metsätiedon kaupallisen hyödyntämisen kokeiluteemojen ... · ja lyncin avulla teemahaastattelun...

Metsätiedon kaupallisen hyödyntämisen kokeiluteemojen

kartoitus

- selvityksen tulokset ja häkkäystapahtuman suunnitelma

Metsätiedon liiketoimintamallit –selvityshanke, TP1 (A72446)

Leena Leskinen

Jussi Lappalainen

Mervi Kolehmainen

Anna Tiainen

Juha Keränen

Leila Laukkanen

Metsäkeskus

Joensuu 2017

SISÄLLYS

Tiivistelmä ........................................................................................................................ 3

1 Johdanto  ........................................................................................................................ 4

1.1 Taustaa  ...................................................................................................................................... 4

1.2 Kartoituksen toteutus ................................................................................................................. 4

I Selvityksen tulokset ........................................................................................................ 5

2 Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat  .......................................................................... 5

 3  Kehittämisen teemoja metsätietoa hyödyntäviksi sovelluksiksi ja sähköisiksi palveluiksi 8

3.1    Puuntuotanto ............................................................................................................................ 8

3.2 Luonto- ja maatilamatkailu (palvelut yrittäjälle) ..................................................................... 10

3. 3 Virkistys, opetus ja matkailun tukeminen (palvelut kuluttajalle, myös turistille) .................. 11

3. 4 Vesistöt.................................................................................................................................... 12

4 Päätelmät ja pohdinnat  ................................................................................................. 13

4.1. Metsätiedon luonne ja laatu .................................................................................................... 13

4.2. Mahdollisuuksista totta ........................................................................................................... 15

II Häkkäystapahtuman suunnitelma ................................................................................ 16

5.1 Valmistelun vaiheet................................................................................................... 16

5.2 Esimerkkejä hackathon –haasteista: kehitettäviä liiketoimintamalleja  .................... 17

  5.2.1 Lisätty todellisuus -idea  ...................................................................................................... 17

5.2.2 Verkkokauppa luontopalveluyrittäjille ................................................................................. 18

5.2.3 Puunkorjuun visualisointi  ..................................................................................................... 19

5.2.4 Myynti – ja ostoreppu ........................................................................................................... 20

Taustamateriaali  ja liitteenä haastellut henkilöt (luottamuksellinen) ............................. 22

3

Suomen metsäkeskus, itäinen alue, Siltakatu 20 B, PL 17, 80100 Joensuu

[email protected] | www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi | Y-tunnus: 2440921-4

Tiivistelmä

Tämä raportti kuvaa metsätietoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä eri metsätiedon raja-

pinnassa toimivien asiakkaiden ja toimialojen mahdollisia liiketoimintamalleja. Tässä raportissa on

tulokset kartoituksesta, jossa etsittiin ne teemat, joissa voidaan olettaa olevan potentiaalia metsätie-

don kaupalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi muutamista tunnistetuista teemoista identifioitiin mah-

dollisia liiketoimintamalleja sekä kuvattiin toimialoja, jotka voisivat näitä liiketoimintamalleja hyö-

dyntää. Selvityksen tarkoituksena on edistää osaltaan avoimeen, julkiseen tietoon perustuvan metsä-

tiedon kehitystä. Selvitys toteutettiin yhteistyönä alan yritysten, Joensuun tiedepuiston ja Itä-

Suomen yliopiston kanssa. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 27 toimijaa huhti- ja toukokuussa

2017 sekä järjestämällä työpaja 11.5.2017. Työ on osa Metsätiedon liiketoimintamallit -

selvityshanketta.

Metsätietoon perustuvien verkko- ja sähköisten palvelujen tulisi sisältää realistinen ansaintalogiik-

ka. Ansaintalogiikka voi perustua esimerkiksi seuraaviin perinteisiin verkkopalvelujen ansaintako-

giikoihin: mainostuloihin perustuva malli, kauppiasmalli, välittäjämalli, valmistajan suoramyynti-

malli, informaation välittäjämalli, käyttöö preustuva malli sekä jäsenyyteen perustuva malli.

Haastatteluissa nousi esille metsävaratiedon laaja hyödyntämispotentiaali. Luonnollisesti metsätie-

toa on hyödynnetty eniten puuntuotannossa. Haastatteluiden pohjalta hyödyntämismahdollisuuksia

on myös havaittavissa puuraaka-aineen tuotannon ulkopuolelta mm. vesistö-, matkailu-, virkistys-,

it- ja opetuspuolelta. Työpajassa ideoitiin neljä aihiota liiketoimintaideaksi: 1. Lisätty virtuaalitodel-

lisuus 2.Verkkokauppa luontomatkailuyrittäjälle 3. Puunkorjuun visualisointi ja 4. Metsätalouden

toimijoiden osto- ja myyntireppu. Työpajojen ja haastatteluiden pohjalta metsävaratiedon erilaiset

hyödyntämisalueet koskevat erityisesti virtualisointia, visualisointia, puu- ja luonnonvarakauppaa,

karttaesityksiin liittyviä sovelluksia ja palveluita, sekä muita sähköisiä palveluita. Yleisesti voidaan

todeta, että metsävaratiedolla on laajat liiketoimintamahdollisuudet metsätalouden sekä ympäris-

töön ja luontoon liittyvien ratkaisujen kannalta.

