H Ylipäällikkö tutustui Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen

H Huoltotapahtuma 2015 onnistui erinomaisesti

Logistiikkaupseeri4 2015

H Logistiikkaseminaari ja yhdistyksen syyskokous pidettiin VR:n tiloissa Helsingissä

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme

rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

w w w . m i l l o g . f i

3

Kansikuva: Valtionrautateiden isäntä, Transpointin johtaja Ilkka Seppänen kertoo VR:n toiminnasta. (Kuva: EVL Aarne Veijalainen)

ISSN 0355-2586 (Painettu)ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu)

AO-PAINO 2015Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,

www.ao-paino.fi

Tässä numerossa:

Huoltoupseeri-lehden ja sotilas-hallinnollisen aikakauslehden

perinteiden jatkaja

Logistiikkaupseerit ry:nJÄSENLEHTI

4/2015

PäätoimittajaEV evp Risto Gabrielsson

Toompuiestee 33-410149 Tallinna, Viro

risto_gabrielsson@hotmail.com

ToimittajatHans Gabrielsson

Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo040 952 3062

hans.gabrielsson@elisanet.fi

IlmoitusmarkkinointiJuha Halminen(09) 873 6944

juha.halminen@kolumbus.fi

Logistiikkaupseerit r.y. ValtuuskuntaPj Heikki HärtsiäVpj Pentti Miettinen

HallitusPj EV Timo SaarinenVpj KAPT res Caj Lövegren

JäsenetEVL Mikael LaineEVL Aarne VeijalainenMAJ Lauri RissanenMAJ Lassi KellbergKOMKAPT Jussi HietaniemiKAPT Jere PerkiökangasKAPT Henri PitkäkoskiINSMAJ Harri SaarinenMAJ res Ulf Dahlman LTN res Hans GabrielssonOsoitteiden muutokset, jäsen-maksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteellaLogistiikkaupseerit r.y./co Tarja TakalaSepäntie 15 A04300 TUUSULAtai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi

Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnötSihteeriKAPT Henri PitkäkoskiMaanpuolustuskorkeakouluPL 7, 00861 HELSINKIhenri.pitkakoski@mil.fi

Pääkirjoitus ....................................................................................... 3Puheenjohtajan kynästä ................................................................... 4Kenttäpiispan joulutervehdys ........................................................... 5Verkottunut logistiikka -seminaari ..................................................... 6–9Suomalaiset Serbiassa ..................................................................... 10–12Hevosesta helikopteriin .................................................................... 14–15Logistiikkapataljoonan kertauskoulutus ............................................ 16–17Veho Hyötyajoneuvot pitää sotilasajoneuvojen pyörät pyörimässä myös kriisitilanteessa ....................................................................... 18–21Puoli vuosisataa tukea huollon ja logistiikan tutkimukselle .............. 22–23Yksi instalainennäkemys huoltovarmuuteen gigitalisoituvassa maailmassa ...................................................................................... 24–26Suomen kasarmialueen evp-huoltomiehillä oma kerho .................... 28–30Syyskokous ...................................................................................... 32–34Panssariseminaari ............................................................................ 36–37Veteraanit tarvitsevat edelleen tukeamme ....................................... 38–40Huollon ansioristin myöntäminen 2015 ............................................ 41Sattumia, valtuuskunta 30-vuotias.................................................... 42

Energiaturvallisuutemme kriisin aikanaEnergia on yksi työkalu kansainvälisen politiikan keinovalikoimassa. Selvim-min se tulee esiin naapurimme Venä-jän valinnoissa, siellä valtiollinen yhtiö Gazprom on valjastettu tyystin maan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kaupallinen rooli on saanut väistyä po-liittisten päämäärien hyväksi. Euroopan Unioni on ollut jo pidempään huolis-saan useiden jäsenmaidensa riippuvuu-desta, Suomi mukaan luettuna, tästä yhdestä energian päätoimittajasta. Meneillään oleva sota Ukrainassa on jälleen kerran nostanut esiin kaasutoi-mitusten epävarmuuden maan kautta. Venäjä syyttää Ukrainaa kaasun varas-tamisesta ja maksujen laiminlyönnistä, Ukraina taas kiistää syytökset. Toimituk-set on katkaistu jo aiemmin kaksi ker-taa vakavin seurauksin; vuosina 2006 ja 2009. Vastavetona Venäjä pyrki ensin ns. South Stream-siirtoverkon rakenta-misessa ohittamaan Ukrainan, se kaatui Euroopan Unionin vahvaan vastustuk-seen. Sen jälkeen nousi Turkin rooli toi-sena vaihtoehtona kaasun välitykseen, nyt sekin on jäissä Venäjän hävittäjän alas ampumisen seurauksena. Kolmas vaihtoehto on uuden North Stream 2:n vetäminen samaa reittiä kuin North Stream 1. Sen edistyminen ja käsittely on vielä kesken. Öljysotaakin käydään kovin panoksin. OPEC ei ole päässyt sopuun tuotanto-kiintiöistä, viimeisin epäonnistuminen tapahtui kokouksessa hiljan Wienissä. Kokousta on luonnehdittu kaoottiseksi, kukin jäsenmaa saa tehdä tuotantonsa kanssa niin kuin haluaa. Saudi-Arabiaa syytetään siitä, että se käyttää öljyaset-ta alueellista päävihollistaan, Irania, vas-taan. Jos siinä samalla kärsii Venäjäkin, se ei saudeja haittaa. Pohjanmeren brent-laadun hinta on tätä kirjoitettaes-sa jo tuntuvasti alle 50 USD:n ja jotkut asiantuntijat pitävän mahdollisena jopa

20 USD:n hintaa. Budjetteja tosin eri maissa, Venäjä ja Saudi Arabia mukaan luettuna, on rakenneltu aivan erilaisille skenaarioille. Miten tämä vaikuttaa naa-purimme ulkopolitiikkaan jatkossa, on mielenkiintoista. Suomi pyrkii EU:n tavoitteiden mu-kaisesti pääsemään eroon fossiilisis-ta energialähteistä. Tilalle on tarjolla mm. tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näiden heikkona puolena tosin on, että aina ei tuule eikä aurinko aina paista. Tästä huolimatta alaa on kannustettu erityi-sesti syöttötariffeilla, joiden kulut mak-saa tietysti veronmaksaja. Paavo Rautio kirjoittaa Helsingin sanomissa 4.12.2015 asiasta: ”Tuet ovat jo paljon markkinahinnan yläpuolella. Investoinnit muuhun tuotan-toon ovat hyytyneet, koska niistä ei saa enää tuulen rinnalla kannattavia. Tästä voi koitua uusi lasku. Kun meil-tä poistuu hiili- ja öljyvoimaloita sähkön-tuotannosta, hätätilanteessa on yhä vä-hemmän nopeasti käynnistettävää sää-tövoimaa. Tuontia ei paljon enempää voi lisätä. Sähköä ei voi säilöä. Aina ei tuu-le. Pitää luoda huoltovarmuusreservejä. Ja kukapa markkinaehtoinen toimija sel-laista tekisi – pitäisi kannattamattomiksi valahtaneita voimaloita odottelemassa, josko niitä joskus tarvittaisiin.” Energiaturvallisuus kriisien aikana ja siihen varautuminen tulisi harkita todel-la tarkkaan jo nyt syvän rauhan aikana.

Logistiikkaupseeri toivottaa kuitenkin kaikista uhista huolimatta

kaikille jäsenilleen ja tukijoilleen rauhallista ja onnellista Joulua sekä onnentäytteistä Uutta Vuotta 2016!

4

Puheenjohtajan kynästä

Verkottunut vuosiTämän vuoden teemana ollut ”verkottunut logistiikka” on saanut monenlaisia vivahteita vuoden mittaan, eikä pelkäs-tään logistiikan näkökulmasta. Toisaalta entistä verkottuneem-massa maailmassa on logistiikka aina mukana kaikessa. Kulu-neena vuonna on ”verkostoissa ollut värinää” maailman laa-juisesti. Aikoinaan suunniteltua teemaa voidaan näin vuoden lopulla tarkasteltuna pitää osuvasti valittuna.

Alkuvuoden uutisotsikoita hallinnut Ukrainan kriisi on pahin välienselvittely Venäjän ja länsimaiden välillä sitten kylmän sodan päättymisen. Ukrainalle kuulunut Krimi on Venäjän hallinnassa, Itä-Ukrainan taisteluissa on kuollut tuhansia ja lähes kolmeasataa matkustajaa kuljettanut reittilentokone ammuttiin viime vuoden heinäkuussa alas Itä-Ukrainan yllä.

Loppuvuodesta maailman mielenkiinto on kohdistunut Syyri-an tapahtumiin, siellä eri maiden tai liittoumien toteuttamiin operaatioihin. ISISin ja terrorismin vastaiseen taisteluun. Eu-rooppaa ravistelee maanosan historian pahin pakolaiskriisi sit-ten toisen maailmansodan, joka konkreettisesti koskee myös meitä. Ongelma saattaa kestää vuosikymmeniä. Mahdollista on, että Eurooppaan pystytetään vielä uusia aitoja ja muureja. Historian siipien kahinaa oli havaittavissa myös hetki sitten EU-maiden puolustusministerien vastatessa myönteisesti Ranskan avunpyyntöön terrorismin vastaisessa taistelussa. Kyseessä oli vuoden 2009 perussopimukseen sisältyvän velvoitteen ”auttaa kaikin käytettävissä olevien keinoin” hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kumppania. Eri maiden ”takuiden” lunastaminen selviää myöhempien neuvottelujen jälkeen.

Edellä mainittujen muutaman asian lisäksi historiaan jäävä asia on ollut Logistiikkaupseerit ry:n toiminnan käynnisty-minen ja ensimmäinen toimintavuosi. Niin ikään merkittä-viä tapahtumia on ollut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen syntyminen mittavan organisoinnin ja uudistuksen jälkeen osana uusiutuneita puolustusvoimia. Laitoksen toiminta on käynnistynyt hyvin ja joukkojen tuki ja palvelut on kyetty tur-vaamaan.

Toiminnan vakiinnuttaminen on hyvässä vauhdissa. Turvalli-suusympäristön ja maailman tilanteen johdosta logistiikankin varautumisen suunnitteluun on tuotu uusia vivahteita. Yh-teistoiminta, kumppanuudet ja verkottuminen on kehittynyt hyvään suuntaan niin puolustusvoimien sisällä kuin elinkeino-elämän ja viranomaistahojen kanssa.

Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siksi Logistiikkaupseerit ry:llä on selkeä rooli edistää vahvaa maanpuolustushenkeä, logistiikan kehittämistä, tutkimustoimintaa ja kanssakäymistä. Yhdistys toimii logistiikka-alalla työskentelevien ja logistiikan tehtäviin sijoitettujen upseereiden yhteisenä maanpuolustus-järjestönä.

Vuoden teemaan liittynyt ”verkottunut logistiikka” -seminaari järjestettiin VR:n arvokkaassa miljöössä Helsingin päärautatie-asemalla marraskuun alussa. Tapahtuma onnistui hyvin, jäse-nistöä ja logistiikasta kiinnostunutta väkeä oli paikalla yli 50 henkilöä. Esiintyjien loistavat alustukset käsittelivät teemaa

eri suunnista ja näkökohdista herättäen vilkasta keskustelua. Kiitokset isännille sekä ansiokkaille alustajille.

Iltapäivän kestäneen seminaarin jälkeen pidetyssä yhdistyk-sen syyskokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintasuun-nitelma ja talousarvio. Ensi vuoden toiminnassa korostuu lo-gistiikkaupseerikoulutus ja yhdistyksen pitkät ja kunniakkaat, aina vuoteen 1926 ulottuvat perinteet. Tulevan vuoden 2016 teemana on ”Logistiikkaupseerikoulutus 90 vuotta”, mikä tu-lee värittämään toimintaa monin tavoin.

Juhlavuoteen liittyen työn alla on Huoltopäällikkö 2016 kirjan julkaisu syksyllä. Niin ikään on yhdessä puolustusvoimien kanssa valmisteilla logistiikkaupseerikoulutuksen sekä logis-tiikkaupseeriyhdistyksen 90-vuotisen historian juhlatapahtuma 30.9.2016 Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa Santahaminas-sa. Päiväjuhlan sekä iltajuhlan lisäksi päivän ohjelmaan sisäl-tyvät myös yhdistyksen sekä valtuuskunnan syyskokoukset.

Toinen merkittävä tapahtuma tulevana vuonna on sveitsiläis-ten kumppaneiden vierailu Suomeen syyskuun toisella vii-kolla.. Vuoden 2016 Huoltotapahtuma toteutetaan yhdessä vieraittemme kanssa, joten tarjolla on taatusti mieleenpainu-vaa toimintaa ja tällä kertaa perinteistä kansainvälisemmässä hengessä. Tapahtuma järjestetään lauantaina 17.9.2016. Pyy-dän laittamaan päivämäärät kalentereihinne.

