Hanki parempi elämä!

Kulttuurikunnon toimintakertomus �00�–�010

�

Teksti: Anna Kari ja Marjaana MykkänenRuotsinkielinen tiivistelmä: Mats WägarEnglanninkielinen tiivistelmä: Anna Kari, käännös Peter MatekovicsGraafinen suunnittelu: Matthias RailoKuvat: Yleisradio, Olli-Pekka Orpo, Veera Aaltonen, Kalevi Rytkölä, Anna Kari, Mika Junnikkala, Inka Tuomaala, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry

�

SISÄLTÖ

1. Johdanto 42. Kulttuurikunnon tausta 5 2.1. Hankkeen synty 5 2.2. Hankkeen idea 5 2.3. Verkoston rakentaminen ja julkistus 6 2.4. Hankkeen käynnistäminen 73. Kulttuurikuntoklinikka 8 3.1. Televisio-ohjelmaan hakeneet 94. Kulttuurikunnon kumppanit 10 4.1. Yli 500 eri alojen toimijaa 10 4.2. Viestintä kumppaneille 105. Kulttuurikunto ja Kulturkondis kiertueella 116. Visuaalinen ilme ja painotuotteet 12 6.1. Kulttuurikunto-logo 12 6.2. Kulttuurikuntokortti 127. Verkkosivusto 14 7.1. Sivuston synty 14 7.2. Tietoa sekä kulttuurikuntoilijoille että kumppaneille 17 7.3. Kävijämäärät 17 7.4. Sivuston jatkokehitys 188. Aktiivisia kumppaneita ja paikallisia hyötyjä 19 8.1. Hyötyjä ja hyödyntäjiä 19 8.2. Miesten kulttuurikunnon klubi 20 8.3. Yhteistyö eläkeläisjärjestöjen kanssa 21 8.4. Kulttuurikunto palkitsi Mäkelänrinteen lukion ja Hämeenlinnan yhteiskoulun 229. Tiedotus ja medianäkyvyys 2310. Kansallinen kulttuurikuntopäivä 24 10.1. Kulttuurikuntopäivä lanseerattiin vuonna 2008 24 10.2. Toinen Kulttuurikuntopäivä kokosi toimijat yhteen rintamaan vuonna 2009 24 10.3. Kolmas Kulttuurikuntopäivä siirtyi tammikuun lopulle 2011 2511. Kulttuurifoorumit 26 11.1. Ensimmäinen kulttuurifoorumi Helsingissä 26 11.2. Toinen kulttuurifoorumi Rovaniemellä 26 11.3. Kolmas kulttuurifoorumi Turussa 26 11.4. Neljäs kulttuurifoorumi Helsingissä 2712. Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi 2813. Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus 2914. Työnantajayhteistyö 3015. Kulttuurikunto muiden näkökulmasta 3116. Tutkimuksia 34 16.1. Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta 34 16.2. Julkisten tilojen monipuolinen käyttö on järjestelykysymys 3417. Palkinnot ja tunnustukset 3518. Rahoitus ja resurssit 3619. Tähän on tultu 3620. Jälkisanat 3621. På svenska 3822. Briefly in English 4223. Kumppanien lista 4424. Yhteistyöstä 49

�

1. Johdanto

Suomalaiset lukevat, tanssivat ja laulavat sekä käyvät teatterissa, konserteissa ja festivaaleilla ahkerasti ja mielellään. Suomi on kulttuurikansakunta. Silti joukossa on niitä, jotka eivät osaa tai voi hyö-dyntää taiteen ja kulttuurin elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Samalla perinteisten taidelajien yleisöt van-henevat ja uusien pirstoutuvat. Vanhat konstit yleisöjen houkuttelemiseksi taiteen äärelle, tarjottiinpa sitä sitten radiossa, televisiossa, kulttuurisaleissa, tavarataloissa tai kouluissa, eivät enää huomiokilpailussa riitä. Tarvitaan keinoja, jotka puhuttelevat ihmisiä sekä yksilöinä että yhteisöjen jäseninä. Kulttuurikunnon kohteeksi ovatkin valikoituneet su-uren yleisön joukosta ne, joilla on todellisia tai kuvitel-tuja esteitä kulttuurisuhteissaan – tiedon, ajan, rahan tai seuran puute tai liikaa kaikkia edellä mainittuja. Myös aiemmat traumaattiset kokemukset, tai pelkästään keski-ikä ja sohvan vetovoima, tarjoavat haasteen johon Kulttuurikunto vastaa. Kulttuuriin ankarimmin suhtautuvia Kulttuurikunnon asenne ja kielenkäyttö on ärsyttänyt, mutta kuten näillä sivuilla kerrotaan, monia se on auttanut ja vielä useampia ilahduttanut. Projektina Kulttuurikunto on monella tapaa edel-läkävijä. Se kokoaa kulttuurilaitoksia, kuntia, järjestöjä, työnantajia ja yksityisiä kansalaisia yhteisen nimittäjän alle: saamaan enemmän irti siitä, mitä jo tehdään tai kokeilemaan jotain aivan uutta. Se rakentaa verkostoja sinne, missä luontevaa yhteistyötä ei muuten syntyisi ja antaa yleisötyölle tervetulleita työkaluja. Se on moni-mediainen ja toimii televisiossa, radiossa ja verkossa, tapahtumissa ja esityksissä sekä käyttäjien arjessa. Kult-tuurikunto on myös ensimmäinen tämän kokoluokan yhteistyö Yleisradion ja Suomen Kulttuurirahaston sekä Svenska kulturfondenin välillä.

Kulttuurikunto oli alun perin kertaluonteiseksi, televisio-sarjan oheen kaavailtu kampanja. Sen innostunut vasta-anotto kuitenkin kasvatti rahoituksen kolmivuotiseksi. Nyt, rahoituskauden päättyessä ennakoidusti, on selvää, että Kulttuurikunto on paitsi vastannut olemassa oleviin tarpeisiin, myös luonut rakenteita, toimintamuotoja ja yhteyksiä, joille on kysyntää jatkossakin. Yksilötasolla jokapäiväisen sosiaalisen toiminnan rikastaminen kult-tuurisisällöillä ja arjen kulttuurin merkityksellistäminen tarjoavat tehtäväkentän, jolla Kulttuurikunnon kump-panit ja käyttäjät voivat saada paljon aikaan omissa ympäristöissään. Kuluneen kolmen vuoden aikana kulttuurin hyvin-vointivaikutukset ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi monella suunnalla, näkyvimmin hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa ja Turku 2011 -kult-tuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoissa. Ne vahvistavat entisestään Kulttuurikunnon mottoa, joka vakuuttaa, että kulttuuria kuluttamalla kuka tahansa voi saada paremman elämän.

Marjaana MykkänenProjektipäällikköKulttuurikunto

�

2. Kulttuurikunnontausta

�.1. Hankkeen synty

Kuten monet hyvät hankkeet, Kulttuurikunto syntyi pienestä alusta, sivutuotteena. Toimittaja Minna Joenniemi kiinnostui jo vuonna 2005 Terveyttä kulttuurista -verkoston työstä ja ehdotti reportaasisarjaa kulttuurin kokijan näkökulmasta. Tuottaja Marjaana Mykkäsen vetämänä ohjelmaidean ympärille rakentui päivystävän kulttuuriklinikan muoto, Joenniemi puolestaan versioi Yleisradion liikuntakortista kulttuurikortin – ja Kulttuurikunto oli kehyksissään.

Yleisradion välineillä Kulttuurikunnon ideologia voitiin tehokkaasti välittää valmiiksi otolliseen maaperään, kulttuurin perusyleisöille. Kulttuurikunto kuitenkin innosti enempään, aatteen levittämiseen koko valtakuntaan ja kaikkien, myös niiden vaikeimmin tavoitettavien ulottuville. YLE Kulttuurin päällikkö Airi Vilhunen ja Marjaana Mykkänen päättivät lähestyä Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjavaa Ylen perustehtävän rajat ylittävällä kulttuurisen kansanliik-keen idealla. Kulttuurirahasto lähtikin oikopäätä mukaan merkittävällä panoksella, samoin Svenska kulturfonden muu-tamaa kuukautta myöhemmin. Jatkossa hankkeen linjauksia kehitettiin edelleen Ylen ja rahastojen muodostamassa ohjaus-ryhmässä professori Matti Sintosen johdolla.

Hankkeen kumppani- ja ulkoisen viestinnän käytännön toteuttajaksi valittiin Pink Eminence Oy. Kulttuurialan ja elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä rakentava asiantuntijayritys Pink Eminence on vastannut koko hankkeen ajan sen kump-paniverkostosta, kokonaisviestinnästä sekä hankkeen koordi-noinnista. Yle on puolestaan huolehtinut Kulttuurikunnon ja Kulturkondiksen televisio- ja radiomarkkinoinnista, projektin sisällöstä, johdosta ja taloushallinnosta, televisiosarjan tuotan-nosta ja hankkeen interaktiivisista verkkosivuista.

�.�. Hankkeen idea

Kulttuurikunnon tavoitteena on saattaa yhteen sekä tavalliset suomalaiset, joiden kulttuurisessa kunnossa on parantamisen varaa että kulttuuritoimijat, jotka kaipaavat keinoja näiden tavallisten suomalaisten tavoittamiseen ja innostamiseen. Matkan varrella tätä joukkoa täydentämään on tullut myös työnantajia, sosiaali- ja terveysalan toimijoita, eläkeläis- ja opiskelijajärjestöjä sekä eri alojen yhdistyksiä.

Yhtenä välineenään hanke on hyödyntänyt kulttuurikunto-korttia, liikuntakortin kaltaista taulukkoa, johon kuntoilija merkitsee päivittäiset kulttuurisuorituksensa. Jokaisesta

vähintään puolen tunnin suorituksesta saa pisteen. Suori-tuksiksi lasketaan niin teatterissa, konsertissa ja elokuvissa käyminen kuin iltasadun lukeminen tai tv-draaman katso-minen. Jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa viikossa riittää ylläpitämään kulttuurikuntoa. Mikäli tavoitteena on kun-non kohottaminen, kannattaa harrastaa lajeja, jotka nostavat sykettä ja parantavat kestävyyttä.

Kulttuurikunnon viestit eri kohderyhmille voi kiteyttää seuraavasti:

Ihan tavallisille suomalaisille…

• …kulttuuri parantaa elämänlaatua ja antaa tutkitusti enemmän elinvuosia.• …jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa viikossa riittää ylläpitämään kulttuurikuntoa.• …kunnon kohottamiseksi kannattaa yllättää itsensä ja kokeilla uusia lajeja.• …Kulttuurikunto suosittelee -merkki toimii apuna sopivan kulttuurisisällön löytämiseen.• …kulttuuri ei kuulu vain juhlaan: kulttuuri on myös osa arkea.

Kulttuuritoimijoille hanke tarjoaa…

• …aktiivisen, valtakunnallisen verkoston sekä tukea, tietoa ja mahdollisuuksia.• …Kulttuurikunto suosittelee -logon, jolla voi kertoa mukana olosta hankkeessa.• …tuotemerkin kertomaan matalan kynnyksen sisällöstä – mukana olo Kulttuurikunnossa on laadun tae.• …vinkkejä ja ideoita uusien yleisöjen tavoittamiseen.

Työnantajille, sosiaali- ja terveysalan toimijoille, yhdistyksille

ja järjestöille Kulttuurikunto tarjoaa…

• …kulttuurikuntokortin, helpon välineen työhyvinvointiin tai toimintaan ryhmien kanssa.• …konkreettisia vinkkejä työn soveltamiseen: kulttuurilla on todistettuja terveysvaikutuksia.• ”…keinon pysyä ajan tasalla alueen kulttuuri- tarjonnasta sekä kulttuuriin liittyvistä yhteistyö- mahdollisuuksista – kulttuurin terveys- vaikutuksia edistäviä työryhmiä on sitten Kulttuuri- kunnon käynnistymisen syntynyt muitakin.”

�

Tällä hetkellä, vuodenvaihteessa 2010–2011, Kulttuurikunto on palvelu, joka luo uusia yhteyksiä kulttuurin saralla eri osapuol-ten välille sekä kerää, jalostaa ja jakaa tietoa kulttuurin hyvinvointivaikutuksista, kiinnostavista kulttuurisisällöistä ja uusista kulttuurin kuluttamisen mahdollisuuksista. Parhaimmillaan se lisää tarjontaa ja synnyttää uutta kysyntää kulttuurin kaikilla alueilla koko maan laajuisesti.

�.�. Verkoston rakentaminen ja julkistus

Jo ensimmäisissä YLE Kulttuurin ja Suomen Kulttuurirahas-ton tapaamisissa päätettiin, että Kulttuurikunto ei rajaa eikä määrittele kulttuuria. Toisin sanoen kulttuuria voi olla niin autotallibändin harjoittelu, lähipubin karaokeilta, iltasatu kuin kansallisen kulttuurilaitoksenkin esitys. Samalla päätet-tiin, että yhtä lailla kuka tahansa Kulttuurikunnon kumppa-niksi ilmoittautuva saa ottaa käyttöön hankkeen tunnuksen, Kulttuurikunto suosittelee -logon. Logon väärinkäytön mah-dollisuuden nähtiin vain hyödyttävän hanketta. Tämä päätös on osoittautunut myöhemmin kaukaa viisaaksi.

Kulttuurikunnon verkostoa ryhdyttiin rakentamaan toden teolla maaliskuussa 2008, kun Pink Eminence hyppäsi mukaan työryhmään. Kulttuuritoimijoiden houkutteleminen mukaan aloitettiin kunnallisista toimijoista: Kulttuurikunto vieraili vuoden 2008 aikana tapaamassa ainakin Helsingin, Vantaan, Rovaniemen, Joensuun, Kuopion, Oulun, Lappeenrannan, Seinäjoen, Turun, Karjaan, Kirkkonummen ja Tampereen toimijoita. Myös useita eri kulttuurialojen liittoja käytiin tapaamassa, muun muassa Suomen museoliittoa, Kansalais-opistojen liittoa ja Teatterin tiedotuskeskusta. Kaikkitavatut tahot ryhtyivät hankkeen kumppaneiksi. Lisäksi Kansalaisopistojen liiton avustuksella kaikille liiton jäsenopistoille lähetettiin postitse markkinointikirje, jolla niitä kannustettiin ryhtymään hankkeen kumppaniksi.

Eri kohde- ja ikäryhmät pyrittiin tavoit-tamaan tapaamalla valtakunnalliset opiskelijajärjestöt: Ammattiin Opiskel-evat Sakki ry, Suomen ammattikorkea-kouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. Hankkeen käynnistysvaiheessa opiskeli-jajärjestöille tarjottiinkin mahdollisuutta tilata kulttuurikuntokortteja käyttöön oman järjestön logolla varustettuna jo ennen hankkeen varsinaista alkua.

Alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin myös Smartum Oy:n kanssa, joka oli ensimmäisenä kehittämässä kulttuuriseteliä suoma-laisten työnantajien käyttöön. Kulttuurikunto sai työnantajille suunnattua materiaaliaan jakoon Smartumin viikon ajan kulkeneeseen Kulttuuriratikkaan, jossa markkinoitiin kulttuu-riseteliä sekä mahdollisuutta saada se verottomaksi hen-kilöstöeduksi vuodesta 2009 alkaen. Kulttuuriseteleitä jaettiin myöhemmin palkintoina myös Kulttuurikunnon verkkosivus-ton kilpailuissa.

Kulttuurikunto julkistettiin medialle ja sidosryhmille au-rinkoisena kevätpäivänä 29.5.2008 Töölönlahden ulkoilu-keskuksessa, Helsingissä. Paikan valinnalla haluttiin viitata Kulttuurikuntoon kansanhiihdon kaltaisena, kaikkia suoma-laisia liikuttavana kampanjana: ulkona sijainneen tapah-tumapaikan taustalle piirtyi Olympiastadion torneineen. Tilaisuudessa puhuivat niin Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner, projektipäällikkö Marjaana Mykkänen kuin

Airi Vilhunen ja Matti Sintonen julkistustilaisuudessa 29.5.2008

�

Suomen Kulttuurirahaston johtokunnan puheenjohtaja, pro-fessori Matti Sintonen. Kulttuuriohjelmaa tarjosivat näyttelijä Seela Sella ja Kulttuurikuntoklinikan kollegion jäsen, muusik-ko-näyttelijä Reino Nordin yhtyeineen.

Lehdistötilaisuudessa puheenvuoron sai myös Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, jonka johdolla Suomen suurin työnantaja, Helsingin kaupunki, otti kult-tuurikuntokortin työhyvinvoinnin välineeksi ensimmäisten joukossa. Tulensalo korosti kulttuurin merkitystä henkilöstön hyvinvoinnissa sekä totesi Helsingin kaupungin olevan myös yksi seudun keskeisimmistä kulttuurin tuottajista ja tukijoista. Kaupungille mukaan lähteminen ensimmäisten joukossa oli siis hyvin luontevaa.

Lehdistötilaisuuteen mennessä Kulttuurikunnon kumppaniksi oli ilmoittautunut 59 eri toimi-jaa. Ensimmäisiin mukana ol-leisiin kumppaneihin kuuluivat aikaisemmin tässä kappaleessa mainittujen ohella muun muassa Suomen Kansallisteat-teri, Tanssin tiedotuskeskus, Helsingin kaupunginmuseo, Suomen Kansallisooppera, Val-tion taidemuseo, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas sekä Mikkelin ja Savonlinnan kaupunginteatterit.

Kulttuurikunnon ruotsinkielinen versio, Kulturkondis, syntyi hie-

man suomenkielistä kampanjaversiota myöhemmin syksyn 2008 aikana, kun rahoitus Svenska kulturfondenilta varmistui elokuussa 2008. Ruotsinkielisen hankkeen rakentaminen alkoi samaan tapaan kuin suomenkielisenkin: logosta ja muista materiaaleista julkaistiin ruotsinkieliset versiot ja verkostoa ryhdyttiin rakentamaan. Kulturkondiksen oma verkkosivusto seurasi perässä lokakuussa, vain kaksi kuukautta rahoituksen myöntämisen jälkeen.

Pääpiirteittäin Kulttuurikunto ja Kulturkondis ovat saman hankkeen kaksi eri kieliversiota, joita on rakennettu rinta rinnan. Kun suomenkielisen hankkeen viestintä on suunnattu laajasti koko Suomelle, ruotsinkielisen hankkeen viestintä ja muut toimenpiteet ovat luonnollisesti keskittyneet tarkemmin alueille, jossa ruotsia puhuvaa väestöä asuu. Kulturkondikses-sa pitkään työskennellyt koordinaattori Jessica Sinikoski teki ahkeraa työtä hankkeen juurruttamiseksi myös ruotsinkielis-ten kulttuuritoimijoiden keskuuteen.

�.�. Hankkeen käynnistäminen

Huolellisen pohjatyön jälkeen Kulttuurikunnon julkinen käynnistys tapahtui 1.10.2008. Kulttuurikunto suosittelee -logolla toimipaikkansa merkinneet kumppanit ryhtyivät jakamaan Kulttuurikuntokorttia omissa tiloissaan ja ensim-mäinen versio interaktiivisesta verkkosivustosta avattiin. Myös myöhemmin syksyllä alkaneen Kulttuurikuntoklinikka-tv-sar-jan tiedotus käynnistyi lokakuussa.

Hankkeen käynnistämisessä apuna olivat Kulttuurikunnon kumppanit, jotka järjestivät hankkeen toiveesta kaikkiaan 12 käynnistystapahtumaa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joen-suussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Ou-lussa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Marraskuun alussa ruotsinkielisen osuuden käynnistyessä ruotsinkielisiä käynnistystapahtumia järjestettiin kuudessa eri kaupungissa. Jokainen kaupunki sai suunnitella tapahtuman sisällön itse, toki Kulttuurikunnon ja kulttuurikuntokortin jakamisen huomioiden.

Käynnistystapahtumia järjestettiin useissa eri ostoskes-kuksissa sekä kävelykaduilla ja ne sisälsivät esimerkiksi sirkustaidetta, performansseja, lastenkulttuuria, kuvataidetta, klassista musiikkia ja kirjavinkkausta. Kaupunkien eri kult-tuuritoimijat yhdistivät voimansa ja hyödynsivät tilaisuutta myös omien sisältöjensä esittelyyn. Ilahduttavan monen tilaisuuden avasi puheenvuorollaan kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja.

Kulttuurikunto käynnistyi Lappeenrannassa lasten voimin

�

3. Kulttuurikuntoklinikka

Seitsenosainen Kulttuurikuntoklinikka-tv-sarja esitettiin YLE TV1:llä marras-joulukuussa 2008. Ohjelmassa seurattiin seitsemää tavallista suomalaista kulttuurikunnon kohottajaa. Näyttelijä-laulaja Susanna Haaviston, näyttelijä-muusikko Reino Nordinin sekä psykoterapeutti Mikael Saarisen muo-dostaman Kulttuurikollegion arvion pohjalta koehenkilöt määrättiin intensiiviselle kulttuurikuurille.

Ohjelman koehenkilöiksi valikoitui seitsemän erilaisista kulttuuriin liittyvistä traumoista ja ongelmista kärsinyttä kunnonkohottajaa. Koehenkilöt kävivät läpi perusteellisen kulttuurikuntoremontin kesän ja syksyn 2008 aikana. Kukin heistä joutui katsomaan taidetta silmästä silmään – ja teke-

mään sitä myös itse. Intensiivisen kuurin jälkeen koehenkilöt palasivat syksyllä Kulttuurikuntoklinikan jälkitarkastukseen.

Keravalainen mielenterveysohjaaja, uhkapeluri ja urheilija Markku Valta lähti Kulttuurikuntoklinikalle valmiina kokeile-maan mitä vain – jopa taidetta. Rovaniemeläisen opettajan Teija Koskelan pelkona oli maun jämähtäminen keski-iän kynnyksellä. Toimistosihteeri Leena Vanhanen Kylmäkoskelta oli intohimoinen vanhan hevin ja kirjallisuuden harrastaja, mutta suorastaan inhosi monia muita kulttuurin lajeja – Lee-nalle kollegio määräsikin maun laajennusohjelman.

Jaakko Paavola Kainuusta oli kirjakauppias, joka luki kirjoista vain takakannet: Paavola halusi kehittää kauneudentajuaan ja monipuolistaa kulttuurivalikoimaansa. Tuusulalainen

syöpätutkija Nina Nupponen tuli etsimään apua betoninlu-jien rutiiniensa rikkomiseen ja kulttuurin mahduttamiseen osaksi kiireistä arkea. Helsinkiläinen varusmies ja filoso-fian opiskelija Henrik Forsgård vierasti korkeakulttuuria ja erityisesti musiikkia: Forsgårdin perussuhtautuminen oman makunsa laajentamiseen oli varsin kriittinen. 15-vuotiaan petäjäveteläisen Marjo Suvannon haasteena oli perustavanlaa-tuinen klassikkokammo.

Koehenkilöistä erityisesti Markku Valta koki todellisen valais-tumisen kulttuurin suhteen: Valta on sittemmin toiminut jopa keravalaisen Miesten kulttuurikunnon klubin ohjaajana sekä esiintynyt elävänä esimerkkinä kulttuurin aktiivisen harrasta-

misen tehosta useissa yhteyksissä.

Kulttuurikuntoklinikkaa seurasi viikoittain keskimäärin 200 000 katsojaa. Ohjelma tekstitettiin myös ruotsiksi. Kulttuurikun-toklinikka on ensimmäisiä Yleisradion tuottamia ohjelmia, jotka on laitettu kansainväliseen formaattimyyntiin. For-maattia on esitelty muun muassa Poh-joisvisiolle sekä EBU:n kautta Euroopan laajuisesti. Formaatti palkittiin lokakuussa 2009 Bulgarian yleisradioyhtiön BNT:nGolden Chest -televisiofestivaaleilla for-maattisarjan parhaana.

Kulttuurikuntoklinikan tuottajana toimi Marjaana Mykkänen, joka vastasi ohjel-man konseptista ja käsikirjoituksesta yh-dessä apulaisohjaaja Minna Joenniemen ja toimitussihteeri Tuula Viitaniemen kanssa. Edellä mainitut myös toimittivat joitakin

osuuksia jaksoihin, joiden pääasiallisesta toimittamisesta ja ohjaamisesta vastasivat Riitta Helminen ja Mika Niva.

”Kulttuurikuntoklinikka oli lämminhenkinen ohjelma, jossa leikin varjolla käsiteltiin tärkeää asiaa. Minut Kulttuurikunto-klinikka innosti kuntoilemaan ja uskon, että sama tapahtui myös monelle muulle ohjelmaa seuranneelle.” Näin toteaa Johanna Näätä, 23-vuotias liiketalouden opiskelija, joka ohjel-man innoittamana teki opinnäytetyönsä Kulttuurikunnosta ja kulttuurin markkinoinnista.

�

�.1. Televisio-ohjelmaan hakeneet

Julkinen haku Kulttuurikuntoklinikan koehenkilöksi käyn-nistyi huhtikuussa 2008 televisiossa, radiossa ja lehdissä, joissa käytettiin hieman erilaisia lähestymiskulmia. Vies-tin sävy oli kaikissa sama: kulttuurin käyttäjillä on haus-kempaa. Mainoskampanja toimi samalla koko hankkeen ennakkomarkkinointina.

Tv-ohjelmaan haki mukaan yli 800 kulttuurikuntonsa kohot-tamisesta kiinnostunutta suomalaista. Hakemuksista tehdyn raportin perusteella syitä ja toiveita oman kulttuurikunnon kohottamiseksi löytyy lukuisia. Esteistä merkittävimpinä mainittiin tiedon, seuran ja rahan puute sekä pelko. Kaikkiin näihin Kulttuurikuntoklinikka lupasi helpotusta.

