kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua...4 kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua...

Kitkarenkaiden käytöllä PAREMPAA ILMANLAATUA

Kitkarenkaiden käytöllä PAREMPAA ILMANLAATUA

Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4

– liikenneturvallisuudesta tinkimättä

NASTA-tutkimusohjelman 2011 – 2013 loppuraportti1

2

SisältöEsipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

2 Keskeisettulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

3 Talvirengasjakaumatjatalvikelit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3 .1 Talvirengasjakaumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 3 .2 Talvikaudensää-jakeliolosuhteetpääkaupunkiseudulla . . . . . .10 3 .3 Ajokelijatienpinnankitka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

4 Liikenneturvallisuusjaajokäyttäytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

5 Ilmanlaatujaterveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 5 .1 Katupöly–mitäseon,mitensesyntyy jamitensepääseeilmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 5 .2 Katupölynvaikutuksetterveyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

6 Tienpinnankuluminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

7 Nastarenkaatjaympäristömelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20 7 .1 Muuttuvatnasta-jakitkarenkaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

8 Mitentästäeteenpäin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22 8 .1 Toimenpideohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 8 .2 Toimenpideohjelmanarviointia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24 8 .3 Yhteiskunnallisetvaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25 8 .4 Jatkotutkimustarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

9 NASTA-tutkimusohjelmanprojektiraporttientiivistelmät . . . . . . . .26 1 . Pääkaupunkiseuduntalvikaudensää-jakeliolot . . . . . . . . . . . . .27 2 . Katupölynvaikutuksetterveyteen Epidemiologinentutkimuspääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . .29 3 . Nastarengasjahengitettäväpöly . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 4 . Talvirenkaidenpölypäästötjaerikatupölylähteiden osuudetkadunvarrellakerätyissähiukkasnäytteissä . . . . . . . . .33 5 . Nastarengasosuudenvähentymisen liikenneturvallisuusvaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

6 . Kolaririskinvähentäminensiirryttäessä nastattomiintalvirenkaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36 7 . Optimaalinennastavirta–eritalvirengasvirtojen vaikutustienpinnankiillottumiseenjaliukkauteen . . . . . . . . . . .38 8 . Kitkarenkaidentalvenaikaisenkäytönlisääntymisenvaikutukset kolaririskiin–kolaririskinvähentämisenmahdollisuudet . . . . .40 9 . Nastarenkaidenvaikutuspäällysteiden kulumiseentaajamanopeuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42 10 . TalvirengasosuudetHelsinginkantakaupungissa 2011ja2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 11 . Yksityisautoilijoidenkokemuksetkitkarenkaidenkäytöstä . . . . .44 12 . KokemuksiaOslonnastarengasmaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . .45 13 . Helsinginseuduntaksiautoilijoidentalvirengasvalinnat . . . . . . .46 14 . Talvirengasskenaarioidenvaikutustarkastelu . . . . . . . . . . . . . . . .47

Liite:NorjanjaRuotsinsuurimpienkaupunkiennastarengasrajoitukset . . . . .50

2

3

esipuhe

PääkaupunkiseudunpääväylienvarsillajaHel-singinkatukuiluissakärsitäänvarsinkinke-väisinkatupölystä .Kaikkienurautuvienteidenjakatujenpäällysteitäeiolevaraajatkuvastiuusia .Henkilöautojennastarenkaidensuuriosuuskäy-tössäolevistatalvirenkaistaontiedettyyhdek-sikatupölynsynnyttäjäksi,muttaosuudensuu-ruudestaeioleolluttarkempaatietoa .Hiekoi-tustaonperinteisestipidettykatupölynsuurim-panatekijänä .

Nastarenkaidenonuskottuolevankeskeinenhenkilöautojenliikenneturvallisuustekijätalvikau-dentieliikenteessä .Teidenjakatujentalvihoito-

resurssiteivätolepysyneetlisääntynyttäliiken-nettävastaavallatasolla .

Yllämainituistasyistälukuisatviranomaista-hotovatolleethalukkaitatutkimaantarkemmin,mitennastarenkaidenkäyttötalvirenkainapää-kaupunkiseudullavaikuttaakaupunginilmanlaa-tuun,teidenjakatujenpinnoitteidenkulumiseensekäliikenneturvallisuuteen .Samoinneovattar-vinneetalustaviatoimenpide-ehdotuksiakatu-pölynmääränvähentämiseksijatalvirenkaidenkäyttöönliittyvänliikenneturvallisuudenylläpi-tämiseksijajopaparantamiseksi .

Helsinginkaupunginrakennusvirastoonka-tujenhoidostajaylläpidostavastaavanatahonaottanutasiassavetovastuunjakäynnistänytkaksi-vuotisen(2011–2013)NASTA-tutkimusohjelman .NASTA-tutkimusohjelmaaovatrakennusvirastonlisäksirahoittaneetjaohjanneetHelsinginseu-dunympäristöpalvelut-kuntayhtymä(HSY),Hel-singinkaupunginympäristökeskus(YMK),Lii-kenteenturvallisuusvirastoTrafi,Liikenneviras-to(LIVI),Liikenne-javiestintäministeriö(LVM),Sosiaali-jaterveysministeriö(STM)jaYmpäris-töministeriö(YM) .Helsinginkaupunginkaupun-kisuunnitteluvirasto(KSV)jaVantaankaupunki(tekninenkeskusjaympäristökeskus)ovatosal-listuneetohjelmantoiseenvuoteen(2012–2013) .

NytkäsilläolevaNASTA-tutkimusohjelmanloppuraporttion13tutkimuslaitoksentaimuunasiantuntijatahontutkimustenjaselvitystentu-

lostenyhteenveto .Seonmyösohjelmanjohto-ryhmänkeskustelujenjapohdintojentulos .Oh-jelmantuloksetantavathyvänperustansuunni-tellalähitulevaisuudentalvirengaspolitiikkaanliittyviäviranomaistoimia .

Loppuraporttieiitsessäänoletieteellinentutkimusraportti,vaanpäätulostenjatoimenpi-de-ehdotustenesittely,jokaontarkoitettulaajal-lelukijakunnalle .Loppuraportinliitteenäonoh-jelmanjokaisenosatutkimuksenraporttitiivis-telmä .Kokonaisettutkimus-jaselvitysraportitovatsaatavillahelpoimmininternet-osoitteessawww .nasta-tutkimusohjelma .fi .Lisäksimuu-tamaosaraporttionjojulkaistutaitullaanjulkai-semaanjohtoryhmäänkuuluvienvirastojenomis-sajulkaisusarjoissa,pääosinsähköisenä .Tutki-joitaonmyöskannustettujulkaisemaanNAS-TA-tutkimusohjelmanyhteydessäsyntyneidenaineistojenperusteellatehtyjä,puhtaastitieteel-lisiätutkimuksiatutkijoidenomientieteenalojenfoorumeilla .

Parhaimmatkiitokseniloppuraportinkoon-nistaKalleToiskalliolle,VirpiKuukka-Ruotsa-laiselle(LectusKy)jaKariAlppivuorelle(Trafi) .

Pekka Isoniemi

NASTA-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 3

http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi%E2%80%8A

4

Kitkarenkaidenkäytölläparempaailmanlaatua–liikenneturvallisuudestatinkimättä

NASTA-tutkimusohjelman2011–2013loppuraportti

NASTA-tutkimusohjelmanjohtoryhmä:

PekkaIsoniemi,HKR(pj)

KariAlppivuori,Trafi(vpj)

RaijaMerivirta,LIVI

JariKeinänen,STM

PäiviAarnio,HSY

TarjaLahtinen,YM

OutiVäkevä,YMK

JussiSalminen,LVM

VilleLehmuskoski,KSV

HenryWestlin,Vantaa,kuntatekniikankeskus

Julkaisija Helsinginkaupunginrakennusvirasto

Helsinginkaupunginrakennusvirastonjulkaisut2013:4

Vastuuhenkilö:PekkaIsoniemi,puh .0931038414

Kirjoittajat KalleToiskallio,VirpiKuukka-Ruotsalainen(LectusKy)

jaKariAlppivuori(Trafi)

Ulkoasu PekkaNiemi,RhinocerosOy

Kannenkuva Shutterstock,kuvankäsittelyRhinocerosOy

Kirjapaino LönnbergPrint&Promo,Helsinki2013

ISSN1238-9579

ISBN978-952-272-459-5(painettuversio),ISBN978-952-272-460-1(verkkoversio,pdf)

Kuvassa normaali talvikeli helsinkiläisellä valtaväylällä.

Kuv

a fu

ture

imag

eban

k.co

m

4

5

1 Johdanto

I lmanlaatuonpääkaupunkiseudullamelkohyvä .Hiukkasetjatyppidioksidiheikentävätkuiten-kinajoittainilmanlaadunhuonoksitaijopaerit-täinhuonoksivilkasliikenteisissäympäristöissä .Hiukkasetovatterveydenkannaltahaitallisinil-mansaaste .Pääkaupunkiseudullatehdyissätut-kimuksissaonhavaittuyhteyshiukkaspitoisuuk-sienjaterveysvaikutustenvälillä .Karkeidenhen-gitettävienhiukkasten(PM10)

1tärkeinlähdepää-kaupunkiseudullaonkatupöly .Seaiheuttaakor-keitapitoisuuksiaerityisestikeväisin .Kaupunkienkatupölynvähentämiseentähtäävientoimenpi-teidenansiostapitoisuudetovatviimevuosinalaskeneet,muttaEU:nvuorokausipitoisuudellemäärittelemänraja-arvonylittyminenonedelleenmahdollistaHelsinginkantakaupunginvilkaslii-kenteisissäkatukuiluissa .Myösvilkkaimminlii-kennöityjenpääväylienläheisyydessäonmitatturaja-arvonylittäviäpitoisuuksia .Pienhiukkasten(PM2,5)

2pitoisuuksiinpääkaupunkiseudullavai-kuttavatenitenliikenteenpakokaasut,puunpien-polttotulisijoissasekäkaukokulkeumamaammerajojenulkopuolelta .Pieniosakatupölynhiukka-sistakinkuuluutähänkokoluokkaan .

NASTA-tutkimusohjelmantavoitteenaonol-lutselvittää,mitätapahtuisikaupunki-ilmanlaa-dulle,liikenneturvallisuustasollejakatujental-vihoitotarpeelle,joskitkarenkaidenosuuskas-vaisinykyisestädramaattisesti .Tavoitteentueksionmyösseurattumuidentalvimaiden,lähinnäNorjanjaRuotsintalvirengaspolitiikanvaikutuk-sia .Konkreettisestiontutkittumuunmuassa,mikäonnastarenkaidenvaikutuskatupölynsyn-nyssäjaleviämisessä?Eroavatkokitka-janas-tarenkaillaajavienkokemuksetjanäkemyksetajamisestatalvella?MitenpääkaupunkiseuduntalvirengasjakaumanmuutoksetvaikuttaisivatmuunSuomenjakaumaan?Mitätulisitehdälii-kenneturvallisuudensäilyttämiseksi,joskitka-renkaidenosuuskasvaisihyvinnopeasti?Mitentienpintakuluukunnastarenkaillaajetaanerinopeuksilla?

Pääkaupunkiseudunkuntienympäristökes-kuksetvastaavatilmanlaadunparantamiseentäh-täävistätoimenpiteistäjaHSYilmanlaadunseu-rannasta .LiikennevirastovastaapääosinHelsin-ginsisääntuloväylienjakehäteidenylläpidosta .Helsinginkaupunginrakennusvirastovastaaka-

tujenylläpidosta .Kaupunginkatujenjapääkau-punkiseudunväylientienpidossaympäristöhal-linnonjatienpidonintressitkohtaavat;nastaren-kaidenaiheuttamakatujenjaväylienkuluminenheikentääkaupunginilmanlaatuajalisäämyöstienpäällysteenuusimistarvetta .

Uudellamaallapäällysteidenuusimiseenkäy-tetäänvuosittain12–15miljoonaaeuroa(Uuden-maantiepiirinylläpitosuunnitelma2009–2013jaUudenmaanELY-keskuksenmaanteidenhoidonjaylläpidonsuunnitelma2012–2015) .Helsin-kikäyttäävuosittainviidestäkuuteenmiljoonaaeuroateidenuudelleenpäällystämiseen .1990-lu-vunjälkeenrahoituseioleenääriittänytkaik-kienväylienpäällysteidenuusimiseen .Helsin-ginpääasiallinenliukkaudentorjuntamenetel-mäonolluthiekoitus .Senjapaikoittaisensuo-lauksenvuosikustannusonollutreilunmiljoo-naneuronluokkaa .

Loppuraportissaviitataanuseinnumeroituuntiivistelmään(esim .ks .Tiivistelmä9) .Neviittaa-vattämänyhteenvetoluonteisenloppuraportinliit-teenäoleviinNASTA-tutkimusohjelmantutkimus-jaselvitysraporttientiivistelmiin,joitaon14kpl .

1 Halkaisijaltaanalle10mikrometrin,muttayli2,5mikrometrinkokoisethiukkaset.

2 Halkaisijaltaanalle2,5mikrometrinkokoisethiukkaset. 5

6

Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki, Lauri Mannermaa

6

7

Muu

t läh

teet

27 %Päällyste 48 %

Hiekoitus 25 %

2 Keskeisettulokset

NASTA-tutkimusohjelman keskeiset tutkimustulokset pähkinänkuoressa

•Suomessatalvirenkaitaontutkittuenemmänkinrenkaidenpito-kuinilmanlaatukysymyksenä.

•Kitkarenkaallistenautojenosuudenhuomattavakasvupääkaupunkiseudullavähentäisikatupölyäjaparantaisikaupunki-ilmanlaatuamerkittävästi.

•Katupölyvoiaiheuttaavakaviaterveyshaittoja.

•Tienpäällysteenuusimiskuluissasaavutettaisiinmerkittäviäsäästöjäjahiljaistaasfalttiavoitaisiinkäyttääuseammallakatujaksolla.

