myös luonnon

monimuotoisuuden

Liisa

Roh

we

de

r /

WW

F

Kirjallisuutta:

1) von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. Natural immunity. Biodiversity loss and inflammatory diseases , two global megatrends that might be related.

EMBO Report 2011

2) Hanski I, et al. Environmental biodiversity, human microbiota and allergy are interrelateted. PNAS 2012

3) Haahtela T, et al. Biodiversity hypothesis and allergy. WAO J 2013

4) Ruokolainen L, et al. Green areas around home reduce atopic sensitization. Allergy 2015

5) von Hertzen et al. Helsinki alert of biodiversity and health. Ann Med 2015

Kaksi megatrendiä: luonnon monimuotoisuus vähenee

ja krooniset tulehdussairaudet/immuunihäiriöt yleistyvät

(esimerkkinä astma ja allergia)

WWF 2010

Latvala J, et al. British Medical Journal 2005

(suomalaiset asevelvolliset)

LPI = Living Planet Index

Muistetaan myös, että että

ihminenkin on osa luontoa

Liisa

Roh

we

de

r /

WW

F

Liisa

Roh

we

de

r /

WW

F

Kiitos!

Twitter:

@LiisaRohweder

@WWFSuomi

Blue Planet Solutions

Indikaattori Kasvanut Vähentynyt

Metsänviljely

Metsätiet

Lahopuun määrä ES+½ m3

 PS-1m3

Metsien pirstoutuminen

Metsien ikärakenne

Puulajisuhteet

Metsien pesimälinnut ja kannat

Riistarikkaus

Metsäkasvillisuus

Metsien uhanalaiset lajit

Metsien direktiivilajit

Uhanalaiset luontotyypit

Metsien direktiiviluontotyypit

Talousmetsien luonnonhoito

Kulotus

Metsien suojeluaste

Metsien ennallistaminen

Luonnon monimuotoisuus on

Lähde: SYKE,

Luonnontila.fi

Mitä kuuluu maapallo?

Lajien monimuotoisuus on romahtanut

Our Oceans are

In pressure

Hyvinvoinnin parhaat ratkaisut lähtevät tarpeista:

Lämmin koti, hyvä ravitsemus, tehokas liikenne

- Biotalouden näkökulma liian raaka-ainelähtöinen

Lähde: Biotalousstrategia

Suomalaisen

metsätalouden

kestävyyttä voidaan

merkittävästi lisätä

nykyisen

hakkuumäärän

puitteissa.

WW

F

Luonnon monimuotoisuuden

säilyttäminen on kansalaisten mielestä

tärkein tavoite metsiä koskevassa

päätöksenteossa

Metsän- Muut

omistajat kansalaiset

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen 4,3 4,5

Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen 4,2 4,0

Maisema arvot 4,0 4,1

Työllisyyden tukeminen 3,9 3,8

Metsätalouden kannattavuus 3,9 3,3

Puun energiakäytön lisääminen 3,7 3,2

Virkistyskäytön edellytykset 3,5 3,8

Metsänomistajien tulot 3,4 2,3

Pohjois-Suomen metsien suojelu 3,3 3,6

Metsäteollisuuden edellytykset 3,3 3,0

Puun tuotannon lisääminen 3,3 2,9

Etelä-Suomen metsien suojelu 3,1 3,6

Metsien kulttuurinen merkitys 3,1 3,2

Matkailun edellytykset 2,8 2,9

Valtion tulot 2,2 2,2

Suomen ilmoitus Kioton prosessiin

Hiilinielut pienenevät, kun hakkuut kasvavat

Lähde: WWF 2012, Ilmasto elää metsästä –raportti, http://wwf.fi/mediabank/2666.pdf

Valtioneuvoston kanslian selvitys

6 milj.m3 hakkuulisäys

6 milj.t CO2e pienempi nielu

Lähde: Ekholm ym 2015, EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys – arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen

mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015

Puuta on rajallisesti - käyttöä priorisoitava

1. Korkeamman lisäarvon tuotteet: Puutuotteet, paperi ja sellu

2. Biopolttoaineet laiva-, lento- ja raskaalle maantieliikenteelle,

muu liikenne sähköistettävissä

3. Lämmöntarve täytetään valtaosin rakennusten

energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla ja aurinkolämmöllä