1 2011

HUOLTOUPSEERIHuoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

★Pohjanmaa merenkulkua turvaamassa

★Karjalan huolto- pataljoonassa ja Parolan pataljoonassa tehtävien vaihto

3

Kansikuva: Karjalan Huoltopataljoonan lipun luovutus

ISSN 0355-2586AO-PAINO 2011

Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, puhelin (015) 151 111

Tässä numerossa:

Sotilashallinnollisenaikakauslehden

perinteiden jatkaja

Huoltoupseeriyhdistys r.y:nJÄSENLEHTI

1/2011Päätoimittaja

Ev evp Risto GabrielssonKalevi 109 B – 350104 Tartto, Viro

risto_gabrielsson@hotmail.com

ToimittajatEverstiluutnantti Raimo Raivio

PL 5, 15701 Lahti0299 446 480

Hans GabrielssonLehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula

(09) 275 9369hans.gabrielsson@elisanet.fi

IlmoitusmarkkinointiJuha Halminen(09) 873 6944

juha.halminen@kolumbus.fi

Huoltoupseeriyhdistys r.y.ValtuuskuntaPj Harri Juhani KoponenVpj Heikki Härtsiä

HallitusPj ev Risto KosonenVpj kapt Caj LövegrenMaj Mika SeplingEvl res Matti PaasivaaraLtn res Hans GabrielssonEvl Timo SaarinenEvl Mauri EtelämäkiEvl Timo VilkkoMaj Matti SopanenKapt res Olli Happonen

Osoitteiden muutokset, jäsen-maksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteellaHuoltoupseeriyhdistys r.y./co Tarja TakalaSepäntie 15 A04300 TUUSULAtai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi

Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnötSihteeriMaj Matti SopanenPE/LOGOSPL 919, 00131 HELSINKImatti.sopanen@mil.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3

Resursseja ydintoimintaan ...................................................... 4

Atalanta ja Suomen merivoimat .............................................. 6–11

Kiinteistömullistus puolustusvoimissa ..................................... 12–15

Kokemuksia operatiivisen pelin tutkimuksesta vuosilta 2007–2010 ................................................................. 16–20

Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Lahdessa ..................... 22–25

Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui ...................... 26

Everstiluutnantti Hannu Virta luovutti Parolan Pataljoonan tehtävät everstiluutnantti Petri Riihijärvelle ............................. 27

Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011 ..................... 28

Huoltokoulun kevään vierailusatoa .......................................... 30

Huoltoupseerit tutustuivat Vehon hyötyajoneuvoyksikköön ..... 34

James G. Stavridis kirjoittaa Prism-jul-kaisussa (National Defense University Press) kokonaisvaltaisen lähestymis-tavan tarpeesta Afganistanissa käy-tävässä Operation Enduring Freedom (OEF) ja International Security As-sistance Force (ISAF) operaatioissa. ”Globaalilla tasolla kokonaisvaltainen lähestymistapa (operaatioon) ilmen-tää linkit operaatioiden monimutkai-suuden koko kirjoon, turvallisuudesta lain käyttöön ja hallintoon ja edelleen humanitaarisiin aspekteihin. Se kuvaa kaikkein sopivimmat roolit sotilaille ja siviileille. Kansallisella tasolla se on lähestymistapa, joka käsitteellistää turvallisuuselinten, muun hallinnon ja siviiliyhteiskunnan välisen vuorovaiku-tuksen”. Edellä kuvattu pitää varmasti paik-kansa. Lähestymistapa pitäisi vain suunnitella ja ratkaista ennen operaa-tion alkua. Sen sotilaallinen alkuvaihe sujui kohtuullisesti, mutta sitten alkoi takkuaminen. Toimintatapoja on jou-duttu muuttamaan operaation pitkitty-essä eikä aika pelaa koaliition hyväksi. Pahimmat taktiset takaiskut olisi voi-tu todennäköisesti välttää lähtemällä operaatioon alusta asti harkitulla ko-konaisvaltaisella lähestymistavalla. Operaation kakkosjohtaja kenraali-luutnantti David M. Rodriguez varoitti äskettäin (Washington Post 3.3.2011) merijalkaväen sotilaita Helmandin ja Nimruzin provinsseissa, että ”Emme ikinä pääse eroon kapinallisuudes-ta seuraavan kolmen vuoden aikana. Emme ikinä saa lopetettua rikollisuut-ta kannattavia verkostoja.” ja ”Emme ikinä pääse eroon huonosta johtajuu-desta kokonaan, emmekä saa ikinä korjattua kaikkia kansainvälisiä huono-

Haluammeko olla solidaarisia kansainvälisessä yhteisössä?

ja käytäntöjä. Mutta me voimme vä-hentää niitä kaikkia. Voimme kontrol-loida niitä” Kevään tullessa turvallisuustilanteen odotetaan huonontuvan taas tuntuvas-ti. Mutta kesken ei pidä lähteä pois. Nyt pitää vain yrittää saada tilanne va-kautettua siedettävälle tasolle yhteis-työllä eri osapuolten kanssa. Vastuu tulee siirtää suunnitelmallisesti maan omalle hallinnolle heti operatiivisen ti-lanteen niin salliessa. Afganistanin lisäksi osallistumme toisellakin rauhattomalla alueella mo-nikansalliseen operaatioon. Miinalaiva Pohjanmaa on turvaamassa Adenin lah-della meriyhteyksiä merirosvoilta. Eri julkaisujen yleisönosastoissa esitetään jyrkkiäkin kannanottoja näihin operaati-oihin osallistumista vastaan. Hurjimmat epäilijät puhuvat Suomen hivuttamises-ta vaivihkaa NATO:on. Joukot pitäisi heti vetää takaisin kotimaahan. Tälle arvostelijoiden joukolle kelpaa solidaarisuus silloin, kun muut osoit-tavat sitä meille hädän hetkellä. Kun muualla tarvitaan kansainvälistä apua, sitä ollaan nihkeästi osoittamassa tarvitsijoille. Kansainvälinen yhteisöl-lisyys kelpaa niin kauan kuin ollaan nettosaajia, mutta kun rooli vaihtuu... Suomen ulkomaankauppa on noin 90 prosenttisesti merenkulun varassa. Jo tämän tosiasian pitäisi motivoida ihmisiä ymmärtämään miinalaiva Poh-janmaan lähettämisen nykyiseen ope-raatioon.

4

Puheenjohtajan kynästä

Tänä talvena normaalista tukitoiminnosta on muodostunut ydintoiminto. Huomat-tava osa talvipäivien ajasta ja energiasta on mennyt lumenluontiin. Lumen jatku-valle tulolle ei tietysti voi mitään, mutta miten ovat lumityöt? Voisiko työn ulkois-taa? Mikä olisi ostetun työn laatu? Olisiko kustannukset järkevät suhteessa saavu-tettuun hyötyyn? Tietysti myös oma lumi-linko olisi eräs ratkaisu. Logistiikan palvelut ovat pääosin tukitoi-mintoja. Asiakasta ei kiinnosta, miten pitkiä matkoja tuotetta kuljetetaan, missä se varastoidaan, missä se on valmistettu ja miten tilausta pyöritellään hallinnossa. Olennaista on saada laadukas tuote ajal-laan ja järkevään hintaan. Erityisesti julkishallinnossa hallinnon osuus kasvaa kuin itsestään. Hallintoa li-säävät muun muassa EU-, turvallisuus- ja rakennusmääräykset. Erilaisia tutkimus-hankkeita ja projekteja syntyy linjaorga-nisaation ohjeen kun itsestään. Hallinto itsessään kasvattaa hallintoa. Resurssit kasvavaan hallintoon saadaan vain ydin-toiminnoista. Julkishallinnon pyrkimykset toimintojen tehostamiseen eivät pysty tuomaan pikavoittoja, vaikka tehostamisen kohteet tiedettäisiinkin. Elinkeinoelämän yrityksiltä hankittavia pal-veluja pidetään halvempina ja tehokkaam-min tuotettuina. Yritykset voivat varsin joustavasti toteuttaa tarvittavia muutoksia palvelutuotannossa; ilman siirtymä- tai suoja-aikoja ja vapaana julkisen sektorin alue-, kunta-, talous tai työllisyyspolitiikka sidonnaisuudesta. Myös avoinkilpailu yllä-pitää luontaista kehittämistä ja karsii tur-hia kuluja. Riippuvuus monopoliasemaan päässeen yrityksen palvelutuotannosta voi kuitenkin pitkällä aika välillä johtaa kustan-nusten kasvuun, jota ei kyetä katkaise-maan. Se, ovatko ulkoa hankitut palvelut pitkällä aikavälillä edullisempia, riippuu sii-tä, miten hyvin julkinen sektori hallitsee ostamisen. Veronmaksajan näkökulmasta julkisten palvelujen keskusohjattu kokonaiskehittä-minen on aivan välttämätöntä. Kehittämi-sen alkuvaiheessa tulisi pystyä määrittele-mään, mitä tavoitellaan. Onko tavoitteena henkilöstön vai kustannusten vähentämi-nen. Voiko aidosti lakkauttaa tarpeettomia

Resursseja ydintoimintaan

toimintoja. Mitkä ovat niin sanottuja ydin-toimintoja, joista ei saa luopua. Mikä osa voidaan tuottaa ostopalveluina? Tiedetään-kö, mikä osa pitäisi hankkia ulkoa ja mitä se maksaa ostettuna tai itse tehtynä. Ylläpitokustannuksia voi vähentää hankki-malla varastoon vain tarpeellista kalustoa. Kalliit erikoislaitteet ja tila tulee olla maksi-maalisessa käytössä koko ajan – myös jul-kishallinnossa. Käyttöön kannattaa hankkia vain valmista, testattua ja ennalta hyväksi havaittua laatua, mikä on omiaan alenta-maan kunnossapitokustannuksia. Koko logistiikkaketjussa olennaisinta on tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Päätökset toiminnan tehostamisesta tulee pyrkiä toteuttamaan heti; ilman siirtymäaikoja ja viivyttelyjä. Viivyttely vaan lisää turhia menoja. Lumenkolaajankin näkökulmasta päätökset tulee tehdä heti ja määrätietoi-sesti… sillä kevät tulee ja lumi sulaa. Hy-vää kevään alkua!

5

Johtoajatuksena on elinkeinoelämän tuntemus ja huoltovarmuus. Merkkivuotta juhlistetaan järjestämäl-lä juhlaseminaari (aiheena huoltovarmuus) Hämeen Rykmentissä Lahdessa 11.10.2011.

Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään 21.3. 2011 klo 17.30 Senaattikiinteistöt Oy:ssä Hel-singissä. Syyskokous järjestetään 7.11.2011. Paikka ilmoitetaan kokouskutsussa.

Vuoden Huoltotapahtuma järjestetään Hämeenlinnas-sa elo–syyskuussa LSHR:n toimiessa vastuullise-na järjestäjänä.

Yhdistyksen jäsenmäärää pyritään kasvattamaan ja jäsenmaksuksi esitetään 22 €. Arvioitu jäsenmäärä vuonna 2011 on n. 1 200 jäsentä.

Vuoden 2011 teema on ”Huollon upseerikoulutus 85 vuotta”

Huoltoupseeriyhdistyksen

kevätkokousjärjestetään 21.3.2011 klo 17.30 alkaen

Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mainitut asiat. Tutustumme samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan.

Tervetuloa!

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N TOIMINNAN PÄÄLINJAT VUOSINA 2012–2013

VUOSI 2012 ”KENTTÄHUOLTO”

Huoltotapahtuman järjestäminen

Aluetapahtumien järjestäminen

MAALOG 2012

VUOSI 2013 ”LOGISTIIKKA – YHTEINEN SUORITUSKYKY”Huoltotapahtuman järjestäminen

Aluetapahtumien järjestäminen

Sveitsin vierailu

Pv:n pääsotaharjoitus

6

KirjoittajaKomentaja Aimo JokelaToimii Merivoimien Esikunnan huolto-osaston päällikkönä Huolto-osasto vastaa operaatio Atalan-tan huollon ja logistiikan suunnittelusta

Suomen merivoimat on aloittanut historiansa ensimmäisen kriisin-hallintaoperaation Afrikan sarvea ympäröivillä merialueilla, Adenin lahdella ja Somalian edustalla. Merivoimien lippulaiva – miina-laiva Pohjanmaa – osallistuu kol-

Atalanta ja Suomen merivoimat

nistettiin joulukuussa 2008. Operaatio perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 1814, 1816 ja 1838. Sen tehtävänä on Maailman elintarvike-ohjelman (World Food Program = WFP) ruokakuljetusten turvaaminen Somalian alueelle. Arvioiden mukaan noin 2 mil-joonaa ihmistä on riippuvaisia näiden ruokakuljetusten onnistumisesta. Operaatio Atalanta on osa kansain-välisen yhteisön laajamittaisia toimia Somalian tilanteen vakauttamiseksi. Kestävä ratkaisu edellyttää vakauden ja oikeusvaltiokehityksen edistymistä So-

maliassa. Operaatio Atalantan nykyinen mandaatti jatkuu 12.12.2012 asti. EUNAVFOR Atalanta -operaatioon osallistuu keskimäärin 4-8 alusta ja 1-3 merivalvontalentokonetta. Atalantan li-säksi alueella partioi noin 20 muuta sota-alusta joko puhtaasti kansallisina osastoina tai monikansallisina NATO/US -johtoisina taisteluosastoina.

Operaatio Atalantan tehtävinä ovat tär-keysjärjestyksessä:1. Maailman elintarvikeohjelman (WFP)

alusten suojelu niiden toimittaessa

Pohjanmaan kriha-arkea. (SA-kuva)

Operaatio Atalantan toimialue. Lähde: EUNAVFOR

men kuukauden ajan 1.2.2011 al-kaen EU:n me-rioperaatio Ata-lantaan. Kolmen viikon siirtymät operaatioalueel-le mukaan lu-kien miinalaiva Pohjanmaa on poissa Suomes-ta lähes viisi kuukautta. Se on pisin merivoi-mien suorittama purjehdus sitten Suomen Joutse-nen kaukomat-kojen. EUNAVFOR Atal-anta on Euroopan un ion in ens im-mäinen merellinen kriisinhallintaoperaa-tio. Operaatio käyn-

el intarvikeapua Somaliaan

2. Somalian rannik-kovesillä liikkuvi-en alusten suo-jelu

3. Merirosvouden ja aseell isten ryöstöjen ennalta ehkäiseminen ja torjunta.

Lisäksi se suojaa YK:n pääsihteerin pyynnöstä tarvitta-essa Afrikan Unionin AMISOM -kriisinhal-lintaoperaation kul-jetuksia Somaliaan.

Miinalaiva Pohjanmaan tehtävät

Miinalaiva Pohjan-maa osallistuu ATA-

7

LANTA -operaation kaikkiin tehtäviin koko operaatioalueella 1.2.–31.4.2011 välisen ajan. Alukselle suunniteltuja tyy-pillisiä tehtäviä ovat saatto-, suojaus-, tiedustelu-, ja alustarkastustehtävät. Pohjanmaa soveltuu hyvin toimintaan Adenin lahdella ja rannikoiden läheisyy-dessä matalan syväksensä ja kompak-tin kokonsa puolesta. Näin se vapauttaa isommat taistelualukset partioimaan In-tian valtameren laajoja aavoja. Tämä onkin tarpeen, sillä kauimmaiset kaappaukset ovat tapahtuneet yli 1000 meripeninkulmaa Afrikan itärannikosta - itse asiassa lähempänä Intiaa kuin Af-rikkaa.

Miksi Suomen tulee olla mukana tämän kaltaisessa toiminnassa?