•Talvirengasvalintaatärkeämpiturvallisuustekijäonajonopeus.

•Joskitkarenkaidenkäyttölisääntyymer-kittävästiontalvihoitoa,koulutustajavalis-tustakehitettäväliikenneturvallisuustasonsäilyttämiseksi.Asennemuutoksellaliiken-neturvallisuussaattaisijopaparantua.

Mistä katupöly pääkaupunkiseudulla muodostuu

Katupölyn lähteet LÄHDE Osuus Keskihajonta

Päällyste 48% ±8

Hiekoitus 25% ±9

Tiesuola 3% ±3

Tiesuola/mineraali 7% ±7

Muu 5% ±3

Luokittelematon 12% ±4

YHTEENSÄ: 100 %

Kuv

a H

elsi

ngin

kau

pung

in a

inei

stop

ankk

i, E

rja

Leht

o

7

8

3 talvirengasjakaumat ja talvikelit

3.1 Talvirengasjakaumat

Suomessahenkilö-japakettiautoissasekäeräissämuissaajoneuvoissaonjoulu-,tammi-jahel-mikuunaikanapakollistakäyttäätalvirenkaita,jokonasta-taikitkarenkaita .Henkilöautoissakäytettäviennastarenkaidenosuudetkaikistatalvirenkaistaovatlaskeneet1990-lu-

vunalunjälkeen,muttanastarenkaidenkäyttöpakettiautoissaonkasvanutjatkuvasti .Koskapaket-tiautojaonvähemmänkuinhenkilöautoja,kokoautokannassakitkarenkaidenkäyttöonkuitenkinli-sääntynyt .KitkarenkaidenkäyttöhenkilöautoissaonollutmuutamaatayleisempääHelsinginalueella .SääolotHelsingissäovatkuitenkinvaihtelevammatkuinPohjois-Suomessa .

HenkilöautojentalvirengasjakaumatSuomessa1992–2010

Talvirengasjakauma 1992–1994 2000–2001 2009–2010

Nastarenkaallisetautot,% 95,1 88,2 87,7

Kitkarenkaallisetautot,% 4,5 11,8 12,3

HenkilöautojentalvirengasjakaumatHelsinginkantakaupungissa2011ja2013

Talvirengasjakauma Kevättalvi2011 Kevättalvi2013

Nastarenkaallisetautot,% 76 79

Kitkarenkaallisetautot,% 24 21

Kevättalvella2011koottujenkadunvarsi-japysä-köintilaitoslaskentojenmukaanHelsinginkanta-kaupunginhenkilöautoissanastarenkaidenosuustalvirenkaistaoli76%,kitkarenkaiden24% .Ke-vättalven2013vastaavamittaustulososoittikit-karenkaidenosuudeksi21% .(Tiivistelmä10)

Pääkaupunkiseudullatalvikaudella2011–2012tehdynkyselytutkimuksenmukaanmie-histänoinkolmasosaajoikitkarenkailla,naisis-tavainviidennes .Kitkarenkaillaajavatkuljetta-jatolivatkeskimäärinhiemanvanhempiajahei-dänajomääränsäolihiemansuurempikuinnas-tarenkaillaajavillakuljettajilla .Kitkarenkaillaaja-vatkuljettajatpainottivatrenkaidenvalinnassaenemmänhenkilökohtaisiasyitä,kutenrenkai-densopivuuttaheidänajotyyliinsätaiajo-olosuh-teisiinsa .(Tiivistelmä8) .

Helsinginseuduntakseistatalven2011–2012aikanaonkäytettyyksinomaannastarenkaitanoin60prosentissajayksinomaankitkarenkaitanoinkolmanneksessaautoista .(Tiivistelmä13)

8

9

Kuv

a S

hutt

erst

ock

Nastarenkaiden karhentama jäinen tienpinta on turvallinen. – toim. huom.

Liukas on liukasta, talvirenkaista riippumatta. – toim. huom.

Luminen tienpinta ei kaipaa nastarenkaita. – toim. huom.

9

10

KitkarenkaidenosuudetmaittainjaalueittainSuomessa,RuotsissajaNorjassa

Maa 2010,% 2013,% Maatalueittain,2011–2013,%

Suomi 12 ? Helsinki-kantakaupunki . . . . . . (2013) . . 21 Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (2010) . . 18 MuuUusimaajamuuSuomi . . . . . . . . . . . 12

Ruotsi 31 34(2012) Tukholma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Itä-Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Etelä-Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Pohjois-Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Norja 62 63 Oslo,Bergen,Stavanger jaTrondheim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65–86 Maaseutu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Tromsø . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

KitkarenkaallistenautojenosuuttaeiSuomessaseuratayhtäsystemaattisestikuinNorjassajaRuotsissa .Talvirengasvalintojenpainopiste-erotSuomen,RuotsinjaNorjankeskenovatkuiten-kinhyvinselvät .Suomessahallitsevatalvirengasonnastarengas,Norjassakitkarengas .Ruotsionvälimaastossa,muttasielläkitkarenkaidenosuusonnopeassanousussa .Helsingissäkitkarengas-osuusonselvästipudonnutparinviimevuodenaikana(2011:24%>2013:21%) .

Erotkaupunkienjamaaseudunsekäpohjoi-senjaetelänvälilläovatkaikissanäissämaissamyösselvät .Pääkaupunkiseuduillajasuurem-missakaupungeissakitkarenkaidenosuusonsuurempikuinmaaseudulla .Samoinkaikkiennäidenmaidenpohjoisissaosissanastarengashallitseetalvirengasosuutta .

3.2 Talvikauden sää- ja keliolosuhteet pääkaupunkiseudulla

Talviajantieliikenteenturvallisuusriippuupal-jonvallitsevistasää-jakeliolosuhteista .Vii-meisenkymmenenvuodenaikanapääkaupunki-seuduntalvisääonvaihdelluterittäinpaljon .Tyy-pillisinensilumenajankohtaosuukuitenkinmar-raskuulle .Tutkitunkymmenenvuodenjaksolla

(2002–2012)talvisten3päivienvuotuinenmäärävaihtelivälillä48–130 .Tämäkymmenentalvenjaksoeieroajuurikaankolmenkymmenenvuo-den”normaalijaksosta” .

LumisateellaonnettomuusmäärätUudella-maallakasvavatselvästi .Suurillasademäärillä

materiaalivahingotkasvavathenkilövahinkojenmäärääenemmän .

Myösonnettomuuksienkasaumapäivien4määrävaihteleesuuresti .Tällaistenpäivienmää-rävaihteli10talvenaikana(1997–2007)välillä3–115 .

Useinonnettomuussumattapahtuvatlumi-sateellajalämpötilanollessanolla-asteenlähel-lä,jolloinsekätienpinnanpito(kitka)ettänäky-vyysheikkenevätsamanaikaisesti .

3 Vuorokaudenkeskilämpötilaallenollanasteen.

4 Kasaumapäivä=liikenneonnettomuuksiatapahtuuvähintäänkaksinkertainenmäärätalvenpäiväkohtaiseenkeskiarvoonverrattuna.

5 SihvolaN,RämäP,JugaI.2008.Liikennesäätiedotuksentoteutuminenjaarviointi2004–2007jayhteenveto1997–2007.Tiehallinnonselvityksiä15/2008.ISBN978-952-221-068-5(PDF),http://www .liikennevirasto .fi/julkaisut. 10

http://www.liikennevirasto.fi/julkaisut%E2%80%8A

11

3.3 Ajokelijatienpinnankitka

K itka on voima, joka vastustaa toisiinsa kosketuksissa olevien materiaa-lien suhteellista liikettä. Tienpinnan kitkakerroin kuvaa pitoa renkaiden ja tienpinnan välillä. Kitkakerroin vaihtelee periaatteessa välillä 0 –1. Mitä pienempi lukema, sitä huonompi pito. Käytännössä tienpinnan kitkakerroin vaihtelee välillä 0,1 (jäinen tie) – 0,8 (kuiva asfaltti). Huono ajokeli vallitsee, kun kitkakerroin on alle 0,36 ja erittäin huonolla ajokelillä kitkakerroin on alle 0,15. Huonon ajokelin vallitessa voi esiintyä kohtalaista lumisadetta ja/tai jäätävää tihkua ja tien pinta on paikoin jäinen. Myös näkyvyys on heiken-tynyt. Erittäin huonon ajokelin vallitessa sakea lumisade ja voimakkaan tuu-len pöllyttämä lumi haittaavat liikennettä ja näkyvyyttä tienpinnan kiillot-tuessa. Jos ajoneuvon nopeus on 100 km/h ja kitkakerroin putoaa arvosta 0.8 (kuiva asfaltti) arvoon 0,1 – 0,2 (jäinen tie), jarrutusmatka voi kasvaa jopa nelinkertaiseksi, 50 metristä 200 metriin (Haavasoja ja Pilli-Sihvola, 2010).

Jarrutusmatkoja eri kitkaluokissa voi kuvata siten, että kitkakertoimen alittaessa arvon 0,3 jarrutusmatka on 2,5-kertainen ja kitkakertoimen alit-taessa arvon 0,15, se on noin viisinkertainen verrattuna kuivalla asfaltilla (kitkakerroin 0,8) tarvittavaan jarrutusmatkaan7.

Autolehdissä julkaistavien talvirengastestien sileän jään testit osuvat pääsääntöisesti kitkaluokkaan alle 0,15. Niinpä voidaan todeta, että talvi-rengastestien kaltaiset jääolosuhteet ovat harvinaisia Suomessa. Yli 0,32 kitkatasoilla kitkarenkailla ajavan ei tarvitse mukauttaa nopeuttaan, sillä näillä tasoilla jarrutusmatkamittauksissa ei ole merkittävää eroa.8

Kitkaa mittaavat kiinteät tiesääasemat sijaitsevat usein hyvin talvihoi-detulla valtatieverkostolla.

Kelivaroituksia annetaan talvikaudella (loka – huhtikuu). Vuosina 2000 – 2007 Liikennesää-varoituspalvelussa Uudellamaalla varoitettiin keskimää-rin 16 päivänä erittäin huonosta (EH) ajokelistä (eli keskimäärin 2,3 päivä-nä/kk). Huonosta kelistä (H) varoitettiin keskimäärin 65 päivänä (eli 9,3 päi-vänä/kk). Varoitus huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä on ollut voimas-sa siis keskimäärin 81 päivänä talvikaudella, eli 38 %:ssa loka – huhtikuun päivistä. Varoitus koskee koko maakuntaa.

Ajokelin luonne kitkakertoimen perusteella

Kitkakerroin (CF)

1

0,8 Pitävä asfaltti

0,5

Hyvä, kohtuullisen pitävä talvikeli

0,3

Huono ajokeli: CF alle 0,3 Kohtalaista lumisadetta ja/tai jäätävää tihkua

0,15

Erittäin huono ajokeli: CF alle 0,15 Sakea lumisade ja voimakas tuuli

0,1 Jäinen, märkä tienpinta ja lämpötila nollan asteen tuntumassa0

6 Ajokeliäluonnehditaanuseinnormaaliksitalvikeliksi,kunkitkaonluokkaa0,3.Pääasiallinennastarenkaidentarveonsiislähinnäerittäinhuonollaajokelillä.Erittäinhuononajokelintekijänäonmyöslumisateenaiheuttamahuononäkyvyys(toim.huom.).

7 HaavasojaT,Pilli-SihvolaY.2010.Frictionasameasureofslipperyroadsurfaces.SIRWEC15thInternationalRoadWeatherConference,5–7February2010,QuebecCity,http://www.sirwec.org/Papers/quebec/11.pdf.

8 Malmivuo,Mikko.2012.Nastarenkaidenvähentämisenliikenneturvallisuusvaikutukset.LVM:njulkaisuja4.s.45–46. 11

http://www.sirwec.org/Papers/quebec/11.pdf

12

Uudenmaan normaalit, huonot ja erittäin huonot ajokelit talvikaudella

Kuukausi Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

Ajokeli N H EH N H EH N H EH N H EH N H EH N H EH N H EH

Keskiarvo(kpl) 25 5 1 17 11 3 17 11 3 12 14 5 14 12 2 20 9 2 27 3 0

Oheisessataulukossaesitetäänniidenpäivienlukumäärä,jolloinLiikennesää-varoituspalveluntietojenmukaanonUudenmaanmaakunnassaollutnor-maalikeli(N)taiainakinyhdessäpäivänaikanalaaditussatiedotteessajokohuonon(H)taierittäinhuonon(EH)ajokelinvaroitus.

Ilmastoonkeskimäärinlämmennytviimeistenvuosikymmenienaikanajasuuntauksenonennustettujatkuvanmyöstulevinavuosikymmeninä.Ennus-teidenmukaantalvikaudenkestolyhenisi,muttavaihteluolisisuurtajavoimakkaisiintalvimyräköihinpitäisiedelleenvarautualiikenteessäjatalvihoidossa.Ku

va S

hutt

erst

ock

Uudellamaalla on 16 erittäin huonoa ajokelipäivää talvikaudessa.

Lue lisää: Tiivistelmä 1

Kunnossapidon kehittämisellä kolaririskin kasvu voidaan estää.

toim. huom.

Kitkarenkaita ei ole tarkoitettu kesäkäyttöön. – toim. huom.

12

13

4 LiikenneturvallisuusjaajokäyttäytyminenE ritutkimustenarviotnasta-taikitkarenkaidenvaikutuksestaliikenneturvallisuuteenvaih-televathuomattavanpaljon.Suurinosaarvioistatukeenäkemystä,ettänastarenkaatvähentävättalvikeleilläonnettomuuksiakeskimäärinmuuta-miaprosentteja,muttajääkeleillänoin10%.Ar-vioissaeiyleensäotetahuomioonerityistätalvi-hoidonlisäämistä.(Malmivuo2012)

VTT:ntekemänselvityksenperusteella9hen-kilöautojenkitkarenkaistaonnoin17,6%Keski-Eurooppaantarkoitettujakitkarenkaitaelinoin

2,2%kokoSuomentalvirengaskannasta.Niidenpitojäälläjalumellaonpohjoismaisiakitkaren-kaitaheikompi.Sensijaanmärälläjakuivallaasfaltillasekäsuuremmissanopeuksissaniidenominaisuudetvoivatollapohjoismaisiakitkaren-kaitaparemmat.

