Kansallinen senioriliitto ry 4/2015 | 20.8.2015 | teema: matkailu

KULTTUURI S. 27

Pohjolan leijona -teos sukeltaa 1600-luvun historiaan.

EDUNVALVONTA S. 4

Miksi lääketabletteja on niin hankala käsitellä?

Seniorit reissussa Virossa, Balkanilla ja Espanjassa - sekä Airbnb-majoitusta kokeilemassaS. 6–12

Kelan johdosta sieniapajilleEläkkeelle jäänyt Helena Pesola painottaa, että asiakas on nostettava sote-uudistuksessa keskiöönS. 16

2

Kansallisen senioriliiton yhteystiedot

PÄÄKIRJOITUS

Vaikeasti hyväksyttäviä asioitaTÄMÄN VUODEN alusta toteutettu eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaami-nen herätti runsaasti suuttumusta eläkeläisten parissa. Kansallinen seniori-liitto on yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kanssa pitänyt ta-voitteena, että leikkauksen aiheuttama menetys korvataan myöhemmin. Pe-lättävissä on, että käykin toisin.

Kun tämä lehti saavuttaa lukijansa, tiedossamme on, ovatko eri osapuolet päässeet yhteisymmärrykseen paljon puhutun yhteiskuntasopimuksen syn-nyttämisestä. Jos hallituksen esittämä sopimus epäonnistuu, odotettavissa on lisäsäästöjä ja veronkorotuksia.

Mielipidekirjoituksissa ja kahvipöy-täkeskusteluissa on kritisoitu mahdollis-ta työeläkkeiden indekseihin kajoamis-ta, koska se ei toisi säästöjä valtiontalou-teen. Samaa kyseltiin myös vuoden alus-sa toteutetun indeksileikkauksen yhte-ydessä.

Paineet sosiaaliturvamenojen kasvun pysäyttämiseksi ovat kovat, ja indeksien jäädytys on vaarallisen helppo tapa pyr-kiä säästämään.

Työeläkkeiden kohdalla asiaa on pe-rusteltu sillä, että jos palkkoja ei koroteta, myöskään eläkkeitä ei pidä korottaa. Tiedämme, että eläkkei-den kehitys on jäänyt kauaksi palkkojen kehitykses-tä, siksi eläkeläisten on vaikea hyväksyä tällaista pe-

rustelua.Esillä on ollut myös eläkeläisten keskinäi-

nen tasa-arvo: jos leikkaus kohdistetaan kan-saneläkeindeksiin ja valtion maksamiin eläk-keisiin, oikeudenmukaisuuden nimissä sen olisi koskettava myös yksityisten alojen työ-eläkkeitä.

Eläkkeitä koskeva indeksikysymys on enemmän kuin eläketulon suuruus tai pie-nuus. Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisia etuuksia on moninainen joukko; myös nii-hin jäädytykset ja leikkaukset vaikuttavat.

Huolehtimista ikäihmisten toimeentu-losta voidaan toteuttaa muillakin keinoilla kuin keskittämällä huomio pelkästään työ-eläkeindeksiin. Tärkeää on kiinnittää huo-miota myös palveluiden hintatasoon, ve-rotukseen ja asumisen edullisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön talous-arvioesityksen mukaan näyttää siltä, että työeläkkeisiin ei nyt kajota. Samalla on hy-vä huomata, että suuria indeksikorotuksia ei ylipäätään ole luvassa, koska inflaatio on en-nätyksellisen alhainen ja palkkatasoon ei ole odotettavissa nousua.

MARJO PALOMÄKI

TOIMINNANJOHTAJA

Eläkkeiden ke-hitys on jäänyt kauaksi palkko-jen kehityksestä.

Aikataulu ja teematKansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6 00100 Helsinkiwww.senioriliitto.fi

Liiton toimistotoimisto@senioriliitto.fiToimistonhoitaja Heli PeuralinnaToimistopalvelut, lomake- ja merkkitilaukset050 564 2656

Kehittämispäällikkö Susanna Käki-KoukiJärjestötoiminta050 359 8274susanna.kaki-kouki@senioriliitto.fi

Toiminnanjohtaja Marjo PalomäkiEdunvalvonta-asiat, hallinto- ja luottamushenkilöt, henkilöstö, talous040 552 1702marjo.palomaki@senioriliitto.fi

Numero Painopäivä Teemat Aineistopäivä5 15.10. Tekniikka 1.10.6 10.12. Kulttuuri 26.11.

Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä.

Tässä numerossa½½ Edunvalvonta

SIVU 4 Seniorit vaikuttavat Euroopan tasolla. Lääkepillerit karkaavat hyppysistä.

½½ YhteiskuntaSIVU 5 Omaishoitaja, tunne oikeutesi.

½½ Teema: MatkailuSIVU 6 Leila Simonen majoittuu maailmalla Airbnb-asunnoissa. Pohjoiskarjalaiset ihastelivat retkellään ateljeeta. Pohjois-Kypros on antoisa matkakohde. Espoolaiset kierroksella Virossa. Seniorimatkalla Balkanilla. Talvi Aurinkorannikolla. Retkikohteena kenkätehdas.

½½ HistoriaSIVU 14 Mikä on Rebekka kaivolla –patsaan tausta?

½½ TapahtumiaSIVU 15 Ravintolapäivän koju menestyi. Piirit koolla Helsingissä.

½½ SeniorivaikuttajaSIVU 16 Helena Pesola jättää Kelan ja siirtyy eläkkeelle.

½½ KulttuuriSIVU 20 Runoja. Kirja Suomen sodanjälkeisistä vuosista. ITE-taide ei kumarra ketään. Oppitunti könnin kelloista. Kustaa II Aadolfin tarina. Heinäveden musiikkipäivät vetävät kävijöitä. Sibeliuksen lapsuus ja nuoruus. Seniorit katsomassa Merikanto-oopperaa. Terveisiä Etelä-Suomen kulttuurikesästä.

½½ HyvinvointiSIVU 28 Sote-haasteet eivät vaivaa vain Suomea. Sote-uudistuksessa lisättävä asiakkaan valinnanvapautta.

½½ VapaallaSIVU 30 Kuvaristikko. 10 kysymystä. Viinivinkki. Oikaisuja. Ristikon ratkaisu. Ilopilleri.

½½ LuontoSIVU 32 Pysy rauhallisena, jos kohtaat karhun.

3

Hyvät ja huonot ajat vuorottelevatSUOMALAISET TOTTUIVAT hyvinvoinnin vuosina jaettavan lisääntymiseen. Us-kottiin, etteivät huonot ajat palaa enää koskaan ja että velaksi voi elää ilman huolia.

Me eläkeläiset kuitenkin tiedämme hyvien ja huonojen aikojen vuorottele-van ja maailman voivan muuttua hyvinkin nopeasti. Naapurin nallekin voi är-tyä äreäksi karhuksi.

Suomi on selvinnyt ja selviää myös nyt. Mutta mitä pitempään parantavat toimet antavat odotella itseään, sitä kauemmin kipu jatkuu. Kaikki joutuvat maksumiehiksi tavalla tai toisella, ja kansalaisten enemmistö ymmärtää sen.

Tasapuolisuus on sitä, että myös ikävät asiat jaetaan mahdollisimman oikeuden-mukaisesti. Kaikesta huolimatta sosiaali-turva toimii, eläkkeet ja työttömyysturva maksetaan. Ei tämä maailmanloppu ole.

Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu. Lisääntyvää yri-tystä ratkaisujen löytämiseksi on. Mitään ihmetemppuelpymistä ei ole saatavissa eli työtä ja yrittämistä on saatava aikaan.

Eläkeläisten osalta yhteistyö sekä tois-temme tukeminen on luontainen toimin-tamalli, jonka merkitys korostuu erityisesti huonoina ai-koina. Tätä vastuunkantamisen halua on nytkin.

Meillä on nyt käytettävissämme Sitran rahoittaman ja EETUn tuottaman Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen tuloksena syntynyt yli 100-sivuinen Vanhusneuvosto-opas ja hank-keen yli 90-sivuinen Hallinnollinen loppura-portti.

Tietoa, ohjeistusta sekä uutta tavoite-asettelua ja keinovalikoimaa on siis run-saasti niin valtakunnalliseen, maakun-nalliseen kuin myös paikalliseen edun-valvontatyöhön. Tietoa siis on ja järkeä on, mutta kun se ei juokse, sanoi Kek-konenkin aikoinaan.

Uusi Eläkeläisten osallisuus -hanke on myös käynnistymässä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään matalan kynnyksen osallistumis-mahdollisuuksia eläkeläisille yhdessä vanhus-neuvostojen ja EETUn järjestöjen paikallisyh-distysten kanssa.

Eli eläkeläisten vapaaehtoistoiminnan kehit-täminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-nen on monin tavoin esillä.

Liittona me valmistaudumme näin syksyl-lä edunvalvonnan ohella juhlimaan ensi vuonna 45-vuotista taivaltamme. Tämä on huomioitava kaikissa yhdistyksissä ja piirijärjestöissä – unoh-tamatta jäsenten toivomusten mukaista moni-puolista ja mielenkiintoista harrastus- ja virkis-tystoimintaa.

Tehtävää siis riittää. Juhlavuoden merkeissä toivon tapaavani Sinutkin helmikuisella juhlaris-teilyllämme!

Seniorit – iloista ikääntymistä!

TAPANI MÖRTTINEN

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu.

PUHEENJOHTAJALTA

4041 0763

JäsenlehtiKansallinen senioriliitto ry on yli 180 paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikä-ihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö.

Päätoimittaja: Marjo Palomäki

ToimitusneuvostoMarjo Palomäki, puh. joht. Veli-Pekka Vahvaselkä, Leena Sorvali, Pekka Viinikka

JulkaisijaKansallinen senioriliitto ryKansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki050 564 2656

ToimitussihteeriVeera SaloheimoOmnipress Oypatina@senioriliitto.fi050 546 9043

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tehdään omaan yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy myös Patinan osoiterekisteriin.

IlmoitusmyyntiMarkkinointi EskelinenTenhanniementie 11577600 SuonenjokiMarja-Leena Eskelinen050 374 5513marja-leena@eskeliset.fiJarmo Eskelinen040 552 7631jarmo@eskeliset.fi

Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen.

Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri

Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank

Taitto Risto Mikander/Kirjapaino Uusimaa/Studio

PainopaikkaSLY Lehtipainot OyTuusula

ISSN 1235-5259

Patinan osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin.

Kanteen Helena Pesolan kuvasi Timo Porthan.

23Helsinki Sin-fonietta soitti kolmessa konser-tissa Heinäveden musiikkipäivillä.

21ITE-taiteilija Arto Kalevon teokses-sa peilipöydällä kukkivat ikikukat.

KU

VA

HEI

NÄ

VED

EN L

EHT

IK

UV

A J

UH

AN

I MA

LMIN

EN

PATINA 4/20154 EDUNVALVONTA

Senioreiden ystävät EU-parlamentissaESU pyrkii vaikuttamaan entistäkin vahvemmin europarlamentaarikkoihin uuden toimielimen kautta.

Lääkepillereiden käsittely on hankalaa monelle ikäihmiselle

Euroopan senioriliiton pääsihteeri Guido Dumon (oik.) ja varapuheenjoh-taja Jouni Mykkänen neuvonpidossa seniorien ystävien tehtävistä.

JOUNI MYKKÄNEN

Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtaja ja Euroopan senioriliiton varapuheenjohtaja

EUROOPAN SENIORILIITON (ESU) nykyi-nen puheenjohtaja, belgialainen profes-sori An Hermans ehdotti vuoden 2014 lopussa, että liiton on tarpeen aktivoida yhteyksiä EU-parlamentin jäsenten kes-kuudessa. Näin on kuluvan vuoden aika-na toimittu.

Neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan erityinen toimielin ESU:n ystävät Eu-roopan parlamentissa. Suomen EU-par-lamentaarikoista ystävien joukkoon on kutsuttu Sirpa Pietikäinen. Puheen-johtajana toimii itävaltalainen Heinz K. Becker.

Euroopan senioriliitto perustettiin 20 vuotta sitten. Merkkivuotta juhlistetaan

marraskuun alussa Brysselissä. Myös oma liittomme, Kansallinen se-

nioriliitto, kuuluu eurooppalaisen jär-jestön perustajajäseniin. Suomihan tu-li tunnetusti Ruotsin ja Itävallan kans-sa Euroopan Unionin jäsenvaltioksi sa-maan aikaan 20 vuotta sitten, vuoden 1995 alussa.

Voidaankin sanoa, että maamme seni-orit toimivat yhtäaikaisesti kansanäänes-tyksessä ilmaistun mielipiteen mukai-sesti. EU-jäsenyyden saama muita poh-joismaita korkeampi kannatus kertoi var-maan suomalaisten halusta määritel-lä paikkansa uudelleen eurooppalaisessa todellisuudessa.

Koko Eurooppa ikääntyyMyös viime aikoina suoritettujen mie-

lipidemittausten mukaan selvä enem-mistö on edelleen EU-jäsenyyden kan-nalla. Euroopan taloudelliset vaikeudet eivät ole perustilannetta muuttaneet.

On ollut monista syistä tähän saakka perusteltua, että eläkepolitiikka pide-tään tiukasti kunkin jäsenvaltion kan-sallisen päätösvallan piirissä. Viime ai-kojen kansainväliset talouskriisit ovat muuttaneet kuitenkin tilannetta tässä suhteessa.

Esimerkiksi ajankohtaisessa Kreik-ka-katastrofissa on myös eläkkeet ollut pakko nostaa neuvottelupöytään. Elä-keläisten väestöosuus kasvaa kaikissa Euroopan maissa.

Eläkkeisiin tarvittava rahamäärä on nykyisellään ja tulevaisuudessa siinä määrin mittava, että sitä ei voi jättää ot-tamatta huomioon valtioiden taloudel-

lista suoritusvalmiutta määriteltäes-sä. Eläkejärjestelmät sinänsä ovat EU-maissakin keskenään hyvin erilaisia.

Mitä sitten Euroopan senioriliiton ystävät pystyvät tekemään? Liiton joh-don ja ystävien kesken pidettiin viime keväänä ensimmäinen työkokous EU-parlamentin tiloissa. Siinä käsiteltiin muun muassa yleiseurooppalaista vuot-ta aktiivisesta ikääntymisestä sekä soli-daarisuutta eri ikäryhmien kesken.

EU-parlamentaarikoille selostettiin Euroopan liiton käytännön vaatimuk-sia. Puheenjohtaja Becker korosti yh-teenvedossaan ikääntymisystävällisen yhteiskunnan päämäärää. Palaveris-sa tulivat esille myös monet terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät kansainväli-set asiat sekä niitä koskevat lait ja sopi-mukset.

PAUL TIILILÄ

Pälkäneen seniorit ry

VANHUKSET JA lääkkeet ovat vakava asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Erilais-ten pillereiden koko ja läpipainopakkauk-set eivät välttämättä sovellu senioreille.

Osa lääkkeistä on läpipainopakkauk-sissa. Tabletin painaminen pakkauksesta on joissakin tapauksissa hyvin vaikeata, jopa sormivoimia vaativaa. Ei ole laisin-kaan harvinaista, että painettaessa pille-

riä se sinkoutuu jonnekin. Miksi lääkkeet eivät voi olla purkeissa?

Miksi osa läpipainopakkauksista on niin vaikeita käyttää?

Ehdotan, että valitaan joukko yleises-ti käytettyjä läpipainolääkkeitä ja niiden käyttämistä testataan jossakin vanhain-kodissa 80 vuotta täyttäneillä asukkailla.

Toinen asia on pillereiden koko, pinta ja halkaiseminen. Osa tableteista on ta-vattoman pieniä (Levazyr esimerkiksi) ja lisäksi läpipainopakkauksessa. Tarvitaan

melkein suurennuslaki sitä käsiteltäessä. Ihan liian pieni vanhuksille, ja varsinkin, jos on huononäköinen.

Erityistä hankaluutta tuottaa monien käytössä oleva Marevan, joka on pieni, pyöreä ja liukas. Ei tahdo pysyä vanhuk-sen hyppysissä.

Itse en käytä sitä, mutta äitini joutui käyttämään, ja hänen sormissaan pille-rit eivät tahtoneet pysyä, vaan sinkoili-vat pitkin pöytää ja aina siivottaessa niitä löytyi milloin mistäkin.

Joistakin tableteista määrätään puoli-kas. Keskellä on kyllä halkaisuviiva, mut-ta ei pilleri aina halkea sen mukaan, vaan tuloksena on kaksi erikokoista osaa.

Jotkin pillerit vaativat jopa sormivoi-mia niiden halkaisemiseksi. Jos tämä on yleistä jonkin lääkkeen kohdalla – siis määrätä otettavaksi puolikas – niin teh-kööt lääketehtaat puolen annoksen pil-lereitä!

5PATINA 4/2015

Tukea ja apua omaisen hoitamiseen

Näin haet omaishoidon tukea1. Tukeahaetaanhoidettavankotikunnasta.Ensinotetaanyh-

teyttäkunnansosiaalitoimeen.Kunnastapyydetäänomais-hoidontuenhakemuspaperitjakunnanomaishoidontuenlinjaukset.

2. Onhyvätutustuahakemuspapereihinjoennakkoonjahankkiahakemukseentarvittavatliitteet,kutenlääkärinlausuntohoidettavantilanteesta.Myöshoidettavankans-sakannattaakeskustellaerivaihtoehdoista,jossevainonmahdollista.Täytetythakemuspaperitlähetetäänkuntaan.

3. Omaishoitotilanteenarvioimiseksisovitaankotikäyntiaika.4. Kotikäynnilläkäydäänläpihoidettavanpalveluntarveja

omaishoidontuenmyöntämisedellytykset.

5. Kunnanedustajankanssalaaditaanyksilöllinenhoito-japalvelusuunnitelma,jossakerrotaan,millaistaapuaarkeentarvitaan.Etukäteenonhyvämiettiä,mitäpalvelun,tuen,ohjauksentaitiedontarpeitaomaishoitoperheelläon.

6. Viranhaltijatekeepäätöksen.Jospäätösonmyönteinen,kuntaehdottaaomaishoitosopimusta,jonkaliitteeksitu-leehoito-japalvelusuunnitelma.Jospäätösonkielteinen,siihenvoihakeamuutostapäätöksessäolevanohjeenmu-kaan.

7. Hoitopalkkionmaksujapalvelujentoteuttaminenalkaa.Jostuntuu,ettäkokonaisuuseiolekohdallaan,kunnankanssavoineuvotellatilanteesta.Sopimuksenvoimyösirtisanoa.

FaktaValtakunnallinenomaishoidonneuvontapuhelin0207806599ma–toklo9–15.www.omaishoitajat.fi

Suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Omaishoito säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja.

MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN JA

MARJA TUOMI

OMAISHOITAJA ON henkilö, joka pi-tää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairau-desta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.

Omaishoitotilanteet ja tuen tar-peet vaihtelevat. Myös omaishoidon tuen tulisi olla räätälöityä. Vastuu läheisen hoidosta ja huolenpidos-ta voi lisääntyä pikkuhiljaa tai tulla eteen yllättäen.

Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, joista vain noin 43 000 on tehnyt omaishoitosopi-muksen kunnan kanssa. Kaikilla omaishoitajilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa tai halua hakea tukea.

Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoi-dettavalle annettavista palveluis-ta sekä omaishoitajalle myönnettä-västä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.

Verollisen hoitopalkkion vähim-mäismäärä vuonna 2015 on 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollises-ti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähin-tään 769,33 euroa kuukaudessa.