Haluan kiittää kaikkia Teitä Logistiikkaupseeriyhdistyksen jä-seniä, sen toimintaan osallistuneita sekä sen toimintaa tuke-neita henkilöitä, organisaatioita ja yrityksiä. Erityisesti haluan kiittää yhdistyksen toimihenkilöitä sekä sen valtuuskunnan jäseniä yhteiseen yritykseen antamastanne panoksesta. En-simmäinen tulosvuosi uuden nimen alla Logistiikkaupseerit ry:nä on takana. Perinteinen yhteistoiminta on jatkunut hie-nosti ja syventynyt verkostojen laajentuessa osana logistiikan kenttää, kuten tavoitteena kuluneelle vuodelle olikin.

Toivotan kaikille teille Rauhaisaa Joulunaikaa ja

menestyksekästä tulevaa juhlavuotta 2016!

Kuluneen vuoden aikana on usein kuultu arvio, että elämme suurinta murrosta toisen maailmanso-dan jälkeen. Tähän on monta syytä. Lama on jatku-nut jo vuosia ja valtio joutuu ottamaan jatkuvasti lisää lainaa. Sodat Lähi-idässä ja Afrikassa ovat sy-sänneet liikkeelle ennen näkemättömän pakolais-uuden, joka on yltänyt Suomeen saakka. Syyrian sota heijastuu naapurimaihin tavalla, joka herättää levottomuutta.

Ei uutta auringon alla. Rooma miehitti muinoin Israelia. Ihmi-set joutuivat lähtemään kodeistaan. Kaikki paikat olivat täyn-nä kulkijoita. Lapsia syntyi. Yksi heistä sai paikan eläinten syöttöhäkissä. Hänestä sanottiin: ”Teille on syntynyt Vapah-taja”. Lähestyvä joulu tuo toivon siitä, että elämässä on vielä hy-viä asioita, jotka pitävät pintansa muutosten keskellä. Joulu on sellainen. Sitä on vietetty historian kuluessa vielä paljon vaikeampina aikoina kuin nyt. Joulu muistuttaa rauhasta, si-simmän rauhasta levottomuuksien keskellä. Tätä sisimmän rauhaa ei voi ulkoinen rauhattomuus horjuttaa. Mielessä on levollinen ajatus: Kävi minulle kuinka tahansa, olen lopulta hyvässä turvassa. 70 vuotta sitten vietettiin ensimmäistä rauhan joulua viiden sotavuoden jälkeen. Monenlaiset sodan muistot varjostivat vielä joulun viettoa. Useimpien lähipiiristä joku oli kaatunut tai haavoittunut. Mitä joulun vietto merkitsi tuolloin? Rauhan ja hyvän tahdon juhla oli kuin loistava lyhty pimeydessä tai paljon kaivattu levähdyshetki raskaan arjen keskellä. Joulua voitiin monissa perheissä vihdoin viettää kodin ja perheen juhlana.

Joulussa perheen yhteys, yhteiset ateriat ja lahjojen jako merkitsivät paljon. Silti syvemmän merkityksen juhlinnalle an-toi joulun sanoma. Sama joulun sanoma on tuonut jouluilon kaikkina aikoina erilaisiin olosuhteisiin: ”Älkää pelätkö. Minä ilmoitan teille suuren ilon.”

Näillä sanoilla joulun ilouutinen kerrottiin ensimmäiseksi pai-menille raskaan työnsä ääressä. Jumala ei ole jättänyt ihmi-siä yksin sotien, levottomuuksien ja kärsimyksen keskelle. Jumala itse on kanssamme. Hän on antanut ainoan Poikansa syntyä ihmiseksi, ettei hän olisi kaukana yhdestäkään ihmi-sestä. Jeesus syntyi Joosefin ja Marian perheeseen keskellä raskasta matkaa, ilman kodin turvaa – kuin evakkolapset Suo-messa. Joissakin maissa syödään joululeivonnainen, joka on kuin ka-palokäärö. Näin konkreettisesti joulun sanoma otetaan sisim-pään. Saman sanoo rakastetuksi tullut suomalainen joululau-lu: ”Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.” Myös nykyajan ihminen on monien huolten ja ahdistusten uuvuttama talousvaikeuksien, työttömyyden, yksinäisyyden ja sairauden keskellä. Siksi moni meistä kaipaa vastapainoksi joulun iloa ja rauhaa, sanomaa Jumalan rakkaudesta ja Jee-suksen syntymästä keskellemme: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?” (Room 8).

Toivotan kaikille Logistiikkaupseeri-lehden

lukijoille perheineen rauhallista joulun viettoa

ja Jumalan siunausta alkavalle vuodelle 2016.

Pekka Särkiö, kenttäpiispa

Joulutervehdys

6

Logistiikkaupseerit ry:n toimin-tasuunnitelman mukainen ja vuoden teemaa ”verkottunut lo-gistiikka” tukeva seminaari jär-jestettiin rataverkoston ytimessä - VR:n hienoissa tiloissa Helsingin päärautatieasemalla. Seminaarin esitykset niveltyivät teeman ym-pärille, käsitellen sitä eri näkökul-mista ja laaja-alaisesti. Paikalla oli noin 50 kuulijaa. Seminaarialus-tajien hyvät esitykset herättivät vilkkaan keskustelun, joka täy-dentyi seminaarin lopuksi pide-tyssä paneelikeskustelussa. Vielä kerran suuret kiitokset isännillem-me sekä ansiokkaille esiintyjille.

Insinöörieverstiluutnantti Markku Köpsi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta avasi seminaarin esityksellä, joka käsitteli Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä te-kevien yritysten määrittelyä kumppanei-hin ja strategisiin kumppaneihin. Esityk-sessään Köpsi kuvasi, miten määrittelyä on tehty ja miten kumppanuuksien ja verkoston johtamisen kehittämisellä pyri-tään parantamaan ja selkeyttämään PV:n ja kumppaneiden välistä yhteistoimintaa.

Verkottunut logistiikka -seminaari 2.11.2015Teksti: MAJ Timo Hesso, EV Timo Saarinen

Puheenjohtaja avaa seminaarin.

Johtaja Ilkka Seppänen Transpointilta toi esille, että VR:n toiminnassa kes-keistä on asiakaslähtöisyys, kilpailukyky, kasvu ja perusasioiden kuntoon laitta-minen. VR Groupilla on kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta matkustajaliiken-teestä huolehtiva VR, logistiikkaa har-joittava VR Transpoint ja infraan erikois-tunut VR track. Toimitusketjun hallinnon helppous nähdään kilpailuetuna. Ehkäpä mielenkiintoisin tieto oli VR:n kansainväliset toiminnot ja painottumi-nen erityisesti Venäjän suuntaan. Toi-mimista helpottaa sama raideleveys. Venäjä nähdään isona mahdollisuutena VR:n kehittymisen näkökulmasta, mikäli ulkomaankauppa Venäjän kanssa kehit-tyy. Kotimaassa raiteilla tapahtuvaa kil-pailua ei vielä ole, mutta kovaa kilpailua käydään matkustajaliikenteessä linja-autoja ja henkilöautoliikennettä vastaan. Seppäsen näkee tulevaisuuden trendinä modulaariset kuljetusjärjestelmät.

Verkottumisen ja verkostoitumisen käsitteet

Everstiluutnantti Janne Rautiainen Puo-lustusvoimien tutkimuslaitoksesta lä-

hestyi seminaarin teemaa tieteellisellä pohdinnalla, mitä käsitteet verkottumi-nen ja verkostoituminen tarkoittavat, miten ne liittyvät toisiinsa ja mitä eroja ne pitävät sisällänsä. Rautiainen koros-ti, että keskeinen hyöty muodostuu tie-don vaihdosta. Verkottuminen tukee verkoistoitu-misen prosessia. Rautiaisen mukaan myös logistiikan toimintaympäristö muuttuu, ja muutoksessa on oltava mu-kana. Informaatioulottuvuuden nähdään edelleen kasvavan. Esitys loi hyvän pohjan muiden esiintyjien verkostoitu-mista ja verkottumista käsitteleviin esi-tyksiin.

Tekniikan kehitys on todella huimaa ja se tulee mullistamaan myös logistista maailmaa

Toimitusjohtaja Markus Henttinen LOGY:stä (Suomen Osto- ja Logistiik-kayhdistys) kertoi tulevaisuuden näky-mistä ja logistiikan kehitystrendeistä. Tekniikan kehitys on Henttisen mielestä tällä hetkellä todella huimaa ja mm 3d tulostus tulee mullistamaan myös logis-tista maailmaa. Sähköiset tunnisteet ja

7

koodit ovat kovaa vauhtia kehittymässä ja tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden logistisia järjestelmiä kehitettäessä. Toimitusketjujen älykkyys ja läpinä-kyvyys lisääntyvät. Henttisen mukaan menossa on kaupan ja teollisuuden ra-kennemuutos, joka näkyy verkkokaupan lisääntymisenä. Verkkokaupan vaikutuk-set ovat laajemmat kuin yleensä ajatel-laan. Väliportaiden poistuminen vaikut-taa vähittäiskaupan ja kivijalkaliikkeiden lisäksi myös mm. tukkukauppaan, ve-rotulojen kertymiseen sekä työllisyy-teen. Henttinen kertoi myös oman yh-distyksensä tarjoamista koulutusmah-dollisuuksista, joista osa sopisi myös Puolustusvoimien palkatun henkilöstön täydennyskoulutukseen.

Yritysten riskit on pyrittävä minimoimaan taloudelliset realiteetit huomioiden

Apulaisprofessori Markku Tinnilä Aalto yliopistosta piti seminaariesitelmän ver-kostojen johtamiseen liittyvästä prob-lematiikasta. Tinnilän mukaan toimin-taympäristöt, joissa yritykset toimivat ovat muuttuneet todella paljon ja toi-mintaympäristön hallinta yritykselle on haasteellista ja jopa mahdotonta. Yritykset pitävät helposti itseään liian merkittävinä ja vaikutusvaltaisina toimi-joina omassa toimintaympäristössään (aurinko verkostonsa keskellä). Kysymys kuuluukin; kuka oikeasti johtaa verkos-toa? Haasteita tulee muun muassa sii-tä, että yrityksillä alihankkijoilla / vast. ei ole juuri enää omaa varastomateriaalia vaan turvaudutaan kumppaneihin, jotka saattavat olla maantieteellisesti hyvinkin etäällä ja monissa eri suunnissa. Näin esimerkiksi myrsky Taiwanissa yrityksen kumppanin toimialueella saat-taa aiheuttaa Suomessa toimivalla yri-tykselle haasteita yrityksen kriittisten materiaalien toimituksiin ja saatavuu-teen liittyen. Edellä mainitussa esimer-kissä on tarkasteltava erityisesti sitä, minkälaiseksi Taiwanissa oleva yritys näkee Suomessa toimivan yrityksen roolin omassa toimintaympäristössään.

Onko Suomessa toimiva yritys Taiwanin yrityksen kannalta toimituksien järjes-tyksessä ensimmäinen vai vasta joskus myöhemmin toimituksia saava yritys. Yrityksien on kiinnitettävä huomiota verkostoitumisen riskeihin ja pyrittävä minimoimaan tunnistetut riskit taloudel-liset realiteetit huomioiden. Eräs verkot-tumisesta johtuva Riski Tinnilän mukaan on myös se, että tiettyä ydinosaamista saatetaan yrityksen kannalta menettää ja tämä saattaa jossakin tilanteessa kostautua. Tinnilän mukaan julkisten or-ganisaatioiden eräs haaste on se, että kilpailutus itse asiassa johtaa kilpailun vähenemiseen, jolloin avointoimittajien valta kasvaa. Yrityksen tulisikin tunnis-taa omat ydintehtävät ja pitää niistä kiinni. Lisäksi yrityksen tulisi myös tun-nistaa omat vaikutusketjut ja niihin si-sältyvät riskit.

Everstiluutnantti Janne Rautiainen lähestyi teemaa tieteellisellä pohdin-nalla.

Markus Henttinen valottaa tulevaisuu-den näkymiä.

8

Yksittäisten uhkien tunnistaminen ja eliminointi on kybermaailmassa erittäin haastavaa

Jarno Limnèll, Aalto yliopiston profes-sori ja johtaja Insta DefSec, käsitteli omassa esityksessään kyberturvallisuut-ta, aloittaen esityksen otteilla Ilkka Re-meksen tuoreimmasta kirjasta Jäätynyt helvetti. Kirjan kuvaus voisi olla totta –pelottavaa. Limnèllin mielestä jokaisen tulisi tiedostaa, että kybertoiminta on jat-kuvaa jo nyt tälläkin hetkellä ja siksi myös kyberturvallisuus on keskeinen osa nykypäivää. Taistelukentän rajoja testaillaan päivittäin ja ne hämärtymät moninaisen toiminnan taakse. Tieto-turvan perusasioita ovat päivityksien ajan tasalla olo, henkilöstön koulutus sekä asennekasvatus, joista kaikista on huolehdittava. Yksittäisten uhkien tunnistaminen ja eliminointi on kybermaailmassa erittäin haastavaa. Yritysten ja myös Puolustus-voimien kannalta keskeistä on kriittisen tiedon suojaaminen sekä toiminnan jat-kuvuuden suojaaminen. Tiedon mene-tyksen ja vakoilun lisäksi tietoa voidaan manipuloida. Pohdittaessa kyberturvallisuutta on todettava, että erilaisia toimijoita on pal-jon ja heillä kaikilla on erilaiset moti-vaatiot. Nämä lukuiset toimijat erilaisilla motivaatioilla varustettuina luovat erit-täin haasteellisen toimintakentän kyber-turvallisuuden kannalta. Limnèllin mukaan suojautuminen ky-ber-hyökkäyksiltä ei voi perustua pelkäs-tään tekniseen kehitykseen. Tietty ”ky-ber-omavaraisuus” on oltava yrityksellä itsellään, ja mieluiten olisi käytettävä kotimaisia osaajia, joiden taustoja pys-tytään hivenen tarkemmin kartoittamaa. Kyber-omavaraisuus on huoltovarmuutta.

