kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ...file/download... · kielitietoinen...
TRANSCRIPT
15.10.2015
1
POM1YSUKielitietoinen opetus monikielisessä ja
-kulttuurisessa ryhmässäLuento 2
Eija Aalto – [email protected]äskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
Näkökulmia kielitietoisuuteen
• Miten tunnistatoppilaidenkielellisetresurssit?
• Miten voit• hyödyntää ja• tukea
oppilaidenmonikielisyyttä?
Oppilaidenmonikielisyys
• Millaista on oppi-aineeni kieli?Millaisia senkielellisetkäytänteet?
• Miten kaikkioppilaatsosiaalistetaanoppiaineenkieleen jakielellisiinkäytänteisiin?
Oppiaineen kielija kielellisetkäytänteet
• Miten tuet(monikielisten)oppilaidenoppimista, kunsuomen kielentaidoissa tailukemisen/kirjoit-tamisen taidoissaon puutteita?
Kielen jasisältöjen
oppimisen tuki
15.10.2015
2
Eija Aalto
POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeenisenryhmän opettaminen – 4 t luentoa, 6 tuntia itsenäistä työskentelyä
Luento 1• Millaisella kielitaidolla luokassa?• Miten päästä kiinni kielitaitoon?
•Monikielisten oppilaidenkoulupolku ja
opetusjärjestelyt
Luento 2• Mihin koulun oppiaineet
sosiaalistavat?•SOPPI-tehtävän
purku• Millaisia opetuksen
tukitoimia?
Itsenäisesti verkossa: SOPPI-tehtäväSOPPI – suomeksi oppimassa: http://suomeksioppimassa.jyu.fi/àmonikielisen oppilaan nahkoihin ja kiinni oppimisen
ohjauksen haasteisiin
noin2 viikon
väli
Teemoja tänään
• Tutkitaan ja vertaillaan eri oppiaineiden tekstejä• Millaista tukea oppimiseen?
– Pelkistä ydinaines ja oppimisen tavoite– Tukea etukäteen– Opeta strategioita ja rakenna kielellisiä jatkumoita
o lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuuntelemisen tukio oppimisen tuki luokkatilanteessa: esim. opettajapuhe
– Sanaston oppimisen tuki
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
3
Eija Aalto – [email protected]
Mihin oppikirjatekstit sosiaalistavat?
• Mikä on tyypillistä biologian, historian jamatematiikan oppikirjateksteille?– Millä tavalla ne poikkeavat toisistaan?– Mikä on olennaista sisältöä? Miten ja mistä se
löytyy?– Miten oppilasta pitäisi ohjata niiden
opiskelemisessa?
15.10.2015
5
Eija Aalto – [email protected]
Jäsennä tietoa ja tavoitteita:Mikä on ydinainesta?
lisätietoa(nice to know)?
hyödyllistä tietoa(should know)?
välttämätöntäydinsisältöä kaikille
(must know)?
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
6
Tukitoimia etukäteen
• Tukiopetusta ennen uuden asian opettamista luokassa– tärkein materiaali etukäteen tutustuttavaksi– avainsanat käsitekartassa tai visuaalisessa kuviossaà käsitteiden
väliset suhteet näkyviinà kääntäminen etukäteen omalle äidinkielelle (oma äidinkieliajattelun kielenä?)
– kieliavustajan tai koulunkäynnin ohjaajan tuki– motivointi tekemään työtä etukäteen
o pärjääminen luokassaà hyvä itsetuntoo tärkeää, että oppilas itse etsii ja kirjoittaa sanoja
• Oppimissuunnitelmatà eriyttäminen– ”kaikille opetettava kaikki”-asenne ei realistinen!– ydinaineksen selkeyttäminen ja osoittaminen
Eija Aalto – [email protected]
hyvinvointivaltio
verotus
Selitä käsite mahdollisimmanyksinkertaisesti parillesi
15.10.2015
7
Perussanasto Abstraktiyleissanasto
Oppiainespesifierikoissanasto
Monenlaista sanastoa
Tutuksi oletettu sanasto• Perusverbit ja -
adjektiivit• Arjen koulusanasto
Tutuksi oletettu sanasto• Sanastoa, jota
käytetään oppiaine-sanastonselittämisessä
Opetettava sanasto• Oppiaineen
käsitteistöä• Ei natiiveillekaan
tuttua
1. Mitkä sanattärkeitä?
2. Miten oppilas voitekstin avulla itse
päätellä(likimääräisiä)merkityksiä?