Tällähetkelläkitkarenkaillaajavienautoili-joidenkokemuksistavälittyykuva,jonkamukaanheeivätjoudusenuseamminvaikeuksiintaiesi-merkiksiperäänajo-onnettomuuksiinkuinnas-tarenkaillaajavatkaan.Toistaiseksikitkarenkail-

laajavienosuuskaikistatalviautoilijoistaonkui-tenkinvähemmistö,pääkaupunkiseudullakinvii-denneksenjakolmanneksenväliltä.(Tiivistelmä 8ja 10)Kitkarenkaillaajavienprofiilionmyöslii-kenneturvallisuudenkannaltaedullinen.Heovatkokeneita,melkopaljonajaviajaheilläonuudem-matautot.Joskitkarenkaidenkäyttäjienosuuttakasvatetaanhyvinnopeasti,vanhoillaautoillaaja-vatsekävähäisenkokonais-javuosittaisenajo-kokemuksenvarassaautoilevatsaattavatlisätäonnettomuusriskiä.

9 Luoma,Juha2011.Keski-Euroopanolosuhteisiinsuunni-teltujenkitkarenkaidenyleisyysSuomessa.Espoo.VTTTiedotteita2600.18s.

Kitkarenkailla ajavien autoissa on ajonvakautusjärjestelmä.


Kitkarenkaiden käyttö vähentää peräänajoja.


Kitkarenkaiden käyttö lisää tienpinnan kiillottumista risteyksissä ja mäissä.


Kitkarenkaiden käyttö lisää kolaririskiä 4 – 5 %.


13

14

Mikäli kitkarenkailla ajavien osuus voimak-kaasti kasvaisi, tulisi kitkarenkailla ajavien kul-jettajien joukkoon nykyistä enemmän kokematto-mia kuljettajia, vanhemmilla ja vähemmän turva-tekniikkaa omaavilla ajoneuvoilla ajavia sekä to-dennäköisesti myös vähemmän ennakoivia kul-jettajia. Nämä tekijät lisäisivät talviliikenteen on-nettomuusriskiä, ja siksi tarvittaisiin huomattava määrä erilaisia liikenneturvallisuutta tukevia toi-menpiteitä, jotta onnettomuuksien määrä ei kas-vaisi. (Tiivistelmä 6)

Onnettomuusriskiarvioiden taustalla on siis monenlaisia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Ris-kihän syntyy juuri heikoimman kelin yllättävästä tilanteesta, vaikka pääsääntöisesti asiat sujuisi-vat nykyisellään tai osin paremminkin. Asiantun-tijapaneeli päätyi onnettomuusriskiarvioissa sii-

hen, että tehostettujen turvallisuustoimien kera henkilövahinkojen onnettomuusriski kasvaisi pel-kän kampanjoinnin tuloksena 0,7 % mutta rajoi-tustoimien vaikutuksesta 2,4 %. (Tiivistelmä 14) Liikenneturvallisuusasiantuntijat korostavat hen-kilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien mini-mointia huomattavasti enemmän kuin kaikkien autoilijoiden kykyä liikennetilanteissa oppimiseen ja olosuhteisiin sopeutumiseen.

Koti- ja ulkomaisten liikenneturvallisuusvai-kutusten arvioinnin lisäksi on syytä todeta, että kun Norjan neljässä suurimmassa kaupungissa (Oslo, Bergen, Trondheim ja Stavanger) kitkaren-kaiden osuus talvirenkaista 1990-luvun aikana nousi voimakkaasti (alle viidenneksestä 70 pro-senttiin), ei henkilövahinkoihin johtaneiden liiken-neonnettomuuksien havaittu kaiken kaikkiaan li-

sääntyneen. Onnettomuuksien ei havaittu merkit-tävästi lisääntyneen myöskään 2000-luvun ensim-mäisellä vuosikymmenellä, kun nastamaksujen vaikutuksesta nastarenkaiden osuus laski puo-leen vuosituhannen tilanteesta (ks. kuitenkin Elvik 2013 (alaviite 3). Norjassa tilastoidaan vain henki-lövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet.10

Elvik tutkimusryhmineen on kuitenkin tutki-nut Norjan suurimpien kaupunkien liikennetur-vallisuustilannetta vuodesta 1999 vuoteen 2009 hiukan tarkemmin. Tuloksena oli kohdealuetta koskevan tilastollisen malli, jonka mukaan nas-

10 Norjassapoliisikirjaakaikkienliikennevahinkoíhinosallistenajoneuvojentalvirengastyypit.Suomenpoliisionilmoittanut,etteisilläoletällaiseenvoimavaroja.(Alaviite9)

Kuv

a K

ari A

lppi

vuor

i

Liikenneturvallisuusongelmat eivät johdu talvirengasvalinnoista? – toim. huom.

14

15

tarengasosuuden vähentyminen 25 prosentilla aiheuttaa talvirengaskaudella liikenneonnetto-muuksien kasvun viidellä prosentilla. Heidän tu-loksiaan voidaan tulkita myös niin, että optimaali-nen nastarengasosuus liikennevirrasta on vähin-tään 20 %, sillä sitä alempi osuus alkaa kiihdyt-tää onnettomuuksien määrän nousua.11

Nastarenkaiden käytön rajoittamisen lisäksi Norjassa on tehty ilmanlaadun eteen paljon muu-takin. Esimerkiksi Oslon kaupunginvaltuusto on vuosina 2004 – 2010 mm. hyväksynyt ympäristö-nopeusrajoituksen (60 km/h), magnesiumklori-

din käytön pölynsidonnassa, viikottaisen katujen puhdistuksen kaupungin pääteillä ja useita liik-kumisen ohjauksen toimia.

Tutkittaessa optimaalista kitka- nastarenga-sosuutta liikenneturvallisuustason säilymiseksi tehtiin useita erilaisia kokeita jäisellä koeradal-la (Tiivistelmä 7)

Renkaan pito jäällä riippuu hyvin voimakkaas-ti lämpötilasta, oli kyseessä nasta- tai kitkaren-gas. Näissä kokeissa ilman lämpeneminen – 10 asteesta – 3 asteeseen aiheutti renkaiden pidon puolittumisen. Muutos on huomattavasti suurem-pi kuin rengastyyppien väliset erot.

Jos kadulla vain ajetaan jarruttamatta tai kiih-dyttämättä, jarrutuspito pysyy samana nastaren-kaallisten autojen määrän ollessa 50 % – 100 %. Nastarenkaallisten autojen määrän vähentyessä

25 prosenttiin kitka pienenee 12 prosentilla. Mi-käli kaikissa autoissa on vain kitkarenkaita kitka pienenee enimmillään 25 %.

Jos jarrutustilanteessa ajaa vain kitkaren-kaallisia autoja, jäisen tien pinnan pito vähenee yliajojen määrän kasvaessa enintään 20 %.

Olosuhteissa, joissa testit tehtiin, nastaren-kaallisten autojen määrän vähentäminen 50 pro-senttiin liikennevirrasta ei johda jäisen tienpinnan kiillottumiseen tai kitkan alenemiseen.

Jos nastarenkaallisten autojen määrä laskee alle 25 prosentin, kadun pinnan kitka voi pienen-tyä 25 prosentilla verrattuna siihen, että kadulla ajaa vain nastarenkaallisia autoja.

Kitkarenkaallisten autojen osuuden merkit-täväkään kasvu ei vaaranna liikenneturvallisuutta jäisen tienpinnan kiillottumisen kautta.

11 Elvik,Rune,Fridstrøm,Lasse,Kaminska,FrislidMeyer,Sunniva2013.EffectsonaccidentsofchangesintheuseofstuddedtyresinmajorcitiesinNorway:Along-termin-vestigation.AccidentAnalysis&PreventionVolume54,May2013.Ksmyöstiivistelmä7.

Kuv

a K

ari A

lppi

vuor

i

Kitkarenkaiden käyttö voi jopa parantaa liikenneturvallisuutta?Lue lisää: Tiivistelmä 6

Kitkarenkailla ajaminen kehittää oikeaan tilannenopeuden valintaan.


15

16

5 Ilmanlaatu ja terveys5.1 Katupöly – mitä se on, miten se syntyy ja miten se pääsee ilmaan

Katupöly muodostuu katuympäristöön kerty-neistä erikokoisista hiukkasista, joita liiken-ne ja tuuli nostavat ilmaan kuivilta pinnoilta. Suu-ri osa ilmassa leijuvasta katupölystä on ns. hen-gitettäviä hiukkasia (PM10), joita muodostuu mm. tien päällysteen ja hiekoitusmateriaalien sekä ajo-neuvojen renkaiden ja jarrujen kulumisesta. Katu-pölystä pieni osa on nk. pienhiukkasia (PM2,5). Ul-koilman pienhiukkasten tärkeimmät lähteet ovat kuitenkin liikenteen pakokaasut, puun pienpoltto ja kaukokulkeuma maamme rajojen ulkopuolelta.

Renkaan päästö on • renkaan oman materiaalin kuluman• sen aiheuttamien päällysteen ja väliaineen

kulumatuotteiden• sen päällysteen pinnalta nostattaman

aikaisemmin muodostuneen pölyävän aineksen summa, jota kutsutaan nimellä resuspensio. (Tiivistelmä 3)

Nastarenkaat irrottavat kadun pinnasta hiukka-sia aina, kun tienpinta on paljaana. Talvihiekoi-tuksessa muodostuu pölyä lähinnä hiekoitusta-pahtuman yhteydessä. Lisäksi talvihiekoituksel-la on pieni, arviolta muutaman prosentin mer-kitys myös päällysteperäisen pölyn muodostu-misessa. Tämä on nk. hiekkapaperi-ilmiö, jos-

Nastarenkaiden käytöstä aiheutuu puolet katupölystä pääkaupunkiseudulla.


Katupölyllä on yhteyksiä vakaviin terveyshaittoihin.Lue lisää: Tiivistelmä 2

Nastamäärän vähentäminen renkaissa vähentää pölyhaittoja.


Kuv

a fu

ture

imag

eban

k.co

m, k

uvan

käsi

ttel

y R

hino

cero

s O

y

16

17

sahiekoitusmateriaalimurskaantuurenkaidenallajakuluttaasamallapäällystettä .Nastaren-kaidenjahiekoituksenmuodostamapölyeivält-tämättäsuoraannouseilmaanhengityskorkeu-delle,vaanvoikertyäkadunpinnoillesekäka-tuympäristöön .Talvenkosteat,lumisetjajäisetolosuhteetovatotollisetpölynkertymiselle,kuntaaskeväälläkuivistakatuympäristöistätalvenaikanakertynytpölypääseelopultailmaantuu-lenjaliikkuvienautojenajoviimannostattama-na .(Tiivistelmä3)

Katupölymuodostaaerityisestikeväisinmer-kittävänosanilmassaleijuvistahengitettävis-tähiukkasista(PM10) .Talvikaudella2011/2012tehdyssätutkimuksessatodettiin,ettäkeväinenkatupölykoostuusuureltaosinkiviainesperäi-sistämineraalihiukkasista,joidenpäälähteenä(40–50%)pääkaupunkiseudullaonnastarenkai-denkuluttamatiepäällysteenkiviaines .Noinnel-jänneshiukkasmassastaoliperäisintalvihiekoi-tuksessakäytetystäpesuseulotustakivimateri-aalista .Viimeinenneljännesonperäisinmuistalähteistä,muunmuassatiesuolasta,ajoneuvo-jenrenkaistajajarruistasekärakennustyömail-tajaluonnonympäristöistäperäisinolevastapö-lystä .Osuudetvaihtelevaterikatu-jakaupunki-ympäristöissäriippuenmm .hiekoitukseenkäyte-tynmateriaalinominaisuuksista(raekoko,pesujne .),levitettyjenmateriaalienjalevityskertojenmäärästäsekäsääolosuhteista(lumipeitteisyys,kosteus,sade,lämpötilajne) .(Tiivistelmä4)

Tutkimuksessatodettiin,ettänastarenkaattuottavatselvästikitka-jakesärenkaitaenem-mänpölyäsilloin,kuntienpinnatovatsuhteel-

lisenpuhtaat(=matalaresuspensiotaso) .Tämäjohtuuniidenpäällystettäkuluttavastavaikutuk-sesta .Korkeimmatpäästötmitattiinuudellanas-tarenkaallajapienimmätkesärenkaalla .(Tiivis-telmä4) .NastojenlukumääränvähentäminenpienensipäällysteenkulumastaaiheutuvaaPM10-päästöä .Vuoden2013heinäkuunalustavoimaantulevienvaatimustenmukainennastarengas(hy-väksyttynastatyyppi)aiheuttimatalallaresuspen-siotasolla10–28prosenttiapienemmätpitoisuu-detvuoden2011vaatimustenmukaiseennasta-renkaaseenverrattuna .12

Toisaaltaalkukeväänkorkeillaresuspen-siopäästötasoillatalvirenkaidenvälilläeihavait-tumerkittäviäeroja,vaannastarenkaillahavai-tutpäästötolivatsamallatasollakitkarenkaidenpäästöjenkanssa .Alkukeväänolosuhteissapö-lynresuspensio(ts .talvenkuluessakertynytpö-lyvarasto)onniinsuuri,ettärenkaidenväliseterotpölynmuodostumisessahäviävät .Alkuke-väänpäästötolivat15–20-kertaisiaverrattunamuidenmittausajankohtienpäästöihin .

