www.vasek.fi

TULEVAISUUDEN RAKENTAMISTA

2

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Alatori 1 A (3. kerros)

65100 Vaasa

www.vasek.fi

Rakennusala ei pysy mukana

EU:n energiatehokkuuslinjauksissa _____________________ 4

Rakennusalan haasteita ratkotaan

Hiukkavaaran pilottialueella __________________________ 5

Rakennusalalla uudenlaista ajattelua ___________________ 6

Avainasemassa olemassa olevien

rakennusten energiatehokkuus ________________________ 8

Ekologinen ja myrkytön passiivitalo Sundomissa ________ 9

Energiansäästäminen ja vanhojen talojen

kulttuuriperintö on haastava yhdistelmä _______________10

Sisällysluettelo

Rakennetun ympäristön osuus

EU:n 20-20-20 tavoite vuoteen 2020 mennessä

Työllisyydestä

Energiansäästötavoite Kasvihuonekaasujen vähentämistavoite

Uusiutuvan energian lisäämistavoite

EU on asettanut omat tavoitteet. Kansainvälisissä keskusteluissa on määritelty tavoite +2 °C ilmaston lämpenemisen raja-arvoksi vuoteen 2100.

20 %

70 %38 % 42 %

Kansallisvarallisuudesta Päästöistä Energiankulutuksesta

20% 20% 20%

3

Tämä julkaisu sisältää valikoiman artikkeleita, jotka on julkaistu

EU-rahoitteisen hankkeen ”Kestävä rakentaminen ja energia-

tehokkuus Vaasan seudulla” aikana tehdyistä toimenpiteistä.

Hankkeen toiminnan aikana rakennusalan toimijoille on järjes-

tetty seitsemän opintomatkaa, kahdeksan koulutustilaisuutta

ja seitsemän seminaaria kestävän ja energiatehokkaan raken-

tamisen osaamisen lisäämiseksi. Tilaisuuksien osallistujamäärä

nousi yhteenlaskettuna yli tuhanteen. Osallistujat edustivat yli

sataa eri yritystä.

Hankkeen käynnistämisen syynä oli EU:n vaatimukset siir-

tymisestä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 men-

nessä. Rakennusmääräyksistä tuli entistä monimutkaisempia, ja

tarvittiin yhä enemmän ajantasaista tietoa niille, jotka rakentavat

ja suunnittelevat. Pienten ja keskisuurten yritysten aikataulut

ovat tiukat eikä niillä ole aikaa itse selvittää uusien määräysten

ja velvoitteiden vaikutuksia ja miten niihin pitäisi valmistautua.

Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet talotehtaat, suunnitte-

lutoimistot, rakennusliikkeet, rakennustuotteiden valmistajat,

kuntien rakennusvalvojat ja kaavoitusosastot sekä rakennutta-

jat. Epäsuorina kohderyhminä olivat myös omakotirakentajat

ja -asujat.

Hankkeen tavoitteena oli siis lisätä kestävän rakentamisen

ja energiatehokkuuden osaamista Vaasan seudulla toimivien

rakennusalan toimijoiden keskuudessa. Toteutettujen toimen-

piteiden myötä olemme myös saavuttaneet tämän tavoitteet.

Varsinaisten tilaisuuksien lisäksi on viestitty ja välitetty tietoa

myös niille, jotka eivät ole voineet tilaisuuksiin osallistua.

Vaikka hanke nyt päättyykin, ovat rakennusalan yritykset

ja toimijat jatkossakin enemmän kuin tervetulleita ottamaan

yhteyttä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKiin saadakseen apua

ja neuvontaa kaikissa rakennusalaan liittyvissä haasteissa.

Mauritz Knuts

projektipäällikkö

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto.

Hankeaika 1.5.2012–30.4.2015

4

Vaasan seudun rakennusalan ammattilai-

sille järjestetyn koulutuspäivän aiheena

syksyllä 2014 olivat matalaenergia- ja pas-

siivitalojen rakenteet. Kouluttajana toimi

rakennusfysiikan professori Juha Vinha

Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Vinha on huolissaan rakennusalan

kehityksestä. Hänen mielestään EU ja

valtio tekevät uusia linjauksia energiate-

hokkuuden nimissä ylhäältä päin ennen

kuin niiden vaikutuksesta rakentamiseen

on riittävästi tietoa ja kokemusta.