Kun uusia sanoja on liikaa…
15.10.2015
8
Eija Aalto – [email protected]
Mitä voi päätellä?
Sodan jälkeen maksettiin sotakorvauksia jajälleenrakennettiin sodan runtelemaa maata.
Avaruudesta katsottuna Maa näyttää hyvinsileäpintaiselta ja tasaisesti kaareutuvalta pallolta.
Tärkeää toimintaa käsitteiden kanssa
� Käsitteiden ja niiden määritelmien etsimistä tekstistä.� Merkityksen päättely ja selittäminen yhdessäà linkitys oppilaan elämään
� Keskeisten käsitteiden väliset suhteet näkyviin (käsitehierarkiat)� Avaa käsitteet
� yhdyssanat, päätteet, synonyymit, vastakohdat� visualisoi eli kuvainnollista ilmiötä ja sen määritelmää
(luokittele, kuvaa prosessia, kuvaa syy-seuraussuhteita,vertaile tai aseta vastakkain)
� Määritelmien rakentamista yhdessä ja niiden vertailua:� Mikä tekee määritelmästä hyvän / puutteellisen?
� Esimerkkien keksiminen� Käsitteen käyttäminen asiayhteydessä (toisto)
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
9
• Vuoden 536 ilmaston nopea kylmeneminen on arvoituskeskiajan historiassa. Syyksi arvellaan suurentulivuoren purkausta ja siitä seurannutta tuhkapilveä.
• Kullakin järvellä on sille ominainen eliöyhteisö, jonkamuodostumiseen vaikuttavat monet elottomanluonnon ympäristötekijät kuten lämpötila, sademäärä,maaperän ja veden laatu sekä ravinteiden määrä. Siitäkokonaisuudesta, johon kuuluvat järven eliöyhteisö jasiihen vaikuttavat elottoman luonnon ympäristötekijät,käytetään nimeä ekosysteemi.
Oppiaineen kieli ei ole vain käsitteitä
Tyypillisiä tehtäviä– miten ohjaavat oppimista?
Tehtävä ongelmallinen, jos seàmahdollistaa tekstin
kopioimisenàei ohjaa lukemista, ei opeta
ymmärtämisen strategioitaà keskittyy yksityiskohtiin, ei
ohjaa hahmottamaan tekstinrakennetta ja tekstilajia
àon teknisesti suoritettava: eisitouta, haasta (eikä motivoi?)
15.10.2015
10
Lukemisen ohjaaminen – 1
• Lukeminen on ajattelua ja tiedon muokkaamistaàtehtävien ”pakotettava” ajattelemaan luettua
• Mallintamalla ohjaaminen pois lineaarisesta lukemisesta.à Tehtäviä, jotka eivät mahdollista tiedon kopioimistatekstistä vaan ohjaavat ajattelu- ja päättelytaitojenkehittämiseenà Tekstistä löydettävä– kokonaisuuksia: holistinen lukeminen– pääsanoja: taito päätellä, mitkä sanat tärkeitä– ydinasiat: taito päätelläàmieluummin lukemista edestakaisin ja erinäkökulmista kuin yksi lukukerta hitaasti
Eija Aalto – [email protected]
Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen 2007.suomi2 – Minä ja arki. Otava. s. 112–113.
Historiaa: Koulu ennen ja nyt
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
11
Lukemisen ohjaaminen – 2
• Anna kaikkeen lukemiseen selkeä lukuohje!– Tekstin rakenteen avaaminen: Miten kappale etenee? Mistä
näkökulmista aihetta käsitellään?– Mitä saat irti otsikoista? (usein aihe ja jopa pääasia)– Miten kuvat, kaaviot, taulukot ja kuvatekstit auttavat
jäsentämään opittavaa asia ja tekstiä?– Mitä tekstissä on lihavoitu tai kursivoitu? Numeroinnit? Nimet?– Silmäile teksti niin, että luet jokaisen kappaleen 1. lauseen.
Millainen yleiskuva syntyy?à kappaleen pääasia usein ns. ydinvirkkeessä, joka on monestikappaleen alussa
– Mitkä ovat kappaleen tärkeät käsitteet ja missä kohti neselitetään?
– Mitä apua on tiivistelmästä?– Tarkista oletuksiasi lukemalla teksti tarkasti.
Eija Aalto – [email protected]
Tehtävätyyppejä lukustrategioidenharjoitteluun – 1
• Maailmantiedon käyttäminen– Piirrä kalan kuva ja kirjoita kuvan ympärille lyhyesti, mitä kaikkea tiedät
kalasta.