Luennoitsijat

Seminaaaripaikka

9

Mielenki intoisena esimerkkinä Limnèll nosti esiin erikseen tiedon omistajuuden ja tiedon hyväksikäytön. Esimerkkinä omistajuudesta ja tiedon hyväksikäytöstä hän nosti esiin sy-kemittari / älykello yhdistelmät, jotka keräävät tietoa käyttäjästään laitteen valmistajalle ja tallentavat tämän tiedon pilvipalveluihin. Kuka pystyy käyttämään tämänkal-taisesti hankittua tietoa hyväkseen ja miten hän sitä käyttää hyväkseen ja ennen kaikkea miten tämä tieto on suojattu. Limnèll otti myös kantaa ny-kyiseen lainsäädäntöön ja totesi, että muuttuvasta toimintaympäristöstä joh-tuen on lainsäädännöstä vaikea tehdä pitkäkantoista ja toimivaa, mutta toi-saalta pelisääntöjen on oltava selkeät. Kyberturvallisuus on digitaalisen maa-ilman, toiminnan jatkuvuuden, tiedon sekä yksityisyyden turvaamista.

Esityksiä kuunnellaan keskittyneesti.

Jarmo Limnell kuvaa kybertoimintaa esityk-sessään.

Käytäväkeskusteluja käytiin innokkaasti.

10

Monikansallinen logistiikkahar-joitus LOGEX15 järjestettiin Ser-biassa 4.-15.5.2015. LOGEX15 kuuluu kansainväliseen Logis-tics Exchange yhteistoimintaoh-jelmaan. LOGEX-harjoituksia on järjestetty vuodesta 2007 alkaen ja tämänkertainen harjoitus oli järjestyksessään viides. Harjoi-tukseen osallistui henkilöstöä yh-teensä 13:sta eri maasta, Suomi mukaan lukien.

LOGEX15-harjoitukseen osallistui kah-deksan suomalaista. Henkilöstö saa-pui Pääesikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta ja Merivoimien esikunnasta. Osa joukosta ei ollut en-nestään tuttuja keskenään, mutta tutus-tumisen jälkeen joukko löysi yhteisen sävelen nopeasti. Suomi osallistui har-joituksessa sekä harjoitusjoukkoon, että johto- ja peliorganisaatioon. Muista val-tioista harjoitusjoukoissa olivat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedo-nia, Montenegro, Moldova ja Ruotsi. Johto- ja peliorganisaatiossa olivat Suo-men lisäksi edustettuina Tsekki, Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia sekä Yhdysvallat. Harjoitus- ja johto-osien yhteisvah-vuus oli noin 80 henkilöä. Edellä mainit-tujen osallistujien lisäksi harjoituksessa oli mukana asiantuntijoita sidosryhmis-

Suomalaiset Serbiassa – ko kemuksia LOGEX15- harjoituks esta

tä. Tietysti harjoituksessa oli mukana myös isäntämaa Serbia, joka vastasi harjoituksen isäntämaatuen järjestelyis-tä. Serbian joukot olivat erittäin vieraan-varaisia ja isännöintiin oli selvästi pa-nostettu. Lista LOGEX15-harjoituksen tavoit-teista on kattava, mutta lyhyesti voi-daan sanoa, että tavoitteena oli kou-luttaa ja perehdyttää henkilöstö toimi-maan NATO:n toimintamallien mukai-sesti monikansallisen prikaatin viiteke-hyksessä. Harjoituksessa harjoiteltiin muun mu-assa yhteisen operaation suunnittelua eri vaiheissa, NATO:n johtamisraken-netta, toimialatyöskentelyä, RSOM-prosessia (Reception, Staging and On-ward Movement - tavaran vastaanotto ja edelleenlähetys) sekä huoltotilanne-kuvan ylläpitämistä. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen valtion kansallista suoritusky-kyä sekä suorituskykyjen yhteensovitta-mista eri kansallisuuksien kesken.

Opiskelua ja harjoittelua monesta näkökulmasta

Suomalaisten harjoitus alkoi matkustus-päivällä sunnuntaina 3.5.2015. Saapu-minen perille tapahtui myöhään illalla. Seuraavana aamuna aloitettiin harjoitus avajaistilaisuuksilla. Harjoitusjoukko toi-

votettiin tervetulleeksi ja joukolle kerrot-tiin yleistä informaatiota harjoituksesta ja käytännön järjestelyistä. Avajaistunnelmien ohella joukkoa pe-rehdytettiin tulevaan toimintaan luen-noilla ja antamalla aikaa omatoimiseen opiskeluun. Perehtymisen aikana käytiin läpi muun muassa harjoitusskenaario, tuleva ohjelma, organisaation osia ja harjoituskäskyn sisältöä. Ensimmäisen viikon loppupuolella aloitettiin harjoituksen pelaaminen. Ske-naarioksi oli luotu kuviteltu kriisitilanne Afrikan valtiossa, missä oli aiheutunut suuria levottomuuksia ja kuolonuhreja kapinoiden vuoksi. NATO/PfP -joukot (NATO-rauhankumppanuusjoukot) olivat osallistumassa toimintaan YK:n mandaa-tilla valtion tilanteen vakauttamiseksi. Koska harjoitus oli logistiikkaan kes-kittyvä, keskeisimpiä harjoitusjoukon teemoja olivat monikansallisten jouk-kojen siirtäminen integraatio- ja kou-lutusalueelle, joukkojen siirtäminen ja sijoittaminen toiminta-alueelle, varustei-den ja toimitusten saaminen toiminta-alueelle sekä logistisen ketjun luominen ja varmistaminen. Kaikki toimintatavat harjoiteltiin NATO:n toimintamallein. Harjoitusrytmi oli nopea. Pelitilanne kehittyi päivittäin niin sanotuilla aikahy-pyillä, eli tilanne saattoi siirtyä edellisen ja seuraavan päivän välillä kuvitellusti

Toimialojen työpisteet LOGPLANS-osastolla. (Kuva: Toni Arosuvi)

11

Suomalaiset Serbiassa – ko kemuksia LOGEX15- harjoituks esta

Serbian pääministerin vastaanottotilaisuus vierailupäivänä. (Kuva: Harjoitusjoukko)

Harjoitusjoukko yhteisessä puhuttelussa. (Kuva: Toni Arosuvi)

12

kymmeniäkin päiviä. Tämä mahdollisti sen, että skenaario kehittyi harjoituk-sen edetessä olennaisiin kohtiin, eikä toiminta keskeytynyt odotuksen vuoksi. Harjoituksen edetessä toimintaa ja ryhmityksiä mietittiin muuttuvien tilan-teiden mukaan. Logistiikan suunnittelu-keskuksen (LOGPLANS) pureksittavana oli esimerkiksi erillisen logistiikkakomp-panian irrottaminen kaikista harjoitus-joukoista sekä sen sijoittaminen keskei-selle paikalle. Lisäksi suunniteltiin mm huoltoreittejä, evakuointeja ja erilaisia vaihtoehtoja kuljetusten toteuttamiselle. Logistiikan operaatiokeskus (LO-GOPS) vastasi vastaavista asioista kuin LOGPLANS, mutta lähempänä operaa-tion ajankohtaa. LOGOPS käytännössä teki viime hetken suunnittelun ja seu-rasi meneillään olevaa tilannetta. FIN NSE (Finnish National Support Element) vastasi kansallisen tuen järjestelyistä ja toimitti tarvittaessa informaatiota suun-nitteluryhmille suomalaisista joukoista ja niiden varustuksesta. EXCON (Excer-cise Control) oli harjoituksen johto-osa, joka vastasi varsinaisesta harjoituksen läpiviennistä ja suunnitteli peliin liittyvät tilannekuvaukset (tapahtumat ja sattu-mat). Edellä mainitut neljä organisaa-tion osaa olivat ne, joihin suomalaiset osallistujat olivat sijoitettu.

Oheisohjelmaa ja merkittäviä vierailuja

Harjoituksen ohella pidettiin useita tee-mapäiviä. Sunnuntaina 10.5 järjestettiin ”Professional Military Education day”. Päivän tarkoituksena oli sivistää harjoi-tusjoukkoa Serbian historian suhteen. Päivä aloitettiin vierailulla Jugoslavian

historian museoon (Museum of Yugo-slav history). Museokäynnin aikana vie-railtiin Josip Broz Titon mausoleumilla (House of Flowers) sekä itse museora-kennuksessa (25th May Museum). Museon jälkeen matka jatkui yhteen maailman suurimmista ortodoksikirkois-ta (St Sava Church). Kirkossa päästiin näkemään sisätiloja aina kellarikerrok-sesta alkaen. Kirjaimellinen huipentuma oli päästä näkemään maisemia kirkon katolta, joka sijaitsi noin 70m korkeu-dessa. Viimeisenä vierailukohteena oli Bel-gradin sotilasmuseo (Military museum). Museossa oli kattava kokoelma soti-lashistoriaa aina ritarien keskiaikaisesta varustuksesta nykypäivän moderneihin aseisiin. Museon pihalla oli paljon eri-laisia asejärjestelmiä ja vaunuja. Museo sijaitsi vanhan Belgradin linnoituksen muurien sisällä, mikä loi paikalle oman tunnelmansa. Sunnuntain vierailukiertue päätettiin yhteiseen lounaaseen sekä omatoimiseen Belgradiin tutustumi-seen. Tiistaina 12.5 ohjelmassa oli DV-day (Distinguished Visitors day). Päivän ai-kana harjoitusjoukon luona vierailivat Serbian pääministeri Aleksandar Vučić sekä puolustusministeri Bratislav Gašić. Serbian asevoimien edustajina olivat Pääesikunnan päällikkö kenraali Ljubiša Diković ja logistiikkapäällikkö prikaatiken-raali Željko Ninković.

Vierailu sai runsasta mediahuomiota. Vierailijat kävivät yleisen esittelyn ja keskusteluiden lomassa tutustumas-sa harjoituksen järjestelyihin ja henki-löstöön. Pääministeri Vučić kiersi koko harjoitusjoukon läpi kätellen kaikki osal-

listujat. Allekirjoittanut sai kuulla muun muassa hyviä mainintoja Suomesta ja sen maisemista.

Hieno kokemus

Henkilökohtaisesti sanottakoon, että harjoitus oli erittäin hyvä kokemus. Kaksi viikkoa työn parissa meni yllättä-vän nopeasti. Työskentelyrytmi oli so-piva, vaikka päivät olivat joskus pitkiä. Itselleni harjoitus oli ensimmäinen ul-komaan työkokemus. Oli hyvä päästä näkemään, miten asioita suunnitellaan ja toteutetaan ”muualla maailmassa”. Monikansallisia toimintamalleja oppii parhaiten aidossa oppimisympäristössä. Kielitaitokin karttui harjoituksen ohella. Mikään ei vastaa englannin puhumisen ja kuulemisen harjoittelua niin hyvin, kuin aito vuorovaikutus ihmisten kes-ken. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, näen verkottumisen ja ihmisiin tutus-tumisen hyvänä asiana. Logistiikka pe-rustuu pitkälti eri toimintojen ja niiden toteuttajien tuntemiseen. Harjoitus sujui kokonaisuudessaan hyvin ja sen pohjalta luotiin palautteet sekä kattava harjoituskertomus. Harjoi-tusjoukko koki LOGEX15-harjoituksen mielekkääksi. Harjoitus antoi varmas-ti hyvää kokemusta niin vanhemmille, kuin nuoremmillekin osallistujille.

Toni ArosuviKapteeniluutnanttiKirjoittaja palvelee osastoesi-upseerina 2. Logistiikkarykmentin esikunnassa.