Ohjelmaan haki nuoria, äitejä, eläkeläisiä, omaishoitajia, työt-tömiä, maalaisia, yksinäisiä, haaveilijoita ja sohvaperunoita – jopa ylikuntoisia taiteilijoita. Hakemuksia tuli lähes kaikista ikäluokista ympäri Suomea. Tyypillinen hakija oli keski-ikäi-nen tai varttunut aikuinen. Alueellisesti eniten hakemuksia tuli Etelä-Suomesta ja kaupungeista. Miehiä oli hakeneista yksi kolmasosa. Useat hakijat kertoivat olevansa elämässään käännekohdassa: monesta hakemuksesta käy ilmi kaipuu vanhoihin harrastuksiin ja omaan tilaan.

Asenteiden, kulttuurin kuluttamisen ja toiveiden perusteella havaittiin kuusi erilaista ehdokastyyppiä. Toistensa ääripäitä ovat ne ehdokkaat, jotka kuluttavat kulttuuria niukasti tai valikoiden ja toisaalta ne, joille kaikki kelpaa, mutta mikään ei tunnu riittävän.

Moniottelijat ovat kulttuuria laaja-alaisesti ja aktiivisesti harrastavia ehdokkaita, joista monet haluavat kuluttaa tai luoda kulttuuria enemmän ja monipuolisemmin. Monet haluavat syvällisempää tuntemusta tietystä kulttuurinalasta – ehkä myös oppia samalla luomaan jotakin.

Haaveilijoiden tekisi mieli harrastaa kulttuuria, mutta eivät voi sitä esimerkiksi elämäntilanteensa vuoksi juurikaan tehdä. Työ syö aikaa ja energiaa, perhe-elämä kuluttaa tai huono taloudellinen tilanne estää osallistumasta kiinnostaviin tapahtumiin. Joskus taas kyse on puhtaasti laiskuudesta ja saamattomuudesta.

Urautuneet harrastavat aktiivisesti jotain tiettyä kulttuurin muotoa, mutta eivät yleensä uskaltaudu sen ulkopuolelle. Urautuneet kuluttavat kulttuuria yksipuolisesti, vaikka usein taustalla kytee haave laajentaa kulttuuriharrastustaan uusille urille.

Keskinkertaisiksi kulttuurikuntoilijoiksi itsensä määrittele-viä oli paljon. Nämä ehdokkaat luonnehtivat itseään muun muassa ”keskitasoisiksi” ja ”tavallisiksi” kulttuurinkulut-tajiksi. Yksi syy tähän voisi olla se, että ehdokkaat ajattelevat ohjelmaan etsittävän juuri jonkinlaisia tavallisia, keskiarvoisia suomalaisia.

Kriitikot arvostelevat kulttuuria ja kuluttavat sitä valikoiden. Kriitikot suhtautuvat valikoiden ja arvostellen kulttuurin eri osa-alueisiin. Kriitikkojen mielestä vika on kulttuurissa, ei heissä itsessään.

Aloittelijoita ovat ne harvat hakijat, joilla on vain vähän koke-muksia ja tietoa kulttuurista. He eivät välttämättä edes osaa sanoa, mikä kulttuurin osa-alue heitä kiinnostaisi ja siksi he kaipaisivatkin tietoa kulttuurin eri muodoista. Aloittelijat ovat useimmiten nuoria.

Kulttuuri käsitteenä vaikutti olevan ongelmaton useimmille hakijoille. Suurin osa ehdokkaista ei kyseenalaista kulttuurin käsitettä. Kulttuuri merkitsee heille ennen kaikkea eri tai-teenlajeja, mutta myös populaareja kulttuurin muotoja, kuten televisiosarjoja tai rock-musiikkia. Osa ehdokkaista kuitenkin pohti kulttuurin määritelmää. He kysyivät esimerkiksi ovatko valokuvaus, elokuvissa käyminen ja kotitehtävien tekeminen kulttuuria.

10

4. Kulttuurikunnon kumppanit

�.1. Yli �00 eri alojen toimijaa

Kulttuurikunto on osiensa summa ja sitä pitävät käyn-nissä osallistujat itse. Hankkeen valtakunnalliset kumppanit toteuttavat ideat käytännössä ja levittävät tietoutta Kulttuuri-kunnosta paikallisella tasolla. Hankkeen verkoston aktiivinen ylläpitäminen on ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen jatku-vuuden säilyttämiseksi.

Perustoiminnot hankkeen kumppaneille ovat yksinkertai-sia. Kumppaniksi liitytään tilaamalla Kulttuurikunnon logo käyttöön ja merkitsemään sillä mukana olonsa hankkeessa esimerkiksi painotuotteissa tai nettisivuilla. Kumppaneita suositellaan myös laittamaan linkki omilta verkkosivuiltaan Kulttuurikunnon sivuille joko logoa tai erillistä banneria käyttäen. Lisäksi heidän on toivottu tilaavan kulttuurikunto-kortteja omaan toimipisteeseensä tai omille sidosryhmilleen jaettavaksi. Kumppaneiden myötä onkin kehittynyt lukuisia eri tapoja ilmaista mukana oloa hankkeessa.

Kulttuurikunnon kumppaneiksi ovat tervetulleita kaikki hankkeesta kiinnostuneet tahot. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, hankkeen periaatteisiin on kuulunut myös se, että Kulttuurikunto suosittelee –logo on kenen tahansa vapaasti käytettävissä.

Vuoden 2010 loppuun mennessä Kulttuurikunnolla oli yhteensä 560 suomen- ja ruotsinkielistä kumppania – kult-tuuritoimijaa, järjestöä, työnantajaa sekä sosiaali- ja terveysa-lan toimijaa – 111 paikkakunnalla ympäri Suomen. Vertailun vuoksi voidaan kertoa, että vuoden 2008 lopussa Kulttuuri-kunnon kumppanien määrä oli kaikkiaan noin 350 kappa-letta noin 70 eri paikkakunnalla. Tästä voidaan päätellä, että olemassa oleva toimijoiden verkosto muodostui pääosin jo vuonna 2008, jolloin kumppaneita kerättiin määrätietoisem-min esimerkiksi matkustamalla tapaamaan toimijoita eri puolilla Suomea. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen täl-laisia matkoja ei enää tehty, vaan uudet kumppanit hakeu-tuivat osaksi Kulttuurikuntoa itsenäisesti. Vaikka tahti onkin hidastunut, uusia toimijoita hakeutuu Kulttuurikunnon piiriin edelleen – erityisesti Kulttuurikunnon tarjoamien mahdolli-suuksien, kuten Kansallisen kulttuurikuntopäivän ja kulttuuri-foorumeiden, yhteydessä.

Kulttuurikunnon kumppanit ovat pääosin kulttuuritoimi-joita monipuolisesti kunnalliselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Joukosta löytyy sekä kunnallisia laitosteattereita että omaehtoisia taiteilijaryhmiä. Hankkeen kumppaneiksi on saatu lähes kaikkien suurempien kaupunkien kulttuuritoi-

met. Kulttuurin eri lajit ovat monipuolisesti edustettuina niin musiikin, kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin, teat-terin, tanssin, sirkuksen, kirjallisuuden kuin museotoimin-nankin saralta. Kulttuurikunnon kumppanit kannustavat myös itse tekemiseen: mukana on Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n ohella 29 kansalaisopistoa.

Työnantaja-, järjestö- ja sosiaalialan kumppaneita Kulttuuri-kunnolla oli vuoden 2010 loppuun mennessä 69 kappaletta eikä määrä noussut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Lisää Kulttuurikunnon työnantajakumppaneista voi lukea luvusta 14 (Työnantajayhteistyö).

Opiskelijajärjestöjä lukioissa, ammattikouluissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on saatu mukaan yhteensä 20 kap-paletta. Eri oppilaitoksia alakouluista aikuiskoulutukseen on mukana kaikkiaan kymmenen. Aktiivisia toimijoita Kulttuuri-kunnossa ovat myös mukaan lähteneet viisi valtakunnallista eläkeläisjärjestöä.

�.�. Viestintä kumppaneille

Kulttuurikunto on viestinyt kumppaneilleen ja sidosryh-milleen pääasiassa uutiskirjeiden ja muiden sähköisten vies-tien kautta. Toimintavuodesta riippuen hanke on julkaissut vuosittain 5-10 sähköistä uutiskirjettä, joissa on viestitty ajankohtaisista aiheista, toiminnoista, mahdollisuuksista ja tapahtumista. Uutiskirjeiden ohelle kumppaneille on lähe-tetty tarvittaessa erillisiä sähköisiä viestejä, joissa on annettu tarkempia toimintaohjeita muun muassa kulttuurikuntokort-tien tilaukseen ja Kansalliseen kulttuurikuntopäivään liittyen. Kaikki Kulttuurikunnon viestintä on ollut pääsääntöisesti saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.

11

5. Kulttuurikuntoja Kulturkondiskiertueella

Hanketta on esitelty vuosien varrella eri tapahtumissa ympäri Suomen myös ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Kulttuuri-kunto on ollut mukana Helsingin Kirjamessuilla kaksi kertaa Ylen osastolla. Kulttuurikunto on tuonut lavalle muun muassa Heino-lan lukion Lausuntapoikakuoron sekä Kulttuurikuntoklinikka-ohjelmasta tutun Markku Vallan, joka kertoi parantumattomasta kulttuuritartunnastaan ja roolistaan keravalaisen Miesten kult-tuurikunnon klubin vetäjänä. Alueella on ollut myös mahdollisuus testauttaa kulttuurikuntonsa testin avulla sekä tutustua hankkeen materiaaleihin.

Kesällä 2009 Kulttuurikunnon kesätytöt kiersivät festivaaleja ensimmäistä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -karttaa ja Kult-tuurikuntoa markkinoiden. Lisää Kesä-Suomi -kartasta voi lukea luvusta 12 (Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi).

Vuonna 2010 Kulttuurikunto vieraili myös Tampereen Kirjames-suilla, jossa Kulttuurikuntoklinikka-tv-sarjassakin nähdyt tohto-rit, näyttelijä-muusikko Reino Nordin ja psykoterapeutti Mikael Saarinen pystyttivät vastaanoton messuvieraille. Kulttuurikunnon testausta kaipaavia potilaita haettiin yhteistyössä YLE Tampereen Radion kanssa ja oman kulttuuridiagnoosin ja -kuurin saivat kaksi onnekasta.

Kulturkondis on vieraillut tapaamassa hankkeen ruotsinkielistä kohderyhmää muun muassa Ahvenanmaalla Maarianhaminan kirjastossa sekä Vaasan Föreningsfestivalenilla, jossa Kulttuuri-kunto piti työpajan sekä pystytti infopöydän torille. Tampereella Kulturkondista on esitelty Svenska samskolanin lukiolaisille sekä Svenska Pensionärsförbundetin alueyhdistyksille. Hankkeen ruotsinkielistä materiaalia oli jaossa myös YLE Vega -radiokana-van yhteistyössä Svenska Pensionärsförbundetin kanssa järjestetyl-lä Kaffekvarnen LIVE -kiertueella Vöyrissä, Närpiössä, Hangossa ja Porvoossa sekä ruotsinkielisten koululaisten Stafettkarnevalen-tapahtumassa Olympiastadionilla.

Alkuvuodesta 2010 Kulturkondis vieraili Pietarsaaren Runebergin-viikoilla, jossa hanke tarjosi tietoa ja kulttuurikunnon testausta omalla infopisteellään. Kulttuurikunto vieraili myös Blomsterfon-den-säätiön vanhainkodissa, jossa asukkaat saivat nauttia tanssija Suvi Turusen itämaisesta tanssista.

Helmikuussa hanke osallistui Helsingin kaupungin terveyskeskuk-sen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvä cityelämä - Ett gott cityliv -teemapäivään, joka tarjosi tietoa hyvinvoinnista kaikenikäisille siitä kiinnostuneille tapahtumissa eri puolilla Hel-sinkiä. Kulturkondis osallistui ruotsinkieliseen senioreille suun-nattuun ohjelmaan yhteistyössä Svenska pensionärsförbundetin kanssa. Lisäksi Kulturkondis osallistui kesäkuussa Kulturen vid ån -tapahtumaan Espoossa.

Kulttuurikunnon viestintä kumppaneilleen on tun-tunut nauttivan kumppaneiden luottamusta. Sellai-set sähköiset kirjeet, joissa pyydetään kumppaneita toimimaan jollain tapaa (esim. ilmoittamaan tapah-tumia kesäkarttaan tai lisäämään Kulttuurikunnon logo sivuilleen), keräävät poikkeuksetta runsaasti vastauksia. Kulttuurikunnon viestit luetaan.

Vuoden 2010 loppuun mennessä Kulttuurikunnon suomenkielisellä uutiskirjeellä oli 1880 yksittäistä vastaanottajaa sekä ruotsinkielisellä uutiskirjeellä 371 yksittäistä vastaanottajaa.

Minna Joenniemi ja Mikael Saarinen Kulttuurikunnon asialla.

1�

6. Visuaalinenilmeja painotuotteet

Kulttuurikunnon visuaalisen ilmeen suunnitteli hankkeen alussa Yleisradion graafi nen suunnittelija Mira Gartz ja sitä jatkoi myöhemmin graafi kko Mikko Lehtola. Tunnukseksi vakiintuivat kaksi hieman toisistaan poikkeavaa elementtiä, Kulttuurikunto ja Kulttuurikunto suosittelee -logot. Visuaalisen ilmeen tahdottiin huokuvan reippaan kansanhiihdon tunnelmaa, mutta kulttuurin näkökulmasta. Grafi ikassa tuli ilmentyä kilpailuhenki, hiki ja hurmos. Kulttuurikunnon alkuperäisen ilmeen värimaailmakin mukaili hengeltään retroa linjaa. Vuonna 2009 hankkeen ilmeen ja värimaailman päivitti hivenen raikkaammaksi Arja Karhu-

maa, joka on sittemmin jatkanut Kulttuurikunnon graafi sena suunnittelijana.

Matkan varrella hankkeessa on tehty lukuisia eri painotuotteita tarpeesta riippuen kolmella eri kielellä: suomen ja ruotsin ohella myös englanniksi hankkeen ja ohjelmaformaatin kansain-välisiä mahdollisuuksia silmällä pitäen. Valikoimaan ovat kuuluneet kulttuurikuntokortti ja sen jakelulaatikko, esitteet, Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta, Kulttuurikunto- ja Kulttuurikunto suosittelee -tarrat, kansiot, kirjanmerkit ja somis-tustarkoituksiin myös suuremmat, pahviset Kulttuurikunto-merkit ja -liput.

�.1. Kulttuurikunto-logo

Kulttuurikunto-logo on helposti rintanapiksi tai tarraksi sovel-tuva pyöreä merkki, jossa on onnistunutta suoritustaan tuulettava naishahmo. Logon kulttuurikuntoilija on toimit-taja Inari Nuutero, jonka toimitussihteeri Tuula Viita-niemi kuvasi Yleisradion Ison Pajan kolmannen kerroksen käytävällä.

Hankkeen nopean leviämisen ja tun-nettuuden saavuttamisen taustalla saattaa hyvinkin olla Kulttuurikunnon ennakkoluuloton ajatus siitä, että kuka tahansa saa ottaa hankkeen logon käyttöön. Logo on toimi-tettu kaikille hankkeen kumppaneiksi liittyneille: kumppaneiden toivottiin merkitsevän sillä mukana olonsa hankkeessa esimerkiksi painotuotteissa tai nettisivuilla. Yksi tapa käyttää logoa on ollut myös kulttuurikuntoilijoille soveltuvien tapahtumien tai muiden sisältöjen merkitseminen Kulttuurikunto suosittelee -logolla. Lisäksi kumppaneita suositeltiin myös laittamaan linkki omilta si-vuiltaan Kulttuurikunnon sivuille joko logoa tai banneria käyttäen.

Kumppanit ovatkin ottaneet logon haltuunsa varsin kiitettäväs-ti. Kahden ja puolen vuoden jälkeen tuntuu siltä, että logo tunnetaan. Logo onkin lunastanut pysyvän paikkansa lukuisten eri kulttuuritoimijoiden nettisivuilta sekä esitteiden vakioku-vastosta. Se on myös tutkitusti tehokas: kesällä 2009 Turussa satunnaisotannalla tehdyssä tutkimuksessa Kulttuurikunnon tunnettuus oli jo 33 prosenttia – vain yhdeksän kuukautta hank-keen julkistuksen jälkeen. Tutkimuksesta voi lukea lisää kap-paleesta 16.1 (Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta).

�.�. Kulttuurikuntokortti

Hankkeen kuntoilijan kannalta konkreettisin väline on ollut kulttuurikuntokortti, liikuntakortin kaltainen taulukko, johon kuntoilija merkitsee päivittäiset kult-tuurisuorituksensa. Pisteen sai jokaisesta vähintään puolen tunnin suorituksesta ja suorituksiksi lasketaan niin teatterissa, konsertissa ja eloku-vissa käyminen kuin iltasadun lukeminen tai tv-draaman katsominen. Kortin tarkoituk-sena oli hankkeen alussa toimia apuna hankkeen lanseerauksessa sekä kan-nustaa tavallisia kulttuurikuntoilijoita kulttuuriharrastuksen seurantaan ja

monipuolistamiseen.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkiel-istä kulttuurikuntokorttia jaettiin ympäri Suomen

hankkeen kumppaneiden kautta jopa 465 000 kappaletta vuosina 2008–2009. Kulttuurikun-non kumppaneille kortin ottaminen jaetta-vaksi oli maksutonta. Lisäksi kortti on ollut ladattavissa Kulttuurikunnon verkkosivuilta. Lisäksi lukuisille eri työnantajille, muun muassa

Alkolle, Mehiläiselle, Helsingin kaupungille ja Eduskunnalle, tehtiin omalla logolla ja palautus-

päivämäärällä räätälöity kulttuurikuntokortti hen-kilöstön käyttöön. Työnantajat ja muut vastaavat toimijat

saivat tilata heille räätälöityä, tavallista korttia personoidump-aa kulttuurikuntokorttia pienin kustannuksin.

Kulttuurikuntoilijoita kannustettiin kortin käyttöön järjestämäl-lä kortin tiettyyn päivämäärään palauttaneiden kesken arvonta. Vuonna 2008 liikkeelle lähteneiden ensimmäisten kulttuurikun-tokorttien palautuspäivämäärä takaisin Kulttuurikunnolle oli 31.8.2009. Kaikkien korttinsa tuohon päivämäärään mennessä palauttaneiden kesken arvottiin Ateenan matka sekä Kulttuuri-kunto-tuotteita ja kulttuuriseteleitä.

1�

The Cultural Fitness card Try something new for a change!

Rules:

20

20

20

20

20

20

20

20

20

20

20

20

21 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

A Architecture L LiteratureAr Arts

Mu O OperaM

C

R Radio

D Dance

T

De Design

Th

F Film

X Other

Pick the letter that matches your cultural activity, and mark it in the schedule under the right day.

As little as half an hour of culture three times

pulse rate and improve your stamina.

easy to follow whether you are getting the

culture is varied enough.

kulttuurikunto.fi> in English

20

20

20

20

20

20

Kulttuurikuntokorttien toinen painos lähti liikkeelle syyskuussa 2009 ja niiden palautuspäivä oli 31.5.2010. Tämän jälkeen kulttu-urikuntokortin todettiin täyttäneen tehtävänsä hankkeessa ja sittemmin kortin on voinut ladata Kulttuuri-kunnon verkkosivuilta.

Palautettujen kulttuurikuntokort-tien määrä oli odotetusti vain murto-osa suhteessa maailmalle lähteneiden kappaleiden määrään. Kulttuurikunnossa onkin todettu, että hankkeessa kortin arvontaan lähettämistä merkityksellisempää on kulttuurikuntokortin täyt-tämisen vaikutus kulttuurikuntoili-jalle itselleen. Kulttuurikuntokortin ei välttämättä edes tarvitse kulkea pysyvästi mukana kulttuuri-harrastuksen rinnalla, vaan se voi

toimia tarpeellisena innostajana säännöl-lisen kulttuuriharrastuksen käynnistämis-een alkuvaiheessa. Kulttuurikuntokortti on toiminut myös esitteen kaltaisena, pienempänä fl yerina Kulttuurikunnon tutuksi tekemisessä.

• Etsi ja löydä oma lajisi

• Aloita rauhallisesti

• Etene nousujohteisesti

• Muista pitkäjänteisyys

• Hae vaihtelua

• Sairaana kuntoile kevyesti• Sairaana kuntoile kevyesti• Sairaana kuntoile kevyesti

1�

�.1. Sivuston synty

Kulttuurikunnon verkkosivustot kulttuurikunto.fi ja kul-turkondis.fi sijaitsevat Ylen verkkokokonaisuudessa omana palvelunaan, joka löytyy myös eri hakemistoista yle.fi-pääsivustolla. Sivuston kaksi kieliversiota ovat pääosin toist-ensa kaltaiset, mutta etusivun uutisissa ja vinkeissä on hieman vaihtelua kieliversiosta riippuen. Lisäksi sivustolta löytyy englanninkielinen yhteenveto hankkeesta.

Kun verkkosivustoa ryhdyttiin suunnittelemaan, mallina toimivat sosiaalisen mediat monipuoliset, interaktiiviset si-vustot. Sivustolle haluttiin luoda ominaisuuksia, jotka saisivat käyttäjät palaamaan takaisin aina uudestaan. Käyttäjiä halut-tiin myös aktivoida tuottamaan sisältöä sivustolle itse. Haavee-na oli synnyttää sivustoa aktiivisesti käyttävä yhteisö.

Valmiille sivustolle rakentuikin useampi interaktiivinen ominaisuus: tapahtumakalenteri, johon tapahtumanjärjestäjät voivat syöttää itse tapahtumansa, Kulttuurikunto-testi, oman kulttuurikokemuksen analysoinnin apuna toimiva kokemus-raportti sekä mahdollisuus luoda sivustolle oma käyttäjäpro-fiili. Myöhemmin sivustolle saatiin myös keskustelupalsta, jossa myös kokemusraporteista syntynyttä keskustelua pystyi jatkamaan suoraan.

Kulttuurikunnon sivuston lanseerauksen tuottajana toimi Anna-Leena Lappalainen ja konseptisuunnittelijana Timo

Rotonen. Toteutuksesta vastasivat Sampsa Kemppainen suun-nittelutoimisto Valveesta ja Arto Viitanen Comeks Oy:sta.

7. Verkkosivusto

1�

Onneksi olkoon. Olette nyt suorittanut Kulttuurikuntotestin. Seuraavassa todetaan teidän tuloksenne.

Olette ylikunnossa. Kulttuurikuntonne on liian hyvä, olette lievässä ylikunnossa. Teille suositellaan varovaista kohtuullisuutta kulttuurin käytössä.

Kuntotestin tulokset

Kulttuurikunto–pisteesi: 9.36

Kulttuurikuntopotentiaali:Vastauksienne perusteella laskettu Kulttuurikuntopotentiaalinne on huomattava. Toisin sanoen, ylikunnon vaara tulee ottaa huomioon jo ensimmäisiä kunnonparannustoimenpiteitä tehdessänne.

Muihin testin tehneisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on parempi.

Teidän kaltaisiinne ihmisiin verrattuna kulttuurikuntonne on:Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on parempi.

Hyvän elämän kannalta tavoittelemisen arvoinen kulttuurikunto:Kulttuurikuntonne kertoo, että teillä on ote hyvästä elämästä. Vaarana teidän kohdallanne on kuitenkin liiallisuuden ongelma. Hyvä elämä syntyy usein tasapainosta eri elämänalueiden välillä. Siksi ylikuntoa ei voi suositella edes kulttuurin yhteydessä. Toisaalta, mikäli itse koette olonne hyväksi ja tasapainoiseksi suhteessanne kulttuuriin teillä ei liene aihetta ylenmääräiseen huoleen, edellyttäen että olette sulkeneet pois itsepetoksen mahdollisuuden, ja mikäli lähipiirinne ei ole teistä huolissaan.

Teidän elämäntilanteenne:Olette kehitysvaiheessa, jossa kulttuuriharrastukset ehkä joutuvat kilpailemaan ajastanne parisuhteen ja muiden elämänalueiden kanssa. Kulttuurinen hyvinvointinne riippuu siis jossakin määrin siitä, miten kumppaninne suhtautuu kulttuuriin.

Teidän Lähipiirinne:Olette jossakin määrin kiinnostuneempi kulttuurista kuin teitä lähellä olevat ihmiset. Teidän ei ole syytä huolestua. On mahdollista, että kulttuurin hyväätekevät vaikutukset leviävät lähimpienne elämään juuri teidän kauttanne, mikä antaa teille tärkeän roolin yhteisössänne. Toisaalta saatatte kokea tärkeäksi pitää kulttuuria jollakin tapaa omana, henkilökohtaisena asiananne, joka välillisesti auttaa teitä toimimaan myös muilla elämänalueilla.

Kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksia ovat paikkakunnallanne:Asuinpaikassanne on jonkin verran kulttuuripalveluita. Halutessanne voisitte ehkä aktiivisesti osallistua niiden kehittämiseen tai kenties tuoda kotiseudullenne jonkinlaista uutta kulttuuritoimintaa. Pienistä asioista on monesti kulttuurin alalla kasvanut suuria, eikä teilläkään ole mitään syytä epäillä, etteikö se olisi mahdollista myös teidän kohdallanne.

Vahvuuksianne käyttämällä kenties keksitte keinon lisätä kulttuurin osuutta elämässänne:Koska kulttuurikuntonne jo on riittävän korkea, teille suositellaan kulttuurin ulkopuoliseen elämään perehtymistä, oppaananne omat vahvuutenne ja juuri teille ominaiset tavat ja piirteet.