Mittauksissahavaittiinlisäksipäästötasonlaskevanrenkaidenkuluessa .Renkaidenkulu-minenaiheuttaamuutoksiasekäresuspensios-saettäpäällysteenkulumisessa .Näidentekijöi-

denmäärällisiävaikutuksiaeikuitenkaanollutmahdollistaselvittäätässätutkimuksessatar-kemmin .Lisäksitutkimuksessahavaittiin,ettäajonopeudennostaminenkasvattipäästötasoakaikillarengastyypeillä .

NastarenkaatlisäävätPM10-pölynmuodostumistasuhteessanastattomiinrenkaisiin .Korkeimmatpäästötmitattiinuudellanastarenkaallajapienimmätkesärenkaalla .(Tiivistelmä4)

UseinmainitaanKeski-Euroopankaupunkienkär-sivänkatupölystä,vaikkasielläeikäytetälain-kaannastarenkaita .Asetelmasielläonkaikenkaikkiaantoinen .Katupölynsijaansielläkoros-tuvatmuutilmanlaatuongelmat .Liikenteenpa-kokaasutsekäteollisuudenjaenergiantuotannonpienhiukkaspäästötheikentävätetenkinsuurissakaupungeissailmanlaatuahuomattavastienem-mänkuinSuomessa .Myösdieselautojenosuusonsielläsuurempi,mikäaiheuttaakorkeampiapienhiukkas-jatyppidoksidipitoisuuksia .Lisäk-siotsoniheikentääuseinilmanlaatuaKeski-jaEtelä-Euroopassa .Hiekoitustakinkäytetään,mut-tasenongelmateivätkasaudusamallataval-lakevääseen,vaanjakautuvattasaisemmin .Lu-mistenjaksojenlyhyydenvuoksihiekkapääseeetelämpänäilmaanuseamminelipienemmissäerissä .

12 Tässätutkimuksessatestattiinnastarengasta,jostanoin30%nastoistaolipoistettu,jottasevastaisi1.7.2013jälkeenvalmistettujennastarenkaidenvaatimuksia.Markkinoilleontullutmyösuusirengastyyppi,jossanastojenmääräonoleellisestilisääntynyt,muttajokatäyttäämuutosasetuksen2013vaatimukset.Viimeksimainittuarengastyyppiäeitestattutässätutkimuksessa(ks.luku7.1alla). 17

18

5.2 Katupölyn vaikutukset terveyteen

Nastarenkaiden aiheuttama teiden kuluminen nostaa karkeiden hengitettävien hiukkasten (läpimitta 2,5 –10 mikrometriä) pitoisuuksia. Karkeiden, maaperän mineraaleja runsaasti sisältävien hiukkasten aiheuttamista terveyshaitoista on vä-hemmän tutkimustietoa kuin pienempien pakokaasuhiukkasten haitoista, sillä pit-kään uskottiin karkeille hiukkasille altistumisen aiheuttavan lähinnä ärsytysoireita.

Lyhytaikainen karkeille hiukkasille altistuminen on todennäköisesti yhtey-dessä myös lisääntyneisiin hengityselin- ja sydänsairauksista aiheutuneisiin sai-raalakäynteihin ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Päivinä jolloin karkeiden hiuk-kasten pitoisuudet ovat olleet suuria, on myös pääkaupunkiseudulla havaittu ta-vanomaista enemmän esimerkiksi hengityselinsairauksista aiheutuneita kuole-mia sekä sydänsairauksista, astmasta ja keuhkoahtaumataudista aiheutuneita sairaalakäyntejä.

Tarkasteltaessa vain talviaikaa, karkeiden hiukkasten korkeiden pitoisuuk-sien havaittiin olevan yhteydessä sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksista aiheutuneisiin sairaalakäynteihin: 10 mikrogramman nousu (kuutiometrissä il-maa) vuorokausipitoisuudessa lisäsi sairalaakäyntejä n. 3 %. Lisäksi havaittiin viit-teitä karkeiden hiukkasten vaikutuksista hengityselinsairauksista aiheutuneisiin kuolemiin ja sairaalakäynteihin sekä lasten astmaan. Kevääseen rajatuissa ana-lyyseissä saatiin viitteitä hiukkasten yhteyksistä hengityselinsairauksista aiheu-tuneisiin kuolemiin.

Korkeiden hiukkaspitoisuuksien yhteydet vakaviin terveyshaittoihin olivat yleen-sä vain viitteellisiä nastarengaskaudella, todennäköisesti johtuen tilastollisen voi-man pienenemisestä rajattaessa osa vuotta pois analyyseistä. Havainnot kuitenkin tukevat käsitystä että katupöly on yhteydessä myös vakaviin terveyshaittoihin. Yk-sittäisen ihmisen riski saada vakavia terveyshaittoja katupölylle altistumisen seu-rauksena on hyvin pieni, mutta altistumisen yleisyyden vuoksi kyseessä on kan-santerveydellinen ongelma. Vakavat terveyshaitat ovat joka tapauksessa vain py-ramidin huippu, sillä useimmille kaupunkilaisille ovat tuttuja katupölyn lievem-mät terveyshaitat kuten silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet. Katupölylle altis-tumisen vaikutuksia esimerkiksi lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön tai työssä-poissaoloihin ei ole edes arvioitu.

Ilmanlaatu on keväisin huonoin kaupunkien vilkasliikenteisissä katukuiluissa.


Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita suurelle osalle väestöstä.


Kuv

a S

hutt

erst

ock 18

19

6 tienpinnan kuluminen

Asfalttipäällysteeseenvoimuodostuaurianel-jästäerimekaanisestasyystä:pinnankulu-minen,sidekerroksenleikkausdeformaatio,si-tomattomienkerrostendeformaatiojatiivisty-minen .Näistäurautumismekanismeistakulu-minenonselvästinastarenkaidenaiheuttamaa,kuntaasdeformaationsekätiivistymisenerimuo-dotjohtuvatpääosinraskaastaliikenteestä .Suo-lausnopeuttaapäällysteidenkulumistamuutta-mallalumisen,jäisentaikuivanpäällysteenpin-nanmäräksi .

Nastarenkaidenaiheuttamatienpinnankuluminenväheneekunajonopeusalenee .

(Tiivistelmä9)

JossuurissakaupungeissakutenHelsingissäpäädyttäisiinrajoittamaannastarenkaidenkäyt-töäkäyttäenperusteenakulumisenaiheutta-maapäällysteidenylläpitotarvetta,saataisiinra-joituksistamerkittävinhyötyväylillä,joidenno-peusrajoitusonvähintään60km/htaipäällys-teliikennemeluaalentava .Myösväylillä,joissaliikennekeskittyyajoradangeometriantaipoik-kileikkauksentakiapoikkeuksellisenvoimak-kaastikapeisiinajouriin,voitaisiinsaavuttaamer-kittäviäsäästöjäpäällysteidenylläpitokustan-nuksissarajoittamallanastarenkaidenkäyttöä .(Tiivistelmä9)

300 kg päällystettä katupölyksi jokaiselta kilometriltä.Lue lisää: Tiivistelmä 9

Muuttuvatko nastarenkaat kitkarenkaiksi?toim. huom.

Keski-eurooppalaiset kitkarenkaat tulevat?toim. huom.

Talvihoidon kehittämisellä voi korvata kitkarenkailla ajamisen aiheuttaman liukkauden lisääntymisen. – toim. huom.

Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki, Kimmo Brandt

19

20

7 nastarenkaat ja ympäristömelu

NASTA-tutkimusohjelmassaeioletutkittutal-virenkaidenmeluvaikutuksia .Seuraavassakuitenkinjoitainhuomioitamuidentutkimustenjaselvitystenperusteella .

MerkittävinmeluhaittojenaiheuttajaHelsin-gissäontieliikenne .Vuoden2012meluselvityk-sen13mukaannoin40prosenttiahelsinkiläisistäasuualueilla,joillatie-jakatuliikenteenaiheut-tamapäiväajankeskiäänitasoylittäävaltioneu-vostonpäätöksenmukaisenohjearvotason55dB .Raitiovaunujen,junienjametronmelulleal-tistuunoin10%asukkaista .Muillemelulähteil-lealtistuminenonhyvinvähäistäjapaikallista .

Helsinginkaupunginmeluntorjunnantoi-mintasuunnitelmassaonesitettykeinovalikoi-mameluhaittojenvähentämiseksi .Jorakenne-tuillaalueillameluntorjuntaanvoidaankäyttäämm .meluesteitäjahiljaisiapäällysteitä .Melues-teitätarvitaanpaikoilla,joillamelutasoonkorkeajaaltistujiaonpaljon .Hiljaisenpäällysteenkäyt-töärajaavatliikennemäärätjaajonopeudet .Saa-vutettavameluvaimennusonnoin2–4dB,mikävastaaliikenteenpuolittumisestasaatavaahyö-

Kitkarenkaiden käyttö vähentää merkittävästi ympäristömelua.toim. huom.

13 Helsinginkaupunginmeluselvitys2013(http://www .hel .fi/ymk/meluselvitys).

Kuv

a H

elsi

ngin

kau

pung

in a

inei

stop

ankk

i / M

ikko

Uro

20

21

tyä .Keväällä2013tarkistettavanaolevassame-luntorjunnantoimintasuunnitelmassaonesitet-tytavoiteverkkohiljaisenpäällysteenkäytölle .

Vuoteen2012mennessäHelsinginkaupun-ginalueellameluesteitäonrakennettunoin64kilometriä .Nykyisillärakennuskustannuksillaarvioitunarakennettujenmeluesteidenuushan-kinta-arvoonnoin120miljoonaaeuroa .Vuosina2008–2012meluesteitäonrakennettuyhteensänoin11kilometriäjanäidenkohteidenrakenta-misenkokonaiskustannuksetovatolleetnoin19miljoonaaeuroa .Hiljaisenpäällysteentavoitteenmukainenkäyttöeilisäämerkittävästipäällys-tyskuluja .Lisäkustannuksetaiheutuvatnopeam-mastauudelleenpäällystystarpeesta .

Meluntorjuntatyönensisijaisenatavoitteenaonvähentäämelupäästöjäjolähteessä .Kansal-lisiakeinojamelupäästöjenalentamisessaovaterityisestivierintämeluavähentäväthiljaisetpääl-lysteetjarenkaat .Renkaanjatienkosketuksestasyntyvänvierintämelunsuhteeneioletapahtunutolennaistaedistystä,vaikkajuuriseonhenkilö-autoillahuomattavastimoottorimeluasuurempinopeudennoustessayli40km/h .

Vierintämeluntutkimus-jakehittämishank-keessa(VIEME,2008)vertailtiinerilaistenrenkai-denmelu-jailmanlaatuvaikutuksia .Kitkarengasoliainahiljaisin,vaikkavertailussaolimukanakesärengaskin .Nastarenkaatolivatperuspääl-lysteellänoin1dBmeluisammatkuinkesären-kaat,muttahiljaisellapäällysteelläyli3dBmelui-sammat .

7.1 Muuttuvat nasta- ja kitkarenkaat

L iikenne-javiestintäministeriön1 .7 .2009voi-maantulleenasetuksen(466/2009)rajoitustanastojenlukumäärällevierintäkehänmetriäkoh-tisovelletaanasetuksenvoimaantulosäädöksenmukaanrenkaisiin,jotkaonvalmistettu1 .7 .2013taisenjälkeen .Olennaistaon,ettänastarenkaas-sasallittaviennastojenmääräävähennetääntaisallitaannastamääränlisääminen,jospuolueet-tomallatutkimuksellakyetäänosoittamaan,et-teiuusinastarengaskulutapäällystettäaiemmanmääräyksenmukaistanastarengastaenemmän .

UudetmääräyksettäyttäväLiikenteenturval-lisuusvirastonhyväksymänastasaadaanasentaakaikkiinnastarenkaisiin,kunhannastojenmäärärenkaanvierintäkehänmetriltäeiylitä50kappa-letta .Käytännössätämänpitäisivähentäänasta-renkaassaoleviennastojenmäärääuseillakym-menilläjasitäkauttavastaavastimyöstienpääl-lysteenkulumista .Päällysteenkulumisenarvioi-daanvähentyvänsuuruusluokaltaan15% .

Josmääriteltyynrenkaaseenhalutaanasen-taanastojayli50kpl/vierintäkehänmetri,kysei-sellerenkaanjanastanyhdistelmälletehdäänns .yliajokokeetkolmelleerirengaskoollehyväksytyntutkimuslaitoksen14valvonnassa .Yliajokokeessastandardoidungraniittilevynyliajetaan400ker-taa100km/hnopeudella .Levypunnitaanennenjajälkeen,jollonlevynkulumisenmääränperus-teellakyseinenrengas-nasta-yhdistelmävoidaanhyväksyä .Näinhyväksyttynastarengasonjotul-

lutmarkkinoille .Siinänastojenmääräonlisään-tynytnykytilanteestaolennaisesti .Kulutuskokeenperusteellapäällysteenkuluminenvähenisitäl-laisellarenkaallajopaenemmänkuinsellaisellarenkaalla,jossaonenintään50nastaa/renkaanvierintäkehänmetrillä .

Kitkarenkaitaonkahtaperustyyppiä,yhtäältäpohjoismaisiinjatoisaaltaKeski-Euroopanolo-suhteisiinkehitettyjäkitkarenkaita .Edellisissäonerityistähuomiotakiinnitettyhankalissajajatku-vastimuuttuvissatalviolosuhteissaselviämiseen .Jälkimmäisissäpääpainoonkuivantaimäränas-falttikelinominaisuuksissa,jollaisiaKeski-Euroo-panpääteilläonvaltaosantalviajasta .

Pohjoismaisenkitkarenkaanpitoonolennai-sestinastarenkaanpitoaheikompisellaisissaolo-suhteissa,joissakitkakerroinonalle0,15 .Tällaisiaolosuhteitaontalvikaudessakuitenkinvähän .Kit-karenkaidenpitoalumellajajäälläonparannet-tuolennaisestilisäämällärenkaaseenlamelleja .