Harjoitusjoukko tutustumassa Jugoslavian historian museoon. (Kuva: Harjoitusjoukko)

Logistiikkaupseerit_4_2015_LOGY_outlines.indd 1 27.11.2015 14:16:25

14

Varusmiesaikana huoltomiestä pidettiin kyvyttömänä taistelija-na tai rimanalitussuoritusta juo-nivana soppamiehenä. Väinö Lin-nan teos ”Tuntematon Sotilas” - kuvaa huoltomiestä ratsullaan silakoita ja nahkasaappaita kul-jettavana, niukkuuden jakajana ja mahdottomuuteen alistettuna so-tamiehenä. Mutta mikä se sem-moinen huoltomies sitten oikein on? Vuonna 2010 tipahti luukusta käsky saa-pua reservin kertausharjoituksiin, joiden starttipaikkana oli silloinen Itä-Suomen huoltorykmentti Kouvolassa. Aselaji oli vaihtunut jalkaväkitiedustelusta huol-toon ja terminologiat menivät kokonaan uusiksi. Tässä vaiheessa puolustusvoi-mien toiminnan kokonaisvaltaista uudis-tumista oli meidän ryhmämme nimitet-tynä huollon johtoportaaksi ja teesinä toimi yölinnun lentävä lause: –”sitä saa mitä tilaa”. Mitä nämä muutokset, teesit, termit ja harjoitukset sitten pitivät sisällään? Taistelevat joukot muuttuvat koko ajan pienemmiksi, mutta samalla liikkuvam-miksi. Joukot tarvitsevat koko ajan huoltoa ja materiaalia, aina kulloisenkin painopisteen mukaisesti. Jotta tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan, niin myös huollon ja kaikkien sen eri osien tulee mukautua tarpeeseen. Miten tämä kaikki on mahdollista ja miten me rerviläiset tähän kuvioon sulaudumme? Konttikalusto, johon tu-tustuimme jo ensimmäisessä harjoituk-sessa, oli sykähdyttävä! EMP-suojatut kontit LCD-näytöillä ja räkillinen ser-verimoduleita antoi ensivaikutelman Bond-elokuvasta. Tässä kohtaa viimeis-tään ymmärtää sodankäyntiin liittyvän tietoteknisen muutoksen ja sen aset-tamat vaatimukset myös sille ”rätei ja lumpui”-miehelle.

Hevosesta he likopteriin Kaluston ollessa kohdallaan ja käyt-tötarpeeseensa sopiva, heräsi enää kysymys ”palveluntuottajista”, eli henki-löstöstä. Ensimmäisestä harjoituksesta lähtien on ryhmä ollut n. 50/50 kanta-henkilökunta ja reserviläiset. Joukosta on löytynyt jo alkumetreiltä lähtien is-kukykyinen osaaminen niin sotateknii-kasta kuin myös siviilimaailman kaikis-ta tieteen ja taiteen lajeista. Näistä on yhdessä syntynyt kombinaatio, jossa toinen toistaan tukien on päästy huol-lon ja logistiikan ydinosaamiseen ja sen siirtämiseen poikkeusoloihin. Logistiikka on nyt päivän termi. Tätä sanaa viljellään siviilimaailmassa tuon tuosta ja tavaroiden on liikuttava ennä-tysnopeasti, maailman perustuessa ta-louskasvuun. Tilaat nettikaupasta tava-ran, saat seurantakoodin, seuraat tava-

ran etenemistä terminaaleittain aina ko-tiovellesi saakka. Näin se homma pelaa ja kauppa käy. Mutta miten se tapahtuu vihreällä puolella? PV:n muutoksen myötä huolto nimi on vaihtunut logistiikaksi ja kohti siviili-maailman ”tapoja” ollaan menossa. Vi-hollisen epäsuora tuli tai ilmaiskut aihe-uttavat jonkinmoisia haasteita tilaus-toi-mitusketjulle, mutta silloinkin kysymys on ajoituksesta. Liikkuvien joukkojen täydentäminen, taistelukyvyn palautta-minen, TVÄL-tarvikkeiden toimittaminen, oman toiminnan suojaaminen, evaku-ointi, kunnossapito, kaatuneiden huolto jne. pitää tehdä paineen alla, nopeasti, tehokkaasti ja epäonnistumisiin ei ole varaa. Kuulostaa taantumassa taistelevi-en pienyrittäjien SWOT-analyysiltä.

Kuvat: SA-kuva

15

Hevosesta he likopteriin Tulevaisuudessa nähdään, voinko yk-sittäinen taistelija tilata poterosta PDA-laitteellaan itselleen rynnäkkökiväärin taistelijakohtaisen tuliannoksen ja saa sen radio-ohjattavan helikopterin toimit-tavana vai onko: ”TUOTE TILAPÄISESTI LOPPUNUT” Logistiikkajoukkojen esikuntatyöt ja niihin liittyvät valmistelut ovat hy-vin keskeisessä osassa sotatoimien suunnittelua. Tästä syystä tunnenkin tehtäväni tärkeäksi ja olen ylpeä saa-dessani kuulua juuri siihen joukkoon, porukkaan ja työyhteisöön, johon olen sijoitettuna! Reservin luutnantti Ville Hirvonen Taistelija tuliasemassa. Saako hän PDA-laitteen tilauksella rynnäkkökiväärin tuliannoksen

radio-ohjattavalla helikopterilla tuliasemaansa?

16

Logistikkapataljoonan kertaus koulutusTähtäin soljen kohdalle, hokema kuvaa hyvin logistiikka miehen toimenkuvaa, jonka ensisijainen tehtävä on toimittaa joukoil-le ruokaa, juomaa ja ammuksia, mutta hyvänä kakkosena tulee tehtävä suojata oma toiminta. Tätä kaikkea harjoiteltiin Logis-tiikkapataljoonan Tornado kerta-usharjoituksessa. Tornado toimi Logistiikkapataljoonam-me esikunnalle valmistavana harjoituk-sena tulevan kevään koitoksia ajatel-len. Kerrattua tuli niin tilaus-toimitus-ketju, joukkomme taktinen ja strategi-nen toiminta osana Taistelutapa 2015 menetelmää. Kävimme läpi logistiikkajoukkojen ra-kennetta ja suorituskykyjä, perinteisiä rynnäkkökivääri ammuntoja unohta-

matta. Osana harjoitusta meille avattiin myös siviilipuolen yritysten varautumis-valmiutta sillä pääsimme tutustumaan Suomen Huoltovarmuuskeskuksen polttonesteiden varmuusvarastointiin ja jakelulogistiikkaan toimipaikkavierailun muodossa. Tärkeä osa logistista ketjua onkin si-viilipuolen logistiikan yhteensovittami-nen puolustusvoimien tarpeiden kans-sa. Vähintään yhtä tärkeää on muun siviiliosaamisen mm. paikallistuntemuk-sen hyödyntäminen esimerkiksi mietit-täessä kuljetusreittejä ja joukkojen si-joittelua. Tästä syystä Logistiikkapataljoonan esikunnan epähomogeenien koostu-mus eri osa-alojen ammattilaisista luo loistavat edellytykset toimivan esikun-nan henkilöstörakenteelle. Tai, kuten Komentajamme asian ilmaisi: Emme

tarvitse sooloilijoita vaan duuri sävel saadaan aikaiseksi yhteen hiileen puhal-tamalla. Hyvässä bändissä onkin mukava soit-taa, ts. kun joukko on hyvin yhteen hitsaantunut myös uusien jäsenten mu-kaan ottaminen käy jouhevasti. Hyvä joukkuehenki on edellytys myös lujan taistelutahdon ylläpitämiselle. Odotammekin jo siis innoilla seu-raavia koitoksia ja niitä hetkiä jolloin ryhmämme moottoriturvat ja ”Stand up-koomikot” pääsevät irti. Oman vas-tapainon tauko- ja väliaikakeskusteluille tuo myös joukkoomme sijoitetun tek-niikantohtorin syväluotaukset akkuteol-lisuuden tulevaisuudesta tai esikuntam-me pastorin kertomukset arjessa vas-taan tulleista raskaammista haasteista. Tästä hyvästä ryhmädynamiikasta jotain kertoo myös harjoituksen päätteeksi to-

Huoltokomppania yhteiskuvassa.

Kuvat: SA-kuva

17

Logistikkapataljoonan kertaus koulutusteutettu palautekyselyn ryhmähengen arvosana 4,8 asteikolla 1…5. Tämänkertaisen harjoituksen ehkä mieliinpainuvin kokemus oli kuitenkin Puolustusvoimien ylipäällikön, Puolus-tusvoimien Komentajan ja muutaman muun kissakaulan vierailu komentopai-kallemme. Mieleenpainuva oli myös Tasavallan Presidentin meille pitämä spontaani kannustuspuhe, jonka sano-maa pureskellessa viimeistään avautui sen tärkeimmän puolustuslinjan, eli kor-vien välin merkitys maamme puolustuk-selle. Ryhmän puolestaLogistiikkaupseerireservin yliluutnantti Heikki Tegelberg Ylipäällikkö kuuntelee tarkkaavaisena esitystä.

18

Veho Hyötyajoneuvot tarjoaa asiakkailleen heidän tarpeiden-sa mukaiset kuljetusten koko-naisratkaisut yhden luukun pe-riaatteella. Sotilasajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laa-tustandardit täyttävä korjaamo-verkosto, varaosien oma keskus-varasto Suomessa sekä yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varmistavat autojen toiminnan myös kriisitilanteissa.

Veho Hyötyajoneuvojen toiminnan kes-kiössä on asiakkaan tarpeiden ymmär-täminen ja tavoitteena on löytää juuri asiakkaan liiketoimintaan sopiva kulje-tusten kokonaisratkaisu. Vehon edusta-maan laajaan Daimler-tuotevalikoimaan kuuluu Mercedes-Benz-hyötyajoneuvot

Veho Hyötyajoneuvot pitää sotilasajoneuvojen pyörät pyörimässä myös kriisitilanteessa

pakettiautoista raskaisiin yhdistelmäajo-neuvoihin ja panssaroituihin erikoisajo-neuvoihin, Setra-linja-autot sekä Fuso Canter -mallisto. Tuotteiden myynnis-tä ja huollosta vastaa oma koko maan kattava myynti- ja huoltoverkosto, joka huoltaa Daimlerin merkkien lisäksi myös Sisu-kuorma-autoja. Yhden luukun palveluvalikoima ei ole ainoastaan siviiliasiakkaiden etuoikeus, vaan palvelee myös Puolustusvoimien kaltaisia erikoistoimialoja. Veho Hyöty-ajoneuvojen laajasta 150 auton Char-terWay-vuokra-autovalikoimasta löytyy ajoneuvot kaikkiin kuljetustarpeisiin, pienimmästä pakettiautosta raskaaseen kuorma-autoon ja linja-autoon saakka. Vaihtoautokeskuksissa ympäri maan on jatkuvasti myytävänä suuri valikoima laadukkaita vaihtoautoja. Palveluvalikoi-

man täydentävät rahoitus-, pesu- sekä kuljettaja- ja ammattipätevyyskoulutus-palvelut.

Sotilasvarustelut ajoneuvoihin suoraan tehtaalta Mercedes-Benzin sotilasajoneuvomal-listosta löytyy kuljetusratkaisut niin logistiikkaan kuin taistelualueelle. Mal-listo kattaa ajoneuvot pakettiautoista ja maastohenkilöautoista aina järeisiin maastokuorma-autoihin ja panssaroi-tuihin erikoisajoneuvoihin. ”Mercedes-Benzillä on tarjolla laaja mallisto erityi-sesti Puolustusvoimien tarpeisiin sovel-tuvia neli- ja jokapyörävetoisia malleja. Valmistajan sarjatuotantolinjalta saa-daan sotilasvarustelut suoraan tehtaal-ta. Se tarkoittaa asiakkaalle toimitusno-

19

Veho Hyötyajoneuvot pitää sotilasajoneuvojen pyörät pyörimässä myös kriisitilanteessa

peutta, kustannussäästöjä ja huoltovar-muutta”, kertoo Veho Hyötyajoneuvojen erikoismyynnin myyntipäällikkö Mikko Nurmi. Sotilasajoneuvoissa laatu, luotet-tavuus ja huoltovarmuus ovat tärkeitä etuja, kun ajoneuvot palvelevat haasta-vissa erikoistehtävissä jopa 20-25 vuot-ta. Nurmen mukaan Mercedes-Benzin sotilasajoneuvoihin ollaan oltu hyvin tyytyväisiä. ”Ajoneuvot ovat olleet pi-dettyjä niin kotimaan kentillä kuin kan-sainvälisissä rauhanturva- ja kriisinhallin-tatehtävissä”, hän sanoo. Luotettavaa kumppanuutta jo vuosikymmenien ajan koko ajoneuvon elinkaaren ajan Veho Hyötyajoneuvot on ollut Puolus-tusvoimien kumppani jo usean vuosi-

kymmenen ajan. Huollon avainasiakas-päällikkö Erkki Tiaisen rooli kumppanuu-den rakentamisessa Puolustusvoimien ja sittemmin Millogin kanssa on ollut merkittävä alusta lähtien. Veho Hyö-tyajoneuvojen ja Millogin välinen stra-teginen kumppanuussopimus astui voimaan vuoden 2015 alussa. ”Kun uuden sopimuksen myötä siirryttiin val-mistajan huolto-ohjelmiin, on ylihuolta-minen jäänyt pois ja kalusto on koko ajan toimintavarmaa. Puolustusvoimille loppukäyttäjänä se on näkynyt kustan-nussäästöinä sekä toiminnan laadun pa-rantumisena”, Erkki Tiainen kertoo. Hän on myös mielissään siitä, että toimintaa mitataan nykyään enemmän. ”Mittarei-den avulla tiedämme paremmin, mitä asiakas meiltä odottaa”, Tiainen sanoo. ”Käytännön ammattitaito, kokemus ja

reagointikykymme on myös parantunut jatkuvasti pitkän yhteistyön myötä”, hän kertoo tyytyväisenä. Veho Hyötyajoneuvot haluaa panos-taa asiakkaiden ajoneuvojen elinkaaren hallintaan. Siksi se kehittää jatkuvasti omaa huolto- ja korjaussopimustoimin-taa vastaamaan paremmin asiakkaiden-sa tarpeita. FleetBoard-telematiikkajär-jestelmän avulla yhä useamman asiak-kaan auto on kytketty reaaliaikaiseen ajoneuvoseurantaan. Tällä toimintatavalla huoltokorjaamojen on mahdollista kut-sua autoja ennakoidusti huoltoon tai kor-jaukseen ennen kuin kuljettaja edes tie-tää huoltotarvetta. Näin kokonaistehok-kuus paranee, kun huollot ja korjaukset voidaan ennakoida entistä paremmin ja varmistaa tarvittavien varaosien saata-vuus.