Sitovaa ja raskasta hoitotyötä te-kevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuu-kaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle sovel-tuva sijaishoito. Hoitomaksua si-

Palvelut tarpeen mukaanOmaishoidon kannalta on tärkeää, et-tä palveluntarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, lähei-sensä tai edunvalvojan kanssa.

Mikäli kysymys on iäkkäiden hen-kilöiden omaishoitotilanteesta, tilan-netta on tarkasteltava molempien, se-kä hoidettavan että omaishoitajan nä-kökulmasta.

Palveluntarpeiden selvittämi-sen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky ja selvitettävä, miltä osin hän pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista ja missä asioissa hän tarvitsee apua.

Palveluntarpeen selvittämisen pohjalta laaditaan palvelusuunnitel-ma.

Laissa säädetään, että kunnan on tarvittaessa nimettävä iäkkäälle hen-kilölle vastuutyöntekijä.

jaishoidosta saa periä hoidettaval-ta enintään 11,30 euroa vuorokau-dessa.

Tukeen liittyy myös tapatur-mavakuutus ja pääsääntöises-ti omaishoitajan eläketurva. Sopi-mukset solmitaan yleensä toistai-seksi voimassa oleviksi.

Omaishoito ja vanhuspalvelulakiVanhuspalvelulailla on omaishoi-dossa suuri merkitys, koska suu-ri osa omaishoitajista ja hoidetta-vista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin.

Omaishoito on iäkkään henki-lön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat te-kevät suuria säästöjä sosiaali- ja ter-veyskuluissaan. Omaishoidon säi-lyminen edellyttää kunnilta selke-

ää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen.

Laki ikääntyneen väestön toimin-takyvyn tukemisesta sekä iäkkäi-den sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestettävä iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikea-aikai-sia sosiaali- ja terveyspalveluja.

PATINA 4/20156

Toisen kodissa kuin kotonaanMaailmalla on tarjolla paljon lyhytaikaista majoitusta uusien palvelujen, kuten Airbnb:n kaut-ta. Helsinkiläinen Leila Simonen vuokraa palvelun kautta omaa kotiaan ja on hyödyntänyt sitä myös useilla reissuillaan.

• Kodinvaihdossa kaksi eri mais-sa asuvaa perhettä sopii vaih-tavansa asuntoja tietyksi aikaa. Raha ei liiku tässä majoitusta-vassa.

• Sohvasurffaus poikkeaa Airbnb:stä siinä, että se on ma-joittujalle ilmaista. Tarkoituk-sena on usein myös paikallisiin tutustuminen.

VEERA SALOHEIMO

HILJATTAIN ELÄKÖITYNYT Leila Simo-nen on kautta aikain matkustanut paljon. Hän toimi työurallaan ensin tutkijana, kunnes vaihtoi vapaaseen yrittäjän, kir-jailijan ja kouluttajan elämään. Kaiken-laiset majoitukset hostelleista ja bunga-loweista viiden tähden hotelleihin ovat tulleet tutuiksi.

Airbnb-palvelun kautta voi majoittua ympäri maailmaa paikallisten koteihin. Vuokrata voi kokonaisen huoneiston tai osan siitä.

Ensimmäistä kertaa Simonen tutus-tui Airbnb:hen puolitoista vuotta sit-ten matkustaessaan Argentiinaan Bue-nos Airesiin. Tangoharrastaja ystävineen tarvitsi tanssikoulujen läheltä majoitus-ta, ja uusi verkkopalvelu tarjosi sitä edul-lisesti juuri oikeista kaupunginosista.

– Airbnb:n kautta saa persoonallista, omaperäistä majoitusta. Palvelun kaut-

palvelun ilmoitusta varten.– Otan vieraita silloin, kun olen itse

matkoilla tai pääsen majoittumaan lä-heisteni luokse. Majoittajana toimimi-nen sitoo jonkin verran, sillä minun täy-tyy olla luovuttamassa avain ja näyttä-mässä muun muassa miten kodinkoneet toimivat. Saan tarvittaessa naapurilta-ni apua.

Helsingin Arabianrannassa sijaitse-vassa asunnossa odotetaan jo viidensiä vieraita ja useita kyselyjä ja varauksia on pitkälle syksyyn.

– Asuntoni sauna on hyvä myynti-valtti, sillä monet ulkomaalaiset halua-vat kokeilla saunomista.

Vieraaksi vain luotettavan tuntuisia ihmisiäSimonen kehuu AirBnb-sivuston help-pokäyttöisyyttä ja turvallisuutta.

– Yhteydenpito majoittajiin ja vierai-siin on helppoa. En hyväksy epämääräi-

– Airbnb on vapautta, tältä tuntui Rodos Cityn satamassa, kertoo Leila Simonen.

le. Hotellit on jo nähty. Tykkään tutus-tua paikallisiin ja heidän tapaansa asua ja olla.

Sittemmin Simonen on hyödyntänyt Airbnb:n tarjontaa lähtiessään Kreik-kaan ja Hollantiin sekä Kanarian saarille patikointireissuille.

Majoittajana toimiminen vie aikaaJonkin verran harkinta-aikaa vaadittiin, ennen kuin Simonen päätti laittaa myös oman omistusasuntonsa vuokralle.

– Pohdin, mikä olisi pahinta, mitä voi-si tapahtua. No, rakkaat ja hienot verho-ni voisivat mennä pilalle, mutta ne voi ai-na korvata.

Aluksi hän tyhjensi kaappinsa tur-hista tavaroista, jotta vieraiden tavaroil-le olisi tilaa. Hän siivosi perusteellises-ti, kaunisti sisustusta ja vei arvoesineet pois. Paikalla kävi Airbnb:n ammattiva-lokuvaaja ottamassa valokuvat verkko-

ta majoittuminen on myös edullista ja asunnoissa on keittiö ja muut mukavuu-det, jotka ovat hyödyllisiä matkustajal-

MATKAILU

7PATINA 4/2015

Kämppiksenä munkki ja kielikylpy Lyonissa

Menestynyt palvelu koettelee säätelyn rajoja• Kotimajoituspalvelut, kuten Air bnb

ovat osa maailmalla yleistyvää jaka-mistalouden mallia. Jakamistalou-dessa hyödykkeiden vuokraaminen, lainaaminen ja jakaminen ovat kes-kiössä. Helppokäyttöiset verkkopal-velut tuovat hyödykkeiden jakajat ja tarvitsijat yhteen.

• Airbnb perustettiin vuonna 2008 ja on sen jälkeen levinnyt kenties me-nestyneimmäksi jakamistalouden alustaksi.

• Suomessa majoittajan tulee ilmoittaa verottajalle saamansa vuokratulot ja maksaa niistä pääomatuloveroa. Jos vuokratulot ylittävät 8500 euroa vuodessa, majoittaja on velvollinen maksamaan myös arvonlisäveroa.

• Suomessa on ollut tapauksia, joissa taloyhtiössä naapurit ovat häiriinty-neet usein vaihtuvista vuokralaisista ja heidän aiheuttamastaan melusta ja muista häiriöistä. Taloyhtiö voisi kieltää lyhytaikaisen majoituksen yh-tiöjärjestyksen muuttamisella, mutta se vaatisi kaikkien osakkaiden hyväk-synnän.

• Vuokranantaja ei voi kieltää vuokra-laistaan alivuokraamasta osaa huo-neistosta edes vuokrasopimuksen perusteella. Alivuokraus tarkoittaa sitä, että enintään puolet huoneistos-ta vuokrataan toiselle.

• Asunnon jälleenvuokraus on aina kielletty, ellei vuokranantaja ole an-tanut siihen erikseen lupaa. Jälleen-vuokraus tarkoittaa koko huoneiston vuokraamista alkuperäiseltä vuokra-laiselta eteenpäin.

• Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ma-ra ry on arvostellut Airbnb:n kaltaisia kotimajoituspalveluita alansa yritys-ten kilpailukyvyn heikentämisestä. Se teki viime vuonna lainsäädäntö-aloitteen, jossa se vaati esimerkiksi matkailualan sääntelyn purkua tai ly-hytaikaisen majoituksen kieltoa Suo-messa.

• Airbnb muistuttaa käyttöehdoissaan, että käyttäjien on perehdyttävä pai-kallisiin lakeihin. Jotkut kaupungit kieltävät tai rajoittavat lyhytaikaista majoitusta. Joissakin kaupungeissa siihen tarvitaan myös lupa tai rekis-teröinti, ja sääntöjen rikkomisesta voi seurata sanktio. Käyttöehtojen mu-kaan majoittajien täytyy itse myös huolehtia asiaankuuluvista veroista.

• Airbnb:llä on ympäri maailmaa yli 1,5 miljoonaa kohdetta yli 190 maassa. Esimerkiksi Espanjassa kotimajoi-tuspalvelujen kautta on saatavilla jo enemmän nukkumapaikkoja kuin ho-telleissa.

• Kotimajoitusta on arvosteltu siitä, et-tä ammattimaiset sijoittajat vuokraa-vat samanaikaisesti useita asuntoja eli käytännössä pitävät laittomia ho-telleja. Tämä myös karkottaa pysyviä asukkaita kaupunkien keskustoista.

seltä vaikuttavia profiileja. Valitsen sellaisia vieraita, jotka ovat tunnis-tautuneet palveluun henkilötodis-tuksen avulla tai saaneet positiivi-

SAIN ENSIKOSKETUKSENI Airbnb:hen syksyllä 2013, kun matkustimme Roomaan ystäväni kanssa pitkää vii-konloppua viettämään. Selai-limme verkossa kaupungin majoitustarjontaa, ja huoneet vaikuttivat edullisilta.

Valitsemamme huoneiston emäntä oli yhdysvaltalais-syntyinen keski-ikäinen nai-nen. Olikin kätevää, että hän puhui hyvää englantia. Li-

säksi asunnossa oli buddha-laistemppeli, joten siellä asui buddhalaismunkki.

Ystäväni kanssa meil-lä oli oma tilava makuuhuo-ne ja yksityinen kylpyhuo-ne. Kaikki oli siistiä ja nättiä. Huoneen ovea tosin ei saanut kunnolla kiinni, mutta se ei haitannut mitään.

Kiersimme kaupungilla paljon – taidemuseosta löy-tyi Romulus ja Remus -patsas

ja kirkossa osuimme keskel-le häitä. Eräänä iltana emän-tämme kutsui meidät yhtei-seen illanviettoon muiden vieraidensa kanssa, mutta meillä oli omia suunnitelmia ystävieni kanssa.

Yksin matkaava sai seuraa ja neuvojaToinen kokemukseni Airbnb:stä on viime kevääl-tä. Matkustin yksin Ranskan herkkusuiden pääkaupun-kiin Lyoniin. Erityinen ta-voitteeni oli päästä treenaa-maan ranskan kielen taitoani.

Valitsin erään pariskunnan ilmoittaman huoneen lähel-tä päärautatieasemaa. Hei-dän ilmoituksensa Airbnb:ssa oli huolella laadittu, houkut-televa ja sisälsi paljon infor-maatiota. Ilmoitus oli palve-lussa sekä englanniksi että ranskaksi.

Olin iloinen, kun sain hoi-taa kaiken yhteydenpidon pariskunnan kanssa ranskak-si. Vaikka kielitaitoni on ai-ka vaatimaton, he eivät edes

yrittäneet puhua sanaakaan englantia missään välissä.

Huoneeni osoittautui las-tenhuoneeksi, joka on suu-rimman osan ajasta tyhjil-lään. Se kuului pariskun-nan miehen lapselle, joka on enimmäkseen miehen ex-puolisolla.

Muutaman päivän vierai-luni aikana pariskunta kyseli kuulumisiani ja antoi neuvo-ja siitä, missä kannattaisi käy-dä ja miten käytännön asiat toimivat.

Sänky oli todella hyvä ja huone oli hyvästä sijainnis-taan huolimatta hiljainen, jo-ten nukuin oikeastaan pa-remmin kuin kotona!

Pieni miinus tälle majoi-tukselle tuli pariskunnan kis-sasta: mokoma riiviö hyppi jatkuvasti syliini syödessäni aamiaista yksin ja pyrki muu-tenkin ruokieni kimppuun niiden ollessa esillä. Onneksi tottuneena kissanomistajana kannoin sen muitta mutkitta toiseen huoneeseen ja lukit-sin sinne.

sia palautteita muilta majoittajilta. – Minun ei ole pakko hyväksyä

kenenkään yhteydenottoa, ja halu-tessani voin sulkea kalenterini. Pal-

velu myös varmistaa sen, että saan ra-hani, eikä minun tarvitse periä nii-tä itse vierailtani. Vieraitteni luotto-kortilta varataan takuumaksu siltä va-ralta, jos he rikkovat jotakin kotonani. Lisäksi sivusto ehdottaa korkean se-songin hintoja.

Simonen on iloinen siitä, että näin matkustaessaan hänen rahansa eivät mene kansainvälisille pörssissä olevil-le hotelliketjuille.

– Maksan ihmisille elantoa ja kas-vatan globaalia ruohonjuuritason luottamuspääomaa.

Hän huolehtii pääomatuloveron maksamisesta saamistaan vuokratu-loista. Niistä saa vähentää sähkö- ja muita kuluja, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta.

Simonen osallistui Hollannissa suu-reen marssitapahtumaan ja hyödynsi Airbnb:tä reissun majoituksissa.

Patikointitauolla Gran Canarian vuoristovaelluksella.

Tangoturisti Leila Simonen ja gaucho, argentiinalainen ratsumies Mataderossa Buenos Airesissa.

KU

VA

T L

EILA

SIM

OSE

N K

OT

IALB

UM

I

KU

VA

VEE

RA S

ALO

HEI

MO

N K

OT

IALB

UM

I

Huone jenkkinaisen ja buddhalaismun-kin luona Roomas-sa oli kauniisti sisustettu ja siisti.

MATKAILU

PATINA 4/20158

Sibeliuksen jalanjäljillä – kulttuuriretki PieliselläPohjois-Karjalan Seniorit lähtivät kesäkuun lopussa kokopäiväretkelle Jean Sibeliuksen jalanjäljille Lieksaan ja samalla retkellä tutustuimme Eva Ryynäsen ainutlaatuiseen ateljee-miljööseen Paaterissa.

KU

VA

T IR

MA

LEP

PÄN

EN

ANNA-MAIJA SORJONEN

Pohjois-Karjalan Kansallinen Senioripiiri ry

TÄMÄ VUOSI oli oiva ajankohta tälle retkelle, sillä Sibeliuksen syntymäs-tä on kulunut 150 vuotta ja Eva Ryy-näsen syntymästä 100 vuotta.

Aluksi tutustuimme opastetul-la kierroksella ateljeessa Evan puu-veistoksiin, jotka ovat isoja ja näyt-täviä.

Evan puoliso Paavo Ryynänen teki sen niin sanotun raskaimman työn eli pieni isot puupölkyt taitei-lijalle työstettäväksi. Eva ja Paavo elivät hyvin vaatimatonta elämää luonnon keskellä.

Evan veistos Seitsemän veljes-tä Paaterin tuvassa on aivan käsit-tämätön taideteos. Tällä teoksella Eva on aikoinaan päässyt Taidete-olliseen korkeakouluun Helsinkiin. Teosta tutkiessa tulee ihan väkisin mieleen, että kuka on pystynyt vielä opettamaan Evalle jotain uutta.

Aino ja Jean Sibelius tekivät hää-matkansa kesällä 1892. Matkan tar-koituksena Sibeliuksella oli myös hakea innoitusta Kalevalasta ja Kar-jalasta. Samaa reittiä Lieksan kaut-ta Vienan Karjalaan kulki myös Eli-as Lönnrot aikoinaan.

Seniorit TV-tähtinäTimitran Linnan eli Rukajärvikes-kuksen rannasta hyppäsimme suu-rikokoisiin koskiveneisiin Pielisel-le ja kävimme tutustumassa Mono-lan aittaan eli rakennukseen, jossa Aino ja Jean viettivät kuherruskuu-kauttaan.

Kuulimme veneretken aikana sel-listi Jussi Makkosen kertomuk-sia Sibeliuksesta ja me seniorit pää-

sille kuulijoille konsertteja Suomes-sa ja ulkomailla.

Koskiveneretken jälkeen retkem-me huipentui illalliskonserttiin Break Sokos Hotelli Kolin ravinto-laan, josta avautuvat upeat näköalat yli Pielisen. Konsertissa esiintyivät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.

Kuulimme Sibeliuksen häämat-

Eva Ryynänen pyrki veistok-sellaan Seitse-män Veljestä Taideteolliseen korkeakouluun.

simme TV1:n uutislähetyksen ku-vauksiin.

Monolan aitta on kovin huonossa kunnossa ja Makkosella on tarkoi-tus kaikilla näillä tapahtumilla ke-rätä varoja aitan kunnostukseen ja saada aitasta todellinen matkailu-kohde Lieksaan. Makkonen on ko-toisin Lieksasta ja hän on viime vuo-sina pitänyt yli kymmenille tuhan-

kalla säveltämiä teoksia, muun mu-assa En Saga eli Satu ja Drömmer.

Vähän koleasta ja sateisesta retki-päivästä huolimatta meillä retkeläi-sillä oli kotimatkalla lämmin ja an-toisa tunnelma siitä, kuinka upea taiteilija on aikoinaan säveltänyt meidän maisemissamme.

Nuohooja pääsee ateljeen katolle näitä Eva Ryynä-sen veistämiä ti-kaportaita pitkin.

Koko ohjelmisto ja esitysajat www.lahdenkaupunginteatteri.fi / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lippu.fi

Blomqvist – Helminen - PuurtinenMYrsKYLUODON MAIJA

Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudestaENSI-ILTA 5.9.2015

Alexandre DumasKOLME MUSKETTISOTURIARomanttinen ja vauhdikas seikkailuklassikko

ENSI-ILTA 26.9.2015

Tove Jansson - Pipsa LonkaKAKSI NAISTA JA MERI

Kymmenen novellia työstä ja rakkaudestaArvostelumenestys ohjelmistossa vielä 6 kertaa!

9PATINA 4/2015

Monien mahdollisuuksien Pohjois-KyprosMassaturismilta toistaiseksi säästyneellä Pohjois-Kyproksella nautit seesteisestä Välimeren saaritunnelmasta höystettynä mielenkiintoisella kulttuurilla ja upealla luonnolla.

PRISKA AUTIO

POHJOIS-KYPROS HURMAA ainutlaatui-sella kulttuurihistoriallaan ja on tilastol-lisesti yksi nykypäivän turvallisimmis-ta lomakohteista. Ilmapiiri on rento ja ystävällinen, ilman Välimeren kohteille tyypillistä tyrkyttämistä. Kohde on eri-tyisesti vanhempien matkustajien suo-siossa.

Mielenkiintoisia kaupunkejaPohjois-Kyproksen kaupungit ovat täyn-nä kulttuurinähtävyyksiä, kun taas syr-jäisemmillä seuduilla korostuu alueen puhdas luonto. Rannikkokaupungeissa on nähtävillä vanhempaa historiaa, pää-kaupungin tarjotessa nähtävää lähihis-toriasta.

Kyrenian kaupunki sijaitsee Väli-meren ja Besparmakin vuoriston välis-sä luoden mielettömät maisemat joka suuntaan.

Besparmakin vuoristo on täynnä eri-laisia linnoja, tunnetuimpana niistä Py-hän Hilarionin linna, jonka on sanot-tu olleen esikuvana Walt Disneyn prin-sessalinnojen linnoille. Kyrenian viehät-tävästä vanhasta satamasta löydät myös linnan haaksirikkomuseoineen.

Famagustassa näet Salamiksen raunio-kaupungin, kau-niit mosaiikit

sekä amfiteatterin. Voit vierailla mos-

keijassa ja nähdä kuuluisan vastarinta-kirjailijan vankilan.