Harrastatte kulttuuria 10 tavalla:Kirjallisuus, Kirjoittaminen, Musiikki, Kuvataide, Tanssi, Teatteri, Elokuvat, Sarjakuvat, Muoti ja Arkkitehtuuri ja/tai muotoilu ovat kulttuuriharrastuksianne ja vietätte aikaa niiden parissa varsin paljon.

Sosiaaliselta kannalta kulttuuriharrastuksenne on:Kulttuurin harrastamiseen liittyvät ihmiskontaktit ovat teillä merkittäviä. Kontaktien kautta teillä on ehkä myös mahdollista jollakin tapaa kehittyä suhteessanne harrastukseenne.

1�

Olette enemmän tutkija kuin taiteilija. Kulttuurin alueella teitä saattavat kiinnostaa ne lajit, jotka edellyttävät tietoa, taitoa tai älykkyyttä. Arvostatte filosofista tai mahdollisesti tieteellistä otetta asioihin. Koska pidätte älyllisistä haasteista, viihdytte mahdollisesti myös vaikeaselkoisemman taiteen parissa. Teitä saattaisivat kiinnostaa vaikkapa Herman Hessen, James Joycen tai Veronica Pimenoffin kirjallinen tuotanto. Luultavasti suhtaudutte vakavasti haasteeseen ymmärtää taidemusiikkia, esimerkiksi Arnold Schönbergin tai Karlheinz Stockhausenin tuotantoa. Kuvataiteen alalla saatatte tuntea toisaalta vetoa Leonardo da Vincin kaltaisten tunnustettujen nerojen tuotantoon, toisaalta teitä saattaisi ehkä kiinnostaa käsitetaiteen älyllinen suhtautumistapa maailmaan.

Persoonallisuus-piirteittenne pohjaltaehdotamme teilletutustumista esimerkiksi:

Vastaustenne perusteella on syytä olettaa, että ette olisi lähtökohtaisesti kovinkaan innostunut esimerkiksi:

Ajatellessanne kaikkea mitä testin tulos on teistä tähän mennessä sanonut tai teille tähän mennessä suositellut, saatatte hyvinkin löytää monia kohtia joiden kanssa olette samaa mieltä. Teidän kannattaa tutkia tarkoin nämä kohdat, vaikka alleviivaten, ja ryhtyä pohtimaan näiden teille merkityksellisten ajatusten soveltamista juuri teidän omaan elämäänne.

Suosittelemme, että juuri siksi kokeilisitte yllämainittuja lajeja ennakkoluulottomasti:Uskomme, että korkea henkinen kapasiteettinne antaa teille mahdollisuudet löytää juuri teidän elämäänne sopivat tavat ottaa yllämainitut suositukset huomioon sillä tavalla kuin se teille sopii. Ennemmin tai myöhemmin te löydätte teille oikean tien, tai useita sellaisia.

Ylipäätään elämänne merkitys:Kysymys elämän tarkoituksesta ei kiinnosta teitä aktiivisesti. Ehkä käytätte mieluummin aikaanne muiden asioiden, esimerkiksi kulttuurin parissa, ja löydätte sieltä asioita jotka paremmin vastaavat teille akuutteja kysymyksiä tällä hetkellä.

Paikka, aika ja lääkärin allekirjoitus

Helsinki,5.10.2008,Tohtori Kulttuurikunto

Toisaalta elämäntilanteessanne saattaisitte olla kiinnostunut esimerkiksi:

Toisaalta olette vielä niin nuori, että yllämainitut teokset saattavat puhutella teitä vasta paljon myöhemmin, ja ehkä tässä iässä olette paljon kiinnostuneempi ikäänne paremmin vastaavasta lasten ja nuortenkirjallisuudesta ja -musiikista.

1�

�.�. Tietoa sekä kulttuurikuntoilijoille että kumppaneille

Sivustolla on monta viestinnällistä ulottuvuutta. Sen tarkoituk-sena on innostaa mukaan ja viestiä hankkeesta sekä tavalliselle yleisölle että Kulttuurikunnon monipuolisille kumppaneille.

Viestinnän täsmentämiseksi hankkeen kumppaneille rakennet-tiin vuonna 2009 erillinen alasivusto informoimaan hankkeen toiminnoista. Samalla rakennettiin myös lomake, jonka avulla hankkeen materiaalien tilaamisesta tuli sujuvampaa. Tapahtuma-kalenteria paranneltiin siten, että tarkempien tapahtumatietojen jättäminen ja tapahtuman lajin, luonteen ja ajankohdan määrit-teleminen onnistui entistä paremmin. Tapahtumakalenteriin lisättiin mahdollisuus lisätä kuva tapahtumailmoituksen yhtey-teen. Kulttuuritapahtumien hakukriteereitä täsmennettiin myös sivuston tavallisten käyttäjien näkökulmasta.

Sivuston vaihtuvat uutiset ja vinkit ovat esitelleet monipuolisesti hankkeen kumppaneiden tapahtumia ja uutisia sekä muita kiin-nostavia, Kulttuurikuntoa kohottavia mahdollisuuksia.

Vinkit ovat kertoneet muun muassa Rovaniemen Teatterin teatterimaratonista, Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Ihmisen asussa -alastonesityksestä, Kulttuurikunnon laatimista eri kuvanveistäjien nimien mukaan nimetyistä patsaskierroksista sekä Ateneumin taidemuseon muistisairaille tarkoitetusta muistipolusta.

Sivustolla on ollut kaksi verkkosivuteemaa, joiden avulla sivuston mahdollisuuksia on haluttu aktivoida sekä tavallisten kulttuuri-kuntoilijoiden että hankkeen kumppaneiden näkökulmasta. Syksyn 2009 teemana oli kirjallisuus ja kevään 2010 teemana teat-teri. Teemasta tiedotettiin erikseen kummankin teeman parissa toimiville kumppaneille, joita pyydettiin ilmoittamaan teemaan soveltuvat tapahtumansa sivustolle erikseen. Kirjallisuussyksynä esille nostettiin muun muassa television ja radion kirjallisuusoh-jelmia ja niiden aiheita sekä kirjallisuusaiheisia tapahtumia ja uutisia.

Esille pääsivät muun muassa kirjastonhoitaja Eija-Liisa Kuortin vinkit 50 kaunokirjallisesta teoksesta, jotka jokaisen suomalaisen tulisi lukea, Poetry Slamin eli lavarunouden SM-kilpailut, Tam-pereen kaupungin kokoamat kirjallisuusaiheiset raitit sekä vinkit sähköisiin kirja-arvosteluihin verkossa. Kirjallisuussyksyn aikana esiteltiin myös joka keskiviikko viikon kirja, jonka toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen valitsivat.

Teatterikeväänä Kulttuurikunnon kumppaneiden tapahtumail-moitusten pohjalta koottiin teatterikierroksia, joiden avulla sivuston kävijän oli mahdollista laatia itselleen sopiva harjoitus-ohjelma. Etusivun jutuissa esille pääsivät televisio-ohjelma Stradan kevään vieraiden, esimerkiksi sarjakuvapiirtäjä Pertti

Jarlan ja kokkilegenda Jaakko Kolmosen, mieleenpainuvimmat teatterikokemukset. Lisäksi sivuilta sai lukea muun muassa hu-manitääristä työtä tekevästä Klovnit ilman rajoja -yhdistyksestä, liikunnan ja kulttuurin hyvät puolet yhdistävästä teatteriryhmä Lenkkiteatterista sekä kahden ruotsalaisen ja yhden suomalaisen teatterin Svinalängorna-näytelmän yhteistyöstä.

Sivustolla on seurattu myös kolmea eri blogia. Jaana Semerin Ai täh? Viroa Aloittelijoille kertoi kulttuuritoimittajan viron kielen ja kulttuurin opiskelusta Tartossa. Bloggaamaan saatiin myös Miesten kulttuurikunnon klubin vetäjä Markku Valta. Teatterikeväänä 2010 Teatterihullun päiväkirja -blogin pitämisen aloitti Yleisradion teatteriin erikoistunut toimittaja Tuula Viitaniemi, jonka kirjoitukset nousivat nopeasti yhdeksi suosituimmista sisällöistä koko sivustolla.

�.�. Kävijämäärät Hankkeen verkkosivuston kävijämäärissä on ollut suuria muutoksia sitten hankkeen alusta tähän päivään. Luvuissa ovat yhteenlaskettuina sivuston molemmille kieliversioille tehdyt vierailut.

Verkkosivusto avattiin lokakuun alussa 2008. Kolmen ensim-mäisen kuukauden aikana, jolloin hanketta oli tukemassa myös ajankohtainen televisiosarja, sivustolle tehtiin 56 700 vierailua.Vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sivus-tolle tehtiin 38 800 vierailua. Pienentyneistä luvuista huolimatta kuuden ensimmäisen toimintakuukauden aikana sivusto onnistui tavoittamaan runsaasti sivustoon sitoutuneita kävijöitä: puolen vuoden aikana tapahtuneesta 95 500 vierailusta 21 prosentissa oli kyse sivustolle palaavista kävijöistä.

Koko vuonna 2009 sivustolle tehtiin yhteensä 118 796 vierailua. Keskimäärin yksittäinen kävijä vietti sivustolla aikaa kolme mi-nuuttia ja vieraili neljällä eri sivulla sivuston alla. Sivuston suosi-tuimpia alueita olivat kulttuurikuntotesti sekä keskustelufoorumi. Kesällä myös kulttuurireitit ja sen yhteydessä järjestetty arvonta keräsivät kävijöitä.

Näkyvyys Ylen medioissa vaikuttaa selkeästi sivuston kävi-jämääriin. Vuonna 2010, kun televisiosarjasta ja hankkeen näkyvästä lanseerauksesta oli jo aikaa, sivuston kokonaisvierailut putosivat 36 700 käyntiin.

1�

�.�. Sivuston jatkokehitys

Kulttuurikunnon ensimmäisten kuukausien jälkeen huomattiin, ettei sivusto onnistunut houkuttelemaan uusia kävijöitä toivottuun tahtiin tai luomaan sen kokoista yhteisöä, joka pitäisi sivuston aktiivisena. Työryhmässä onkin mietitty moneen kertaan sitä, miten sivustolle saataisiin liikettä.

Kokemusten myötä nousi esiin kävijämääriin vaikuttavia merkittäviä muutostarpeita, joita ei toistaiseksi ole voitu toteuttaa. Muun muassa tietopaketit ja toimitetut kokonaisuudet Ylen kulttuuriohjelmista, henkilökohtaiset kalenteritoiminnot ja mahdollisuus perustaa ryhmiä muiden harrastajien kanssa olisivat käyttäjille tervetulleita uudistuksia. Ryhmänmuodostusmahdollisuutta on kokeiltu yhdysvaltalaisen Ning-verkkopalvelun alustalla, mutta palvelun käyttäjäystävällisyydessä on toivomisen varaa.

Sivustoa on pyritty aktivoimaan kehottamalla hankkeen kumppaneita laittamaan linkki omilta nettisivuiltaan Kulttuurikunnon sivuille joko Kulttuurikunto-logon tai -bannerin avulla kävijämäärän kasvattamiseksi. Myös tapahtumien ilmoittamisen mahdollisuudesta on muistutettu kumppaneita aktiivisesti. Sivuston toimintoihin lisättiin mahdollisuus tilata uusimmat uutiset ja tapahtumailmoitukset RSS-syötteenä omaan selaimeen. Vuosina 2009 ja 2010 toteutettua Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -karttaa suunniteltaessa pohdittiin huolella, miten ihmiset saataisiin ohjautumaan sivustolle kesäkampanjan yhteydessä. Kampanjan yhteydessä järjestetty arvonta huolehtikin tästä toiveesta mallikkaasti.

Vuonna 2009 toteutettiin sivuston konseptikehitystyö yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun MediaLabin kanssa. Työ tuotti oleellista tutkimustietoa ja useita osasovellusehdotuksia, joiden jatkokehitys tapahtuu muun muassa Aalto-yliopiston kanssa työn alla olevan Kulttuuriplaneetta -formaatin konseptoinnin ja toteutuksen yhteydessä. Palvelun tavoitteena on saada aikaan älykkäästi toimiva kulttuurisen tiedon, kokemusten ja tapahtumien jakamisen ympäristö, jonka yhteydessä kehitetään muun muassa monikäyttöinen tapahtumakalenteri karttasovelluksineen sekä oppimisalusta taidekasvatuksen tarpeisiin.

Taideteollisessa korkeakoulussa kehitystyöstä vastasivat Medialaboratorion Crucible Studion taiteellinen johtaja Mika Lumi Tuomola ja Media-laboratorion professori Lily Diaz. Yhteensä 23 opiskelijaa kehitteli osasovelluksia syksyn 2009 ajan. Palvelukonseptiehdotuksen kokosivat ja muotoilivat opinnäytetyönään maisteriksi tammikuussa 2009 valmistuneet Virva Auvinen ja Teemu Korpilahti. Korpilahti on sittemmin jatkanut konseptikehitysyhteistyötä Cruciblen puitteissa Kulttuurikunnon toimeksiannosta. Syksystä 2010 Kulttuuriplaneetta-yhteistyön edistämisestä on Aalto-yliopiston osalta vastannut Median laitoksen ja Media Factoryn johtaja, professori Philip Dean.

Esteenäkulttuurikuntoilulleovattekniikanmieheninsinöörimäisetennakkoluulot,lisättynäkeski-iänepäluulollaabstraktisuuttakohtaan.Kaikenpitäisiollatodellista,konkreettista.Myöskulttuurissa.”insinööri,50,Järvenpäästä

1�

�.1. Hyötyjä ja hyödyntäjiä

Aktiivisien kumppaneiden vaikutus hankkeen onnistumi-seen korostui ensihuuman haihduttua. Kun Kulttuurikun-non ensimmäisenä toimintavuonna kumppaneita hankittiin määrätietoisesti, toisena vuonna luotettiin siihen, että hyvin alulle saatu lumipallo lähtee vyörymään itsestään. Tämä tapa on toiminut koko hankkeen ajan.

Hankkeen 560 kumppanin joukkoon mahtuu erilaisia aktiivi-suuden tasoja. Monet kumppaneista ovat ottaneet käyttöön hankkeen logon ja jakaneet kulttuurikuntokorttia, mutta syvempi toimiminen hankkeessa ei ole ottanut tulta alleen. Jotkut toimijat ovat olleet aktiivisia hankkeen ensimmäisen vuoden aikana, mutta pitkäaikaista jatkuvuutta ei ole syntynyt esimerkiksi yhteyshenkilön vaihtumisen vuoksi.

Matkan varrella esiin on noussut lukuisia hankkeelle arvok-kaita toimijoita, jotka ovat oivaltaneet omaan toimintaansa sopivia tapoja Kulttuurikunnon mahdollisuuksien hyö-dyntämiseen. Omien ideoiden ja tempausten ohella into olla mukana hankkeessa on ilmennyt myös aktiivisena yhteyden-pitona Kulttuurikunnon suuntaan.

Yksi aktiivisista toimijoista on ollut jo hankkeen alusta lähtien Rovaniemen teatteri. Teatteri on muun muassa toteuttanut kaksi yleisönhankintatempausta Kulttuurikunnon hengessä: vuonna 2008 Kulttuurikuntokoulun ja vuonna 2009 Kult-tuurikuntomaratonin. Lapin Kamariorkesterin, Rovaniemen Taidemuseon ja Rovaniemen teatterin yhteinen, tavallisille kaupunkilaisille suunnattu Kulttuurikuntokoulu sisälsi eri kulttuurilajeihin tutustumista, lajikohtaista valmennusta sekä kuusi vapaavalintaista esitystä edellä mainittujen toimijoiden

ohjelmistosta. Kulttuurikuntomaraton puolestaan haastoi kat-somaan kaikki kolme teatterin suuren näyttämön näytelmää syksyn 2009 viimeisellä esitysviikolla, sisältäen myös ryhmän yhteisiä tapaamia. Molempiin Kulttuurikunto-ryhmiin mahtui 10 ensimmäistä ilmoittautunutta ja ne olivat osallistujille maksuttomia tapahtumavierailuja myöten.

Maininnan ansaitsevat myös Jyväskylän kaupungin kulttuuri-alan eri toimijat, Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaali sekä erityisesti Jyväskylän taidemuseon koordinoima Kulttuuriluot-si-toiminta. Jyväskylän toimijat ovat esitelleet Kulttuurikun-toa oma-aloitteisesti, jakaneet hankkeen materiaalia omissa tapahtumissaan ja olleet muutenkin avoimia Kulttuurikunnon ideoille ja yhteistyöehdotuksille.

Matkan varrella erityisesti taidemuseot ovat ottaneet hank-keen omakseen ja löytäneet tapoja hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Turun taide-museo ja Vantaan taidemuseo, jotka molemmat ovat järjestä-neet erityistapahtumia Kulttuurikunnon hengessä. Turun taidemuseossa järjestettiin vuonna 2009 Museo on kunnon paikka! -senioripäivä, jossa tutustuttiin esillä olleisiin näytte-lyihin, kuunneltiin terveysalan ammattilaisten luentoja taiteen vaikutuksesta terveyteen sekä vierailtiin Kokemuksellisen kaupungin konsultin vastaanotolla, jossa esitystaiteilija ja kirjailija Meiju Niskala jakoi leikkimielisiä reseptejä turku-laiseen kulttuurikunnon kohottamiseen ja omatoimiseen harjoitteluun.

Vantaan taidemuseo puolestaan kutsui keväällä 2009 van-taalaisia kulttuurikuntoilijoita kaikenkuntoisille ja -ikäisille suunnattuihin keskustelutuokioihin, joissa kahvikupin äärellä puitiin kuvataiteen mahdollisuuksia ja käsiteltiin sen eri aloja maalaustaiteesta kuvanveistoon ja arkkitehtuuriin. Tuokioiden alustajina oli vantaalaisia taiteilijoita ja taideopettajia, jotka kertovat omasta työstään ja pohjustavat keskustelua. Vantaan taidemuseo on järjestänyt erityisohjelmaa myös Kulttuurikun-topäivinä ja on pitänyt aktiivisesti yhteyttä Kulttuurikunnon kanssa.

Muita aktiivisia toimijoita ovat olleet, vain muutamia maini-taksemme, Kannonkosken kunnankirjasto, sysmäläinen taide-, tieto- ja hyviryväs Morganismi, joutsalainen taidelai-tos Haihatus, Suomen Kansallisooppera, Someron Kulttuuri Yhdistys ry, helsinkiläinen Nukketeatterikeskus Poiju, Kittilän elinkeinotoimen Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun -hanke, Turun Nuori Teatteri, Espoon WeeGee-talossa toimiva Galleria Aarni, Metropolia Ammattikorkeakoulun Esittävän taiteen koulutusohjelma, Savonlinnan kaupunginteatteri,

8. Aktiivisiakumppaneita japaikallisiahyötyjä

�0

Lahden kaupunginmuseo, Riihimäen Teatteri ja Nuorisoteat-teri, Vantaan kaupunginmuseo, Salon Taidemuseo Veturitalli, espoolainen Urkuyö ja Aaria -festivaali, turkulaiset Aboa Vetus & Ars Nova -museo ja Sibelius-museo, taideyhdistys Ars-Häme ry, vaasalaiset Kuntsin modernin taiteen museo ja Tikanojan taidekoti, helsinkiläiset Tekniikan museo ja Valokuvataiteen museo sekä Porin, Pietarsaaren, Kuopion ja Tuusulan eri kulttuurialan toimijat. Monet Kulttuurikun-non aktiivisista kumppaneista toimivat hankkeessa kahdella kielellä.

Vuonna 2010 Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartan ja Kansallisen kulttuurikuntopäivän myötä aktivoituneita kumppaneita ovat olleet ainakin Seinäjoen kaupungin kult-tuuritoimi, Ahvenanmaan lukuisat kesätapahtumat, Ateneu-min taidemuseo, Suomen kansallismuseo sekä Rauman kaupungin eri toimijat.

Ruotsinkielisistä toimijoista erityismaininnan ansaitsevat Wasa Teater sekä muun muassa sanapajatoimintaa järjestävä Sydkustens landskapsförbund, joka on levittänyt omalle kon-taktiverkostolleen Kulttuurikunnon tempauksia ja tapahtu-mia aktiivisesti. Parhaimmillaan Kulttuurikunnon yhteistyö eri toimijoiden kanssa perustuukin molemminpuoliseen vuorovaikutukseen.

Lisäksi kulttuurikuntokorttia ja hankkeen mahdollisuuk-sia ovat käyttäneet hyväkseen ainakin seuraavat sosiaali- ja opetusalan toimijat: joensuulainen Seniorineuvonta Ankkuri, rovaniemeläisen Muurolan sairaalan psykiatrian klinikka, Vaasan kaupungin Ikäkeskus ja Kansalaisinfo, Keski-Pohjan-maan ammattikorkeakoulu, Länsi-Pirkanmaan koulutuskun-tayhtymän Ammatti-instituutti Iisakki Hämeenkyrössä, joensuulainen Pataluodon koulu sekä myrskyläläinen Kank-kilan ala-aste.

Lapin sairaanhoitopiirin Muurolan sairaalassa kulttuurikun-tokorttia on käytetty välineenä yhdessä mielenterveyspo-tilaiden kanssa. Projektia vetänyt mielenterveyshoitaja ja terapeutti Seija Vauramo kokee, että kulttuurin myötä potilaat ovat saaneet niin lisää sisältöä elämään kuin uusia ihmissuhteitakin. Hänen mielestään kulttuuri on tuonut uuden, raikkaan näkökulman psykiatriaan ja hän uskookin, että tulevaisuudessa sitä käytetään hoitovälineenä entistä enemmän.

Erityisesti pienet toimijat niin pieniltä kuin suu-remmiltakin paikkakunnilta ovat pitäneet vas-tavuoroisesti yhteyttä Kulttuurikunnon kanssa ja hyödyntäneet hankkeen ilmaisia ilmoittamismah-dollisuuksia. Se, että Kulttuurikunto on maksuton hanke, joka ei arvota kulttuuritoimijoita koon tai organisaation taustan perusteella, on kerännyt tasaisesti kiitosta.

�.�. Miesten kulttuurikunnon klubi

Yksi Kulttuurikunnon vuoden 2009 näkyvimmistä ansioista oli Keravan opistolla syksyllä järjestetty Miesten kulttuurikun-non klubi. Idea klubista syntyi keravalaisen Miehet mukaan -hankkeen koordinaattorin Esko Porolan aloitteesta ja klubia järjestettiin yhteistyössä Keravan opiston kanssa. Klubin vetäjäksi saatiin todellinen kulttuurikuntoilun esikuva, TV1:nKulttuurikuntoklinikan entinen potilas ja mielenterveys-ohjaaja Markku Valta.

Miesten kulttuurikunnon klubin tarkoituksena oli houkutella miehet tuopin ja tv:n äärestä kulttuurin pariin ja madaltaa kynnystä kulttuurin harrastamiseen. Klubiin otettiin mukaan kaikkiaan 12 osallistujaa. Vetäjän yllätykseksi osallistujat eivät olleetkaan ennakko-oletusten mukaisesti kulttuurin suhteen huonokuntoisia, vaan jopa kulturellimpia kuin ohjaaja itse. Tämä vahvistaa entisestään projektin aikana esiin noussutta havaintoa: ihmisten tarvetta muodostaa ryhmiä samanmielis-ten kanssa nimenomaan kulttuurikiinnostusten yhdistämänä, lukupiirien ohella.

Yhteistyötä tehtiin myös Kulttuurikunnon kumppaneiden kanssa: alkusyksystä hanke haki kumppaneidensa joukosta sellaisia kulttuuritoimijoita, jotka olisivat valmiita auttamaan miesten perehdyttämisessä kulttuurin saloihin. Lukuisat pääkaupunkiseudun toimijat olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja kertoivat miesten kohderyhmänä olevan juuri se, jota heillä on vaikeuksia tavoittaa. Erilaisia yhteistyötarjouksia tuli lopulta enemmän kuin mitä ryhmä saattoi ottaa vastaan.

Syksyn aikana klubi vieraili seuraavissa kohteissa: Keravan museon perusnäyttely, Irlantifestivaalin konsertti huilisti Harry

Bradleyn johdolla Kerava-salissa, Vantaan kaupunginmuseon Helsingestä Vantaaksi -näyttely, Keravan taidemuseon nyky-taidenäyttely Clues to human behavior: Planet Fun Fun, John

Markku Valta

�1

Storgårdsin johtama Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Finlandia-talolla sekä Otso Kauton Tyttö tuli! -näytelmä Suomen Kansallisteatterissa. Ryhmälle järjestettiin lähes kaikissa kohteissa esimerkiksi erillinen opastus näyttelyyn, kurkistuksia kulisseihin tai muuta erityisohjelmaa.

Kansallisteatterin yleisötyövastaava Pirjo Virtanen kommen-toi Laura Puron Kulttuurikunnon nettisivuille kirjoittamassa artikkelissa kulttuuritoimijoiden kiinnostusta yhteistyöhön miesporukan kanssa seuraavasti: ”Teatteriahan pidetään naist-en vapaa-ajanviettona, johon miehet tuodaan mukana. Tässä miellytti ajatus siitä, että miehet tulevat omaehtoisesti ja itsensä takia”. Hän kommentoi myös miesten rohkeaa näytelmävalin-taa: miehille tarjottiin mahdollisuutta nähdä paljon kohua aiheuttanut Kristian Smedsin Tuntematon sotilas, mutta he valitsivat isien ja tyttärien suhteesta kertovan näytelmän.