• Ydinsanojen ymmärtäminen– Ympyröi otsikoista oppiaineen tärkeä sanat ja selitä niitä omin sanoin.
• Vieraiden sanojen merkityksen päättely– Ympyröi tekstistä sanat, jotka vaikuttavat tärkeiltä. Lue tekstiä sanojen
ympäriltä ja yritä päätellä, mitä sana voisi tarkoittaa.
• Huomion fokusoiminen tavoitteen kannalta olennaisiinkohtiin (teksti, kappale, lause, lauseke, ydinsanat)– Lue tekstin pääotsikko, väliotsikot ja tiivistelmä. Kokoa niiden tärkeät
tiedot käsitekarttaan.
15.10.2015
12
Tehtävätyyppejä lukustrategioidenharjoitteluun – 2
• Tekstilajien rakenteen tunteminen– Alleviivaa uutisesta 1) mitä tapahtui, 2) missä se tapahtui ja 3) milloin se
tapahtui. Mistä tekstin kohdassa tiedot löytyvät? Miksi?– Kun alat lukea oppikirjan tekstiä, mitä kannattaa lukea ensin, mitä sitten
ja entä sen jälkeen. Miksi?
• Muun tekstin yhteydessä olevan tiedon hyödyntäminen(kuvat, taulukot, kaaviot)– Tutki oppikirjan kuvia ja kuvatekstejä. Kerro omin sanoin, mitä tietoa
niistä saa.
• Asioiden yhdisteleminen– Kokoa tekstin tärkeimmät asiat käsitekarttaan. Aloita otsikoista, kuvista ja
tiivistelmästä. Täydennä tietoja koko tekstin avulla, jos tarvitsee.
• Johtopäätösten tekeminen– Voisiko kala elää maalla? Perustele vastauksesi.
Arkikieli
Tiedonalankieli
Tuki eri kielimuotojenvälisten yhteyksienrakentamiseen(Lemke 1990)à arkikielen ja tiedonalankielen vertaaminen
Molempia kielimuotoja tarvitaan• ovat erilaisia työkaluja tutkia
todellisuutta• käytetään eri viestinnällisiin
tarkoituksiin (Okhee et al. 2013)• ovat dialogissa keskenään
Tarvitaan käytänteitä, jotka tutustuttavattiedonalan kieleen siten, että• oppilaat rakentavat kielellistä tietoisuuttaan• tottuvat käyttämään tiedonalan kieltä
haastavissa tehtävissä
Arkikielestä tiedonalan kieleen
15.10.2015
13
• Samaa asiaa/ilmiötä kielennettävä eri tavoin:– Mahdollista tarvittaessa oman äidinkielen käyttö –
tutkimukset: Oppilaan äidinkieleen käytettävä aika eiheikennä edistymistä toisessa kielessä
– Arkikielestäà tiedonalan kieleen– Puheestaà kirjoitukseen– Lukemisestaà kirjoittamiseen– Anna kielellisiä malleja eri tekstilajeihin: miten ilmiöistä
puhutaan ja kirjoitetaan?
Eija Aalto – [email protected]
Rakenna kielenkäytön jatkumoita
Puhuminen ja kirjoittaminenoppimisen välineinä (Lähde: Gibbons 2002)
3. Our experiment was to find outwhat a magnet attracted. Wediscovered that a magnetattracts some kinds of metal. Itattracted the iron filings, butnot the pin. It also did notattract things that were notmetal.
4. A magnet is a piece of metalwhich is surrounded by aninvisible field of force within it.It is able to pick up a piece ofsteel or iron because itsmagnetic field flows into themetal, turning it into atemporary magnet.
1. “try this one…..no it doesn’tgo…..it doesn’t move….trythat…..yes.. it does abit….that won’t work…..it’snot metal…..these are thebest…..it’s making them goreally fast”
2. “We tried a pin, a pencilsharpener, some iron filingsand a piece of plastic. Themagnet didn’t attract thepin, but it did attract thepencil sharpener and theiron filings. It didn’t attractthe plastic.”