Tutustu myös aavekaupunki Varos-haan, joka oli Kyproksen suosituimpia matkailukohteita, mutta on raunioitunut sen jälkeen, kun se evakuoitiin 1970-lu-vulla.

Nikosiassa pääset ihastelemaan käsi-työläisten ateljeiksi muutettua vanhaa majataloa sekä Selimin moskeijaa, jota pidetään yhtenä Kyproksen hienoimpa-na pyhäkkönä. Halutessasi voit vierailla saaren eteläpuolella – rajan ylitystä var-ten tarvitset vain passin ja ylitys sujuu hetkessä.

Paikallista elämääJos kaipaat jotain erilaista lomaasi, voit lähteä päiväksi tai vaikka koko viikoksi seikkailulle paikalliseen elämään. Oma-varaiset kylät hankkivat vain välttämät-tömimmät tarvikkeet kaupungista – lei-vät, öljyt, juustot, jogurtit ja muut herkut loihditaan oman kylän tuotteista ja kai-kessa suositaan oman kylän palveluita.

Monelle jää paikallisista parhaiten mieleen kiireetön asenne elämään. Poh-

jois-Kyp-roksella on

oivallettu hetkessä elä-misen taito ja se tarttuu herkästi myös

vierailijaan.Kohteen ruokakulttuurin juuret

ovat Turkin ja Kreikan lisäksi lukuisis-sa muissa maissa. Perinteisen paikalli-sen aterian perustana toimii meze, jo-ka koostuu pienistä kylmistä ja kuumista annoksista. Pääruoan jälkeen on tapana nauttia vahvaa turkkilaista kahvia.

Oiva kohde aktiivilomalleKyrenian kaupungin kiertää vaivatta kä-vellen, hotellien tarjotessa rentouttavia hetkiä uima-altaalla. Keskustassa ei ole villiä yöelämää, vaan suuri osa lomaili-joista nauttii mieluummin tunnelmalli-sesta illallisesta esimerkiksi satama-alu-eella.

Hotellien järjestämät kyproslaiset il-lat sekä muut yhteisölliset tapahtumat ovat suosittuja seniorimatkustajien kes-kuudessa.

Kohteessa on turvallista liikkua yk-sin ja normaali lomapukeutuminen sopii hyvin. Moskeijoissa on naisten toki pei-tettävä hartiat, hiukset ja polvet.

Pohjois-Kyproksen vuoristossa on upeita patikointireittejä ja huonojalkai-set voivat tutustua vuoristoon esimer-kiksi jeeppisafarilla tai ratsastaen. Sata-mista lähtee myös lukuisia veneretkiä päivittäin.

Golfareiden kannattaa suunnata Kori-neum Golfiin, joka on kasvanut kolmen miehen unelmasta yhdeksi Välimeren suosituimmista golfkohteista. Kentäl-lä on suomalaisia juuria, sillä yksi alku-peräisidean isistä on vuorineuvos Kau-ko Rastas.

Upea luonto ja lokoisat lomakelitPohjois-Kypros hemmottelee matkai-lijaa yli 300 aurinkoisella päivällä vuo-dessa. Miellyttävin ajankohta matkus-taa kohteeseen on maalis-toukokuu sekä syys-marraskuu, jolloin säät ovat suoma-laiselle mukavan kesäiset.

Kohteessa panostetaan monin pai-koin ympäristöystävällisyyteen ja erityi-sesti syrjäisemmillä seuduilla hyödynne-tään luonnon omia antimia jokapäiväi-sessä elämässä. Kohteessa elää myös pal-jon erilaisia suojeltuja eläimiä.

Loppukesästä voit seurata esimerkik-si pienten merikilpikonnien kuoriutu-mista ja keväisin nautit endeemisten or-kideoiden kukkaloistosta.

Pohjois-Kypros on tunnettu myös Karpazin alueella elävistä villiaaseis-taan, jotka vapautettiin luontoon, kun maatalouden avuksi tulivat koneet.

Kuinka kohteeseen?Pohjois-Kyprokselle pääsee lentäen ja kaikki lennot pysähtyvät Turkissa. Ma-joitusta kohteesta löytyy monipuolisesti ja voit halutessasi tehdä muutaman päi-vän pysähdyksen Istanbulissa meno- tai paluumatkalla.

Kohteessa on helppoa kulkea julkisil-la kulkuneuvoilla. Suurimpien kaupun-kien välillä vuoroja kulkee hyvin ja liput ovat edullisia. Välimatkat saarella ovat lyhyitä ja vuokra-auto on hyvä vaihtoeh-to, jos haluat tutustua kohteeseen kau-punkien ulkopuolella.

Rannikolla sijaitseva Famagusta on merkittävä museokaupunki.

Karpazissa elää luontoon vapautet-tuja villiaaseja.

PATINA 4/201510 MATKAILU

Historiaa ja kartanokulttuuria espoolaisten Viron-matkallaEspoon kansalliset seniorit tekivät matkan Viroon toukokuussa. Kierroksen varrella tutuiksi tulivat muun muassa Lahemaan kansallispuisto sekä Narvan ja Rakveren kaupungit.

KU

VA

T T

UU

LA J

A S

VA

NT

E N

ORD

STRÖ

M

TUULA JA SVANTE NORDSTRÖM

Espoon kansalliset seniorit ry

MATKAAN LÄHDETTIIN Länsisatamasta Finlandia-laivalla. Tallinnassa hyppäsim-me linja-auton kyytiin.

Matkalla kohti Lahemaan kansallis-puistoa ajoimme Lasnamäen asumalä-hiön läpi ja ostoskeskusryppään jälkeen olimmekin maaseudulla.

Saavuttuamme Viron vanhimman ja suurimman kansallispuiston alueel-le muuttui maisema metsäiseksi. Puis-ton pinta-ala on yli 70 000 hehtaaria, to-sin kolmasosa on merta. Puisto on suosit-tu luonto- ja retkikohde.

Käsmun merikapteenikylässä tutus-tuimme mielenkiintoiseen merimuse-oon. Ihastelimme upeata merellistä ym-päristöä ja täydessä kukassa olevia krii-kunapuita. Kylässä on merikapteenikou-lu, virolaisten kesämökkejä ja leirikeskus.

Täysin kunnostettu barokkikartanoPääkohteemme kansallispuiston keskus eli Palmsen kartano herätti ihastusta se-kä ulkoasultaan että sisätiloiltaan. Barok-kityylinen kartano upeine puistoineen ja puutarhoineen on Viron ensimmäinen

täysin kunnostettu kartanokokonaisuus. Nautimme erinomaisen lounaan vanhas-sa viinanpolttimossa.

Matkalla kohti Narvaa oli ohjelmassa Purtsen Vasallilinnoitus. Jykevä, paksu-seinäinen minilinnaa muistuttava raken-nus oli erikoinen ilmestys. Huonompijal-kaiset pääsivät sisään keittiön kautta.

Nuori vuokraisäntä kertoi linnoituk-sen historiasta ja esitteli itse linnoitus-ta. Vielä 1950-luvulla siitä on ollut jäljel-lä vain rauniot. Kunnostustyöt aloitet-tiin 1980 ja saatiin valmiiksi kymmenen vuotta myöhemmin. Nyt se toimii erilais-ten tilaisuuksien pitopaikkana. Alaker-rassa on kahvila.

Päivän viimeinen kohde oli Narva-Joen suun kaupunki. Nopeimmat ehtivät hyödyntää kylpylän palveluita ennen ho-tellilla nautittua illallista.

Narvassa näkyy neuvostovaikutusToisena matkapäivänä ohjelmassa oli Narva, tanskalaisten 1200-luvulla pe-rustama barokkikaupunki. Sodassa täy-sin tuhoutunut kaupunki on rakennettu neuvostoaikana uuteen uskoon. Neuvos-tovaikutus näkyy yhä rakennuskannassa ja venäjänkielisten enemmistöstä.

Mielenkiintoinen paikka oli Narva-joen ylittävä silta, joka yhdistää Viron ja Venäjän. Hermannin linnoitus Viron puolella katsoo kohti Venäjän puolella kohoavaa korkeiden muurien ympäröi-vää Iivananlinnaa.

Kävimme Narvan collegessa, joka on Tarton yliopiston alueellinen tiedekun-ta ja antaa pääasiassa venäjänkielen ope-tusta. Pääsimme katsomaan myös Nar-van kaupungista taidokkaasti tehtyä pie-noismallia.

Ennen vierailua Pühtitsan ortodok-siseen luostariin pistäydyimme vielä Astrin ostoskeskuksessa. Luostari on ai-noa Virossa toimiva nunnaluostari. Kau-nista luostarikirkkoa ympäröi hyvin hoi-dettu puutarha. Pois lähtiessä bussien parkkipaikalla kävi kuhina, kun matka-laiset kilvan ostivat paikalliselta mum-molta hunajaa kotiin vietäväksi.

Avinurmen käsityökeskuksessa meil-le oli katettu herkullinen lounaspöytä ja varattu aikaa ostoksille. Ostettavaa riitti, tarjolla oli kudonnaisia ja upeita puuesi-neitä. Matka jatkui, pysähdyimme Muu-gan kartanoalueella. Iso toistaiseksi en-tisöimätön kartano toimii alakouluna. Kartanosta näkee, että sillä on ollut lois-topäivänsä.

Sumopainijan vierainaIllallinen oli varattu erikoisessa paikas-sa, Baruto Puhkemajassa. Mielenkiin-toinen isäntä Baruto, oikealta nimeltään Kaido Höövelson on tunnettu sumopai-nija. Hän on ollut 11 vuotta Japanissa ja menestynyt erinomaisesti.

Hän on rakennuttamassa lomakylää ja ensimmäiset rakennukset odottavat kävijöitä. Saimme hyvän palvelun, erin-omaisen illallisen, kuuntelimme isän-nän tarinointia ja nautimme paikallisten nuorten musiikkihetkestä.

Sitten olikin aika suunnata kohti Rak-vereä ja Aqva Hotel & Spa -kylpylähotel-lia. Vesipuisto ja saunakeskus houkut-tivat.

Viimeisenä matkapäivänä pääosassa oli Rakvere. Puolelta päivin siirryimme Rakveren linnaan, josta on oikeastaan jäljellä vain rauniot.

Opastetun kierroksen aikana näimme muun muassa kidutuskammion ja eri-koisen ruudin säilytyspaikan. Oli muka-va myös seurata paikallisten koululais-ten turnajaisia. Helsinkiin palasimme jälleen Tallinnan kautta.

Kauppa kävi Avinurmen käsityökeskuksessa.

Matkalla nähtiin myös Kuremäen luostari.

Seniorit aterioivat sumopainija Kaido Höövelsonin vieraina ja kuulivat mielenkiintoisia tarinoita.

11PATINA 4/2015 MATKAILU

Balkan tarjosi voimakkaita elämyksiä

KU

VA

T: L

EEN

A H

ÄM

ET-A

HT

ILEENA HÄMET-AHTI

Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry

MATKAMME ALKOI Bosnia-Hertsego-vinan pääkaupungista, 1400-luvulla perustetusta Sarajevosta, jossa he-ti hotellimme välittömässä läheisyy-dessä saatoimme tutustua vanhim-piin osiin. Suurin osa merkittävistä ottomaanivallasta kertovista raken-nuksista on 1500-luvulta, jolloin Sa-rajevosta tuli Istanbulin jälkeen Bal-kanin tärkein kaupunki.

Vanhan kaupunki, Bascaršija moskeijoineen, katedraaleineen ja basaareineen liittyy saumattomas-ti Itävalta-Unkarin 1878 alkaneella valtakaudella rakennettuun komei-den rakennusten vallitsemaan, sil-loin moderniksi sähköineen ja rai-tiovaunulinjoineen muuttuneeseen Sarajevoon.

Monien mieleen Sarajevo tuo kolme tapahtumaa: ensimmäiseen maailman sotaan johtaneet lauka-ukset, vuoden 1984 talviolympialai-set ja pitkän piirityksen 1992–1995.

Kävimme Latinalaisella sillal-la, jossa Itävalta-Unkarin kruunun-perijä, arkkiherttua Franz Ferdi-nand ja hänen puolisonsa ammut-tiin 1914, vuoden 1984 talviolympia-laisten alppilajien tapahtumapaikal-la Bjelašnica-vuoren rinteellä ja Elä-män tunneli -museossa, joka kertoi Bosnian sodan aikaisesta kauhistut-tavasta serbisotilaiden piirityksestä. Kaikki olivat voimakkaita mutta eri-laisia elämyksiä.

Kaikki Sarajevon julkiset raken-nukset kuten moskeijat, kirkot ja hallintorakennukset, jotka silloin tuhottiin, on korjattu tai rakennettu uudelleen, mutta monissa asuinta-loissa sodan jäljet näkyvät yhä.

Erikoislaatuinen valtiomuotoSodasta muistutti myös käynti Mos-tarissa, jonka kaunis, 1500-luvul-

la rakennettu silta tuhottiin sodas-sa. Kansainvälisin voimin silta on rakennettu uudelleen aivan vanhan kaltaiseksi, jopa kivetkin haettiin samasta kalkkikivilouhoksesta kuin alkuperäisessä sillassa.

Viimeisen illan ennen siirtymistä Kroatiaan vietimme Sarajevon kan-sallisessa teatteri- ja oopperatalossa Rigoletosta nauttien.

Bussimatkalla Sarajevosta Zagre-biin poikkesimme Kroatian puolel-la Plitvicen kansallispuistoon. Kä-velimme polkua loivaa myötämä-keä metsässä, ohitimme lukuisia ve-siputouksia ja saavuimme järvelle. Ylitimme sen veneellä ja nousimme puuportaita ylös. Tämä oli todella virkistävä pitkän istumisen katkais-sut vaellus.

Bosnia-Hertsegovinan valtio-muoto on erikoislaatuinen. Se ei ole täysin itsenäinen vaan kansainväli-sessä valvonnassa ja siellä on pysy-västi eurooppalaisia poliiseja ja so-tilaita.

Valtion muodostavat monimaa-kuntainen Bosnia-Herzegovinan fe-deraatio ja Bosnian serbitasavalta. Maassa elää yhdessä kolme kansal-lisuutta: islaminuskoiset bosniakit, kreikkalaiskatoliset serbit ja roo-malaiskatoliset kroaatit. Näistä jo-kaisella on ylimmässä hallinnossa 5 edustajaa, joiden on oltava päätök-sissään yksimielisiä.

Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat viras-sa. Lisäksi maassa asuu vähemmis-tönä juutalaisia ja mustalaisia, joilla on maan kansalaisuus ja passi mutta ei äänioikeutta. Tämä erikoinen val-tio synnytettiin Bosnian sodan jäl-keen Daytonin rauhansopimukses-sa 1995.

Naivismista kuuluisa KroatiaKroatia on täysin itsenäinen tasaval-ta ja sen synty ei ollut aivan yhtä ve-

rinen kuin Bosnia-Hertsegovinan. Sodan jälkiä emme sen pääkaupun-gissa Zagrebissa nähneet eikä opas-kaan juuri viimeisestä sodasta pu-hunut.

Zagrebin nähtävyyksistä mainit-takoon Trg Kralja, Tomislavin au-kiolla Kroatian ensimmäisen ku-ninkaan, Tomislavin, ratsastajapat-sas, monet kauniit puistomaiset au-kiot niitä reunustavine upeine palat-simaisine rakennuksineen, museoi-neen ja gallerioineen sekä Zagrebin ylväin nähtävyys, kaksitorninen ka-tedraali, jonka nykyinen versio on 1600-luvulta.

Yläkaupungissa, johon tutustu-minen vaatii lukuisten portaitten kävelyä, sijaitsevat Hermann Bol-len suunnittelema Pyhän Markuk-sen kirkko sekä 1200-luvun muu-rin jäänteinä Kiviportti ja Lotršcak-torni, jonka viereiseltä aukiolta nä-kyi koko Zagrebin kaupunki.

Seniorit kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Ivo (Ivan) Andric’in koti-museon edustalla Travnikissa.

Kroatia on kuuluisa naivistises-ta taiteesta. Kävimme 1950-luvul-la perustetussa naivistisen taiteen museossa, jossa on satoja maalauk-sia, piirroksia ja veistoksia eri puo-lilta maapalloa vaikuttaneilta taitei-lijoilta.

Mirogoj-hautausmaa on myös Zagrebin erikoisuus. Sekin on Her-mann Bollen suunnittelema. Sinne on haudattu eri uskontokuntiin kuu-luvia tai kuulumattomia. Muun mu-assa Kroatian tasavallan ensimmäi-nen presidentti Franjo Tudjman on saanut siellä viimeisen leposijansa.

Helsingin piirin seniorit kävivät toukokuussa Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa, jotka mo-lemmat itsenäistyivät Jugoslavian hajottua Titon kuoleman jälkeen. Majoittuneina olimme Sarajevossa ja Zagrebissa, molemmissa kolme yötä.

Kaariholvikäytävä Mirogoj-hautaus-maalla Zagrebissa.

Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat virassa.

PATINA 4/201512 MATKAILU

Hyviä ja kehnompiakin kokemuksia Aurinkorannikon talvesta Anja ja Totti Karpela viettivät viime talven Fuengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla. Costa del Solilta kertyi monenlaisia kokemuksia, Anja Karpela kirjoittaa.

ANJA KARPELA

Turun kansalliset seniorit ry

OLEMME ELÄKKEELLÄ oleva pariskun-ta. Mieheni sairastaa keuhkoahtau-maa, hän on huonokuntoinen inva-lidi. Aikoinamme matkustelimme eri puolilla maailmaa, ja se oli kivaa.

Taloyhtiössämme alkoi tuo nyky-ään niin monen riesa: putkiremp-pa. Emme oikeastaan miettineet-kään muita vaihtoehtoja kuin lähteä sitä pakoon Costa del Solille. Monet tuttavamme olivat jo viettäneet siel-lä useampiakin talvia lämpimässä ja kertoivat viihtyneensä.

Aloimme hyvissä ajoin tutkail-la netistä Aurinkorannikon asun-tovaihtoehtoja – niitä riittää. Meitä rohkaistiin varaamaan asunto val-miiksi. Mitä aikaisemmin, sitä pa-remman saisimme.

Välillä hiukan turhauduin. Es-panjalaiset toimistot eivät yleensä vastanneet mitään englanninkieli-seen kyselyyn. Suomalaisista useim-mat vastasivat, ainakin jotain.

Meillä oli kriteerinä muun muas-sa mieheni sairauden takia esteettö-myys, nettiyhteys, 2–3 makuuhuo-netta ja keittomahdollisuus. Eikä tietysti kauhean kallis.

Hintahaarukkaa jouduimme hi-naamaan ylöspäin aiemmin ajatte-lemastamme 500–600 eurosta kuu-

kaudessa. Valitsimme lopulta yh-den, joka tuntui sopivalta. Se sijait-si hyvällä paikalla Fuengirolan kes-kustassa ja sinne luvattiin hankkia meille wifi.

Kylmin talvi kymmeniin vuosiinTammikuun puolessa välissä sitten menimme vuokravälittäjän kans-sa varaamaamme asuntoon. Miehe-ni ei päässyt ulko-ovesta sisäpuo-lelle. Siinä oli viisi korkeaa rappusta heti oven jälkeen. Välittäjä oli todel-la nolo ja lupasi huomiseksi hoitaa meille paremman asunnon.

Seuraavana päivänä saimme toi-sen majapaikan. Se oli kolmen ma-kuuhuoneen huoneisto mukavan tuntuisessa talossa aivan Centro Finlandian lähellä. Sijainti oli hyvä, joka paikkaan lyhyt matka. Asunnon pikku virheellisyydet (esimerkik-si kylppäristä putoilevat seinälaatat) hoidettiin espanjalaisittain mañana. Myös tuo niin välttämätön nettiyh-teys asennettiin.