Miesten kokemuksissa korostuu erityisesti ryhmän yhteisöl-linen merkitys ja madaltunut kynnys osallistua tapahtumiin porukalla. Ryhmälle kokoontumiset ovat tuoneet piristystä ja vaihtelua jokapäiväiseen elämään. Toiminta sai myös paljon julkisuutta erityisesti Keravalla lehtijuttujen ja radiohaastatte-luiden muodossa. Klubin toiminta jatkui keväällä 2010.

�.�. Yhteistyö eläkeläisjärjestöjen kanssa

Vuonna 2009 Kulttuurikunto sai haaviinsa uuden kohderyh-män, kun suomalaiset eläkeläisjärjestöt houkuteltiin mukaan kumppaneiksi. Saman vuoden loppuun mennessä hank-keen kumppaneiksi olivatkin ryhtyneet jo Eläkeliitto, Eläk-keensaajien keskusliitto EKL ry, Eläkeläiset ry, Kansallinen senioriliitto ry sekä Svenska Pensionärsförbundet rf. Näiden valtakunnallisten eläkkeensaajajärjestöjen (pois lukien pieni Kristillinen Eläkeliitto, joka ei ole Kulttuurikunnon kump-pani) yhteinen jäsenmäärä on 260 000, joka kattaa peräti 87 prosenttia kaikkien järjestäytyneiden eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärästä.

Yhdessä Kulttuurikunto ja eläkeläisjärjestöt ovat tavoitelleet yhteistyötä, joka aktivoi maamme eläkeläisiä hyödyntämään monipuolisesti eri paikkakunnilla saatavilla olevia kulttuuri-palveluita, organisoimaan kerhojensa kautta sosiaalisia suh-teita tarjoavaa yhteisöllisyyttä kulttuurin parissa ja tuottamaan itse kulttuuria oman henkisen hyvinvointinsa kohottamiseksi ja elämisen iloksi. Kulttuurikunnon ja eläkeläisjärjestöjen välisessä yhteistyössä kiinnostuksenkohteena ovat erityisesti kotona koettavat elämykset sekä kulttuuritarjonnan hyö-dyntäminen omassa lähiympäristössä.

Kulttuuritoimijoiden kannalta eläkeläiset ovat myös koh-deryhmä, joka voi hyödyntää päiväsaikaan avoinna olevia kulttuuripalveluita parhaiten koululaisten ohella. Eläkeläiset kaipaavat myös tiloja omien harrastusmahdollisuuksiensa tueksi. Tässä Kulttuurikunto on ollut järjestöjen apuna parhaansa mukaan, muun muassa teettämällä tutkimuksen julkisten tilojen käytön esteistä ja hyvistä käyttökokemuksista.

Järjestöjen kanssa toteutettuihin toimenpiteisiin ovat kuu-luneet muun muassa hankkeesta tiedottaminen omille jäsen-ille sekä kulttuurikuntokortin painaminen järjestön omaan lehteen. Eläkkeensaajien keskusliiton kanssa toteutettiin marraskuussa 2010 myös monipuolisesti eri alojen järjestöjen käyttöön sopiva Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus, jonka tavoitteena on antaa vinkkejä ja ideoita paikalliseen kult-tuurikuntoiluun kautta Suomen. Koulutuksesta annettiin pieni makupala myös Kansallisen senioriliiton piirien koulutus-vastaavien tilaisuudessa syyskuussa 2010. Aiheesta voi lukea enemmän luvusta 13 (Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus).

Eläkeläisjärjestöissä on lukuisia aktiivisia toimijoita, joiden avulla Kulttuurikunnon idea on ryhtynyt leviämään laajem-minkin järjestöjen alueellisiin piireihin ja yhdistyksiin. Esimerkiksi Eläkeläiset ry järjesti yhdessä Kansan Sivistystyön liitto KSL ry:n kanssa keväällä 2010 Kulttuurikunto-aiheisia koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea, jotka sisälsivät sekä kurssimuotoista toimintaa että vierailuja kulttuuritapahtu-miin. Niin ruotsinkielinen Svenska Pensionärsförbundet kuin suomenkielisetkin järjestöt ovat todella innostuneet yhteistyöstä Kulttuurikunnon kanssa ja kutsuneet aktii-visesti hanketta mukaan erilaisiin tapahtumiin ja muihin esittelytilaisuuksiin.

Kulttuurikunto osallistui maaliskuussa 2010 myös Eläkkeen-saajien keskusliiton kulttuuriristeilylle, jossa hankkeen esit-telypöytä ja erityisesti sen yhteydessä järjestetty pika-arvonta tavoittivat lukuisia kiinnostuneita ihmisiä. Hanketta esiteltiin alkuvuodesta myös järjestön jäsenhankintatilaisuudessa Kä-pylän työväentalolla.

Kulttuurikunto Käpylän työväentalolla Helsingissä.

��

�.�. Kulttuurikunto palkitsi Mäkelänrinteen lukion ja Hämeenlinnan yhteiskoulun

Syksyllä 2009 Kulttuurikunto palkitsi kaksi koulujen välisessä Kulttuurin laajakaista -hankkeessa ansioitunutta koulua, helsinkiläisen Mäkelänrinteen lukion ja Hämeenlinnan yhteiskoulun. Mäkelänrinteen lukio tutustui kaikkiin hankkeessa mukana oleviin yhdeksään kansalliseen kulttuurilaitokseen, Hämeenlinnan yhteiskoulu seitsemään. Kulttuurikunto palkitsi molemmat koulut kunniakirjalla sekä mahdollisuudella esittää Yleisradiolle kolme kulttuuritoivomusta, joista yksi luvattiin toteuttaa. Ainoana rajoitteena toivomuksille oli, että niiden piti mahtua Yleisradion budjettiin.

Hämeenlinnan yhteiskoulu valitsi palkinnokseen tutustumisen Uutisvuoto-ohjelmaan ja sai lisäksi kuulla sekä Summeri-nuortenohjelmasta että Suojele minua -projektista. Mäkelän-rinteen lukion vaikuttamisen kurssi puolestaan tutustui Yleisradion politiikan toimitukseen sekä Runoraati-ohjelman taustoihin.

Yksi Mäkelänrinteen lukiolaisten toivomuksista oli saada pieni Radion sinfoniaorkesterin kamarikokoonpano soittamaan koulun ylioppilasjuhliin. Se ei aikataulusyistä onnistunut, mutta onni oli lukiolaisten puolella: kamariorkesterin sijaan lukio sai vieraakseen koko sinfoniaorkesterin jo huhtikuussa!

Urheilulukion opiskelijat saivat kuultavakseen W.A. Mozartin sinfonian nro 31 “Pariisilainen” KV 297. Paikalla oli lähes puolet RSO:n 99 soittajasta ja iltapäivän kapellimestarina ja puhemiehenä toimi sellisti Jukka Rautasalo. Konsertin anti ei ollut pelkkää hengen kulttuuria: soittajat kertoivat musiikin

lomassa sinfoniaorkesterien synnystä ja tehtävästä, soittimistaan sekä muusikon elämästä ja arjesta.

Käyrätorvensoittaja Jukka Harju kertoi oman soittimensa historiasta ja ominaisuuksista. Harju vertasi vaskisoittajan työtä urheilusuoritukseen: lihaksisto on lämmiteltävä huolellisesti ennen suoritusta ja jäähdyteltävä hyvin konsertin jälkeen. Myös fagotisti Jukka Särkkä pysyi samalla linjalla kertoessaan, että ”muusikko on pienten lihasten huippu-urheilija”. Yhdessä orkesteri muodostaa joukkueen, jossa saatetaan harjoitella ja esiintyä yhdessä kymmeniäkin vuosia, joten yhteispelin on toimittava kuin muissakin joukkuelajeissa.

Kulttuurin laajakaista -hankkeessa kansalliset kulttuurilaitokset avaavat nuorille ovet sinne, missä yhteistä kulttuuriperintöämme säilytetään ja uudistetaan. Kulttuurilaitokset tekevät ainutlaatuista yhteistyötä oppilaitosten kanssa kulttuuritietouden levittämisessä nuorille ja tukevat näin myös nuorten kulttuurisen identiteetin muodostumista.

��

9. Tiedotusjamedianäkyvyys

Koko hankkeen ajan Kulttuurikunto on tiedottanut hank-keeseen liittyvistä tapahtumista ja uutisista tasaisin väliajoin. Hankkeen tiedotteet on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielellä. Tiedotteet on lähetetty sekä Pink Eminencen että Yleisradion medialistoille. Ylen osuus tiedotuksessa oli voimakkaimmillaan vuonna 2008, jolloin se huolehti Kult-tuurikuntoklinikan ohjelmatiedotuksesta ja näkyvyydestä. Myöhemmin kulttuurikuntokorttien palautuspäivien ja Kansallisten kulttuurikuntopäivien yhteydessä Ylen kanavilla ja verkkosivuilla on kampanjoitu tehokkaasti.

Kulttuurikunnon käynnistyksen yhteydessä sekä Kansal-lisen kulttuurikuntopäivän markkinoinnissa Ylen kanavilla mukaan ovat heittäytyneet monet ansioituneet taiteilijat, kuten Lauri Ylönen, Jörn Donner, Kjell Westö, Pekka Kuusisto, Jyrki

69, Asa & Jätkäjätkät sekä räppärimummo Milja Teittinen.

Kulttuurikunnon äänenä televisiosarjassa ja radiopuffeissa on alusta asti ollut Alivaltiosihteerin ja Aristoteleen kantapään Pasi Heikura.

Vuonna 2008 Kulttuurikunto lähetti medialle yhdeksän tiedo-tetta, joiden aiheina olivat muun muassa hankkeen julkistus, verkkosivun lanseeraus sekä ensimmäinen Kansallinen kult-tuurikuntopäivä. Vuonna 2009 lähetettiin seitsemän tiedotetta, jotka kertoivat muun muassa Kulttuurirahastojen hankkeen jatkamiselle myöntämistä tuista, ensimmäisestä Kulttuuri-kuntoilijan Kesä-Suomi -kartasta sekä toisesta Kulttuurikun-topäivästä. Vuonna 2010 lähetettyjen neljän tiedotteen aiheena olivat hankkeen julkisten tilojen käytöstä tekemä tutkimus, Kulttuurikunnon osallistuminen Tampereen kirjamessuille, Radion sinfoniaorkesterin konsertti Mäkelänrinteen lukiossa sekä toinen Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta.

Vuoden 2010 lopussa Kulttuurikunnon suomenkielisellä medialistalla oli 1570 yksittäistä vastaanottajaa sekä ruotsinkielisellä medialistalla 169 yksittäistä vastaanottajaa.

Kulttuurikunnon näkyvyyttä mediassa on seurattu vuosit-tain Suomen Kulttuurirahaston tilaamalla lehdistöseuran-nalla. Tämän lisäksi hankkeen työryhmä on kirjannut ylös ja arkistoinut eri medioissa näkyneitä juttuja ja artikkeleita. Nämä luvut yhdistettyinä selviää, että vuosien 2008-2010 aikana Kulttuurikunto ja Kulturkondis saivat yhteensä lähes 500 mediaosumaa lehdissä, radiossa, televisiossa ja internetin julkaisuissa. Näkyvyys oli luonnollisesti suurinta hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna, jolloin Kulttuurikunto sai jopa 300 mediaosumaa.

Eniten osumia on ollut painetussa mediassa. Yhden tai useamman artikkelin hankkeesta ovat julkaisseet muun muassa Aamulehti, Apu, Borgåbladet, Elle, ET-lehti, Finne-

tin asiakaslehti Anette, Helsingin kaupungin henkilöstölehti Helsingin Henki, Helsingin Sanomat, Hengitysliiton jäsenlehti Hyvä hengitys, Hufvudstadsbladet, Hämeen Sanomat, Ilona, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Kodin kuvalehti, Kouvolan Sanomat, Lapin Kansa, Maaseudun Tu-levaisuus, Markkinointi&Mainonta, Nya Åland, Pohjalainen, Suomenmaa, Svenska Studiecentralenin Mentora-lehti, Taide, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n TAKU-lehti, Turun Sanomat, Vihreä Lanka, Voima, Åland sekä Österbottens Tidning.

Radiossa ja televisiossa hanke on ollut odotetusti esillä lähinnä Ylen kanavilla Ålands radion ohella. Kulttuurikunto on vieraillut kertomassa hankkeesta muun muassa Radio Vegan Lördax-ohjelmassa sekä YLE Puheen Päiväntasaajassa. Pe-rusteellisimman käsittelyn aihe on saanut Minna Joenniemen ja Jukka Virtasen Kulttuurikuntoilloissa, jonne Radio Suomen kuuntelijat ovat soittaneet jakaakseen unohtumattomia kult-tuurikokemuksiaan. Myös YLE Radio Keski-Suomi järjesti keväällä 2009 oman kulttuurikuntokoulun kuulijoilleen.”

Televisiossa hanke on Kulttuurikuntoklinikan ohella nähty TV1:n Aamu-tv:ssä, Ylen Kulttuuriuutisissa, eri alueiden uu-tisissa sekä FST5-kanavan Pixel- ja Tv-nytt -ohjelmissa. TV1:nkulttuuriohjelma Strada on varsinkin Kulttuurikuntopäivinä irroitellut päivän hengessä ja vuoden 2009 Kulttuurikun-topäivänä kulttuurikuntoilun pariin vinkattiin myös Ylen Urheiluruudussa. Vuonna 2009 Kulttuurikunnon nettisivuille vinkkaavat vinjetit nähtiin sekä ohjelman alussa että lopussa FST5:n Pixel-, Boktid- ja Filmtid -ohjelmien yhteydessä.

Internetissä Kulttuurikunto on saanut vuosien varrella näkyvyyttä esimerkiksi naistenlehti Ellen, Finnfactsin Good News! From Finlandin, Keskisuomalaisen, Teatterin tiedo-tuskeskuksen, verkkolehti Pepparin, eri maiden suurlähetys-töjen sekä Kansanvalistusseuran ja Kansalaisopistojen liiton yhteisillä Sivistys.net -verkkosivuilla. Luonnollisesti Kulttu-urikunto on näkynyt myös Yle.fi:n etusivulla sekä eri alueilla. Myös Yle Areena kokosi vuonna 2010 Kulttuurikunto-teeman alle draama- ja kulttuuriaiheita.”

Hankkeen julkistamisen ja käynnistämisen ohella näkyvyyttä ovat keränneet erityisesti Kansallinen kulttuurikuntopäivä sekä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta. Vuonna 2009 useampi media oli kiinnostunut keravalaisesta Miesten kult-tuurikunnon klubista erityisesti ryhmän oman aktiivisuuden ansiosta. Ryhmää haastateltiinkin YLE Radio 1:n Kultakuu-meen Miehet ja kulttuuri -teemaiseen ohjelmaan heidän vieraillessaan Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa 3.11.2009.

��

Jokainen vuonna 2009 hankkeeseen mukaan liittyneiden eläkeläisjärjestöjen lehdistä on julkaissut artikkelin Kulttuuri-kunnosta vähintään kerran: Eläkkeensaajien keskusliitto ry:n Eläkkeensaaja, Eläkeliiton EL-Sanomat, Kansallinen seniorili-itto ry:n Patina, Svenska Pensionärsförbundetin God Tid sekä Eläkeläiset ry:n Eläkeläinen.

10. Kansallinen kulttuurikuntopäivä

10.1. Kulttuurikuntopäivä lanseerattiin vuonna �00�

Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan Kulttuurikunto lanseerasi Kansallisen kulttuurikuntopäivän, jota vietettiin ensi kertaa itsenäisyyspäivän aattona, perjantaina 5.12.2008. Päivän alkuperäisenä tarkoituksena oli muistuttaa valtiollisen itsenäisyyden ja kulttuurin tiiviistä suhteesta: kansallisen itsenäisyyden rakentuminen edellytti kansallista identiteettiä ja kansallinen identiteetti taas kulttuurista identiteettiä.

Ensimmäisenä Kulttuurikuntopäivänä suomalaisia kan-nustettiin löytämään kulttuuri omasta lähiympäristöstään: kotipaikkakunnalta, työpaikalta tai omasta kodista esimerkiksi radiokuunnelmien tai lukemattomien kirjojen muodossa. Päivä korosti kulttuurin merkitystä juhlan ohella myös arjessa ja kehotti virkistäytymään kulttuurilla myös työpäivän kahvitauolla.

Päivän kunniaksi hankkeet kumppanit järjestivät yhteensä jopa 80 erityistapahtumaa 24 eri paikkakunnalla – muun muassa taiteilijatapaamisia ja taiteen tekemistä itse, päivätans-seja, opastuksia näyttelyihin, ilmaisia sisäänpääsyjä museoihin sekä alennuksia teatteriin. Jyväskylässä nykysirkusryhmä Circus Uusi Maailma tarjosi Kulttuurikuntopäivänä aamu-jumpan elävän musiikin tahdissa ja Rovaniemellä taiteilija Tuomas Korkalo johdatti kulttuurikuntoilijat maksuttomalle, rovaniemeläisen laulaja Marishan esitykseen päättyneelle galleriakierrokselle.

Myös Yleisradio kunnostautui tuomalla taidetta työpaikalle: työntekijöitä hellittiin työpäivän aikana muun muassa yllät-tävillä runoesityksillä, elävällä musiikilla, kirjasuosituksilla ja valokuvanäyttelyillä.

10.�. Toinen Kulttuurikuntopäivä kokosi toimijatyhteen rintamaan vuonna �00�

Kulttuurikuntopäivä järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona, lauantaina 5.12., myös vuonna 2009. Työpaikoilla varaslähtö päivään otettiin jo perjantaina 4.12. Kulttuurikunnon kump-panit toimivat korvaamattomana apuna päivän levittämiseksi

koko Suomen tietoisuuteen järjestämällä jopa 116 tapahtu-maa 28 eri paikkakunnalla – 36 tapahtumaa edellisvuotta enemmän.

Myös toisena vuonna päivää markkinoitiin näyttävästi Ylen kanavilla valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä perinteisin tiedottein ja uutiskirjein. Päivän näkyvyyteen panostet-tiin tiedottamalla kumppaneiden järjestämästä tarjonnasta aktiivisesti niin ennen kuin jälkeenkin tapahtuman sekä esittelemällä nettisivuilla päivän tapahtumat erillisillä, nor-maalista sivuston tapahtumatarjonnasta irrotettuna uutisena. Kulttuurikuntopäivän konkreettinen hyöty näkyi maakun-nissa: toimijat hyödynsivät päivän ideaa kulttuuritarjontansa markkinoinnissa. Toisen Kulttuurikuntopäivän tapahtumiin kuului muun muas-sa Vantaan taidemuseossa järjestetty taiteilija Heikki Pasasen

performanssi, joka johdatteli ihmiset viereisestä Myyrmannin kauppakeskuksesta Vantaan taidemuseon Ei koskaan eläkkeelle -näyttelyyn. Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä järjestettiin Suuri valokuvakirjatapahtuma, jossa perehdyttiin oheisohjelman avulla esillä olleeseen Sivukaupalla – Suoma-lainen valokuvakirja -näyttelyyn. Seinäjoen kulttuuripalvelut järjestivät päivän kunniaksi Etelä-Pohjanmaan opistolla

��

mummo- ja pappamuskarin, jossa laulettiin, soitettiin, liikut-tiin ja tanssittiin jouluisen musiikin tahdissa.

Vuonna 2009 tapahtumia järjestäneiltä kumppaneilta pyydet-tiin palautetta sekä Kulttuurikuntopäivästä että omien tapahtumien onnistumisesta. Hankkeen kumppanit pitävät Kulttuurikuntopäivää tapahtumana, jossa kannattaa olla mukana: esimerkiksi valokuvataiteen museon intendentin Anna-Kaisa Rastenbergerin mukaan päivän vaikutus on sitä parempi, mitä useammat paikat järjestävät tapahtumia yhtenä rintamana. Myös Vantaan taidemuseon museoamanuenssi Kati Huovinmaa yllättyi performanssilauantain menestyksestä. Huovinmaa kiittelee Kulttuurikunnolta saatavaa tiedotuk-sellista apua ja toteaa, että Kulttuurikunnon tunnettuus tuo lisäarvoa museon tiedotukseen.

10.�. Kolmas Kulttuurikuntopäivä siirtyitammikuun lopulle �011

Kumppaneilta saadun palautteen perusteella Kulttuurikun-topäivän ajankohta päätettiin muuttaa vähemmän ruuh-kaiseen aikaan, koska monet kulttuuritoimijat järjestävät aikaisempana päivän ajankohtana myös itsenäisyyspäivän tapahtumia. Uusi Kulttuurikuntopäivän aika löytyi tammi-kuun viimeisestä perjantaista, jolloin kilpailevia tapahtumia on vähän. Myös vuoden vaihtumiseen liittyvät uusien asioiden aloittamisen teemat sopivat Kulttuurikuntopäivään mainiosti. Vuonna 2010 ei siis enää järjestetty Kansallista kulttuurikun-topäivää, vaan se siirrettiin suoraan tammikuulle 2011.

Aikaisemmasta poiketen Kulttuurikunto linjasi, että jatkossa päivän ohjelmistoksi hyväksytään vain päivää varten räätälöi-dyt sisällöt tai normaaliohjelmiston sisällöt, joissa on jotain pientä ekstraa. Kulttuurikuntopäivän ohjelmistoksi riittää on-neksi pienikin panostus: sisällöksi käy esimerkiksi pääsy kat-somaan näytelmän harjoituksia tai ylimääräinen teemaopastus taidenäyttelyyn. Kulttuurikunnon verkkosivuille listattiin myös lukuisia muita vinkkejä siitä, mitä kaikkea Kulttuurikun-topäivän sisältö voi olla.

Vuoden 2011 Kulttuurikuntopäivänä 28.1. tehdään erityisestä tavallista ja tavallisesta erityistä. Päivän tarkoituksena on tuoda kulttuuri näkyviin siellä, missä sitä ei usein näe ja tavoilla, joilla sitä ei tavallisesti tehdä. Kulttuurikuntopäivä on kuin Taiteiden yö, joka tapahtuu aamusta iltaan: työpaikoilla, kouluissa, kauppakeskuksissa ja kulkuvälineissä.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa päivän ohjelmiston kokoaminen on vielä kesken, mutta omia erityistapahtumiaan ovat kolmannen Kulttuurikuntopäivän kunniaksi järjestämässä kymmenet toi-mijat eri puolilla Suomea. Toimeen on tarttunut esimerkiksi

Riihimäen teatteri yhteistyökumppaneineen: tekeillä on kol-mantena Kansallisena kulttuurikuntopäivänä Hämeen alueen kulttuuritoimijoille suunnattu yhteistyöfoorumi vauhdittamaan verkostoitumista sekä tietoutta kulttuurin hyvinvointivaiku-tuksista. Turku 2011 -säätiö puolestaan haastaa koko Suomen kulttuurikuntoilemaan kulttuuripääkaupunkivuonna – tietenkin mieluiten Turussa!

Kansallinen kulttuurikuntopäivä kuuluu niihin hankkeen toiminnan muotoihin, jotka on työryhmässä todettu säilyt-tämisen arvoisiksi. Kerran vuodessa järjestettävä Kulttuuri-kuntopäivä keskittää huomion suomalaiseen kulttuuriin yhden päivän ajaksi ja haastaa koko kansan liikkeelle, sananmukaisesti tai kuvainnollisesti, kunkin kykyjensä mukaan. Se tarjoaa koko hankkeen tavoin arvokasta viestinnällistä apua kumppaneille yhden teeman alla sekä todistaa yhdessä tekemisen voiman konkreettisesti. Kulttuuritapahtumia järjestäville toimijoille Kulttuurikuntopäivä on helposti omaksuttava ja konkreettinen mahdollisuus, jonka Kulttuurikunto kumppaneilleen tarjoaa.

Mikael Jungner, Yleisradiontoimitusjohtaja (2005-2010)

”Avarakatseisuuseiolisipahitteeksi.Elänturvallisestiominemielipiteineni.”kotiäiti,33,Rovaniemi

��

11. Kulttuurifoorumit

Syksyllä 2009 yhdeksi hankkeen toiminnan muodoksi konkretisoituivat Kulttuurikunnon kulttuurifoorumit. Ennen foorumeita yhteydenpito hankkeen kumppaneihin ja muihin sidosryhmiin tapahtui lähinnä sähköpostin ja verkkosivujen avulla, joten mahdollisuus tavata kasvokkain verkostoitu-misen ja kokemusten vaihdon merkeissä tuntui luontevalta askeleelta.

Foorumeiden tarkoituksena on ollut tarkastella tähän asti hankkeessa toteutuneita yhteistyömuotoja ja kehitellä uusia, kuulla puheenvuoroja jo toteutetuista toimintamuodoista sekä tavata muita hankkeen toimijoita. Foorumien tarkoituksena on myös ollut konkretisoida hankkeen kumppaneille sitä, mi-ten Kulttuurikuntoa voi hyödyntää paremmin omassa toimin-nassa ja millaisia mahdollisuuksia hanke kumppaneilleen tarjoaa.

11.1. Ensimmäinen kulttuurifoorumi Helsingissä

Ensimmäinen kulttuurifoorumi järjestettiin 29. lokakuuta 2009. Paikalle Yleisradion Ison Pajan auditorioon saapui liki 90 osallistujaa ympäri Suomen niin Kansallisoopperasta ja Taidelaitos Haihatuksesta kuin Eläkeliitosta ja Evirastakin.