Asiasanat: Metsävaratieto, liiketoiminta, ansaintalogiikka, verkkopalvelut, sähköiset palvelut,

4



1 Johdanto 

1.1 Taustaa 

Datan määrä on kasvanut valtavasti yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä 2000-luvulla. Suuresta

datamäärästä, joka muuttu nopeasti ajassa käytetään termiä massa data (Big Data). Kokonaisvaltai-

nen teknologinen kehitys talouden eri sektoreilla on tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää massada-

taa monilla uusilla tavoilla. Valtaosa massadatasta on nykyisellään sähköisessä muodossa ja sitä

kerätään kaiken aikaa muun muassa Internet-pohjaisista palveluista, kuluttajapalveluiden aika- ja

paikkatiedoista, kaukokartoitusinstrumenteista (esim. satelliitit), tek-nisten laitteiden toiminnasta,

sensoriverkoista ja koneiden välisestä kommunikaatiosta. Massadatan uskotaan toimivan nyt ja tu-

levaisuudessa kasvuympäristönä uudelle liiketoiminnalle yrityksissä ja perusteena toiminnan moni-

puoliselle kehittämiselle.  

Metsätieto on massadataa, jonka määrä on uusien aineistojen keräämistapojen kehittymisen kaut-

ta valtavasti kasvanut 2010-luvulla. Metsätietoa kerätään nykyisellään muun muassa ilmoitusten,

erilaisten sensorien, teknisten laitteiden sekä palveluiden aika- ja paikkatietojen avulla. Metsätietoa

keräävät useat eri organisaatiot kattaen sekä julkisia että kaupallisia organisaatioita, joilla on tarvet-

ta metsätiedolle toimintaansa varten.  

Metsätiedon liiketoimintamallit –hanke toteutti kartoituksen metsätiedon kaupallisen hyödyntämi-

sen mahdollisuuksista. Kartoituksen tulokset metsävaratiedon hyödyntämismahdollisuuksis-

ta erilaisten palveluiden ja liiketoiminnan kannalta kerrotaan tässä raportissa.

1.2 Kartoituksen toteutus 

Kartoituksen aineisto kerättiin kevään 2017 aikana tekemällä kirjallisuuskatsaus sekä toteuttamalla

27 asiantuntijahaastattelua ja työpaja. Haastateltavat jaettiin kolmeen luokkaan, metsätaloustoimijat,

IT-alan toimijat ja luonto-, matkailu- virkistysalan toimijat. Metsätaloustoimijoita oli yhteensä 17,

IT-alan toimijoita neljä ja luonto-, matkailu- virkistysalan toimijoita kuusi kappaletta. Metsätalous-

toimijat jaettiin vielä julkisiin ja yksityisiin toimijoihin sekä metsätalousyrittäjiin. Haastatteluissa

käytetyt kysymysrungot ovat taustamateriaaleissa. Haastattelut toteutettiin puhelimitse, kasvotusten

5



ja Lyncin avulla teemahaastattelun menetelmällä. Haastattelujen teemat olivat metsävaratiedon ke-

hittäminen, hyödyntäminen ja ideat. Haastattelussa käytiin läpi tulevaisuuden toiveita, metsävara-

tiedon sisältöä sekä hyödyntämisen haasteita.  Haastatteluiden pohjalta tehtiin viisi ideakarttaa, jois-

ta valittiin sopivat teemat varsinaista työpajaa varten. Työpaja järjestettiin 11.5.2017 Joen-

suun SciFest tapahtuman yhteydessä. Samaan aikaan toteutettiin Hackathon-tapahtuma, josta on

olemassa erillinen raportti. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita haastatteluiden perusteella sekä

muita eri alojen toimijoita. Työpajoihin osallistui yhteensä 13 henkilöä. Haastatteluista tehtyjen

ideakarttojen pohjalta valittiin sopivat teemat työpajaa varten, joita olivat puuntuotanto, vesistö ja

virkistys, sekä luonto- ja maatilamatkailu, joiden pohjalta pohdittiin tarkemmin teemojen potentiaa-

lisia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja. 

Raportin rakenne on seuraava: kirjallisuuskatsauksen perusteella avataan sähköisten palvelujen

mahdollisia ansaintalogiikoita. Haastattelujen perusteella esitellää kolme teemaa, joihin liittyen ku-

hunkin voisi järjestää oman hackathon –tapahtuman. Luvussa 5 esitellään neljä työpajassa kehitet-

tyä liiketoimintamalliaihiota. Lopuksi esitetään päätelmiä ja näkemyksiä metsätietoon liittyvien

sähköisten palvelujen kehittämisestä. Raportin tausta-aineistossa julkaistaan kirjallisuuskatsaus ko-

konaisuudessaan sekä haastattelujen rungot ja haastatteluista muodostetut ideakartat.

I Selvityksen tulokset

2 Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat 

Hyvän liiketoimintaidean tärkeä osa on järkevä ansaintalogiikka, jonka avulla saadaan aikaan talou-

dellinen tuotto ja voitto. Logiikka voi liittyä kustannusten vähentämiseen tai tuottavuuden lisäämi-

seen, joita tuotetuilla palveluilla tavoitellaan. Toisaalta logiikka voi olla osaltaan markkinoiden val-

taamista tai asiakkaiden sitouttamista palveluihin. Metsätiedon osalta voidaan sanoa, että kaikki

edellä mainitut ansaintalogiikat ovat varteenotettavia. Yhteistä potentiaalisesti toimiville liiketoi-

mintamalleille ovat ansaintalogiikan osalta tehokkuus, ainutlaatuisuus ja yhteensopivuus.  Yleisellä

tasolla ansaintalogiikat voidaan liittää verkko- ja sähköisiin palveluihin. Usein myös ansaintalogii-

koita yhdistellään toisiinsa. Seuraavaksi esitellään joitakin perinteisiä verkossa esiintyviä pääasiassa

kuluttajille suunnattuihin palveluihin tarkoitettuja ansaintamalleja.  

 

6



Mainostuloihin perustuva malli on perinteisin ansaintamalli. Verkon mainostusmalli on verratta-

vissa perinteiseen mediaan - verkkosivusto tarjoaa sisältöä ja palveluita, joiden sekaan asetetaan

mainosviestejä. Se toimii tehokkaimmin, kun kävijöiden määrä on suuri tai he ovat kiinnostuneet

jostakin tietystä erikoisalueesta, jolloin mainonta on helppo kohdentaa ja verkkopalvelu voi myydä

mainostilaa suoraan yrityksille. Automaattisesti kohdennettu mainonta mahdollistaa mainosten esit-

tämisen käyttäjälle hänen toimintansa tai esittämisympäristön perusteella (esim. tekstin sisältämät

sanat). 