Mercedes-Benzillä on laaja ajoneuvomallisto sotilaskäyttöön.

20

Oma koko maan kattava hyötyajoneuvoverkosto kriisivalmiudessa Veho Hyötyajoneuvot toimii ainoana autoalan toimijana ISO 9001 ja AQAP 2110 -laatuvaatimusten mukaan. Asi-akkaan suuntaan tämä näkyy konk-reettisesti korkeat laatuvaatimukset täyttävänä korjaamo- ja huoltoverkos-tona, johon kuuluu 16 Veho Hyötyajo-neuvojen omaa huoltokorjaamoa, jois-ta kuusi toimii myös vauriokorjaamo-na. Lisäksi omaa korjaamoverkostoa täydentää laaja itsenäisten valtuutettu-jen huoltoedustajien verkosto. Sotilasajoneuvojen huoltoon vaadit-tavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja yh-teistyö Huoltovarmuuskeskuksen kans-sa varmistavat autojen toiminnan myös kriisitilanteissa. Veho Hyötyajoneuvot on kriisin sattuessa Puolustusvoimi-en käytettävissä. ”Olemme varanneet huoltovalmiuteen koko korjaamohenki-löstömme, kaluston ja tilat”, Erkki Tiai-nen kertoo. ”Kriisissä kaikki toimitukset vaikeutuvat ja isot maat vielä ehkä vie-vät kuormasta päältä. Oma keskusva-rasto Suomessa on meidän voimavara. Huoltovarmuuskriittisenä yrityksenä pys-tymme myös palvelemaan asiakkaitam-me paremmin”, Tiainen summaa.

Veho Hyötyajoneuvoilla on Suomessa oma keskusvaraosavarasto Daimler-merkeille. Lisäksi Veho toimii Sisu-varaosien globaalina jakelijana.

Veho Hyötyajoneuvojen erikoismyynnin myyntipäällikkö Mikko Nurmi kertoo, että Mercedes-Benzillä on tarjolla laaja mallisto erityisesti sotilaskäyttöön tarkoitettuja neli- ja jokapyörävetoisia malleja.

21

Veho pähkinänkuoressa

Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen vuonna 1939 peruste-tusta perheyrityksestä on kasvanut Suomen suurin autoalan toimija. Veholla on nykyään useita päämie-hiä ja sen liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajo-neuvojen maahantuonnista, vähit-täismyynnistä ja huoltotoiminnasta. Suomen lisäksi Veho toimii myös Ruotsissa ja Baltiassa. Vehon nimi tulee latinasta ja tarkoittaa suomek-si ”minä kuljetan”. Yhtiön liikevaih-to vuonna 2014 oli 1 042 miljoo-naa euroa ja henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 2 026.

www.vehotrucks.fi

Teksti: Nina UschanovKuvat: Veho ja Daimler

Veho Hyötyajoneuvoilla on oma maan kattava huoltokorjaamoverkosto, joka tarjoaa laajat koko ajoneuvon elinkaaren aikaiset palvelut.

JÄSENET HUOMIO!Otamme käyttöömme uuden osoitteemme

www.Logistiikkaupseerit.fi rinnakkaiskäyttö vanhan Huoltoupseeriyhdistys.fi

kanssa lakkautetaan.

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,

täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.

Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2016 mennessä osoitteella:

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitusAsiamies evl Timo VilkkoHonkatie 9 A01400 Vantaa

Lisätietoja: timo.vilkko@gmail.com

22

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiö on nyt to-teuttanut säädekirjan mukaista tehtäväänsä kunnioitettavat 50 vuotta. Logistiikkaupseerina on hyvä tietää, että toimialan niin aktiivi- kuin reservinupseerienkin suorittamaa tutkimusta mahdol-listaa osaltaan ketterä ja kyvykäs säätiö. Sallittakoon nykytilasta informoimisen lisäksi myös kat-saus säätiön historiaan.

Kirjoittaja säätiön asiamies 2006–2015 evl Mauri Etelämäki

Puoli vuosisataa tukea huollon ja logistiikan tutkimukselle – Vilho Wäiniö logistiikan ”Grand Old Man”

Peruspääoman luovutustilaisuus 27.11.1965. Vasemmalta evl Pentti Heino (Huoltoupseeriyhdistyksen pj), evl evp Vilho Wäiniö, PLM:n kans-liapäällikkö kenrl Reino Arimo ja PE:n huoltopäällikkö kenrm Ville-Poju Somerkari (SA-kuva).

Vilho Wäiniön muotokuva löytyy Lahden Upseerikerholta huollon perinnehuoneesta.

Vuonna 1974 edesmennyt Vilho Wäiniö syntyi Helsingissä 31.1.1896. Hän suo-ritti kaupallisen alan peruskoulutuksena muun muassa Suomen liikemiesten kauppaopiston kurssin. Vapaussodassa hän osallistui Tampereen ja Viipurin val-tauksiin Jääkäritykistöprikaatissa. Vilho Wäiniöllä oli myös suora kytkös nykyiseen Logistiikkaupseerit ry:een. Hän suoritti nimittäin vuosina 1926 - 1928 ensimmäisen sotilashallinnollisen kurssin. Tämän kurssin oppilaskunnan toiminnasta aiempi Huoltoupseeriyh-

distys ry katsoo toimintansa alkaneen. Wäiniö toimi myös vuosia yhdistyksen varapuheenjohtajana. Vuosina 1918–1928 Wäiniö palve-li rykmentin talouspäällikkönä. Ennen talvisotaa hän palveli Muonitusvarikon päällikkönä. Talvisodassa hän toimi Pää-esikunnan intendentuuritoimistossa toi-mistopäällikkönä. Intendentuuri-toimiala (tästä siis varusteiden SA-int-leiman myötä lempinimi ”intti”) vastasi mate-riaalin hankinnasta. Jatkosodassa hä-nen vastuullaan oli koko kenttäarmeijan

23

Säätiön 50-vuotisjuhlakokouksen väkeä Helsingissä. Suoraan standaarin takana nykyinen puheenjohtaja ev evp Viljo Holopainen. Entisistä puheenjohtajista hänen vasemmalla puolellaan prkenr evp Hannu Luotola ja oikealla puolella ev evp Leo Puustinen.

muonitus. Erään aikalaisen muistelmien mukaan ”…Wäiniön suurena ansiona oli kekseliäisyys ja taito luoda todella luottamukselliset suhteet niin kansan-huoltoviranomaisiin kuin raaka-aineiden hankkijoihin, ennen kaikkea teollisuu-teen. Hän osasi asettua myös maasto-olosuhteissa toimivan sotilaan kannalle – vaikka raaka-aineet loppuivat ja kulje-tusongelmat vaivasivat. Esimerkiksi yh-teistyössä professorien kanssa Wäiniö kehitti ns. puuronkastikejauheet, joil-la korvattiin miljoonien puuroannosten puuttuva maito ja voi…” Everstiluutnantti Vilho Wäiniö erosi puolustusvoimien palveluksesta vuonna 1945. Hän teki toisen uransa elinkei-noelämän palveluksessa. Johtokunnan jäsenyyksiä kertyi yrityksissä Hellas, Marlin ja erityisesti Huhtamäki Oy:ssä. Wäiniö osallistui useisiin valtioneuvos-ton komiteoihin ja tutustui vuonna 1947 USA:n valtion tutkimuslaitoksiin. Nykytermein poikkeuksellisen laa-ja kokemus logistiikan sotilas- ja sivii-likomponenttien toiminnasta vaikutti osaltaan siihen, että epäitsekkääksi tun-nettu Vilho Wäiniö näki välttämättömäk-si kehittää huoltoupseerien ammattitie-toutta ja -taitoa omin lahjoitusvaroin. Jälleen aikalaisen muistelmia lainaten: ”…sotaväen huoltoasian tutkimus ja ke-hittely olivat kovin tärkeitä kysymyksiä hänelle. Sen hyväksi hän antoi lukuisia kertoja taloudellista apuaan…”

Säätiön toiminta käynnistyy

Everstiluutnantti Vilho Wäiniö luovutti Helsingissä 27.11.1965 peruspääoman

nimeään kantavalle säätiölle. Säätiön toiminnan aloittamisen yhteydessä to-dettiin tutkimustyöstä kiinnostuneiden stipendin anojien vähäisyys. Puolus-tusvoimain komentajan kirjelmä vuon-na 1967 kehotti tekemään ehdotuksia tutkimusaiheiksi. Säätiön tavoitteena oli tukea nimenomaan tutkimuksia, jotka laadittiin muutoin kuin virkatöinä. En-simmäiseksi tuetuksi tutkimustyöksi va-likoitui everstiluutnanttien Salovaara ja Öhman työ ”Elintarvikkeiden suojaami-nen ydinräjähdevaikutuksilta”. Muutoin 1960- ja 1970-luvuilla sää-tiö osallistui ansiokkaiden tutkielmien palkitsemiseen. Valitettavasti säätiö sai myös suru-uutisen. Kutsu viimeiseen il-tahuutoon tuli Vilho Wäiniölle 17.2.1974.1980-luvun alkupuolella säätiö keskittyi varallisuutensa kasvattamiseen. Tälle olikin pian tarvetta, sillä vuosikymme-nen puolivälissä säätiö tuki mittavasti ”Puolustusvoimien huolto 1918–1986” historiikin tekemistä ja julkaisua. Jokai-sen logistiikkaupseerin olisi syytä lukea kyseinen 936-sivuinen ”järkäle” edes kerran urallaan. Nykyrahassa laskettu-na säätiö myönsi kyseiseen työhön yli 28 000 euroa vastaavan summan. Vuonna 1990 tuettiin ensimmäisen kerran myös ulkomaille suuntautunutta opintomatkaa. Kyseessä oli viiden huol-toupseerin Sveitsin opintomatka. Sääti-ön hallitustyöskentelystä ja merkittäväs-tä tukemisesta myönnettävä standaari jaettiin ensimmäisen kerran säätiön 30-vuotisjuhlassa vuonna 1995. Tämän isänmaallisen selkeän tunnusesineen suunnitteli heraldiikan alalla ansioitunut evl Juhani Ruutu.

133 900 hyvää syytä – Sinullekin

Puolivuosisataisella taipaleellaan Evers-tiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupsee-risäätiö on indeksit huomioon ottaen tukenut huoltoupseerien tutkimustoi-mintaa ja siihen liittyvää julkaisutoimin-taa sekä opintomatkoja yhteensä noin 133 900 eurolla. Summaa voidaan pitää merkittävänä. Verrattuna säätiön toiminnan ensim-mäisiin vuosikymmeniin, tuetaan ny-kyään enemmän erillisiä logistiikan täydentäviä opintoja puolustusvoimien ulkopuolella ja ulkomailla. Säätiön sään-nöt ovat mahdollistaneet myös reser-vin upseerien suorittaman tutkimuksen tukemisen. Tutkimustoimintaa ei ole myöskään rajattu Maanpuolustuskorkea-koulun yhteydessä suoritettavaksi. Säätiön hallitus on tehnyt päätök-sensä hyödyntäen puolustusvoimien aktiivipalveluksessa olevien jäsentensä tilannekuvaa, mutta samalla sitoutumat-tomuutensa säilyttäen. 50 vuoden raja-tolpan myötä saavutettu keski-ikäisyys ei ole todellakaan hidastanut säätiön toimintaa. Logistiikkaupseerina lukijan on hyvä tiedostaa mahdollisuutensa hakea apu-rahaa säätiöltä. Vuosittain on tuettu noin kolmesta viiteen hakijaa. Lisätie-toja säätiöstä löydät Logistiikkaupseerit ry:n sivustolta ja vuosittain yhdistyksen lehdestä. Säätiön asiamies vastaa mie-lellään lisäkysymyksiin. Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huol-toupseerisäätiö ottaa muiden säätiöi-den tapaan myös itse vastaan lahjoi-tuksia.

24

Lähdetään liikkeelle historiasta. Instan puolustusliiketoiminta alkoi vuonna 1973, kun Ilmavoimien Varikko oli siir-tämässä mittarikorjaamoaan Härmälän lentokentältä Halliin. Joukko muutto-haluttomia varikkolaisia marssi siihen saakka teollisuuden instrumenttiasen-nuksiin keskittyneen yhtiömme vuonna 1960 perustaneen Finn Mattssonin pu-heille. Herrat löysivät pian yhteisen sä-velen ja Mattsson palkkasi heidät. Näin alkoi ilmailulaitehuolto- ja korjausliiketoi-minta. Vuosien varrella Instaan on han-kittu kaikkien Suomessa käytössä ole-vien hävittäjien avioniikan ylläpitokyky.