15.10.2015
14
Oppilas tarvitsee mallin:Määritelmä, koevastaus, koeseloste, muu tekstilaji…
Versio 1.• Tutkikaa hyvää esimerkkiä
tekstilajista– Tekstin rakenne ja osat:
aloitus, asian käsittely,lopetus…
– Tyypilliset ilmaisutavat• Tekstin rakenne annettuna,
oppilaat täydentävätryhmissä sisällöt
• Itsenäinen tekstintuottaminen
Versio 2.• Tutkikaa anonyymia
puutteellista esimerkkiätekstilajista ja korjatkaa sitäyhdessä– Hyvä kirjoittaja kirjurina, muu
ryhmä ehdottaa, mitenkorjataan
• Pienryhmissä/pareittainoman tekstin tuottaminen
• Itsenäinen tekstintuottaminen
[email protected] tarvitsee mallinà Ennen kirjoittamista on tarpeen lukea vastaavaa tekstiä
Ohjaava palaute kirjoittamisessa
• Oppilas hyötyy eniten niiden asioidenopettamisesta,– jotka hänen omassa tuottamisessaan horjuvat (välillä
oikein, välillä väärin)– joita hän yrittää ilmaista, mutta keinoja ei vielä ole
• Miten varmistat, että korjaukset kulkevatoppilaan ”oman pään kautta”?
• Miten saada oppilas itse korjaamaan omaatekstiään?
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
15
Millaista palautetta?• Huomio kirjoittamisen eri osa-
alueisiin, ei vain rakenteisiin• Mitkä virheet isoja – mitkä pieniä?à käsitys virheen painoarvostakerrottava myös oppilaalle!
• Kaikkea ei korjata kerrallaàmihin kullakin kirjoituskerrallakeskitytään?à huomio siihen, mitä on juuriopeteltu tai harjoiteltu
• Oman tekstin uudelleentyöstäminen ja korjaaminen
• Millaisesta palautteesta oppilashyötyy?àmillaista palautetta hänymmärtää / osaa tulkita?
• Miten oppilas ymmärtää hyvänkirjoittamisen ja eri tekstilajienkriteerit?
• Palautteen ajoitus ja harkintayksilöllisten tarpeiden mukaan
• Kommenttien selkeys ja suoruus• Kannustavuus mutta realistisuusà realistiseen itsearviointiinohjaaminen
Eija Aalto – [email protected]
Tukea oppitunnilla, esim.1. Tunnin aihe ja rakenne tauluunà oppitunnin kulku
näkyväksi– Avainkäsitteet koko ajan näkyvillä
2. Selkeät siirtymät aiheesta ja toiminnosta toiseen.3. Toisto: Esitä tärkeät asiat aina vähintään kahdella tavalla,
esim. suullisesti ja kirjoittamalla tai visuaalisesti.4. Osoita asioiden välisiä suhteita visuaalisesti (kuvat, kaaviot,
piirrokset).6. Pidä riittävän pitkiä taukoja kysymysten jälkeenà aikaa
prosessoida kysymyksiä ja omia vastauksia.7. Ohjeet ei vain kuuloaistin varassaà näytä myös visuaalisesti.8. Tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla.à oppilaan
lähelle9. Luo mahdollisuuksia vuorovaikutukselle
Eija Aalto – [email protected]
15.10.2015
16
”Normaali” kielitaidon oppiminen
• Yksilöerot isoja, mutta läpi elämän kestävä prosessi
– Prosessi ei nuorillakaan nopea• Kielitaitoprofiilit erilaisia: eri taitoalueilla erilainen tahti• Oman äidinkielen taidolla iso merkitysà äidinkielen hallinta ennustaa usein hyvin yleistäkoulumenestystä ja myös toisen kielen oppimista (Cummins2000)à AI-taitojen puutteet näkyvät helposti oppimisenhankaluuksinaà äidinkielen oppimista tuettava, sillä kielenvaihdon riskinuorilla suuri
Eija Aalto – [email protected]
Perusopetuksen tavoitteena onauttaa oppilaita sosiaalistumaan
kouluun ja yhteiskuntaan(osallisuus, tekijyys ja omistajuus).
Tällöin myös opiskeluunsisältyvän toiminnan on
mahdollistettava oppilaanidentiteettityö.
15.10.2015
17
Kielen jasisältöjen
oppiminen
Aiemmat tiedot jakokemukset
à Rakentaa niidenvaraan, laajentaa
niitä
Kielimerkityksellisessä
toiminnassaà haastaa,
sitouttaa, tukee
Vuorovaikutuksessaoppiminenà oppimisenyhteisöllisyys,
sosiaalistuminen
Oppimisen arviointija palaute
à tiedostuttaakielestä jaoppimisen
strategioista
Tavoite: oppijanitsenäisyys
Chamot et al. 1996; Cummins 1996; Bunch et al. 2012
SOPPI-tehtävistänne poimittua…
15.10.2015
18
SOPPI-tehtävistänne poimittua…
1. Päätä, mitkä ovat ne “isotajatukset”, jotka haluatkaikkien oppilaidenymmärtävän jahallitsevan?– Mitä oppilaat jo tietävät?– Miten voit esitellä
pääkäsitteet oppilailletutulla kielellä japohjautuen heidän omiinkokemuksiinsa?