Tällähetkelläpohjoismaisetkitkarenkaatjanastarenkaatovatkuluttajalleostohinnaltaansuunnilleensamanhintaisia .Molemmatovatkan-sainvälisillärengasmarkkinoillapienituoteryhmä .Joskitkarenkaidenosuustalvirenkaistakasvaa,voidaanolettaa,ettäkitkarenkaatsaatulevaisuu-dessahalvemmallakuinnastarenkaat .Tällähet-kelläKeski-Eurooppaantarkoitettujenkitkaren-kaidenmyyntimäärätovatPohjoismaihintarkoitet-tujasuuremmat,jotenniidenhintakinonhalvempi .

14 TällähetkellähyväksyttyjätutkimuslaitoksiaedustavatNokianRenkaidenomatestausjärjestelmäjaVTT. 21

22

8 Miten tästä eteenpäin?

Kuv

a S

hutt

erst

ock

TAVOITETILA 2020• Puhtaampi kaupunki-ilma• Ympäristötietous ohjaa talvirengaspolitiikkaa• Kitkarenkaiden osuus 50 % talviliikenteessä• Liikenneturvallisuus vähintään nykytasolla

Nykytilasta tavoitetilaan pääkaupunkiseudulla

HAASTEET JA ESTEET• Tutkimusohjelma leimataan tarkoitushakuiseksi• Vankka usko nastarenkaiden turvallisuuteen• Perinteinen liikenneturvallisuusnäkemys• Yleinen mielipide vastustaa rajoituspäätöksiä

LÄHTÖKOHDAT• Helsingin katupöly- ja 

liikennemeluongelmat• Helsingin ilmansuojelu- 

ohjelma 2008 – 2016• 80 – 75 % ajaa nastarenkail-

la varmuuden vuoksi• On tietoa kitkarenkaiden 

hyödyistä

AVAINRATKAISUT• Poliittinen tahtotila kansallisella ja 

kunnallisella tasolla• Kansallisten ja kunnallisten säännöksien 

yhteensovittaminen• Kampanjayhteistyö sidosryhmien kanssa• Vaikutusten seuranta

TAVOITETILA 2030• Katukuilujen ja pääväylien 

ilmanlaadussa ei ongelmia• Ympäristötietous itsestäänsel-

vyys talvirengasvalinnoissa• Kitkarenkaiden osuus 75 % 

talviliikenteessä• Liikenneturvallisuus nykytasoa 

parempi

TAVOITETILAN PERUSTEET

• Vuonna 2020 puolet nastaren-

kaallisia autoja riittää hyvin pitä-

mään kitkan riittävänä.

• Vuonna 2030 parantunut talvi-

hoito varmistaa kitkarenkaallis-

ten autojen osuudeksi 75 %.

22

23

8.1 Toimenpideohjelma

NASTA-tutkimusohjelmaehdottaayleisenkeskustelunpohjaksiPää-kaupunkiseudulletoimintamallia,jokakoostuuneljästävaiheesta:1)Talvirengaspoliittisenkeskustelunherättäminenjasuoranainenkam-panjointi .2)Talvirengasosuuksiinkonkreettisestivaikuttavatjulkishallinnollisettoi-menpiteet .3)Talvihoidonjakelitiedonhallinnankehittämismahdollisuuksienjakus-tannustenarviointi .4)Edellistenkohtientuottamienvaikutustenjamuidenmuutostenseuranta .

1 .YhteiskunnallisenkeskustelunsynnyttämisenkampanjaKampanjoinnintulisiollaammattimaisestisuunniteltuajatuotettuayhteis-kunnallistaasiantuntijatiedottamistaja-keskusteluaerikanavissa .•Vaikutustenisokuva .Suurelleyleisölleerikanaviapitkinsuunnattuatie-toayksilöllistentalvirengasvalintojenkollektiivisistavaikutuksista .•Terveys .Talvirenkaidenvaikutuksetilmanlaatuunjameluun .•Ajotapa .Tietoatalvirengasvalintojensuhteestaajotapaan .•Todellisetkokemukset .Kitkarenkaitakäyttävienjaliikenteessänäkyvienyritystenkokemuksienhyödyntäminen .•Varikkokäynti .Rengashotellienasiakkainaolevilleautoilijoillesuunnattukampanjauseammanerilaisenrengassarjankäyttämisestätalvenaikana,jottaerilaisissaolosuhteissavoisiajaaainakeliinsopivimmillarenkailla .Rengassarjatvoisivatollaautonomattaiesimerkiksirengashotellinautoi-lijallevuokraamat .•Henkilöstökoulutus .Tutustutetaanjakoulutetaankaupunkienhenkilös-töäkitkarenkaidenkäyttöönsekätarjotaanhalukkailleennakoivanajota-vankoulutusta .•Liukkaankelinajokoulutustakitkarenkaillahalukkailleautoilijoillesub-ventoituunhintaan .

2 .KatupölynvähentämiskeinojaPääkaupunkiseudulla•Käyttöaika .Sallitaannastarenkaidenkäyttöaikaesimerkiksijoulukuun15päivänjahelmikuun15päivänvälillä .Kelienvaatiessasallittuakäyttö-

aikaavoidaanvuosittainmuuttaa .Mahdollinenmuutosmotivoimyösmuu-tatalvirengastiedottamista .•Katukohtainen(alueellinen)nastarengaskielto .Valvontavastuupoliisil-la,mahdollisuuksienmukaankunnallisenpysäköinninvalvonnanavustama-na .Muutamanvuodensiirtymäaika .•Aluekohtainenhaittamaksu .AluevoikäsittäälaajimmillaanHelsinginsisäänajoväylätjaKehäIII:nsisäpuolisetalueet .SuppeimmilaanaluevoisiollajokinHelsinginkantakaupunginkaupunginosa .Haittamaksunperintävoidaanlopettaaainakunkitkarengasosuuksientavoitteetonsaavutettu .•Nastavero .Nastarenkaidenhankintahintaanlisättävävero,jonkatarkoitusonnostaanastarenkaankuluttajahintaakitkarengastasuuremmaksi(esim .1001/rengassarja) .Tämäedellyttääluonnollisestivaltakunnallistapäätöstä .•Kitkarenkaatjaajonvakausjärjestelmä .Helsinginkaupunkimaksaaautoilijalletukea(luokkaa1001/auto/rengasarja)tämänvaihtaessanas-tarenkaistakitkarenkaisiin .Tukionmahdollinenvainajonvakausjärjestel-mällävarustettuihinautoihin .•Kitkat-on-pysäköinti .Kitkarenkaallisilleautoilletuntuva(30–50%)alen-nuskadunvarsipaikkojenpysäköintimaksuistaHelsingissä,vähäpäästöis-tenautojentapaan .Etuajo-oikeusmyöstulevaisuudenliityntäpysäköin-tioikeuksienennakkovarausjärjestelmissä .KampanjointimahdollisuusmyösHelsinginkeskustanpysäköintilaitoksienoperaattoreille .Alennuk-sestavoidaanluopuakuntavoiteltukitka-janastarenkaidenjakaumaonsaavutettu .•Julkisetkuljetuspalvelu-jarengashankinnat .Pääkaupunkiseudunkau-punkienjavaltionostamientaivuokraamienhenkilöautojenhankinnoissasekäyksittäistentaksikyytientilauksissajapitempiaikaisissatilaussopi-muksissasuositaankitkarenkaillavarustettujaautoja .Samoinkaupunkientoimihenkilöidenomanautonkäyttöoikeus(jakilometrikorvaustenperimi-nen)työasiamatkoillavoisiedellyttääkitkarenkaidenkäyttöä .

3 .Katujentalvihoidonjakelitiedonhallinnankehittäminen•Hiekoituksenjasuolauksenajoitus,kohdistusliikennepaikoittainjaka-tuluokittain,murskelajitteetjaniidenkäsittelysekähiekoituksenpoistonajoitusjamenetelmätsekäympäristösuositukset . 23

24

8.2 Toimenpideohjelman arviointia

Valistusjakampanjointiluovatpohjaaelivai-kuttavatyleiseentietoisuuteen,jokaparhaim-millaanvirittääjulkistajavertaiskeskustelua .Va-listuksenjakampanjoinninsuoranaistavaikutus-taautoilijoidenkonkreettisiintalvirengasvalintoi-hinsaativälillisiintuloksiinkutenilmanlaatuun,liikenneturvallisuuteenjavarsinkaantienpitoontailiikennemeluunonkuitenkinvaikeaosoittaa .Tuloksellisuuttavoidaanmitatayleisentietoisuu-denmäärällä .

Rengashotellienasiakkaidenmahdollisuusvaihtaa–omiataivuokrattuja–renkaitakelienmu-kaanvoilaajentuasuuremmanyleisönkeskuuteen .

Nastaverosaattaisinostaamielenkiinnonkohteeksinykyisentalvirengashinnoittelun,jos-sanastarenkaidenhintaonhyvinsamaaluokkaakitkarenkaidenkanssa .1990-luvunlopussahankitkarenkaatolivatSuomessaedullisempiakuinnastarenkaat15 .Katukohtaistenrajoitustenvaiku-tusriippuusiitä,monestakokadustakaupungissaolisikyse .Yksittäistenkatujennastakieltojenvai-kutusolisipieni,muttanenostaisivatasianylei-seentietoisuuteen .Alueellinen,esimerkiksikokokantakaupunkiakoskevanastamaksu,parantai-

siilmanlaatuaselvästi,kutenontapahtunutesi-merkiksiOslossa .KatukohtainenmallivoisiollatehokasHelsinginmuutamanilmanlaadultaanhuonoimmankatukuilunosalta .Katukuilukohtai-suusvoisisynnyttääOslonkaltaisenyleisentie-toisuudenrajoitustoimenpiteenvaikuttavuudesta .

Talvirenkaidenliikenneturvallisuuskysymyk-setliittyvätyhtäältäyleiseenajokäyttäytymiseen,kutenliikennetilanteidenennakointiinjatilanne-nopeuksiin,jatoisaaltaajamiseenääriolosuhteis-sa(erittäinhuonoajokelijapuuttuvaliukkauden-torjuntataimärkäjääjyrkässärinteessä)elierit-täinheikonkitkanoloissa(alle0,15) .Poislukienautoilijoidenääripäät(ikä,ajokokemus,lainkuuli-aisuus,ajokäyttäytyminen),valistusvoivaikuttaajonkinverranliikenneturvallisuuteen .TäydellinennastarenkaidenkieltoHelsingissätailaajemmal-laalueellavoisiaiheuttaaliikenneturvallisuusti-lanteenjapaikallisensujuvuudenheikkenemis-tä,erityisestiristeysalueillajasuojateillä,elleiajoratojaesim .karhennettaisikoneellisestitaimuutoinpanostettaisitalvihoitoonvoimallisesti .Erityisestinastarenkaidenpidonrajamaillaaja-maantottuneettaihyvinkokemattomattaimuu-

toinepävarmatautoilijatvoisivataluksiaiheut-taatavallistaenemmänliikenneonnettomuuksia .

Nastaveronvaikutusliikenneturvallisuuteenlieneehyvinmarginaalinen,koskasejättäätalvi-rengasvalinnanvieläautoilijalleitselleen .Yksittäi-senkatukohtaisenkiellonautoilijavoikohtuudel-lavälttää,kuneiajakyseisellekadulle .Useam-paanlähikatuunkohdistuessaankieltotyyppilä-hestyyjoalueellistakieltoa,jollaolisisuurempivaikutus .Tienpidonjaympäristöhyötyjäsyntyyta-satahtiakaikkientaulukontoimepiteidentulok-sena–sitäselvemmin,mitävoimakkaampi,kat-tavampijalaajempirajoitusmuotoon .

Kelitietojajakitkanmuutoksiaontoistaisek-siollutsaatavillalähinnäLiikennevirastonvalta-väyliltä .Vastaavattiedotkaupunginkatuverkoltanostaisivatpaitsikelitietojen,ylipäänsäalykkäänliikenteenvaikuttavuuttajauskottavuuttaautoi-lijoidenpiirissä .

Katujentalvihoidonkehittäminenkitkaren-kaidenkäyttöosuudentukemiseksieivälttämättänostaisikokonaiskustannuksiakovinkaanpaljoa .Reilunmiljoonanhiekoitus-jasuolauskulutvuo-sittainHelsingissäkasvaisivatehkämuutamalla

15 Nastarenkaidenkäyttoselvitys.Case:Helsinki.Helsinginkaupunginrakennusvirastonjulkaisut2001:4,Katuosasto.

•Polanteidenkarhennus,siihentarvittavakalusto,talvihoidontyötavat•Kadunpinnansulanapitojärjestelmätpahimmissapaikoissa,kutenbus-sipysäkeillä,risteyksissäjakatujenjyrkissämäkiosuuksissa•Kelitiedonreaaliaikaisenjaalueellisenhallinnankehittäminen,talvi-hoidontoimenpiteidenkohdentaminenajallisestijapaikallisesti,alueelli-senkelitiedonvälittäminenautoilijoille .

4 .Toimenpiteidenvaikutustenseurantajaarviointi•Ilmanlaatu-jaterveysvaikutukset•Muuttuvientalvirengasosuuksiensuhdeliikenneturvallisuuteen•Vaikutuksetkatujentalvihoitoonjasenkustannuksiin•Nasta-jakitkarengasosuuksienjatkuvalaskenta•Vaikutuksetyleiseenmielipiteeseentalvirengasvalinnoista .