– Kun määräykset sanelevat asioita,

joista ei ole paljoa kokemusta, kasvavat

riskit väärin rakentamiselle. Väärin ra-

kentaminen ei ole uusi ilmiö, sillä aina on

niitä, jotka menevät sieltä missä rima on

matalin. Aikaisemmin meillä oli kuitenkin

enemmän tietoa toimivista ratkaisuista

ennen kuin määräyksiä kiristettiin, Vinha

toteaa.

Rakennusalaa koskevat muutokset

vievät rakentamista energiatehokkaa-

seen suuntaan niin nopeasti, ettei ala pys-

ty seuraamaan linjauksia kokonaisuutena.

– Hyvä esimerkki tästä on, kun

lämmöneristämismääräyksiä kiristettiin

Rakennusala ei pysy mukana EU:n energiatehokkuuslinjauksissavuonna 2010 peräti 30 prosentilla. Mää-

räykset tulivat voimaan, vaikka niiden

vaikutuksia rakenteille selvittävä tutki-

mus oli vasta alkamassa. Edes tutkimus

ei siis pysy mukana muutoksissa.

Vinha ihmettelee miksi tämän päivän

rakennuksia ei nähdä kokonaisuuksina,

vaan yritetään optimoida vain yhtä osa-

aluetta, eli niiden energiatehokkuutta.

Vinhan mielestä suurin ongelma

on siinä, että rakennuksia ei enää osata

nähdä kokonaisuuksina, vaan linjauksil-

la yritetään optimoida ainoastaan yhtä

osa-aluetta, eli rakennusten energiate-

hokkuutta. Taloon asennetaan talotek-

niikkaa, joka hallitsee talon energiaku-

lutusta. Tämä ei välttämättä ole kovin

kustannustehokasta, kun laitteita on

huollettava ja ylläpidettävä. Pahimmas-

sa tapauksessa uusi talotekniikka on niin

monimutkaista, ettei talon asukas osaa

käyttää sitä, jolloin rakennus ei ole enää

edes energiatehokas.

Kaikkea toivoa ei onneksi ole vielä

menetetty. Vinhan mukaan asiat on mah-

dollista saada kuntoon tutkimalla miten

erilaiset muutokset voidaan ottaa huomi-

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ihmettelee miksi tämän päivän rakennuksia ei nähdä kokonaisuuksina, vaan yritetään optimoida vain yhtä osa-aluetta, eli niiden energia-tehokkuutta.

oon talojen arkkitehtuurissa, rakenteissa,

teknisissä järjestelmissä ja rakentamis-

prosessissa. Nyt pitää varautua uuteen

tapaan tehdä rakennus kokonaisuutena.

HAASTEENA LÄMMÖNERISTEET

JA ILMASTONMUUTOS

Rakenteiden osalta tarvitaan edelleen

paljon tietoa lisäeristämisen ja ilmaston-

muutoksen vaikutuksista sekä uudis- että

varsinkin korjauspuolella.

– Kun talojen lämmöneristämispak-

suutta lisätään energiatehokkaissa talois-

sa, rakenteiden ulko-osat viilenevät, jol-

loin homeen kasvulle otolliset olosuhteet

lisääntyvät. Ennen talon sisältä vuotanut

lämpö on kuivattanut rakenteita. Kun läm-

pöä ei karkaa paksun lämmöneristyksen

läpi, voi aiempaa pienempi vaurio raken-

teissa aiheuttaa ongelmia. Rakentamisen

tulisi siis olla laadukasta, Vinha painottaa.

Hän tietää että rakennustahti on kova,

samalla kun moni rakennusalalla toimiva ei

ehdi tai halua kouluttautua uusien vaati-

musten mukaan. Ruotsissa rakennusala on

ehtinyt pidemmälle energiatehokkuudessa

5

Koulutustila on täynnä ja muistiinpanoja kirja-taan tiuhaan tahtiin, kun Juha Vinha kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkimustu-loksista koskien energiatehokkaiden talojen rakenteita.

VASEK järjesti Kestävä rakentaminen -hankkeen puitteissa opintomatkan Oulun

Hiukkavaaraan syyskuussa 2014. Hiukkavaara on ennen toiminut puolustusvoi-

mien koulutusalueena, mutta Oulun kaupungin ostettua alueen sinne alettiin

suunnitella uusiutuvan energian pilottialuetta.