– Miten ne ilmaistaantiedonalan kielellä?
– Miten kaikki oppilaatvoivat osallistua luokassa?
2. Miten puhetta voikäyttää kielen jasisältöjen oppimisessa?– Millaisia vuorovaikutus-
tilaisuuksia voit rakentaaaiheesta puhumiseen?
– Miten oppilaat voivattyöskennellä yhdessäaiheen parissa?
– Millaisia tilaisuuksia luotoppimisesta ja kielestäpuhumiseen?
– Miten ja missä kohdinmallinnat tiedonalankieltä omalla puheellasi?
Opetusta suunnitellessa 1–5 (Gibbons 2012)
15.10.2015
19
3. Päätä, mitä tekstejäoppilaat lukevat– Mitkä tekstin piirteet
voivat tuottaahankaluuksia?
– Miten voit tukeaymmärtämistä a) ennenlukemista, b) lukemisenaikana, c) lukemisenjälkeen?
– Miten luokkatyöskentelyauttaa oppilaitaymmärtämäänlukemaansa?
4. Päätä, mitä haluatoppilaiden kirjoittavan– Mitä tekstilajeja?– Millaisia ohjeita ja
malleja voit antaakirjoittamiseen?
– Mitä erityistukea voitantaa heikoillekirjoittajille?
Opetusta suunnitellessa…
5. Järjestä aktiviteetitjatkumoksi– Miten saat jatkumon
alkamaan tutusta(puhutusta) kielestä jaetenemään tiedonalankieleen?
– Mitä mahdollisuuksiaoppilailla on käyttääsuullisesti tiedonalankieltä ennen omaakirjoittamista?
Opetusta suunnitellessa…
15.10.2015
20
1. Opeta oppiaineesi kielellisiä käytänteitä– Esim. kokeen suullinen ja kirjallinen raportointi,
määritelmä, essee, koevastaus2. Arvosta oppilaan kielellisiä ja kulttuurisia resursseja
ja rakenna opetusta niiden varaan. Tavoite:laajentaa olemassa olevaa osaamista
3. Sisällytä erityyppisiä kommunikatiivisiaaktiviteetteja oppiaineen opiskeluun ja suosilaadukasta vuorovaikutusta
Pedagogisia periaatteitaBunch ym. 2012
4. Luo haasteellisia ja sitouttavia tehtäviä – ohjaaprosessia. Pidä vaatimustaso korkealla kaikilleoppilaille.
5. Varo liikaa yksinkertaistamista ja helpottamista –opeta mieluummin strategioita, joillanormitehtävistä selviää, mutta vähennä tehtävienmäärää- mikro- ja makrotason scaffolding
6. Ota huomioon oppilaan kokonaistilanne: millaisestatiedosta hänelle hyötyä?
15.10.2015
21
Pysy kartalla – oppimisen tukeminen• Gibbons, P. 2009. English learners, academic literacy and thinking.
Learning in the challenge zone. Heinemann.
• Opetushallituksen sivusto: http://www.edu.fiàMaahanmuuttajien koulutus– Materiaaleja, oppiainesanastoja eri kieliin, hyviä käytänteitä…– www.edu.fi/oppimateriaalit/bmh_sanastot/
www.edu.fi/oppimateriaalit/matematiikan_sanastot/
• SOPPI – suomeksi oppimassa: http://soppi.jyu.fià videoklippejä oppilaan kielitaidosta ja oppimisen ohjaamisestaà lisäluettavaa eri aiheista
Eija Aalto – [email protected]
• Materiaalia ja ideoita (oppikirjat, cd:t ja opettajan oppaat!)– oppimisen ohjaamiseen– suomen kielen ja sisältöjen opetuksen integrointiin– funktionaaliseen S2-opetukseen
Tukia K., Aalto, E., Taalas, P. & Mustonen, S. 2007.suomi2 – Minä ja arki. Otava.
o Aalto ym. 2007. suomi2 – Minä ja arki. Opettajan opas. Otava.
Tukia ym. 2008. suomi2 – Minä ja media. Otava.o Aalto ym. 2008. suomi2 – Minä ja media. Opettajan opas. Otava.
Tukia ym. 2009. suomi2 – Minä ja yhteiskunta. Otava.o Aalto ym. 2009. suomi2 – Minä ja yhteiskunta.
Opettajan opas. Otava.
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/luokat7-9/suomi2/
Eija Aalto – [email protected]