Yksi instalainen näkemys huoltovarmuuteen digitalisoituvassa maailmassaTeksti ja kuvat: Insta

ITTH, JADE C2, Link16, Leijona, ITO12, Katanpää-luokka. Kaikki joko käytössä tai tulossa olevia järjes-telmiä, joiden toiminta on pystyttävä takaamaan myös poikkeusoloissa. Ja kaikkien edellä mainittujen järjestelmien tuottama suorituskyky perustuu tietotekniikkaan ja sen toimivuuteen. Mitä huoltovarmuus käytännössä tarkoittaa edellä mainittuihin järjestelmiin liittyen?

Operatiivisessa käytössä olevien lait-teiden osalta on selkeää määritellä, mitä huoltovarmuus tarkoittaa, mitä sen tur-vaamiseksi on tehtävä ja miten toteuttaa nämä tehtävät. Me Instassa voimme sa-noa jo vuosikymmeniä olleemme kiinteä osa Ilmavoimien huolto-organisaatiota. Kokemus on osoittanut meille, että huol-tovarmuuden ylläpito kustannustehok-kaasti mahdollistuu vain erittäin läheisen yhteistyön kautta. Normaalin huolto- ja korjaustoiminnan lisäksi on oleellista päästä osallistumaan erilaisiin harjoituk-siin, jotta opitaan tuettavan organisaati-on toimintatapa, tarpeet ja potentiaaliset

ongelmat sekä pystytään suunnittele-maan tarkoituksenmukainen ja tehokas tuki poikkeusoloja varten. Entäpä sitten tietojärjestelmät? 90-lu-vulle saakka tietojärjestelmät olivat pääosin aseisiin ja erilaisiin lavetteihin kiinteästi liittyneitä stand alone -toteu-tuksia, jotka perustuivat erikoiselekt-roniikkaan ja joihin tehtiin muutoksia pääosin MLU-päivityksissä alkuperäisen toimittajan toimesta. Huoltovarmuusnä-kökulmasta päästiin pitkälle, kun hankit-tiin riittävä määrä varaosia ja osaaminen osien vaihtamiseen sekä järjestelmän testaamiseen.

Instalaisia mukana Puolustusvoimien ampumaleirillä suorittamassa järjestelmien toiminnallisuuden testausta vuonna 2008.

25

Suuri murros tapahtui siirryttäessä moderneihin tietojärjestelmiin, jois-sa käytetään kaupallisia (COTS) kom-ponentteja ja ohjelmistoja. Kun mo-dernit tietojärjestelmät verkotetaan nykyajan vaatimusten mukaisesti kes-kenään, ollaan kokonaisuudessa, jossa kaikki järjestelmät ovat riippuvaisia toi-sistaan. Keskinäisyysriippuvuuksien ver-kostossa järjestelmärajapintojen stan-dardienmukaisuus helpottaa järjestel-mäkokonaisuuden ylläpitoa. Silti usein jonkin järjestelmän tai komponentin muutos tai vaihtuminen, aiheuttaa joko ennakoituja tai ennakoimattomia muu-tostarpeita myös muualle ja välttämättä

esimerkiksi hankittuihin varalaitteisiin ei enää pystytäkään asentamaan tarvitta-via kaupallisia ohjelmistoja. Edellä olevan perusteella on selvää, että niin yksittäiset järjestelmät kuin ko-konaisuus on suunniteltava, toteutetta-va ja hallittava hyvin koko elinkaarensa ajan. Huoltovarmuutta edesautetaan, kun ohjelmistot ja järjestelmät suunni-tellaan ja toteutetaan ylläpidettäviksi. Tätä näkökulmaa on entisestään koros-tettava nykyisen ketterän kehityksen aikakautena, sillä ylläpidettävyys ei mi-tenkään luontaisesti korostu ketterässä kehityksessä ja se on helppo hukata ketteryyden alttarille. Jatkuvien muutos-

ten maailmassa myös täsmällinen kon-figuraationhallinta ja toiminnan laatu ko-rostuu. Lisäksi järjestelmät, niiden osat ja käyttöönotot tulee tuotteistaa siten, että käyttöönotto on toteutettavissa tar-vittaessa käyttäjäorganisaation voimin. Tiivis yhteistyö harjoituksissa on myös tietojärjestelmien osalta olennai-nen osa huoltovarmuuden rakentamis-ta ja ylläpitoa. Vain harjoituksien kautta voidaan aidosti ja tehokkaasti oppia tu-ettavan organisaation toimintatapa, tar-peet ja potentiaaliset ongelmat ja näin pystyään suunnittelemaan tarkoituksen-mukainen tehokas tuki poikkeusoloja varten.

26

Varatoimitusjohtaja Timo Hammarille myönnettiin Huollon ansioristi kesäkuussa 2015.

Nykyinen omistajaperhe: Nora, Markus ja Niklas Mattsson. Kuvasta puuttuu Markuksen sisar Rita Mattsson.

Ei siis mitään erityisen yllät-tävää, kuten ei myöskään siinä, että järjestelmien huoltovarmuutta ei ole ilman osaavaa henkilöstöä ja huoltoon - siis tietojärjestelmi-en osalta ylläpitoon - tarvittavaa materiaalia, josta oleellisimmat varalaitteiden lisäksi ovat kehitys- ja testausympäristöt sekä testivä-lineet. Kansallisesti merkittävästi aiempaa suuremman haasteen muodostaa kuitenkin se, kuinka tarvittava laaja-alainen teknologi-nen osaaminen hankitaan ja yllä-pidetään. Summa summarum: järjestel-mien toimintakunnossa pitäminen vaatii niin asiakkaan toiminnan ja käyttötavan kuin itse järjestelmien ja käytetyn teknologian syvällisen tuntemuksen. Vain tiiviillä yhteis-työllä hankintavaiheesta alkaen voidaan saavuttaa Suomen puolus-tuksen näkökulmasta optimitulos ja tähän yhteistyöhön me Instas-sa olemme sitoutuneet nyt jo kol-mannen omistajasukupolven voi-min. Kiitoksena organisaatiomme määrätietoisesta työstä huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi myönsi Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Huollon an-sioristin varatoimitusjohtaja Timo Hammarille kesäkuussa 2015.

28

Sotilaallinen toiminta lakkasi Hämeenlinnan perinteikkäällä Suomen kasarmialueella viime vuoden lopussa. Kasarmialueen rakennukset ovat tällä hetkel-lä tyhjillään ja ne on myyty pa-ria rakennusta lukuun ottamatta (Kerhoravintola 7 sekä rakennus no 10, jossa toimii henkilöstöä Valtion talous- ja henkilöstöhal-linnon palvelukeskuksesta) muu-tamia kuukausia sitten eräälle yksityishenkilölle, joka on me-nestyksellisesti jatkojalostanut vastaavanlaisia tiloja.

Suomen kasarmialueella ehti kuitenkin toimimaan lukuisia joukkoja ja esikuntia 1850-luvulta lähtien. Niissä palveli vuo-sien saatossa satoja huoltokoulutuksen saaneita upseereita, toimiupseereita sekä erikoisupseereita. Viime vuosikym-menien aikana kasarmialueella toiminei-den esikuntien nimet vaihtuivat tiuhaan tahtiin puolustusvoimien eri organisaa-tiouudistusten yhteydessä. Osa henki-

Suomen kasarmialueen evp-huoltomiehillä oma kerho

löstöstä pysyi kuitenkin samana ja moni huoltomies onnistui palvelemaan ennen eläköitymistään jopa neljässä eri alu-eellisessa esikunnassa; Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Hämeen Sotilas-läänin Esikunta, Läntisen Maanpuolus-tusalueen Esikunta sekä viime vuonna lakkautettu Länsi-Suomen Huoltoryk-mentin Esikunta. Aikanaan edellä mainittujen esikun-tien huolto-osastoissa palvelleet evp-huoltomiehet ovat perustaneet viiti-sen vuotta sitten oman kerhon, jonka nimeksi on vakiintunut ”Hupisektori”. Kerhon perustaminen sai alkunsa pie-nessä evp-porukassa. Erään tapaamisen lopuksi TEKNKAPT evp Mikko Yrjölä to-tesi: ”Mitäs, jos kutsuttaisiin seuraa-vaan kokoontumiseen mukaan muitakin Suomen kasarmilla palvelleita huolto-kamraatteja”. Laitettiin sana kiertämään ja nykyään Hupisektorin tarmokkaalla koollekutsujalla ja toiminta-aktiviteettien ideanikkarilla, MAJ evp Heimo Lamber-gilla, on yli 20:n evp-huoltomiehen yh-teystiedot. Porukan koolle haaliminen ei

ole ollut vaikeata, sillä asuuhan valtaosa Suomen kasarmilla palvelleista huolto-miehistä edelleen Hämeenlinnassa tai sen lähituntumassa. Hupisektori on kokoontunut hyvällä osallistumisprosentilla eri aktiviteettei-hinsa viisi – kahdeksan kertaa vuodes-sa. Hupisektorin syntyyn ja aktiiviseen osallistumiseen ovat vaikuttaneet var-maan suurelta osin samat syyt, jotka liittyivät aikanaan Huoltoupseeriyhdistys ry:n perustamiseen; voimakas yhteen-kuuluvaisuuden henki, vuosien työto-veruus, yhteinen huollon koulutus sekä mahdollisuus osallistua itselle mielen-kiintoisiin tapahtumiin. Todettakoon, että Hupisektori ei liity millään tavoin nykyisen Logistiikkaupseerit ry:n toi-mintaan, vaikkakin sektorin järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet muistuttavat suuresti aikanaan hyvin vireästi toimi-nutta Huoltoupseeriyhdistyksen aluetoi-mintaa. Hupisektorilla ei ole sääntöjä, johta-jaa, tahi pakollisia toiminta-aktiviteette-ja. Sille on kuitenkin laadittu yhdessä

Hupisektorin paikalle olevalle väelle jaetaan ”virkalakit”, vasemmalta TEKNKAPT Ilpo Pöllänen, MAJ Heimo Lamberg, TEKNKAPT Mikko Yr-jölä, KAPT Hannu Hurskainen, LÄÄKEV Seppo Rehunen, EVL Matti Paasivaara, KAPTLTN Pekka Kiviranta, EV Ensio Mäkipelto, INSMAJ Timo Kautto, KAPTLTN Jukka-Pekka Ojanen, EVL Jukka Salminen ja MAJ Tapani Kapanen.

29

Rankka kahden päivän maastofrisbeen heittokilpailu käynnissä Sappeessa. Heittoon keskittymässä EVL Matti Paasivaara ja taustalla heitto-vuoroaan odottamassa vasemmalta TEKNKAPT Ilpo Pöllänen, EV Ensio Mäkipelto, LÄÄKEV Seppo Rehunen ja EVL Jukka Jukka Salminen.

Hupisektorin koollekutsuja, MAJ Heimo Lamberg, on juuri astumassa kartanlukijan paikalle Saukkolan EK:lla, ilme on jo varsin pelokas…

30

oma tapahtumakalenteri ja toiminta-suunnitelma yleensä puoleksi vuodeksi eteenpäin kerrallaan. Toimintasuunnitel-maan on pyritty sisällyttämään erityi-sesti vierailuja puolustusvoimien huol-lon eri kohteisiin, jotta jäsenet pysyvät tietoisina puolustusvoimien nykytilasta ja kehittämissuunnitelmista. Omas-sa keskuudessa toteutettava toimin-ta on puolestaan pyritty rakentamaan mahdollisimman tapahtumarikkaaksi ja mielenkiintoiseksi käsittäen ulkoilmalii-kuntaa, tutustumismatkoja, esitelmiä ja jopa kouluttautumista. Alla on kuvattu hieman tarkemmin viimeaikaisempia toiminta-aktiviteetteja. Puolustusvoimien osalta viimeiseksi tutustuttiin Räjähdelaitoksen toimintaan Ähtärissä evl Teemu Ruuskasen toimi-essa isäntänä. Saman yönylimatkan ai-kana käytiin myös koivurankasavotassa EV evp Ensio Mäkipellon tiluksilla ja vierailtiin alueen sotahistoriallisilla pai-koilla. Ulkoilmatapahtumista suosituimmat ovat olleet talvisin toteutetut matkat Sappeen pujottelukeskukseen sekä vuosittaiset pilkkikisat. Sappeessa pää-paino oli aluksi pujottelussa, mutta pa-rina viime vuotena on keskitytty pelkäs-tään tarpomiseen parin päivän aikana lumikengillä maastossa ja kilpailemalla armottomasti frisbeen heitossa. Voiton on napannut joka kerta ylivoimaiseen tyyliin TEKNKAPT evp Ilpo Pöllänen. Tämän vuotuinen pilkkikisa järjestettiin Aulankojärvellä – kisa meni taas gram-mapeliksi ja voittajaksi pilkki kuinkas