24

25

8.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Suomalainenrengasteollisuustuottaasekänasta-ettäkitkarenkaita,jotenmuutoksettalvirengastyypienosuuksissaeivätaiheuttanekovinsuuriavaikutuksiayritystenkokonaisliike-toimintaan .Nastateollisuusonyksiperinteinensuomalaisenliiketoiminnanhaara,jonkatuottei-denkysyntäänastarenkaidenkäytönsuurivähen-tyminenpääkaupunkiseudullavähentäisi .Mää-rällinenmuutosolisikuitenkinlähinnäsymboli-nen,silläpääkaupunkiseutueiolekansainväli-sestiverrattunakovinsuurimarkkina-alue .Pää-kaupunkiseudunvoiajatellaolevanmallinamuul-

lemaalle,jotenmahdollisiaheijastusvaikutuksiavoisiilmetä .NorjassajaRuotsissapääkaupunki-seutujenjaniidenpohjoistenalueidentalvirengas-valintojenvalossatämäeiehkäolisitodennäköis-tä .Jokatapauksessaulkomainenkysyntä,erityi-sestiVenäjällä,korvanneetaloudellisessamieles-säsuomalaisellenastateollisuudellemahdollisenkysynnänvähentymisenpääkaupunkiseudulla .

Autoilijoidentalvirengasvalinnatovatosasuo-malaistaliikennekulttuuria,jonkanäkyvinjaehkävaikuttavinkinosaovatautolehtienjokavuotisettalvirengastestit .Tällähetkellätesteissäpaino-

8.4 Jatkotutkimustarpeet

ResurssienvuoksionNASTA-tutkimusohjel-massapäädyttykeskittymäänedelläkuvat-tuihinteemoihinjamenetelmiin .Tärkeitätutki-musteemojaja-menetelmiäolisivatjatkossaerirengastyypeillähavaittavanajokäyttäytymisenko-keellinenempiirinentutkimus .Yhdyskuntasuun-nittelunjaalueidenviihtyvyydenkannaltaerityi-sentärkeätutkimuskokonaisuusolisieritalviren-gastyyppienaiheuttamanohiajomelunmittaami-

nenjamelunjasentorjuntapyrkimystenvaiku-tustentarkempitutkimus .

Raskastieliikenneonmyöskäytännössära-jattututkimusohjelmanulkopuolelle .Suurtenkitkarengasosuuksienoloissatienpinnanpolan-teidenkiillottumiskysymyksetolisivatjuuriras-kaanliikenteensujuvuudenjaliikenneturvalli-suudenkannaltatärkeäteema,heijastuentokihenkilöautoliikenteeseenkin .

tetaanrenkaidenmuidenominaisuuksien(pitokuivallajamärälläasfaltilla,vierintämelu,vierin-tävastusjne .)sijaanniinpaljonpitoajäälläjalu-mella,ettäkitka-janastarenkaatpidetäänomis-savertailusarjoissaan .Rengastestienlukijallevoitullasuorastaanvaikutelma,ettänasta-jakitka-rengaseivätolisiedesvertailukelpoisia .

MainituttoimetveisivätSuomentalvirengas-politiikkaapohjoismaiseeneliympäristöpoliitti-sempaansuuntaan .Sepuolestaantekisierilai-setnastarenkaidenrajoitustoimetyleisestihy-väksyttävämmiksi .

sadallatuhannellaeurolla .Paljoltikyseonvallit-sevientyötapojenmuokkaamisestajaoikeidentyö-kalujen(esim .lumiauranteränmalli)valinnasta .Toistaiseksitäysinkäyttämätönmahdollisuusonlumi-jajääpolanteidenkarhentaminennormaa-

lintalvihoidonyhteydessä .Nastarenkaidentuot-tamakarhennusvoitaisiinsitentäsmäkohdistaakatujenristeysalueille,mäkiinjabussipysäkeille .

Talvirengasosuuksienmuutoksienjaniidenvaikutustensystemaattisetseurantatutkimukset

muuttaisivatratkaisevastinykytilaa,jossaesimer-kiksikitka-janastarengasosuuksientilastotie-dotovatyksittäisten,ajallisestivaihtelevienjaeriintresseistätehtyjenmittaustenvarassa .Jatku-vatilastointisaisipohjaaseurantatutkimuksista .

Lainsäädännöllisetkysymyksetonjätettymahdollistentoimenpidepäätöstenyhteyteen .Neollevatkeskeiselläsijalla,kunpäätetäänyk-sittäisistäviranomaistoimista,joillavaikutetaantalvirengasosuuksiin .

NASTA-tutkimusohjelmantutkimus-jasel-vitysprojektienraporteissaonmainittutarkem-pia,tieteenalakohtaisiajatkotutkimustarpeita .

25

26

9 naSta-tutkimusohjelman projektiraporttien tiivistelmät (Järjestysnumero=viitenumerotekstissä)

1 . Juga,Ilkka(Ilmatieteenlaitos):Pääkaupunkiseuduntalvikaudensää-jakeliolot

2 . Lanki,Timo(Terveydenjahyvinvoinninlaitos):Katupölynvaikutuksetterveyteen .Epidemiologinentutkimuspääkaupunkiseudulla

3 . Kupiainen,KaarlejaRitola,Roosa(NordicEnviconOy):Nastarengasjahengitettäväpöly

4 . Kupiainen,Kaarle,Ritola,Roosa,StojiljkovicjaAna(NordicEnviconOy),Pirjola,LiisajaMalinen,Aleksi(Metropoliaammattikorkeakoulu):Talvirenkaidenpölypäästötjaerikatupölylähteidenosuudetkadunvarrellakerätyissähiukkasnäytteissä

5 . Malmivuo,Mikko(InnomikkoOy):Nastarenkaidenvähentämisenliikenneturvallisuusvaikutukset

6 . Mikkonen,Valde(ValmixaOy):Kolaririskinvähentäminensiirryttäessänastattomiintalvirenkaisiin

7 . Tuononen,ArijaSainio,Panu(Aalto-yliopisto,Insinööriteteidenkorkeakoulu): Nastavirta–eritalvirengasvirtojenvaikutusjäisentienpinnankiillottumiseenjaliukkauteen

8 . Katila,Ari,Laapotti,Sirkku,Peräaho,MarttijaHernetkoski,Kati(Turunyliopisto): Kitkarenkaidentalvenaikaisenkäytönlisääntymisenvaikutuksetkolaririskiin .Kolaririskinvähentämisenmahdollisuudet

9 . Heikkinen,HarriM .(Aalto-yliopisto,Insinööriteteidenkorkeakoulu): Nastarenkaidenvaikutuspäällysteidenkulumiseentaajamanopeuksissa

10 .Prittinen,PaulajaRekilä,Katja(Aalto-yliopisto,Insinööriteteidenkorkeakoulu): TalvirengasjakaumatHelsinginkantakaupungissa2011ja2013

11 .Aarnikko,Heljä(SITOOy):Yksityisautoilijoidenkokemuksetkitkarenkaidenkäytöstä

12 .Brax,Joel(FinnmapInfraOy):KokemuksiaOslonnastarengasmaksuista

13 .Toiskallio,Kalle(LectusKy):Helsinginseuduntaksiautoilijoidentalvirengasvalinnat

14 .Vehmas,Anne(RambollOy):Talvirengasskenaarioidenvaikutustarkastelu 26

27

HelsinkiKaisaniemi Helsinki-Vantaanlentoasema

Kuukausi 10 11 12 1 2 3 4 10 11 12 1 2 3 4

T_max 9,0 3.7 0.5 –1.3 –1.9 1.6 7.6 8.6 2.6 –0.7 –2.4 –2.7 1.5 8.7

T 6 .6 1 .6 –2 .0 –3 .9 –4 .7 –1 .3 3 .9 5 .6 0 .4 –3 .2 –5 .0 –5 .7 –1 .9 4 .1

T_min 4.3 –0.6 –4.5 –6.5 –7.4 –4.1 0.8 2.7 –2.1 –6.0 –8.1 –8.9 –5.4 –0.2

R 76 70 58 52 36 38 32 82 73 58 54 37 37 32

T_max=keskimääräinenvuorokaudenylinlämpötila,T=keskilämpötila,T_min=keskimääräinenvuorokaudenalinlämpötilajaR=keskimääräinensademäärä .

IlkkaJuga,Ilmatieteenlaitos

1. Pääkaupunkiseudun talvikauden sää- ja keliolot

Suomessamaantieliikenteenolosuhteetvaihte-levattalvella .Ajallinenjapaikallinenkelivaihte-luonsuurtajatalveterilaisiakeskenään .Tässäsel-vityksessäonkartoitettutalvisäänvaihteluapääkau-punkiseudullajaUudellamaallajaliikenneonnetto-muuksienyhteyttäsäähän .Lisäksionanalysoitutien-pinnankitkanajallistajakaumaaviimetalvinaeriha-vaintolähteitähyödyntäen .Tarkoituksenaoliarvioidaliukkaidenajo-olosuhteidenosuuttatalvikaudellajaniidenvuosittaistavaihtelua .

Taulukossaonesitettytalvikaudenkeskimääräisetlämpötilatjasademäärät(ns .”normaaliarvot”)kah-dellapääkaupunkiseudunasemalla30vuodenjaksol-ta .Marraskuunkeskilämpötilaonvielävähännollanyläpuolella,varsinaistentalvikuukausien(joulu–hel-mikuu)keskilämpötilaonKaisaniemessä–3,5jaHel-sinki-Vantaanlentoasemalla–4,6astetta .Tämäerojohtuupääosinmerenlämmittävästävaikutuksestaetenkinalkutalvella .Keskimääräisistäsademääris-tänäkyy,ettäsyyskuukaudetovatselvästisateisem-piakuintalvikuukaudet,loka-jamarraskuussasa-demääräonkaksinkertainenhelmi–huhtikuunsade-määriinverrattuna .

Taulukossaesitettyjenkeskimääräistensääolo-suhteidenlisäksiontärkeäätiedostaasuurivaihtelulämpötiloissajasademäärissäyksittäistenvuosienvälillä .Kaisaniemessätalvistenpäivien(vuorokaudenkeskilämpötilaallenollan)lukumääräon2000-luvul-lavaihdellutvälillä48–130kplvuodessa .Kunnossa-pidonkannaltahaasteellistentalvistenlumisadepäi-vien(keskilämpötilaallenollan,sademääräyli5mm)lukumääräpuolestaanonollutvuositainvälillä2–15

kpl .Kymmenenvuodenkeskiarvononollutseitsemäntalvistalumisadepäivääkaudessa .

Päivittäistenonnettomuuslukujenjalumisa-teenmääränvertailuvuoden2008osaltaosoittaa,ettäsuhteellinenonnettomuusmääräkasvaaselväs-tilumisateenfunktiona,ollenjoyli1,5kunmukanaovatvaintapaukset,joissasademääräylittääyhdenmillimetrin(vastatenvähintäänyhdensenttimetrinlu-mikertymää) .Hajontaonkuitenkinsuurta .Suurillasademäärillämateriaalivahingotnäyttäisivätkasva-vanhenkilövahinkojenmäärääenemmän .Tuloksetovatkuitenkinvainsuuntaa-antaviapienestäaineis-tostajohtuen .

Uudellemaallekahdeksantalvenaikanalaadituis-saliikennesäävaroituksissaolitalvikaudella(loka–huh-tikuu)keskimäärin16päivää,jolloinvaroitettiinerit-täinhuonostaajokelistä(elikeskimäärin2,3päivänä/kk) .Huonostakelistävaroitettiinkeskimäärin65päi-

vänä(eli9,3päivänä/kk) .Varoitushuonostataierittäinhuonostaajokelistäonollutvoimassasiiskeskimäärin81päivänätalvikaudella,eli38%:ssaloka–huhtikuunpäivistä .Varoituskoskeekokomaakuntaa,eliyhdessäpisteessä(esim .Helsinki)huonojataierittäinhuono-jakelejäeivälttämättäoletuotamäärää .Monetkui-tenkinliikkuvatlaajemmallaalueella,jolloinkelikinvaihteleeenemmän .

Kiinteidentiesääasemienantureiltakerätyttien-pinnankitkahavainnotHelsingissäviidentalven(jou-lu–helmikuu)ajaltaosoittavat,ettäalhaisiakitkaker-toimenarvoja(CF

28

50%

40

30

20

10

0 0,10–0,19 0,20–0,29 0,30–0,39 0,40–0,49 0,50–0,59 0,60–0,69 0,70–0,79 0,80–0,89

Luokat0,10–0,29:21,8% Kitkaluokka

Liikennevirastonkitkamittauksetkolmeltatalveltaosoittavat,ettäUudellamaallaalhaistakitkaa(CF

29

Karkeiden,maaperänmineraalejarunsaastisi-sältävienhiukkastenaiheuttamistaterveyshai-toistaonselvästivähemmäntutkimustietoakuinpie-nempienpakokaasuhiukkastenhaitoista .Karkeidenhiukkastenpitoisuudetovatkorkeimmillaankevääl-läkunlumetovatsulaneet .

Tutkimuksessaolitavoitteenaselvittää,aiheut-taakokatupölyvakaviaterveyshaittojapääkaupunki-seudulla .Tämänvuoksitutkittiin,ovatkokarkeidenhiukkastenpitoisuudetkeväisintainastarengaskau-dellayhteydessä:

1)lisääntyneeseenkuolleisuuteen

2)sydän-taihengityselinsairauksistaaiheutuneisiinsairaalakäynteihin

3)astmanpahenemisestajohtuneisiinpoliklinikka-käynteihinlapsilla

IlmanlaatuaineistonakäytettiinHSY:nvuosina2001–2010mittaamiapäivittäisiähengitettävienhiukkas-ten(PM10,läpimitta

30

siinkuolemiinsekäsydämenjaverenkiertoelimistönsairauksistataiastmastajakeuhkoahtaumataudistaaiheutuneisiinsairaalakäynteihin .Pitkäaikaisestakar-keillehiukkasillealtistumisestamahdollisestiaiheutu-viahaittojaeitiedetätutkimustenvähäisyydenvuoksi .

Tieliikenneontärkeäkarkeidenhiukkastenlähde:katupölyäsynnyttääajoneuvojenjakatujenkuluminen,hiekoitus(pohjoisissaolosuhteissa),sekäliikennevir-ranaiheuttamatilmavirtaukset .Karkeillahiukkasillaonkuitenkinmuitakinlähteitäkutenrakennustyömaatjaluonnonympäristöt .Epidemiologissatutkimuksissaeiyleensäolepystyttyerottelemaankarkeidenhiuk-kastenerilähteidenterveyshaittoja .Toisaaltaruotsa-laisessatutkimuksessanastarengaskaudella,jolloinkatupölynosuuskarkeistahiukkasistaonsuuri,kar-keidenhiukkastenraportoitiinlisäävänkuolleisuuttajopahiemanenemmänkuinmuinaaikoina .