Aamupäivän ohjelma koostui lyhyistä puheenvuoroista, joita saatiin kuulla Opetusministeriön pääsihteeri Hannele

Seitsoselta, Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungnerilta, Kulttuurikunnon projektipäällikkö Marjaana Mykkäseltä,keravalaisen Miesten kulttuurikunnon klubin vetäjä Markku Vallalta, Turku 2011 -säätiön projektipäällikkö Jarmo

Röksältä, Spelien tuottaja Elina Viitaselta, kulttuuriluotsi-koordinaattori Hanne Laitiselta Jyväskylästä sekä

Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin hallintojohtaja Jukka

Jokiselta. Iltapäivällä jakaannuttiin työpajoihin jatkamaan aamupäivän puheenvuoroista herännyttä keskustelua. Kulttuurielämyksin päivää värittivät kansanmusiikillaan Trio Spelmanslager sekä Yleisradion henkilöstökuoro Ylennys.

Foorumissa tuli ilme sekä keskustelun ja yhteisen ideoinnin tarve että kulttuuritoimijoiden halu jakaa hyviä käytäntöjä. Päivän alkaessa tuntui siltä, että moni paikalle tullut toimija ei ehkä ollut vielä keksinyt, miten hanketta voisi soveltaa omaan toimintaan. Päivän loppuessa innostuneesta tunnelmasta pystyi päättelemään, että moni osallistuja oli todella oivaltanut jotakin uutta. Loppukeskustelussa toivottiin vastaavanlaisten tilaisuuksien järjestämistä uudestaan, mahdollisesti jopa säännöllisesti toistuvana tapahtumana.

11.�. Toinen kulttuurifoorumi Rovaniemellä

Kumppaneiden toivomukset toteutuivat jo keväällä 2010, kun toinen kulttuurifoorumi järjestettiin Rovaniemellä. Kaupungintalon Valtuustosalissa 28.4. järjestetyssä foorumissa käsiteltiin erityisesti kulttuurin harrastamisen ja tuottamisen mahdollisuuksia Lapin alueella. Tilaisuuteen osallistui noin 40 toimijaa, pääosin Lapista.

Käytännön kokemuksista ja ideoista kertoivat Rovaniemen Teatterin tiedottaja Kirsi Inari Jääskö, projektipäällikkö Veli-

Matti Hettula Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun -hankkeesta, asiamies Marjut Kuusisto Lapin rahastosta, mie-lenterveysohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja ja kulttuurikuraat-tori Seija Vauramo sekä tiedottaja Päivi Litmanen-Peitsala Suomen kirjastoseurasta.

Iltapäivän työpajoissa oli todellinen ilo nähdä verkostoitu-mista toisilleen tuntemattomien toimijoiden, kuten kirjaston ja eri eläkeläisjärjestöjen henkilöiden sekä sirkusyhdistyksen ja mielenterveyshoitajan välillä. Työpajojen osallistujia poh-dituttivat myös kulttuuripalvelujen mahdollistaminen kaikille ikäryhmille pitkien välimatkojen alueella sekä kulttuuritoimi-joiden ja matkailuyrittäjien yhteistyön kehittäminen. Kult-tuuripalvelujen tuotteistamiskoulutukselle olisikin alueella selkeästi tarvetta.

11.�. Kolmas kulttuurifoorumi Turussa

Turun kulttuurifoorumi järjestettiin nopeasti Rovaniemen foorumin vanavedessä. Panimoravintola Koulun Bellmann-salissa 17.5.2010 järjestetyssä foorumissa käsiteltiin erityisesti kulttuurin vaikutusta hyvinvointiin monipuolisten esimerk-

Lars Ahlin

��

kien avulla. Puheenvuoroja kuultiin niin Kulttuurikunnon kumppaneilta erityisesti museopedagogiikan alalta kuin Turku 2011 -hyvinvointihankkeiltakin. Lisäksi vieraaksi saatiin Kul-tur 365 -hankkeen edustajia Södertäljestä, Ruotsista. Tilaisuu-teen osallistui noin 50 toimijaa pääosin Varsinais-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Suomesta.

Turun foorumin puhujina nähtiin kulttuurisihteeri Lars Ahlin

ja tuotantoassistentti Janna Nolgård Kultur 365 -hankkeesta Södertäljestä, amanuenssi Mia Haltia Turun taidemuseosta sekä museolehtori Carita Tulkki Satakunnan museosta. Lisäksi kuultiin kolme esimerkkiä Turku 2011 -hyvinvointihank-keista: Olemisen monet tarinat -hankkeesta kertoi valoku-vaterapeutti, psykoterapeutti Tarja Koffert, Keski-ikäisten hiukset -hankkeesta Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoi-men palvelujohtaja Maisa Kuusela sekä Kulttuurikuntoilun keskuspuistosta hankekoordinaattori Sini Lundgren Turun kaupungin kulttuuritoimen kansliasta.

Iltapäivän työpajoissa osallistuvat jakoivat mielipiteitään ja ideoitaan Kulttuurikunnon tämänhetkisiin toimintoihin ja hankkeen kehittämiseen liittyen. Parhaiten esiin päivän an-nista nousi erilainen ikäihmisille suunnattu kulttuuritoiminta, jonka kehittäminen tuntuu olevan ainakin museopuolella suoranainen trendi. Miten voivat keski-ikäiset tai nuoret ai-kuiset tässä yhtälössä vai onko heille suunnattu erityistoiminta vuorossa seuraavaksi?

11.�. Neljäs kulttuurifoorumi Helsingissä

Neljäs kulttuurifoorumi, Kulttuuri tulevaisuuden tuulensuo-jana, kokosi kaikkiaan 80 kulttuuri- ja hyvinvointialan vaikut-tajaa Yleisradion Isoon Pajaan 6.10.2010.

Foorumin taustana oli ajatus siitä, että kulttuurilla on tu-levaisuudessa yhä merkittävämpiä vaikutuksia kansantervey-teen, talouteen ja yksilön identiteettiin. Mikä suomalaisessa kulttuurissa on vetovoimaista ja miten pitää se elinvoimaise-na? Mikä on kulttuurin osuus Suomen maabrändistä? Mikä on Yleisradion kulttuurinen tehtävä ja muuttuuko se ajassa? Mitkä kulttuuritoiminnot ovat peruspalveluja vai ovatko mitkään? Yhtenä päivän näkökulmana oli myös se, miten kulttuurin hyvinvointivaikutukset nousevat osaksi poliittista prosessia ja taiteellista toimintaa.

Tilaisuuden avasi Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja sen päätti kulttuuritoimituksen päällikkö Airi Vilhunen. Puheenvuoroja esittivät Suomen Kansallisteatterin tuore pääjohtaja Mika Myllyaho, Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsen, terveydenhoitaja Batulo Essak, Yleisradion ohjelmisto-aluejohtaja Olli-Pekka Heinonen, Teoksen ja Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin sekä Oulu 15 -hankkeen projektipääl-likkö, kulttuurin monitoimija Petri Sirviö.

Taiteen pohjimmaisesta merkityksestä muistuttivat päivän aikana Akademiska Damkören Lyranin ja Polyteknikkojen kuoron kvartetit sekä stand-up-koomikko Anders Helenius.

Mika Myllyaho

Batulo Essak

��

12. Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi

Keväällä 2009 työryhmässä syntyi idea painotuotteesta, jolla kumppaneiden tuottamaa kulttuurisisältöä voitaisiin tuoda esiin aikaisempaa paremmin. Yhteistyössä kulttuuritapah-tumien yhteistyöjärjestö Finland Festivalsin kanssa syntyi leikkisä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta, joka esitteli monipuolisesti kesän tapahtumatarjontaa. Kartta toteutettiin vuosina 2009 ja 2010 ja se julkaistiin painotuotteena suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Visuaalisesti houkuttelevan näköinen ja värikäs kartta toteutettiin molempina vuosina samoin periaattein.

Finland Festivalsin roolina yhteistyössä oli kannustaa jäseniään hyödyntämään Kulttuurikunnon tarjoamia mahdol-lisuuksia näkyvyyteen ja toimintaan. Yhteistyön tavoitteena oli Suomen kesän monipuolisten elämysmahdollisuuksien korostaminen, tuntemattomampien festivaalien esiintuomi-nen ja yleisön kannustus kulttuurin pariin myös kesällä osana lomanviettoa.

Matkailijoita palveleva kartta esitteli molempina vuosina kymmenen teemallista kierrosta, joiden avulla oli mahdollista löytää tuoreita tapoja kesäloman viettoon kotimaassa. Tapah-tumia lähestyttiin muun muassa veneilijöiden, lapsiperheiden, monikulttuurisuuden, historian, kuumien kesäkaupunkien ja idyllisten maalaismaisemien näkökulmasta. Lisäksi kartta esitteli kesäkauden mielenkiintoisimpia taidenäyttelyitä. Kier-rokset oli suunniteltu ajankohdan ja sijainnin puolesta siten, että jokainen kierros oli mahdollista toteuttaa ihan oikeasti: kartasta sai siis valita juuri itselleen sopivan kierroksen tai räätälöidä reittien pohjalta oman festivaalikesänsä.

Päivän aikana, erityisesti työryhmissä, visioitiin myös hankkeen jatkomahdollisuuksia Kulttuurikunnon alkuperäisen toim-intamuodon päätyttyä vuoden 2010 lopussa. Mitkä toiminnan muodot ovat säilyttämisen arvoisia? Missä toiminnoissa on Kult-tuurikunnon ydinhyöty eri toimijoille? Mikä ylipäänsä on Kulttuurikunnon rooli kulttuuria ja terveyttä yhdistävien hankkeiden kentässä – tarvitaanko Kulttuurikuntoa? Millainen toimija voisi jatkossa huolehtia Kulttuurikunnosta?

Työryhmissä kiiteltiin Kulttuurikuntoa hankkeena, jossa erilaiset toimijat voivat kohdata avoimesti kentällä, jossa ei olla toinen toistensa kilpailijoita. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että eri taiteenalojen ihmiset kohtaisivat ilman Kulttuurikunnon kaltaisia hankkeita. Esimerkiksi kunnallisilta toimijoilta edellytetään yhteistyötä ja verkostoitumista myös oman toimintaympäristön ulkopuolelle, joten mukana olo Kulttuurikunnossa on monille olennaista myös toiminnan tuoreena pitämisen näkökulmasta. Esiin tuotiin myös lukuisia käytännön ideoita hankkeen selkiyttämiseksi sekä juurruttamiseksi vieläkin tehokkaammin joka puolelle Suomea.

”Oikeastaanentiedä,miksikaunokirjallisuusonolemassa.”opettaja,mies,36,Oulu

��

Vuonna 2009 tapahtumia ilmoitti kaikkiaan 53 eri toimijaa ja vuonna 2010 jopa 110 eri toimijaa. Ruotsin- ja englanninkieli-set versiot räätälöitiin omiksi kokonaisuuksikseen molempia kieliryhmiä ajatellen.

Kartta ja reitit toteutettiin digitaalisena versiona myös Kulttuurikunnon nettisivuille. Nettisivuilta sai lukea myös ajan-kohtaisia festivaaliuutisia sekä julkkisten ja kulttuuri-alanammattilaisten menovinkkejä Suomen kesään. Lisäksi Kulttuurikunto arpoi rahanarvoisia lippuja kartan festivaaleille sekä näkyi festivaaleilla paikan päällä.

Jakelukohteiden valinnassa keskityttiin niihin kaupunkeihin ja kuntiin, joissa kesätapahtumat järjestettiin: karttoja toimitet-tiin molempina vuosina jaettavaksi jopa 250:aan eri matkailu-toimistoon, paikkakuntien kulttuuritoimijoille sekä tietenkin itse festivaaleille. Myös muiden, suurimpien kaupunkien matkailutoimistot ja kulttuuritoimijat huomioitiin.Vuonna 2009 Ilmailulaitos Finavia lähti Helsinki-Vantaan len-toasemalla mukaan edistämään Kulttuurikunnon ilosanomaa ja vastaanotti Kesä-Suomi -kartan jaettavaksi matkailijoille ulkomaanterminaalin tuloaulaan. Myös lentoyhtiö Finnair kokeili loppukesästä kartan kysyntää lounge-tiloissaan, josta kartat lähtivät niin ulkomaisten matkailijoiden kuin takaisin Suomeen palaavien liikematkailijoiden mukaan.

Suomenkielisiä karttoja painettiin vuonna 2009 yhteensä 40 000 kpl, ruotsinkielisiä 5000 kpl ja englanninkielisiä 30 000 kpl. Suomenkielisestä kartasta otettiin suuren menekin vuoksi kesän puolivälissä vielä 5000 kpl lisäpainos. Vuonna 2010 suomenkielisiä karttoja jaettiin 40 000 kpl, ruotsinkielisiä 5000 kpl ja englanninkielisiä 7500 kpl.

Vuonna 2009 Kulttuurikunto vieraili myös muutamilla kartan festivaaleilla, joissa Kulttuurikunnon uskottiin tavoittavan uutta kohderyhmää. Kulttuurikunto-t-paidoilla varustetut lähettiläät matkustivat jakamaan kesäkarttoja, esitteitä ja markkinoimaan Kulttuurikuntoa Jyväskylän Kesään, Ylöjärven Räikkärockiin, Kuortaneen Speleille ja Someron Suviheinärockiin.

Erityisen hyvin Kulttuurikunto näkyi Kuortaneella heinäkuus-sa 2009 järjestetyillä Spelit-kansanmusiikkifestivaaleilla. Kult-tuurikunnon lähettiläänä festivaaleilla toimi laulaja, näyttelijä ja helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin johtaja Reetta

Ristimäki. Ristimäki osallistui tapahtumaan, juonsi festivaalin päätapahtuman Suomen Laulun konsertin sekä esiintyi sa-mana iltana yhdessä festivaalin taiteellisen johtajan, hanuristi Markku Lepistön kanssa Kulttuurikunto-konsertiksi nimetyssä konsertissa.

Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta sai kumppaneilta positiivisen vastaanoton molempina vuosina. Erityisesti pie-nemmillä paikkakunnilla järjestettävät festivaalit innostuivat mahdollisuudesta näkyä kartassa maksutta ja tasavertaisesti suurempien, tunnettujen tapahtumien ja kaupunkien kanssa. Tapahtumajärjestäjät arvostivat myös sitä, ettei Kulttuurikunto valikoinut mukaan pääseviä, vaan kaikki halukkaat mahtuivat karttaan. Myös kartan monipuolinen ja näkyvä jakelu ympäri Suomen keräsi kiitosta.

13. Kulttuurikunto-ohjaajan koulutus Yhteistyössä erityisesti eläkeläisjärjestöjen kanssa nousi esiin tarve kehittää jokin työkalu, jonka avulla Kulttuurikunnon ideoita ja toimintatapoja voitaisiin levittää konkreettisesti pienempien toimijoiden ja tavallisen ihmisten tasolle ympäri Suomen. Tämä tarve konkretisoitui Kulttuurikunto-ohjaajan koulutukseksi: johdatukseksi Kulttuurikunnon ideoihin, kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin ja erilaisiin pienryhmien kanssa toteutettaviin harjoituksiin.

Koulutusta työstettiin vuoden 2010 aikana projektipäällikkö Marjaana Mykkäsen, projektikoordinaattori Anna Karin, Eläkkeensaajien keskusliiton EKL:n koulutussihteeri Petra

Toivosen, Jyväskylän taidemuseon kulttuuriluotsi-toiminnan koordinaattori Hanne Laitisen sekä kirjastojen valtakunnal-listen verkkopalvelujen suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsalan kesken.

Lopullisen koulutuksen sisältö tarjosi vinkkejä ja ideoita kulttuurin hyödyntämiseen erilaisten ryhmien kanssa, aktivoi osallistujia huomioimaan myös oman lähiympäristönsä mahdollisuudet, korosti kulttuurin on positiivisia vaikutuksia arkeen ja terveyteen sekä antoi esimerkkejä myös kotisohvalta käsin saavutettavista kulttuurielämyksistä. Lisäksi koulutus huomioi myös ohjaajan oman kulttuurinäkemyksen moni-puolistamisen harjoitusten avulla.

Koulutuksesta toteutettiin syksyn 2010 aikana kaikkiaan kolme hieman erilaista versiota. Anna Kari ohjasi noin puolentoista tunnin työpajat koulutuksen ideoiden pohjalta Suomen Mielenterveysseuran hyvinvointitreenien ohjaajille sekä Kansallisen senioriliiton piirien koulutusvastaaville syyskuussa 2010.

Varsinainen koulutuksen kuusi tuntia kestävä versio toteutet-tiin Eläkkeensaajien keskusliiton avulla marraskuun lopussa 2010 ja siihen osallistui sekä EKL:n että Suomen Mielenter-veysseuran aktiiveja.

�0

Päivän aikana kuultiin esimerkkejä toiminnasta, jossa kult-tuuria menestyksekkäästi hyödynnetään, katsottiin yksi Kult-tuurikuntoklinikka-sarjan jakso, työskenneltiin ryhmissä, keskusteltiin annetuista teemoista sekä tehtiin yksinkertaisia harjoituksia tietokoneella. Koulutuksen ohjaajina toimivat myös suunnitteluvaiheessa mukana olleet Hanne Laitinen ja Päivi Litmanen-Peitsala.

Päivän päätteeksi osallistujilta kerättiin palautetta kokonai-suudesta. Palautteissa osallistujat kertoivat oppineensa lisää erityisesti internetin monipuolisista mahdollisuuksista kult-tuurisisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monet ker-toivat myös päivän vahvistaneen ja monipuolistaneen omaa näkökulmaa kulttuuriin. Ryhmäläiset saivat siis päivästä ensisi-jaisesti uutta tietoa.

Jatkossa Kulttuurikunto-ohjaajan koulutusta voi soveltaa edellä mainittujen toimijoiden ohella esimerkiksi kansalaisopistojen, sosiaali- ja terveysalan sekä erilaisten opintokokonaisuuksien tarpeisiin. Toiveena onkin tuotteistaa koulutuksesta eri toimi-joiden tarpeisiin soveltuva kokonaisuus, jonka voi joko tilata Kulttuurikunnolta ohjaajan kera tai jonka voi ohjata itse Kult-tuurikunnolta saatavien ohjeiden ja materiaalien pohjalta.

14. Työnantajayhteistyö

Yksi Kulttuurikunnolle kiinnostava kohderyhmä ovat olleet työnantajat. Kulttuurikunnon välineet – erityisesti kulttuuri-kuntokortti, verkkosivusto, Kansallinen kulttuurikuntopäivä ja kulttuurikuntoilu ylipäätään – soveltuvat mainiosti myös työ-hyvinvoinnin edistämiseen. Mukaan hankkeeseen on saatu useita eri työnantajia: muun muassa Alko, Mehiläinen, Hel-singin, Turun, Maarianhaminan ja Hämeenlinnan kaupungit, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, eduskunta ja valtioneu-vosto sekä tietenkin Yleisradio.

Työnantajat ovat soveltaneet hanketta omaan toimintaansa sopien. Osalle työnantajakumppaneista tehtiin omalla logolla ja palautuspäivämäärällä räätälöity kulttuurikuntokortti, osa työnantajista taas keskittyi viestimään henkilöstölleen hankkeen mahdollisuuksista ilman kulttuurikuntokorttien painattamista.

Suomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki lähti mukaan hankkeeseen ensimmäisten joukossa.

Kulttuurikunnon julkistustilaisuudessa toukokuussa 2008 pu-hunut henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo korosti kulttuurin merkitystä henkilöstön hyvinvoinnissa sekä totesi Helsingin kaupungin olevan myös yksi seudun keskeisimmistä kult-tuurin tuottajista ja tukijoista. Yli 40 000 työntekijänHelsingin kaupunki toteutti henkilöstölleen intranetissä selailtavan oman Kulttuurikunto-sivuston, josta räätälöity kulttuurikuntokortti oli jokaisen itse tulostettavissa.

Turun kaupunki lähti mukaan 14 000 työntekijän voimin ja painatti kulttuurikuntokortin henkilöstölehtensä takasivulle. Turku kunnostautui myös haastamalla kaikki kaupungin virastopäälliköt levittämään tietoa hankkeesta omissa organi-saatioissaan. 18 eri paikkakunnalla toimiva Lääkärikeskus Mehiläinen painatti kulttuurikuntokortin 1600 työntekijälleen. Mukaan saatiin myös Alko, jonka kaikki 2 600 työntekijää saivat kulttuurikuntokortit täytettäväkseen. Ahkerille korttien täyttäjille oli luvassa erityispalkintoja jokaisessa työpaikassa.

Erityisen hieno uutinen saatiin ensimmäisenä Kansallisena kulttuurikuntopäivänä 5.12.2008, kun eduskunta ja valtio-neuvosto kaikkine työntekijöineen saivat kulttuurikuntokortit käyttöönsä. Pääsihteeri Seppo Tiitinen vastaanotti kortit ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin puolestaan lupasi haastaa koko hallituksen kulttuurikuntoiluun. Henkilökohtai-sia kulttuurikuntopisteitään Wallin kaavaili kartuttavansa karaokea laulamalla: luvassa oli ainakin ministerin lempikap-pale, Leevi and the Leavingsin Teuvo, Maanteiden kuningas. Kulttuurikuntoilu lienee onnistunut hyvin, sillä eduskunta tilasi tuoreemmat painoksen kulttuurikuntokorteista alkuvuo-desta 2010.

Kuten tässä toimintakertomuksessa jo aikaisemmin todettiin, työnantajakumppanien määrä ei ole noussut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Työryhmässä onkin havaittu, että yhtey-denpito työnantajakumppaneihin ja toiminnan ylläpitäminen vaatii huomattavasti kulttuuritoimijoita enemmän resursseja, joten uusia työnantajakumppaneita ei ole aktiivisesti hankittu vuoden 2008 tapaan. Kulttuuritoimijat pitävät aktiivisuuttaan yllä huomattavasti itsenäisemmin, koska hankkeen hyötyjen perusteleminen on heille huomattavasti yksinkertaisempaa. Tästä huolimatta kiinnostusta kulttuurin hyödyntämiseen työhyvinvoinnin välineenä selvästi löytyy. Onkin toivottavaa, että kulttuuri saa jalansijaa työpaikoilla tulevaisuudessaenenevissä määrin.

�1

15. Kulttuurikuntomuiden näkökulmasta

Tätä toimintakertomusta varten hankkeen kumppaneilta kysyttiin näkemyksiä Kulttuurikunnon kumppanina toimi-miseen. Kumppaneilta kysyttiin, miten he ovat käyttäneet Kulttuurikuntoa omassa toiminnassaan, onko hankkeessa mukana olosta ollut konkreettisia hyötyjä ja apuja sekä mitä mieltä kumppanit ovat hankkeen onnistumisesta ja roolista Suomen kulttuurikentässä.

Oman näkökulmansa toimintakertomukseen tuo myös aktiivinen kulttuurikuntoilija. Häneltä tiedusteltiin, mistä hän on kuullut Kulttuurikunnosta ensimmäistä kertaa, miten hän on hyödyntänyt Kulttuurikuntoa ja sen tarjoamia välineitä, törmääkö hän Kulttuurikuntoon omassa arjessaan ja miten hanke on vaikuttanut hänen kulttuurin harrastamiseensa.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla toimivat arvostavat Kulttuurikunnon tarjoamia valtakunnallisia näkyvyys-mahdollisuuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua muihin kult-tuuritoimijoihin organisaation taustasta, koosta ja sijainnista riippumatta.

Hankkeessa aktiivinen kulttuuritoimija Veli-Matti Hettula, projektipäällikkö, Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun -hanke / Kittilän elinkeinopalvelu

“Kulttuurikunto on ollut piristävä ja positiivinen asia koko kulttuurikentälle. Olemme käyttäneet Kittilässä hankkeen logoa tapahtumissamme ja saaneet ilmaiseksi koko Suomen kattavaa näkyvyyttä Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartassa, joka ei pienillä resursseilla toimi-ville kulttuuritapahtumille ole millään muotoa muutoin mahdollista.

Mukana olo Kulttuurikunnon järjestämissä foorumeissa Helsingissä ja Rovaniemellä lisäsi myös tapahtumien näkyvyyttä ja ennen kaikkea verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Muun muassa Kulttuuri-kunnon avulla lisääntyneen näkyvyyden ansiosta kaksi tapahtumistamme kasvatti kävijämääriään ja kävijöitä tuli Kittilään aivan etelästäkin saakka.”

Hankkeessa aktiivinen kulttuuritoimija Merja Metsänen, Taidelaitos Haihatus, Joutsa

”Pienellä maalaispaikkakunnalla toimivalle taidelaitok-selle Kulttuurikunto on merkinnyt uusia kulttuurialan verkostoja. Tapaamiset, kuten kulttuurifoorumit, ovat olleet hyviä uusien yhteyksien viritystilaisuuksia, jotka voivat edetä vaikkapa facebookissa. Toisena tärkeänä

merkityksenä Haihatuksessa on koettu näkyvyys Kult-tuurikunnon yhteisessä markkinoinnissa. Mielestäni Kulttuurikunto on onnistunut hyvin kulttuuritoimijoita yhdistävänä, keskustelevana ja uutta ideoivana hankkeena. Toivon sen jatkuvan ja kehittyvän edelleen.”

Kulttuurikunnossa vuoden 2010 aikanaaktivoitunut kulttuuritoimijaAnja Olavinen, vastaava museolehtori, Ateneumin Taide-museo, Helsinki

”Kannatan ilman muuta projektin jatkumista: se on mielestäni hieno tapa painottaa kulttuurin merkitystä ja hyviä vaikutuksia. Hankkeen viestintä ja formaatti ylipäätään vetoavat mielestäni kansalaisiin jännällä ja te-hokkaalla tavalla luomalla ja hyödyntämällä mielleyhtymiä kuntoiluun ja urheiluun, jotka mielletään kaikkien kansa-laisten asiaksi suuremmassa määrin kuin kulttuuri tähän asti. Osallistumme nyt ensimmäistä kertaa Kansalliseen kulttuurikuntopäivään, joka laajentaa ja vahvistaa Ateneu-min kokoelmien ja näyttelytarjonnan tunnettuutta.”