 Mainostaminen verkkopalvelussa tapahtuu yksinkertaisimmin varaamalla sivun asetteluun sopiva

tila. Mainoksia asettaessa tulee huomata, että suurin osa käyttäjistä jättää ne huomaamatta

(ns. banner blindness). Tunkeilevat mainokset vaikuttavat negatiivisesti palvelun käytettävyyteen.

On olemassa tekniikoita, jotka pyrkivät harhauttamaan käyttäjiä esim. tekemällä mainos vaikutta-

maan palvelun omalta sisältöelementiltä. Tällainen epäeettinen mainonta karsii tehokkaasti potenti-

aaliset pitkäaikaiset käyttäjät. 

Kauppiasmallin verkkopalvelu toimii tukku- tai vähittäiskauppiaana tuotteille tai palveluille.

Myynti voi tapahtua niin kiinteillä hinnoilla kuin huutokaupalla. Ansainta tapahtuu ottamalla kiinteä

osuus myytävien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. Mallia hyödyntävät usein perinteiset fyysiset

vähittäiskaupat, joilla on myös verkossa toimiva myymälä. Virtuaalisessa kaupankäynnissä kauppaa

tehdään ainoastaan verkossa. Bit vendor -tyyppisessä kauppiasmallissa myös kaupattavat tuotteet

sekä palvelut ovat digitaalisia, kuten mm. musiikkia, elokuvia (Netflix) tai virtuaalisia hyödykkei-

tä. 

Välittäjämallissa verkkopalvelu tuo ostajat ja myyjät samaan paikkaan ja järjestää niiden välisen

vuorovaikutuksen, jolloin se toimii kaupan välittävänä osapuolena. Mallin sisälle voidaan asettaa eri

tyyppisiä verkkopalveluita: mm. muiden yritysten tuotteita myyvät palvelut, luokiteltuja ilmoituksia

julkaisevat osta-ja-myy -palvelut, huutokaupat. Tuotot saadaan tyypillisesti toteutuneista kaupoista

saaduista palkkioista tai ilmoituksen/mainoksen asettamisesta perittävästä maksusta. Palvelu voi

lisäksi myydä välitykseen liittyviä oheispalveluita, kuten laskutusta ja lähetysten seurantaa. 

Valmistajan suoramyyntimallissa tuotteen valmistaja on verkkopalvelun avulla suorassa yhtey-

dessä asiakkaaseen ilman välillisiä toimijoita. Ansainta perustuu esimerkiksi palvelun kautta tapah-

7



tuvaan myyntiin, vuokraukseen tai lisensointiin. Valmistajan ollessa läheisessä yhteydessä asiakkai-

siin pyritään usein ymmärtämään paremmin kuluttajia ja panostamaan asiakaspalveluun, joiden

avulla asiakas voidaan sitouttaa markkinoitavaan brändiin ja tuotteisiin. 

Informaation välittäjämallissa palvelu kerää kuluttajista ja heidän tavoistaan tietoa, jotka voidaan

välittää siitä maksaville yrityksille. Usein palvelu tarjoaa ilmaiseksi tietyn tuotteen tai palvelun

(esim. virtuaaliyhteisön jäsenyys), jota vastaan käyttäjä antaa omat tietonsa. Malli yhdistetään usein

perinteiseen mainostusmalliin, jolloin käyttäjille voidaan markkinoida kohdennetusti suoraan palve-

lun sisällä. 

Käyttöön perustuvassa ansaintamallissa palvelun maksu tapahtuu käytön määrän mukaan, jota

mitataan eri perustein. Mitattavina suureina voivat toimia esimerkiksi palvelun käyttöaika tai käyt-

täjän kuluttama kapasiteetti. Ansainta on siis mallissa verrattavissa sähkön tai veden jakeluun. Esi-

merkiksi pilvipalvelut ovat mahdollistaneet käyttöpohjaisen liiketoimintamallin hyödyntämisen yhä

tehokkaammin. 

Jäsenyyteen perustuvassa ansaintamallissa verkkopalvelun tulot saadaan tarjoamalla käyttäjille

maksullista jäsenyyttä tietyksi ajanjaksoksi, jolloin sisältö on saatavilla. Usein käyttäjälle kuitenkin

tarjotaan jonkin verran ilmaista sisältöä, joka toimii "sisäänheittäjänä" käyttäjän tutustuttamiseksi

palveluun. Tätä niin kutsuttua freemium-mallia soveltavassa verkkopalvelussa tarjotaan tietty mää-

rä tai rajoitetun ajan ilmaisia palveluita, mutta laajempiin tai monipuolisempiin palveluihin pääsy

on maksullista. Tyypillisesti freemium-mallissa rajoitetaan palvelun ominaisuuksia, käyttöaikaa,

kapasiteettia ja käyttäjämääriä. Rajoitukset voivat tapahtua myös käyttäjäryhmän perusteella, jolloin

palvelu voi esimerkiksi olla ilmainen opiskelijoille, mutta maksullinen yritysasiakkaille. Jäsenyyden

avulla käyttäjälle voidaan esimerkiksi tarjota lisää sisältöä ja ominaisuuksia, poistaa käyttörajoituk-

sia (esim. Skype, Dropbox, Spotify) ja lisätä kapasiteettia.  

8



 3  Kehittämisen teemoja metsätietoa hyödyntäviksi sovelluksiksi ja sähköisiksi

palveluiksi

3.1    Puuntuotanto

Metsätiedolla on tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, joissa keskeisenä tekijänä tiedon hyödyntämisessä

on aineiston laatu. Metsätalouden perusprosessit eivät muutu, eli metsiä täytyy hoitaa ja hakata sekä kuljettaa

puita tehtaille, mutta työvälineet ja suunnittelussa käytettävä informaatiolähde muuttuvat. Muutos tarkoittaa

kehittyneitä sovelluksia, joissa hyödynnetään eri lähteistä hankittavaa aineistoa. 