Talvi 2015 oli Costalla kylmin moneen kymmeneen vuoteen. Asunnossamme oli lämmityksenä vain kolme pientä irtopatteria, ei-vätkä ne pystyneet taistelemaan ul-koa ohuitten seinien läpi puhaltavaa jäätävää viimaa vastaan.

Totti Karpela on tehnyt uran valtion leivissä. – Naantalin poliisimestarina otin ensin rosvot kiinni, sitten syyttä-jänä syytin ja lopuksi Kakolan van-kilanjohtajana pidin heidät säilössä. Vapaa-aikanaan hän on kirjoittanut dekkareita ja muitakin kirjoja ja kirjoit-taa vieläkin, mikäli voimat riittävät.

Vakuutukset hyvä olla kunnossaMieheni sairastui keuhkokuumee-seen ja joutui paikalliseen sairaa-laan viikoksi. Oli hyvä, että olim-me jo kauan sitten ottaneet jatku-van matkavakuutuksen. Xanith-yk-sityissairaalassa oli suomenkieli-nen tulkki.

Aluksi olimme hiukan huolis-samme, riittäisikö vähäinen espan-jankielen taitomme eteen tulevissa asioissa, mutta ei huolta, siellä tulee melko hyvin toimeen ihan Turun murteellakin.

Terveydenhoito sinänsä ei ol-lut ongelma. Xanithilla on klinikka Fuengirolassa ja siellä me esimer-kiksi kävimme säännöllisesti otta-massa verikokeita. Siellä saa palve-lua suomen kielellä. Monessa aptee-kissakin oli suomea osaava farma-seutti tai joku osasi englantia.

Fuengirola on liikuntaesteiselle-kin mukava kaupunki. Siellä pääsee todella vaivattomasti kulkemaan pyörätuolilla ja maasto on suures-sa osassa kaupunkia melko tasaista. Ruokapaikkoja löytää jokaiseen ma-kuun, samoin kaikenlaisia liikkeitä. Centro Finlandiassa on jopa sauna.

Taskuvarkaat riesanaOmaisuuttaan kannattaa todella pi-tää silmällä joka hetki. Fuengirolas-sa on tiistaisin ja lauantaisin mark-kinat Feria-alueella. Ne ovat mie-lenkiintoisia tapahtumia ja tuovat tiettyä rytmiä viikkoon.

Lauantaina on ”antiikkimarkki-nat”, eräänlainen kirpputori. Tiis-taisin myydään uutta tavaraa, vaat-teita, kenkiä, huopia, tyynyjä – vaik-ka mitä.

Olin katselemassa kenkiä, ja löy-sinkin kauniit. Lompakkoani en

löytänyt, sillä joku oli siirtänyt sen omaan käyttöönsä. Ainakin rahat. Rahaa on kukkarossa yleensä enem-män kuin kotimaassa, koska mel-kein kaikki maksetaan käteisellä.

Puhelimessa oli tietysti luotto-korttien kuoletuksen numero pika-valintana ja soitto riitti rauhoitta-maan mielestä ainakin sen mahdol-lisuuden, että kortteja käytettäisiin.

Yritin tehdä ilmoituksen poliisil-le. Ensin piti soittaa madridilaiseen numeroon, jossa tulkille kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Hän kai sitten lähetti käännöksen Fuengirolaan Policia Nationalelle.

Sitten piti mennä kansallisen po-liisin asemalle ja tehdä varsinainen rikosilmoitus. Yritimme pari kertaa, mutta kärsivällisyys ei vain riittänyt: odottamista ja odottamista, mitään ei tapahtunut.

Suomalaisten Los Boliches Jos vielä joskus menemme Costalle talveksi (mieheni sanoo: ei milloin-kaan!), emme varaa asuntoa etukä-teen, vaan menemme hotelliin ja paikan päällä käymme katsomassa tarjontaa.

Ainakin nyt, kun siellä on paljon vapaana erihintaisia ja kaiken ta-soisia asuntoja, ei ole vaikea löytää mieleistään. Esitteissä ne aina näyt-tävät siisteiltä ja sanotaan, että si-jainti on mitä parhain. Totuus voi olla toinen.

Alueena Fuengirolassa meitä miellytti Los Bolichesin kaupungin-osa. Se on varsinaista suomalaisalu-etta, suomea kuulee kaduilla mel-kein enemmän kuin espanjaa. Aina-kaan meitä ei yleensäkään ulkomail-la häiritse muiden heimolaistemme läsnäolo.

Vielä pikku vinkki niille, joille Costa del Sol ei ole vielä läpituttu. Kannattaa liittyä Facebookin Cos-talla mitä tahansa ja koska tahansa -ryhmään, siellä on myös Aurinko-rannikon palvelut - ja muitakin ryh-miä, jossa suomalaiset keskustelevat kokemuksistaan. Ryhmään kannat-taa liittyä jo ennen kuin matkustaa etelään ja siellä voi esittää kysymyk-siä ihan mistä tahansa aiheesta.

Anja Karpela voisi harkita Aurinkorannikon ”muuttolintuelä-mää” jatkossa-kin. Miehensä hän kuitenkin epäilee olevan toista mieltä.

13PATINA 4/2015 MATKAILU

Senioripiiri vieraili Brahenlinnan raunioilla ja kenkätehtaassaEtelä-Savon kansallisen senioripiirin kesäjuhlaa vietettiin Mikkelin Ristiinassa 1600-luvun historiaan tutustuen Brahenlinnan raunioilla. Saimme myös tutustua harvinaiseen, menesty-vään suomalaiseen kengänvalmistukseen.

KU

VA

AJA

ISM

O K

IVIS

TÖ

ISMO KIVISTÖ

Etelä-Savon kansallinen senioripiiri ry

KESÄJUHLAN JÄRJESTÄJÄNÄ toimi Ris-tiinan kansalliset seniorit puheenjohta-jansa Paula Nurmisen johdolla. Juhlan aluksi puheenvuoron käyttivät pastori Kari Rossi ja Kymen läänin maaherrana toiminut Mauri Miettinen.

Eversti evp Jouko Nousiainen ker-toili kreivi Pietari Brahen 1600-luvul-la Ristiinaan perustaman Brahenlinnan historiaa monipuolisesti.

Linnapäällikönä 40 vuotta toimineel-la Hans Bomgårdilla oli haastellinen tehtävä, kun kreivin erikoisten ohjeiden mukaan piti kokeilla kaikkea mahdollis-ta, kuten poronhoitoa ja kirsikan viljelyä.

Linnoituksen innokas puutarhuri Nii-

lo Pekanpoika joutui toteamaan, että ka-russa linnan maastossa ainoa menestyvä lajike oli piparjuuri. Niinpä tunnollinen vouti maksoi veroja omista varoistaan.

Lähettäessään verorahat Pietari Bra-helle totesi, ettei koskaan tule saamaan niitä alueeltaan. Ja pitkällä matkalla ve-rovoitkin ehtivät jo härskiintyä.

Täältä tulevat suositut lasten toppasaappaatKuomiokoski Oy:n kenkätehtaan omis-tajana ja johtajana kolmannessa polves-sa toimiva Antti Puttonen kertoi kenkä-tehtaan historian alkaneen vuonna 1928. Aluksi kosken partaalla toimivat mylly ja saha. Huopatohvelien valmistusta aloi-teltiin.

Nykyisellään tehdas työllistää Mänty-

harjun alueella parhaimmillaan noin 160 henkilöä. Kuoma-merkkiset kengät val-mistetaan nykyaikaisista miellyttävistä materiaaleista.

Tuotevalikoimaan kuuluvat talvijal-kineet, nupukkinahasta valmistetut ke-säjalkineet sekä lenkkarit. Lasten toppa-saappaat ovat saavuttaneet suuren suo-sion.

Hämmästelimme valmistuksen suur-ta ja nykyaikaista automaatioastetta. In-sinöörien ohjelmoimina hiljaiset suuret koneet tekevät pääosin työt.

Kuomiokoski Oyn teknillinen johtaja Ville Puttonen esitteli Kuoma-kenkiä ja korkean automaatiotason tehdasta.

Ristiinan kansallisten seniorien puheenjohtaja Paula Nurminen johti kesäjuhlien järjestelyt.

PATINA 4/201514 HISTORIA

Salaisuuden verho väistyy Rebekan yltäLöysin lapsuudenkotini vintiltä sahanpurujen seasta Rebekka-patsaan jäännökset. Kuka oli Rebekka? Miten se oli vintille joutunut ja miksi se oli niin huonossa kunnossa? Vain kädetön yläruumis ja maahan luotu kaihoisa katse olivat tallella.

Poissa ovat vesi-ruukku ja ihanat, kymmenen kulta-sekelin ranneren-kaat, joita Rebekka Raamatun kerto-muksen mukaan patsaassa ihailee.

MARJA-LEENA RUOSTESAARI

Salon kansalliset seniorit ry

VANHEMPIEN SUKULAISTEN haastat-telujen ja suomalaiseen taidehisto-riaan tutustumisen avulla alkoi Re-bekan taru selvitä.

Kyseessä on Johannes Takasen Rebekka kaivolla -patsaan kipsijäl-jennös, joka oli yleinen suomalaisis-sa kodeissa 1930–1940-luvuilla.

Sukulaiset muistelivat, että nii-tä myytiin maaseudulla samaan ta-paan kuin kiertävät kirjakauppiaat kirjoja, tai oikeastaan tilauksia, ja kirjat ja patsaat tulivat postissa. Pat-sas oli noin 128 cm korkea ja kauniin värikäs. Myös pienempiä versioita oli liikkeellä.

Rebekka kaivolla -veistos vuodel-ta 1877 kuuluu Takasen huomatta-vimpiin teoksiin, ja hän voittikin sil-lä merkittävän palkinnon Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä seu-raavana vuonna.

Johannes Takanen syntyi Viro-lahdella 1849, opiskeli taideopintoja Tanskan kuninkaallisessa taideaka-temiassa ja muutti Roomaan 1873. Hän kuoli nuorena, vasta 35-vuoti-aana Roomassa, ja sinne hänet hau-dattiinkin.

Takanen oli Suomen huomatta-vimpia kuvanveistäjiä, ja hän teki yli sata veistosta. Veistoksista liikkui Suomessa lukuisia pronssi- ja kipsi-versioita, tökeröitäkin jäljennöksiä. Rebekkaakin oli tietojen mukaan maalattuja, maalamattomia, prons-sisia ja erikokoisia.

Taiteilija teki Rebekasta nel-jä marmoriversiota, jotka myytiin Suomeen, Bergeniin ja Pietariin. Li-säksi patsaasta tehtiin vielä pronssi-nen jälkivalos. Marmoriveistos Re-bekka kuuluu muun muassa Tam-pereen taidemuseon kokoelmiin ja Ateneumin taidemuseossa on Rebe-kan kipsiversio.

Raamatullinen RebekkaRebekka kaivolla -patsaalla on raa-matullinen tausta. Tarina perustuu 1. Mooseksen kirjan lukuihin 22–24. Siinä kerrotaan, miten Aabra-ham tultuaan vanhaksi pyysi pal-velijaansa lähtemään synnyinmaa-hansa kihlaamaan pojalleen lisakil-le vaimon.

Palvelija otti kymmenen kame-lia ja kaikkinaisia kalleuksia ja lähti Mesopotamiaan. Naahorin kaupun-gissa hän pysähtyi kaupungin ulko-puolelle kaivon luo ja mietiskeli, mi-

ten hän sellaisen naisen löytäisi. Hän päätti rukoilla, että Herra

toteuttaisi hänen suunnitelmansa. Hän rukoili: “Niin tapahtukoon, et-tä se tyttö, jolle minä sanon: ’Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni’ ja jo-ka vastaa: ’Juo, ja minä juotan kame-lisikin’, on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni.”

Tuskin hän oli lakannut puhu-masta, kun siihen tuli Rebekka, jo-ka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin tytär, ja hänellä oli vesias-tia olallaan.

Tyttö oli näöltään hyvin ihana ja neitsyt. Ja tapahtui niin kuin pal-velija oli rukoillut: Rebekka tarjosi vettä hänelle ja vielä kameleillekin.

Nyt palvelija kihlasi Rebekan ja antoi hänelle kultaisen, puolen se-keliä painavan nenärenkaan ja kak-si kymmenen kultasekeliä painavaa rannerengasta.

Näitä kultaisia rannerenkaita ihailee Rebekka tässä Takasen pide-tyssä veistoksessa.

Meidän Rebekkamme Husovarnan päälläIsosiskoni muisti Rebekan hyvin ja kertoi, kuinka hänen mielestään pir-tissä Husovarnan (Husqvarna-om-pelukone) päällä seisova patsas oli todella ihana.

Siskon, joka silloin oli 8-vuotias, tehtävänä oli pyyhkiä pölyjä äidin avuksi, ja näin hän muisteli:

– Ihailin aina Rebekan kauneutta, ja erityisesti rannerengas, jota Re-bekka ihaili, oli sievä. Ajattelin, et-tä jos pyyhin pölyt Rebakasta oikein huolellisesti, ja jos isona saan lap-sen, siitä tulee kaunis ja hyvä. (Sis-koni sai kolme poikaa…)

Pölyjen pyyhkiminen Husovar-nan kiehkuraisista metallijaloista sen sijaan oli kuulemma tuskallista. Seuraavana vuonna siskoni ja pik-kuveljeni lähtivät sotalapsina Ruot-siin. Rebekka jäi ompelukoneen päälle pirtin ikkunan pieleen.

– Kun palasin Ruotsista 12-vuo-tiaana, oli Rebekka kadonnut om-pelukoneen päältä. Löysin kauniin patsaan rikkinäisenä puohista. Ih-mettelin, mitä oli tapahtunut. Oli-ko isoveli ollut asialla? Oliko Rebek-ka vaan kaatunut lattialle? Poissa oli ruukku. Poissa oli käsi ja ranneren-gas, ihmetteli sisko.

Seuraavaksi Rebekan torso kul-

keutui vintille perheen lasten kou-lukirjojen, vihkojen, käsitöiden, piirustusten, ja kaiken muun per-heen historiasta kertovan esineis-tön joukkoon. Sieltä sen pelastin, ja nyt rujo palanen suomalaista taidet-ta kansanomaistettuna jäljennökse-nä koristaa takkahuonettamme. Ko-titalokin on jo purettu.

Lähteet:www.kokoelmat.fng.fi, kansallisgalleria www.johannestakanenseura.fi

15PATINA 4/2015

Piirien puheenjohtajat kokoontuivat

Liisa Simovaara (vas.) Uudeltamaalta ja Leena Tiittala Helsingistä piti-vät esitelmät aiheesta Piirin järjestämä koulutus yhdistysten tukena.

Liisa Luomanen Satakunnasta, Sirkka Juva Pirkanmaalta ja Aila Harjanne Varsinais-Suomesta neuvottelivat tauolla.

Pop up -ravintola Rakkaudesta Vesijärveen oli suksee

TAPAHTUMIA

LEENA SORVALI

Lahden Kansalliset Seniorit ry

PERUSTIN RAVINTOLAN kansainvälisenä ravintolapäivänä 16.8. Mukkulan karta-non laivalaiturille. Leivoin pakastimen täyteen erilaisia piiraita, kalapyöryköitä ja muffineja.

Muutama Lahden senioreista riensi avuksi, leipoi lisää ja auttoi myyntityös-sä. Samalla he jakoivat tietoa Lahden Kansallisten Seniorien toiminnasta. Il-man heitä en olisi selvinnytkään.

Ruokailijoita viihdytti Salonkiorkes-

Sirkka Kandolin, Lea Randelin ja Marja-Leena Taavila iloitsivat ravin-tolapäivänä aurinkoisesta säästä ja hyvästä yleisömenestyksestä.

teri, joka koostuu innokkaista harrasta-jasoittajista. Heille on yhteistä musiikki ja yhdessä soittaminen.

Kaikki tarjolla olleet herkut tekivät kauppansa niin että ravintola piti sulkea tuntia ennen päättymisaikaa. Ravinto-lan tuotto lahjoitetaan Puhdas Vesijärvi -työn hyväksi.

Tule hyvälle tuulelle!Tule hyvälle tuulelle!Tule hyvälle tuulelle!

Kuntorannantie 14, Varkauswww.kuntoranta.fi

SyksynTeatteri-

lomat 1 vrkalk. 67€ hlö/2 hhaamiaismajoitus

Sis. lipun Varkauden teatteriin.

Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

MAJOITTUVA PIKKUJOULU1 vrk ...................alk. 65€Puolihoito hlö/2hhSis. pikkujoulubuffen

PERINTEINEN JOULULOMA23.-26.12.2015 tai 24.-27.12.2015

3 vrk ..............alk. 280€Puolihoito hlö/2hh

JOOGA-, VENYTTELY- JA RENTOUTUSKURSSI 21.-25.10.20154 vrk ...... alk. 259€Puolihoito hlö/2hhSis. puolihoidon ja kurssin ohjelman. Tutustu tarkempaan ohjelmaan osoitteessawww.kuntoranta.fi

NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI

OhjausAntti Majanlahti

Hella Wuolijoen

Huvinäytelmä

Esitykset 2015-2016to 19.11. e 18.30la 21.11. e-i 15.00la 28.11. 15.00su 29.11. 15.00su 3.1. 15.00su 10.1. 15.00su 17.1. 15.00su 24.1. 15.00su 31.1. 15.00su 7.2. 15.00su 14.2. 15.00su 21.2. 15.00su 28.2. 15.00su 6.3. 15.00to 10.3. 18.30su 13.3. 15.00to 17.3. 18.30su 20.3. 15.00

LIPUT: 20/18/10 eurPuh. 010 292 2422

www.nokianteatteri.fi

Juurakon Hulda

KANSALLISEN SENIORILIITON piirien puheenjohtajat kokoontuivat elo-kuun puolivälissä liiton Helsingin toimistolle neuvottelupäivään. Pai-kalla oli 14 piirin edustajat. Tilaisuu-

dessa keskusteltiin paljon toimijoi-den saatavuudesta, piirin asemas-ta ja myös tulevasta 45-vuotisjuhla-vuodesta.

PATINA 4/201516

Ministeri Helena Pesola siirtyi Kelasta sienimetsään

Ikääntyminen on iloinen asiaSuomen sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja ja yhteensovittamisongelmia, sanoo ministeri Helena Pesola. Hänen mielestään järjestelmää tulee kehittää joustavampaan suuntaan. Väestön ikääntyminen on iloinen asia, ja yksityisiä hoivapalveluja tarvitaan julkisten rinnalle.

KU

VA

T T

IMO

PO

RTH

AN

VEERA SALOHEIMO

MINISTERI HELENA Pesola jäi eläkkeelle Kansaneläkelaitoksen johtajan virastaan elokuun alussa. Lähes 26 vuotta talos-sa toivat monenlaisia kokemuksia. Kelan pestiä edelsivät jaksot kansanedustajana ja sosiaali- ja terveysministerinä.

– Eläköityminen tuntuu luontevalta

siirrolta uuteen elämänvaiheeseen. Ura-ni aikana olen voinut olla mukana raken-tamassa oikeudenmukaista ja sosiaali-sesti merkittävää elämää ihmisille. Si-tä olen vienyt eteenpäin kaikissa tehtä-vissäni.

Pesola jatkoi töitä täyteen virkaikään, 68-vuotiaaksi, vaikka mahdollisuus olisi ollut jäädä eläkkeelle aiemminkin.