Periaatteessa kysymys on solidaarisuu-desta muita maailman valtioita kohtaan. Suomi osoittaa tällä tavoin valmiuten-sa kantaa oman osansa kansainvälisen kaupankäynnin turvaamiseksi. Suomen talous on osa maailmankaup-paa ja Adenin lahti ja Afrikan Sarven me-rialueet eräs keskeisiä kauppameriväyliä. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Suezin kanavan ja siten käytännössä Adenin lah-den kautta kulki noin 7,5 prosenttia maa-ilman kauppamerenkulusta. Vuosittain se tarkoittaa yli 20 000 alusta. Merialueen merkityksen vuoksi on selvää, että alue kiinnostaa kaikkia me-renkulkijoita. Siellä missä liikkuu suuria taloudellisia arvoja, liikkuu myös niitä laittomilla keinoilla havittelevia saalista-jiakin – tässä tapauksessa merirosvoja. Helmikuun lopulla 2011 merirosvojen hallussa oli yli 30 kaapattua alusta ja noin 700 merimiestä panttivankeina. Tätä taustaa vasten on selvää, että Adenin lahti ja Itäisen Afrikan merialu-eet pitää rauhoittaa, jotta alueella liikku-minen olisi turvallista.

Atalanta -operaation vaikutus

Atalanta -operaatio on tähän mennessä onnistunut hyvin päätehtävässään hu-manitaaristen kuljetusten suojaamises-sa. Yhtään avustuskuljetusalusta ei ole kaapattu operaation aikana. Somaliaan on tänä aikana kuljetettu lähes 500 000 tonnia avustustarvikkeita – 185 alussuo-ritusta – pääosin ruokaa. Operaatio on mahdollisuuksien mukaan suojannut ja saattanut myös muuta laiva-liikennettä. Merirosvojen pidättäminen ei ole operaation päätehtävä eikä tällä mita-ta operaation tuloksellisuutta. Median uu-tisoinnin kannalta se tosin vaikuttaa ole-van operaation mielenkiintoisin osa-alue. Lunnasrahojen vahvistamat meriros-vot iskivät Kansainvälisen merenkulku-järjestön (IMB) laskelmien mukaan vuo-den 2010 aikana 445 kertaa Somalian rannikolla, Adenin lahdella ja Intian val-tamerellä, tosin useimmiten epäonnis-tuen kaappausyrityksissään. Edellisvuodesta hyökkäysten määrä lisääntyi noin kaksinkertaiseksi. Hyökkä-yksistä päätyi v 2010 noin 12 % onnis-tuneeseen aluksen kaappaukseen, luku-määrän ollessa tällöin 53 alusta.

Merirosvouksen riskiarvio Afrikan sarven alueella. IMB

Pohjanmaa avustaa merirosvojen vapauttamaa kalastusalusta. Lähde: SA-kuva

Pakolaisveneen tarkastus. Lähde: SA-kuva

8

Merirosvohyökkäysten onnistumispro-senttia on onnistuttu laskemaan operaa-tio Atalantan aikana 38 prosentista 12 prosenttiin. Samanaikaisesti yritysten määrä on tosin kasvanut 300 prosenttia, joka osaltaan selittää kasvanutta kaapat-tujen alusten määrää. Helmikuun lopul-la 2011 oli merirosvojen hallussa yli 30 alusta ja 700 panttivankia. Pääsyy epäonnistuneisiin kaappauksiin on kauppa-alusten aikaisempaa parempi varautuminen kaappaustilanteisiin. Ope-raation kuluessa onkin kehitetty kauppa-aluksille suojautumismalli, jolla onnistu-neiden kaappausten todennäköisyyttä on kyetty laskemaan. Suojautumismalli sisältää niin fyysisiä esterakenteita kuin myös tähystyksen tehostamista ja reitti-valinnan optimointia. Edellä esitettyjä lukuja tarkasteltaessa voidaan todeta, että operaatio Atalan-ta on onnistunut tältä osin vain rajoitta-maan merirosvouden laajenemista. Ongelman ratkaisu ei olekaan merel-lä vaan maissa. Romahtaneen entisen Somalian valtion alueelle on saatava toimiva yhteiskuntarakenne ja järjestys. EU:lla ja muilla järjestöillä onkin tätä ny-kyä meneillään lukuisia hankkeita myös Somalian mantereella. Menestystä on-kin saavutettu pohjoisessa Somalimaan ja Puntlandin alueella. Eteläisempää Somaliaa hallitsevat edelleen erilaiset aseelliset yhtymät. Kestävän ratkaisun avaimet ovat lähes kahden vuosikymmenen kaaoksesta ja klaanisodista kärsineen maan vakautta-misessa ja toimivien valtiorakenteiden luomisessa. Merioperaatio on yksi as-kel kehityksessä, joka luo perusteita muiden organisaatioiden ja avustusjär-jestöjen toiminnalle entisen Somalian vakauttamiseksi. Tie järjestäytyneeseen yhteiskuntaan on alueella kuitenkin vielä pitkä ja tässä tapauksessa hiekkainen.

Olosuhteet

Millaisiin olosuhteisiin miinalaiva Pohjan-maa joutuu Adenin lahdella ja Intian val-tameren puolella. Alue sijaitsee pohjoi-sella pallonpuoliskolla noin 1000–2000 km päiväntasaajasta pohjoiseen. Pohjan-maan osallistuminen helmikuun alusta huhtikuun loppuun ajoittuu siten talvi- ja kevätkauteen, jolloin alueen keskilämpö-tila on noin 30–34 °C. Kesäkuukausina lämpötila sen sijaan voi kohota aina 45–50 °C asteeseen asti. Meriveden pinta-lämpötila on talvikuukausina noin 26–28 °C astetta. Oman lisänsä olosuhteisiin tuo vielä erityisesti Adenin lahdella hiek-ka, jota aika ajoin navakasti puhaltavat tuulet tuovat merialuetta joka puolelta ympäröiviltä aavikoilta.

Valtamerien korkea suolapitoisuus – Itämeressä n 7 promillea valtamerissä viisinkertainen eli n 35 promillea – li-sää huomattavasti kaluston kunnossapi-totarpeita. Kannella säälle alttiina oleva tekniikka on tarkastettava ja huollettava tarvittaessa päivittäin, jotta kyetään var-mistumaan sen toimintakunnosta. Aluksen käyttöprofiili operaatiossa tul-lee olemaan saatto- ja partiointitehtävät. Tällöin aluksen keskinopeus operaati-ossa ei välttämättä nouse kovinkaan korkeaksi. Ruotsalaisten kokemusten mukaan heidän keskinopeudekseen kahdella ohjusvenettämme vastaavalla ”kustkorvetilla” muodostuu reiluksi 7 solmuksi – siis hiljaiseksi risteilynopeu-deksi. Sen sijaan eräiden järjestelmien käyn-

Somalian ruoka-apua. Lähde: EUNAVFOR

Merirosvohyökkäysten kehitys.

tiajat – ääriesimerkkinä lähes aina käy-vät apukoneet – voivat muodostua huo-mattavan korkeiksikin. Laskennallisesti aluksen operaation viiden kuukauden aikana ajama matka vastaa ainakin kah-den kotimaan normaalivuoden käyttöä. Tähän kun lisätään operaatioalueen ai-emmin mainitut kotimaisia huomatta-vasti kuluttavammat olosuhteet, niin te-hostetut kunnossapitotoimenpiteet ovat välttämättömiä.

Aluksen operaatio Atalantaa varten tehdyt muutostyöt ja varustelu

Miinalaiva Pohjanmaalla suoritettiin huo-mattavia teknisiä muutostöitä tulevia operaatio-olosuhteita silmällä pitäen. Keskeisin seikka, johon varauduttiin, oli lämpökuorman hallinta. Lisääntynyt lämpökuorma vaikuttaa alukseen pääosin kahta kautta. Operaa-tioalue – erityisesti Adenin lahti – on eräs maailman kuumimmista merialueis-ta. Auringon päivittäinen lähes pystysuo-ra säteily paahtaa noin kaksitoista tun-tia armottomasti ja kuumentaa aluksen rakenteet polttavan kuumiksi. Toisaalta korkea meriveden lämpötila – 26–30 °C

9

– heikentää oleellisesti meriveden jääh-dytyskapasiteettia. Miinalaivan, joka on alkujaan raken-nettu toimimaan suomalaisissa maksi-missaan n 20 °C asteen meriveden läm-pötiloissa, jäähdytyskapasiteetti ei yksin-kertaisesti ole riittävä. Jäähdytystä jou-duttiinkin huomattavasti tehostamaan. Koko aluksen oman jäähdytysjärjestel-män kapasiteetti lisättiin maksimiinsa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan aluksen peräkannelle asennettiin lisäjäähdytinko-neikko, josta viileyttä johdetaan aluksen sisätiloihin. Kaikki asuin- ja oleskelutilat ilmastoitiin, ampumatarviketilat jäähdy-tettiin ja aluksen järjestelmien jäähdy-tystä tehostettiin. Tehokkaimmin haluttuun lopputulok-seen päästään kuitenkin, ei jäähdytys-

tehoa lisäämällä, vaan jäähdytystarvetta pienentämällä. Tässä auttaa huomat-tavasti miinalaivan muutama vuosi sit-ten vaaleammaksi muutettu yleisväritys sekä kannelle ei naamio- vaan lämpö-suojaksi viritettävät aavikkonaamiover-kot. Naamioverkkojen ja kannen väliin jäävä ilmakerros toimii tehokkaana läm-pöeristeenä ja laskee kannen pinta-lämpötilaa huomattavasti. Sen lisäksi naamioverkot tarjoavat tervetullutta au-ringonsuojaa kannella tehtäviään suorit-taville merimiehille. Tämän lisäksi täyty-nee joidenkin järjestelmien käyntiaikoja rajoittaa ylikuumenemisen estämiseksi. Makeanvedentuotto varmennettiin uu-simalla ja kahdentamalla aluksen kään-teisosmoosiolaitteisto. Juomavetenä

käytetään pääsääntöisesti pullotettua vettä, vaikka aluksen itse tuottama vesi on myös juomakelpoista. Satamista vet-tä ei ole aikomusta ottaa, koska näin saatavan raakaveden laatua ei kyetä riit-tävässä määrin varmistamaan. Miehistön varustus on sekoitus me-rivoimien varustusta ja soveltuvin osin maavoimien aavikkovarustusta. Laiva-palveluksessa perusasu on meritaistelu-asu, mutta kaikille on jaettu myös aavik-komaastopuku m/04. Aluksen aseistuksessa vahvistettiin lähitorjuntakykyä lisäämällä 12,7 mm raskaita konekivääreitä, parantamalla sirpalesuojausta ja kohentamalla pimeä-näkökykyä. Mukaan otettavien ampuma-tarvikkeiden laatu ja määrä suunniteltiin operaatioalueen riskianalyysin perusteel-

la. Tähänastisten kokemusten perusteel-la merirosvojen aseistus koostuu käsi-aseista pääosin Kalashikov-rynnäkköki-vääreistä ja RPG -kevyistä singoista. Ampumatarviketäydennyksiä ei aluk-selle ole suunniteltu, vaan alus kykenee itse kuljettamaan ja varastoimaan koko operaation ajalla tarvitsemansa ampu-matarvikkeet. Tällä vältetään ampuma-tarvikkeiden kuljetuksiin kolmansien maiden kautta liittyvä raskas lupabyro-kratia. Aluksen pää- ja apukoneille suoritettiin laajat ennakoivat huollot ennen lähtöä ja ilmanotot niin koneille kuin ilmastoinnil-lekin varustettiin hiekkasuodattimilla. Aluksen satelliittijärjestelmä uusittiin ja kahdennettiin sekä johtamisyhteykset

täydennettiin operaation vaatimusten mukaisiksi. Toimintakykyä ja varmuutta parantaa myös kaksi Boomeranger 760 kovapoh-jaista kumivenettä, joilla alustarkastus-osasto kykenee nopeasti liikkumaan kohteelleen.

Henkilöstö

Halukkuus tähän merivoimien ensim-mäiseen kriisinhallintaoperaatioon oli suurta – kaikkiaan noin sataa tehtävää haki 930 hakijaa. Kaikki hakijat testat-tiin niin henkisiltä kuin fyysisiltä omi-naisuuksiltaan – Cooperin testissä piti muun muassa juosta vähintään 2400 m. Myös aikaisempi nuhteeton palve-lushistoria oli edellytyksenä valinnalle.

Samoin hammaskaluston kunto tarkas-tettiin, sillä kokemuksen mukaan huo-mattava osa lääketieteellistä ongelmista johtuu viallisista hampaista. Aluksen henkilöstön vahvuus on 89 henkeä, joista naisia on 5 kappaletta. Ak-tiivihenkilöstöä on hieman yli puolet lopun muodostuessa reserviläisistä. Aluksen henkilöstöön kuuluu 12 hengen Vessel Protection Detachment – suojaus ja tar-kastusosasto, joka tarvittaessa suorittaa epäilyttävien alusten tarkastustehtävät ja toimii aluksen lähisuojausosastona. Suoja-us- ja tarkastusosasto on integroitu aluk-sen muuhun toimintaan, joten he osallis-tuvat myös aluksen vahtivuoroihin. Reserviläisten osalta eri alojen am-mattimiehet kuten esimerkkinä kokit,

10

poliisit, palomiehet, konemiehet, olivat etusijalla. Aluksen miehistöön kuuluu myös kaksi somaliantaitoista suomalai-sen varusmiespalveluksen läpikäynyttä tulkkia. Aluksen lisäksi operaatioon osallistuu maissa Djiboutissa 5 henkilön tukiyksik-kö sekä muutama upseeri niin operaa-tion johtoesikunnassa Englannissa kuin merellä toimivassa operaatiojoukon esi-kunnassa. Suomalaisen kriisinhallinta-organisaation kokonaisvahvuus on näin ollen yhteensä 98 henkilöä. Henkilöstöön kohdistuva sotilaallinen riskitaso on operaatiossa arvioitu kohtuul-lisen matalaksi. Suuremman riskitekijän muodostavatkin ympäristötekijöistä aiheu-tuvat vaikutukset. Lämpökuorma ei rasita vain tekniikka vaan on vakavasti otettava lisäkuormitus myös henkilöstölle. Satamakäyntien aikana riskit korostu-vat, sillä silloin henkilöstö joutuu teke-misiin muun muassa afrikkalaisen liiken-nekulttuurin kanssa, jossa eroavaisuudet kotimaiseen käyttäytymiseen voivat olla suuriakin. Maltilla toki sielläkin selviää. Myöskään paikalliset taudinaiheutta-jat eivät ole väheksyttävä tekijä. Mala-riasääsken pisto voi aiheuttaa vakavan sairastumisen. Samoin kolera ja kelta-kuume ja HIV eivät ole alueella tunte-mattomia. Rokotussuoja kattaakin niin keltakuumeen kuin kolerankin ja mala-rialääkitystä on tarjolla tarpeen vaaties-sa. HIV:iin ei auta muu kuin pidättäyty-minen intiimeistä kontakteista paikalli-sen väestön kanssa. Aluksen tiivis toiminta- ja asuinympä-ristö tuovat oman lisämausteen kriisin-turvaajan arkeen. Oma yksityisyys on suhteellisen rajallista ja kaverien kanssa täytyy tulla toimeen. Terveystilanteen ylläpidosta aluksella huolehtii kaksi lääkäriä ja kaksi sairaan-hoitajaa. Loppujen lopuksi terve maa-laisjärki on tässäkin asiassa suurin tur-vallisuuden tae. Aluksen huoltaminen ja täydentäminen

Aluksen huollon ja ylläpidon osalta suun-nittelun tavoitteena oli mahdollisimman pienen jalanjäljen jättäminen kohdealu-eelle. Käytännössä tämä merkitsee laa-jamittaista turvautumista ostopalveluihin ja vain pientä tukiyksikköä maissa. Näin päädyttiin Djiboutiin sijoitettuun viiden miehen tukiyksikköön, joista huoltoa pää-toimisesti edustaa kolme henkilöä. Vaikka operaatioalue on Afrikan ja Ara-bian niemimaan läheisyydessä, on se ollut vuosituhansia vilkkaan meriliiken-teen läpikulkuväylä. Näin alueelle onkin kehittynyt toimiva, osittain erittäin ny-kyaikainen satamaverkosto, jonka kaut-ta aluksen tarvitsemat palvelut kyetään pääosin toimittamaan. Aluksen tarvitsemien täydennysten, kuten ruokatarvikkeiden ja polttoaineen osalta, käytetään hyväksi alueella toi-mivia palvelun tuottajia. Tavoitteena oli löytää luotettava alushuolitsija, jolla on jo aikaisempaa kokemusta toimimisesta kyseisessä operaatioalueella ja operaa-tio Atalantassa erityisesti.