Metsätalouden toimijoiden keskuudessa oli paljon ehdotuksia metsätiedon kehittämiseen. Käytän-

nössä tiedonkeruutavalla ei ole väliä, kunhan tieto on avoimesti käytössä, se on helposti saatavilla ja

tiedon tarkkuutta saataisiin parannettua. Metsätiedon pitäisi olla luotettavaa ja ajantasaista, ja kei-

lausaineiston toivottaisiin päivittyvän jopa vuosittaisella syklillä. Metsätieto on ollut aikaisemmin

tarkoitettu lähinnä metsänomistajille ja metsäalan toimijoille, jotka harjoittavat puukauppaa. Metsä-

tietoa voisi kehittää suuntaan, jossa mukana olisi tarkemmat tiedot puun laadusta, ei pelkästään

määrästä. Tarkoittaen siis, että kerätään ja kehitetään muutakin kuin pelkästään metsäninventointi-

tietoa, kehitetään koko metsätietoa.

Avoimen metsätiedon jakelukanavana voisi toimia karttapalvelu, joka olisi tulevaisuudessa käytössä

julkisesti. Palvelussa olisi tarjolla erilaisia tasoja, jossa nykyinen puuntuotanto olisi tietotasona, eli

teemakarttatasona, joka perustuu vektorimaiseen metsävaratietoon. Lisäksi olisi taso maisema-,

virkistys- ja monimuotoisuusarvoille.

Metsävaratiedon puuraaka-aineen tietojen keräämisen lisäksi metsätalouden toimijoita kiinnostaa

myös ajantasainen maasto- ja tiestötieto. Tiestön kartoitus ja kunto ovat tärkeitä näkökulma puuraa-

ka-aineen liikkumisessa. Tarvittaisiin järjestelmä, jossa on etenkin alemmasta tieverkosta paljon

tietoa, kuten missä kunnossa tiet ovat, missä on kunnostustarpeita, kelirikkoalueita, missä voidaan

liikennöidä ja milloin päästään kuljettamaan puutavaraa. Lisäksi esimerkiksi kantavuustieto on tär-

keä.

9



Uusia tuotteita ja palveluita voisivat olla esimerkiksi metsänomistajille suunnatut sovellukset, joilla

voi hallita ja analysoida omaa omaisuuttaan. Metsänomistajat tarvitsevat päätöstukijärjestelmiä,

joiden avulla metsänkäsittelyvaihtoehtoja voidaan vertailla ja visualisoida. Tällainen sovellus voisi

esimerkiksi olla helppokäyttöinen metsätiedon päivityssovellus metsänomistajille. Sovelluksella

voisi rajata alueita, katsella metsätietoa, suunnitella mahdollisia leimikoita ja merkata erikoiskohtei-

ta. Hakkuun jälkeen tulisi olla mahdollista reaaliaikaisesti täydentää tietoa suoraan kohteella metsä-

varatietoihin. Tieto voisi tulla automaattisesti harvesterilta. Puunhankkijoille tarvittaisiin tuotteita,

joilla hilatason tietoa voidaan tehokkaasti analysoida ja tähän yhdistettynä automaattiset työ-

maasuunnittelujärjestelmät, jotka ottavat huomioon staattiset ja dynaamiset olosuhdetiedot. 

10



3.2 Luonto- ja maatilamatkailu (palvelut yrittäjälle)

Luonnon ja metsän visualisointi sekä virtualisointi metsävaratiedon perusteella oli yksi selkeäs-

ti haastatteluissa esille noussut näkökulma. Visualisointi on tulevaisuuden tavoitteena ja metsätie-

don avulla voitaisiin luoda sekä mallintaa metsäympäristöä, maisemaa ja siinä tapahtuvia muutoksia

virtuaalisesti. Näitä voisi jatkossa hyödyntää suunnittelun apuvälineenä ja visualisoi-

da metsänkäsittelyn muutoksia ja hakkuutapojen vaikutuksia ympäristöön. Visualisointia varten

metsätiedon täytyy sisältää puustotiedon lisäksi tietoa esimerkiksi aluskasvillisuudesta.

Luonto-, matkailu- virkistysalan toimijat nostivat esille myös erilaisten teemakarttojen tarjoamat

mahdollisuudet juuri marjastuksen, sienestyksen, monimuotoisuuden ja elinympäristöjen osalta.

Matkailuala voisi hyödyntää metsätietoa omien palvelujen sijoittelussa ja suunnittelussa. Luonto-

11



matkailu tarvitsee kehittyneitä palveluita, joita voisi esimerkiksi hyödyntää maisemakohteiden, eri-

koisten luontokohteiden  ja näköalapaikkojen löytämisessä. Matkailuyrittäjä voisi uu-

den metsätietopalvelun avulla hakea maisemakohteet metsätietojen perusteella tehdyistä teemakar-

toista ja suunnitella omia uusia palveluita tämän maisema- tai näköalakohdetiedon varaan. Lisäksi

teemakarttojen avulla paikkatiedon ja karttojen hyödyntämistä viestinnässä voisi lisätä yleisellä ta-

solla, eikä pelkästään asiantuntijoiden keskuudessa. Metsätiedon pohjalta voitaisiin myös tutkia

eliölajistotietoja ja tarkastella eläinten potentiaalisia elinympäristöjä, joita voisi hyödyntää luonto-

matkailun vetovoimatekijänä.