– Olen nauttinut työnteosta ja se on tuntunut hyvältä.

Sosiaali- ja terveysasiat ovat olleet Pe-solan omaa alaa läpi hänen uransa, alka-en aina talouspäällikön työstä sosiaalivi-rastossa Jyväskylässä.

– Punaisena lankana urallani on vah-vasti kulkenut ihmisten auttaminen. Mi-nulla on aina ollut voimakas tahtotila sii-

tä, että kaikista pidetään huolta. Sosiaa-liturva on perälauta, joka varmistaa sen. On ollut onni tehdä työtä tämän parissa.

Kansanedustaja- ja ministeriaikojaan koko 1980-luvun ajan ja pidempäänkin Pesola muistelee kiitollisena.

– Nuo ajat olivat ainutlaatuinen ja mahtava vaikuttamisen paikka. Edus-kunta säätää lait, hallitus valmistelee ne

17PATINA 4/2015

ja Kela on mukana tekemässä toimenpi-teet lainsäädännön toimeenpanemisek-si. Kaikissa näissä olen saanut työsken-nellä, ja näin on syntynyt ympyrä, jossa kaikki vaiheet tulevat esille.

Turvaverkossa edelleen aukkojaPesola vertaa suomalaista sosiaaliturvaa verkkoon, jota on kudottu ja paikkailtu vuosien varrella.

– Sosiaaliturvassa on edelleen aukko-ja ja yhteensovittamisongelmia. Raken-teeltaan se on osin vaikeaselkoinen. Osa ihmisistä jää kiinni tähän verkkoon ja osa putoaa verkon läpi.

Hänen mielestään vuosikymmenien aikana luotua sosiaaliturvaa pitää edel-leen kehittää vastaamaan tätä päivää.

– Sosiaaliturvajärjestelmäämme tuli-si kehittää niin, että se olisi joustavampi ja tukisi oikea-aikaisesti riskeistä selviy-tymistä. Sen tulisi myös palauttaa ihmi-set paremmin ja kimmoisammin työhön, arjesta selviytymiseen, yrittämiseen ja vastuunkantamiseen. Lisäksi pidän tär-keänä, että vakuutusajattelua vahvistet-taisiin.

Pitkään kesken olleessa sote-uudis-tuksessa Pesola on tyytyväinen siihen,

toon, vaikka eletään tiukkoja aikoja. Ei pitäisi tuijottaa vain euroja ja tämän het-ken menoja, vaan inhimillisen yhteis-kunnan tukemista ja ratkaisujen koko-naiskustannuksia.

HoivavakuutuskeinovalikoimaanMonia iäkkäitä voisi kiinnostaa myös yk-sityinen hoivavakuutus. Pesola kannat-taa sen lisäämistä sosiaaliturvan keino-valikoimaan. Hoivavakuutus on olemas-sa monissa Euroopan maissa lakisäätei-senä. Se on hieman kuin sairausvakuu-tus, jossa vakuutetut maksavat vakuu-tusmaksua ja riskin toteutuessa saavat hoivaa.

– Kaikilla ikääntyvillä ei ole omaisia, jotka huolehtisivat heistä. Toisaalta mo-net olisivat valmiita maksamaan tällai-sesta vakuutuksesta.

– Luonnollisesti julkisen sektorin pi-tää huolehtia perusasioista sosiaalitur-vassa, mutta ihmisillä pitää olla monen-laisia vaihtoehtoja, joista valita.

Pesola on harmissaan siitä, että ikään-tyneiden kuntoutuksessa olisi paljon pa-rantamisen varaa. Osa kunnista on lai-minlyönyt sen.

– Työikäisten kuntoutuksesta puhu-taan paljon. Nyt olisi rohkeasti keskus-teltava myös eläkeläisten kuntoutuk-sesta. Jos esimerkiksi aivohalvauksen tai dementian saanutta iäkästä henkilöä kuntoutetaan oikea-aikaisesti ja nopeas-ti, hän selviää pitempään kotona.

Helppoa digitaalisuuttaKela on vahvasti mukana koko yhteis-kunnassa leviävässä digitalisaatiossa. Esimerkiksi viime vuonna hieman yli puolet Kelaan saapuneista hakemuksis-ta tuli sähköisesti. Jotkut iäkkäät eivät kuitenkaan halua tai koe osaavansa tart-tua uusiin laitteisiin kuten läppäreihin, tabletteihin ja älypuhelimiin.

– Tavoitteemme on muotoilla kaik-ki palvelukanavat niin helppokäyttöisik-si ja käyttäjäystävällisiksi, että ne sovel-tuvat kaiken ikäisille. Asiakkaan palve-lukokemus on vahvasti palvelun muo-toilun lähtökohta ja asiakkaat ovat asia-kasraatien ja käytettävyystutkimuksen kautta itse muotoilemassa palvelua.

Pesola muistuttaa myös, että Kelan toimistoissa on mahdollista saada opas-tusta verkkopalvelujen käyttämiseen, jotta se sujuu jatkossa omin päin on-gelmitta. Lisäksi aina on mahdollisuus myös hoitaa asioita toimistolla tai puhe-limitse.

– Puhelimen kautta voi jopa tehdä etuushakemuksia nykyään. Esimerkik-si eläkkeen hakeminen puhelimitse on mahdollista, ja siitä onkin tullut suosit-tua.

Nyt eläkeiän alettua Helena Peso-la nauttii suomalaisen syksyn antimista. Metsän siimeksessä hän kulkee marjo-ja ja sieniä poimimassa. Myös Laukaassa sijaitsevan kakkosasunnon kasvimaalla on koittanut sadonkorjuuaika.

Aivan vapaaherrattareksi Peso-la ei heittäydy. Nyt on mahdollisuus ol-la enemmän mukana puolueen toimin-nassa. Myös järjestötyö jatkuu laajal-la kentällä: Pesola on mukana muun mu-assa naisjärjestöissä ja vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.

Myös kulttuuri on hänen sydäntään lähellä. Töistä vapautuneella ajalla voi suunnata yhä useammin esimerkik-si kaupunginorkesterin konsertteihin, oopperaan ja kuvataidenäyttelyihin. Tal-vella odottavat hiihtoladut.

FAKTA Helena Pesola, 68

Syntynyt 2.7.1947 KuopiossaPuoliso vuodesta 1972 Tapio Pesola, eläkkeelläAsuinpaikka KauniainenYlioppilas 1967Yhteiskuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 1976Toimistonhoitaja, Keski-Suomen kauppakamari 1969Harjoittelija, Baijerin Yleisradio 1970PR- ja tiedotuspäällikkö sekä päätoimittaja, Keski-Suomen kauppakamari 1971–1973Toimitussihteeri, Keski-Suomen Ääni 1974–1975Vt. toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Kokoomus ry 1977Vt. talouspäällikkö, Jyväskylän kaupungin sosiaalivirasto 1978–1979Kansanedustaja (kok.) 1979–1991Valtuutettu, Kansaneläkelaitos 1983–1987Sosiaali- ja terveysministeri, Holkerin hallitus 1987–1989Johtaja, Kansaneläkelaitos 1990–2015Ministerin arvonimi 2011Useita luottamustehtäviä muun muassa maanpuolustus-, nais- ja terveysjärjes-töissäHarrastukset: Marjastus, sienestys, kasvimaan hoito, kuvataide, musiikki, murto-maahiihto

että kaikki poliittiset puolueet tunnusta-vat uudistuksen tarpeen.

– Uudistuksen keskiöön on vihdoin-kin nostettava asiakas ja valinnanvapaut-ta yksityisen ja julkisen välillä on vauh-ditettava. On uskallettava tunnustaa, et-tä tarvitsemme julkisen sektorin lisäk-si yksityisiä palveluntuottajia ja kolmatta sektoria palveluiden tuottajiksi.

Hän kehottaa päättäjiä tarttumaan Kelan kehittämään yhteisrahoitteiseen vakuutusmalliin. Mallissa yksityiset pal-veluntuottajat osallistuvat palveluiden tuottamiseen julkisten toimijoiden rin-nalla muun muassa yksityisten lääkärei-den ja hammaslääkäreiden palveluissa.

– Mallin vahvuutena on, että se paran-taisi asiakkaan valinnanvapautta ja ta-saisi alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Palveluntuottajilta vaadittaisiin enimmäishintoihin sitoutumista.

– Sosiaaliturvan tulevaisuuden haas-teet edellyttävät uudenlaista strategiaa. Uudessa hallitusohjelmassa on ihan oi-keita elementtejä tätä ajatellen.

SosiaaliturvanpiilaaksoKelan rooli on vahva sosiaaliturvan val-mistelussa. Esimerkiksi sen tutkimus-osasto tuottaa merkittävän määrän tie-toa.

– Voisi sanoa, että Kela on sosiaali-turvan Piilaakso. Esimerkiksi ministeri-öt kuuntelevat Kelaa varsin herkällä kor-valla.

Yhtenä Kelan kolmihenkisestä johto-ryhmästä Pesola muun muassa käynnisti 1990-luvun lopulla asiakasraadit, joiden avulla Kela pystyy muotoilemaan palve-lunsa asiakkaiden tarpeista lähtien. En-simmäinen asiakasraati oli eläkeläisraa-ti, ja sittemmin raateja on muodostettu useista muistakin asiakasryhmistä.

– On ensiarvoisen tärkeää, että pal-veluissa kuuluu asiakkaiden näkemys ja ääni. Tässä on menty Kelassa huimas-ti eteenpäin.

Asiakaslähtöisyys on johtoajatuksena myös Kelan ensi vuoden alussa voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa.

– Toimintoja järjestellään palvele-maan asiakkaiden tarpeita mahdollisim-man hyvin. Aiemmat 24 vakuutuspii-riä yhdistetään viideksi piiriksi, mikä ei

kuitenkaan tarkoita, että palvelu kentäl-tä katoaa.

Uudistuksessa Kelan johtajien mää-rä pysyy edelleen kolmena. Pääjohtaja Liisa Hyssälän odotetaan Pesolan lisäk-si jäävän eläkkeelle lähiaikoina, sillä hän täyttää ensi vuonna 68 vuotta.

– Hyssälä jää ilmeisesti eläkkeelle vuoden 2017 alusta.

Seuraajanaan aloittaneesta Kari-Pek-ka Mäki-Lohiluomasta Pesolalla on hy-vää sanottavaa.

– Tunnen hänet eri yhteyksistä, ja hän on osaava ja pystyvä johtaja. Kela on hyvin moderni talo, ja samalla haasta-va ympäristö johdettavaksi. Mäki-Lohi-luoma valittiin normaaliin tapaan ansi-oidensa ja osaamisensa perusteella teh-tävään.

Eliniän pidentyminenon rikkaus ja mahdollisuusSuomen väestön vanhenemiseen Hele-na Pesola suhtautuu positiivisesti, ja soi-si muidenkin – etenkin median tekevän niin.

– On suuri voitto, että ihmiset elävät pitempään ja entistä terveempinä. Se on hieno rikkaus ja mahdollisuus. Ikäänty-minen ei ole sairaus, vaan väistämätön vaihe ihmisen elämänkulussa.

– Mediassa ikääntyneiden määrän li-sääntyminen esitetään haasteena, mut-ta itse en koe niin. Yleinen mielipidekin suosii nuorekkuutta, eikä iän mukanaan tuomaa kokemusta arvosteta.

Omaishoitajista yli puolet on eläke-ikäisiä ja useimmiten he hoitavat puoli-soaan. Sitovaa ja raskasta omaishoitotyö-tä tekee arviolta 60 000 hoitajaa, vähem-män sitovaa työtä vielä useampi. Kaikki omaistaan hoitavat eivät saa omaishoi-don tukea. Kunnilla on tapana budjetoi-da omaishoitoon liian vähän rahaa, jol-loin ne voivat loppua kesken vuoden.

– Omaishoitajien ja heidän omaisten-sa asemaa tulisi parantaa. Ilman omais-ten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa korkeammat.

– Kela olisi valmis ottamaan omais-hoidon tuen vastuulleen, ja myös moni muu taho kannattaa tätä. Toivon, että tä-mä asia saataisiin tulevaisuudessa kun-

PATINA 4/201518

SENIORILIITON

45-VUOTIS-SYNTYMÄPÄIVÄRISTEILY

RISTEILYPAKETTIEN HINNATHinnat sisältävät hyttipaikan, illallisen ja aamiaisen sekä laivalla olevan ohjelman.Hinnat ovat per henkilö. Esimerkiksi jos kaksi henkilöä ottaa yhteisesti A-luokan hytin, he maksavat 129 € per henkilö eli yhteensä 258 €. Sama hytti yhdelle henkilölle on 175 €.

Hytti B-luokka A-luokka A Premium De Luxe Suite Executive suite

4 henkilöä 69 € 105 €

3 henkilöä 85 € 120 €

2 henkilöä 99 € 129 € 175 € 199 € 230 € 250 €

1 henkilö 150 € 175 € 245 €

Milloin 9. - 10.2.2016, alkaen ja päättyen klo 16.00

Missä m/s Baltic Queen, risteily Helsingistä Tallinnaan ja takaisin

Kenelle Senioriliiton yhdistysten jäsenille ja heidän ystävilleen

Illan pukukoodi Kuin lähtisit hyvän ystäväsi syntymäpäiville

OHJELMASTAKokoonnumme lippujen Helsingin Länsisatamassa klo 16. Liput saatuamme siirrymme laivaan.

Risteilyn ensimmäisenä päivänä on illallinen valitsemasi hyttiluokan mukaisessa ravintolassa ja juhla-tilaisuus laivan yökerhossa. Tilaisuuden juontaa Esko Raipia Tampereen Komediateatterista. Loppuil-lan yökerhoesiintyjäksi olemme pyytäneet iskelmätaivaan ”leidin”, Lea Lavenin orkestereineen. Laivan diskossa tiskijukka soittaa 60-luvun kappaleita. Laivan muutkin tilat ovat avoinna samaan tapaan kuin jos kyseessä olisi ”tavallinen” risteily.

Toisena päivänä meillä on neljä tuntia aikaa Tallinnan päässä ennen paluumatkalle lähtöä. Voit vierailla itsenäisesti Tallinnassa, osallistua etukäteen varaamallesi retkelle tai viettää aikaa laivalla.

Paluumatkalla voit nauttia omakustanteisen lounaan jossain laivan ravintoloista, osallistua etukäteen varaamallesi oluen maistelu -kurssille ja viimeistään nyt tutustua kokoustiloissa oleviin näytteilleaset-tajiin. Mukaan ovat lupautuneet muun muassa Anna Ahlqvist laadukkaine neuleineen (Knitworks), palkittu korumuotoilija Inni Pärnänen sekä Dietmar Tallroth herkkine valokuvineen. (Huom. muun muassa.)

Laiva saapuu Helsingin Länsisatamaan klo 16.Ohjelma tarkentuu syksyn aikana ja lisäykset ovat mahdollisia.

m/s Baltic Queen

19PATINA 4/2015

HYTTILUOKATBaltic Queenillä on hyvät hytit. Ne kaikki sijaitsevat autokannen yläpuolella. Kaikissa hyteissä on perusvarusteina wc, suihku ja LCD-televisio.

B-luokka Ikkunaton, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta

buffet-illallinen, meriaamiainen

A-luokka Ikkunallinen, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta

buffet-illallinen, meriaamiainen

A Premium Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode

illallinen à la carte -ravintolassa**, meriaamiainen

De Luxe* Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode, 11-14 m2

illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen

Suite* Ikkunallinen, keulassa kansilla 8 ja 9 Parivuode, verholla erotettu makuuhuone, 24-31 m2

illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen

Executive Suite*

Ikkunallinen, perässä kannella 9, parveke Parivuode, 24-31 m2

illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen

* Kolmessa ylimmässä hyttiluokassa lisävarusteina sohvaryhmä, puhelin, hiustenkuivaaja ja jääkaappi, jonka sisältö kuuluu hintaan.**Laivan tyylikkäissä à la carte -ravintoloissa on kiinteä menu, jossa pääruokavaihtoehtoina ovat liha, kala tai kasvis. Ruokajuomana on pullotettu vesi. Muut ruokajuomat eivät sisälly risteilypakettiin vaan kukin tilaa ne oman makunsa mukaan. Myös erikoisaamiainen tarjoillaan à la carte -ravintoloissa.

TOISEN RISTEILYPÄIVÄN LISÄMAKSULLISET PALVELUT

Buffet-lounas toisena päivänä ennakkoon varattuna 25 €

Ostosretki Ülemisteen, Viron suurimpaan kauppakeskukseen 15 €Linja-autokuljetus satamasta klo 9, matka kauppakeskukseen kestää noin 15 minuuttia. Kokonaiskesto noin 3 tuntia.

Taideretki Kumuun, Baltian suurimpaan taidemuseoon 22 €Linja-autokuljetus satamasta klo 9. Perillä alustus, jonka jälkeen omaa aikaa syventyä näyttelyyn. Kokonaiskesto noin 3 tuntia.

Oluen maistelu -kurssi laivalla vaihtoehtoisesti klo 10, 12 tai 14. 25 € Oluen historiasta, valmistusprosessista, oluttyypeistä, oluesta ja ruoasta, muutama sana kustakin maisteluun valitusta kahdeksasta oluesta. Kesto noin 1,5 tuntia.

ILMOITTAUTUMINEN ALKAA SAMAN TIEN

Yhdistyksesi välityksellä Ilmoittautuminen olisi hyvä tehdä oman yhdistyksen kautta. Yhdistys saattaa päätyä kuljetusjärjestelyihin, jos osanottajamäärä on suuri. Ilmoittautuminen yhdistyksen vastuuhenkilölle palvelee myös niitä osanottajia, joilla ei ole mah-dollisuutta tehdä ilmoittautumista verkossa.

Huom! Jos haluaisit hyttikaverin, mutta sinulla ei ole vielä sellaista tiedossa, vain yhdistys voi yrittää saattaa sinut yhteen toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Lainsäädäntö estää matkatoimistoa auttamasta tällaisessa tilanteessa. Ilmoittautuessasi sinulla on siis jo oltava hyttikaverin nimi tiedossasi.

Itsenäisesti Jos yhdistyksesi ei kuitenkaan ole kokoamassa osanottajaryhmää, voit toki il-moittautua itsenäisestikin tai jos tarkoituksenasi on varata jokin neljään ylim-pään hyttiluokkaan kuuluvasta hytistä, sinun on syytä toimia suht’koht’ nope-asti: ylimpien luokkien hyttejä on vähän.Ilmoittautumisen jälkeen saat liiton kirjekuoressa ryhmämatkatoimisto Resvi-arialta laskun ja muuta materiaalia ilmoittamaasi osoitteeseen.

Yhdistyksille on toimitettu ilmoittautumislomake, johon se voi kerätä osanot-tajista tarvittavat tiedot. Lisäksi liiton verkkosivuilla on sähköinen lomake, jota voivat käyttää niin yhdistyksen yhteyshenkilöt kuin itsenäiset ilmoittautujatkin: www.senioriliitto.fi ➜ Jäsenille ➜ Juhlaristeily 2016

TARVITTAVAT TIEDOT

• Koko nimi (kuin se on virallisissa asiakirjoissa)• Syntymäaika (pp.kk.vvvv)• Osoite• Sähköposti ja/tai puhelinnumero• Hyttiluokka• Hytissä matkustavien lukumäärä• Mahdollisen hyttikaverin nimi• Lisämaksulliset palvelut• Allergiat tai muu vastaava• Mahdollisen TallinkSiljan Club One -kortin numero

PATINA 4/201520 KULTTUURI

MinirunojaPuun yksinäisellä kalliollamahtaneeko hyvä olla,kun juuret eivät kasva syvässä,maassa multaisessa, hyvässä.