Miinalaiva Pohjanmaa täydentää Djiboutissa. Lähde: SA-kuva

Djiboutin tukiyksikön arkea. Lähde: SA-kuva

Kilpailutuksen jälkeen valinta kohdistu norjalaiseen Wilhelmsen Groupiin. Wil-helmsen Group on maailmanlaajuinen merilogistiikan osaaja, joka meillä tun-netaan muun muassa uusien autojen rahtaajana Kauko-Idästä Suomeen. Wil-helmsen tekee rahtauksen ohella laajaa aluspalvelutoimintaa ympäri maailmaa. Norjan merivoimat käyttivät heidän pal-velujaan v 2009, kun fregatti Fridtjof Nansen osallistui operaatio Atalantaan. Kotimaasta operaatioalueelle rahdat-tiin etukäteen vain kaksi merikontillista materiaalia. Pääosin oli kyseessä aluk-sen tarvitsemasta kulutusmateriaalista, jonka saanti operaatioalueelta arvioitiin hankalaksi. Tyypillisiä esimerkkejä tällai-sista materiaaleista ovat aluksen tarvit-semat erikoisvoiteluaineet ja jäähdytys-nesteet sekä hygieniaan tarvittava kä-sidesi. Aluksen päätukeutumissatamana toi-mii Djibouti. Muita mahdollisia satamia,

joissa alus todennäköisesti vierailee, ovat Salalah Omanissa, Mombasa Ke-niassa ja Port Victoria Seychelleillä sekä Dar es Salaam Tansaniassa. Operaatioalueelle siirtymisen aika-na alus suorittaa kaksi satamakäyntiä, mennessä Malagassa Espanjassa ja Larnakassa Kyproksella. Takasin tullessa välietappeina ovat Souda Bay Kreeta ja Cadiz Espanja. Aluksen normaali toimintatapamal-li on kymmenkunta päivää merellä ja kolmisen päivää satamassa täydentä-mässä ja huoltamassa. Operaatiokau-den keskelle on suunniteltu kymmenen päivän huoltojakso, jonka aikana suori-tetaan suurempia huoltoja ja tarvittavia korjaustöitä. Huoltojakson aikana maaliskuussa tarjoutuu miehistölle mahdollisuus noin viikon Suomi-vapaaseen. Huoltojakson yhteydessä suoritetaan operaatioalu-eelle kaksi huoltolentoa, joilla saadaan

11

Jemeniläinen dhow Adenin lahdella. Lähde: EUNAVFOR

kuljetettua sekä tarvittavaa henkilöstöä että materiaalia. Henkilöstövaihtoja ei operaation kes-täessä ole suunniteltu, mutta kotimaa-han on varattu pieni rotaatiokoulutettu henkilöstöreservi yllätyksellisten henki-löstötarpeiden varalle. Kunnossapidon suunnittelu perustui aluksesta kertyneeseen pitkään koke-mukseen, jonka perusteella todennä-köisimmät korjaus- ja huoltokohteet määritettiin. Tarvittaessa alusta tuetaan kotimaasta merivoimien materiaalilaitok-sen lähettämillä varaosalähetyksillä ja tarpeen vaatiessa korjauspartiolla. Teknisen kunnossapidon osalta alus on pyritty tekemään mahdollisimman itsenäiseksi. Lisävaraosia on sijoitettu alukselle kokemuksen mukaisia toden-näköisimpiä huoltotöitä varten. Aluk-sen tekniselle henkilöstölle on annettu lisäkoulutusta. Alus kykeneekin näin itse suoriutumaan todennäköisimmistä eteen tulevista kunnossapitotöistä II-taso mukaan lukien. Eräänä merkittävänä seikkana kunnos-sapidon osalta on huomioitava varsin pitkä vasteaika – vähintään seitsemän vuorokautta tai enemmän, jos materi-aalia pitää tilata operaatioalueen ulko-puolelta. Sotilaskotitoimintaa aluksella ei ole, mutta kanttiini kyllä. Kanttiini on järjes-tetty aluksen messien yhteyteen, joista saa ostaa virvoitusjuomia ja pikkupur-tavaa.

Tähänastiset operaatiokokemukset

Miinalaiva Pohjanmaa on tähän mennes-sä suorittanut meriliikenteen suojaus-tehtävää Adenin lahdella, ruokakuljetus-ten saattotehtäviä Somalian ja Kenian rannikoiden edustalla ja tiedusteluteh-täviä Somalian edustalla. Alus on suorit-tanut toistakymmentä pääosin kalastus-alusten ja pakolaisveneiden tarkastusta ja yhden merirosvojen kaappauksesta vapautuneen eteläkorealaisen kalas-tusaluksen avustamisen Mombasaan. Yhtään selkeää merirosvoalusta ei ole toistaiseksi tavattu. Aluksen järjestelmät ovat toimineet varsin hyvin. Pienehköjä kulumis- ja rik-koontumistapauksia on tietty esiintynyt, mutta ne eivät ole olennaisesti estäneet operatiivista toimintaa. Jopa mediassa näyttävästikin uutisoitu vasemman evä-vakaimen vajatoiminto oli käytännössä lähinnä haitaksi luokiteltava vika. Sekin saatiin korjattua, kun Suomesta saatiin varaosat paikalle. Samoin tehostettu jäähdytys on osoit-tautunut toimivaksi ja kapasiteetiltaan riittäväksi vallitseviin olosuhteisiin. Aluksen tarvitsemien peruspalve-luiden järjestämisestä on alushuolitsi-jamme suoriutunut erittäin hyvin. Tar-vittavat täydennykset kotimaasta on kyetty suorittamaan käyttäen hyväksi puolustusvoimien sopimuskumppanin – DHL:n – logistiikkapalveluja. Lähes viikoittain onkin jokin varaosa- tai täy-dennyspaketti matkannut lentoteitse operaatioalueelle.

Yhteenveto

EU:n merellinen kriisinhallintaoperaatio on Suomen merivoimien ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio. Jo tähän men-nessä se on opettanut paljon harjoituk-sen suunnitteluun ja toteutukseen osal-listuville osapuolille. Viiden kuukauden purjehduksen jälkeen Pohjanmaan hen-kilöstöstä on hitsautunut hyvin toimiva kriisiajan yksikkö myös kotimaan puo-lustuksen tarpeisiin. Operaation jälkeen merivoimiemme kansainvälinen yhteistoimintakyky on vahvistunut entisestään. Yhteistoiminta-kyky on myös todennettu käytännössä eikä vain suunnitelmapapereissa. Suomen osallistuminen EU-operaati-oon on myös solidaarisuutta muita maa-ilman valtioita kohtaan. Osallistumalla EU-operaatioon Afrikan Sarven alueella Suomi tukee samalla EU:n ja muiden tahojen hankkeita järjestyksen palautta-miseksi entisen Somalian alueelle. Osallistuminen humanitäärisen avun perillepääsyn turvaamiseen ei ole myös-kään vähäinen tehtävä. Suojattavien maailman ruoka-apukuljetusten kautta ruokitaan lähes neljännestä koko Soma-lian 9 miljoonaisesta väestöstä. Osallistumalla merenkulun turvallisuu-den edistämiseen Atalantan puitteissa Suomi edistää samalla kansainvälistä yhteistyötä ja kaupankäyntiä. Nykypäi-vänä kansainvälistyminen on Suomen valtion elinehto. Operaatio Atalantaan osallistuminen tukee myös osaltaan tätä tavoitetta.

Lähteitä:

http://www.mschoa.orghttp://eunavfor.euhttp://www.consilium.europa.eu/show-Page.aspx?id=1521&lang=ENhttp://www.icc-ccs.org/home/piracy-re-porting-centrehttp:/ /www.safety4sea.com/art icle.php?id=2461http://www.imo.org/ourwork/security/piracyarmedrobbery/pages/piratereports.aspxhttp://www.joc.com/piracy/special-pira-cy-report-numbers

12

Kirjoittaja toimi Porin Prikaatin huolto-päällikkönä 2000–2003 välisen ajan osallistuen kiinteistöjen hallinnansiirron valmisteluihin ja -siirtoon joukko-osaston ja pilottina puolustusvoimien edustajana. Joulukuussa 2003 hän siirtyi Senaatti-kiinteistöjen palvelukseen asiakas- ja valmiuspäälliköksi ja osallistuu tänä ja ensi vuonna uuden puitesopimuksen neuvotteluihin yhtenä Senaatin edus-tajana. Tässä kirjoituksessa hän esittää omia mielipiteitään katsottuna aidan molemmin puolin.

Perusteet

Valtiovarainministeriö huomasi vuositu-hannen vaihdetta lähestyttäessä, ettei ns ”valtion tilapoliisin” tehtävä onnistu, mutta halusi lopettaa ilmaispalvelujen ajan valtiollakin. Säästöjä piti saada ja tunnetusti kukaan ei luovu mistään, el-lei siitä joudu maksamaan. Näin ollen rahasta päätettiin tehdä konsultti ja tilo-ja ryhdyttiin vuokraamaan valtion viras-toille ja laitoksille. Valtiovarainministeriö takasi silloin puolustusvoimille vuokrien edellyttämät määräraharesurssit, eikä niiden pitänyt syödä rahoitusta muilta toiminnoilta. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta puo-lustusministeriön aiemmin omistamat asunnot siirrettiin KAPITEELI Oy:lle joka, perusti siirretyistä asunnoista asunto-osakeyhtiöitä ja siirsi ne yhtiön peruspääomaksi perustamalleen Kruu-nuasunnot Oy:lle. Asunto-osakeyhtiöitä siirrettiin Kruunuasunnoille kolmena pe-räkkäisenä vuonna 1999 alkaen yhteen-sä 5329 asuinhuoneistoa ja arvo oli noin 110 milj. euroa. Maa- ja vesialueet siirrettiin Metsähal-litukselle noin 50 milj. euron tasearvolla vuoden 2002 alussa. Kokonaispinta-ala oli noin 78 000 ha. Samalla puolustus-voimilla käyttöoikeudella olleet noin 220 000 ha muutettiin puitesopimuksen mukaisiksi vuokrasopimuksiksi. Näis-

Kiinteistömullistus puolustusvoimissa

tä maista puolustusvoimat vuokrasivat käyttöönsä yhteensä noin 260 000 ha alueet. Vuokran suuruudeksi vuonna 2002 sovittiin noin 1,67 milj. euroa, joka oli noin 2%:a alueiden tasearvosta. Ilmailulaitoksen ylläpitämillä lento-asemilla tai niiden välittömässä yhte-ydessä sijainneet puolustushallinnon maa-alueet ja rakennettu kiinteistövaral-lisuus, arvoltaan yhteensä noin 25 milj. euroa, siirrettiin Ilmailulaitokselle. Se perusti tytäryhtiö IP-Kiinteistöt Oy:n, jol-le rakennettu kiinteistövarallisuus siirret-tiin maanomistuksen jäädessä Ilmailulai-tokselle. Siirretyn omaisuuden vuokrat olivat yhteensä n. 2,1 milj. euroa vuo-dessa. Rakennettu omaisuus muodos-tuu pääasiassa sotilasilmailun käyttämis-tä lentokenttärakenteista ja lentotoimin-taa palvelevista tukeutumisrakenteista. Ilmailulaitos muutettiin vuoden 2010 alusta lukien valtion täysin omistamaksi julkiseksi osakeyhtiöksi, jonka omistama IP-Kiinteistöt Oy jatkaa omaisuuden hoi-toa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Maantietukikohdat (varalaskupaikat) olivat pääosin jo aiemmin Tiehallinnon tiealueita. Muutamia niihin kuuluvia alu-eita siirrettiin PLM:n kiinteistöuudistuk-sen yhteydessä Tiehallinnolle. Maantie-tukikohtiin liittyviä alueita on edelleen muun muassa Metsähallituksen hallin-nassa, koska tiealueet ovat leveydeltään varsin rajallisia. Uuden maantielain ja valtion virastouudistuksen myötä myötä Liikennevirasto hallitsee nyt maantietu-kikohtia omistusoikeuksin. Sitä avusta-vat alueellisina tienpitoviranomaisina toi-mivat ELY-keskukset. Tukikohtien käytös-tä ja kunnossapidosta neuvotellaan ta-pauskohtaisesti ilmavoimien kanssa.

Osa alueista on priorisoitu harjoituskäyt-töön lennostokohtaisesti. Rakennukset ja rakennelmat siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2003. Kiinteistöt oli merkitty puolustusministe-riön taseeseen 1,8 mrd.eurolla. Kiinteis-töjä arvioitaessa käypään arvoon omai-suuden arvoksi tuli noin 1,0 mrd euroa. Senaatti-kiinteistöt ottivat omaisuuden vastaan velkana 1,0 mrd euron tasear-volla ja näin syntynyt velka tuli maksaa takaisin valtiolle 15 vuoden kuluessa. Tämä arvonalennus johti luokitteluun, jossa kiinteistöjen alkuperäistä tasearvoa alennettiin 20–100% sen hetken käytön pysyvyys huomioon ottaen. Nolla-arvoiset rakennukset ja rakenteet (mm. infraver-kostot) annettiin vastikkeetta asiakkaan käyttöön, mutta niihin luvattiin investoida vain vuokraa vastaan. Senaatti-kiinteistöt on strategiansa mukaisesti pyrkinyt ul-koistamaan omistuksessaan olevia varus-kuntien/varikoiden infraverkkoja keskimää-rin noin 8 kpl/vuosi ja on samanaikaisesti investoinut omistajalähtöisesti keskimää-rin 1,5 M€/vuosi niihin infravekkoihin, jotka edelleen ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Investoinnit on tehty siitä syystä, että lämmön, sähkön ja veden-saanti pv:n käytössä oleviin rakennuksiin on saatu turvattua verkostojen ulkoistus-prosessin siirtymävaiheen aikana. Tulevasta vuokramallista neuvotelta-essa PV esitti yhden luukun periaatetta eli kokonaisvuokraa, mutta PLM ohja-si ratkaisun pääomamalliin. Päätökseen vaikutti PHRAKL:n vahva asema, minkä osapuolet hyväksyivät. Näin ollen pv:n tehtäväksi tuli vastata kiinteistöjen yllä-pidosta budjettivaroin tekemällä ylläpito-sopimuksen PHRAKL:n kanssa.

Kumppanuus Kumppanuuksia esimerkiksi puolustusvoimien ja Senaatin välillä voidaan kehittää ja arvioida käyttämällä apuna seuraavia seitsemää tunnuspiirrettä (Yrjö Engström, Helsingin Yliopisto):1. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli.2. Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista.3. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haastee-

seen, joka on tärkeä kaikille kumppaniorganisaatioille.4. Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljetta-

vuutta.5. Kumppanuudessa vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille

osapuolille.6. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä.7. Kumppanuus vaatii yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia,

joilla viitoitetaan osapuolten velvollisuudet sekä yhteistoiminnan tavoit-teet ja muodot.