Oulussa 15 hengen matkaseurue tapasi Oulun rakennusvalvonnassa

työskentelevän Pekka Seppälän, joka kertoi Hiukkavaaran alueella olevasta

pilottialueesta. Pilottialue antaa erilaisille yrityksille oivan mahdollisuuden tes-

tata tulevaisuuden ratkaisuja, sillä alueella ei ole kaukolämpöä. Tontit jaettiin

yrityksille sillä ehdolla, että he toteuttavat tontillaan rakennuksen, jossa läm-

pöhäviö ja E-luku on vähintään 30 prosenttia nykyisten rakennusmääräysten

vähimmäistasosta. Mitä korkeampi yrityksen lupaama säästöluku oli, sitä pa-

rempi mahdollisuus heillä oli saada tontti alueelta. Seppälän mukaan yritykset

innostuivat, kaikki tontit menivät kaupan ja nyt pilottialueelle on rakentumassa

noin 10 000 m2 verran sekä omakoti- että rivitaloja. TEKES toimii hankkeen

osarahoittajana, mutta suurimmat riskit ovat yrityksillä.

KOLME SELKEÄÄ HAASTETTA

Seppälä näkee rakennusalalla kolme haastetta, joita yritetään ratkoa Hiukka-

vaaran pilottialueella. Ne ovat kosteudenhallinta, energiasuunnittelun osaa-

minen sekä automaatio- ja säätötekniikan toimiminen kokonaisuutena eli se,

että rakennus hyödyntää oikeaa energialähdettä oikeaan aikaan. Alueelle ra-

kennetaan muun muassa korttelikohtainen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuo-

tanto puuhakkeella, 40 m2 suuruisilla aurinkopaneeleilla varustettu talo sekä

maalämpö-hybriditalo vesitakalla.

– Tällä pilottialueella yritämme löytää parhaat rakennuskohtaiset säädök-

set. Kehitys ei kuitenkaan jää tähän, vaan seuraavaksi toivon, että pystymme

kehittämään kokonaisen alueen, jonka energiakulutusta ja säädöksiä pystymme

tarkkailemaan, Seppälä maalailee.

Rakennusalan haasteita ratkotaan Hiukkavaaran pilottialueella

Oulun rakennusvalvonnassa työskentelevä Pekka Seppälä (oikealla) esitteli Hiukkavaaran pilottialuetta.

kuin Suomessa, joten sieltä voimme saada

paljon arvokasta kokemusta.

– Ruotsin energiatehokkaissa taloissa

on jo käytännössä sellaisia ongelmia, joita

epäilimme tutkimuksissamme täällä Suo-

messa. Juuri kun alamme oppia aiemmista

ongelmista ruuvia kiristetään edelleen ja

toivotaan lähes nollaenergiataloja. Niistä-

kin kaivattaisiin tutkimustietoa ennen kuin

niitä aletaan rakentaa, Vinha päivittelee.

Lisäksi ilmastomme on lämpene-

mässä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Vinha arvailee että Suomen eteläosat

ovat 20–30 vuoden päästä sääolosuh-

teiltaan kuin tämän päivän Etelä-Ruotsi.

– Tämän vuoksi emme voi vain sa-

noa, että rakennetaan niin kuin ennenkin.

Pakkasella home ei kasva rakennusten

ulkopinnassa. Suomen pakkaskaudet

ovat lyhentyneet, mikä on johtanut sii-

hen, että kostea kausi on pidempi ja

kosteuden aiheuttamia vaurioita tulee

yhä nopeammin näkyviin. Tämä koskee

erityisesti puurakentamista

>>>

6

Keväällä 2014 järjestetty opintomatka

Uumajaan oli tarkoitettu Vaasan seudun

rakennusalan ammattilaisille, ja 20 paik-

kaa täyttyikin nopeasti. Jo laivamatkalla

Merenkurkun yli pidettiin ensimmäiset

luennot.

– Sertifioitu passiivitalosuunnittelija

Sören Öhberg piti luennon passiivitalon

suunnittelusta. Hänen jälkeensä Vaa-

san seudun energianeuvoja Mika Korpi

Vaasan ammattikorkeakoulusta luennoi

rakennusten ilmatiiviydestä, mikä on ra-

kentamisessa tullut tärkeämmäksi kuin

koskaan, kertoo projektipäällikkö Mau-

ritz Knuts.