Katupölynaiheuttamatvakavatterveyshaitatmuodostavatvainpyramidinhuipun:huomattavastisuurempiosaihmisistäonherkkiäkatupölynaihe-uttamillelievilleterveyshaitoille .Katupölynaiheutta-matsilmienjahengitysteidenärsytysoireetovattut-tujauseimmille,janeonosoitettumyösepidemiolo-gisissatutkimuksissa .Karkeidenhiukkastenaiheut-tamiafysiologisiavasteitaonarvioituvainharvoissatutkimuksissa:altistuminenonyhdistettyesimerkiksihapettavaanstressiinkeuhkoissasekäsydämensy-ketaajuudenmuutoksiin .Tämänkaltaisetfysiologisetmuutoksettodennäköisestiselittäväthiukkasilleal-tistumisenjavakavienterveyshaittojenvälisentilas-tollisenyhteyden .

Pääkaupunkiseudullatoteutetussaepidemiolo-gisessatutkimuksessasaatiinviitteitäjokakeväistenkorkeidenkatupölypitoisuuksienyhteyksistähengi-

tyselinsairauksistaaiheutuneisiinkuolemiin .Katupö-ly(karkeathengitettäväthiukkaset)olikuitenkinvah-vemminyhteydessäterveyteentalvellakuinkeväällä .Tämävoijohtuasiitä,ettäkatupölynkoostumusonhaitallisempaatalvella–vaihtoehtoisestikroonisestisairaatsaattavatollaherkempiäkatupölynvaikutuk-silleulkoilmanlämpötilanollessamatala .

Katupölynmahdollisestiaiheuttamiavakaviater-veyshaittojatarkasteltiinmyöserikseennastarengas-kaudella(marras–huhtikuu) .Näissäanalyyseissäsaa-tiinviitteitäkorkeidenkatupölypitoisuuksienyhteyksistähengityselinsairauksistajasydäninfarktistaaiheutu-neisiinkuolemiin .Lisäksikatupölypitoisuudetolivatheikostiyhteydessäsydänsairauksistajakeuhkokuu-meestaaiheutuneisiinsairaalakäynteihin .Sensijaanlastenastmakäynniteivätlisääntyneetkatupölypäivinä .

Kaikenkaikkiaanepidemiologisessatutkimuk-sessasaatiinviitteitäkatupölynaiheuttamistavaka-vistaterveyshaitoista .Havaituttilastollisetyhteydeteivätkuitenkaanyleensäolleettilastollisestimerkit-seviä .Tämänvuoksiennenlopullistenjohtopäätöstentekemistäkäytiinläpimuutviimeaikaisetkotimaisetjaulkomaisetepidemiologisettutkimukset,joissaoliarvioitukarkeidenhiukkastenhaitallisuutta .Kirjal-lisuustarkastelunperusteellalyhytaikainenkarkeil-lehiukkasillealtistuminenonyhteydessäniinsydän-kuinhengityselinsairauksistakinaiheutuneisiinsai-raalaanottoihinjakuolemiin .Kirjallisuudestalöytyymyösuskottaviabiologisiamekanismeja,jotkaselit-täväthavaitutyhteydet .

Aiemmissatutkimuksissaeiluonnonhiukkasläh-teidenvaikutuksiaterveyteenpääsääntöisestipystyttyerottelemaankatupölynvaikutuksista .Nyttoteutetus-saepidemiologisessatutkimuksessahavaittujenter-

veyshaittojenvoidaankuitenkinolettaajohtuvanpit-kältikatupölystä,koskaanalyysitkeskittyivätkylmäänvuodenaikaansekäkevätpölykauteen .Epidemiologi-sentutkimuksensekäkirjallisuustarkastelunperus-teellakorkeatkatupölypitoisuudetovattodennäköises-tiyhteydessävakaviinterveyhaittoihin:sydän-jahen-gityselinsairauksienpahenemiseenjajopaennenai-kaiseenkuolemaan .

30

31

KaarleKupiainenjaRoosaRitola,NordicEnviconOy

3. Nastarengas ja hengitettävä pöly

Tässätyössäonraportoitukirjallisuukatsauksentuloksiakoskienhengitettävänkokoluokan(PM10)katupölynmuodostumista,päästöäilmaansekäil-manlaatuvaikutustapainottuenpäällysteenkulumi-sestajaerityisestinastarenkaidenvaikutuksestamuo-dostuneeseenpölyyn .KatsausonkoottuNASTA-tut-kimusohjelmantoimeksiannostaosanailmanlaatu-vaikutuksiaarvioivaatyöpakettia .

Hengitettävänkokoluokanpölynmuodostumisenren-gas-tie–kontaktissavoijakaakolmeenosaan:•Rengaskuluttaatienpäällystettä•Renkaanjatienvälissäolevaaines(ml .nastatjahiekoitusmateriaali)kuluujakuluttaasekärengastaettäpäällystettä•Rengaskuluutiekontaktissa .

Näistäosa-alueistakäsitellääntässäyhteydessäkah-taensimmäistä,renkaanaiheuttamanpäällysteenkulumansekärenkaanjatienvälissäolevanainek-senvaikutustahengitettävänpölynmuodostumiseenjapäästöihin .

Katupölynmuodostuminenjavarsinainenpöly-päästövoivattapahtuahyvinkineriaikaanriippuentienpinnanjakatuympäristönolosuhteista .Säätilapuolestaanvaikuttaamerkittävästinäihinolosuhtei-siin .Esimerkiksikosteillakadunpinnoillapölyämuo-dostuu,muttasesitoutuupinnoillejakatuympäristööneikäpääseilmaan .Pintojenkuivuessakosteudenpö-lyäsitovavaikutusväheneejapoistuu,jolloinvaras-toitunutpölypääseehengitysilmaan .Näinollenren-kaanpäästöonviimekädessä(1)renkaanomanma-

teriaalinkuluman,(2)senaiheuttamienpäällysteenjaväliaineenkulumatuotteiden,sekä(3)senpäällys-teenpinnaltanostattaman,aikaisemminmuodostu-neenpölyävänaineksensumma .Tilanteen(3)pääs-töäkutsutaannimelläresuspensio .

Pölypäästömittauksetosoittavat,ettälaborato-riossavoidaanerittäintarkallapuhdistuksellapois-taaaikaisemminmuodostunutresuspensiopöly,mut-takatuolosuhteissasitäonkäytännössäainapäällys-teenpinnoilla .Katuolosuhteissaresuspendoituvanpö-lynmäärävaihteleeriippuenvuodenajastajakohtees-ta .Resuspensiopölynlähteetvoivatollakatuympäris-töissämoninaisiajaniidensuhteellisetosuudetvaih-televaterikatuympäristöissäjaerivuosina .Yleisestiottaentällähetkellämerkittäviäkevätaikaisenresus-pensionlähteitäSuomenkaupungeissaovatnastaren-kaidenaiheuttamapäällysteenkulumajahiekoitus-materiaalinjauhautumisestasyntyvätkulumatuotteet .

Tutkimustuloksetosoittavat,ettäkoeolosuhteissa,joissapäällysteenpintaonhyvinpuhdas,nastattomal-larenkaallamuodostuuselvästivähemmänuuttapö-lyäkuinnastarenkaalla .Kunaikaisemminmuodostu-neenresuspensiopölynmääräpäällysteenpinnallali-sääntyy,nastallisenjanastattomanrenkaansuhteelli-neneropienenee,koskanytpölyäpääseeilmaansekäkulumanmyötäettäaikaisemminmuodostuneenpö-lynnoustessailmaanrenkaanliikkeenseurauksena .

Myöskatuolosuhteissatehdytpäästömittauksetosoittavat,ettänastarenkaanjanastattomanrenkaanpäästöero(esim .suhdelukunailmaistuna)onhyvinherkkätienpinnanpölyisyydenmuutoksille .Korkeim-millakadunpinnanresuspensiopäästötasoillarenkaan

takaamitatuissapäästöissäeiyleisestiottaenhavaitasystemaattisiaerojanasta-jakitkarenkaidenvälillä .Sensijaanpintojenpuhdistuttuajapäästöjenolles-sakesäaikaisellatasolla,esim .lokakuussajatouko-kuunpuolessavälissä,nastojenaiheuttamatienpin-nankulumajasiitäjohtuvasuorapölypäästötulevatmerkittävämmäksitekijäksisuhteessaresuspensioon .

Nastarenkaallamuodostuvienhengitettävienhiukkasten(PM10)määräonmoninkertainen70km/hajonopeudellaverrattuna50km/hja30km/hajono-peuksiin .Nopeuksiaalentamallavoidaansiisvähen-tääpölynmuodostusta .Kirjallisuudessaesitetytmi-tatutPM10-pölynmuodostumis-taipäästökertoimetnastarenkailla30km/hnopeudellavaihtelevatnoin5–15mg/ajoneuvo-km,elialhaisimmissaarvioissatasoonvastaavakuintyyppihyväksynnänpakokaasu-päästöraja-arvohiukkasilleEuro5-vaatimustenmu-kaisellahenkilöautolla(5mg/ajoneuvo-km) .Tästäeikuitenkaanvoivetääsuoriajohtopäätöksiäilmanlaa-tuvaikutukseen,silläpakokaasupäästötpääsevätsuo-raanilmaan,kuntaaspäällysteenkulumatuotteetvoi-vatkerääntyäpitkänkinajankuluessakatuympäris-töönesimerkiksikosteudenvaikutuksestajapääs-täilmaanvastapintojenkuivuessa .Lisäksipakokaa-supäästöissaolevienhiukkastenkokojakoostumuspoikkeavatkatupölystä .

Myösnastojenlukumäärälläsekänastanomi-naisuuksilla,kutenulkonemalla,halkaisijallajapäänmuodollajapainolla,onvaikutustanastanaiheutta-maanpäällysteenkulumiseen .Uusilla,kevyemmil-läjavähemmänulkonevillanastoillasekäparemminkulutustakestävillätienpintamateriaaleillaonpystyt- 31

32

tyvähentämäänhuomattavastimaantienopeuksillemääritettyäkulutuskerrointa1960–70-luvuntasosta .

TalvihiekoituksenPM10-pölynmuodostustalisää-vävaikutusonosoitettuuseissatutkimuksissa .Tut-kimustenperusteellavoidaantodetahiekoituksenli-säävänhengitettävänpölynmuodostumisenmonikym-menkertaiseksi,muttamyösmuodostumistapahtumanolevanepisodimainenelikestoltaanrajattu .Hiekoituk-senseurauksenamyöspäällysteperäisenpölynmää-rälisääntyysuhteessahiekoittamattomaantilantee-seen .Havainnonselityksenäonnk .hiekkapaperi-il-miö,jossarenkaidenallaolevatkivirakeetmurskaan-tuvatitsejasamallakuluttavatpäällysteenkiviaines-ta .Ilmiönseurauksenapäällysteestämuodostuneenpölynosuusriippuusekähiekoitusmateriaalinettäpäällysteenkivenominaisuuksista .Hiekoitusmate-riaalinmukanakatuympäristöönvoikulkeutuamyöspölyäväähienoainesta,elleisitäoletehokkaastiseu-lottupois .Tämäkoskeemyösjalkakäytävilläkäytet-täväähiekoitusmateriaalia .Hiekoitusperäisenpölynmuodostumistavoivähentäämateriaalivalinnoillajahiekoitusmääriävähentämällä .

HengitettävienhiukkastenpäästöjenjasitenmyöspitoisuuksienvuodenaikaisvaihteluunSuomenkau-pungeissavaikuttavatkatupintojenpeitteisyys,koste-usolosuhteetsekäerilaisetmuutpölynmuodostumi-seenvaikuttavattekijät .Korkeimmatpitoisuudetesiin-tyvätyleensäkeväällämaalis–huhtikuunvaihteessa .Talviaikaanmuodostunutpölykertyykatuympäristöön,koskaseeikosteilta,lumisiltataijäisiltäkatupinnoil-tapääsepoistumaanilmaan .Keväällälumenjajäänsulaessasekäpintojenkuivuessatalvenaikanaker-tynytpölypääseeilmaanjapölypäästötovatselvästikorkeammatkuinmuinavuodenaikoina .

Pääkaupunkiseudullatehdyissämittauksissaal-kukeväänpäästötasoonollut10-kertainenverrattu-nakesäiseentilanteeseen .Korkeidenpäästötasojenohellakeväisinvoivatvallitamyösilmanlaadunkan-naltavaikeatsääolot,kutenalhaisettuulennopeudet,stabiiliilmakehäjamatalailmakehänsekoituskorke-us .Nämätekijätnostavatosaltaanpitoisuuksia,silläpölyeipääselaimenemaaneikäkulkeutumaanpoiskaupunki-ilmasta .Helsingissätehtyjenmittaustenperusteellaerityisestikeväisilläpölynsidonnoillaononnistuttutorjumaankatupölypäästöjäilmaanjanäinparantamaanilmanlaatua .Keväänedetessäpäästö-tasolaskee1)puhdistustoimienvaikutuksesta,2)pö-lynluontaisenpoiskulkeumanvaikutuksesta(tuulijavesivirrat)ja3)kesärenkaisiinvaihdonmyötä .Kesäi-senpuhdaskadunpinnanpölytasosaavutetaanyleen-sätoukokuunloppuunmennessä .