13

Matkan varrelta

Porin Prikaati oli ensimmäinen pilotti neuvoteltaessa tulevasta vuokramallista ja tuolloin valmisteltiin kokonaisvuok-raa. Pansiossa pilotoitiin myöhemmin pääomavuokramallia, mikä sitten otet-tiin käyttöön. Tähän päivään mennessä ei ole päästy vertailemaan, kumpi olisi PV:lle parempi tai edullisempi. PV:ssa muutos oli ainakin asenteelli-sesti aika suuri, sillä siihen asti oli kat-sottu käytännössä niin, että PV omisti kaikki itse ja käytti omaisuuttaan ha-luamallaan tavalla. Nyt oli ryhdyttävä vuokralaiseksi omissa tiloissaan. Jonkun verran keskustelua aiheutti jonkun yk-sittäisen rakennuksen vuokra verrattuna johonkin toiseen. Tosiasia oli kuitenkin se, että kullekin alueelle annettiin vuok-rasumma, jonka Sk:n edustajat jakoivat rakennuksille ja rakenteille (aitoja, a-ra-ta-alueita ja torneja). Näin ollen eri alu-eiden rakennusten vuokrien vertailu ei anna välttämättä kuranttia lopputulosta. Joissakin kohteissa asiakkaan silmin vuokra nähtiin hyvin pieneksi tai erityi-sen korkeaksi. Vuokran määrään vaikut-tivat muun muassa kiinteistöihin tehdyt investoinnit. Eniten ero tulee esiin mää-rättyjen suojatilojen vuokrissa vertailta-essa niitä keskenään. Neuvotteluissa PV arvioi luopuvansa joistakin kohteista jo 10 vuoden sopi-muskauden aikana. Sk asetti niille hyvin alhaiset vuokrat tai jopa nolla-vuokran ja ne ovat tällä hetkellä hyvin edullisia.

Mitä odotuksia käyttäjillä oli hallinnan siirtoon liittyen? Suurimpana oli varmas-ti investointien nopeutuminen. PLM oli edellisinä vuosina investoinut keskimää-rin 45 milj. euroa vuodessa uudisraken-tamiseen, peruskorjauksiin ja -parannuk-siin. Tämä toive toteutui hyvin nopeasti ja jo vuonna 2005 oltiin noin 70 milj. eu-ron tasolla. Viimeisen kahden vuoden in-vestointien määrä on ollut noin 100–105 milj. euroa. Lähes neljäsosan tästä on kuitenkin vienyt PV:n räjähteiden varas-tointimääräysten kiristymisen aiheuttama uudisrakentaminen. Tällä hetkellä rakenne-taan eri paikkoihin maapeitteisiä varastoja kovalla vauhdilla. Investoinnit ovat nopeu-tuneet huomattavasti, vaikka edelleenkin ovat käytössä ns pitkät listat. Senaatti on kantanut omistajanvastuutaan mieles-täni hyvin, etenkin kasarmien peruskor-jauksissa ja sisäilmaongelmakohteissa. Lisäksi voidaan todeta, että Senaatti olisi kyennyt investoimaan aiempina vuosina enemmänkin, mutta eri vuosille budjetoi-dut hankkeet eivät ole edenneet suunni-tellussa aikataulussa. Sisäilmaongelmat ovat aina hankalia, mutta hyviksi koettujen toimintatapa-mallien ja ammattitaitoisten konsult-tien avulla akuutit haasteet on yhdes-sä yleensä kyetty joustavasti ratkai-semaan, jotka budjettiteitse olisi ollut kankea hoitaa. Puolustusvoimat tilojen toiminnanharjoittajana ja käyttäjänä on ensisijaisessa vastuussa siitä, että va-rusmiehet majoitetaan ja palkattu hen-kilökunta työskentelee terveellisissä ja

turvallisissa tiloissa. Senaatti-kiinteistöt on kiinteistöjen omistajana ja puolus-tusvoimien vuokranantajana vastuussa siitä, että tiloja voidaan käyttää vuokra-sopimuksessa mainittuun tarkoitukseen. Sen vuoksi jokaiseen poikkeamaan suh-taudutaan vakavasti. Joukko-osastoissa kyllä tiedettiin, että tilat eivät olleet kovin hyvässä kunnos-sa ja ns kunnossapitovelkaa kasarmeilla oli. Toisena toiveena omistajalle oli ra-kennusten, etenkin kasarmien kunnon paraneminen. Neuvotteluissa sovittiin, että kunnossapitoon käytetään vuosit-tain 0,75% kiinteistöjen uusintahankin-tahinnasta. PLM/PE eivät ole kuiten-kaan kyenneet budjettivaroista kohden-tamaan vuosittain kuin noin 0,4–0,5% ja näin ollen kunnossapitovelka kasvaa vuosittain edelleen. Senaatin tulisi kye-tä vahvemmin ohjaamaan vuosikorjaus-rahojen käyttöä, sillä nettobudjetoidun PHRAKL:n vuodenvaihteen mahdolli-sista rahanpalautuksista kärsivät kaikki osapuolet. PHRAKL:n paikallinen organisaatio tunnettiin joukko-osastossa lähes oma-na väkenä ja sen palveluihin oltiin yleen-sä tyytyväisiä. Tuolloin kritiikkiä saivat yleensä vain sen laatimat kustannusar-viot ja töiden aikataulut. Ongelmana oli se, että he eivät olleet vastuussa te-kemistään kustannusarvoista ja laskut lähetettiin toteutuneiden kustannusten mukaisina. Senaatin puolelta asiaa tarkasteltaes-sa PHRAKL:n paikallisorganisaatio toimii

Niinisalon lamellikasarmin lähes täydellinen uusiminen oli ensimmäisiä Senaatin peruskorjauksia.

14

hyvin ja on oleellinen osa nykyistä kiin-teistöjen hallintajärjestelmää ja vuokra-mallia. Senaatti on tilannut hankkeiden ra-kennuttamisen PHRAKL:lta, mikäli sillä on resursseja riittänyt. Mielestäni sen asema suojarakentamisen osaamis-keskuksena on tärkeä, mutta muu ra-kennuttaminen tulisi avata enemmän vapaalle kilpailulle. Siitä hyötyisi myös puolustusvoimat halvempina toteutuksi-na ja pienempinä vuokrina. PV on siis tehnyt ylläpitosopimuk-sen ja vastaavasti Sk on tehnyt kump-panuussopimuksen PHRAKL:n kanssa. Hämmennystä aiheuttaa jonkun verran se, kun PHRAKL:n tulee omasta mie-lestään ajaa PV:n etua kaikissa asiois-sa, vaikka se on myös Sk:n maksama kumppani. Tämä tilanne sopii hyvin yl-läpitoasioihin, mutta ei lisää luottamus-ta hankesuunnittelu- ja rakennuttamis-asioissa. Konsultin tärkein omaisuus on kuitenkin luottamus. Senaatin uudisrakentamisen vuokrata-so on alle yleisen keskitason ja korjaus-rakentamisen vuokrat erittäin alhaisia. Pääesikunta ja Senaatti seuraavat tark-kaan paikallisia referenssivuokria. Seura-tessani Senaatin muiden vuokralaisten kokonaisvuokramallin toimistorakennus-ten vuokria, on minua hämmästyttänyt se tosiasia, että pääomavuokran osuus on noin 70% ja ylläpidon ja energian osuus on noin 30% koko summasta. Puolustusvoimien kohteissa vastaavasti pääomavuokran osuus on enimmillään 45% ja ylläpidon ja energian osuus on noin 55%. Onkohan PV:lla liian pieni pää-omavuokra vai liian suuri ylläpitovuokra? Puolustusvoimat neuvotteli mielestäni vuonna 2002 Senaatin kanssa itselleen

Ilmasotakoulun koulutusrakennus on hieno ja monikäyttöinen uudisrakennus Tikkakoskella.

edullisen ja hyvän vuokrasopimuksen. Parhaita todisteita siitä ovat suuri inves-tointien määrä verrattuna maksettuun vuokraan. Investointien takaisinmaksu-aika on hyvin pitkä, mikä keventää vuo-sittaista vuokrasummaa. Tuskin kovassa käytössä olevat kasarmit kestävät 40 vuotta peruskorjauksen jälkeen kunnos-sapidon turvin, vaan omistajan lisäinves-tointeja tarvitaan. Senaatti on kantanut hyvin vastuuta rakennemuutosten yhte-ydessä ottamalla vastaan PV:n luovutta-mia kohteita ja infrastruktuuria ja jatko-kehittämällä niitä. Haasteena on luopu-minen yksittäisistä rakennuksista. Neu-vottelut ja päätökset kunnossapitotilojen vuokraamisesta Millog Oy:lle onnistuivat hyvin ja yhteistyö ja luottamus heidän-kin kanssaan on erittäin hyvä. Senaatille puitesopimus on ollut niin raskas, ettei se samoilla ehdoilla suostu enää seu-raavaa sopimusta allekirjoittamaan. 10 vuoden sopimuksessa Senaatille taattiin 70 milj. euron vuosittaiset tulot. Suullisesti Sk lupasi investoida saman määrän vuosittain PV:n kiinteistöihin. PV.ssa on ihmetelty vuokrien nousua. Suurin syy on ollut runsas uudisrakenta-minen, mikä luonnollisesti nostaa mak-settavaa summaa. Kustannustason nou-su on ollut paljon pienempi tekijä. Puitesopimuksen hengen mukaan pe-ruskorjausinvestointi ei aiheuta vuokran-nousua. Usein kuitenkin käyttäjällä on muutostarpeita ja halutaan nostaa koh-teen tasoa. Tällöin lasketaan hankkeelle niistä aiheutuva vuokrannousu. Peruspa-rannusinvestoinneissa otetaan huomi-oon omistajalle kuuluva korjausvastuu siten, että vain peruskorjaustason ylit-tävät vuokralaisen esittämät toiminnal-liset muutokset sekä vuokralaisen esit-

tämät yleisen tason ylittävät korjaukset aiheuttavat erikseen sovittavan vuokran korotuksen. Tulkintaa helpottamaan on luotu yhteisesti hyväksytty rajapintaliite, josta voidaan asioita tarkastella. Usein joudutaan kuitenkin tilanteeseen, että tarvitaan palaveri päätöksen aikaansaa-miseksi.

Tilanne tällä hetkellä

Miten sitten on pärjätty keskenämme? PV on ollut Senaatille iso ja luotettava vuokralainen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Uusien roolien sisäistä-minen on vienyt liian kauan. Asiakkaana PV on opetellut esittämään omia vaa-timuksiaan. Siinä on auttanut pääesi-kunnan toimitilakulttuuriprojekti, jossa PV:lle luotiin tarvittavat normit. PV:n päätösprosessi on liian moniportainen, mikäli halutaan toimia tehokkaasti. Toi-miiko PV:n kiinteistöpäällikköjärjestel-mä suunnitellulla tavalla? Meidän pitäi-si sopimusten mukaan olla strategisia kumppaneita, mutta Senaatissa usein tunnemme olevamme vain strategisena resurssina. Varuskuntien lakkauttami-sissa on niitä kehittämällä saatu aikaan menestystarinoita, mutta muitakin esi-merkkejä löytyy. Senaatin asiakaspäällikköjärjestelmä on ollut hyvä, sillä näin välitön palaute ja tuen tarve tulee suoraan käyttäjältä eikä jonkun välittäjän kautta. On hyvä, että joukko-osaston komentaja ja huol-topäällikkö allekirjoittavat sopimukset. Se sitouttaa ja juurruttaa omaan ym-päristöön. Pieninvestoinnit ovat olleet erittäin tärkeä asia ratkottaessa joukko-osaston pieniä ongelmia, sillä kentäl-lä tulee muutoksia koko ajan. Vuokra-

15

vaikutteisten pieninvestointien määrää ei saisi pienentää, kuten vuonna 2011. Se on huono signaali joukko-osastolle ja Senaatille. Myös toimintamenojen totaalinen käyttökielto tilahallinnan asi-oihin vaikeuttaa joukko-osaston komen-tajan asemaa. Kokemukseni mukaan esimerkiksi sisäilmaongelmissa myös työnantaja joutuu pikaisiin pieniin toi-menpiteisiin, mikäli vastuullinen esimies huolehtii hyvin henkilöstöstään. Senaatin asema muuttui 1.1.2011. Siitä tuli uuden liikelaitoslain myötä valtion In-House -yksikkö, joka tuottaa pääasiassa tilapalveluja valtion virastoille ja laitoksille sekä muille erikseen sovituille yksiköil-le ja yhteisöille. Se varautuu hoitamaan tehtäviään myös valmiuslain (1080/1991) 2 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa. InHouse-asema mahdollistaa noin 10% täytevuokrauksen ulkopuolisille, mikäli vuokratulle alueelle jää joitakin tyhjiä tiloja. PV:n tukitoimintojen ulkois-taminen ja yhtiöittäminen tulee myö-hemmin vaikeuttamaan Sk:n edellä mai-nittua asemaa. Millog Oy:n ja 1.1.2012 perustettavan PV:n ruokahuollon osa-keyhtiöiden ryhtyessä myymään tuotan-toaan ulkopuolisille, ovat ne lain mukaan yhtiöitä, eivätkä valtiotyönantajia, vaikka valtio tullee omistamaan kokonaan jäl-kimmäisen yhtiön osakekannan.

Puite- ja kumppanuussopimuksissa asetettiin tavoitteet luoda tuottavuus-hyötyjä ja säästöjä tietoteknisiä järjestel-miä, -hallintoa ja -prosesseja kehittämäl-lä. Kahdeksan vuoden jälkeen voidaan todeta, että kaikki kolme osapuolta ke-hittävät edelleen omia ohjelmiaan eikä suuria hyötyjä ole saatu. Kumppanuuden toimivuutta ovat VM, PLM, PV ja Sk tutkineet vuosina 2006 ja 2010. Molemmilla kerroilla luotu kumppanuus on havaittu hyvin toimivak-si ja valtion kokonaisedun mukaiseksi sekä todettu edelleen näin jatkettavan.

Tulevat haasteet

Valtion hallinto on sitoutunut energian-säästöön ja hiilijalanjäljen pienentämi-seen erittäin voimakkaasti. Se tulee eteen investoinneissa, ylläpidon kehit-tämisessä lähinnä mittarointeina, ver-kostoissa ja energian tuotannossa sekä kaikessa käyttäjän toiminnassa. On han-kala tehdä pelkkiä energiansäästöinves-tointeja, sillä niiden takaisinmaksuaika on liian pitkä. Varuskuntien lakkauttamisessa Sk ottaa valtiovarainministeriön ohjeiden mukaan vastuulleen PV:n luovuttamat kiinteistöt. Täytyy vain toivoa, että vii-meisen kahdeksan vuoden investoinnit

ovat keskittyneet niihin kohteisiin, jotka jäävät käyttöön. Sk ottaa tilat vastaan irtisanomalla vuokrakauden päättyessä, ellei niihin ole tehty huomattavia inves-tointeja. Muutoin joudutaan keskustele-maan rahasta. Uuden puitesopimuksen sopiminen ja allekirjoituskuntoon saaminen ei ole helppo asia. Senaatin kannalta tavoittei-na ovat PV:n alueiden kaavoittaminen, yhteisen tietohallinnon kehittäminen ja parempi kate kuin edellisessä sopimuk-sessa. Arvatenkin PV haluaa sovittavan pitkälti samoista asioista sekä etsittävän joustavampia toimintamalleja kohteista luopumiseen. Yhteistyö on kauttaaltaan toiminut hyvin. Kaikessa on yhteistoiminnassa pyritty ympäristö- ja yhteiskuntavastuul-liseen toimintaan. Toiminta on ollut niin läpinäkyvää kuin se vaan on ollut mah-dollista turvallisuusasiat huomioon otta-en. Veronmaksajan asemaa on ajateltu, mutta aivan kokonaan ei virheinvestoin-neiltakaan ole vältytty. Tulevat toimi-tiloista luopumiset kyetään hoitamaan hyvässä yhteistyössä.

Yhdistyksen hallitus on valmistellut yhdistyksen sihteerin, aluetoimintakoordinaattorin ja il-moitushankkijan tehtävien yhdistämistä yhteen tehtävään. Tehtävässä olisi tarkoitus hoitaa yhdistyksen sihteeritehtävät, valmistella yhdistyksen kokoukset, koordinoida ja valmistella aluetoimintaa ja yhdistyksen tilaisuuksia. Lisäksi henkilö toimii ilmoitushankkijana Huol-toupseeri-lehteen.

Tehtävää hoitava henkilö toimisi yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen tukena ja ohja-uksessa. Valittavan tulisi olla henkilö, jolla on toiminimi tai yritys, jolta Huoltoupseeriyhdis-tys hankkii kyseiset palvelut. Palvelujen hankinnasta sopimuksen tekee yhdistyksen halli-tus. Henkilön edustamalle toiminimelle (vast) maksetaan yhdistyksen hallituksen päättämä kulukorvaus. Lisäksi maksetaan ilmoitushankinnasta erikseen sovittava prosentuaalinen korvaus hankituista ilmoituksista Huoltoupseeri-lehteen.