Rakennusalalla uudenlaista ajattelua

WORKSHOPISTA IDEOITA

KAUPUNKIEN VÄLISEN

YHTEISTYÖN RAKENTAMISEEN

Seuraavana päivänä ryhmä pääsi tu-

tustumaan Hiukkavaaran pilottialuee-

seen ja tapasi sen jälkeen Oulun Cent-

re of Environment and Energy, CEE:n

edustajia Oulun yliopiston 1960-luvun

suojellussa miljöössä. Sekä Oulussa et-

tä Vaasassa on meneillään monia eri

hankkeita ja erilaista kehitystyötä. On

aika saada kaupunkien osaamisalueet

kohtaamaan ja synnyttää uusia yhteis-

työkuvioita workshopin avulla.

– Workshop antoi yllättävän pal-

jon. Vaasan ja Oulun tutkimus ja osaa-

minen täydentävät toisiaan. Siksipä

näen, että meillä on hämmästyttävän

paljon yhteistyömahdollisuuksia, joihin

pitää vain tarttua, opintomatkan jär-

jestelyistä vastannut projektipäällikkö

Mauritz Knuts toteaa ja jatkaa:

– Suunnittelemme Vaasaan yh-

tenä INKA-hankkeen toimenpiteenä

energiatehokasta asuinaluetta. Ou-

lusta saamme varmasti paljon ideoita

alueen toteutukseen

Osa pilottialueen taloista on jo valmiita.

>>>

Uumajassa ryhmän otti vastaan

arkkitehti Thomas Greindl, joka toimi

päivän oppaana, sekä kunnan rakennus-

projekteista vastaava Christer Svärling.

Vaasalaisten ryhmän Uumajaan oli kut-

sunut Sweco Architects, missä Greindl

työskentelee. Greindl on aiemmin luen-

noinut Vaasassa energiatehokkaasta ja

kestävästä rakentamisesta.

MAAILMAN POHJOISIN PASSIIVITALO

Matkan ensimmäisenä etappina Uuma-

jassa oli Hedlundan esikoulu, joka tulee

toimimaan kunnallisena päiväkotina.

Esikoulusta tulee maailman pohjoisin

Ikkunoiden ulkopuolella olevat aurinkosuojat estävät sisälämpötilan kohoamisen liian korkeaksi kesäaikaan, mutta ne päästävät talviaikana sisään optimaalisesti auringonvaloa.

Opintomatkan osallistujat tutkivat Dragonskolanin passiivitaloa.

Rakennuksista tehdään tiiviitä käyttämällä myrkyttömiä OSB-levyjä

rakennusmuovin sijaan.

passiivitalo. Rakennus sertifioidaan

kansainvälisten passiivitalokriteerien

(PHI) mukaisesti ja tulee myös saa-

maan BREEAM-sertifikaatin (Building

Research Establishment Environmental

Assessment Methodology), joka on ylei-

sesti käytetty menetelmä rakennusten

elinkaarikestävyyden mittaamiseen.

– Uumajan kunta on todellakin pa-

nostanut tähän. Rakennuksen sertifiointi

kansainvälisten passiivitalokriteerien

mukaisesti näillä leveysasteilla on jo us-

komaton saavutus. Mutta se, että kunta

on lisäksi päättänyt täyttää rakennusten

ekologiset elinkaarikestävyyden kriteerit

alkaa olla vaikuttavuudeltaan jo täysin eri

tasolla. Rakennushan ei ole mikään taval-

linen pieni omakotitalo, vaan 1 600 m2:n

julkinen rakennus. Uskomatonta! Tällai-

Dragonskolanin rakentamia ekologisia passiivitaloja Tavlelidenissä.

Talot rakennetaan teltan sisällä, jotta voidaan ennaltaehkäistä mahdolliset rakennusaikana syntyvät kosteusvauriot.

nen yhteenpunominen on ainutlaatuista

Ruotsille, luultavasti koko Pohjoismaille,

Knuts arvelee.

