KIRKKOVUOSI JA LITURGISET VÄRIT

Kirkkovuosi muistuttaa Jumalan pelastusteoista Kirkon jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta, joka sunnuntaille ja kirkolliselle juhlalle on omat raamatuntekstinsä ja rukouksensa. Pyhä pyhältä seurataan Jeesuksen elämänvaiheita ja kuullaan hänen opetuksiaan. Kirkkovuoden pyhien sanomassa Jumalan teot tulevat todeksi seurakunnan ja sen jäsenten elämässä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenteri seuraa läntistä perinnettä, jossa kirkkovuosi alkaa kalenterivuoden loppupuolella ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Kirkkovuoden keskus on pääsiäinen, ja se päättyy vuoden lopulla tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuotemme rakentuu siis joulun, pääsiäisen ja helluntain ympärille. Kirkkovuosikalenteri vaikuttaa jonkin verran myös kalenterivuoteen ja vuosittaisten työpäivien määrään. Kirkkovuoden määrittämiä vapaapäiviä nykyisessä kalenterissamme ovat muun muassa joulu, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai ja helatorstai. Kirkkovuoden juhlakalenteri on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Aikojen saatossa useat juhlat ovat myös rikastuneet, ja niihin on liitetty uusia perinteitä.

Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä. Valkoisen rinnalla voidaan käyttää myös hopean ja kullan värejä.

Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Punaista käytetään muun muassa helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien (esim. Stefanus ja Henrik) päivinä. 

Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämänvoiman ja kasvun väri. Vihreää käytetään loppiaisesta laskiaiseen sekä lähes kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä. 

Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri. Sitä käytetään toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Violetin rinnalla voidaan käyttää myös tummaa sinistä. 

Musta on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri. Sitä käytetään Jeesuksen kuolinpäivänä eli pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.

Sininen väri Neitsyt Marian väri. Se on  vielä harvinainen väri kirkollisessa perinteessä. Sitä voidaan käyttää kaikkina Mariaan liittyvinä juhlapäivinä. 

Kirkkovuoden värit kertovat pyhien aiheista Kirkkovuoden värejä kutsutaan myös liturgisiksi väreiksi. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytetään kirkkovuoden jumalanpalveluksissa viittä liturgista väriä: valkoista, punaista, vihreää, violettia tai tumman sinistä ja mustaa. Liturgiset värit ilmentävät kirkkovuoden pyhien aiheita. Pyhäpäivän liturgista väriä käytetään yleensä koko seuraavan viikon ajan.

Punainen on Pyhän hengen väri

TekstiilisarjatKirkkoon ja kylähautausmaille on hankittu liturgiset  värit sisältävät tekstiilisarjat, jotka on suunnitellut  lehtori Riitta Latvala-Erkkilä. Tekstiilisarjat on valmistanut  Nivalan Ammattiopiston käsi- ja teollisen osaston oppilaat.

Messukasukat eli papinpuvutPapin pukuja ja vanhoja messukasukoita säilytetään  kirkon sakaristossa. Jos haluat tarkemmin tutustua upeisiin, vanhoihin messukasukoihin, voit sopia vierailuajan kirkkoon kirkkoherranvirastosta.

Kynttilöiden käyttöKynttilän liekki kuvaa valon voittoa pimeyden voimista. Samalla liekki kuvastaa valvomista, lämpöä ja yhteyttä. Kristillisessä ajattelussa se on keskeisesti rukouksen ja Kristus-esirukoilijan vertauskuva. Kynttilällä on vahva sijansa kristillisessä jumalanpalveluselämässä ja yksityisessä rukouksessa.

AlttarikynttilätAlttarikynttilöiden lukumäärä vaihtelee kirkkovuoden mukaan. Suurina Kristus-pyhinä, jolloin liturginen väri on punainen tai valkoinen, käytetään neljää tai kuutta kynttilää. Liturgisen värin ollessa vihreä tai violetti käytetään kahta kynttilää.Kynttilät sijoitetaan alttarille tai sen ympärille niin, että seurakuntalaiset näkevät alttarille. Perinteen mukaan kynttilöiden tulisi olla lyhyempiä kuin alttarilla oleva krusifiksi. 

Piispankynttilä Kun oman hiippakunnan piispa johtaa jumalanpalvelusta, alttarille lisätään ns. piispankynttilä.