Tehtävä sopii hyvin henkilölle, joka haluaa aktiivisesti vaikuttaa ja kehittää Huoltoupseeriyh-distystä. Lisäksi se tarjoaa hyvän mahdollisuuden pieniin lisäansioihin etenkin ilmoitushan-kinnasta.

Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan Risto Kososeen puh 0299410400 (risto.kosonen@mil.fi).

Tai sihteeriin Matti Sopaseen puh 0299510411 (matti.sopanen@mil.fi)

16

Yritykset käyttävät erilaisia menetel-miä tutkiessaan kustannustehokkaita toimintatapoja. Puolustusvoimien logis-tiikan tutkimus on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuodesta 2005. Tavoitteena on soveltaa logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmien) analysointiin sotilaallisia ja akateemisia operaatiotutkimuksen tuloksia kuten esimerkiksi operatiivisia pelejä, sekä yri-tysmaailman operaattoreiden käyttämiä menetelmiä. Tarve operaatiotutkimuksen tulosten ja yritysten käyttämien menetelmien soveltamiseen tulee lähivuosina kas-vamaan. Puolustusvoimissa on tulossa muutoksia, joiden vaikutuksia tehtävien toteuttamiseen on voitava ennalta ar-vioida. Huoltovarmuuden kannalta kriit-tinen kuljetusyritysten toiminnan jatku-vuuden turvaaminen vaikuttaa sekä yh-teiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden toteutumiseen että puolustusvoimien tehtäviin. Kriisiajan käytännön valmius luodaan ennalta yhteistyössä yritysten ja viran-omaisten kanssa. Tehtävien toteuttami-seen tarvittavan järjestelmän rakenne ja suorituskyky tulee voida testata erilai-sissa häiriötilanteissa jo normaaliaikana. Tällöin sopimuskumppanit ymmärtävät toiminnan jatkuvuuden turvaamisen laajan huoltovarmuuden kokonaisuuden kannalta. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyes-ti puolustusvoimien logistiikan vuosina

Kokemuksia operatiivisen pelin tutkimuksesta vuosilta 2007–2010

2007–2010 tuottamaa tutkimustietoa operatiivisten pelien soveltamisesta yh-teiskunnan ja elinkeinoelämän logistii-kan suorituskyvyn suunnitteluun, raken-tamiseen ja käyttöön. Tutkittu kohdealue on ollut logistiikan huoltovarmuuden edellyttämä kuljetusjärjestelmä kattaen tilaus-toimitusketjuja, toimijaverkostoja ja varsinaisen järjestelmän osia kuten kiinteä infrastruktuuri, reitit ja operaat-torit, resurssit ja niiden omistus, itse kuljetusprosessi sekä yksittäisiä merkit-tävimpiä prosessivaiheita suurimmissa solmukohdissa. Artikkeli keskittyy kuvaamaan tausto-ja, tutkimuksen organisointia ja havain-toja operatiivisen pelin läpiviennistä, ei niinkään yksittäisten tutkimuksen tulok-sista. Alustavista tuloksista kertovat tut-kimusraportit valmistuvat alkuvuodesta 2011 ja lopulliset tulokset vuoden 2012 loppuun mennessä.

Laskennalliset ja ei-laskennalliset operatiiviset pelit

Operatiivisia pelejä käytetään laajasti yritysten suunnittelu- ja kehittämisteh-tävissä ja tehtävien toteuttamisessa. Lähtökohtana on tutkittava tehtävä, jäl-jitellyn järjestelmänosan rakenne ja tapa

tuottaa tarvittava suorituskyky. Kun ai-kajännettä pidennetään ja tietojen tark-kuustasoa vähennetään, operatiivisella pelillä voidaan kuvata laajoja ja myös tu-levaisuudessa toteutettavia tehtäviä. Operatiiviset pelit toteutetaan useilla eri menetelmällä. Näitä ovat esimerkiksi sopimuspohjaisesti neuvotteleminen, in-tuitiivinen päätöksenteko, graafiset me-netelmät, simulaatiopelit, asiantuntijajär-jestelmät tai kehittyneet matemaattiset mallinnusmenetelmät ja näihin erikoistu-neet laajat ohjelmistot [1]. Näillä kaikilla pyritään jäljittelemään ja opettamaan re-aalimaailman tapahtumia. Operatiivisten pelien toteutustapa ja sovelluskenttä onkin laaja. [2] Logistiikkapelit ovat logistiikan toi-mintaympäristössä toteutettavia opera-tiivisia pelejä. Niillä jäljitellään todellisia prosesseja, järjestelmiä tai toimintaym-päristön oleellisia osia. [2] Peleihin on olemassa useita eri malleja, esimerkiksi logistiikan simulointiin voidaan käyttää suorituskykymalleja, toimintamalleja, toiminnallisuusmalleja, koulutusmalleja, hallintomalleja ja taistelumalleja [3]. Laskennallisten operatiivisten pelien haasteena ovat monimutkaiset vaiku-tussuhteet. Kuljetuslogistiikka ja sen kriittiset keskittymät pääkaupunkiseu-

Samantapainen kehittyminen ja

vertailukohtien hyödyntäminen,

alueellisten eroavaisuuksien analysointi.

Epätieteelliset menetelmät kuten visiot on jätetty pois. Lähde: Foresight

Selkeä, ei sisällä epävarmuuksia: algoritmit Epäselvä, sisältää toimintaympäristön ja/tai

järjestelmän epävarmuuksia: heuristiikka

Toimintaympäristön ja

mallinnettavan järjestelmän

matemaattiset ja kausaalimallit,

prosessimallit

Usean tyyppisiä epävarmuuksia.

Koottujen tietojen analyysi, ohjaavien

säännöstöjen käyttö

päätöksentekoon, konsensuksen

luonti, hierarkkinen edellisen

vaiheen päätöksiin perustuva ja

epäjatkuvuuskohdat ylittävä

vaiheittainen analyysi; paneelit,

markkinatutkimukset

Kehittymistä kuvaavat indikaattorit

Menetelmät: matemaattinen

mallintaminen, tilastollinen

analyysi, historiallinen

samankaltaisuus ja trendien

jatkaminen tulevaisuuteen;

skenaariot, merkityksellisten

tekijöiden etsintä,

toimintaympäristön valvonta

Järjestelmää kuvaavia epävarmuuksia

Menetelmät: trendianalyysit,

taustamuuttujien liittäminen

seurattavaan muuttujaan,

päätöksentekosääntöjen etsintä

tietokonesimulaatiopelillä; useita

näkökulmia etsivät heuristiset

menetelmät

FIN

GO

P v

aih

eet

I -

IV

Päätöksentekoa tukevat

laskentamoottorit

Kuva: Laskennalliset ja ei-laskennalliset operatiiviset pelit

DI Marjo Kauhaniemi työskentelee Hä-meen Rykmentissä Huoltokoulun tutki-mus- ja kehittämisosastolla

Yksinkertaisissa ja rajatuissa tilanteissa voidaan käyttää matemaattisia kaavoja, muuttuvissa tilanteissa matematiikka tuottaa päätöksenteon tukeen laskentamoottoreita.

17

FIN

GO

P v

aih

ee

t I

– I

V se

ura

ttava

t tiedot

Infrastruktuuri, kalusto, toimijat toimialoittain

Toiminta- ympäristön tilanne, tilaus-toimitus-ketjut, toimijaverkostot

Toteutuskyky resurssitarpeet omat vahvuudet ja heikkoudet

Määrä Sijainti Ajoitus Infra- ja resurssitarpeet

Käyttö Lisähankinta Tuotanto…

Vaikutukset Uhkat Riskit

Rajoitteet Edellytykset Olettamukset Tietopuutteet

Toimintaa parantavat tai heikentävät tekijät. Saatavuus

Hankinnan, kuljetuksen, varastoinnin ja jakelun häiriöt

Käytön ja tuotannon häiriöt

Arvio

talouden tapahtu-

mista

Edelly-

tettävät toimen-

piteet

Arvioi

vaihtoehdot ja tuota

suunnitelma

Toteutuksen

suunnittelu

Tehtävien

toteutus ja seuranta

Toiminnanohjaus Ennakoitava alue

I II III IV

Heuristiset menetelmät

Laskentamoottorit

Kuva: historiaa ja puolustusvoimien nykyistä tutkimusta

dulle koostuvat useista eri järjestelmistä ja toimijoista, ja heidän tuottamistaan kriittisistä suorituskyvyistä, jotka yh-dessä tuottavat kuljetuslogistiikan huol-tovarmuuden kokonaissuorituskyvyn. Kriittiset suorituskyvyt ovat pitkälle in-tegroituneita ja yhteen toimivia. Niihin vaikuttaa toimintaympäristön tila ja sen kehittyminen, sekä resurssien saanti. Puolustusvoimien, yritysten ja viran-omaisten tehtävien toteuttaminen aset-taa vaatimuksia, jotka on täytyttävä. Jos vaatimuksia ei kyetä täyttämään, koko-naisjärjestelmään voi syntyä kriittisiä haavoittuvuuksia, jotka asettavat suori-tuskyvyn alttiiksi vahingolle. Kun toimintaympäristönä on vakava kriisitilanne, mallinnettava ongelma on yksi monimutkaisimmista operaatiotutki-muksen tuntemista verkosto-ongelmista. Perusongelmana on viedä useita erilai-sia materiaaliryhmiä käyttäen eri kulje-tusmuotoja ja kuljetusvälineitä, useasta eri lähtöpisteestä useaan eri loppupis-teeseen ja käyttäen kuljetusverkostoa tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi toi-mitusosoitteilla saattaa olla eri kiireysluo-kitus, samoin kuljetettavilla materiaaliryh-millä. Kuljetusverkosto saattaa vaurioitua poikkeustilanteissa, joten mallinnettavan prosessin tulee sopeutua kuljetusverkos-ton rakenteen muutoksiin. Kuljetuksia tu-lee usein voida optimoida kustannusten tai käytettävissä olevan ajan suhteen. Mallinnettua prosessia rajoittaa usein kuljetettavan materiaalin lastaus- ja pur-kukapasiteetin ja kaluston saatavuus. To-dellisessa elämässä toteutuva ongelma on erittäin laaja ja vaikea ratkaista, koska ratkaistava malli voi sisältää useita reit-tien, kaluston, kuljetettavan materiaalin ja kuljetustehtävien sekä niiden ajoituk-sen yhdistelmiä. Tällöin on lähes mahdo-tonta toteuttaa tarkalla tasolla kuvattuja laskennallisia simulaatioita. Myös huoltovarmuuden ongelmia saattaa olla vaikea mallintaa. Huoltovar-muustilanteissa on voitava priorisoida ja ohjata kuljetuksia. Myöhemmin toteu-tettavat kuljetukset vapauttavat kalustoa ja kuljetuspalveluja voidaan kohdentaa kriittisiin kohtiin. Laskennalliset operatiiviset pelit tuot-tavat tarkkoja tietoja, mikäli lähtötiedot ovat oikein, peli on mallinnettu oikein, valitut matemaattiset menetelmät so-veltuvat kuvatulle kohdealueelle ja häi-riötilanne toistuu aina samanlaisena. Simulaatiopelit edellyttävät tutkittavan järjestelmän tarkkaa tuntemusta, koska toteutus vaatii runsaasti työtä. Tulokse-na on usein laskukoneen tarkasti toimi-via pelejä, joissa samat valinnat johta-vat aina samaan lopputulokseen. Mikäli määrittelyvaiheessa ei ymmärretä tutkit-tavaa ongelmaa, tehty työ ei johda toi-vottuun lopputulokseen. Mikäli tutkittava ongelma muuttuu, määrittelytyö saattaa olla tarpeen tehdä uudelleen. Sopimuspohjainen neuvottelu ja intui-tiiviset menetelmät voivat tuottaa nope-asti oikean suuntaisia tuloksia rajatulla kohdealueella. Kuitenkin tulokset eivät ole laskennallisia – jos tilannekuva on muutoin laskennallinen, muutosten vai-kutuksia voi olla vaikea arvioida.

Vaiheittain etenevät, osittain lasken-nalliset menetelmät yhdistävät yritys-ten päätöksentekoon käytettyjä parhaita menetelmiä. Kokemukseen ja toimialan käytäntöihin perustuvat heuristiset me-netelmät etenevät usein vaiheittain. Aluksi ongelma rajataan ja määritellään todennäköiset vaihtoehdot, joita lähde-tään tarkentamaan. Rajaamiseen voi-daan käyttää laskennallisia operatiivisia pelejä. Eteneminen noudattaakin usein ennalta määriteltyä prosessia. Proses-si käyttää vaihtelevasti erilaisia lasken-tamoottoreita, jotka tuottavat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä osatuloksia. Osatulosten pohjalta käynnistetään seu-raavan vaiheen tarkempi suunnittelu. Koko prosessin, sen vaiheiden ja las-kentamoottoreiden tuottamien tulosten on oltava yksinkertaisia ja ymmärrettä-vissä, jotta tuloksista voidaan keskustel-la ja niitä voidaan käyttää päätöksente-on tukena. On siis osattava valita oikeat menetelmät oikeisiin kohteisiin.

Historiaa ja puolustusvoimien nykyistä tutkimusta

Sodankäynnin analyyttinen mallintami-nen alkoi kehittyä voimakkaasti ensim-mäisen maailmansodan aikana. Tieteel-lisin menetelmin tutkittava akateeminen operaatiotutkimus erkani omaksi tie-teenhaaraksi sotilaallisesta operaatiotut-kimuksesta. Yritysmaailman käyttämät eritasoiset operatiiviset pelit ja sotilaal-lisessa käytössä olleet C4I järjestelmät ja niiden simulaatiomallit kehittyivät pit-kään erillään toisistaan [4]. Sotien jäl-keisten 20–25 vuoden ajan kehitettiinkin useita uuden tyyppisiä analyyttisiä mal-lintamis- ja laskentamenetelmiä [5]. Sotilaallisessa koulutuksessa käytettä-vät simulointipeliin pohjautuvat sovellu-tukset ovat olleet pitkään hyvin erilaisia

verrattuna yritysmaailman käyttämiin yk-sinkertaisiin ratkaisuihin. Yritysmaailman soveltama ja sotilaallinen operaatiotutki-mus on lähentynyt toisiaan vasta edelli-sen kahden vuosikymmenen aikana. [6] Klassiset operaatioanalyysin ongelmat pyrittiin pitkään ratkaisemaan käyttämäl-lä täsmällisiä laskennallisia ratkaisuja tuottavia menetelmiä. Kun ratkaistavat ongelmat monimutkaistuivat, niitä voi-tiin kyllä mallintaa mutta menetelmää ongelmien ratkaisemiseen ei välttämät-tä enää löytynyt. Lisäksi ratkaistavia on-gelmia ei voida kuvata mahdollisimman yleisesti ja saada yleinen ratkaisu, vaan ongelmaan ja sen ratkaisuun on luotava selkeä rakenne. Kuljetusjärjestelmän palvelujen koh-dentaminen ja erityisesti reititysongel-mat ovat erittäin vaikeita ratkaista. Kos-ka täsmällisillä laskennallisilla menetel-millä voidaan ratkaista vain hyvin pieniä ongelmia, normaalitoimintaympäristön ongelmat ratkotaan käyttämällä realisti-sia tuloksia tuottavia heuristisia mene-telmiä. Heuristiikkaa voidaan käyttää moni-mutkaisten tai vaativien skenaarioiden arviointiin. Esimerkiksi operatiivisen pe-lin suunnitteluprosessi ja itse pelitapah-tuma voivat perustua luotuun skenaa-rioon, jonka formaali muoto noudattaa FINGOP-ohjetta. Skenaario voi olla esi-merkiksi sataman sulkeutuminen ja me-riliikenteen siirtyminen käyttämään kor-vaavaa satamaa. Prosessi mallinnetaan hyvin todenmukaisesti, osaprosesseista kerätään laskennallista tietoa ja heuris-tiikkaa käytetään tuottamaan laskennalli-sia tuloksia solmukohtien läpivirtaukses-ta. Heuristiikka on usein hierarkkista ja mitoituslaskelmat perustuvat asiakkaan kokemukseen. Jos ratkaistava ongelma jaetaan esimerkiksi kolmeen tasoon, niin metaheuristiikka voi tuottaa liiketoi-

Logistiikan tutkimuksessa on arvioitu normaaliaikana ennakoitavien tietojen ja laskentaan käytettävien menetelmien soveltuvuutta FINGOP-prosessin vaiheisiin.