MAJ Heimo Lamberg ja TEKNKAPT Ilpo Pöllänen palkitsevat ensiapukoulutusta antanutta Marja Paasivaaraa

ollakaan EV evp Ensio Mäkipelto. Pilk-kikisan ja saunomisen jälkeen kuultiin kenraalin majalla EV Pekka Järven esi-tys Panssariprikaatin nykytilanteesta. Kesäisin ei juuri järjestetä tapahtumia, mutta pienempi golfiin ”hurahtanut” porukka käy yhdessä lyömässä palloa eri viheriöillä. Hupisektorissa on myös muutamia jäseniä, jotka ovat äityneet oikein maa-ilman luokan matkaajiksi. TALKAPT evp Pekka Kiviranta on pitänyt mielenkiintoi-sia esityksiä viimeaikaisista retkistään, jotka ovat suuntautuneet mm. Etelä-Afrikkaan ja Pohjois-Koreaan. MAJ evp Tapani Kapanen on puolestaan esitel-möinyt pitkistä reissuistaan Singapo-reen, Uuteen Seelantiin ja Australiaan. Osa porukasta on osallistunut aktiivi-sesti jo useana vuonna EVL evp Jukka Salmisen vetämiin Viron sotahistorialli-siin teemamatkoihin. Ensi vuonna saa-tetaan kuulla taasen Pekka Kivirannan matkakokemuksia Etelämantereelta. Hupisektori vierailee myös merkit-tävissä yhteiskunnallisissa kohteissa – syyskuun alussa tutustuttiin Olkiluodon ydinvoimalan toimintaan. Hupisektori pyrkii myös järjestämään koulutustapah-tumia – tänä vuonna saimme arvokasta hätäensiapukoulutusta. Hupisektorin edustajat ottivat vas-tuulleen Suomen kasarmialueella pit-kään toimineen ”Molkkuritarikunnan” perinteiden vaalimisen Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunnan huolto-osaston päälliköltä EVÖ Tapani Raittilal-ta 13.11.2014 PSPR:n upseerikerholla

pidetyssä Molkkuritarikunnan kokouk-sessa. Erikseen nimetty Hupisektorin toimikunta järjesti ritarikunnan tämän vuotuisen kokouksen Kerhoravintola 7:ssa 26.11.2015. Tapahtumaan osallistui noin puolen sataa ritaria. Todettakoon, että Molkkuritarikunta syntyi alkuaan vuonna 1971 silloisessa ESSlE:n huol-to-osastossa EVL evp Matti Heikkisen ideoimana. Ritarikuntaan kutsuttiin jäse-niksi joko eläkkeelle tai muihin tehtäviin siirtyneet huolto-osastossa palvelleet henkilöt. Ritarikunnan nimi syntyi läk-siäislahjaksi valikoituneesta ”molkusta” (alumiininen sinisellä veralla päällystet-ty kenttäpullo), jonka sisältö kumottiin yhdessä pois. Molkkuritarikunta on ko-koontunut vuosittain suurmestarin joh-tamana, jona toimi kulloinkin aina viras-sa oleva huoltopäällikkö/vast. Tällä het-kellä suurmestarina toimii EV evp Ensio Mäkipelto ja ritarikunnan toimintaa tul-laan jatkamaan ”entiseen malliin”. Hupisektorin tämän vuoden viimei-nen aktiviteetti on yhteinen lounas Kerhoravintola 7:ssa 10.12.2015. Tällöin mm. suunnitellaan ensi vuoden toimin-taa ja kuullaan esitelmä INSMAJ evp Timo Kauton suorittamasta matkasta Kiinaan. Ensi vuonna on kuulemma ai-nakin tiedossa vierailu Örö:n linnake-saarelle. Lopuksi voi todeta, että Hupisektori perustettiin aikanaan nimensä mukai-sen toiminnan järjestämiseen. Nyt sen harteille on myös tullut tyhjentyneen Suomen kasarmin perinteiden vaalimi-nen.

31

Kiittäen hyvästä yhteistyöstä, toivotamme hyvää joulua

ja onnellista uu� a vuotta 2016!

Luotettava kumppani.

www.patria.fi info@patria.fi

32

Yhdistyksen hallituksesta kokoukseen osallistui tällä kertaa vain 2 jäsentä. Yh-distyksen valtuuskunnasta kokoukseen osallistui 6 jäsentä. Kaikkiaan kokouk-seen osallistui 37 yhdistyksen jäsentä. Huoltoupseeriyhdistys ry:n puheen-johtaja, eversti Timo Saarinen avasi ko-kouksen klo 17.55 toivottamalla kokous-edustajat tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Vilkko ja kokouksen sihteeriksi kut-suttiin kapteeni Henri Pitkäkoski. Pöytä-kirjan tarkastajiksi valittiin komentajakap-teeni Jari Pullinen ja majuri Juha Lem-minki. Kokous todettiin yhdistyksen sään-töjen 11 § mukaisesti laillisesti koolle kut-sutuksi ja päätösvaltaiseksi ja kokouksen esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. Yhdistyksen puheenjohtaja evers-ti Timo Saarinen esitteli vuoden 2016

Logistiikkaupseerit ry:n syyskokous 2015 pidettiin Valtionrautateiden kokous-tiloissa Helsingissä 2.11.2015

toimintasuunnitelman. Puheenjohtaja kannusti kaikkia hankkimaan uusia jäse-niä yhdistykseen. Yhdistyksen toiminta-suunnitelma vuodelle 2016 hyväksyttiin sellaisinaan. Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Timo Saarinen esitteli vuoden 2016 ta-lousarvion, talousarvioesityksestä korjat-tiin laskuvirheestä johtuen riviltä (muut kulut yhteensä) summaksi 26 000. Keskusteltiin osakkeiden myynnistä ja päätettiin, että hallitus valtuutetaan myymään osakkeita summalla, jolla vuoden 2016 toimintasuunnitelma saa-daan toteutettua. Keskusteltiin myös siitä, että yhdistys ei joudu maksamaan osakkeiden myyn-tivoitoista veroja, joten päätettiin, että veroarvio 3800 euroa poistetaan esityk-sestä. Hallitus varmistaa verotusasian.

Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli hallituksen esityksen jäsenmaksun suu-ruudeksi 25 € vuodelle 2016, joka esi-tys hyväksyttiin.

Hallituksen kokoonpano vuodelle 2016

Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli yh-distyksen hallituksen kokoonpanon vuo-delle 2016. Yhdistyksen ja hallituksen puheenjoh-tajaksi valittiin eversti Timo Saarinen ja hallituksen varapuheenjohtajaksi kap-teeni res Caj Lövegren.

Yhdistyksen hallituksen muiksi jä-seniksi valtittiin seuraavat henkilöt:

33

– everstiluutnantti Mikael Laine– komentaja Jussi Hietaniemi– insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen– majuri Lassi Kellberg– majuri Sami Friberg– komentajakapteeni Miikka Kaarnakoski– everstiluutnantti evp Aarne Veijalainen– majuri res Ulf Dahlman– luutnantti res Hans Gabrielsson– kapteeni Henri Pitkäkoski.

Yhdistyksen toiminnantarkastajina vuonna 2016 toimivat everstiluutnantti evp Matti Paasivaara ja everstiluutnantti evp Jukka Salminen.

Valtuuskunnan kokoonpano vuodelle 2016

Huoltoupseeriyhdistys ry:n valtuuskun-nan puheenjohtaja, asiakkuuspäällik-kö Heikki Härtsiä esitteli kokoukselle valtuuskunnan kokoonpanon vuodelle 2016. Esitys hyväksyttiin.

Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä 2018 pjLiiketoiminnan kehitysjohtaja Pentti Miettinen 2016 vpjEversti Timo Kakkola 2020Toimitusjohtaja Harri Hentunen 2020Toimitusjohtaja Pertti Huusko 2020Ketjujohtaja Paavo Käsmä 2020Toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen 2020Kenraalimajuri Kyösti Halonen 2019Toimitusjohtaja Olavi Kuusela 2019Toimitusjohtaja Jarmo Puputti 2019Insinööriprikaatikenraali Kari Renko 2019Kenttäjohtaja Tapani Riihijärvi 2019Johtaja, henkilöstö ja sidosryhmäsuh-teet Matti Mettälä 2018Hallintojohtaja, tj sij Ari Nikkinen 2018Hankintajohtaja Manu Salmi 2018Kauppias Rauno Törrönen 2018Lääkintöneuvos Juhani Aho 2017Toimitusjohtaja Markku Henttinen 2017Logistiikkadiv. johtaja Rolf Jansson 2017Johtaja Harri Miettinen 2017Johtaja Thomas Doepel 2016Toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo 2016Kenraalimajuri Timo Rotonen 2016Lääkintäprkenr Simo Siitonen 2016

Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Eversti evp Eino TirronenToimitusjohtaja Seppo LaaloKauppaneuvos Arto ArvonenEversti evp Kari Suvanto

Logistiikkaupseerit ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta edistämällä vahvaa maanpuolustushenkeä, logistiikan kehit-tämistä, tutkimustoimintaa ja kanssa-käymistä. Yhdistys toimii logistiikka-alal-la työskentelevien ja logistiikan tehtä-viin sijoitettujen upseereiden yhteisenä maanpuolustusjärjestönä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yh-distyksellä on alansa julkaisutoimintaa.

Yhdistys jakaa apurahoja ja stipendejä sekä järjestää yhteisiä logistiikka-alan kokoontumisia, tutustumismatkoja, se-minaari-, kokous- ja juhlatilaisuuksia, joi-den tarkoituksena on tarjota jäsenistölle mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja verkottumiseen logistiikan alalla. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan Logistiikkaupseeri- lehden sekä uudis-tettujen kotisivujen kautta (www.logis-tiikkaupseerit.fi)

Vuoden 2016 teemana on ”Logistiikkaupseerikoulutus 90 vuotta”

Logistiikkaupseeri-lehti ja juhlaseminaa-ri tukevat vuoden teemaa. Yhdistyksen keskeisinä toimijoina ovat Puolustusvoi-minen logistiikkalaitos ja sen hallintoyk-siköt, Logistiikkakoulu sekä Maanpuo-lustuskorkeakoulu. Puolustushaarojen esikuntien ja joukko-osastojen roolia pyritään edelleen korostamaan. Valtuus-kunnan toiminnalla tuetaan yhdistystä ja pyritään lisäämään puolustusvoimien logistiikan ja elinkeinoelämän logistiikan molemmin puolista tuntemusta. Yhdistyksen toiminnalla pyritään akti-voimaan erityisesti reserviläisjäseniä ja uusia huolto- ja logistiikkaupseereita. Yhdessäolon ja yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi järjestetään alueellisia tapahtumia, seminaari- ja esitelmätilai-suuksia sekä valtakunnallinen huolto-tapahtuma liittyen Sveitsiläisvierailuun. Yhdistys tukee jäsentensä huollon ja logistiikan tutkimusta sekä opiskelua ja-kamalla stipendejä sekä apurahoja. Logistiikkaupseerit ry:n vuoden 2016 toiminnassa painottuu logistiikan kou-lutuksen esille tuominen sekä uudistu-neen Puolustusvoimien logistiikkajär-jestelmän toiminnan vakiinnuttamisen tukeminen. Toiminta ensi vuonna

Logistiikkaupseerit ry:n kevätkokous jär-jestetään 7.3.2016 klo 17.30 Pääesikun-nassa. Logistiikkaupseerit ry:n syyskoko-us järjestetään 30.9.2016 klo 12.-13.00 Santahaminassa liittyen juhlavuoden ti-laisuuden ohjelmaan. Logistiikkaupseerikoulutuksen käyn-nistymisestä on 90 vuotta. Juhlavuo-den tilaisuudet järjestetään perjantaina 30.9.2016 MPKK:lla Santahaminassa. Päivätilaisuus järjestetään yhdessä PE:n ja PVLOGLE:n kanssa. Logistiikkakoulu vastaa yksityiskoh-taisen ohjelman suunnittelusta ja val-misteluista ( yt PE, PVLOGLE, MPKK). Tilaisuuteen kutsutaan laajasti vieraita PV:sta sekä yhteistoimintatahoja.