3. 3 Virkistys, opetus ja matkailun tukeminen (palvelut kuluttajalle, myös turistille)

Haastatteluissa opetus ja kasvatus puolelta esille nousivat metsätiedon hyödyntäminen lajien tunnis-

tuksessa mobiilipalvelun avulla, jossa pystyttäisiin tunnistamaan kasvilajeja ja havainnollistamaan

lajien kehitystä sekä tarkastelemaan niiden rakennetta.

Haastatteluissa matkailun tukemisen kannalta metsätiedon mahdollisuudet nähtiin visualisoinnissa

ja virtuaalipeleissä, joilla saataisiin ensinnäkin tehtyä luonnossa liikkuminen kiinnostavaksi. Toi-

saalta pystyttäisiin esimerkiksi luomaan täydennettyä todellisuutta ja tuomaan virtuaalisesti mm.

eläimiä maastoon ja tarkastelemaan niitä virtuaalilaseilla. Myös erilaiset virtuaalipelit aidoista koh-

teista nähtiin myös tärkeinä.

12



Puolestaan virkistysnäkökulmasta tarkasteltuna esille nousivat metsätiedon pohjalta laaditut marjas-

tukseen ja sienestykseen liittyvät teemakartat ja potentiaalisten marjapaikkojen ennustaminen. Sa-

man tyyppisillä menetelmillä voitaisiin laatia myös riistan esiintymistä tai muunlaisten luonnon-

tuotteiden, kuten kääpien esiintymistä kuvaavia malleja.

Vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta esille nousivat suosiossa oleva polkujuoksu, jossa kartalta pys-

tyttäisiin tarkastelemaan maastonmuotoa, reittiä, kulkukelpoisuutta ja yhdistämään tietoon kosteus-

ja sääolosuhteet. Myös muunlaiseen vapaa-ajan harrastuksiin liittyen haastateltavat ideoivat ja toi-

vat esille kiinnostavia näkökulmia. Erilaisia rinnekaltevuuksia ja metsän tiheystietoja tarkastelemal-

la voitaisiin löytää sopivat alueet laskettelua, pyöräilyä ja hiihtoa varten. Laajemmin tuli myös

esille virkistys- ja maisema-arvojen kerääminen, ja näistä esimerkkinä tuli haastatteluissa esille

luonnonhoidon- ja riistanmetsänhoidonkohteet sekä metsästysmatkailu. Virkistyksen, opetuksen ja

kasvatuksen näkökulmasta metsien puuraaka-ainetieto on vain yksi osa-alue. Kolikon toisella puo-

lella ovat mm. ekosysteemipalvelut, monimuotoisuus ja virkistyspalvelut ja näiden aineistojen ke-

rääminen ja hyödyntäminen.

3. 4 Vesistöt

Haastatteluissa vesistöalan toimijat nostivat esille erilaiset mallinnuskartat, joilla pystyttäisiin enna-

koimaan herkkien alueiden eroosio ja välttämään näillä alueilla liian voimakkaita metsänkäsittely-

toimenpiteitä metsäkoneella. Lisäksi suojelunäkökulmasta nousi esille pelillisyys, miten karttapoh-

jaisessa pelissä Itämeren tilaa tai valuma-aluetta, jossa tehdään erilaisia metsänkäsittelytoimenpitei-

tä, voidaan suojella. Vesistöjen suojelua ajatellen vedenlaatutietoja tulisi kerätä aktiivisesti ja kiin-

nittää huomiota erilaisten pintamallien hyödyntämiseen ja metsätoimenpiteissä tulisi kiinnittää en-

tistä enemmän huomiota vesiensuojeluun valuma-alueilta lähtien. Vesistöjen virkistyskäytön ja

matkailun näkökulmasta metsävaratiedosta voitaisiin myös tarkastella kunnostettavia alueita esi-

merkiksi jokien varsia, joita tulisi raivata mm. melontaretkiä varten.

13



 

4 Päätelmät ja pohdinnat 

4.1. Metsätiedon luonne ja laatu

Haastatteluissa tuli esille toiveet entistä ajantasaisempaan ja sisällöltään tarkempaan metsävaratie-

toon, joka sisältää esimerkiksi puulajisuhteet, runkolukusarjat, puuston laatutiedot, maaperätiedot,

toimenpidetiedot, hakkuutapa-ehdotukset, monimuotoisuustiedot, luontokohteet ja kulttuuriarvot

kohdetietona. 

Haastatteluiden pohjalta on nähtävillä, että metsävaratiedon hyödyntämisen haasteena on laatutaso

ja sen mukaan tuoma epäluottamus toimijoiden keskuudessa. Laatu on parantunut, mutta laserkei-

lauspohjaisessa metsävaratiedossa koetaan olevan enemmän heikkoutta, kuin maastomittauksissa.

Nopeasti kehittyvät kaukokartoitusmenetelmät, kuten esimerkiksi satelliittiaineistot, pitäisi pystyä

ottamaan heti hyötykäyttöön ja yhdistämään inventointimenetelmiin.

Osaan näistä laatuun liittyvistä tarpeista jo pyritäänkin vastamaan meneillään olevissa hankkeissa.

Tuotettavan metsätiedon laatua siis kehitetään, mikä ennestään parantaa edllytyksiä hyödyntää sitä

sovelluskehittämisessä. Erityisesti kuitenkin luonto- matkailu- ja virkistysalan kehittämisideoissa

oli tarpeita, joihin ei vielä pystyä vastaamaan nykyisen tietoinfran aineistoista. Näihin kysymyksiin

14



tulisi lisätä kehitystyötä. Näitä ovat esimerkiksi joidenkin eliölajien, kuten riistan tai kääpien esiin-

tymismallit.