18

mintasopimuksiin perustuvan ylätason rakenteen. Tämän jälkeen osaongelmia voidaan pilkkoa edelleen ja alimmalla ta-solla ratkoa yksityiskohtia. Strategisen-operatiivisen tason FINGOP-suunnittelu-prosessi etenee vastaavalla tavalla kohti yksityiskohtaista ratkaisua. Yritysmaailman kokemus ja yksinker-taisten menetelmien käyttö tuottavat tarkkoja, nopeita, yksinkertaisia, jousta-via ja robusteja ratkaisuja todellisiin on-gelmiin. Samat vaatimukset asetetaan heurististen menetelmien tuottamille ratkaisuille. Heuristiikan käytöllä tuote-taan hyviä toteutuskelpoisia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin kohtuullisessa las-kenta-ajassa. Heuristiikka ei kuitenkaan tuota optimiratkaisuja, koska todellises-sa elämässä ei yleensä tiedetä optimi-tapaa ratkaista määrätty laaja ongelma. Heuristiikalla tuotettuja tuloksia voidaan pitää optimiarvon alarajana, mutta tu-losta voidaan aina parantaa käyttämällä intuitiivisia menetelmiä päätöksenteon tukena. Heuristiikalla on myös heikkou-tensa: jos ratkaistava ongelma liittyy tiu-kasti kapasiteettirajoitteisiin ja rajoitteita on useita, toteutuskelpoista ratkaisua voi olla vaikea löytää, mikäli rajoitteita ei yleistetä. Heuristiikalla tuotettujen laskelmien sovelluskohteita voi olla lukuisia. Las-kentamoottori voi tuottaa reititystiedot suurista kuljetuskokonaisuuksista. Tuo-tettuja tietoja voidaan käyttää laskettaes-sa rajatulle alueelle tarvittava kuljetuska-lustomäärä, alueista voidaan muodostaa suurempia palvelukokonaisuuksia, tyhji-en kuljetusten määrää voidaan minimoi-da ja laskentamoottorilla voidaan tuottaa tietoa priorisointiongelmiin. Esimerkiksi voidaan arvioida, miten kuljetukset tu-lisi toteuttaa, kun samanaikaisesti on priorisoitava täydennyspaikat, -materiaa-li, eräkoko, pois vietävät kuljetukset ja täydennysten riittävyys seuraavan täy-dennyserän saapumisajankohtaan asti. Laskentamoottorin tehtävänä on tuottaa selkeitä tuloksia, joita voidaan käyttää osana päätöksentekoa. Tilaajan onkin ymmärrettävä käytetyt menetelmät ja hyväksyttävä ne ongelmien ratkaisemi-seen. Tilaajan osaamisen tason on olta-va riittävän korkea ratkaisun suunnitte-lua varten. Puolustusvoimien logistiikan tutki-mus on tuottanut vuosina 2007-2010 uutta tietoa operatiivisten pelien sovel-tamisesta logistiikan huoltovarmuuden (kuljetusjärjestelmien) analysointiin. Tut-kimustulokset liittyvät konkreettisella ta-valla käytännön toiminnan suunnitteluun ja vaihtoehtojen tuottamiseen. Puolus-tusvoimiin on tulossa muutoksia, joiden vaikutuksia on voitava analysoida niin suorituskyvyn suunnittelun, kuin raken-tamisen ja käytön osalta. Operatiivisilla peleillä voidaan testata suorituskyvyn kaikkia osatekijöitä: ohjeita, organisaa-tiorakenteita, materiaalien riittävyyttä, johtamistapaa, henkilöstöä, järjestelmän fyysisten solmukohtien infrastruktuurin ja kapasiteetin riittävyyttä sekä kokonai-suuden integrointia ja tietojen riittävää tarkkuutta. Esimerkiksi henkilöstön kus-tannustehokas kouluttaminen ja tehtävi-

en edellyttämä suunnittelu tulevat ole-maan entistä tärkeämpiä. Operatiivisilla peleillä saavutettavat kustannussäästöt voivat olla merkittäviä logistiikan suori-tuskykyä kehitettäessä.

Haasteita tutkimusten organisoinnissa

Siviiliviranomainen eli Huoltovarmuus-keskus (HVK) on ollut vuodesta 2005 alkaen mukana puolustusvoimien logis-tiikan operatiivisiin peleihin liittyvässä tutkimuksessa. HVK on tiedon hyödyn-täjä, jolla on operatiivinen tarve tutkitun kohdealueen kehittämisestä. Tuloksia on koko ajan testattu työpajatyöskentelys-sä, johon HVK on kutsunut koolle maa-kuljetuspoolin operaattoreita. Tuloksena ovat olleet muuttuneet tiedemaailman lähtöolettamukset ja konkreettiset, ny-kyistä ja taantuman aikana nopeastikin muuttunutta toimintaympäristöä kuvaa-vat, ajan tasalla olevat tiedot. Tutkimukset HVK:n kanssa pilkottiin erillisinä toteutettaviin osatutkimuksiin. Samat tiedeyliopistot ja niiden erillislai-tokset sekä asiantuntijat valittiin toteut-tamaan työt ja integroimaan tulokset keskenään. Tutkimuskokonaisuus pidet-tiin suurena, jotta puolustusvoimat pys-tyi kilpailemaan tutkimusosastoista ja yksittäisistä osallistuvista tutkijoista EU-projektien kanssa. Tiedossa ei ole, että vastaavaa tutkimuskokonaisuutta olisi toteutettu aiemmin. Tutkimusten tulos-ten perusteella on käynnistetty jatkotut-kimuksia kuten TEKES TURVA KULJEN -tutkimushanke. Toteuttaminen edellytti tiivistä yhteis-työtä tilaajan ja toteuttajien välillä. Va-littu päähankkija Talent Partners oli rat-kaisevassa osassa, kun viranomaisten asettamat vaatimukset tulkittiin tiede-maailman toteuttamiksi tehtäviksi. Talent Partners asetti tutkimuskokonaisuuden käyttöön työparin, joilla oli pitkäaikainen käytännön kokemus yritysmaailmas-ta. Työpari Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi ovat osallistuneet Huolto-

varmuuskeskuksen ja puolustusvoimien yhteistutkimuksiin jo vuoden 2005 alus-ta alkaen. Heidät oli siten perehdytetty viranomaisten asettamiin tavoitteisiin. He ohjasivat tiedemaailman tuottamaan tietoa toimintaympäristön muutoksista taantuman aikana, soveltamaan tieteel-lisiä menetelmiä ja tuottamaan oikean suuntaisia tuloksia tutkitulta kohdealu-eelta sekä täyttämään puolustusvoimi-en asettamat vaatimukset. Yhdistämällä yritysosaaminen ja tieteellisesti toden-nettava tieto sekä tiedemaailman me-netelmällisyys viranomaisille kyettiin tuottamaan tutkittua tietoa toimintaym-päristön kehittymisestä ja muutosten vaikutuksista tehtävien toteuttamiseen.

Haasteita operatiivisen pelin rajaamisessa

Taustamateriaali kokoamiseen käytettiin vuodet 2004–2006. Ensimmäisessä vai-heessa kuvattiin globaali, lähialueen ja Suomen logistinen järjestelmä. Toisessa vaiheessa kuvattiin logistiikan huoltovar-muuden (kuljetusjärjestelmän) käytän-nön ongelmat ja toimintaa eniten häirit-sevät normaaliolojen tilanteet. Kolman-nessa vaiheessa määriteltiin ja kuvattiin Suomen logistisen järjestelmän kriitti-nen infrastruktuuri ja ulkomaankaupan solmukohtien eli satamien kyky korvata toisiaan. Vasta neljännessä vaiheessa eli vuoden 2007 alussa oli riittävät val-miudet rajata vuosina 2007–2010 toteu-tettava tutkimus ja valita tutkimuksen toteuttajat. [7] Yhteistyön käynnistyessä haasteena oli tiedemaailma, joka painottaa läh-demateriaalissa tieteellisten kriteerien täyttymistä. Tutkittava operatiivinen peli sisälsi kaksi suurta osa-aluetta – toimin-taympäristön kehittymisen ennakointi ja häiriöiden vaikutukset tehtävien toteut-tamiseen – joista ei ole olemassa yk-sinomaan tieteellisin menetelmin toden-nettavaa tietoa. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) totesikin vuonna 2007, että puolustusvoimien tutkittavaksi esit-

LOGHU3 – taustamateriaali ja tutkimustarpeet

LOGHU4 – suunnitelma casen toteuttamiseen

TTKPROTO 2007 – tiedeyliopistojen osaaminen, viranomaisten tietokannat ja

tilastotiedot

TTKPROTO 2010

Mallin toteutus

STRATTUTK

2030 (2012)

Mallit ja data

Kysymykset

Vaihtoehdot

Alalyysit

Kuva: tutkimuksen organisointi

3

Kuljetuskyvyn case

Tiede-yliopistot

Mallit

Data

HVK, operaattorit

Sotapeli Väline

Lähtötiedot, tietopuutteet,

hankittavat tiedot

Tunnistettu kriittinen

infrastruktuuri

Huoltovarmuuden kehittyminen vakavissa häiriötilanteissa

Laskennalliset mallit, tietojen kerääminen, tulosten analysointi

Logistiikan tutkimuksen osittaminen ajallisesti ja eri tutkimuslaitoksiin.

19

tämä malli on monipuolisempi kuin TTY:n logistiikan kysyntää ja tarjontaa kuvaava malli. Ongelmaksi nousee TTY:n mukaan, mitä ja millaista eri tekijöitä kuvaavaa tilastoaineistoa on saatavilla. Eri tekijöitä on mallinnettu eri tutkimuk-sissa ja variaatioita on runsaasti – kahta samanlaista tutkimusta ei löydy vertailu-kohdaksi. Yhtä oikeaa mallia ei löytynyt lähtökohdaksi vaan olemassa olevista tiedoista pyrittiin yhdistämään tarkoituk-senmukaisin. Ensimmäisen tutkittavaksi rajattu osa-alue oli toimintaympäristön kehittymi-sen ennakointi. Lähitulevaisuuden no-pean kehityksen ennakoinnissa on saa-tava esiin yritysmaailman tieto. Osasta tietokokonaisuuksia ei ollut saatavissa kattavia julkaistuja tietoja. Toinen rajattu osa-alue oli häiriöiden vaikutukset teh-tävien toteuttamiseen. Normaaliaikana toteutuvia häiriötilanteita ei voida tutkia tilastollisesti. Historiallisessa tarkaste-lussa häiriöt eivät koskaan ole esiinty-neet samanlaisina ja toimintaympäristön kehittyessä häiriöiden vaikutukset muut-tuvat. Viranomaiset tarvitsevat käytännön työskentelyssä operatiivisten pelien yk-sinkertaisempia menetelmiä. Sopivan menetelmän rajaus kesti jonkin aikaa ja lopputulos on yhdistelmä tilastollisia menetelmiä, tiedeyliopistojen tuotta-mia asiantuntija-arvioita ja käyttäjän te-kemiä valintoja. Lisäksi luotiin perusta hierarkkiselle ja heuristiselle logistisen järjestelmän suorituskyvyn tasoajattelul-le. Tunnistettuja ja mallinnettavia taso-ja ovat tilaus-toimitusketjut, toimijaver-kostot ja varsinaisen järjestelmän osat kuten kiinteä infrastruktuuri, reitit ja operaattorit, resurssit ja niiden omistus, itse kuljetusprosessi sekä yksittäisiä merkittävimpiä prosessivaiheita suurim-missa solmukohdissa.

Operatiivisen pelin kohdealue

Kohdealueesta kuvattiin tutkittava huol-tovarmuuden osa ja tutkittava ominai-suus eli järjestelmän rakenne ja tuotet-tava suorituskyky. Tämän jälkeen asetet-tiin vaatimukset, jotka tutkimuksen on täytettävä. Tutkittu kohdealue on esitet-ty alla. Huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toi-mintojen turvaaminen edellyttävät hyvin toimivaa logistista järjestelmää (kul-jetusjärjestelmää) kaikissa tilanteissa. Logistisen järjestelmän on säilytettävä vakautensa normaaliaikana ja niin sano-tun harmaan vaiheen asteittain pahene-vien häiriöiden aikana, jolloin järjestelmä toimii vielä markkinaehtoisesti. Lisäksi logistisen järjestelmän on toimittava poikkeusoloissa, joissa myös viranomai-silla on mahdollisuus vaikuttaa sen toi-mintakykyyn erityisvaltuuksiensa turvin. Nämä Yhteiskunnan turvallisuusstrategi-an (YTS, 2010) asettamat vaatimukset toteutuvat varmimmin, kun kokonaisjär-jestelmä on robusti – siis ruma mutta luja. Logistisen järjestelmän rakentees-ta, sen tuottamasta suorituskyvystä ja muutoksista onkin kyettävä muodosta-maan realistinen tilannekuva eri aika-

jänteillä. Tilannekuva tuottaa käsityksen tavaravirroista, logistisen järjestelmän solmukohdista ja niiden kapasiteetista sekä kokonaisjärjestelmän muutoksista erilaisissa häiriötilanteissa. Vuosina 2007–2010 toteutettu tutki-mus kattoi toimintaympäristön muutok-set Suomen talouden kehittymisen pää-vaihtoehdoissa, samaten huoltovarmuu-den turvaamiselle kriittiset ulkomaan-kaupan tuonnin ja viennin tavaravirrat näissä kehitysskenaarioissa. Kun tutki-mus käynnistyi, toimintaympäristöllä oli takana 15 vuoden pituinen nousukausi. Tutkimuksen päättyessä toimintaympä-ristö on hyvin erilainen. Tutkimukses-sa selvitettiin ensin toimintaympäris-tön muokkaavat trendit, tämän jälkeen trendien vaikutukset ja lopuksi luotiin laskennallinen tapa käsitellä tuotettuja tietoja. Seuraavaksi arvioitiin logistisen infrastruktuurin kriittisten solmukohtien muuttunutta välityskykyä ja kykyä kor-vata toisiaan eri toimintaympäristön ke-hitysskenaarioissa ja eri aikajänteillä. Itse logistisesta järjestelmästä tutkit-tiin solmukohtien välistä korvaavuutta, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta siirtää yhden solmukohdan kautta kulkeva ta-varaliikenne kulkemaan toisen solmu-kohdan kautta. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia monipuolisesti eri kysymyksiin. Tavoitteena oli yleiskäyt-töinen väline, joka tuottaa tietoa keski-pitkän ja pitkän aikavälin kehittämisen päätöksenteon tietotarpeisiin. Tutkimuksessa saatiin tietoa toimija-verkoston realistisista toimintamahdolli-suuksista sekä operatiivisen toiminnan vaihtoehdoista ja riskeistä häiriötilanteis-sa. Tätä tutkittiin konkreettiseen toimin-taympäristöön ja todelliseen satamaan lokalisoiduilla häiriöpeleillä. Tutkittavana kohteena oli Suomen huoltovarmuudel-le merkittävimmät roro-liikenteen reitit ja kuljetusmäärät, liikenteen ja kuljetus-ten siirto korvaaviin satamiin ja satami-en keskinäisen korvaavuuden käsitteen uudelleen muotoilu. Tuloksena oli uutta tietoa solmukohtien läpivirtauksen rajoit-