Sosiaali- ja terveysalan toimijaTarja Voutilainen, terveydenhoitaja, Seniorineuvonta Ankkuri, Joensuu

“Kulttuurikunnon materiaalia on ollut jaossa meidän itsehoito- ja palvelupisteillä. Koen, että materiaaleista on ollut itselleni hyötyä ohjaustilanteissa: materiaalin avulla muistan tuoda esille myös kulttuuriin liittyvää toimintaa, harrastuksia ja tapahtumia, joihin ikäihmiset voivat osallistua.”

Tavallinen kulttuurikuntoilija, nainen

”Kuulin Kulttuurikunnosta todennäköisesti televisiosta ja lehtien tv-sivuilta. Seurasin Kulttuurikuntoklinikkaa hyvin tiiviisti ja muistan pitäneeni jaksoista. Ohjelman myötä hämmästyin siitä, että olin itse ollut tarkkarajaisem-pi siitä, mitä kulttuuriksi lasketaan. Lukeminen on aina ollut hyvin lähellä sydäntäni ja olen ollut mukana myös kirjallisuuspiireissä.

Olen tehnyt myös Kulttuurikunto-testin, jonka mukaan olin ylikunnossa. Vaikka olenkin lähtöisin työläisperheestä, meillä käytiin lukemisen lisäksi teatterissa, elokuvissa jaerityisesti museoissa. Oli itsestään selvää, että oma

��

kulttuurin harrastamiseni lisääntyi, kun ryhdyin itse ansait-semaan toimeentuloni. Aikaisemmin kulttuurin harrasta-misen esteenä oli aikapula, koska pienestä kotikaupungistani piti aina lähteä elokuviin suurempaan kaupunkiin. Nyt eläkeläisenä esteenä ovat toisinaan kustannukset sekä omien voimien väheneminen.

Hankkeen alussa kiinnitin omaan kulttuurin harrastami-seeni enemmän huomiota, mutta pidemmällä ajanjaksolla se ei varsinaisesti ole vaikuttanut tottumuksiini. Hanke jäi mielestäni jollain tavalla materiaalien tasolla, eikä siitä ole ollut konkreettisempaa apua.

Mielestäni tärkeintä Kulttuurikunnossa on sen ajatuksen edistäminen, että kulttuuri tuo sisältöä ja iloa elämään sekä kuuluu ihan kaikille.”

Ruotsinkielinen kulttuuritoimijaMichelle Mattfolk, kulttuurituottaja, Sydkustens landskapsförbund

“Olemme järjestäneet työpajoja eri kohderyhmille Kult-tuurikunnon tapahtumapäivinä – esimerkiksi sanatyöpajan Annantalon taidekeskuksessa Helsingissä. Kulttuurikunto on tarjonnut meille todella hyvää tietoa ajankohtaisistaasioista kulttuurin kentällä sekä antanut tapahtumille taval-lista laajempia näkyvyysmahdollisuuksia. Myös Kulttuuri-kunnon oma näkyvyys on ollut monipuolista.

Kulttuurikunnolla on ehdottomasti ollut vaikutusta kult-tuuripalvelujen säilymiseen ja niiden monipuolisuuteen eri puolilla Suomea: kulttuurin vaikutus hyvinvointiin pitäisi saattaa paremmin ihmisten tietoisuuteen. On luonnollista, että se vie aikaa.

Haasteena Kulttuurikunnossa toimimisessa on ollut meillä ai-kataulu: jo toimintasuunnitelmaa tehdessä pitäisi tietää Kult-tuurikunnon tulevista mahdollisuuksista, että niihin pystyisi reagoimaan kunnolla ja suunnittelemaan yhteistyötä. Toivot-tavaa olisi pystyä yhdistämään Kulttuurikunnossa toimi-minen johonkin sellaiseen, mitä teemme joka tapauksessa.”

”Haluaisintehdäjotainsellaista,mitäenoleennentehnyt.Jokavuosijotainennentekemätöntä.”nainen,73,eläkeläinen,Orimattila

”Epäluuloisuudestaolisihyväpäästäeroon.Luulenmyösolevanierittäinepämusikaalinen”.nainen,47,matematiikanopettaja,Joensuu.

��

EläkeläisjärjestöTiina Rajala, koulutussihteeri, Eläkeläiset ry

”Kulttuurikunto-hanke vaikutti alusta alkaen leikkimielisen hauskalta. Eläkeläiset ry:ssä kulttuuri on koko järjestön toiminnan kulmakiviä ja saavutukset sen alalla ovat järjestössä huomattavia. Joskus vain tuntuu, että kulttuuria myös pidetään kovin vakavana ja painavana asiana, johon kaikki eivät uskalla koskea. Keveä lähestymiskulma tähän kulttuurinjärkäleeseen tarjosi kosketuspintaa useammille ihmisille ja eri tavoin. Kysy-mys on tältä osin siis kulttuurin henkisestä saavutettavuudesta.

Eläkeläiset ry lähti mukaan Kulttuurikunto-hankkeeseen vuoden 2009 syksyllä. Esittelimme sitä Eläkeläinen -jäsenlehdessämme sekä verkkosivuillamme. Kun hanketta esiteltiin eri jäsentilaisuuksissamme, se otettiin myönteisesti ja hiukan naureskellenkin vastaan.

Toimintamme kannalta hauskimpia ja toimivimpia olivat Kulttuurikunnon ympärille kehitetyt ideat, kuten kulttuurikuntotesti ja kortti kunnon seuraamiseksi. Tilasimme järjestömme tunnuksilla varustetut kulttuuri-kuntokortit, jotka toimitettiin jäsenyhdistyksillemme. Yhdistyksiä kannustettiin yhteisiin, hauskoihin “kult-tuurisuorituksiin”. Korttinsa palauttaneiden yhdistysten kesken arvottiin kolme palkintoa: yksi kaksipäiväinen kulttuurikuntopiirien ohjaajakurssi ja kaksi yhden päivän vapaavalintaista näyttämötaiteen kurssia. Nämä ovat tuoneet iloa jäsenistölle eri alueilla – ja osaltaan parantaneet kulttuurin alueellista saavutettavuutta.

Kulttuurikunto-hankkeesta saimme idean kulttuuriklinikasta ja -kuntopiiristä. Päätimme kehittää yhdessä Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n kanssa kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutuksen. Kulttuurikuntopiirien ohjaajakursseja olemme järjestäneet Oulussa, Joensuussa, Kemissä ja Hämeenlinnassa ja meinaamme valloit-taa vielä muunkin Suomen.

Kulttuurikuntopiirien ohjaajakursseilla on hyödynnetty ikäihmisen laajaa elämänkokemusta ja kulttuurinäke-mystä. Kurssit ovat auttaneet osallistujia hakemaan itsestään ja ympäristöstään yhä enemmän kulttuurisia voimavaroja. Kurssit tarjosivat monipuolisia elämyksiä itse tekemisen, näkemisen ja kokemisen – sekä tietysti kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta. Jokaisella kurssilla tarjottiin jokin yhteinen kulttuurikokemus, tilaisuus myös kulttuurin kuluttamiseen: Joensuun kurssilla käytiin teatterissa katsomassa Puhdistus-näytelmä ja Ke-min kurssilaiset kävivät ihmettelemässä ympäristötaidetta Pellossa. Kulttuurikuntopiirejä on jo perustettu ja lisää syntyy.

Kulttuurikunto-hankkeen järjestämiin foorumeihin ja muihin tilaisuuksiin Eläkeläiset ry:n jäsenet kerkisivät osallistua vain jonkin verran. Aktiiviset eläkeläiset saivat silti Helsingin foorumissa järjestettyä omalle kansan-tanssiryhmälleen esiintymistilaisuuksia ja vierailuja. Rovaniemellä puolestaan syntyi yhteistyötä kirjaston ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Foorumit vaikuttivat mielekkäältä tavalta keskustelun virittämiseen ja kokemusten vaihtoon.

Monet hankkeessa kehitetyt ideat palvelevat kulttuurin saavutettavuutta. Eläkeläiset ry vaihtoi hankkeen kanssa tietoja myös niistä tekijöistä, jotka ovat kulttuurin harrastamisen esteinä, kuten esimerkiksi sopivien tilojen puute. Kulttuurikuntoilijan Kesä-Suomi -kartta vaikutti sekin hauskalta idealta, joka voisi parantaa kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Se on tärkeä asia eläkeläisten kannalta, pääsymaksuliput ovat usein liian kalliita. Eläkeläiset ry on tyytyväinen, että on saanut tilaisuuden osallistua Kulttuurikunto-hankkeeseen ja on valmis edelleen yhteistyöhön kulttuuritoiminnan tukemiseksi.”

��

16. Tutkimuksia

1�.1. Opinnäytetyö Kulttuurikunnon tunnettuudesta

Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Johanna Näätä teki kesällä 2009 Turun alueella tutkimuksen alueen kulttuuripalveluista sekä erityisesti Kulttuurikunnon tunnettu-udesta. Vaikka tutkimuksen otos (171 henkilöä) oli verrattain pieni, se on väestöllisesti riittävän edustava. Tutkimus kertoo hankkeen tunnettuudesta suurehkossa kaupungissa, jossa Kult-tuurikunto ei ole tehnyt erityisiä markkinointitoimenpiteitä ja jossa ei ole ollut hankkeesta innostuneita agentteja esimerkiksi Jyväskylän ja Rovaniemen tavoin. Kyselytutkimus toteutet-tiin Turun keskustan alueella ja sen kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat turkulaiset.

Vastaajista 33 % oli kuullut Kulttuurikunnosta aikaisem-min – merkittävä tulos, kun hankkeen julkistamisesta oli alle kymmenen kuukautta. Huomattavaa on, että jopa 63 % ylemmistä toimihenkilöistä ja 56 % eläkeläisistä vastasi kuulleensa hankkeesta. Noin kolmasosa sekä yrittäjistä että opiskelijoista tunsi Kulttuurikunnon, mutta työntekijöistä vain 10 % vastasi samoin. Vastaajista suurin osa oli lukenut hankkeesta jostakin painetusta mediasta.

Kaikista vastaajista 24 % tunsi kulttuurikuntokortin. Ylempien toimihenkilöiden joukossa tunnettuus oli suurin (56 %). Vain neljä vastaajaa kertoi käyttäneensä kulttuurikuntokorttia. Seit-semän prosenttia kaikista vastaajista kertoi vierailleensa Kult-tuurikunnon verkkosivuilla. Näädän mielestä tulos oli hyvä:

“Ensin se, että vain 7 % vastaajista oli vieraillut verk-kosivuilla, saattaa tuntua pieneltä luvulta, mutta uudelle kulttuurihankkeelle se on melko hyvä saavutus. Mielen-kiintoista on myös, että hanke on varsin tunnettu yli 60-vuotiaiden joukossa, joille internetin käyttö ei välttämättä ole arkipäivää.”

Kokonaisuutena tutkimus kertoo Kulttuurikunnon saaneen jo kohtuullisen jalansijan turkulaisten keskuudessa. On ymmär-rettävää, että Kulttuurikunnon kaltainen hanke saavuttaa lyhy-essä ajassa lähinnä valmiiksi ”kulttuuriuskossa olevat”, mutta kulttuuria seuraamattomien tavoittamiseen tarvitaan entistä vahvempia markkinointitoimenpiteitä ja enemmän vuosia. Tulosten perusteella hankkeen viestintää ja markkinointia kannattaa selkiyttää ja suunnata tarkemmin myös opiskeli-joille ja työntekijöille, joiden keskuudessa hanke ei tulosten perusteella ollut vielä niin tuttu.

1�.�. Julkisten tilojen monipuolinen käyttö on järjestelykysymys

Kulttuurikunto toteutti kumppaneilleen alkuvuodesta 2010 kyselyn, jolla kartoitettiin kokemuksia erilaisten kulttuuri- ja harrastustilojen käytöstä. Kuntien palveluverkoston karsimi-sesta koko maassa käytävä keskustelu palautuu poikkeuksetta tilojen vajaakäyttöön ja ”seinien hintaan”.

Nämä seikat synnyttivät tarpeen tutkia sitä, miten Kulttuuri-kunnon kumppanit käyttävät hallinnoimiaan tiloja, millaisia käytäntöjä heillä on ja miten tilojen käyttöä voitaisiin edistää. Tarkoituksena oli saada todellisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa, jotta keskustelua ei tarvitsisi käydä luulojen perusteella. Kysely tuokin esiin myönteisiä käytäntöjä ja kokemuksia sekä tilojen käyttäjien että niiden hallinnoijien taholta.

Kyselyyn vastasi useita toimijoita, joille omien tilojenantaminen ilta- tai viikonloppukäyttöön on jo arkipäivää: näiden kokemusten perusteella huoli ongelmista valvon-nan ja siivouksen suhteen tuntuu olevan turhaa. Selkeästi sovitut pelisäännöt, allekirjoitetut sopimukset ja luotettavat vastuuhenkilöt ovat olennaisia tilojen käytön onnistumisessa. Tilojen monipuolisempi käyttö vaatii silti toimijoilta hiukan tavallista enemmän resursseja toimivan varauskäytännön ylläpitämiseksi. Pienen budjetin kulttuuriryhmille saavutettavia tiloja tarvit-taisiin selkeästi enemmän. Suomessa on paljon tällaiseen toimintaan soveltuvaa tilaa, joka olisi saatavissa käyttöön pienin järjestelyin – esimerkiksi kirjastot, taidemuseot, koulut ja erilaiset muut kuntien tilat.

Vastanneet ovat myös kehittäneet omia ratkaisujaan tilaon-gelmiin: esimerkiksi Lappeenrannassa koulujen liikuntasalit ovat kaikkien toimijoiden, eivät pelkästään liikuntaseurojen, varattavissa. Hyvinkäällä koulu-, nuoriso- ja liikuntatilojen varaukset sekä päätöksenteko on keskitetty Tilavaraamoon, josta asiakas saa palvelut yhdeltä luukulta useamman eri viraston kanssa asioimisen sijaan.

Monilla kyselyyn vastanneilla toimijoilla on tiloja, joille voisi olla enemmänkin käyttöä, jos niitä olisi aikaa markkinoida järjestelmällisemmin. Esimerkiksi kirjastot ja museot, joiden perustoimintaan tilojen antaminen ulkopuoliseen käyttöön ei kuulu, toivovat voivansa markkinoida vähässä käytössä olevia tiloja kaupunginosayhdistyksille ja muille yhdistystoimijoille. Tämänhetkisenä ongelmana tuntuukin usein olevan, että tyhjäkäytöllä olevien tilojen hallinnoijat ja niiden mahdolliset käyttäjät eivät kohtaa.

��

Kyselyyn vastasi yhteensä 20 eri toimijaa monipuolisesti ympäri Suomea: kolme yhdistystä, kolme kirjastoa, kaksi kaupungin kulttuuritoimea, kaksi yksityistä esittävän taiteen toimijaa, kaksi ylioppilaskuntaa ja kaksi eläkeläisjärjestöä. Lisäksi vastauksia saatiin yhdeltä kaupungin taidemuseolta, yhdeltä kansalaisopistolta, yhdeltä yksityiseltä kulttuuritalolta sekä yksittäisiltä eri kaupungin henkilöstö-, liikunta-ja koulutoimilta.

Koko raportin kyselyn tuloksista voi ladata Kulttuurikunnon verkkosivuilta: http://kulttuurikunto.yle.fi/kumppanit

17. Palkinnotjatunnustukset

Maaliskuussa 2009 Kulttuurikunto-hanke palkittiin kun-niamaininnalla Yleisradion Isossa Pajassa järjestetyssä Koura-gaalassa kulttuurin kategoriassa. Gaala palkitsee vuosittain parhaimpia Yleisradion ja MTV3:n kanavilla lähetettyjä omatuotantoisia televisio- ja radio-ohjelmia. Vuonna 1985 perustettu Koura on Yleisradion ja MTV3:n sekä Suomen Journalistiliiton, Suomen Lavastajain Liiton, Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Näyttelijäliiton muodostama koulutusrahasto.

Kulttuurikunnon palkitsemista perusteltiin seuraavasti:

”Hanke on vahvasti kulttuurin ja hyvän elämän asialla. Se tekee näkyväksi ja kuuluvaksi missionsa: kulttuuri voimistaa ja kuuluu kaikille. Työryhmän on onnistunut haastaa eri tahoja mukaan avaamaan taiteen ja kulttuurin ovia myös uusille kuluttajaryhmille. Projekti on erinomainen esimerkki Ylen ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kulttuuritahdosta.”

YLE TV1:llä marras-joulukuussa 2008 esitetty Kulttuuri-kuntoklinikka-sarja palkittiin lokakuussa 2009 Bulgarian yleisradioyhtiön BNT:n Golden Chest -televisiofestivaa-leilla formaattisarjan parhaana. Formaattisarja oli mukana kilpailussa ensimmäistä kertaa. Golden Chest -festivaalin tuomaristo perusteli valintaansa ohjelman raikkaalla asen-teella ja sen monikäyttöisyydellä. Saman formaatin katsot-tiin taipuvan radioon, televisioon ja verkkoon. Golden Chest järjestettiin ensi kerran vuonna 1968. Tuolloin kilpaa käytiin televisiodraamasta.

Lokakuussa 2010 Kulttuurikunto-hanke nimettiin kym-menien eurooppalaisten hankkeiden joukosta Prix Europa -ehdokkaaksi Euroopan yleisradioliitto EBU:n tapahtumassa Berliinissä. Se valittiin edelleen kilpailuun osallistuneista 21:stä monimediaprojektista viiden parhaan joukkoon. Kilpailun voitti lopulta BBC:n tiedesivusto.

Projektipäällikkö Marjaana Mykkänen vastaanotttaaKoura-palkinnon. Taustalla (vas.) Laura Puro, Jessica Sinikoski ja MinnaJoenniemi, oikealla Kansalllisopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen.

��

18. Rahoitusjaresurssit Kulttuurikunnon rahoitus on rakentunut seuraavasti:

YLE SKR SKF YHT.

2008 255.000 255.000 90.000 600.0002009 125.000 125.000 90.000 340.0002010 125.000 125.000 90.000 340.000YHT: 505.000 505.000 270.000 1.280.000

Vuonna 2008 Ylen osuus muodostui Kulttuurikuntoklini-kan tuotannosta ja projektin johdosta. Vuosina 2009–2010 Yle vastasi projektin johdosta, hallinnosta, taloushallin-nosta, markkinointiviestinnästä ja verkkopalveluista. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoitusosuudella on kustannettu painotuotteet ja niiden jakelu, kenttätoiminta ja tapahtumat, ulkoinen viestintä, verkkokehitys sekä verkon sisältö- ja kumppanipalveluja. Kulttuurikunnon palveluksessa Ylen tiloissa on ollut osa-aikaisesti projektipäällikkö, tuotantopäällikkö, assis-tentti ja kaksi päätoimista verkkotoimittajaa (suomen- ja ruotsinkielinen). Lisäksi Ylen muu henkilöstö on tuotta-nut sisältöä ja palveluja Kulttuurikunnolle tarvittaessa eri tilanteissa.

Viestintäpalveluista on vastannut Pink Eminence Oy toimitusjohtajan ja projektikoordinaattorin työnä. Verk-kokehityspalveluja ovat toimittaneet Valve ja Comeks Oy vuosina 2008–2009 sekä yhteistyön puitteissa Taideteollisen korkeakoulun MediaLab vuosina 2009–2010.

19. Tähänontultu

Kulttuurikunnon innoittamana ja siitä riippumatta eri puolilla maata on syntynyt pieniä ja suuria toimia, joilla kokemista ja jakamista edistetään – kulttuurikuntoma-ratoneja, -kursseja ja -koulutusta, kulttuurisuunnistusta ja kulttuuripolkuja. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden Kulttuurikuntoilun keskuspuisto, hyvinvointitutkimus ja koko kulttuurivuoden ohjelma jättävät pysyvät jälkensä seudulle ja koko maahan. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveys-ministeriön ohjelmat tukevat kult-tuurin hyvinvointihankkeita tulevina vuosina ja Suomen Kuntaliitto jäsenineen levittää tietoa mahdollisuuksista paikallisesti.

Näillä kaikilla projekteilla on yhteinen tavoite: kulttuurisen hyvinvoinnin lisääminen. Juuri se tekee Kulttuurikunnosta niille otollisen kumppanin ja yhteisen toimintaympäristön. Tavoitteet ovat toki saavutettavissa myös muista erillään, mutta kaikupohjaa ja jatkuvuutta ne voivat saada voimia, kokemuksia ja tietoja yhdistämällä.

Kulttuurikunnon käyttövoima on vuorovaikutuksen kehässä: kulttuurin tarjoajat ja tarjonta, taide, sekä kulttuurin käyttäjät kohtaavat ja tuottavat kokemuksia niin todellisessa elämässä kuin verkossa.

Verkon mahdollisuuksista vasta murto-osa on käytössä. Pelkästään Ylen kulttuurisisältöjen monikäyttöinen paketointi ja jäsennetyn tiedon kytkentä muuhun kulttuuritarjontaan voi luoda itsestään kasvavan kulttuurisen aarreaitan.

Kulttuurikunnolla on hyvä tunnettuus ja positiivinen brändi. Sen käyttäjä- ja toimijaverkosto levittää toimintamuotoja ja kehittää uusia. Kulttuurikuntopäivästä on muodostumassa iloinen traditio. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat jo osa virallista kielenkäyttöä. Kulttuurikunnolle on siis kysyntää; ellei Kulttuurikuntoa olisi, se pitäisi keksiä.

Kulttuurikunnon tulevaisuus Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Yleisradion rahoitusyhteistyön päättyessä ratkeaa kevään 2011 aikana. Parhaillaan tutki-taan säätiömallia, jossa osapuolina olisivat muutamat suuret kansalliset toimijat. Säätiön tarkoituksena olisi keskeisten toimintamuotojen – verkkopalvelujen, verkoston ja valtakun-nallisen kenttätoiminnan – ylläpito ja kehittäminen.

20. Jälkisanat

Taiteella ja kulttuurilla on läpäisevä rooli yhteiskunnassa ja kansakunnan arjessa. Kulttuurinen osallisuus tai osattomuus on tulevaisuudessa yhä keskeisempi hyvinvoinnin ja kasvun määrittelijä, yhdessä sosiaalisten ja taloudellisten mahdollis-uuksien kanssa.

Viime vuosien yhteiskunnalliset kehityskaaret ovat johtaneet myös siihen, että sen enempää media- kuin kulttuuritalot-kaan eivät enää voi turvautua yhdeltä monelle -ajatteluun. Yleisö on otettava mukaan tuhansin tavoin ja luotava sit-eitä, jotka rakentavat uudenlaista, vastavuoroista ja yhteistä kokemusmaailmaa.

��

Yleisradion yksi perustehtävä on tuoda palvelunsa kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin. On luontevaa, että Yle on oman kulttuuritoimintansa ja sisällöntuotantonsa puitteissa aktii-visesti edistämässä kulttuurisen kansalaisuuden toteutumista – ei vain TV- ja radiokanaviensa, vaan myös uudenlaisten rikkaiden verkkoratkaisujen ja aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Yksinäisyyden vähentäminen ja kulttuuristen osal-listumismahdollisuuksien ulottaminen haja-asutusalueille ja syrjäytymisvaarassa oleville väestöryhmille on mahdollista tarjoamalla kulttuurisisältöjä ja osallistumismahdollisuuksia uusin tavoin.

Kaikille kulttuurin ilmiöille yhteistä on niiden rooli itseym-märryksen ja identiteetin rakentumisessa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja -arvoisuuden lisääntyessä juuri tämä pienin yhteinen nimittäjä voi parhaimmillaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Siksi pintaa syvemmällä olevien yhteisten merkitysten löytäminen ja jakaminen voivat luoda ja vahvistaa yhteisöjä, jotka muuten jäisivät syntymättä. Tässä yhteistyön mahdollistavat rakenteet koko kulttuurin kentässä ovat avainasemassa.

Kulttuurikunnon kumppaniverkosto muodostuu eri taiteenla-jien ja sekä virallisten että epävirallisten kulttuuritoimialojen edustajista. Se tarjoaa mahdollisuudet toimialat ylittäviin kohtaamisiin, kokemusten vaihtoon ja yhteisiin toimiin. Kult-tuurikunnon tai sen kaltaisten keveiden rakenteiden avulla osapuolet voivat tiivistää yhteistyötään ja kehittää uutta luovaa toimintaa koko alalle.

”Kävelimme1-vuotiaantyttölapsenikanssasisälletaidegalleriaan,jossaoliabstraktiatilataidetta.Entajunnutoikeinniidenpäällemitään,muttatyttärenioliniinhaltioitunut,ettähäntäkatsellessavierähtihienostiyksipuolituntinen.”mies,25,mainonnansuunnittelija

��

FörordFinländarna är ett aktivt kulturfolk som gärna tar del av kul-turevenemang. Trots det fi nns det otaliga människor som inte orkar eller vill erkänna konst och kultur som källor för enbättre livskvalitet. Samtidigt behöver många konstformer nya sätt att nå sin publik, eft ersom de lätt drunknar i samhällets uppmärksamhetsekonomi. Kulturkon-dis projektet har arbetat för att lyft a fram kulturens positiva verkan på hälsan och samtidigt koppla män-niskor samman med ett nätverk av kulturaktörer.