Vaan – onhan kerran onnistanut,kun on maasta ponnistanut,ihmisiä ohikulkevia saakorkealta tarkastaa.

Toisinkin vois’ juttu olla,kasvaa takapihan tunkiolla.

************

Lyhdytolivat sammuneet,valoteivät enääloistaneet,kuu oli liukunutpilven taakse,puisto olimusta ja pimeä.

Kuinka iloiseksitulinkaannähdessänipienen kiiltomadon.

RAIMO BERKAN

Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry

Minun musiikkiniMinun tieni gospelin ytimeen...minun soulini, countryni ja hengen musiikkini… Älkää pelätkö, en ryhdy arvosteluun, muttakuuntelin ensimmäisiä kertoja- JOHNNY CASHIA!Amazing grace soi aina niin kuulaana.

Matkan alku ajoittuu 70-lukuun.Tuolloin suomalaisia maisemia kiersi jenkkiyhtyeThe Forerunners.Toivat kipinän minullekin,ja minun musiikkini sai uuden virikkeen.Mutta koska minun musiikkiani on kaikki…niin tämäkin jäi unhoon vuosikymmeniksi.

Kiertelin ja samosin löytämässä aina uutta,kunnes nyt keväisenä sunnuntai-iltanasain tiedon alueellemme saapuneestaCashin gospelista.

Suurenmoiset taitajat Satakunnan tienoiltaovat oivaltaneet tarpeemme.Vaikka Walking Johnny ei enää ole muassamme,silti ikuisesti elää musiikissaan ja täällä– ei tarvitse lähteä merta edemmäs.

Tulkinnat kaikki parasta laatua.Ja maestron kitara soi niin upeasti,että Les Paul varmaan nauttii tuolla jossain.Naisvokalistin kuulas ääni: upea.Voin vain kuvitella, miten Johnny Cash vaeltaavielä lantikallaan kohti auringonlaskuaja ylistää Jumalaansa.

Ei muuta kuin kaunis musiikinharrastajan kiitos.

IRMA LAINE

Vehmaan seniorit ry

Herkisty Sinfonia Lahden

PÄIVÄKONSERTEISSAPe 2.10.2015 klo 13Pe 2.10.2015 klo 19Sibeliustalo

Jaakko Kuusisto, kapellimestariPanu Savolainen, vibrafoniTeemu Viinikainen, kitaraJori Huhtala, kontrabasso

Hiljainen kylätie, Kaksi vanhaa tukki-jätkää, Täysikuu... Mestarisäveltäjä Toivo Kärjen syntymän 100-vuotis-konsertti sukeltaa Kärjen tuotantoon. Tämä konsertti on täynnä nostalgiaa, ”Kuin lapsena ennen”.

Pe 6.11.2015 klo 13 Pe 6.11.2015 klo 19Sibeliustalo

Esa Heikkilä, kapellimestariVesa-Matti Loiri, lauluPeter Lerche, kitara

Konsertissa kuullaan Loirin karis-maattisia tulkintoja Eino Leinon runoista mm. Notturno, Elegia, Filosofeeraava ylioppilas, Lapin kesä sekä Päivän laskiessa. Tule ja koe legendan karisma livenä!

Liput: päiväkonsertit 24,50–19,50 € aik. ja eläk.2.10. konsertti 29,50–22,50 € aik. / 24,50–19,50 € eläk.6.11. konsertti 32–25 € aik. / 27-22 € eläk.Ryhmäalennukset 3–2 € / lippua (min. 11 henk.)

lahden kaupunginorkesteri

Sinfonia Lahden myyntipalvelu/ryhmämyyntip. (03) 814 4460 (ma–pe klo 9–16)Sibeliustalon lipunmyyntip. 0600 393949 (1,53 € /min+pvm)Lippupalvelu www.lippupalvelu.fi

www.sinfonialahti.fi

MBE

MMAATTKKOOJJAA SSEENNIIOORREEIILLLLEE::

Pyydä tarkempi matkaohjelma: Resviaria Oy, PL 269, 33101 Tampere Puh. 0440- 477 070 info@resviaria.com www.resviaria.com

New Yorkiin 16.- 22.3.2016 Lähde Leena Tamlanderin mukana unohtumattomalle matkalle yhteen maailman mielenkiintoisimmista matkakohteista. Perillä Sinua odottavat pilvenpiirtäjät, Broadway musikaalit, oopperat, suuret tavaratalot sekä lukuisat museot ja nähtävyydet. Haukkaa pala Isoa Omenaa, maku jonka muistat vuosienkin päästä. Tervetuloa mukaan!

Kaikilla matkoilla on mukana suomenkielinen matkanjohtaja

21PATINA 4/2015 KULTTUURI

Pelon ja vaaran vuodetMAIJALIISA DIECKMANN

Porvoon kansalliset seniorit ry

SOTA ON ohi. Suomi elää 40-luvun puolivälin jälkeistä rauhan aikaa liittoutuneitten valvontakomissi-on tiukassa sihdissä. Liittoutuneilla tarkoitetaan Neuvostoliittoa. Muut antavat sen toimia, sillä maa luetaan taas kerran kuuluvaksi itäisen naa-purin reviiriin.

Aikaa ei syyttä sanota vaaran ajaksi. Miehityksen tai kommunis-tien vallankaappauksen uhka leijuu vahvana ilmassa. Kätketään asei-ta, varaudutaan sissisotaan. Siitäkin varautumisesta rangaistaan.

Suomi pääsee kumminkin kä-siksi niihin kahteen tehtävään, jot-ka nyt on suoritettava – sodan tu-hojen korjaamiseen ja sotakorvaus-ten maksamiseen. Molemmista sel-vitään. Koville se ottaa, sillä enem-mistö väestä ei koe Suomea sodan aloittajaksi.

Jyväskylän yliopiston tutkijat Antero Holmila ja Simo Mikkonen

ovat koonneet ajan tapahtumat ja tunnelmat kirjaan Suomi sodan jäl-keen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949.

Olin niinä vuosina pikkutyttö, mutta muistan aikuisten huokai-lut radion iltauutisten ääressä. Ar-vailtiin, kuinka pitkälle toimissaan menee valvontakomission Andrei Zdanov, Stalinin luotettava käsi-kassara.

Ajan ikävin tapahtuma on sota-syyllisten tuomitseminen. Pääsyy-tetty on presidentti Risto Ryti. Ry-tillä on maatila Porvoossa Bökar-sin lähellä. Hän vapautuu 1948 ku-ritushuoneesta ja tulee maalle toi-pumaan. Odotan enemmän tietoa Rytin näistä vaiheista, mutta kirja kertoo hänestä saman verran kuin muista tuomituista.

Tätä eivät kirjoittajat tienneet: porvoolainen lehtori Palle Virta-nen, jolla on kesäasunto lähellä Ry-tin tilaa, joutuu jonkin kerran oh-jaamaan metsässä harhailevan pre-sidentin kotipihaan. Herrasmies

keppi kädessä, hattu päässä ei sai-raan Aleksis Kiven tavoin löydä ko-toaan. Terveys on mennyt, sillä kan-sakunnan sijaiskärsijöillä ei kuri-tushuoneessa ollut erioikeuksia.

Vaaran vuosien merkittävä hen-kilö on Hertta Kuusinen, jonka Kekkonen luokittelee maan sek-sikkäimmäksi naiseksi. Tuohon ai-kaan eläneet muistavat Hertan Hel-la Vuolijoen luomasta radion Pie-noisparlamentista. Siitä riittää hu-pia sunnuntai-iltapäiviin, kun pelko vähitellen hellittää.

Valvontakomissio poistuu maas-ta lokakuussa 1947. Suomi saattaa taas hengittää vapaasti ja jatkaa jäl-leenrakennustyötä. Sitä häiritsevät idästä masinoidut lakot, ja niistäkin kirjassa on vahvaa tietoa.

Hyvä että tämä monen vielä muistama aikakausi on saanut asial-lisen ja erinomaisen tasapuolisesti laaditun perusteoksen. Sitä selailee vielä lukemisen jälkeenkin.

Antero Holmila & Simo MikkonenSuomi sodan jälkeenPelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949Atena 2015

Arto Kalevo tekee ITE-taidetta hyvällä huumorillaOmaperäiset ja yllätykselliset nykykansantaiteen teokset kasvattavat suosiotaan.

JUHANI MALMINEN

NYKYKANSANTAITEESSA EIVÄT säännöt ja tekniikat rajoita ilmaisua. Yksi tekee tai-detta juurakoista ja toi-nen kierrätystavaras-ta. Arto Kalevo yhdis-telee luontevasti ma-teriaaleja, näprää ja kokeilee erilaisia mah-dollisuuksia.

Isän puusepänverstaalla materiaalit ja työvälineet tulivat tu-tuksi jo kouluikäisenä. Ideoita on syn-tynyt aina, mutta vasta työuran jälkeen hän on alkanut toteuttamaan oivalluk-siaan.

– Joskus uusia aiheita pukkaa niin, ettei kerkeä entisiä tehdä valmiiksi, äl-listelee Arto. Hän asuu Salossa ja työs-kentelee Vaihtoehto 90 ry:n verstaalla.

Arto Kalevolla on omintakeinen ta-pa katsoa. Myötämielinen, humoristi-nen ja leppoisa asioiden tarkastelutapa on hänelle luontaista. Hänen teoksen-sa syntyvät oivalluksista ja sisäisestä il-maisun tarpeesta. Hän tekee töitä it-sekseen, itselleen, omaksi ilokseen.

– Jokainen työ on uusi matka tutus-ta tuntemattomaan. Tärkeintä on, että voi nauttia matkasta, idean kehittelys-tä työn valmistumiseen asti – ilman ul-kopuolisia mittareita. Jos joku työ he-

KU

VA

T J

UH

AN

I MA

LMIN

ENrättää muissa myönteisiä ajatuksia, se palkitsee.

Tottelematonta luovuuttaArto ei tyrkytä töitään eikä pi-

dä ääntä itsestään. Siitä huo-limatta hänen töitään löytyy myös kaukaa kotimaan rajo-jen ulkopuolelta.

Nykykansantaiteen eli ITE-taiteen suosio on myötä-

tuulessa. Yleisön mielenkiinto ja arvostus on alkanut suuntautua

taidetta omista lähtökohdista tekeviin omaperäisiin ja itseoppineisiin kan-sanmiehiin ja -naisiin, joiden työt tar-joavat yllätyksellisyyttä sekä uusia ja omaperäisiä näkökulmia meitä ympä-röivästä maailmasta.

Oivaltava huumori ja kirpeä kritiik-ki aseinaan he viestittävät myös yh-teiskunnallisista epäkohdista ja pää-töksenteon kummallisista kiemurai-sista.

Sanotaan, että tottelemattomuus järjettömiä ja rajoittavia auktoriteet-teja vastaan on Itse Tehdyn Elämän edellytys.

ITE-taiteen kaltaisen ilmiön esitte-ly on tärkeää. Ehkä näyttelyssä käynyt vieras löytää jostain oudon näköisen kannonvänkkyrän ja maalaa siitä hy-vän hengen pihapiiriä suojelemaan ja ohikulkijoita ihastuttamaan.

Runoratsu Pegasoksen kyydissä ajatus voi nousta huimaan lentoon.

Yksilöllisyyttä keittiöön à la Arto.

PATINA 4/201522

Aitoja könninkelloja on harvassa

Soturi henkeen ja vereen

MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN

Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry

MÄNTÄN JA Vilppulan seniorit kävivät kesällä Koskenkorvan Trahteerissa. Tar-joilu hoidettiin pohjalaisen murteen voi-min ja paikka antoi muutenkin hyvän ku-van seudun paikallishistoriasta.

Kävimme vieressä olevassa Kosken-korvan museossa, jossa Mestari Kön-

ni Martti Koskenkorva esitteli könnin-kelloja ja niiden historiaa. Se jäi mieleen muun muassa, että kaikkia itse tehtyjä ”könninkelloja” ei pitäisi edes kutsua sil-lä nimellä.

– Kansalaisopistojen ynnä muiden puupiireissä tehdään vuosittain jopa tu-hansia mamsellimallisia kaappikello-jen kaappeja ja tekijät ylpeänä kertovat tehneensä könninkellon! Könnit tekivät

varsinaisesti vain koneistoja, joten vas-ta sitten, kun teet omin käsin kellon ko-neiston, voit sanoa tehneesi könniläisen, kertoi Koskenkorva.

– Itse tehdyissä kaapeissa aikaa mit-taa saksalaisia Junghans-koneistoja tai muita vastaavia, osa jopa pattereilla toimivia, joten ne ovat meidän Könnin mestareiden jälkeläisten mielestä kovin kaukana könninkelloista, jatkoi hän.

Kinderzeche on lasten juhla, jota vietetään saksalaises-sa Dinkelsbühlin kaupun-gissa. Juhlalla muistetaan tuholta säästymistä.

MAIJALIISA DIECKMANN

Porvoon kansalliset seniorit ry

SVENSKA DAGEN, Kustaa II Aadolfin päivä, on ollut ruotsinkielisen väes-tömme merkittävä juhlapäivä. Kus-taa II Aadolfista muistetaan 30-vuo-tinen sota, mutta historiantutkijan Mirkka Lappalaisen teos Pohjolan leijona kertoo kuninkaan koko elä-mäntarinan. Kirjan alaotsikko on Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632.

Kustaa oli lempeä, miellyttävä ja kaikkien rakastama. Kanslerin-sa Axel Oxenstiernan kanssa hän loi sekasortoisesta Ruotsista valtion, jossa vallitsi kuri ja järjestys.

Verotus saatiin toimimaan, sil-lä taukoamaton sodankäynti vaa-ti siihenkin aikaan kolmea asiaa, ni-mittäin rahaa, rahaa ja rahaa. Mut-ta hankalaa oli saada Kainuun perä-kylän talonpojan veroviljat, oravan-nahat ja kananmunat mätänemättä kuninkaan soturien käyttöön.

Lappalainen kertoo monin esi-

merkein uskonnollisuuden läpitun-kemasta ajasta, jolloin papit ja vir-kamiehet sortivat kansaa säälittä. Myös hallat ja katovuodet olivat rie-sana kuin Saarijärven Paavolla kak-sisataa vuotta myöhemmin.

Kustaa II Aadolf ryntäili pit-kin Keski-Eurooppaa protestantti-sen uskon puolustajana. Tosiasias-sa häntä ajoi sotimaan Puolan Si-gismundin pelko, sillä Juhana III:n katolinen poika oli kruunun lailli-nen perijä.

Lappalaisen kirjaa lukiessa muis-tuvat mieleen jännittävät hetket To-peliuksen Välskärin kertomusten ääressä. Ne voisi lukea uudelleen kirjan tietojen valossa. Myös Tuk-holmassa Vasa-laivalla voisi taas pistäytyä, sillä sekin antaa mainion kuvan Kustaa II Aadolfin ajasta.

Mirkka LappalainenPohjolan leijonaSiltala 2014

KU

VA

: LEI

LA P

UO

NT

I

KU

VA

:LA

URA

MA

LMIV

AA

RA

FAKTA:

Saksalaiskaupunki pelastui lasten ansiostaAIVAN OMA lukunsa suurvallaksi kohoavan Ruot-sin historiassa on 30-vuotinen sota. Kotikaupun-kini Porvoon saksalaisessa ystävyyskaupungis-sa Dinkelsbühlissä muistetaan joka vuosi heidän historiansa merkittävää tapahtumaa Kinder-zecheä. Lapset hellyttivät sotapäällikön, ja kau-punki säästyi tuholta.

Sain heinäkuussa omin silmin nähdä pelätyt hakkapeliitat ja heidän ratsunsa samoin kuin ve-risiksi maskeeratut uhrit. Ihmettelin pienen Din-kelsbühlin asukkaitten paneutumista tapahtu-man järjestelyihin.

KULTTUURI

Mirkka Lappalainen

23PATINA 4/2015

Korvia ja sielua ruokkiva elämysmatka Ossi Kurjen ei tarvinnut matkustaa kauas kotoaan kokeakseen hienon musiikillisen kulttuuri-elämyksen Suomen kesässä.OSSI KURKI

Muuramen kansalliset seniorit ry

KULUVANA KESÄNÄ tein matkan ke-säpaikasta vajaan kymmenen ki-lometrin päähän Heinäveden mu-siikkipäiville heti juhannuksen jäl-keen. Elämys oli niin mahtava, että sen muistan varmaan elämäni lop-puun saakka.

Luulin paikallisen kylätapah-tuman kohtalon jäävän yhdeksän vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetyille Heinäveden musiikki-päiville, vaikka Heinäveden musiik-kielämään on vahvasti vaikuttanut säveltäjä Otto Kotilainen (s.1868 Heinävedellä).

Hän vietti kaikki kesänsä Heinä-veden Varisvedellä, vaikka asuikin Helsingissä. Mutta myönnän ereh-tyneeni tässä ennustuksessa.

Savossa sanotaankin, että suunni-teltu työ on tekemistä vaille valmis. Heinäveden musiikkipäivät ovat sa-volaisuudesta poiketen hetkessä ke-hittyneet yhdeksi valtakunnallises-ti merkittäväksi klassisen musiikin, ortodoksisen kirkkomusiikin ja lau-lun kesätapahtumaksi, eikä näil-lä musiikkipäivillä vierasteta myös-kään ooppera- ja operettimusiikkia.

Heinäveden musiikkipäivien no-peaan kehitykseen on monia tekijöi-tä. Tärkeitä lienevät jo alusta alkaen päivien ja musiikkiohjelmien am-

mattimainen johto sekä kuuluisat kapellimestarit ja orkesterit.

Heinäveden puukirkko, jon-ka akustiikka hellii kuulijoita, kan-sallisromanttinen maisema ja pyy-teetön yhteistyö eri vapaaehtois-ten ja järjestöjen kesken sekä lisäk-si paikallinen yritystoiminta, kun-ta ja molemmat seurakunnat autta-vat asiaa lisää. Yhdessä on tehty, ei-kä jääty odottelemaan tekijöitä.

Sinfonian kantaesitysTämän kesän musiikkipäivät kun-nioittivat säveltäjämestari Jean Sibeliusta ja hänen syntymänsä 150-vuotismerkkivuotta. Orkesteri-na esiintyi nuorten kuusikymmen-päinen Helsinki Sinfonietta ja ka-pellimestareina muun muassa Leif Segerstam, Santtu-Matias Rouva-li ja Erkki Lasonpalo - kaikki kan-sainvälisesti ja kansallisesti kuului-sia musiikkijohtajia.

Musiikkipäiviin kuului myös ilta-konsertti Valamon luostarissa, pik-nik-konsertti kesäisessä luonnos-sa sekä Lied-konsertti kirkossa, jos-sa esiintyi Heinäveden oma poika, opperalaulaja, baritoni Juha Koti-lainen.

Musiikkipäivät sisälsi myös yh-den maailman kantaesityksen: maestro Leif Segerstamin säveltä-män sinfonia 257 The value around Kalevalavaalavaluja, minkä tunnel-

pyysi oppilaita piirtämään senhetki-sen tuntemuksen paperille. Kysyin, mitä pojanpoikani piirsi: ”Minä it-kin”, oli vastaus.

Nyt, kun istuin Heinäveden kir-kon penkissä musiikkipäivien maestro Leif Segerstamin johtamas-sa päätöskonsertissa kuuntelemassa Finlandiaa, niin minunkin silmäkul-mani kostui, niin vaikuttava se oli li-ve-esityksenä.

Tätä konserttimatkaa voi pitää lä-himatkana, mutta matkan anti ja tunnelma vastasi parasta kokemaani elämysmatkaa.