Digitalisaatio mahdollistaa suuren kehityshyppäyksen metsäalalle. Vaikka metsätieto on jo valta-

osin digitaalisessa muodossa, se ei tarkoita sitä, että se suoraan olisi hyödynnettävissä kaikkien ta-

hojen toiminnassa. Aineistot ovat tekniseltä rakenteeltaan erilaisia, joten niiden luettavuus ja järjes-

telmäyhteensopivuus vaihtelee. Metsäorganisaatioiden välillä on eroja millä perusteilla samaa asiaa

kuvaavia tietoja tallennetaan tietokantoihin ja numeeriset koodistot eroavat monilta osin. Edellä

mainituista syistä metsäalalla on jo muutamia vuosia sitten aloitettu metsätietojen standardointi.

Tämä kehitys mahdollistaa tietojärjestelmien kommunikoinnin keskenään, jolloin metsäalan moni-

lukuisten organisaatioiden on mahdollista vaihtaa tietoja keskenään samalla parantaen metsänomis-

tajien ja muiden asiakkaiden palvelua.  

Tiedon laatu on erityisen tärkeässä osassa nyt ja tulevaisuudessa. Tiedon tulisi aina olla ajantasaista

päätöksentekoa varten. Metsätiedon osalta se tarkoittaa, että hakkuut ja hoitotoimenpiteet ajanta-

saistetaan metsikkökuvioille tai muulle yksikölle. Samalla, kun on tarvetta ajantasaiselle tiedolle, on

olemassa erinäisiä tarpeita, joissa tiedon alkuperäisyys ja muuttumattomuus on olennaista. Tällaisia

tapauksia ovat tuotteet jotka perustuvat alkuperäisen mittaus- tai muun tietolähteen erilaisista pro-

sessointitavoista ja siten erilaisesta lopputuotteesta. Vaikka metsätieto nykyisellään onkin jo varsin

määrämuotoista ja useissa tapauksissa sovittujen standardien mukaista, ei ole syytä olettaa, että

kaikki avoimen metsätiedon hyödyntäjät käyttäisivät tietoa samalla tavalla. Yksilöillä ja organisaa-

tioilla voi olla hyvin poikkeavia näkökulmia. Osalla hyödyntäjistä on tarpeita, joille standardimuo-

toinen aineisto ei riitä, vaan on tarvetta muokata aineistoa sopivampaan muotoon.

Työpajoissa ideoitiin metsätiedon hyödyntämismahdollisuuksia ja ryhmien käyttötapauksien erilai-

suus kertoo metsätiedon laajasta hyödyntämispotentiaalista. Puuntuotannossa metsätietoa on luon-

nollisesti hyödynnetty eniten, mutta haastatteluiden ja työpajojen pohjalta on nähtävillä myös met-

sätiedon hyödyntämismahdollisuudet puuraaka-aineen tuotannon ulkopuolella. Matkailu-, virkistys-

ja opetuspuolella olisi paljon metsätiedon käyttömahdollisuuksia, joihin ei työpajoissa ehditty pa-

neutua syvällisemmin.  Kehittämisen kautta metsävaratieto tukisi mahdollisimman monipuolista

metsien käyttöä ja tietoa tuotettaisiin myös muun kuin puuraaka-aineen ja metsän hakkuiden vuoksi.

15



Erilaisten tietotasojen käyttäminen laajasti eri toimijoiden kesken hyödyntäisi kaikkia osapuolia ja

lisäisi vuorovaikutteista suunnittelua.

4.2. Mahdollisuuksista totta

Yleisesti voidaan kuvata, että metsätieto on hyödynnettävissä talouden monilla eri toimialueilla

liiketoiminnassa. Metsätieto on lähtökohtaisesti aina paikkaan sidottua tietoa. Tästä syystä se mah-

dollistaa moninaisten maantieteellistä aluetta koskevien toimintojen ja palveluiden tuottamisen.

Potentiaalisia hyödyntämisalueita metsätiedolle todennäköisesti ovat erilaiset visualisoinnit, vuoro-

vaikutteiset sähköiset palvelut, karttaesitykset, puu- ja luonnonvarakauppaan liittyvät asiat, turvalli-

suuteen liittyvät palvelut ja virtuaalitodellisuus. Metsätiedon käyttömahdollisuudet eivät siis rajoitu

suoranaisesti vain metsätalouden tarkoituksiin, vaan mitä moninaisimmat luontoon ja ympäristöön

liittyvät ratkaisut ovat mahdollisia metsätiedon avulla. 

Tietotulva aiheuttaa haasteita, sillä jos metsävaratietoa ei osata tai voida jalostaa tietopalveluksi, se

jää muun tietovarannon alle. Nyt kun tietoa yhdistetään eri tietolähteitä, datojen yhdistely tehok-

kaalla tavalla (Big Data-periaate) ja datojen esittäminen päätöksenteon tukena tarvitsee myös tehok-

kaat ja modernit tietojärjestelmät.

Työpajojen keskusteluissa käytiin läpi aineistojen yhteismitallisuutta, jonka avulla eri lähteistä tule-

vaa dataa voisi tehokkaasti hyödyntää ja jalostaa päätöksenteon tukijärjestelmäksi. Metsätiedon ja-

kelukanavien täytyisi olla helppokäyttöisiä ja toimijalähtöisiä, ja sekä rajapinnat että käyttöliittymä

pitää olla yksinkertaisia, että ammattilaiset voisivat hyödyntää niitä entistä tehokkaam-

min. Sovellukset tulisi suoraan kehittää mobiililaitteita varten.

Metsäalan sovelluskehityksen täytyisi ottaa esimerkkiä muilta aloilta. Aikaisemmin sovelluskehitys

on edennyt pitkän reitin määrittelyprosessista tuotantoon ja sen jälkeen katsotaan, tuleeko sovelluk-

sesta hyvä. Nyt pitäisi päästä mukaan dynaamiseen ja iteratiiviseen kehitykseen, joka tarkoittaa

konseptitestausta, pilotointia ja nopeassa aikataulussa tehtäviä pilottihankkeita. Kehittyneet tietojär-

jestelmät auttavat hyödyntämään uusia aineistolähteitä tehokkaasti. 