teista ja suorituskykyjen loppumisjärjes-tyksestä. LIsäksi merkittävä tavoite oli testata, miten ennakointitietoja voidaan käyttää operatiivisen pelin lähtötietoina. Selvitettävänä oli, mitä tietoja tarvitaan, millä tarkkuustasolla ne on esitettävä ja miten tietoja käsitellään. Lopullisena tavoitteena oli tutkia Suo-men logistisen järjestelmän häiriöherk-kyyttä ja robustisuutta eli kykyä säilyttää toiminnan taso ja sopeutua järjestelmän toimintaa häiritseviin muutoksiin. Tulok-sena pyrittiin saamaan esiin robustisuut-ta kuvaavat mittarit ja tietoa robustisuu-den muutoksista ja tasosta, jolla suo-rituskyvyt pystytään turvaamaan. Tulok-silla on suora liittymäpinta viranomais-ten kuljetustarpeiden toteuttamiseen. Pitkälle integroidusta järjestelmästä on tiedettävä, miten viranomaisten tarvit-semat kuljetuspalvelut pystytään tuot-tamaan ja samanaikaisesti säilyttämään YTS:n määrittelemä taso. Jotta järjestelmän robustisuutta voitiin tutkia, luotiin tarvittavat mallit, yhdistet-tiin viranomaisten tietokannat, tuotettiin tietoihin käyttöliittymä, ajettiin suunni-tellut ajot, korjattiin havaitut virheet ja kalibroitiin tiedot, kuvattiin tulokset, tuotettiin käyttöoppaat, dokumentoitiin taustamateriaali ja koottiin neljän vuo-den aikana tuotetut kokemukset. Toteu-tuksessa oli useita haasteita. Tutkimuk-sessa yhdistettiin laajasti viranomaisten tietokannat, kehitettiin ennakointia var-ten laskentamekanismit ja kuvattiin kä-sittelytavat, joilla lähtötiedot ovat yhdis-tettävissä. Suomen talouden ennakoin-tia ei aiemmin ole tehty vaihtoehtoisilla skenaarioilla samassa tutkimuksessa si-ten, että tiedot olisi johdettu alas valta-kunnalliselta tasolta alueelliselle ja kulje-tuskalustotasolle asti. Maakuljetuksista ei ole tuotettu yhtä laajaa kokonaisuutta aiemmin. Meriliikenteen ja tullin tieto-kantoja ei ole yhdistetty nyt toteutu-neella tavalla aiemmin. Satamien tavara-virtojen kehittymistä ja satamien kykyä korvata toisiaan ei aiemmin ole tutkittu nyt toteutuneella rakenteella. Häiriöpe-

4

Toteutus Tutkimus

Ennakointijärjestelmä,

toimintaympäristön muutokset

Tietomassan kokoaminen ja käsittely

Häiriöpeli, lokalisaatio Turkuun

Tavoitteet

Varmistetaan

liikenteen ja

reittivolyymin vaihtoehdot

Priorisoidaan

kriittiset

tilaus-toimitusketjut

ja tavaravirta

Yhtenäinen

kohdealueen

kattava taustamateriaali

oikea-aikaisesti

Talouden kasvu Kuljetustarpeet

Tilaus-toimitusketjun volyymi

Infrastruktuurin läpivirtaus

Tutkimukset: logistiikan TTKPROTO 2007–2009

Kuva: operatiivisen pelin kohdealue

Työväline

Häiriöt Vaihtoehdot

Viranomaistietokannat yhdistäminen

Solmukohtien keskinäinen korvaavuus

To

imijaverk

osto

n

toim

inta

-m

ah

do

llis

uu

det

Ylläp

idetä

än

tavara

vir

ta

Häiriöherkkyys

Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushanke.

20

lin tietoja ja käsittelymekanismeja ei ole aiemmin viety valtakunnalliselta tasolta alas yksittäisiin solmukohtiin asti (pela-tut tilanteet ovat keskittyneet yksittäi-seen solmukohtaan). Koska tutkittava alue oli laaja ja tutki-musaineistoa ei ollut valmiina, osa ro-bustisuustutkimuksesta siirrettiin toteu-tettavaksi vuonna 2010 käynnistyneisiin jatkotutkimuksiin.

Tulosten esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Tiedeyliopistoille asetettu tavoite oli: on kuvattava toimintaympäristön ennakoi-tavissa olevia muutoksia; on kuvattava ennakointitiedon hyödyntämistä arvioi-taessa Suomen logistisen järjestelmän häiriöherkkyyttä eri kehitysskenaari-oissa; on kuvattava huoltovarmuudelle merkityksellisten merikuljetusten siirtä-minen käyttämään vaihtoehtoisia reit-tejä; on kuvattava suorituskykyjen lop-pumisjärjestystä; on arvioitava järjestel-män robustisuutta ja keinoja kuljetusten uudelleen kohdentamiseen. Tehtäviä oli paljon ja tulokset tuli esittää asiakkaan tarvitsemassa muodossa, jotta ne pal-velevat kehittämistä. Tarvittava esitys-muoto oli operatiivinen peli. Puolustus-voimien, HVK:n ja Talent Partnersin piti ohjata tutkimuksen etenemistä sormi liipaisimella, jotta eri osakokonaisuudet tuottivat tavoitellun lopputuloksen. Tutkimuksen käynnistyessä vuonna 2007 puolustusvoimat ei ollut vielä jul-kaissut FINGOP-ohjetta. Pääesikunnan logistiikkaosasto oli kuitenkin jo osallis-tunut NATOn ryhmiin, joissa oli saatu varhaista tietoa operatiivisesta suun-nitteluprosessista. Samanaikaisesti oli saatavilla monikansallisen harjoituksen operatiivisten suunnitelmien testitulok-sia. Tutkimusta ohjaamaan asetettiin siis NATO GOP tietotarpeet, jotta normaali-aikana rakennettava ennakointi tuottaisi tarvittavaa tietoa myös häiriötilanteissa. Nyt toteutetussa tutkimuksessa ensin tuotetaan toimintaympäristön taloudelli-nen tilanne. Tiedoista johdetaan siirret-tävä kuljetusvolyymi, siirtoon käytettä-vien solmukohtien ja reittien rajoitteet ja saatavilla oleva suorituskyky. Solmu-kohtien ja toimijaverkostojen rakenne ja prosessit on tunnettava tarkasti, jotta voidaan tuottaa oikean suuntaisia tulok-sia. Lisäksi on tunnettava toimijoiden solmukohdille asettamat palveluvaati-mukset, jotka asettavat prosessille aika-rajat, joihin on vastattava. Pelin etene-minen on ollut tässä tutkimuksessa hy-vinkin yksinkertainen. Pelattavat vaiheet on esitetty alla.

Lopuksi

Logistiikan huoltovarmuuden operatiivi-sen pelin rakentaminen on todettu haas-teelliseksi tehtäväksi. Mallinnettavan järjestelmän rakenne on olemassa vain häiriötilanteissa, joista ei ole saatavilla numeerista tietoa. Järjestelmän raken-teen muutoksia ei ole tutkittu nykyises-sä taantuman jälkeen muuttuneessa toi-mintaympäristössä. Järjestelmä on dy-

naaminen, nopeasti muutoksiin reagoiva ja epähomogeeninen, joten sotilaalliset ja akateemiset operaatiotutkimuksen menetelmät eivät yksinomaan riitä mal-lintamaan kohdealuetta. Huoltovarmuu-delle merkittävä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on kohdennettu yritysten tarpeisiin, ei viranomaisten tarkoitta-maan ja kriisitilanteissa käytettyyn laa-jan huoltovarmuuden tarpeisiin. Logistiikan huoltovarmuuden opera-tiivisessa pelissä voidaan käyttää yri-tysmaailman testaamia yksinkertaisia menetelmiä. Logistisen järjestelmän ra-kenteen muutokset ja niiden vaikutuk-set suorituskykyjen tuottamiseen tulee olla helposti ja nopeasti ymmärrettävis-sä. Tämä on erittäin tärkeää kriisiaikana, kun normaaliaikana tuotettuja suunni-telmia käytetään ohjaamaan sopimus-kumppaneiden päätöksentekoa. Eräs vaikutuskeskeisen sodankäynnin käyttämän operatiivisen suunnittelun merkittävä tavoite onkin riittävän tarkal-le tasolle vietyjen suunnitelmien tuotta-minen yhteistyössä sopimuskumppanei-den kanssa. Operatiivinen peli on hyvä kommunikointiväline. Pelisuunnitelmat voidaan tuottaa yleiselle tasolle, jonka jälkeen yhteistyökumppanit jatkavat ja tarkentavat suunnitelmat oman organi-saationsa sisäisenä työnä. Operatiivinen peli on kokonaisuuden itsenäinen ohjausväline. Jo tästäkin syystä väline ja käytetyt menetelmät on pidettävä yksinkertaisena. Suomen huoltovarmuus rakennetaan yhteistyös-sä pienten, keskisuurten ja kansainvälis-ten yritysten kanssa. Viranomaisten on varmistettava tietokantojen käyttökelpoi-suus ja saatavuus sekä käsittelymene-telmien yhtenevyys. Operatiivisen pelin käyttömahdollisuuksien tunnettuutta on lisättävä, jotta menetelmällä voidaan tuottaa kokonaismaanpuolustuksen tar-vitsemia tietoja eri osapuolien käyttöön. Liian monimutkaiselle järjestelmälle ei löydy koko ketjun kattavaa maksumies-tä, ja pienempien osa-alueiden kattami-nen ei tuota oikean suuntaisia tuloksia. Laajan huoltovarmuuden analysointiin tarvittavan työvälineen ja tarvittavien tietojen tuottaminen edellyttää siis koh-

dealueen ymmärtämistä. Jo nyt on tie-dossa, että toimijaverkoston rakenteesta ja rakenteen muutoksista eri häiriötilan-teessa ei ole olemassa tutkittua tietoa. Kuljetusjärjestelmän toimijaverkoston ja osin myös tilaus-toimitusketjujen kuvaa-minen on ajoitettu vuosina 2010–2012 toteutettavaan huoltovarmuustutkimuk-seen. Operatiivisen peli toteuttaminen, tulosten mittaaminen ja mittaristojen rakentaminen on ajoitettu logistiikan prototyyppitasoiseen tutkimukseen vuo-sille 2010–2012. Tavoitteena on tulosten soveltuvuus meneillään olevien muutos-ten jälkeiseen ajankohtaan. Jotta tämä onnistuisi, tutkimuksen on ennakoitava tulossa olevia tarpeita ja osattava liittää tuloksensa puolustusvoimien asettamiin konkreettisiin kehittämistavoitteisiin.

Lähteitä

[1] Waters, Donald. Supply Chain Manage-ment. An introduction to logistics. Toinen painos. Palgrave. 2009. Sivu 241 suunnitel-mien tuottaminen kapasiteetin suunnitteluun.[2] Thierry, c., Thomas, A & Bel, G. Simulati-on for Supply Chain Management. Chippen-ham: CPI Anthony Rowe. 2008. Julkaisus-ta Laakso, Joonas. Logistiikkapelit. Laurea 2009.[3] Lempiäinen, Jyri. Taistelun ja logistiikan simulointi. PvTT:n julkaisusarja 9/2005.[4] Wilton, David R. The application of sim-ulation technology to military commad and control decision support. Simulation technol-ogy and training (SimTechT) Australia, konfer-enssi, Canberra toukokuu 2001.[5] Davis, Paul K. Distributed interactive sim-ulation in the evolution of DoD warfare mod-elling and simulation. 1995. Proceedings of the IEEE, Vol 83, No. 8 sivut 1138–1155.[6] Page, Ernest H. Smith, roger. Introduc-tion to military training simulation: a guide for discrete event simulations. Proceedings of the 1998 Winter Simulation Conference. Editors D.J.Medeiros, E.F.Watson, J.S.Carson ja M.S.Mannivannan. Sivut 53-60.[7] Puolustusvoimien logistiikan TTKPROTO 2007-tutkimushanke Logistiikan suorituskyky (LOGSUO). [8] Operatiivisen pelin vaiheistettu etene-minen LOGSUO-hankkeen lopputuloksissa 31.12.2010.

Logistiikan TTKPROTO 2007–2009 tutkimushankkeen häiriöpelin eteneminen.

Kehitä

tilanne

Laske

normaali

tilanne

Laske uudelleen

toisella

toimintatavalla

Laske uudella

rakenteella

ja resursseilla

Laske häiriöiden

vaikutuksen

alaisena

Lähtösatama

Roro/ropax

Korvaava satama

Täydet alukset

Suorituskyky

nykyisellä

rakenteella

Kapasiteettia lisätään

korvaavaan satamaana

Kapasiteettipula

•heikennetään kapasiteettia

(ramppi, purkaus)

•Satamanosa poistetaan käytöstä •tukitaan kapasiteetti

(varastokenttä)

•vähennetään kuljetettavaa

määrää

Vaikutukset

Suomen

logistiseen

järjestelmään

ja huolto-

varmuuteen

Pelataan

tarkasti ja

lasketaan

tulokset

Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy

vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase-

ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista,

modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu

maavoimien materiaalihankkeisiin.

Millog OyHatanpään valtatie 3033100 TAMPEREPuh. 020 469 7000

w w w . m i l l o g . f i

22

Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Lahdessa

Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Hä-meen Rykmentissä 20.–21.1.2011 evers-tiluutnantti Mauri Etelämäen johdolla. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella huoltotaktiikan ajankohtaisia asioita ja yhtenäistää näkemystä huoltotaktiikasta huollon henkilöstön keskuudessa.Seminaarin tavoitteita olivat jakaa ajan-kohtaista tietoa huoltotaktiikasta, ver-

Majuri Jari Virolainen esitteli seminaarin oh-jelmaa ja järjestelyjä.

kottua huoltotaktiikan asiantuntijoiden kesken sekä esitellä Huoltoupseeriyh-distystä järjestämällä pienimuotoinen aluetapahtuma. Osallistujia seminaarissa oli kaikkiaan yli 90 henkeä joukko-osastoista, sotilas-opetuslaitoksista, sotilasläänien esikun-nista, huoltorykmenteistä ja Sotilaslää-ketieteen Keskuksesta.

Seminaari onnistui kokonaisuutena hyvin. Alustajien laatimat esitykset oli-vat korkealaatuisia ja vastasivat semi-naarille asetettuja tavoitteita. Alustusten jälkeiset keskustelut olivat erittäin he-delmällisiä ja kasvattivat tietämystä ja näkemystä käsitellyistä aiheista.

23

Komentajakapteeni Vesa Aalto alusti maavoi-mien huollon johtamisesta, jonka jälkeen joh-tamisjärjestelmiä tarkasteltiin ryhmätyönä.

Yliluutnantti Marko Välimäki maasotakoulusta alustus taistelujohtojärjestelmästä osana huollon johtamista, jonka jälkeen yliluutnantti Petri Räsäsen johdolla tarkasteltiin ryhmä-työskentelynä taistelunjohtojärjestelmän mahdollisuuksia huollon johtamisen apuvälineenä ja huollon vaatimuksia taistelunjohtojärjestelmälle.

Majuri Sami Friberg sotilaslääketieteen kes-kuksesta

Majuri Mikael Laine osallistui ryhmätyöhön maavoimien huollon johtamisjärjestelmistä.

24

Huoltoupseeriyhdistyksen esittely ja iltapala Upseerikerholla.

Huoltokoulun johtaja everstiluutnantti Mauri Etelämäki kertoi vihollisen huollosta.

Seminaariväki oli kuulemaansa tyytyväisiä.

25

Ylil Jesse Ehtamo piti alustuksen joukkoyk-sikön huollon suunnittelusta ja johtamisesta sekä huoltokomppanian taktisesta käyttöpe-riaatteesta. Ryhmätyönä tarkasteltiin joukko-yksikön huollon käsikirjan kirjoitusvaiheita.

Majuri Arto Toivanen esitteli yhtymän huollon suunnittelua ja suunnittelun tuotteita GOP prosessin mukaan.