Sääolosuhteidenvaihtelutvuosienvälilläaiheut-tavaterojapölylähteisiinjapölypäästöihin,mikänä-kyymyösilmanlaatumittauksissa .Leutoinatalvinahiekoitustaonkorvattusuolauksella,jolloinhiekoi-tuksensuhteellinenosuusmuodostuneessapölyssäonalhainen .Sateisinakevätkausinakatupinnatpysy-vätkosteinajakatupölypäästötovatniinikäänalhaisiaverrattunakuiviinkeväisiin,jolloinkaupunki-ilmassavoidaanhavaitaerittäinkorkeitahiukkaspitoisuuksiauseidenpäivienkinajan .Lumisinatalvinalumikuor-mienmukanapoistetaanrunsaastihiekoitusmateri-aaliakaduiltajamyöhemminmyössulamisvedetvä-hentävätpölyämistä .

Moneterilaisetliikenteeseen,sääoloihin,talvihoi-toonjakatuympäristönominaisuuksiinliittyvätteki-jätvaikuttavatkatupölynpitoisuuksiinyksittäisissäka-tuympäristöissä .Kaupunkiolosuhteissatehdytlähde-

arviotviittaavatkuitenkinsiihen,ettänastarenkaidenpäällysteestämuodostamallapölylläonmerkittävävaikutustalvi-jakevätaikaanhavaittaviinPM10-pitoi-suuksiinjaettänastaiskujenmäärääjavoimakkuut-tavähentämälläonmahdollistalaskeaPM10-päästö-jäko .vuodenaikoina .Lisäksitutkimuksetosoittavat,ettämyösmuillapölynlähteillä,kutentalvihiekoituk-sella,autojenpakokaasuhiukkasilla,kaukokulkeumal-lajarakennnustyömaidenpölylläonmerkittävävai-kutusPM10-pitoisuuksiin .

NASTA-tutkimusohjelmanilmanlaatuosiossateh-dyssätutkimuksessamääritettiinPM10-katupölylähtei-denosuuksiailma-jaresuspensio-näytteissäPohjois-Helsingissätalvella2011/2012 .Kevään2012katupö-lykaudellanäytteitäkerättiinmaalis–toukokuunajal-ta .Tuloksetosoittivat,ettäkevätkaudellapäällysteenkiviaineksistaaiheutuvatkulumatuotteetolivatsuurinyksittäinenlähde,jonkaosuuskevätkaudennäytteis-säoli40–50prosenttia .Pölynmuodostumisprosesse-jakoskevientutkimustenperusteellamerkittävinse-littäjäkevätkaudellahavaittavallepäällysteperäisellepölylleonnastarenkaidenaiheuttamapäällysteenku-luma .Tutkimuskohteessakäytettiintarkastellullatal-vikaudellatalvihiekoitustajasuolausta .Talvihiekoituk-sessakäytetystäkivimateriaalistamuodostuneethiuk-kasetselittivätilma-jaresuspensio-näytteissähavai-tustaPM10-katupölystänoin25prosenttia .Talvihiekoi-tuksellaonollutpieni,arvioltamuutamanprosentinmerkitysmyöspäällysteperäisenpölynmuodostumi-sessahiekkapaperi-ilmiönkautta .Loppuneljänneskatupölystämuodostuumuistalähteistä,mm .tie-suolastasekäjarrujenjarenkaidenkulumatuotteista .

32

33

KaarleKupiainenjaRoosaRitola,AnaStojiljkovic,NordicEnviconOyLiisaPirjolajaAleksiMalinen,Metropoliaammattikorkeakoulu

4. Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadun varrella kerätyissä hiukkasnäytteissä

A ikaisempitutkimusonosoittanut,ettänastoitettu-jentalvirenkaidennastatkuluttavatpäällystettäjasamallalisäävätmyösPM10-katupölynmuodostumistaverrattunanastattomiinrenkaisiin .Nastattomillatal-virenkaillapölyämuodostuumerkittävästivähemmänkuinnastallisilla .Aikaisemmissatutkimuksissaonmyösosoitettu,ettätalvihiekoituslisääpölynmuo-dostumistakatuympäristössämateriaalinmurskaan-tuessajamateriaalinkuluttaessapäällysteenpintaa .TalvihiekoitustakäytettäessäselisääPM10-katupölynmäärääkatuympäristössä .

Kadunpinnanollessakostea,luminentaijäinenkatupölyävoimuodostua,muttaseeipääseilmaanvaankertyykatuympäristöön .Vastakuiviltapinnoil-takatupölypääseeilmaan .Talvenaikanamuodos-tuvastakatupölystäkatuympäristöihinkertyysuu-rehkopölyvarasto,jokamerkittävässämäärinva-pautuuilmaanvastakeväänkuivissaolosuhteissaresuspensiopäästönkautta .Pääkaupunkiseudullareuspensionpäästöhuippuhavaitaanyleensämaa-lis–huhtikuunvaihteessajapäästölaskeevoimak-kaastihuhtikuunaikana .Toukokuunaikanapäästötasoyleensäsaavuttaakesäisenpuhtaantilanteen .Maa-lis–huhtikuussahavaitaanSuomenkaupunkienliikenneympäristöjenilmassakorkeitaPM10-pitoi-suuksia,joidenonosoitettukoostuvanpitkältijuuripäällysteenjahiekoituksenkiviaineiksistamuodos-tuneestakatupölystä .

Tämänvuoksiaikajaksoakutsutaankin”katupöly-kaudeksi” .

Nastarenkaidenaiheuttamapäällysteenku-luma ja talvihiekoitusovatpölynmuodostumis-prosesseinaeri luonteisia .Päällystekuluunas-taiskujenmyötäainaollessaanpaljas ja tällöinmyöspölynmuodostumisprosessitovatkäynnissä,käytännössä koko talvirengaskauden . Talvihie-koituksessa muodostuva pöly on sen sijaan si-dottuhiekoitustapahtumiin ja-kohteisiin, jasenkäyttökerratja-määrätvoivatvaihdellapaljonkinerikatuympäristöissäjaerivuosina .Ontärkeätietäänäidenpäälähteidenosuudeterityisestikevätkaudenresuspensiossajatieympäristöjenilmanlaadussa .Muodostumis-japäästöprosessienerojenjakomp-leksisuudentakiatutkimustehtäväonhaastava .

TässätutkimuksessamääritettiinPM10-katu-pölylähteidenosuuksiailma-jaresuspensionäytteissäPohjois-Helsingissätalvella2011/2012 .Kevään2012katupölykaudeltanäytteitäkerättiinmaalis–touko-kuunajalta .

Tuloksetosoittivat,ettäkevätkaudellapäällysteenkiviaineksistaaiheutuvatkulumatuotteetolivatsuurinyksittäinenlähde,jonkaosuuskevätkaudennäytteissäoli40–50prosenttia .Pölynmuodostumisprosessejakoskevientutkimustenperusteellamerkittävinselittäjäkevätkaudellahavaittavallepäällysteperäisellepölylleonnastarenkaidenaiheuttamapäällysteenkuluma .

Tutkimuskohteessakäytettiintarkastellullatal-vikaudellatalvihiekoitustajasuolausta .Talvihiekoi-tuksessakäytetystäkivimateriaalistamuodostuneethiukkasetselittivätilma-jaresuspensionäytteissäha-vaitustaPM10-katupölystänoin25prosenttia .Talvihie-koituksellaonollutpieni,arvioltamuutamanprosen-tinmerkitysmyöspäällysteperäisenpölynmuodostu-misessahiekkapaperi-ilmiönkautta .

Erilähteidensuhteellisetosuudetkatuympä-ristössävaihtelevatriippuenvaikuttavistalähteistä .Vuosienvälinenvaihtelutalvikaudensääolosuhteissavaikuttaaliukkaudentorjunnantarpeeseenjamene-telmiin,kutensiihenkäytetäänköliukkaudentorjun-nassahiekoitustavaisuolausta .Talvina,jolloinhie-koitustakäytetäänpaljon,senvaikutusnäkyyselvästimyöskatuympäristönkatupölyssä .

Nytsaatujentulostenperusteellanäyttäisisiltä,ettätalvihiekoituseioletutkituissakohteissaollutpäälähdePM10-katupölyssäsellaisinakaantalvina,jol-loinhiekoitustarveonollutsuuri .Helsingissätähänonvoinutvaikuttaatalvihiekoituksenpölyvaikutuksenvähentämiseentähdänneettoimenpiteet,joillaonpy-rittylisäämäänkorvaavienliukkaudentorjunta-ainei-den,kutentiesuolankäyttöäsekäkohdistamaanhie-koitustaongelmallisillekatuosuuksillekutenmäkiin,risteysalueillejabussipysäkeille .LisäksiHelsingissäkäytetäänpesuseulottuasepeliä,jostapölyävähieno-ainesonpyrittypoistamaan .

33

34

Liikkuvanajoneuvonrenkaanaiheuttamapöly-päästöilmaankoostuurenkaansuoraanmuodosta-mastajailmaanpäästämästäpölystäsekäaikaisem-minkadunpinnallekertyneestäpölystä,jonkarengasnostaailmaan(resuspensio) .Kitkarenkaanpölypääs-tökoostuulähinnäresuspensio-päästöstä,kuntaasnastarenkaanpölypäästökoostuusekäpäällysteenkulumatuotteistaettäresuspensiosta .

TutkimuksenosaIIkeskittyidemonstroimaanerirengastyyppienjaerikulumavaiheessaolevienrenkai-denpäästöjäkatuolosuhteissakorkeallajaalhaisem-mallaresuspensiotasolla .

Aikaisemmattutkimuksetovatosoittaneet,ettäresuspensio-päästöjähavaitaankatuolosuhteis-sakäytännössäläpivuoden,muttaniidenkuukausi-vaihteluonvoimakasta .Huhtikuunalkupuolellateh-dytmittauksetedustivatpäästötilannettaalkukeväänkorkeillaresuspensiopäästötasoilla .Päästötolivat15–20-kertaisiaverrattunaalhaisenresuspensiotasonolosuhteisiin,jotkavallitsivatmuinamittausajankoh-tina .Talvirenkaidenvälilläeihavaittumerkittäviäsys-temaattisiaerojajaesimerkiksinastarenkaillaha-vaitutpäästötolivatsamallatasollakitkarenkaidenpäästöjenkanssa .Alkukeväänolosuhteissapölynre-suspensiotasoonniinkorkea,ettäesimerkiksinas-tojenaiheuttamapäällysteenkulumassamuodostu-vapölyeioleaineistostahavaittavissa .Alhaisissakinresuspensio-olosuhteissareuspensiopäästöselittiuusillarenkaillaedelleennoin50–60prosenttianas-tarenkaankokonaispäästötasosta(vuoden2011ren-gas) .Loput40–50prosenttiakokonaispäästöstäjohtuinastojenaiheuttamanpäällysteensuorastakulumasta .NastojenlukumääränvähentäminenlaskipäällysteenkulumastaaiheutuvanPM10-päästönmuodostumista .

Vuoden2013heinäkuussavoimaantulevienvaatimus-tenmukainennastarengasaiheuttialhaisellaresus-pensiotasollanoin10–28prosenttiaalhaisemmatpi-toisuudet2011vaatimustenmukaiseennastarenkaa-seenverrattuna .Renkaankulumisenhavaittiinmuut-tavansenhiukkaspäästöjämerkittävästi .Sekänasta-ettäkitkarenkaillahavaittiinpölypäästönalenevanren-kaankuluessa .Kuluminenaiheuttaamuutoksiasekäresuspensiostaettäpäällysteenkulumastaaiheutuvis-sapölypäästöissä .Kuluneidenrenkaidenosaltatut-kimuksiatuleejatkaapäästömuutoksiaaiheuttavientekijöidenmäärällisenymmärryksenparantamiseksi .

Alhaisissa resuspensio-olosuhteissa saa-dutpäästömittauksetosaltaandemonstroivatnas-tarenkaiden lisäävänpölynmuodostumistaver-rattunanastattomiin renkaisiin . Päällysteeseenkohdistuvien nastaiskujen tai nastaiskukohtai-senkulumanvähentäminenalentaisiPM10-pölynmuodostumismäärääkatuympäristössä,mikäosal-taanvähentäisikatuympäristööntalvenaikanakertyvänpölynkokonaismäärääjaedelleenkeväälläilmaanre-suspensionkauttapääsevänpölynpäästötasoasekänäinollenedesauttaisiilmanlaadunparantumista .Resuspensiopäästötasoonvoivaikuttaamyösesimer-kiksipölynsidonnallajakatujenpuhdistuksella .

34

35

Mikko Malmivuo, Innomikko Oy

5. Nastarengasosuuden vähentymisen liikenneturvallisuusvaikutukset

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin kan-takaupungin alueella tapahtuvan nastarenkaiden vähentämisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Nastarengassäädösten vaikutusta arvioitiin kahdella mallilla, jotka nimettiin Liikennevirtamalliksi ja Nor-jan malliksi.

Liikennevirtamallin keskeinen tulos oli se, että mikäli kantakaupungin nastarengassäännösten vuok-si kitkarenkaisiin vaihdettaisiin vain silloin, kun tarve päästä omalla autolla kantakaupunkiin on suuri, jäisi nastarengassäännösten vaikutus muun Suomen kit-karengasasteeseen melko vähäiseksi.

Norjan mallissa tarkasteltiin Suomen kitkaren-gasasteen muutoksia tilanteessa, joissa kitkarengasas-

te muuttuisi Suomessa kantakaupungin ulkopuolella kuten Norjassa Oslon ympäristössä. Norjan mallin mu-kaan kitkarengasaste kasvaisi Suomessa huomattavas-ti dramaattisemmin kuin Liikennevirtamallin mukaan.

Taulukossa on tarkasteltu näitä kahta skenaario-ta tilanteessa, joissa kantakaupungin kitkarengasas-te kaksinkertaistuu (24 % > 48 %). Turvallisuusvaiku-tuksia on arvioitu Norjan nastarengasrajoitusten ko-kemuksiin perustuvalla ”Elvikin ja Kaminskan mallil-la” sekä keliolosuhteet huomioon ottavalla ”Kelimal-lilla”. Kelimallissa on lähdetty siitä, että kitkarenkaat lisä�

kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua...4 kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua...

Documents