Alustava päivän ohjelma on seuraava:– Seppeleenlasku– Valtuuskunnan kokous– Vuosijuhlan lounas– Yhdistyksen syyskokous– Tervehdysten vastaanotto– Päiväjuhla– Coctail-tilaisuus– Iltajuhla ja tanssiaiset

Juhlapäivän ohjelmaan liittyen julkais-taan Huoltopäällikkö 2016 kirja. Kirjaa myydään sen kulujen kattamiseksi yri-tyksille ja PV:n organisaatioille. Kirja jaetaan jäsenistölle. Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu Suomeen toteutetaan 11.-18.9.2016. Vii-kon ohjelma rakentuu Helsinki - Tuusula - Riihimäki - Hämeenlinna- Tampere - Turku alueelle tukeutuen PV:n mahdollisuuksiin sekä alueen yhteistoimintatahoihin. Huoltotapahtuma järjestetään Rii-himäellä/Hämeenlinnassa lauantaina 17.9.2016, jossa alueen huoltoupseerit toimivat vastuullisena järjestäjänä. Ta-pahtumaan liitetään Sveitsiläisvieraiden viimeisen vierailupäivän ohjelmaan. Alueellisia yhdistyksen tapahtumia tuetaan vakiintuneen tavan mukaisesti tarvetta vastaavasti. Hallitus kokoontuu 6-8 kertaa hyödyn-täen videoneuvottelujärjestelmää. Valtuuskunnan toimintaa pyritään edelleen aktivoimaan valtuuskunnan pu-heenjohtajan, yhdistyksen puheenjohta-jan ja Puolustusvoimien logistiikkajoh-don tukemana. Valtuuskunta osallistuu vakiintuneen käytännön mukaisesti vuonna 2016 RUK:ssa huollon reserviupseerikurssin tukemiseen ja menestyneiden oppilai-den palkitsemiseen. LOGU:n tuella py-ritään kasvattamaan huolto- ja logistiik-kaupseerihenkeä ja lisäämään nuorten upseerien kiinnostusta yhteiskunnan logistiikkaan. Valtuuskunta järjestää nuorten huol-toupseereiden (valmistuneita huollon kandeja ja maistereita) tutustumisen elinkeinoelämän logistiikkaan yhdistyk-sen hallituksen tukemana. Valtuuskunnalle ja yhdistyksen jä-senille järjestetään tilaisuus tutustua huollon varusmies- ja reserviläiskoulu-tukseen kesällä esimerkiksi 2016 KAAK-KO-16 harjoituksessa. Yhdistyksen uudistettuja www-sivuja pidetään yllä yhdistyksen hallituksen johdolla. Sivuja kehitetään saatujen ko-kemusten ja palautteen mukaisesti. Jäsenrekisterin ja lehden jakelulisto-jen ylläpito on keskitetty sihteerille. Jäsentavoitteena on, että palveluk-sessa olevat huollon ja logistiikan kou-lutuksen saaneet ja/tai huollon ja logis-tiikan tehtävissä palvelevat upseerit ja erikoisupseerit ovat laajasti yhdistyksen jäseniä. Jäsentoiminnan painopiste on pyrkiä aktivoimaan jäsenkuntaa ja en-nen kaikkea nuoria huolto- ja logistiik-kaupseereita sekä reservin upseereita. Jäseniä rekrytoidaan erityisesti ker-tausharjoituksissa, vapaaehtoissa harjoi-tuksissa, varusmies- ja upseerikurssien kokoontumisissa ja muiden koulutusta-pahtumien yhteydessä sekä kumppa-nuustoiminnan kautta. Maanpuolustus-korkeakoulussa ja Logistiikkakoulussa järjestetään rekrytointitilaisuudet kurs-silaisille. Kotimaisen sotavarusteteollisuuden ja puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän kumppanuusyritysten reserviupseerit ja avainhenkilöt pyritään aktiivisesti hank-kimaan jäseniksi ja ottamaan mukaan yhdistyksen toimintaan.

34

Aluetoiminnan järjestämisen vastuuta pyritään jalkauttamaan eri toimijoille

Aluetoiminnalla tarkoitetaan yhdistyk-sen puitteissa alueellisesti tai paikalli-sesti järjestettävää toimintaa. Aluetoiminnan järjestämisen vastuu-ta pyritään jalkauttamaan puolustushaa-raesikunnille ja joukko-osastoille sekä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen hallintoyksiköille. Painopisteenä ovat nuoret aktiivi- ja reserviupseerit sekä kumppaniyritysten avainhenkilöstö. Tilaisuuksia pyritään kytkemään ker-tausharjoitusten ja muiden tilaisuuksien yhteyteen. Valtuuskunnan elinkeinoelämän edus-tus kytketään tapahtumiin ja toimintaan mukaan alueittain. Samoin pyritään hyö-dyntämään kumppaneiden ja palvelun-tuottajien mahdollisuudet aluetoiminnan laajentamiseksi. Viestinnällä vahvistetaan kansalaisten luottamusta puolustusvoimiin ja sen uu-distuvaan logistiikkajärjestelmään

Viestinnällä lisätään Logistiikkaupsee-rit ry:n tunnettavuutta niin elinkeinoelä-mään kuin puolustusvoimiin, ylläpide-tään ja kehitetään julkisuuskuvaa sekä tuetaan uuden henkilöstön rekrytointia. Viestinnällä vahvistetaan kansalaisten luottamusta puolustusvoimiin ja sen uu-distuvaan logistiikkajärjestelmään. Sisäi-sen viestinnän tavoitteena on luoda ka-nava entistä tehokkaampaan viestintään yhdistyksen sisällä. Viestinnän pääteemana vuonna 2016 on tukea Logistiikkaupseerit ry:n tee-maa ”LOGISTIIKKAUPSEERIKOULU-TUS 90-VUOTTA”. Logistiikkaupseerilehteä julkaistaan neljä numeroa. Lehdet julkaistaan tee-manumeroina painottuen monipuolisesti logistiikkaan. Lehti on luettavissa myös yhdistyksen www-sivuilla. Logistiikkaupseerilehden toteutukses-sa päätoimittajan tukena toimii lehden toimituskunta. Toimituskuntaa pyritään EDELLEEN laajentamaan ilma- ja meri-voimien sekä PVLOGL:n suuntaan.

Talousarvio tulevalle vuodelle

Yhdistyksen taloudellinen tilanne pide-tään vakaana tulot ja menot tasapainot-taen. Aluetoiminnan tuki pidetään edel-listen vuosien tasolla. Lehden ilmoitus-hankinnan tuloja pyritään kasvattamaan siten, että lehden tulot ja menot saa-daan paremmin vastaamaan toisiaan. Ilmoitustuloilla katetaan suurin osa Logistiikkaupseerilehden ja kotisivujen kustannuksista. Juhlavuosi, Huoltopäällikkökirja sekä Sveitsiläisvierailu kasvattavat vuoden 2016 menoja merkittävästi. Budjetti pe-rustuu:Valtuuskunnan tukeenSäätiöiden tukeenHuoltopäällikkö- kirjan myyntiinOsakkeiden realisointiin (n 6% markki-na-arvosta)

Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään kasvat-tamaan ja jäsenmaksu vuonna 2016 on 25 €. Arvioitu jäsenmäärä (maksaneet) vuonna 2016 on noin 900 jäsentä.

Puheenjohtaja on palkinnut ansioituneita logistiikkaupseereita Huollon ansioristeillä. Keskellä Reijo Vihonen ja hänen vasemmalla puolellaan Juhani Haapanen.

AlokasUpseeri-kerho

nokianrenkaat.fi

AlokasUpseeri-kerho

nokianrenkaat.fi

36

Panssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n kanssa panssari- ja panssarintorjunta-alaa käsittele-vän seminaaritilaisuuden lauantaina 6.2.2016 Parolannummella. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan soti-laskodin Vaakunasalissa klo 10.00–17.00. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15.

Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Ohjelmassa olevien viiden luen-non aiheet ovat seuraavat:”Panssarihälytys! Hyökkäysvaunukokeiluosaston ajoko-keet Kannaksella 1934”kapt Aleksi Lintunen

”Valmista, osta ja varasta - Suomen panssarintorjunta-kyvyn kiirastuli talvisodassa”FM Simo Liikanen

”Panssarikoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta”maj Harri Mäkelä

”Marksman 1991-2015-20??”dipl.ins. Esa Muikku

”Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunun käyttöönotto Suomessa”kapt Pertti Kainulainen

Panssarise minaari 2016

Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon.

Kuvat: SA-kuva

37

Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus järjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Tämän vuok-si tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti:

1. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarimuseo.fi, josta an-netaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja

2. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä

Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa!

Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin 29.1.2016 mennessä maksamalla osallistu-mismaksu 32,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 30,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lam-min Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään.

Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröi-dään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkais-taan Panssarimuseon internet-sivuilla www.panssarimuseo.fi

Panssarise minaari 2016

38

Vuoden 2015 Kansallinen Veteraanikerä-ys on loppusuoralla. Suuri joukko varus-miehiä on tänäkin vuonna saanut tilai-suuden osallistua osaltaan kunniavelan maksuun sotiemme veteraaneille. Hieman runsaan 2 miljoonan euron vuosittaisella keräystuotolla pystytään tukemaan pienituloisempien kunniakan-salaistemme kotona asumista ja arjen haasteista selviämistä. Veteraaniemme keski-ikä on jo yli 90 vuotta, mutta korkeasta iästä huoli-matta noin 80% heistä asuu edelleen omassa kodissa. Perinteikkäällä keräyk-sellä on onnistuttu kohdistamaan apua juuri sinne missä sitä kipeimmin kaiva-taan. Aika ajoin mediassa ja suuren yleisön joukossa on levitetty tietoa veteraani-järjestöjen miljoonien omaisuuksista ja samalla kyseenalaistettu järjestöjen va-rainhankinnan mielekkyys. Varojen todellisen tilanteen selvittämi-seksi veteraanijärjestöt kutsuivat koolle työryhmän, jonka puheenjohtajana toi-mi eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo

Puolustusvoimat vahvasti mukana – Veteraanit tarvitsevat edelleen tukeamme

Sailas. Työryhmän selvityksen mukaan järjestöillä ei ole mitään mittavaa va-rallisuutta jaettavaksi. Näin ollen myös veteraanikeräyksillä tehtävä varainhan-kinta puolustaa edelleen paikkaansa ja on tuiki tärkeä osa tuesta, jolla voidaan helpottaa sotiemme veteraanien arkea. Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaali-sihteeri Anni Grundström tuntee kentän tarpeet ja todellisuuden. Hän kuvailee veteraaniemme tilannetta seuraavasti:

Mitä vähemmän veteraaneja on, sitä tärkeämpää heitä on kuulla

Onko veteraanien asia vaarassa unohtua tärkeistä asioista päätettäessä? Katso-taanko, että veteraanien asia on jo tullut riittävästi hoidetuksi ja arvioidaan, että on kysymys pieneksi käyneestä margi-naaliryhmästä, jolla ei ole enää mainitta-vaa merkitystä? Riittävätkö kauniit kiitok-set ja lupaukset juhlapuheissa? Veteraanit ovat erityisryhmä vanhus-väestössä, joka ei koskaan pääse irti niistä seuraamuksista, millä tuo äärim-

mäisissä oloissa eletty elämä heidän nuoruutensa leimasi.

Toimintaympäristö

Rintamaveteraanien määrä oli syyskuun alussa 23 174, heistä miehiä 13 283 ja naisia 9 891 Erityisessä huoltotyönpii-rissä on pienituloiset, ylimääräistä rin-tamalisää saavat veteraanit, heitä oli 10 979. Pienin eläke on 1004,14 euroa/kuukaudessa. Yli 95-vuotiaita oli 2 572 ja yli 99 vuo-tiaita 207. Järjestöjen huoltotyön piiriin kuuluvat myös veteraanien puolisot ja lesket. Useat näistä naisista on tehnyt päivätyössä kotona, joten heillä ei ole työeläkkeitä, vaan he ovat takuueläk-keen piirissä, joka on 746 euroa/ kuu-kaudessa.

Kysyykö joku mitä kuluu

Veteraanijärjestöt ovat edunvalvontajär-jestöjä, mutta arkipäivän veteraanityö muodostuu vierellä kulkemisesta, neu-

Ku

va: H

ans

Gab

riel

sso

n

39

Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Anni Grundström (kuvassa oikealla) tuntee veteraanipolven arjen haasteet ja kohdentaa tukea annettujen voimavarojen mukaan. Nyt on vuorossa vierailu inkeriläisten heimoveteraanien luona.

vonnasta ja etuuksien valvonnasta ja auttamisesta silloin kun myös taloudel-lista apua ja tukea tarvitaan. Veteraani-sukupolvi on tottunut selviytymään ja siksi avun hakeminen saatetaan kokea jopa häpeänä ja se voi olla hyvinkin kor-kean kynnyksen takana. Veteraanijärjestöt eivät voi ottaa hoi-tovastuuta, mutta kanssakulkijoina va-paaehtoiset kannattajajäsenemme alka-vat olla korvaamaton voimavara. Yhdis-tyksissämme on ”lumityöläisiä”, ”saat-tomiehiä”, ”asiointiapulaisia” ”remont-tireiskoja” ja ”juttelukumppaneita” ja kaikkia heitä tarvitaan lähivuosina vielä enemmän. Olen hiukan pessimistinen ja toivottavasti väärässä, mutta en jak-sa uskoa, että yhteiskunnalliset etuudet kehittyisivät lähivuosina siten, että tätä palkatonta työtä ei tarvittaisi. Ikääntyessä myös kaikki ”krempat” tahtovat lisääntyä! Yhä useampi ve-teraaneistamme tuskailee kallistuvi-en terveydenhuollon ja lääkekulujensa kanssa. Taloudellisen avun määrä on järjestöjen taholta kasvanut vuosittain. Veteraanijärjestöt eivät kuitenkaan voi ottaa myöskään toimeentulovastuuta. Emme voi tehdä esim. maksusitoumuk-sia lääke- ja hoitokustannuksiin, mutta voimme tarjota taloudellista tukea niin, ettei apteekin lääkevelka kasva kohtuut-tomaksi tai elämä ei kaadu, vaikka sil-mälasit rikkoutuivatkin. Järjestöt voivat antaa ”ensiapua” silloin kun hätä on suurin.

Tähän