16



Sovelluskehittäminen vaatii tässä vaiheessa lisää ketteriä kokeiluja ja palvelumuotoilua sitoutunei-

den toimijoiden kanssa. Metsäkeskuksen asiakkuustyön kautta on mahdollista pitää käytännön met-

sätalouden näkökuma mukana kehittämisessä. Myös yhteistyö metsätiedon tuottamista kehittäviin

kärkihankkeisiin on tärkeä. Lisäksi Joensuun tiedepuiston koordinoima Green HUB tarjoaa hyvän

mahdollisuuden tukea yrityksiä viemään ideoitaan eteenpäin.

Suomessa massadatan hyödyntämisestä ja liiketoimintapotentiaalista eri toimialoilla ja hyödyntä-

mispotentiaalista julkisen sektorin palveluissa on tällä hetkellä varsin vähän tutkimukseen perustu-

vaa tietoa. Kuitenkin kuten edellä on jo mainittu, paineita hyödyntämisen kasvattamiseen on ja tie-

totarpeiden täyttämistä pyritään ajamaan eteenpäin monin tavoin. Merkittävimpänä rajoitteena mas-

sadatan hyödyntämisessä on tavallisesti teknisen toteuttamisen osaamisen puute organisaatioissa. 

II Häkkäystapahtuman suunnitelma

5.1 Valmistelun vaiheet

Sanoista ”hack” ja ”marathon” muodostuva “hackathon” tarkoittaa intensiivistä lyhytkestoista ta-

pahtumaa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteis-

työn voimin erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia.

Hackathonin valmistelu sisältää seuraavat vaiheet:

2-6 kuukautta ennen tapahtumaa, karsintavaihe

- Paikan valinta, varaus ja tarvvittavien fasiliteettien kartoitus (koneet, ruokahuolto, vahtimestarit,

ohjaajat)

- haasteen muodostaminen, karsintavaiheen säännöt, palkinnosta päättäminen

- aineistojen identifiointi ilmoitusta varten

- Ilmoituksen luominen ja markkinointi

1-2 kuukautta ennen tapahtumaa

- karsintavaiheen läpäisseiden valinta ja ilmoittaminen pääsystä varsinaiseen hacathoniin.

- kartoitetaan ja hankitaan tarvittavat laitteet ja ohjemistot

17



- muokataan data siirrettäväksi ja käytettävään kuntoon

- hankitaan tarvittavat kalusteet

- palkintojen hankkiminen

1-5 päivää ennen tapahtumaa

- kalusteiden tuominen paikalle

- laitteiden ja datan siirtäminen

- valmistelu, miten esitetään haasteet ja aineistot paikan päällä .

Hackathonin aikana:

- metsätietoasiantuntijoiden päivystys

- muu huolto, vahtimestarit

5.2 Esimerkkejä hackathon –haasteista: kehitettäviä liiketoimintamalleja 

Hackathon voi olla täysin avoin, jolloin annetusta aineistosta osallistujat voivat tehdä vapaasti halu-

amiansa sovelluksia. Hackathonia voi myös suunnata antamalla tarkkojakin tehtävänasetteluja tai

haasteita ratkaistavaksi. Seuraavassa esitellään työpaketissa 1 toteutetussa työpajassa esille noussei-

ta kehittämisideoita ja niiden konkretisointia. Esimerkiksi tällaiset kuvaukset voivat olla tehtä-

vänantona kaksivaiheisen hackathonin karsintavaiheessa.

  5.2.1 Lisätty todellisuus -idea 

Työryhmässä ideoitiin maatilamatkailuyrittäjille tarjottava sovellus, jonka avulla yrittäjät voivat itse

lisätä omalle alueelleen mielenkiintoisia kohteita ja niiden tietoja. Matkailijat voivat liikkua luon-

nossa ja "Pokemon Go"-pelin tyyppisesti saavat ilmoituksia, kun lähestyvät kohteita. Liiketoimin-

tamallina olisi jäsenyyteen perustuva malli, eli yrittäjät ostavat tuotteen käyttöoikeuden palveluntar-

joajalta ja saavat käyttöoikeuden sivustoon. Palveluntarjoaja huolehtii, että palvelussa on ajantasai-

set kartat ja metsätiedon perusteella tehdyt teemakartat, joita yrittäjät voivat hyödyntää. Yrittäjä

voisi myös itse lisätä oman kohteen tarkat tiedot palveluun. Yrittäjät voivat käyttää palvelua mai-

nostamisessa ja houkutella sen avulla esimerkiksi perheitä ja nuorisoa vierailulle. Palvelun käyttö

18



toisi metsätiedon lähemmäs kuluttajaa ja helpottaisi uusien tuotteiden ja käyntikohteiden perusta-

mista, kun se ei vaatisi reittien ja kohteiden merkkaamista maastoon. 

Kuva 1. Työpajatyöskentelyä 11.5.2017 (Kuva: Anna Tiainen) 

5.2.2 Verkkokauppa luontopalveluyrittäjille

Toinen maatilamatkailuyrityksille tarjottavien tuotteiden liikeidea oli verkkokauppasovellus, jota

tarjottaisiin luontopalveluyrittäjille. Ideana olisi rakentaa yrittäjän internet-sivustolle lisättävä verk-

kokauppasovellus, jonka avulla yrittäjä voi mainostaa ja myydä luontomatkailukohteita. Verkko-

kaupan pohjalla olisi avoin metsätieto ja sen avulla muodostetut teemakartat. Teemakarttoja olisi

marjastus- ja sienestys-alueista, hyvistä maisemapaikoista sekä maalaus- ja kuvauskohteista. Tee-

makarttojen lähteinä olisi avoin metsävara-aineisto, MML avoin aineisto ja sen avulla tehdyt kor-

keus-mallit ja vinovalovarjostekuvat, museoviraston kohteet ja luontokohteet. Teemakartalla voisi

visualisoida näkymiä eri suuntiin ja sinne voisi tarpeen tullen lisätä kohdekuvauksia ja valokuvia.