Kulturkondis är på många sätt en föregångare. Projektet förenar kultur-institutioner, kommuner, organisationer, arbetsgivare och enskilda människor. Målet är gemenamt: få mera ut av det som redan görs eller skapa någonting helt nytt. Kulturkondis är ett mångmedialt projekt som bygger nätverk där sådana inte uppkommer av sig själva och ger eft erlängtade verktyg för kulturaktörer att nå sin pub-lik. Kulturkondis är också det första samarbetsprojektet i den här storleken mellan Rundradion, Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden.

Marjaana MykkänenProjektchefKulttuurikunto/Kulturkondis

Kulturkondis bakgrund

Kulturkondis var ursprungligen – liksom många andra lyck-ade projekt – en biprodukt av något annat. Redan år 2005 blev redaktör Minna Joenniemi inspirerad av Terveyttä kulttuurista nätverket som arbetar för att införliva kultur i social- och hälsovården. Joenniemi föreslog att Rundradion skulle pro-ducera en reportageserie om kultur ur utövarens synvinkel. Producent Marjaana Mykkänen producerade tv-serien med den dejourerande kulturkliniken och Joenniemi gjorde en kulturversion av personalens konditionskort – därmed var ramarna för Kulturkondis lagda.

Kulturkondis ideologin kunde lätt spridas ut till kulturpub-liken genom Rundradions kanaler. Men det visade sig att idén väckte betydligt mera intresse än så. Chefen för YLE Kulttuuri, Airi Vilhunen, och Mykkänen beslöt att presentera Kulturkon-dis för Suomen Kulttuurirahasto som en kulturell folkrörelse som skulle nå ut till alla i Finland, även till de som var mest

tveksamma till kultur. Huvudombud Antti Arjava på SKR intresserade sig för idén och fonden gick in med en betydande insats. Några månader senare gjorde Svenska kulturfonden

samma sak. I fortsättningen ritades Kulturkondis linjer upp av en styrgrupp bestående av repre-

sentanter från Rundradion och fonderna och i ledning av professor Matti Sintonen.

Företaget Pink Eminence Oy, expert på samarbete mellan kulturfältet och närings-livet, anlitades för att sköta koordineringen av projektet och kom-

munikationen till partnerna. Rundradion svarade för projektets marknadsföring på

radio och tv, innehållet, projektets ledning, den ekonomiska administrationen, produktionen

av tv-serien Kulttuurikuntoklinikka och den inter-aktiva webbplatsen.

Grundidén bakom Kulturkondis är att föra samman vanliga fi nländare, vilkas kulturella kondition kunde förbättras, med kulturaktörer som behöver nya sätt att komma i kontakt med dessa vanliga fi nländare. Under projektets gång har även arbetsgivare, aktörer inom social- och hälsovård, studerande- och pensionärsföreningar samt övriga anslutit sig till projektet. Mottot har varit att alla som som vill ansluta sig till Kulturkon-dis också får göra det. Alla som anslutit sig har dessutom fått använda Kulturkondis rekommenderar -logotypen helt fritt och utan begränsningar.

Som ett redskap i kulturträningen använder sig projektet av kulturkortet, en tabell som påminner om ett motionskort, där kulturmotionären kan anteckna sina dagliga prestationer. För varje halv timme man ägnar sig åt kultur får man en poäng. Som prestation räknas till exempel konserter, konstutställ-ningar eller biobesök, men också t.ex. att läsa kvällssagor eller att titta på tv-drama. Kulturkortet distribuerades via kultur-aktörer utspridda över hela landet. Kortet kan även laddas ner från Kulturkondis webbplats.

Senare har Kulturkondis också skapat ett nätverk som in-formerar och skapar kontakter mellan olika aktörer inom kulturen. Dessutom vill Kulturkondis lyft a fram intressanta evenemang, projekt och nya idéer samt dela med sig av dessa.

Eft er att Pink Eminence i mars 2008 anslutit sig till Kulturkon-dis projektet, började man bygga upp ett nätverk. Kultur-aktörer lockades först med genom kommunala instanser, sedan genom träff ar med olika förbund inom kulturfältet. Däreft er kontaktades studerandeföreningar, o.s.v.

21. Påsvenska

bättre livskvalitet. Samtidigt behöver många

institutioner, kommuner, organisationer, arbetsgivare och enskilda människor. Målet

samma sak. I fortsättningen ritades Kulturkondis linjer upp av en styrgrupp bestående av repre-

sentanter från Rundradion och fonderna och i ledning av professor

svarade för projektets marknadsföring på radio och tv, innehållet, projektets ledning,

den ekonomiska administrationen, produktionen av tv-serien

��

Tv-programmet Kulttuurikuntoklinikka

Tv-serien Kulttuurikuntoklinikka visades på YLE TV1 i no-vember–december 2008, och textat till svenska på FST5. I sju delar kunde tittarna följa med hur sju vanliga finländare för-bättrade sin kulturkondition. Ett Kulturkollegium bestående av skådespelaren och sångaren Susanna Haavisto, skådespe-laren och musikern Reino Nordin och psykoterapeutenMikael Saarinen, skrev ut en intensiv kulturkur för program-mets försökspersoner.

Sju personer med kulturrelaterade problem blev utvalda att höja sin kulturkondition. Personerna genomgick en fullständig kulturkondisrehabilitering under sommaren och hösten 2008. Samtliga försökspersoner blev tvungna att se konsten i vitögat och även själva utöva konst. Efter intensivkuren kallades personerna igen till Kulturkondiskliniken för eftergranskning. Speciellt Markku Valta upplevde en total kulturell upplysning. Valta har i efterhand också spridit glädjen vidare, bl.a. som le-dare för Kervos kulturkondisklubb för män och som deltagare i Kulturkondis olika forum.

Över 800 personer med intresse för att öka sin kulturkondi-tion sökte platsen som försöksperson i tv-programmet.

Kulturkondispartner

Kärnverksamheten i Kulturkondisprojektet utgörs av dess partner. Det är partnernätverket som i praktiken förverkligat idén om Kulturkondis och gjort det till ett riksomfattande pro-jekt. Vid slutet av år 2010 bestod Kulturkondis av 560 partner – kulturaktörer, organisationer och arbetsgivare – på 111 orter runt om i Finland.

Det är Kulturkondis partner som konkret sprider Kulturkon-dis budskap i städer, kommuner och byar. Alla aktörer som anslöt sig till projektet uppmuntrades att använda sig av Kul-turkondis logotyper, dela ut kulturkort och länka till projektets webbplats. Därtill har partnerna själva varit initiativrika i att hitta på nya sätt att utnyttja Kulturkondis i sin verksamhet.

Kontakten till projektets partner har i huvudsak upprätthållits med utskickade nyhetsbrev på finska och svenska. I slutet av år 2010 hade det finska nyhetsbrevet 1843 enskilda mottagare och det svenskspråkiga 371 mottagare.

Det visuella utseendet och kulturkortet

Kulturkondis visuella uttryck formgavs i början av Rundradions grafiska designer, Mira Gartz. Kulturkondis skulle förmedla en känsla av nationell tävlingsanda som är bekant från idrotten, men med en kulturell framtoning. Ursprungligen hade det visuella också en retro prägel, som senare fräschades upp av den nya grafiska designern Arja Karhumaa. Kulturkondis logotypen lämpar sig väl som en bröstknapp eller ett klistermärke och föreställer en kvinna som jublar över en lyckad prestation.

Kulturkortet användes som ett knep för att uppmuntra män-niskor att pröva på olika kulturgrenar och följa upp sitt intresse. Som en extra morot utlottades även priser bland dem som skickade in sina ifyllda kort. Första pris var en resa till Aten. Kulturkondis partner kunde även beställa skräddarsydda kort för sina egna behov till ett billigt pris. Endast en bråkdel av de utsända kulturkorten returnerades, men det viktigaste är ändå den inverkan kortet hade på mottagarens kulturvanor och att kortet också fungerade som ett innovativt reklamblad för Kulturkondis.

Webbplatsen

Kulturkondis har naturligtvis också en egen webbplats på finska, www.kulttuurikunto.fi, och en på svenska, www.kulturkondis.fi. Målet var ursprungligen att starta en webbplats som skulle rida på de nyaste vågorna inom sociala medier. Den skulle vara interaktiv och få användaren att gång på gång återvända och även bidra med eget innehåll.

Sidans centrala delar är evenemangskalendern – där arrangören själv kan fylla i sina evenemang, kulturkonditionstestet, använ-darnas erfarenhetsrapporter, diskussionsforumet och möjlig-heten att skapa en egen användarprofil. För partner skapades en skild sektion där man kunde kommunicera med partnerna och dela med sig av ny information angående projektet.

Under sidans tre första månader år 2008 samlade sidan 65 700 besökare, under år 2009 118 800 och 2010 enbart 36 700 besökare. De mest populära sidorna var kulturkonditionstestet, diskussionsforumet och sommarens kulturstigar. Några månad-er efter webbplatsens lansering märkte projektets arbetsgrupp att den inte riktigt lockade användare i den takt man hade hoppats på och det var svårt att skapa en gemenskap som skulle hålla sidan aktiv. Webbplatsen var mest fungerande år 2008 när den fick stöd av tv-programmet Kulttuurikuntoklinikka. Sidan har dock inspirerat till andra webbprojekt med liknande syfte men med förbättrade egenskaper.

�0

Aktiva partner

När ivern efter lanseringen lagt sig, blev de aktivaste partnerna allt viktigare för projektet. De lyckades tillämpa Kulturkondis i sin verksamhet på ett sätt som gjorde att det fanns konkreta erfarenheter som kunde inspirera till nya samarbeten. Av svenskspråkiga partner är det speciellt Wasa teater och Syd-kustens landskapsförbund, med sin ordkostverksamet, som aktivt spridit Kulturkondis info till sina kontakter. Samarbetet med dessa baserar sig på ömsesidig växelverkan och kommu-nikation där båda parterna vinner.

Speciellt små aktörer har upprätthållit samarbetet med Kulturkondis. Projektet har fått tack för att verksamheten är avgiftsfri och erbjuder sina tjänster till aktörer oberoende av storlek och status.

Samarbetet med pensionärsföreningarna

Under år 2009 inledde Kulturkondis också samarbete med pensionärsföreningar runt om i Finland. Intresset har riktats mot de kulturella upplevelserna i hemmet och utnyttjandet av kulturtjänster i närmiljön. Kulturkondis har hjälpt föreningar-na att sprida information om projektet till sina medlemmar. T.ex. Svenska Pensionärsförbundet har varit väldigt aktivt i sin växelverkan med Kulturkondis och bl.a. skrivit om projektet och tryckt kulturkortet i sin medlemstidning God Tid.

Synlighet i medierna

Sedan starten har Kulttuurikunto och Kulturkondis fått sam-manlagt 500 medieträffar i tidningar, radio, tv och på internet. Merparten av träffarna fanns i tryckta medier. I svenskspråki-ga etermedier tog man upp Kulturkondis bl.a. i Radio Vega, Ålands Radio och i Tv-nytt och kulturaktulitetsprogrammet Pixel på FST5. Därtill användes Kulturkondis rekommenderar -logotypen i början och i slutet av programmen Pixel, Boktid och Filmtid på FST5.

Nationella kulturkondisdagen

Ett av de allra viktigaste initiativen som Kulturkondis tagit är lanseringen av den Nationella kulturkondisdagen. Dagen ordnades första gången den 5.12.2008, på självständighets-dagsaftonen. Den ursprungliga tanken med kulturkondisda-gen var att påminna om det nära förhållandet mellan landets självständighet och landets kultur, dvs. att den nationella identiteten är bunden till den kulturella identiteten.

Under den första Kulturkondisdagen uppmuntrades fin-ländare hitta och ta del av kulturen i sin närmiljö, dvs. på hemorten, på arbetsplatsen eller i hemmet. Kulturen lyftes fram som en del av vardagen, ett tillfälle för att ta en paus från sina sysslor eller arbetet. Ca 80 evenemang ordnades på 24 orter runt om i Finland, med bl.a. konstnärsträffar, dan-ser, guidningar, gratis inträden till muséer och rabatterade teaterföreställningar.

Kulturkondisdagen fick en fortsättning och ordnades för andra gången på självständighetsaftonen år 2009. Denna gång såg Kulturkondis och dess partner till att dagen fick en stor synlighet. Partnerna utnyttjade dagen i sin verksamhet och över hundra evenemang ordnades på olika håll i Finland. Kul-turkondis informerade om dagen också på sin webbplats, där även alla evenemang för Kulturkondisdagen var listade.

I efterhand har Kulturkondis partner konstaterat att Kul-turkondisdagen är ett evenemang som det lönar sig att vara med i, eftersom det ger en bred synlighet och ett mervärde för organisationerna. Kulturkondis arbetsgrupp har också kon-staterat att Kulturkondisdagen är en del av projektet som ska bevaras och även ordnas i framtiden. På partnernas begäran kommer följande kulturkondisdag att ordnas den 28.1.2011, eftersom tidpunkten är betydligt lugnare för partnerna då jämfört med tiden kring självständighetsdagen.

Kulturkondisdagen är ett utmärkt exempel på vad Kulturkon-dis kan få till stånd när kulturaktörer förenas till en bred front.

Kulturforum

Hösten 2009 etablerades också kulturforumen som en åter-kommande del av Kulturkondis verksamhet. Innan forumen hade kontakten till partnerna hållits enbart med hjälp av webbplatsen och e-post. Kulturforumet ordnades för att man skulle kunna sammanstråla med alla partner och träffa varan-dra i person.

Syftet med forumen har varit att tillsammans diskutera och utveckla olika samarbetsformer, lyssna på föredrag av partner och experter från kulturområdet och komma närmare i kon-takt med varandra. Samtidigt har forumen varit ett tillfälle för att konkret visa hur man verkligen kan utnyttja Kulturkondis i sin verksamhet och vilka tjänster som erbjuds. Kulturforumet har ordnats två gånger i Helsingfors samt en gång i Rovaniemi och Åbo, där kulturinnovatörer från Örebro berättade om svenska erfarenheter från liknande projekt.

�1

Kulturtränarens Sommar-Finland

Somrarna 2009 och 2010 samarbetade Kulturkondis med Finland festivals och publicerade Kulturtränarens karta över Sommar-Finland. Kartorna bestod av kulturstigar som sam-manställdes av de sommarevenemang och utställningar som arrangerades av Kulturkondis partner. Kartorna publicerades i en tryckt pappersversion på finska, svenska och engelska och som en illustrerad elektronisk länklista på Kulturkondis webb-plats. Kartan distribuerades via de evenemang och festivaler som medverkade på kartan samt via utvalda turistbyråer.

Målet med kartan var att lyfta fram den finländska somma-rens mångsidiga kulturutbud och framförallt mindre kända kulturevenemang. Kartan skulle naturligtvis också uppmuntra människor att ta del av kultur under semestern. Sommarkar-torna fick ett positivt mottagande. I synnerhet mindre festi-valer, evenemang och orter var tacksamma och entusiastiska över att få synlighet vid sidan av mera kända evenemang och städer. Kartans synlighet och distribution över hela landet fick också ett stort tack.

Kulturtränarutbildningen

Samarbetet med främst pensionärsföreningarna visade att det fanns ett behov för att konkret kunna visa för partner och vanliga människor vad Kulturkondis går ut på. Det resulterade år 2010 i en kulturtränarutbildning som gav en introduktion i Kulturkondis nyttan och nöjen. Projektkoordinator Anna Kari

ryckte ut och ledde utbildningstillfällen för olika organisatio-ner, främst inom social- och hälsovård. I utbildningen lär man sig hur kulturaktiviteter går att utnyttja i olika gemenskaper och vilka positiva effekter en aktiv kulturkonsumtion har på hälsan. Extra stor tyngd läggs på hur kulturen kan nås från soffan, dvs. hur man kan variera sitt kulturintresse med enkla medel.

Responsen från deltagarna har visat att utbildningarna öppnat upp ögonen för kultur och hur den kan berika vardagen. I fortsättningen kommer kulturtränarutbildningen också att utvecklas för nya områden och på att även oerfarna kan leda utbildningen med hjälp av att ett gör-det-själv paket.

Kulturkondis på turné

I januari och februari 2010 drog Kulturkondis ut på turné och även till svenskspråkiga orter. Mariehamn, Vasa och Jakobstad var orter där Kulturkondis var fysiskt på plats för att berätta om verksamheten och ordna verkstäder. Radio Vegas Kaf-fekvarnen LIVE turnén delade också ut Kulturkondis material i Vörå, Närpes, Hangö och Borgå. Samma sak gjordes även på Stafettkarnevalen i Helsingfors.

Pris och erkännanden

Kulturkondis projektet har fått uppmärksamhet och erkän-nanden både i Finland och utomlands. I mars 2009 fick Kulturkondisprojektet ett specialerkännande vid Koura-galan, som uppmärksammar det bästa som producerats på Rund-radion och MTV3. I motiveringen lyfte man fram projektets förmåga att stärka och sprida kulturen till nya områden genom samarbete. I oktober samma år belönades tv-program-met Kulttuurikuntoklinikka som bästa format i tv-festivalen Golden Chest i Bulgarien. Programmet lyftes fram som ett fräscht koncept som även kan tillämpas på radio och web-ben. I oktober 2010 tävlade också Kulturkondis i klassen för nya medier i Prix Europa i Berlin. Kulturkondis placerade sig bland de fem främsta multimediaprojekten i Europa.

Avslutning

Projektet, som ursprungligen skulle begränsa sig till en tv-serie, växte till ett riksomfattande samarbetsprojekt. Nu, efter att den nästan tre år långa finansieringstiden tagit slut, har Kulturkondis lyckats skapa strukturer, verksamhetsformer och nätverk som även i framtiden kommer att vara efterfrågade. Kulturkondis har skapat en bas för projektets partner och användare att på egen hand medvetandegöra individer om fördelarna med ett aktivt kulturliv. Under projektets gång har idén om kulturens positiva verkan på hälsan fått fotfäste även på annat håll. Till och med på regeringsnivå har man insett vikten av att lyfta fram kulturens gynnsamma effekt på välfärden. Dylika insikter hjälper att stärka Kulturkondis motto om att en klunk kultur ger vem som helst ett bättre liv!

��

22. BrieflyinEnglish

Cultural Fitness is a nationwide joint venture between the Finnish Cultural

Foundation, the Swedish Cultural Foundation in Finland and

the Finnish Broadcasting Company (YLE). Th e objective of Cultural Fitness is to eradicate fears and prejudices related to

experiencing culture, and to inspire new experiences.

Cultural Fitness combines the supply of culture, the support of

employers and the activity of cultural exercisers into a network that benefi ts everyone. Th e project was launched in October 2008, and it operated under the same model until the end of 2010.

Th e project has over 560 partners in total – cultural institutions, employers, students’ and pensioners’ organizations, entities in social services and health care, and municipalities for instance. Th e Minister of Culture is committed, and the Parliament, both representatives and staff , has been taking part. Other employers participating in the project have included Alko (the national alcoholic beverage retailing monopoly) and Mehiläinen (provider of private health care services) as well as the cities of Helsinki, Turku, Mariehamn, and Hämeenlinna.

Th e Cultural Fitness Recommends logo is the core of Cultural Fitness. It identifi es the cultural sites that are part of the project. An essential medium of the project has been the Cultural Fitness card, which has been distributed through partners to as many as 465 000 Finns. Th e visuals of the project as well as the printed materials have been free of charge for anybody to use.

Th e message of the project to ordinary Finns is...

• ...the project provides a medium to improve the quality of life and to increase the amount of healthy years ahead, as research testifi es.• ...as little as half an hour of culture three times a week is enough to keep you fi t culturally.• ...to improve your fi tness, it is advisable to try events that raise the pulse rate and improve stamina.• ...the Cultural Fitness Recommends logo helps in fi nding cultural content to suit one’s needs.• ...culture is not only for celebration: it also belongs to everyday life.

For culture providers the project off ers...

• ...an active, national network as well as support, information, and possibilities.• ...the Cultural Fitness Recommends logo to use and show one’s involvement in the project.• ...a trademark to represent accessible content – being part of Cultural Fitness is an emblem of quality.• ...tips and ideas to reach new audiences.

For employers, entities in social services and health care, organizations, and associations the project off ers...

• ...the Cultural Fitness Card, an easy medium to improve welfare at work or facilitate working with diff erent kinds of groups.• ...concrete advice on how to make adaptations in the work environment: the health benefi ts of culture have been proven.• ...a medium to keep abreast of the possibilities of culture – other workgroups promoting the health benefi ts of culture have been born since the launching of Cultural Fitness.

An essential part of getting the project under way was a weekly 7-episode TV programme Cultural Fitness Clinic that was broadcasted by YLE TV1 in November and December 2008. Each episode of the programme told a story of a diff erent person aspiring to improve their cultural condition. Th e personalities ran from a 15-year-old schoolgirl who hated anything classic to a 50-year-old bookstore-owner who never read books.

Th e Cultural Fitness Clinic is one of the fi rst programme formats produced by Th e Finnish Broadcasting Company (YLE) that has been put for sale internationally. Th e format has been presented at Nordvision and throughout Europe via EBU. In October 2009, the format received the fi rst prize in the Television Format category at the Golden Chest International Television Festival organized by the Bulgarian National Television (BNT). Th e whole project was also nominated amongst the fi ve fi nalists for Prix Europa in the category of Emerging Media in October 2010.

Th e Cultural Fitness website off ers plenty ingredients to get your Cultural Fitness project started. On the website you can take the Cultural Fitness Test, create your own fi tness profi le, fi ll in the electronic fi tness calendar, and fi nd events geared towards cultural exercisers. In addition, the Cultural Fitness website allows people to share their experiences by fi lling out an electronic experience report. At the same time, people can browse through other users’ experiences.

��

DO YOUor does someone near you

SUFFER FROM BOREDOM?

TV1 is looking for test persons for the newCULTURAL FITNESS CLINIC

to be broadcasted in November

You may be a suitable test person if• you are 13 - 87 years old• you live in a city, a suburb or in a rural area• you have never practiced culture• you have practiced culture, but narrowly• you’re former cultural hobbies are history

And if• you suffer from imagined or real lack of time• you’re a victim of laziness• you are not (anymore) exited about anything

An allergy to one or more genres does not prevent participation

Application can be f illed in at www.yle.f i/culturalf itness.Some of the applicants will be chosen to participate in the TV-series Cultural Fitness Clinic. You can also get the CulturalFitness Card and do a Cultural Fitness Test at the site.Cultural Fitness - Get a Better Life!

YLE TV1 www.yle.f i/culturalf itness YLE CULTURE

In addition to the basic functions of the project, Cultural Fitness has included various sub-projects and other activities. The Cultural Fitness Day has been celebrated nationwide two times and the third time will take part on the 28th of January 2011. On the Cultural Fitness Day, partners of the project organize dozens of unintimidating special events all over Finland.

In the summertime, the Cultural Fitness project and Finland Festivals have teamed up to offer summer tours to suit a variety of tastes and different life situations. A Cultural Fitness Finland Summer map has been produced two times in both digital and printed form, and it has been available at cultural venues and travel agencies throughout Finland.

One of the most visible achievements of Cultural Fitness has been the Men’s Cultural Fitness Club held at the Kerava educational institute. The purpose of this club was to draw men away from their pints and sofas and activate them culturally. The leader of this club was a true idol of cultural fitness, a former patient on the Cultural Fitness Clinic on TV1, mental health instructor Markku Valta, who experienced a cultural awakening in the course of the TV programme.

Five Finnish pensioners’ organizations have been active participants in Cultural Fitness. Together Cultural Fitness and the pensioners’ organizations have strived to combine their forces so that Finnish pensioners would actively utilize the cultural services provided in different localities and organize cultural activities that foster a sense of community. Work with pensioners’ organizations also gave shape to the training of Cultural Fitness instructors – this training is available on demand, and it helps in spreading the ideas and methods of Cultural Fitness to ordinary people at a grassroots-level all over Finland. To promote networking in practise, Cultural Fitness has organized four cultural forums for its partners in different parts of Finland. The objective of these forums has been to evaluate the forms of collaboration achieved thus far and to develop new ones, to receive feedback on earlier forms of activity and to meet other parties partaking in the project.

Throughout the project, Cultural Fitness has been visible in the media. Between 2008 and 2010, Cultural Fitness received a total of nearly 500 media hits in newspapers and magazines, radio, television and Internet publications.

Cultural Fitness has been the first undertaking of this magnitude in Finland. It has brought together entities interested in culture and activated regular people through them. The resources used to build the project and the positive brand can be made used of in the future: currently there is an effort to find a form for the project that would guarantee its operation in the future.

��

VALTAKUNNALLISETAKAVA Pohjanmaan aluetoimikuntaAlko OyAmmattiin Opiskelevat – Sakki ry Eduskunta EläkeliittoEläkeläiset ryEläkkeensaajien Keskusliitto EKL ryGalleria WrightwayGalleristit ry - Galleristerna rfGrafia ryKansallinen senioriliitto ry Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF ry Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ryKulttuurin laajakaista – KansallisetkulttuurilaitoksetMehiläinen OyMuseoliitto Nukketeatterikeskus PoijuNuoren Voiman LiittoRadion sinfoniaorkesteriRJ-Kuntoiluseteli OySuomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK rySuomen kirjastoseuraSuomen Lukiolaisten Liitto rySuomen MessutSuomen MielenterveysseuraSuomen TaiteilijaseuraSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) rySvenska Pensionärsförbundet r.f.Sydkustens landskapsförbund r.f.Tanssin tiedotuskeskusTeatterin tiedotuskeskusTeatteriukkoTeollisuustaiteen liitto Ornamo ryValtioneuvosto

ALUEELLISETEtelä-Pohjanmaan liitto Gullkrona Åbolands hantverk r.f.Itäinen tanssin aluekeskusKA-TU Katuteatteriyhdistys ryKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluKeski-Pohjanmaan liittoLakeudenportin opisto (Alavus, Ähtäri, Töysä, Kuortane)Laurea-ammattikorkeakouluLänsi-Suomen lääninhallitusLäntinen tanssin aluekeskus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri rySisä-Suomen tanssin aluekeskusUudenmaan liittoVarsinais-Suomen liittowww.nayttely.infoÖsterbottens förbund - Pohjanmaan liitto

AKAAAkaan kaupungin kulttuuripalvelut KesäkatuToijalan KellariteatteriViialan teatteri

ALAJÄRVI Nelimarkka-museo

ANTTOLA Anttolanhovi / HoviArt 2009

AUTTOINENTaide- ja muotoilukeskus Ars Auttoinen

DEGERBYDegerby Ungdomsförening rf.