Majuri Olli-Pekka Aikio Itä-Suomen sotilaslää-nin esikunnasta pohdiskeli NATO:n uudistu-nutta huollon suunnitteluprosessia.

26

Otteita everstiluutnantti Mika Multasen tehtävien vastaanottopuheesta

”Karjalan Huoltopataljoona on joukko, joka tuottaa maavoimille suoritusky-kyä kouluttamalla vaatimukset täyttäviä kenttähuoltojoukkoja ja osaavia, motivoi-tuneita ja maanpuolustustahtoisia ase-velvollisia kaikille logistiikan ja huollon toimialoille. Samalla tämä joukko johtaa paikallisesti huollon järjestelyitä ja tuot-taa muiden joukkoyksiköiden koulutuk-sessaan tarvitseman huollon tuen sekä ylläpitää ja kehittää valmiusyhtymän joukkojen perustamisvalmiutta, taiste-lukelpoisuutta ja toimintakykyä huollon osalta. Karjalan Prikaatin koulutusjärjestel-män, toiminnan sekä muiden tukeutu-vien asiakkaiden edellyttämät laaduk-kaat huollon tuki ja palvelut toteutetaan huoltopataljoonan sodan ajan toiminta-mallia mukaillen. Näitä tehtäviä patal-joonamme toteuttaa yhteistoiminnassa Maavoimien Materiaalilaitoksen, Sotilas-lääketieteen Keskuksen, Puolustusvoi-mien Ruokahuollon Palvelukeskuksen, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen ja yhteiskunnan muiden kumppaneiden kanssa. Ilman näitä osaavia kumppanei-ta – yksin – emme enää tulisi toimeen. Huollon suorituskyvyn rakentaminen ja käyttö edellyttävät riittäviä resursseja sekä osaamista. Edelleenkin tulevaisuu-den haasteina näen henkilöstön riittä-vyyden, henkilöstön osaamisen ja ma-teriaalisen suorituskyvyn kehittämisen. Näihin haasteisiin voimme vaikuttaa tekemällä työmme mahdollisimman te-hokkaasti, turhia töitä ja kustannuksia välttäen – siis tekemällä oikeita asioita oikein. Omalla aktiivisuudella ja halulla voimme vaikuttaa osaamiseen ja kus-tannustehokkaalla työskentelyllä voim-me säästää myös voimiamme, lisäten siten myös yksilön jaksamista. Silti kai-kessa toiminnassamme päämääränä on täyttää meille asetetut tavoitteet ja vaa-timukset - turvallisuudesta yhtään tinki-mättä.

Pataljoonassamme on hyvä henki, me- henki. Siitä kertovat erilaisten kyselyi-den tulokset ja saavutukset kaikessa siinä, mitä olette tehneet. Tuosta erin-omaisesta hengestä kuulee myös tämän varuskunnan ulkopuolella – aina Pääesi-kunnassa asti. Sydämestäni toivon, että kykenemme säilyttämään tämän saavu-tetun tason ja vielä jopa parantamaan sitä – hyvä henki ja yhdessä tekeminen ovat voimia, joilla selviämme meille asetetuista tehtävistä ja vaatimuksista. Hengen luominen ja kehittäminen kuu-luvat meidän kaikkien tehtäviin, yksit-täisestä taistelijasta komentajaan asti. Se sisältää myös palvelustovereiden ja asiakkaiden sekä oman itsensä arvosta-misen ja kunnioittamisen.”

Karjalan Huoltopataljoonassa komentaja vaihtui

Tehtävien vaihtokatselmus Kaartin aukiolla 3.1.2011

Everstiluutnantti Eero Pakarinen luovutti Karjalan Huoltopataljoonan tehtävät everstiluut-nantti Mika Multaselle

Karjalan Huoltopataljoonan komentajia: Eversti Jussi-Petri Hirvonen, everstiluutnantti Timo Saarinen, everstiluutnantti Eero Pakarinen ja everstiluutnantti Mika Multanen.

27

Otteita everstiluutnantti Petri Riihijärven vastaanottopuheesta

Panssariprikaati on elänyt vuosien ajan jatkuvaa rakennemuutosta. Muutokset ovat kohdistuneet myös Parolan Patal-joonaan. Viimeisin toimintojen järjestely mahdollistaa Parolan Pataljoonan toi-minnan keskittämisen huollon tehtävien toteuttamiseen. Pataljoonan kokoonpanon muuttami-nen on osa Panssariprikaatin huollon uudelleen järjestelyä. Parolan Pataljoona ottaa joukkotuotannon lisäksi jatkossa vastuun myös huollon järjestelyiden joh-tamisesta ja palveluiden tuottamisesta muulle prikaatille. Tehtävien toteuttami-seksi Panssariprikaatin huoltolaitokset on liitetty vuoden alusta huollon koulu-tusyksiköiden rinnalle osaksi huoltopa-taljoonaa. Toivotan Parolan Korjaamon, Kuljetuskeskuksen sekä Keskusvaraston henkilöstöineen tervetulleiksi Parolan Pataljoonaan. Parolan Pataljoonalla on kaksi pääteh-tävää: suorituskykyisten huoltoyksiköi-den kouluttaminen sekä Panssariprikaa-tin toiminnan edellyttämien huoltotehtä-vien toteuttaminen. Tehtävät on kyettä-vä yhdistelemään siten, että resursseja käytetään taloudellisesti ja toimintaa kyetään kehittämään – pataljoonan pää-tehtävän ollessa koulutus. Huollon joukkotuotanto toteutetaan kahdessa huollon koulutusyksikössä Au-tokomppaniassa ja Huoltokomppaniassa. E-kaudella huollon koulutus toteutetaan erikoiskursseilla ja pienryhmissä. J-kau-della pienryhmien on kyettävä toteut-tamaan huollon tehtävien lisäksi myös käsketyt taistelutehtävät osana komppa-niakokonaisuutta. Pataljoonan molemmat koulutusyksiköt ovat tehneet hyvää työ-tä taitojen juurruttamisessa. Varusmies-palvelustanne suorittavat asevelvolliset, huolehtikaa osaltanne siitä, että sotilaan ja huollon taitoja kartuttaessanne pidätte yllä reippaan yrittämisen asenteen. Jokaisen joukon on kyettävä ajoittain tarkastelemaan ja arvioimaan omaa toi-mintaansa suhteessa ympäristössään ta-pahtuviin muutoksiin. Annettuja resursseja on käytettävä keskitetysti ja tehokkaasti päätehtävien toteuttamiseen. Voimavarat kohdennetaan sinne, missä tehtävät to-teutetaan ja omaa toimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Joukon itsensä ajoissa oivaltama muutostarve on yleensä pa-rempi vaihtoehto, kuin ulkoapäin saneltu ratkaisu. Panssariprikaatin huollon kehit-tämistä jatketaankin muodostamalla toi-mialayksiköitä, jotka vastaavat huollon joukko- ja palvelutuotannosta. Yksiköiden suunnittelu ja valmistelu toteutetaan vuo-sina 2011–2012 ja muutokset toimeen-pannaan vuoden 2013 alusta.

Everstiluutnantti Hannu Virta luovutti Parolan Pataljoonan tehtävät everstiluutnantti Petri Riihijärvelle

Tehtävien vaihtokatselmus Panssariprikaatissa 3.1.2011.

Parolan Pataljoonan lipun luovutus.

Parolan Pataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Riihijärvi.

28

Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 24.2.2011

Lippuvartio saapuu paikalle.

Tilaisuudessa paljastettiin taiteilija Sirpa Papinahon maalaama muo-tokuva koulun aikaisemmasta johtajasta, evl Unto Usvasalosta (oik.). Vasemmalla evl Usvasalon seuraaja evl Mauri Etelämäki puolisoineen.

Evl Mauri Etelämäki pitämässä puhetta huollon paaden äärellä.

Komentajan pöydässä mm. entisiä huollon vaikuttajia, vas. everstit evp Pekka Jouko ja Viljo Holopainen.

30

Venäjän Federaation puolustusministe-riön koulutusosaston päällikkö, rouva Jekaterina Prijezževa tutustui Huolto-koulussa annettavaan aliupseerikoulu-tukseen ja sen järjestelyihin 24.2.2011. Prikaatikenraali Sakari Honkamaa isän-nöi vierailua, jossa perehdytettiin muun muassa aliupseeriston rekrytointiin. Ammattialiupseeriston laajentaminen on yksi Venäjän asevoimien lähivuosien suurista haasteista. Kiertokäynnillä tutustuttiin huollon ali-upseerikoulutuksen edellyttämään infra-struktuuriin, opiskelijoihin ja opettajiin.

Koulutushallilla perehdyttiin materiaalin työstämisen harjoitteluun. Kuvassa vasemmalla yliluutnantti Pasi Vuorinen, keskellä rouva Prijezževa. Prijezževan oikealla puolella tulkki Ulla Heinämäki ja prikaatikenraali Sakari Honkamaa.

Huoltokoulun koulun johtajan everstiluutnantti Mauri Etelämäen yleisesittely sai aikaan vilkkaan keskustelun, jota käytiin onneksi tulkin avustamana.

Huolto-koulun kevään vierailu-satoa

31

32

Kevätmatka itäiseen Viroon 20.–22.5.Viime syksyn teemamatkan positiivisen palautteen perusteella järjestämme antoi-san kevätretken itäiseen Viroon.Tutustumme mm. alueen sotahistoriaan, Narvan kaupunkiin, rentoudumme tasok-kaassa Toilan kylpylässä ja vierailemme yksityisessä sotamuseossa.

Aikataulu: Lähtö 20.5. kello 11.30 Vikingillä Katajanokalta Tallinnaan, josta siirrymme 180 kilometrin päässä sijaitsevaan Toilan kylpylään. Paluu Tallinnasta 22.5. kello 16.30. Ohjelma noudattaa Huoltoupseerilehdessä 2/2010 esi-tettyä matkaohjelmaa.

Matkan hinta on 250 euroa, joka sisältää laivamatkat ja bussikuljetukset Virossa, majoittumisen puolihoidolla kylpylässä, lähtölounaan sotamuseolla, opastuksen sekä museoiden ja Hermannin linnan pääsymaksut.

Matkan sotilasasiantuntijana toimii everstiluutnantti evp Jukka Salminen.Ilmoittautumiset Jukalle 26.4. mennessä: jukkak.salminen@elisanet.fi tai hans.gabrielsson@elisanet.fi

Toivotamme huoltoupseerit puolisoineen/ystävineen tervetulleeksi hyvälle matkalle!

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö

myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta

palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön, täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin

ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.

Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2011 mennessä osoitteella:

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitusAsiamies evl Mauri EtelämäkiHuoltokoulu PL 515701 Lahti

Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi

Yhdessä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin uusien innovaatioiden sekä laajemman osaamisen ja tuotevalikoiman kautta. Vuoden 2011 alusta alkaen toimimme yhtenä yrityksenä KiiltoClean Oy:n nimellä.

Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset.

Farmos ja KiiltoClean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi.

KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401, asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi

www.kiiltoclean.fi

Huoltoupseeri - KiiltoClean ilmoitus_A4_3-2011.indd 1 4.3.2011 10:52:53

34

Toistakymmentä huoltoveljeä vieraili 14.2. puheenjohtaja Risto Kososen johdolla Veho Group Oy:n hyötyajoneuvoyk-sikössä Espoossa. Vierailua isännöivät hyötyajo-neuvoyksikön johtaja Juha Ruotsalainen ja Assistor Oy:n osastopäällikkö Esko Tuomola.

Veho-konsernin juuret johtavat vuoteen 1939 ja silloin aloitettuun Mercedes-Benzien maahantuontiin. Taustaltaan perheyrityksenä aloittanut Veho Group Oy on nyt laajentunut autoalan johta-vaksi vaikuttajaksi Suomessa ja yritys on myös merkittävä toimija Baltiassa ja Ruotsissa. Henkilöstöä yrityksellä oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 1763 ja heistä noin 500 toimii hyötyajoneuvopuolella. Vuonna 2007 toteutettu yrityskaup-pa Sisu Auton kanssa vahvensi Vehon hyötyajoneuvoverkostoa merkittävästi. Siihen kuuluu nyt 19 myyntipistettä, 17 huoltokorjaamoa, 6 vauriokorjaamoa ja 1 purkukeskus. Toimipisteitä löytyy Karjaalta aina Rova-niemelle asti. Kattavalla huoltoverkostol-la ja varaosapalvelulla pystytään huoleh-timaan hyötyajoneuvojen huolto- ja kor-jaustarpeet minimaalisella viiveellä. Palveluiden tukena toimii keskusva-rasto, jonka varaosavalikko käsittää yli 90000 nimikettä. Harvinaisemmat osat saadaan Saksasta lentäen tarvittaessa päivän toimitusajalla. Johtaja Juha Ruotsalaisen ansiokas alustus johti vilkkaaseen keskusteluun ja lukuisiin kysymyksiin eri logistisista ratkaisuista. Tehty vierailu täydensi jälleen kerran mainiosti Etelä-Suomen Aluetoimikun-nan teemasarjaa, jonka puitteissa jäse-nistöllä on mahdollisuus perehtyä huol-lon ja logistiikan nykyvaiheisiin ja kehi-tykseen.

Parhaat kiitokset isännille antoisasta vierailusta!

Huoltoupseerit tutustuivat Vehon hyötyajoneuvoyksikköön

Johtaja Juha Ruotsalaisen esi-tys antoi selkeän kuvan Veho Group Oy:n hyötyajoneuvoyk-sikön kehityksestä ja logistiik-kaverkon toimivuudesta.

Osastopäällikkö Esko Tuomola on myös Huoltovarmuuskeskuksen maakuljetuspoolin huolto-osaston jäsen. Eversti Risto Kosonen ja Huoltoupseeriyhdistyksen varapuheenjohtaja Caj Lö-vegren kuuntelevat tarkkaavaisesti Tuomolan näkemyksiä huoltovarmuuden kehittämisestä.

Olemme jo vuosia kehittäneet Pirkka-sarjaa niin, että sinä voisit tehdä helposti vastuullisia ja ympäristöä säästäviä valintoja jokaisella kauppareissulla. Monipuolisesta Pirkka-sarjasta löydät lähes 50 Pirkka luomutuotetta, 73 Pirkka Joutsen-merkittyä tuotetta ja lähes 30 Pirkka Reilun kaupan tuotetta. Kaikkien Pirkka-tuotteiden laatu varmistetaan Ruokakeskon omassa Pirkka-tuotetutkimuksessa.

Reilun kaupan sertifi ointi yli 30 Pirkka-tuotteessa tarkoittaa sitä, että niiden tuotannossa noudatetaan

Reilun kaupan kriteereitäLuomu

Lähes 50 erilaista luonnonmukaisesti

tuotettua Pirkka-tuotetta

UTZ on maailmanlaajuinen vastuulliseen kahvinviljelyyn

painottunut sertifi ointiohjelma

*Helsingin Sanomien vastuullisuustutkimus 2010/TNS Gallup Oy (3.sija)

VAIKUTA VALINNOILLASIIHAN TAVALLISELLA KAUPPAREISSULLA

PIRKKA ON SUOMALAISTEN MIELESTÄ YKSI VASTUULLISIMMISTA MERKEISTÄ*.

HuoltoupseeriPL 515701 Lahti

Uusikaupunki

Vehmaa

TaivassaloKustavi

Mynämäki

Oripää

Loimaa

KyröNousiainen

Masku

Paimio

Sauvo

Lieto

Turku

Raisio

Rusko

2 kplPöytyä

Naantali

Länsi-Turunmaa

Aura

Kaarina

Tarvasjoki

TURUN OSUUSKAUPPA- SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA

www.tok.fi

Uusikaupunki

Mikä yhdistää yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta? Se on oma osuuskauppa. Turun Osuuskaupan omistajina on jo yli 115 000 varsinaissuomalaista taloutta. Oma osuuskauppa yhdistää ja tarjoaa palveluja niin arkeen kuin elämän suuriinjuhlahetkiin. Turun Osuuskaupassa olet hyvässä seurassa.

2 kpl10 kpl 4 kpl

3 kpl

4 kpl

2 kpl