Leif Segerstamin uusi sinfonia kantaesitet-tiin Musiikkipäivillä. Segerstam myös johti päätöskonser-tissa Finlandian.

KU

VA

T H

EIN

ÄV

EDEN

LEH

TI

Heinäveden Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo johti avajaiskonsertin.

missa sai elää rakkaan isänmaamme lempeät ”äidinkasvot” ja kansallem-me ankarat kohtalonvuodet.

Kosketus syvälle tunteisiinMusiikkipäivät keräsi noin 3 500 kuulijaa, ja niiden anti upposi mi-nuun täydellisesti.

Pojanpoikani (9 v) kertoi minulle pari vuotta sitten itsenäisyyspäivän tienoilla, että heillä koulussa opet-taja kertoi Suomen sodista ja Sibe-liuksen Finlandia-hymnistä. Opetta-ja soitti lopuksi heille Finlandian ja

KULTTUURI

PATINA 4/201524

TUOMAS KINBERG

Lahden Kansalliset Seniorit ry

SIBELIUS ON kertonut lapsuudestaan, että kun muut pojat halusivat tehdä jotain kä-sillään, niin hänelle sen sijaan tunnelma oli tärkeintä. Hän esimerkiksi saattoi

ottaa metsästä sammalta tulitikkura-siaan, jota piti taskussaan. Välillä hän otti rasian esille ja haisteli siellä ole-vaa sammalta. ”Silloin pääsin kohta metsän tunnelmaan, kuulin puiden huminan ja lintujen laulun”, hän totesi myöhemmin.

Sibeliuksen, joka oli saanut lempinimen Janne, lapsuuden ys-tävä Walter von Konow on ker-tonut, kuinka Jannen rikas mieli-kuvitus elävöitti kaiken, mihin hän ryhtyi. Erityisesti metsässä Jan-nen mielikuvitus pääsi valloilleen ja peikot sekä keijut temmelsivät met-sän pimennoissa.

Janne oli herkkä poika ja hänen mielialansa saattoi vaihtua nopeas-ti. Pienestä asiasta hän saattoi rie-muita ylenpalttisesti, mutta sitten yhtäkkiä syvä alakuloisuus sai hänet valtaansa. Jo hyvin varhaisessa vai-heessa Jannessa kasvoi voimakas it-senäisyyden ja vapauden vaatimus.

Koulunkäynti oli piinallista ja mie-luiten Janne olisi kulkenut luonnossa joko metsästämässä tai pyydystämässä perhosia. Vaikka läksyjenluku ei hän-tä kiinnostanut, hän kuitenkin selvisi koulusta aika hyvin.

Ylemmillä luokilla hän innostui klassisista kielistä ja luki Homerosta ja Horatiusta ja innostui sen ajan ru-noilijoista. Suomalaiset runoilijat Ru-neberg ja Topelius sekä ruotsalai-nen Rydberg olivat hänen lempiluke-mistaan. Sibelius kävi suomenkieli-sen koulun, mutta kotikielenä hänel-lä oli ruotsi.

Ei lapsinero vaan itseoppinut säveltäjäSibelius ei ollut mikään musiikin lapsi-nero. Hän oli saanut pianonsoitonope-tusta jo 5-vuotiaana ja tuolloin oli ha-vaittu, että hänellä on jonkinlaisia tai-pumuksia musiikkiin.

Pianonsoitonopetus kehittyi sään-nölliseksi ja 10-vuotiaana Janne laati ensimmäiset pienimuotoiset sävellyk-set, joista on säilynyt Vesipisaroita sel-lolle ja viululle. Näitä pieniä yritelmiä ei kuitenkaan otettu kovin vakavasti.

Janne sai aloittaa viulunsoitonopis-kelun 14-vuotiaana ja se muutti hänet täysin. Kaikki muu sai väistyä ja kou-lunkäynnistäkin tuli entistä raskaam-paa. Hän haaveili viuluvirtuoosin uras-ta ja saattoi mennä järven rantaan ja soittaa siellä tuntikausia tai veneretkel-lä soittaa koko retken ajan.

Tällaisella harjoitusmäärällä Janne

edistyi varsin nopeasti ja vähitellen al-koi myös kamarimusisointi sisarusten kanssa. Sisar Linda soitti pianoa ja veli Christian soitti selloa.

Hämeenlinnassa oli varsin vilkas musiikkielämä, vaikka kaupungissa oli vain muutama tuhat asukasta ja siel-lä kuultiin konserteissa myös ulkomaa-laisia taiteilijoita. Tämä innoitti nuorta musiikinharrastajaa entisestään.

Kuudentoista ikäisenä Sibelius löy-si koulunsa kirjastosta Adolf Marxin teoksen Die Lehre von der musikali-schen Composition. Hän innostui teok-sesta perusteellisesti ja näin hänelle syntyi valmiudet itseoppineena kirjoit-taa sävellyksiä.

Von Konow on kertonut, kuinka vah-vasti luonto innoitti nuorta ystäväänsä. Hän saattoi kesken kävelyretken alkaa hyräillä jotain ja sitten yhtäkkiä rynnä-tä kotiin improvisoimaan äsken koettua tunnelmaa.

Hämeenlinnassa opinnot eivät kui-tenkaan voineet edetä. Sibelius oli hy-vin tyypillisen tilanteen edessä. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi ja perhe halu-si hänen opiskelevan yliopistossa kun-nialliseen asemaan.

Hän kirjoittautui Helsingin yliopis-ton lakitieteelliseen tiedekuntaan vaik-ka sisimmässään tiesi, että ainoa, mikä merkitsi hänelle jotain, oli musiikki. Se ei tiennyt hyvää lakiopinnoille.

Ensimmäiset sävellyksetVuonna 1884 sävellettyä viulusonaat-tia a-molli voidaan pitää ensimmäise-

Luonto ja suomalaisuus innoittivat SibeliustaTänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä. Suomalaisen iko-nin lapsuus ja nuoruusvuodet eivät olleet mitään suoraviivaista porhallusta kohti menestystä.

Lähikuvia suuresta säveltäjästä osa 1

KULTTUURI

Jean Sibelius syntyi täs-sä huoneessa Hämeen-linnassa 8.12.1865.

Teini-ikäisenä Sibelius löysi kirjastosta

sävellysoppaan, joka antoi valmiuksia

tulevalle uralle.

KU

VA

: KEH

ITT

ÄM

ISK

ESK

US

OY

HÄ

ME/

JORM

A J

ÄM

SÉN

.

25PATINA 4/2015 KULTTUURI

nä suurimuotoisena teoksena. Sibelius sävelsi sonaatin 18-vuotiaana koulupoi-kana. Tyyliltään sonaatti on saanut vai-kutteensa wieniläisklassikoista ja keski-eurooppalaisesta tanssimusiikista. Täl-lainen aiempien tyylien omaksuminen on hyvin tavallista nuorten säveltäjien keskuudessa, eikä Sibelius tehnyt tässä poikkeusta.

Hän oli tuossa vaiheessa itseoppinut säveltäjä eikä ollut siis saanut minkään-laista opetusta säveltämiseen. Siihen nähden sonaatti on varsin mallikelpoi-nen nuoruudentyö. Samoihin aikoihin hän sävelsi muutakin kamarimusiikkia.

Tulo HelsinkiinSeuraavana vuonna Janne aloitti opin-not Helsingissä. Yliopiston lisäksi hän kirjoittautui muutamaa vuotta aikai-semmin perustettuun Helsingin Musiik-kiopistoon. Sen johtajana oli maisteri Martin Wegelius, joka otti Sibeliuksen suojiinsa ja ryhtyi opettamaan sävellystä nuorelle viulunsoitonopiskelijalle.

Wegelius perehdytti Sibeliuksen mu-siikin teoriaan, sointuoppiin ja polyfoni-aan. Wegelius huomasi välittömästi Si-beliuksen erityislahjakkuuden ja vaa-ti oppilaaltaan paljon. Joskus jos joku

Artikkelin kirjoittaja Tuomas Kinberg piti Sibeliuksesta esitelmän Lahden senioreil-le keväällä. Hän otti virkavapaata Lahden sinfoniakorkesterin intendentin tehtävistä ja ryhtyi luotsaamaan Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlakonsertteja ja -tapahtumia.

KU

VA

AJA

ERK

KI V

IRTA

NENtehtävä oli suoritettu hutiloiden, saattoi

Wegelius purkaa mieltään hyvinkin an-karin sanakääntein.

Vuonna 1889 Sibelius sai uuden opet-tajan lähdettyään Berliiniin opiskele-maan. Hän kuitenkin arvosteli Wegeli-ukselle varovaisesti uutta opettajaansa. Tämä läksytti entistä oppilastaan seu-raavin sanoin:

”Kaikkia sinun musikaalisia päähän-pälkähdyksiäsi ei voi kukaan järkevä ih-minen hyväksyä; siinähän juuri on Si-nun akilleenkantapääsi, poikaseni, että Sinä et vielä ole oppinut erottamaan kul-taa kuonasta, joka sekin voi kiiltää kun aurinko paistaa. Siinä suhteessa Sinä olet perkauskuurin tarpeessa, ja kun siitä sel-viät, olet puhdistunut ja jalostunut.”

Suomalaisuuden nousu ja Järnefeltit1880-luvun lopussa Sibelius oli tutustu-nut Järnefeltien perheeseen. Kenraali Alexander Järnefelt oli sotilastopografi. Oltuaan ensin Kuopion läänin kuvernöö-ri hänet nimitettiin samaan tehtävään Vaasan lääniin.

Järnefelt oli innokas suomalaisuuden kannattaja ja näin ollen hän ensimmäi-seksi muutti kaikissa toimipaikoissaan

virastonsa suomenkieliseksi. Järnefel-tien kodissa puhuttiin täten yksinomaan suomea.

Hänen puolisonsa oli vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg, jo-hon Alexander oli tutustunut Pietaris-sa Elisabethin ollessa nuori tyttö. Elisa-beth ei milloinkaan oppinut eikä halun-nut opetella ruotsia, koska piti sitä tar-peettomana.

Sen sijaan Elisabet kokosi 1880-luvun lopussa kotiinsa nuoria suomalaisuuden kannattajia ja tähän joukkoon kuuluivat luonnollisesti hänen omat poikansa Ar-vid, Eero ja Armas. Armas oli myöhem-min säveltäjä ja kapellimestari, Eerosta tuli huomattava taidemaalari ja Arvidis-ta tuli kirjailija.

Perheen tyttärestä Ainosta tuli Sibe-liuksen puoliso.

Patinan seuraavassa numerossa kerrom-me Sibeliuksen myöhemmistä elämänvai-heista.

Sibeliustalon lipunmyynti avoinna ma-pe 12-17, puhelinlinja avoinnama-pe klo 11-17, 0600 39 3949 (1,53 €/min+ pvm/mpm)

Ankkurikatu 7, 15140 LAHTI. www.sibeliustalo.fiHinnat sisältävät palvelumaksun.

Sata vuotta sinatraa!Liput 27,50 / 24,50 € (eläk. opisk.)

Juha Hostikka ja Dallapé-orkesteri - 90 vuottaLiput 38,50 / 33,50 (S-etukortilla) / 35,50 € (ryhmät)

Jorma Uotinen & Trio Avec - Pariisin taivaan allaLiput 28,50 €

Kunniakierros - Kivikasvot 50 vuottaLiput 42 €

Pe 9.10. klo 19 La 24.10. klo 15

Ke 28.10. klo 19 La 7.11. klo 14

Sami Pitkämö ja 10–miehinen orkesteri esittävät Frank Sinatran

musiikkia.

Kapellimestarina Antti Rissanen.

MukanalauluyhtyeIkosen-Siskokset!

PATINA 4/201526 KULTTUURI

Oskar – viimein myös eliitin hyväksymäIlmajoen musiikkijuhlilla nautittiin Oskar Merikannolle omistetusta oopperasta.

MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN

Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry

ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA, Kyrön-joen rannalla, esitettiin kesäkuus-sa Elämälle-oopperaa. Se kertoi sä-veltäjä, urkuri, oopperakapellimes-tari ja kriitikko Oskar Merikannon (1868–1924) elämästä.

Oopperan sävelsi Jaakko Kuu-sisto, joten kovin monta Merikan-non laulua ei kuultu. Toki aluksi tuli katkelma Kesäillan valssista ja tun-nistettiin Pai pai paitaressu sekä Oi muistatko vielä sen virren.

Aluksi Oskar esitellään Akse-li Gallen-Kallelan Symposium-tau-lun varhaisessa kapakkakohtauk-sessa. Nerojen ylemmyydentunto tulee kyllä esille, mutta Merikanto halusi olla ymmärrettävä myös Ja-lasjärvellä.

Kerrotaan Merikannon veloista ja sisällissodassa vangiksi joutumi-sesta. Perhe joutui koville. Se ei sel-viä, ovatko kaikki kuvatut tapahtu-mat totta. Lopussa näytetään, että säveltäjä oli eliitinkin hyväksymä ja sai valtionhoitaja Mannerheimilta professorin arvon.

Yhteys VilppulaanEtenkin vilppulalaiset saattoivat ol-la oopperasta erityisen kiinnostu-neita; olihan Oskar Merikanto aikoi-naan kesävilppulalainen. Hän auttoi

Vilppulan kirkon urkujen valinnas-sa 1914 ja soitti avajaiskonsertin.

Ukri Merikanto teki isoisälleen Oskar Merikannolle muistomer-kin vuonna 2002 ja se on nähtävissä Vilppulan kunnantalon edessä.

Omaa kiinnostusta- ni lisäsi, kun huomasin kapelli-mestarin olevan tuttu mies. Jukka Iisakkila sivusi 1990-luvulla su-kuani läheltä.

Kirsti Helin (vas.) ja Terhi Mäkelä vaih-toivat ajatuksia väliajalla.

Leila ja Pauli Simonen hakemassa virvokkeita.

Terttu Köykkä (vas.) ja Seija Liikamaa naut-tivat väliajalla jäätelöä.

Ukri Merikannon tekemä muis-tomerkki Oskar Merikannosta Vilppulan kun-nantalon pihalla.

Kapellimestari Jukka Iisakkila (kesk.) kiit-tää yleisöä.

27PATINA 4/2015 KULTTUURI

Kesä täynnä kulttuuri- kokemuksia

HILKKA MÄNNYNSALO

Järvenpään kansalliset seniorit ry

JÄRVENPÄÄN TEATTERI sai onneksi täk-si kesäksi katetun katsomon, joten Niska-vuoren Hetaa on päästy näyttämään Van-hankylänniemen kauniissa ympäristössä lukuisalle joukolle. Hetana on loistanut Anu Uhlenius ja Akustina Tommi Ko-lehmainen.

Koreografia oli mielestäni taidokas. Hienosti pärjäsi reilu parinkymmenen hengen harrastajajoukko tuodessaan nis-kavuorelaisen elämän koko kirjon katso-jan eteen.

Televisiohan näytti myös kesäaikaan Niskavuori-elokuvasarjaa eri vuosilta. Ihmissuhteissaan ihminen on muuttu-maton. On helppo heilutella sanan säi-lää, mutta monikohan tuntee historiaan-sa nuoremmasta polvesta sen vertaa, et-tä ymmärtäisi edes, mistä vastapuoli pu-huu. Sehän on kuitenkin edellytys dia-logille.

Rohkea veto teatterilta ottaa Niska-vuori kesäohjelmistoon, mutta se var-masti kannatti. Katsojalle kelpasi var-sin hyvin.

Jääräpää äijä TuusulassaIlmari Turjan kansan komedia Särke-lä itte keräsi Keski-Uudenmaan teatterin (KUT) kesäesityksessä Tuusulassa Kra-pin kesäteatterissa väkeä katettuun kat-somoon.

Pertti Koivula sai varmaan jääräpäi-sen suomalaisen isäntämiehen, Särkelän roolin kuin valettuna. Tiilitehtailija Sär-kelän vaimo Emmi (Anna-Leena Sipilä) koettaa olla mielin kielin miehelleen ja kunnanlääkäri Kosonen (Seppo Halttu-nen) hoitaa turhautumistaan onkimalla.

Musiikki ja laulut on otettu keventä-mään esitystä. Koivulan mahtavasti esit-tämä tango on hyvä päätös näytelmälle.

Paluu kotimaisiin klassikoihinTämän kesän teemaksi tuli kohdalla-ni kotimaisuus ja niinpä kahlasin vanho-jen mestareiden kirjoittamaa läpi. Kevät-talvella kävin kuuntelemassa luennon Joel Lehtosesta ja niinpä innostuin tut-kimaan hänen tuotantoaan vähän Putki-notkoa runsaammin, jonka muistin kou-luajoilta.

Lehtosen tuotannossa kiinnosti herk-kyys luontoa kohtaan niin ihmisiin kuin eläimiinkin kohdistuvana. Lintukoto on pieni taideteos, jossa on herkkupaloja

eri tunnelmiin. Mataleena ja Onnen poi-ka sekä useat koskettavat runot ovat nau-tittavia.

Lehtonen siivitti taas kertaamaan Sil-lanpäätä: Silja – nuorena nukkunut ja Ih-miset suviyössä. Kaunista kieltä ja kieli-kuvia. Nämä ovat suvantokohtia ja hen-gähdystaukoja sielulle tämän päivän hektisyyden ja rajuuden vastapainona jo-pa kirjallisuudessa.

Joka kesä tie vie Iittalaan Kesäkulkemisiini on muodostunut pe-rinteitä. Monet vuodet olen käynyt kat-sastamassa Iittalan naivistien näyttelyn, niin nytkin.

Näyttely järjestettiin nyt 27. kerran. Kotimaan taiteilijoiden lisäksi esillä oli mestareita muun muassa Puolasta, Slo-veniasta ja Serbiasta.

Martti Innasen (1931–2014) muisto-näyttely tuo lähes kolmekymmentä työ-tä sekä yksityiskokoelmista että Suomen Gallupin säätiöltä näkösälle.

Rantatien runokimppuEino Leinon päivä, runon ja suven päi-vä sai paitsi Suomen liput kauniisti liehu-maan herkän laulullisen ja soitannolli-sen hetken Halosenniemen puutarhassa Tuusulan Rantatiellä.

Sopraano Taina Piira ja pianisti Jan-ne Hovi esittivät haapojen havistessa ke-sätuulessa Eino Leinon runoihin sävel-lettyjä lauluja, kuten Ruislinnun laulu korvissani ja Lapissa kaikki kukkii nope-asti. Ihana runokimppu lauluja luonnon helmassa.

KU

VA

HIL

KK

A M

ÄN

NY

NSA

LOK

UV

A R

EIJO

PIIS

PAN

EN

Näinkin hauskasti voi koristella kaupunkia kuten Järvenpää on tehnyt – maalannut ajoon kelpaa-mattomia pyöriä kauniisti ja koristellut ne kukin. Keskustasta Vanhankylän-niemeen vievän tien varsi on kukitettu. Jopa yksityi-set ovat koristelleet omia pihojaan kuten kuvassa.

Tuusulassa ja Järvenpäässä esitettiin onnistu-neita kesäteatteriesityksiä. Iittalassa kokoon-tuivat naivistit Suomesta ja ulkomailta. Runon ja suven päivänä laulu soi Halosenniemessä.

Martti Innasen vii-meiseksi jäänyt teos Jorma Kaarina Holo-painen, toisenlainen aviomies (2014) oli esillä Naivistit Iitta-lassa -näyttelyssä.

PUKIJATAMPEREEN KOMEDIATEATTERI | Lapintie 3 a, 33100 Tampere | p. 0207 288 388 | www.komediateatteri.fi

Liput alk. 32/36/38 € , hyvät ryhmäalennukset! Puhelun hinta yritysnumeroon kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh+17,17 snt/min.