Asiakas voi valita kartan avulla haluamansa kohteen ja yrittäjä vie paikalle esimerkiksi maalausta

19



tai eläinten katselua varten tarvittavat siirrettävät rakennelmat. Koska myynti perustuisi karttaan ja

paikkatietoon, myös maanomistaja saisi jokaisesta myydystä tuotteesta tai palvelusta tietyn ennalta

sovitun prosentin myyntihinnasta. 

Liiketoimintamallina tuotteessa olisi kauppiasmalli. Palveluntarjoaja toteuttaisi verkkokaupan ja

yrittäjä maksaisi tiettyä vuosittaista palvelumaksua teemakarttojen ylläpidosta. Palveluntarjoaja ja

maanomistaja ottaisivat jokaisesta myydystä tuotteesta välityssumman. Palvelua voisi jatkossa tar-

jota myös muille virkistys- ja luontomatkailupalveluita tarjoaville yrityksille, joilla olisi paikkaan

sidottua myytävää toimintaa. Palvelua voisi käyttää myös ilman verkkokauppaosaa visualisoimaan

luontomatkailuyrittäjän palveluita. Näköalapaikat ovat tästä yksi hyvä esimerkki. 

 

Kuva 2. Maatilamatkailu liiketoimintaidea 11.5.2017 (Kuva: Anna Tiainen) 

 

5.2.3 Puunkorjuun visualisointi 

Ryhmässä keskustelua syntyi erilaisista vesistöihin ja puuntuotantoon liittyvis-

tä liiketoimintamahdollisuuksiin. Keskustelun pohjalta ideaa lähdettiin kehittelemään metsänhak-

kuun ympärille. Ajatuksena syntyi virtuaaliympäristö, jossa visualisoitaisiin puunkorjuu. Tämä pal-

velu ohjaisi metsäkoneen kuljettajaa tehokkuuteen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Lisäksi tässä pal-

20



velussa ajateltiin kokonaisuuden hahmottamisen helpottamista. Laatutekijöitä mietittiin metsän-

omistajan, urakoitsijan, puunostajan ja loppukäyttäjän kannalta.  

Liiketoimintaideassa visualisointia varten sovelluksia tekevä yritys asentaisi metsäkoneen katolle

kameran, laitteet, ohjelman ym. ja metsänomistaja voisi seurata kuljettajan välittämää kuvaa esim.

Time-laps videota tai reaaliaikaista kuvaa kotisohvalta. Sovelluksia myyvä firma tekisi demon ja

voisi esitellä sen esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Palvelua voitaisiin markkinoida metsän osta-

jalle, korjuu-urakoitsijalle ja metsänomistajalle. Ajatuksena oli, että tästä palvelusta maksaisi ura-

kanantaja eli metsäyhtiö. Ryhmässä pohdittiin myös palvelun vaatimaa metsätietoa, joka tulisi ol-

la hyvinkin tarkkaa ja ajantasaista. Kehitetystä ideasta voidaan nostaa esille haastee-

na metsäkoneenkuljettajan liiallinen valvonta ja mahdollisuutena puoles-

taan metsäkonekuljettajan reaaliaikainen yhteydenpito oman alan toimijoihin.  

 

Kuva 2. Työpajassa kehitetty idea puunkorjuun visualisoinnista 11.5.2017 (Kuva: Anna Tiainen) 

5.2.4 Myynti – ja ostoreppu

Mallissa kehitettiin metsäntalouden toimenpiteiden osto- ja myyntireppu. Ansaintalogiikkana toimisi välitys-

palvelu. Palvelutarjoajalla on hallussaan asiakasrekisteri, jonka tietoja tämä käyttää varsinaiseen liiketoimin-

taan. Esimerkiksi metsäpalveluyrittäjät saavat tietoja taimikonhoitotarpeista ja voivat tehdä tarjouksia. Välit-

täjä välittää parhaat tarjoukset metsänomistajalle valittavaksi. Tarjouksen voittanut yrittäjä maksaa provision

21



palveluntarjoajalle. Palvelu lisää myyntiä vaivattomasti, minkä vuoksi esimerkiksi metsäpalveluyrittäjien

kannattaa kirjautua palveluun ja antaa tietonsa. Oleellista on saada rekisteriin riittävästi metsänomistajia

tiloineen. Sisäänheittotuotteena toimii helppo kännykkäsovellus, jonka avulla metsänomistaja voi metsässä

liikkuessaan siirtää leimikoitaan Kuutio –kauppapaikkaan. Sovellus hyödyntää metsään.fi tietoja ja siirtää

helposti leimikkotiedot kauppapaikkaan. Sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä palveluun, joka

muutoin sen käyttö metsänomistajalle voi olla hyvin edullinen. Kun Suomessa tehdään 100 000 puukauppaa

vuodessa, potentiaali kerryttää asiakastietoa on kohtalainen. Tästä asiakastiedosta palvelutarjoaja voi ”lou-

hia” esim. taimikonhoitokohteita yrittäjille, jotka voivat laittaa palvelun kautta markkinointiviestin.  

 

 

Kuva 3. Työpajassa kehitetty osto- ja myyntireppu liiketoimintaidea 11.5.2017. (Kuva: Anna Tiai-

nen) 

22



Taustamateriaali

Keränen, J. 2017. Metsätiedon kaupallisen hyödyntämisen kokeiluteemojen kartoitus. Kirjallisuuskatsaus. 3-11. Viitattu

18.5.2017.

Haastattelulomakkeet

Haastatteluista mudostetut ideakartat

Työpajan johdantoesitys

Taustamateriaalit löytyvät hankkeen www-sivuilta:

https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-liiketoimintamallit

https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-liiketoimintamallit

metsätiedon kaupallisen hyödyntämisen kokeiluteemojen ... · ja lyncin avulla teemahaastattelun...

Documents