ENOKulttuuriyhdistys Louhi ry

ESPOOEMMA – Espoon modernin taiteen museoEsbobygdens ungdomsförbund rf. Espoon kaupunginmuseoEspoon KaupunginteatteriEspoon kaupunki, kulttuuripalvelut Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus CARTESGallen-Kallelan museoGalleria AARNIHanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland Helinä Rautavaaran museoNäyttelykeskus WeeGeeSiikaranta-opisto Suomen KellomuseoSuomen Lelumuseo HevosenkenkäTanssiteatteri Glims & Gloms Teknillinen korkeakoulu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Urkuyö ja aaria

EURAEuran kansalaisopisto

GETAGeta Poesi och Visa

HAAPAVESIHaapavesi Folk

HANKASALMIHankasalmen kunnan kulttuuritoimiHankasalmen kansalaisopistoTaitotupa

HANKOHangö Teaterträff Hankoniemen Eläkkeensaajat

HAUKIPUDASKiiminkijoen opisto

HEINOLAHeinolan Eläkkeensaajat

HELSINKIAkvart GalleriaAleksanterin teatteriAmos Andersonin taidemuseo - Amos Andersons konstmuseum Annantalon taidekeskusANT galleryArabianrannan kirjastoArabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistys ry Arcada Art and Design City Helsinki Artebia Design ShopAteneumin taidemuseoBaltic Circle International Theatre Festival Barokkiyhtye Battalia Circus Helsinki Compañía Kaari MartinDesign Forum Finland Didrichsenin taidemuseoDocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaaliEhrensvärd-seura Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Forum Box – Tila TaiteelleGalleria AmaGalleria AteljeeKIGalleria BE´19Galleria DixGalleria DuettoGalleria GGalleria JangvaGalleria Johan S.Galleria NorsuGalerie OljemarkGalleria Pirkko-Liisa TopeliusGalleria PunavuoriGalleria Sculptor Galleria UlaaniGalleria UusitaloGalleri Sinne

23. Kumppanienlista

��

Goethe-Institut FinnlandHelsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Helsingin kaupunginmuseoHelsingin kaupunginorkesteriHelsingin kaupunginteatteriHelsingin kaupunki, Henkilöstökeskus Helsingin kaupunki, KulttuuriasiainkeskusHelsingin Taiteilijaseura Rikhardinkadun kirjaston Taidelainaamo Kuvataidekoulu, Kaapelitehdas Galleria Katariina Galleria RantakasarmiHelsingin yliopiston ylioppilaskunta Helsingfors ArbisHotelli- ja ravintolamuseoHyötykasviyhdistys r.y.IHME-tuotannot / Taidesäätiö Pro ArteImprovisaatioteatteri Stella PolarisKaapelitehdasKansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ryKirjagalleria Laterna MagicaKomediateatteri ArenaKorjaamo GalleriakulmaGalleriaKulttuurikeskus CaisaKustannusosakeyhtiö AvainLabbet r.f.Lastenkulttuurikeskus Musikantit Maailma kylässä -festivaaliMainostoimisto Polttopiste MonoteatteriNukketeatteri SampoNykytaiteen museo KiasmaOpenHouseHelsinkiPark Hotel Käpylä Pieni Suomalainen BalettiseuruePitskun kulttuurikirkkoPop & Jazz KonservatorioPostimuseoQ-teatteriRavintola HelsingeRavintola KoskenrantaRavintola OlotilaRuoholahden lastenkirjastoRyhmäteatteriSibelius-Akatemian ylioppilaskunta SAY Sinebrychoffin taidemuseoSmartum Oy Stiftelsen för Martin Wegelius institutetSuomen KansallismuseoSuomen Kansallisooppera Suomen Kansallisteatteri Suomen valokuvataiteen museoTaidekoulu Maa & Galleria MAA-TILATaidesalonki PiirtoTaideteollinen korkeakoulu Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO Tanssiteatteri HurjaruuthTeater 90 grader Teaterföreningen Stjärnfall rfTeatteri Avoimet OvetTeatteri ILMI ÖTeatterimuseoTeatteriseurue UrsusTekniikan museotm-galleriaUMO Jazz Orchestra Universum ryValokuvagalleria HippolyteVirka GalleriaZODIAK – Uuden Tanssin Keskus

HYVINKÄÄHyvinkään kaupunki, kulttuuritoimiHyvinkään kaupunginkirjastoKulkuriteatteri

HÄMEENKYRÖHämeenkyrön kunnankirjastoLänsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ammatti-instituutti Iisakki

HÄMEENLINNAHämeenlinnan kaupungin kulttuuripalvelutHämeenlinnan kaupunki, Henkilöstö Galleria ARXGalleriaKONE & TaidelainaamoHämeenlinnan kaupungin historiallinen museoHämeenlinnan kaupunginkirjastoHämeenlinnan Kaupungin TeatteriHämeenlinnan taidemuseoKulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXSibelius-opistoSuisto-klubiTeatteri FiguuriTeatteriryhmä PutousVanajaveden opisto

II IIK!!-kauhuelokuvafestivaali IissäTaidepaussi

IISALMISandels Rock

IITTIIitin kunnankirjastoIitin musiikkijuhlat - Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry

IKAALINENLPKKY/Ikaalisten kauppaoppilaitos (Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä)

IMATRAImatra Big Band FestivalImatran kaupunginkirjastoTeatteri Imatra

JOENSUUJoensuun kaupunki, KulttuuritoimiJoensuun kaupunginteatteriJoensuun taidemuseoMajakkaperävaunu - kiertävä lasten ja nuorten kulttuurikeskus / Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ryPataluodon koulu Pohjois-Karjalan museoSeniorineuvonta AnkkuriTaito Pohjois-Karjala ry

JOUTSAHaihatus

JYVÄSKYLÄCircus Uusi Maailma Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjastoJyväskylän kaupunginteatteriJyväskylän kaupunki, KulttuuripalvelukeskusJyväskylän KesäJyväskylän taidemuseoJyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaJyväskylä SinfoniaKeski-Suomen ElokuvakeskusKeski-Suomen KamarisolistitKeski-Suomen museoLastenmusiikkiorkesteri LoiskisSuomen käsityön museoTeatteri Eurooppa Neljä

JÄMSÄJämsän kaupunginkirjasto

JÄRVENPÄÄJärvenpään kaupunki, kulttuuritoimiJärvenpään Mieslaulajat ry Järvenpään taidemuseo

KAJAANIKajaanin kaupunginteatteriKajaanin Runoviikko

KANNONKOSKIKannonkosken kirjasto

��

KASKINENKaskisten kirjasto - Kaskö bibliotekKaskisten musiikkikesä Kaskö Musiksommar

KASTELHOLMGustav Vasa dagarna

KAUSTINENKaustinen Folk Music Festival

KEMIKemin historiallinen museoKemin kaupunginorkesteriKemin Sarjakuvakeskus ry.Kemin taidemuseo

KEMIJÄRVIKemijärven kaupunki, kulttuuritoimisto

KERAVAKeravan kaupunki, KulttuuritoimistoKeravan kaupunginkirjastoKeravan opistoKeravan taidemuseoTaidepäiväkoti Konsti

KINNULAKinnulan kunnankirjasto

KIRKKONUMMIKirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut - Kyrkslätts kommun, kulturtjänsterKirkkonummen kirjasto - Kyrkslätts bibliotekLuckan i KyrkslättRagvaldsin museo - Ragvalds museum

KITTILÄKittilän kunta, Elinkeinotoimi Staalon teatterifestit – Taideseura Staalo

KOKKOLAKeski-Pohjanmaan kamariorkesteri Kokkolan kaupunki, KulttuuripalvelutKokkola Opera - Karleby OperaföreningLuckan i Karleby

KOSKI TL.KoskisFolk

KOTKA

Galleria UusikuvaKotkan konserttitalo, Ravintola DuettoKotkan kaupunginteatteriKotkan kaupunki, kulttuuriasiainkeskusKymi SinfoniettaSuomen Koripallomuseo

KOUVOLAKouvolan kaupunki, kulttuuripalvelutKouvolan taidemuseoKouvolan teatteriMyllykosken-Ummeljoen Eläkkeensaajat ry

KUHMOKuhmon Kamarimusiikki

KUOPIOAvoin Laulukoulu (Maestra) Galleria 12Kuopion kaupunki, KulttuuripalvelukeskusKuopio Festivals ryKuopion kaupunginorkesteriKuopion kaupunginteatteriKuopion museoKuopion MusiikkikeskusKuopion taidemuseoKuopion Varhaiseläkkeensaajat KVES ry Kuopion yliopiston ylioppilaskunta Kuopio Tanssii ja SoiSuomen ortodoksinen kirkkomuseo

KUORTANESpelit 2009

KUSTAVI Gustaawan KammariVolter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko – Kustavin kirjallisuusyhdistys ry

KUUSAMOKuusamon kaupunki/kansalaisopisto

LAHTILahden kaupunginkirjastoLahden kaupunginmuseoLahden kaupunginteatteriLahden kaupunki, kulttuuritoimiLahden Lähimmäispalvelu ry. SibeliustaloSinfonia LahtiTeatteri Vanha JukoWellamo-opisto

LAPINLAHTI Lapinlahden taidemuseoYSTI – Kaiken Kansan Festivaali

LAPPEENRANTALappeenrannan kaupunki, KulttuuritoimistoLappeenrannan kaupunki, Henkilöstö

Etelä-Karjalan museoEtelä-Karjalan taidemuseoLappeenrannan kaupunginorkesteriLappeenrannan kaupunginteatteriLappeenrannan maakuntakirjastoLappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta Suomi-Venäjä -seura, Lappeenrannan osasto

LAUKAALaukaan kansalaisopisto

LEMILemin Vanha Kirjakauppa Taikalyhty

LIEKSALieksan Vaskiviikko

LOHJALohjan Tenoripäivät

LOVIISAElokuvateatteri Kino Marilyn / Kulttuurikeskus MarilynLovisa svenska medborgarinstitutValkon kansalaisopisto

LUOSTOLampivaaran AmetistikaivosLuosto Classic

MAARIANHAMINAAlandia Jazz Festival Katrina Kammarmusik / Kulturföreningen Katrina Mariehamns stad, Personal Nordens institut på Åland Rockoff FestivalVisit Åland Ålands Sjödagar

MIKKELIMikkelin kaupunki, KulttuuripalvelutMikkelin kansalaisopistoMikkelin TeatteriVOIMAVUODET-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu

MUSTASAARIStundars r.f.

MÄNTSÄLÄMäntsälän kansalaisopisto

MÄNTTÄMäntän kuvataideviikot Mäntän musiikkijuhlat

MÄNTYHARJULinkkumyllyn Taidekesä - Kulttuurimylly ryMäntyharjun kunta, Kulttuuritoimi Taidekeskus Salmela

��

NAANTALINaantalin kaupunginkirjastoNaantalin museoNaantalin opisto

NURMIJÄRVINurmijärven Kivi-juhlat ry

ORIVESIOriveden kaupunginkirjasto

OULUOulun kaupunki, Henkilöstöryhmä Flow ProductionsJojo – Oulun Tanssin KeskusKulttuuritalo ValveLastenmusiikkiorkesteri Soiva SiiliOulun Elokuvakeskus ry.Oulun kansainvälinen lastenelokuvien festivaaliOulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Oulun kaupunginteatteri Oulu Sinfonia Oulun taidemuseo

Oulun yliopiston ylioppilaskunta Pohjois-Pohjanmaan museo

Tiedekeskus Tietomaa

OULUNSALOOulunsalo Soi

PARAINENAktiva Paraisten kansalaisopistoTeaterboulage

PARKANOParkanon kaupunginkirjasto

PIEKSÄMÄKIPieksämäen seutuopisto

PIETARSAARIJakobs dagar, Jaakon päivätMusikcafé After Eight Pietarsaaren Cityryhmä ryPietarsaaren kaupunki, Kulttuuritoimi

POMARKKU

Galleria Kerimanni

PORIGalleria 3H+K Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjastoPorin kaupunki, KulttuuritoimiPorin taidemuseo Porin Taiteilijaseura ryPori Sinfonietta Satakunnan taidetoimikunta

PORVOOKulttuuritalo GrandLinida DesignPorvoon Kulttuurinystävät ryPorvoon museo

POSIOPosion kansalaisopisto

PUNKAHARJUTaidekeskus Retretti

PYHÄJÄRVITäydenkuun tanssit, Pyhäsalmen tanssi ry

PÅLSBÖLEÅlands Countryfestival

RAAHEPekkateatteri Putte OyRaahen Rantajatsit

RAASEPORIAxxell Aikuiskoulutus Karjaa Faces Etnofestival

Luckan RaseborgStiftelsen Pro Artibus Västnyländska Ungdomsringen / Raseborgs Sommarteater

RAUMAKulttuuri- ja vapaa-ajankeskusLönnströmin taidemuseoRauman kaupungin kansalaisopistoRauman merimuseo Rauman Taidegraafikot Rauman taidemuseo

RIIHIMÄKIRiihimäen kesäkonsertitRiihimäen NuorisoteatteriRiihimäen Teatteri Suomen Metsästysmuseo

ROVANIEMIRovaniemen kaupunki, KulttuuripalvelukeskusAgit-Cirk ry ArktikumJutajaiset – FolklorefestivaaliLapin kamariorkesteriLapin maakuntakirjastoLapin maakuntamuseoLapin yliopiston ylioppilaskunta Oivallusvalmennus Rohkia Psykiatrian klinikka, Muurolan sairaala os. 2 Rimpparemmi - Lapin läänin Kansantanssiyhtye ryRovaniemen kansalaisopistoRovaniemen taidemuseoRovaniemen Teatteri Varjo Galleria

RUOVESIRuoveden kunnankirjasto

SALOLasten laulukaupunki ry Salon kaupunki, Henkilöstöosasto Salon kaupunki, KulttuuritoimiSalon taidemuseo

SALTVIKÅlands Orgelfestival

SASTAMALAKiikan Nuorisoseura Romulan taiteellinen teatteriSastamala Gregoriana � Wanhan Musiikin PäivätSastamalan kansalaisopisto, Kulttuurifoorumi-hankeVanhan kirjallisuuden päivät

SAVONLINNASavonlinnan kaupunki, KulttuuripalvelutSavonlinnan Oopperajuhlat Savonlinnan teatteriSavonlinnasali

SEINÄJOKISeinäjoen kaupunki, KulttuuritoimiSeinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoSeinäjoen kaupunginorkesteriSeinäjoen kaupunginteatteriSeinäjoen taidehalli

SODANKYLÄ Sodankylän elokuvajuhlat

SOMERO

Someron kansalaisopistoSomeron Kulttuuriyhdistys ry

SOTKAMOGalleria Y.L. Oksanen

SUOMUSSALMIKianta-opisto

SYSMÄSysmän SuvisoittoTmi Morganismi

��

TAIVALKOSKITaivalkosken kansalaisopisto / Päätalo-instituutti

TAMMELA

Tammelan kulttuuritoimiTammelan kirjasto

TAMPEREAnnikin RunofestivaaliCircus RuskaHändel-kuoroKanta-Teiskon nuorisoseuraMediamuseo RupriikkiMessukylän Työväen NäyttämöMieskuoro PirkanmiehetPirkanmaan ElokuvakeskusPispalan SottiisiPoikakuoro PirkanpojatSara Hildénin taidemuseoTaidesuunnistus ryTampereen FlamencoviikkoTampereen kaupunginkirjastoTampereen kaupunki, KulttuuripalvelutTampereen konservatorioTampereen Musiikkijuhlat - Tampere Biennale, Tampere Jazz

Happening & Tampereen Sävel/Tampere Vocal Music FestivalTampereen taidemuseoTampereen taiteilijaseura ry / Taidekeskus MältinrantaTampereen TeatteriTampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskuntaTampereen Työväen TeatteriTampereen yliopiston ylioppilaskunta Tampereen YlioppilasteatteriTampere FilharmoniaTampere-TaloTanssiteatteri MDTeatteri 2000Teatteri SiperiaTeatteri TelakkaUrbicultural Affairs Oy URBICA

TORNIOAineen taidemuseoTornion kansalaisopistoTornion kaupunginkirjasto

TURKUAboa Vetus & Ars NovaAurinkobalettiAuralan kansalaisopistoForum MarinumLasten rockfestivaali SeikkisrockLinnateatteriLuckan i ÅboSibelius-museoTaideyhdistys Olohuone ryTeatteri Kolmas TilaTEHDAS TeatteriTurun filharmoninen orkesteriTurun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskusTurun kaupunginteatteri Turun museokeskusTurun musiikkijuhlatTurun Nuori Teatteri - Åbo Unga Teater ryTurun taidemuseoTurun yliopiston ylioppilaskunta Valokuvakeskus PERI Wäinö Aaltosen museoÅbo Akademis Studentkår Åbo Svenska Teater Ääniräätäli

TUUSULA Tuusulan kansalaisopistoTuusulan kulttuuripalvelutTuusulan kunnankirjastoTuusulan museo: Halosenniemi, Taidemuseo Martta Wendelin, Taiteilijakoti Erkkola

URJALAPentinkulman päivät

UUSIKAARLEPYYYrkeshögskolan Novia, bildkonstutbildningen

UUSIKAUPUNKIUudenkaupungin Laulu-VeikotVakka-Suomen kansalaisopisto

YLITORNIOAnnikki Kariniemi -kirjallisuusseura ry

YLIVIESKA

Ylivieskatalo Akustiikka

YLÖJÄRVIRantajätkät ry – Pöheikön Pölläys, Räikkä Raikaa, Räikkärock ja Tenavien TohinatYlöjärven kaupunki, kulttuuripalvelutYlöjärven kaupunginkirjastoYlöjärven työväenopisto

VAASAKansainvälinen kulttuuriseura Mira ryKorsholm Music FestivalKulturÖsterbotten / Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Kuntsin modernin taiteen museo Tikanojan taidekoti Vaasan kaupungin kansalaisinfoVaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoVaasan kaupungin kulttuuritoimiVaasan kaupunginteatteriVaasan kaupunki, Kulttuurikaruselli K65 -hanke / Vaasan kaupungin IkäkeskusVaasan taideyhdistysVaasan yliopiston ylioppilaskunta Vaasan Ylioppilasteatteri Ramppi ry Vanda Teaterförening rf.Wasa TeaterVIPS – Vasa svenska pensionärsförening

VANTAAVantaan kaupunki, KulttuuripalvelutHämevaaran AteljeeTanssiteatteri RaatikkoTeatteri VantaaTikkurilan teatteri Vantaan kaupunginmuseoVantaan taidemuseo

VARKAUSVarkauden Teatteri

VIRRAT Taide-Art Nuuttila TilkkuVirrat – nykytilkkutaiteen festivaali

24. Yhteistyöstä

Suomen Kulttuurirahasto perustettiin kansalaiskeräyksellä, johon otti osaa lähes 200 000 suomalaista kaikista yhteiskun-taluokista. Sen takia Kulttuurirahasto lähestyy kulttuuria nimenomaan tavallisen suomalaisen näkökulmasta. Kulttuu-rikunto on ollut meille hyvin istuva hanke, joka houkuttelee yhä laajempia piirejä nauttimaan kulttuurista ja hankkimaan uusia elämyksiä. Yleisradion ja Svenska kulturfondenin kanssa yhteistyö on ollut helppoa, koska jaamme samanlaisen, sekä kulttuuria että tavallista kansalaista arvostavan ajattelutavan. Kulttuurikunnon avulla on ollut hyvä edistää yhtaikaa kult-tuurin tekijöiden ja kuluttajien hyvinvointia.

Antti ArjavayliasiamiesSuomen Kulttuurirahasto

Kulturkondis var ett lovvärt försök att skapa ett kultur-nätverk och samtidigt uppmana en bred allmänhet till kulturaktiviteter. Vi har sedan tidigare ett gott samarbete med såväl YLE som Suomen Kulttuurirahasto och detta projekt har utgjort en naturlig väg framåt i ett partnerskap. Även om satsningen inte lyckats till alla delar – det är utmanande att lyckas nå en bred allmänhet i denna typ av projekt – kan man säkert dra lärdomar av projektet i framtiden. God kulturkondis är ju viktigt för ett gott liv. Jag hoppas och tror att termen och tanken lever vidare.

Berndt ArelldirektörSvenska kulturfonden

Elinvoimainen suomalainen kulttuuri ja kulttuurinen tasa-arvo ovat pääomaa, jota täytyy hoitaa ja ylläpitää yhdessä, suomalaisin voimin. Suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta vahvistuvat Ylen kautta, sillä Yle on suurin suomalaisen kult-tuurin av-sisällön tekijä, tuottaja, jakelija ja arkistoija. Riip-pumaton Yle kertoo kulttuurin historiasta, tulkitsee tämän päivän suomalaista elämänmenoa ja luo uutta suomalaisuutta. Kulttuurikunnossa kulttuurin tarjoajien verkoston, kulttuurin kuluttajien ja Ylen ohjelmistojen ja palvelujen toiminnasta on rakennettu kokonaisuus, joka tarjoaa yhä uusia mahdollisuuk-sia kaikille osapuolille. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin mukana olo on hienolla tavalla osoittanut, miten yhteistyössä on voimaa.

Lauri KivinentoimitusjohtajaYleisradio

Esteenäkulttuurikuntoilulleovattekniikanmieheninsinöörimäisetennakkoluulot,lisättynäkeski-iänepäluulollaabstraktisuuttakohtaan.Kaikenpitäisiollatodellista,konkreettista.Myöskulttuurissa.”insinööri,50,Järvenpäästä

”Taidenäyttelyssäenoleollutkoskaan,muttajoskusvieläpääsen.”kotiäiti,41,Pihtipudas

Kulttuurikunnonovattoteuttaneet

YLE KulttuuriMarjaana MykkänenAiri Vilhunen

Kirsi KarpoSirpa SalmiJouni TulonenSuvi Turunen Mari Tähjä

OhjelmistoaluejohtajaOlli-Pekka Heinonen

Pink Eminence OyOuti RaatikainenAnna Kari

Kulttuurikuntokortti

Minna Joenniemi

KulttuurikuntotestiJonni Roos

Kulttuurikunto-klinikkaMinna JoenniemiMarjaana MykkänenTuula Viitaniemi

Susanna HaavistoReino NordinMikael Saarinen

Riitta Helminen Elina LarioHelga KaisloKirsi Karpo Mika NivaLea Sipilä

TilaajaAri Ylä-Anttila

VerkkotoimittajatLaura PuroMika Junnikkala

TaustatoimittajatKati LaaksoElina Perttula

Ruotsinkielinen toteutusja verkkosivustoJessica SinikoskiMats Wägar

Verkkosivuston toteutusYLE Uudet palvelut

Anna-Leena LappalainenTimo RotonenTiina RaekallioJyri Loikkanen

YhteistyössäSampsa Kemppainen, Valve Arto Viitanen, Comeks Oy

ViestintäPink Eminence Oy

YLE Viestintä ja markkinointi

Viivi Berghem

Taina KivistöSeija Ravanti

Graafinen ilme YLE Design

Mira GartzMikko Lehtola

Ama Design Arja Karhumaa

TyöharjoittelijatJens GrönholmMatias OjanenNoora RepoKaisa TiainenTheo Tyrväinen

OhjausryhmäMatti Sintonen, SuomenKulttuurirahastoSilja Minkkinen-Poikolainen,Suomen KulttuurirahastoPetra Jääskeläinen, SuomenKulttuurirahastoHåkan Näsman, SvenskakulturfondenIngegerd Pesonen, YleisradioAri Ylä-Anttila, YleisradioJari Lahti, YleisradioAiri Vilhunen, Yleisradio

YhteistyössäHanne Laitinen,Jyväskylän taidemuseoPäivi Litmanen-Peitsala, Kirjastojen valtakunnallisetverkkopalvelutJohanna NäätäMarkku Valta

Aalto-yliopistonTaideteollinen korkeakoulu

Philip Dean

Virva AuvinenLily DiazTeemu Korpilahti Mika Lumi Tuomola

Kulttuurikunto on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Yleisradion valtakunnallinen yhteishanke, joka käynnistyi syksyllä 2008. Hankkeen tarkoituksena on poistaa kulttuuriin liittyviä pelkoja, riisua kulttuurista pois turhaa juhlavuutta ja tarjota leikin varjolla ihmisille tilaisuus kokea jotakin uutta.

Kulttuurikunto haastaa niin passiiviset kuin aktiivisetkin kulttuurin käyttäjät testaamaan uusia lajeja ja omia kykyjään. Palkintona on entistä parempi elämä, sillä kulttuurin runsas ja aktiivinen harrastaminen antaa tutkitusti enemmän ja parempia elinvuosia. Kulttuurin aktiivikäyttäjillä on myös hauskempaa. Jo puoli tuntia kulttuuria kolme kertaa viikossa riittää ylläpitämään kulttuurikuntoa.

kulttuurikunto.fikulturkondis.fi