Ola Tuominen on Pukija, tähdelle omistautunut mies.Heikki Kinnunen on Tähti, itselleen omistautunut näyttelijä.

Traaginen komedia heidän ystävyydestään, kyynelistä, iloista, peloista, omistautumisesta

ja unelmista. Ohjaus Mikko Viherjuuri.Ensi-ilta 25.9.2015.

PATINA 4/201528 HYVINVOINTI

Sairausvakuutus-korvaus on tärkeä tasa-arvon välineSairausvakuutuksen kehittäminen ja monituottajamalli ovat ne peruspilarit, joiden avulla sote-uudistukselle asetetut tär-keät tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

LEILA SALONEN

TUULA MUSTONEN

SUOMEN FYSIOTERAPIA- JA KUNTOUTUS-

YRITYKSET FYSI RY

SOTE-UUDISTUS ON välttämätön ja vuosi­kymmeniin ehkä tärkein yhteiskunnalli­nen hanke, jonka tavoitteena on vaikut­tava, kustannustehokas terveydenhuolto sekä kansalaisten kasvaneiden terveys­erojen tasoittaminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt aloitteen siitä, että peruster­veydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa asiakas saisi valita vapaasti palve­

luntuottajan yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Eri rahoituslähteistä koottu rahoitus seuraisi listautunutta asiakasta.

Kelan pääjohtaja on esittänyt, että sai­rausvakuutus voisi integroitua tähän jär­jestelmään tai olla jopa mallin kantava voima tehokkailla kansallisilla tietojär­jestelmillä.

1960­luvulla syntynyt pakollinen, jul­kinen sairaanhoitovakuutus on korvaus­ten pienentymisestä huolimatta tarjon­nut myös vähävaraisille ihmisille vapau­den valita ja mahdollisuuden tarvittaes­sa käyttää myös muita kuin julkisen sek­torin terveyspalveluita.

Jos sairaanhoitovakuutus ajetaan nyt

alas ilman, että tilalle luo­daan esimerkiksi palvelu­setelin käyttöön perustu­va, asiakkaan aidon valin­nan mahdollistava järjes­telmä, yksityiset terveyden­hoitovakuutukset valtaavat markkinat. Lopputulos on uudistuksen tavoitteiden vastainen: vain ne, joilla on varaa vakuutuksiin, voivat valita ja terveyserot kasvavat.

Sairausvakuutuskorvaus on ollut käy­tännössä hyvin toimiva ja yhteiskunnal­le kustannustehokas keino saada ihmiset panostamaan omaan terveyteensä.

Kannatamme sairausvakuutusjärjes­

telmän – ”valtakunnallisen palvelusete­lin” tai vastaavien asiakkaan valinnan­vapauden mahdollistavien järjestelmien – kehittämistä. Näin pystyttäisiin hyö­dyntämään eri puolilla maata toimivien, asukkaille lähipalveluja tarjoavien ter­veysalan työllistävien pk­yritysten pal­velut.

Sote-alalla samat haasteet maasta riippumattaTUKHOLMASSA JÄRJESTETTIIN kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa lääkäreille ja terveydenhuollon johdolle suunnattu Framtidens Sjukhus -tapahtuma. Tilai-suudessa kävi ilmi, että sosiaali- ja ter-veysalalla painitaan samojen ongelmi-en kanssa niin Pohjoismaissa kuin laa-jemminkin. Suurimmat haasteet ovat kasvavat säästö- ja laatuvaatimukset

sekä työvoimapula. Framtidens Sjukhus -tapahtumassa

ruodittiin ajankohtaisia teemoja, kuten työn helpottamista teknologian avul-la ja sitä, miten potilaiden muuttuviin odotuksiin voidaan vastata tuottamalla älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden sai-raanhoidolle.

Kaikissa Pohjoismaissa on meneil-

lään laajat investoinnit vanhojen sai-raaloiden uudistamiseksi ja uusien ra-kentamiseksi. Uudistamistyöhön liittyy samoja haasteita maasta riippumatta. Eri maissa myös pyritään samantapai-siin ratkaisuihin hoitoprosessien tehos-tamiseksi.

Esimerkiksi Ruotsissa tarvitaan tällä hetkellä useita erillisiä järjestelmiä työ-

vuorojen suunnitteluun, eikä työvuoro-jen suunnittelua voida keskittää. Väes-tön ikääntymiseen liittyvä hoitotarpeen kasvu ja jatkuva työvoimapula ovat kui-tenkin saaneet sairaalat etsimään uu-sia ratkaisuja henkilöstön käytön suun-nitteluun.

Hyvä, ystävällinen ja joustava palveluHÄMEENLINNAN KESKUSTASSA

Kodikas hotelli keskellä kaunista Hämeenlinnaa, jossa on 43 tyylikkäästi sisustettua, ilmastoitua huonetta. Meiltä mm. teatteripaketti majoi-tuksella alk. 76 €/hlö. Lisäksi jatkuva etu senioreille -10 % majoituksesta.

Piparkakkutalo on perinteikäs ja viihtyisä hyvän ruuan ravintola Hämeenlinnan keskustassa. Historiallinen talo luo tunnel-malliset puitteet herkuttelu-hetkeen. Meillä järjestyy myös ryhmien ruokailut. Kysy lisää!

p. 03 6122 106, www.hotelliemilia.fiRaatihuoneenkatu 23, 13100 Hämeenlinna

p. 03 648 040, www.ravintolapiparkakkutalo.fiKirkkorinne 2, 13100 Hämeenlinnaavoinna: ti–to klo 11–22, pe klo 11–23, la klo 12–23

Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi

Aivan hulvatottoman hauska historiallinen komedia 100-vuotiaan Allanin seikkailusta, johon liittyy esim. Franco ja Stalin.

Uudenkaupungin Teatterissa 6.11.15 - 19.3.16!Varaukset: +358 2 8451 5440

29PATINA 4/2015

Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus, arvo 29€. Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2015 Specsavers.

Näöntutkimuksen edelläkävijänKokonaisvaltainen näöntutkimus 29 €

Tutkimus sisältää digitaalisen silmänpohjakuvauksen ja silmänpainemittauksenIlmainen näöntutkimus yli 60-vuotiaille

Varaa näöntutkimusaika lähimmästä liikkeestämme osoitteessa: www.specsavers.fi

PATINA 4/201530 VAPAALLA

10KYSYMYSTÄ

Ristikko 4/2015

Lähettäjä

Lähiosoite

Postitoimipaikka ja -numero

Ajatuksia Patinasta:

Voit antaa palautetta myös sähköpostitse patina@senioriliitto.fi

“SÄR-KELÄ”

TOI- VOT-TAVA

KREI-KASSA

ATLENSUKUA

RUNOILI TOIS-TUVASTI KOJO

SUMP- PU

VÄ-HÄN

LAPSEL- LISIA

MEILLÄ HYVÄT

KAKU- EI

POI-KIA

MUS- TAA

ESPOOTAPÄÄ- ASI-OITA

NOSTE TUT- TUJA JAN-NELLE

KAUP-PAAN

JUOT-TAVA

OLIS-KO 7?

KAU-PUNKI

JENSIDEA

TÄYT- TÄÄ

PORUJA

LAN-NOITE

“TYTTÖ-KOULUT”

JÄTTI-LÄINEN

PLA-RATUT

ASENTOPYSSYN- TEKO-PAIKKA

SEJOKIN

“MIM- MIT”

KOIRASSUKU- LAIS- KOTI

RAAMA- TUSSA

HAR-TEIKAS

JUHLIVATJOULUNA

ANTAAVÄHITEN

KOVAHALU

SUOMINORJA

POLOT

HEVO-SELLA

ÄÄNI KIRKON- MIEHIÄ

MOITE

NÄÄS

RIKE

OHUTKORU- KIVI

KI-NOS

PIHI LAA-DITTU

TYTTÖJÄ LOOS KÄY-TÄVIÄ

HAME123..

PUHU-MATTA- KAAN

KUOH- KEA

OLUT-

KAARINANAPPULAT

RIKU

��

��ARVO-VIULU

VOI VE- DESSÄ

www.ristikkotuuli.fi

1. Kuka keksi kuulakärkikynän? 2. Kuka oli Juhana Herttuan isä?3. Mikä on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki? 4. Millä taiteilijanimellä muusikko Petri Tiili tunnetaan? 5. Mikä on Suomen pisin joki? 6. Minkä kotimaisen rock-yhtyeen levyjen tuottajana Richard Stanley on tunnettu? 7. Mikä on Ruotsin suurin järvi? 8. Kuka tunnettu kotimainen muusikko tuotti vuonna 1975 Wigwamin menestyslevyn Nuclear Nightclub? 9. Mikä on Välimeren alueen korkein aktiivinen tulivuori? 10. Kuka edesmennyt tunnettu laulaja syntyi 8.1.1935 Tupelon pikkukaupungissa Mississippissä?

Saimme edelliseen ristikkoon 79 ratkaisua. Kirjapalkinnon sai arvonnassa Eeva Rintamäki Lapualta. Onneksi olkoon!Tämänkertaisen ristikon palautusaika päättyy 1.10.2015. Ratkojien kesken arvotaan ravitsemus- ja keittokirja Syö muistaaksesi.Ratkaisu lähetetään osoitteeseen: Kansallinen senioriliitto ry, Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki.

Vastaukset viereisellä sivulla.

31PATINA 4/2015 VAPAALLA

Oikaisuja

Ristikon 3/2015 ratkaisu

Seuraava Patina ilmestyy 15. loka-kuuta. Teemana on tekniikka. Aineistopäivä on 1. lokakuuta.

Kesäistä kuohuvaa ja guacamole-leipääAnna de Codorníu Blanc de Blancs Cava Brut 0.20 l / 4,88 €TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA

Turun kansalliset seniorit ry

ANNA DE Codorníu Blanc de Blan-cs Cava Brut on tunnetun Codorniu-viinitalon tilausvalikoimaan saatu pieni pullo cavaa.

Alle 5 euron cava on tyylikkäässä valkoisessa pullossa, johon on pai-nettu pari viinitalon merkkivuot-ta. Talon perustamisvuosi oli 1551 ja vuonna 1872 valmistettiin täällä maailman ensimmäinen cava.

Cava tehdään perinteisellä samp-panjamenetelmällä eli toinen käy-minen tapahtuu pullossa. Rypäleinä käytetään tavallisesti Parelladaa, Xa-rellota ja Macabeoa. Sallittuja ovat myös Pinot Noir ja Chardonnay.

Tässä kuohuviinissä on pääry-päleenä käytetty Chardonnayta (70 prosenttia). Lisäksi pienempiä mää-riä Parelladaa (15 prosenttia) ja Xa-rellota (15 prosenttia).

Joinain vuosina viiniin on lisätty myös Macabeo-rypäleistä tehtyä vii-niä. Laki määrää, että cavoja on van-hennettava pullossa 9 kuukautta, mutta Codorniun viinitalo vanhen-taa tätä viiniä peräti 15 kuukautta.

Merkintä Blanc de Blancs tarkoit-taa sitä, että viini on tehty pelkäs-tään valkoisista rypäleistä. Nimensä cava on saanut talon Anna-tyttärel-tä, joka aikanaan (v. 1659) meni nai-misiin Miguel Raventoksen kans-sa. Silti Codorniun nimi on säilytetty tähän päivään saakka.

Alko kuvailee viiniä seuraavin sanoin: erittäin kuiva, erittäin ha-pokas, hedelmäinen, sitruksinen, mausteinen. Viini maistuu hyvin vii-lennettynä kesällä raikkaalta terassi-juomalta, joka sopii myös äyriäisten ja kalaruokien kanssa nautittavaksi.

Alkoholia viinissä on 11,5 prosent-tia ja sokeria 8 g/l. Viini on sopivan hapokas (6 g/l), mikä tekee siitä ta-sapainoisen kesäjuoman.

Vaimoni Pimu innostui marketis-ta ostamaan kypsiä avokadoja ja te-kemään niistä meksikolaista guaca-molea. Teimme alkuruoaksi paahto-leivän, jonka päälle panimme mel-koisen kerroksen guacamolea, basi-likaa, tilliä ja kruunasimme voilei-vän isoilla katkaravuilla. Guacamo-le-reseptejä on pilvin pimein, mutta meillä se tehtiin seuraavalla tavalla:

Muhennettiin yhden avokadon sisältö ja lisättiin välittömästi 1 rkl sitruunanmehua, mikä estää he-delmälihaa tummumasta. Mukaan pilkottiin 1 tomaatti ja pieni sipuli. Mausteeksi puristettiin mukaan yk-si valkosipulin kynsi, mustapippu-ria, suolaa ja ripaus sokeria. Kaik-ki tämä sekoitettiin ½ purkkiin ker-maviiliä.

Lopuksi puristimme leivän pääl-le vielä sitruunamehua, mikä pärjäsi hyvin hapokkaan cavan kanssa. Pää-ruoaksi nautimme kesäkeittoa, eikä kyseinen kuohuviini ollut hassum-paa keitonkaan kera.

A S K A T I I T M O K AL A A J U U S U K O T O NU L L A K A R L R I T US A L A K K A I K O N I TT I O I K O J A KA L O H A K A R I K O T

A A L I S A A L U N AK U R O T U S T A I V A S T A K O H T IE R O T A O N E R V A K A T K E N N U TT O I S T O T L A S T O RA S S A R K O L O T O T T OR T A K U T M A L I MA H O T A T A L A I M A G ET U T I N A N I T O M I N E N

I L A S I T E U U N I TO K S A T S A H A T N I A SM A A S A L O U T A L A T IA T E T E T A N A A T T I ST T O K K O T I U T I D U S E R N AA J A T A N K A R U U S O O S T A J A

R A L L I T I N A TA R V A I L U I T S ES E I S O R A K A S

P K O N I K H A NS U H O L A T A I T OE T U S E T U E RL G V K A T K OJ O O G A T U O K I O

A T O N S O M A A S T I R U S A K O TK O T E L O I S O T A A L I T S O L UA R S I P A K T I A U N I O T I L A MN U O T T A K I R O V N O T A A L T AA T T O T I I N E A B I T A H T A A T

Toisin kuin viime numerossa Patina 3/2015 sivulla 16 kerroimme, Leena Mörttisen puolison nimi ei ole Jaakko Saarinen, vaan Jaakko Salminen.

Viime numerossa sivulla 26 väitettiin, että Särkelä itte -näytelmän on kirjoittanut Ir-ja Turja. Oikea näytelmäkirjailijan nimi on Ilmari Turja.

1. Laszlo Biro2. Kustaa Vaasa3. Volga4. Pelle Miljoona5. Kemijoki6. Hurriganes7. Vänern8. Pave Maijanen9. Etna Sisiliassa10. Elvis Presley

Vuonna 2032

..huomenta Timo.. kaksi vaihtoehtoa, juotko aamukahvisi vai vaihdetaanko

vaippasi?? kumpaakin emme ehdi nyt millään

tekemään..

PATINA 4/201532

Toimi näin, jos kohtaat metsässä karhunMarjaan tai sieneen tekisi mieli, mutta uskaltaako sinne mennä? Lähtökohtaisesti suurpedot väistävät ihmistä, mutta poikkeustapauksessa saatat joutua karhun kanssa silmäkkäin. Asiantuntija neuvoo, miten tulee toimia. SUOMEN SUURPETOIHIN kuulu-vat karhu, susi, ilves ja ahma. Niitä ei ruuhkaksi asti metsissä liikuskele, mutta joillakin alu-eilla suurpetoja esiintyy enem-män. Ilveksiä Suomessa on kol-misen tuhatta, karhuja puoli-toista tuhatta, susia ja ahmo-ja reilut kaksisataa. Käytännös-sä karhun näkeminen luonnos-sa liikuttaessa on hyvin harvi-naista.

Jotain poikkeuksellista on ta-pahtunut, jos karhun kanssa joutuu samalle marjamättäälle.

– Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, joten se havaitsee ih-misen jo hyvissä ajoin ja pake-

nee paikalta. Joskus voi tosin tuulla väärästä suunnasta eikä karhu siksi saa ajoissa vainua. Karhu saattaa myös tulla ylläte-tyksi tappamansa saaliseläimen haaskalta, kertoo Suomen riis-takeskuksen erikoissuunnitteli-ja Harri Norberg.

Parhaiten karhut saakin kar-kotettua pitämällä metsässä melua. Rupattele kaverin kans-sa tai vaikka laulele itseksesi.

Peräänny, älä juokseJos kohtaat karhun, pysy rau-hallisena. Älä huuda, mutta ju-tustele. Osoita karhulle, ettet uhkaa sitä millään tavoin.

– Lähde perääntymään pai-kalta. Älä käännä karhulle sel-kääsi, jotta näet, mitä se tekee. Juokseminen tai puuhun kii-peäminen on turhaa, sillä kar-hu voittaa sinut molemmissa la-jeissa.

Vihainen karhu murisee, hei-luttelee päätään, luimistelee korviaan ja käy pikajuoksijan lähtöasentoon. Sen sijaan ta-kajaloilleen nouseva otso ei ole hyökkäämässä, vaan se pyrkii lähinnä saamaan paremman kä-sityksen tilanteesta.

Karhu voi tehdä myös vale-hyökkäyksiä, joilla se pyrkii kar-kottamaan tunkeilijan. Jos kar-

hu lähestyy sinua ja mukanasi on marjaämpäri tai irtonainen vaate, jätä se karhulle haistelta-vaksi ja saat etumatkaa. Lähtö-kohtaisesti karhukin vain halu-aa rauhoittaa tilanteen.

– Jos huomaat maastossa tai puussa karhunpennun, on emokin silloin jossain lähetty-villä. Tällöinkin on syytä pois-tua tulosuuntaan mahdollisim-man nopeasti, mutta rauhalli-sesti. Emo puolustaa pentujaan, jos kokee ne uhatuksi, Norberg tähdentää.

Muista ilmoittaaJos karhu kuitenkin tulee pääl-

le, heittäydy maahan.– Käy mahallesi tai sikiöasen-

toon ja suojaa päätä ja niskaa käsilläsi. Jos sinulla on reppu, jätä se suojaksi selkääsi, Nor-berg neuvoo.

Soita vaaratilanteesta hätä-keskukseen.

Kaikista petohavainnoista tu-lee ilmoittaa myös paikallisel-le riistanhoitoyhdistyksen peto-yhdyshenkilölle. Eli vaikka nä-kisit pelkästään karhun jäljen tai ulosteen, tee siitäkin ilmoi-tus. Näin saadaan kerättyä arvo-kasta tietoa suurpetojen luku-määristä, liikkeistä ja levinnei-syydestä.

KU

VA

: ARI

VÄ

ISÄ

NEN

FAKTA: Muista nämä kohtaamistilanteessa – Pysy rauhallisena.– Juttele karhulle, älä huuda.– Peräänny, mutta älä käännä selkääsi karhulle.– Kävele, älä juokse tai kiipeä puuhun.– Jätä karhulle marjaämpäri tai vaate nuuhkittavaksi.– Vasta viimeisenä keinona heittäydy maahan.

Jotain poikkeuksellista on tapahtunut, jos joudut karhun kanssa silmäkkäin.

Hyödyllisiä verkkosivuja suurpedoista • Suurpetojen jälkiä ja ääniä voi opetella tunnistamaan verkossa osoitteessa suurpedot.fi.• Suurpetojen esiintyvyyden voi tarkistaa osoitteesta riistahavainnot.fi.• Jos löydät suurpetojen jättämiä jälkiä, ilmoita niistä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenki-

löiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten valtakunnallisesta tie-tokannasta osoitteesta yhteystiedot.riista.fi.

LUONTO