OPISKELIJAT OPPIVAT

RAKENTAMAAN PASSIIVITALOJA

Hedlundasta ryhmän matka jatkui Tavle-

lideniin, jossa Dragonskolanin opiskelijat

rakentavat omakotitaloja. Omakotitalot

täyttävät sekä ekologisten että passiivi-

talojen kriteerit. Dragonskolanin opetta-

ja Örjan Westmann esitteli Tavlelideniin

rakennettavat talot, joista tulee Ruotsin

ensimmäiset ympäristösertifioidut oma-

kotitalot, jotka ovat samanaikaisesti pas-

siivitaloja. Oppilaat ovat mukana koko ra-

kennusprosessin ajan. Koulu on toivonut,

että oppilaat oppivat rakentamaan myös

tavallisia taloja samalla kun he oppivat

passiivitalojen rakentamisen.

– Tämän toiveen projektisuunnit-

telijat ovat täyttäneet tekemällä talois-

ta vieläkin vaikuttavampia. Ensin ne

rakennetaan tavallisten vaatimusten

mukaisesti. Ulkopuolelle rakennetaan

ne rakenteet, joiden avulla talo täyttää

passiivitaloille asetettavat vaatimukset.

On todella hämmästyttävää kuinka pal-

jon ajatusta on laitettu yksityiskohtiin,

jotta on saatu toimiva kokonaisuus, joka

täyttää kaikki nämä kriteerit ja toiveet,

Knuts toteaa

Puurakenteinen Hedlunda Förskola on julkinen passiivitalorakennus. Kuvassa vasemmalta Karl-Gustaf Hietanen (Yrkesakademin i Österbotten,

YA!), Johan Klemets (Ingenjörsbyrå Mathias Smeds) ja Magnus Nyholm (Yrkesakademin i Österbotten, YA!).

8

-haasteeseen osallistunut kilpailutyö.

Vielä ei tiedetä koska kilpailutyössä

esitelty Hippostalo, Tampereen toiseksi

rumimmaksikin tituleerattu rakennus,

todella remontoidaan.

Esitellyssä casessa pyrittiin nolla-

päästöihin, ottamaan huomioon urbaa-

ni elämä sekä luonto ja saamaan aikaan

paikallisesti sovellettava, skaalattavissa

oleva ja moniammatillisena yhteistyönä

tehtävä konsepti. Energiatehokkuuteen

pyrittiin laskemalla energiankulutusta

kauttaaltaan ja tasaamaan kulutushuip-

puja esim. siirtämällä ne keskipäivästä

Kestävän rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knuts sai kunnian avata seminaarin täydelle auditoriolle, johon oli kokoonnuttu kuulemaan lähes nollanergiarakentamisesta.

Vaasa EnergyWeekillä 2014 kestävän

raken tamisen projektipäällikkö Mauritz

Knuts sai kunnian avata rakentamiseen

keskittyvän Energy and Buildings -semi-

naarin täydelle auditoriolle, johon oli ko-

koonnuttu kuulemaan lähes nollanergia-

rakentamisesta.

Energiatehokkuus ja siihen pyrki-

minen ei ole pelkästään kustannus vaan

investointi, jolla on iso tuottoprosentti.

Buildings Performance Institute Europen

projektipäällikkö Sara Kunkelin mukaan

eurooppalaiset direktiivit luovat hyvän

pohjan lähes nollaenergiarakentamisel-

le. Energiansäästämisessä rakennusala

on avainasemassa, mutta rakenta jien

ja suunnittelijoiden panos ei hänen

mukaansa pelkästään riitä, vaan myös

rakennusten omistajien tietoisuutta on

lisättävä sekä saatava aikaan muutoksia

Avainasemassa olemassa olevien rakennusten

energiatehokkuus

käyttäytymismalleihin. Avainkysymys on

olemassa olevien rakennusten energia-

tehokkuus, ei pelkästään uudisrakenta-

misen.

Professori Jarek Kurnitski muis-

tutti puheenvuorossaan, että nykyisen

lainsäädännön mukainen nollaenergiara-

kentaminen ei oikeastaan ole mitään nol-

laenergiarakentamista. Hän myös heitti

ilmaan kysymyksen, mitkä energiavirrat

otetaan huomioon lähes nollaenergia-

rakentamisessa? Ympäristöministeriön,

Rakennusteollisuus ry:n ja Teknologia-

teollisuus ry:n FInZEB-hankkeessa ki-

teytetään näkemys sille, mitä Suomessa

tarkoitetaan EU:n edellyttämillä lähes

nollaenergiarakennuksilla ja määritel-

lään mille tasolle energiatehokkuusvaati-

mukset eri rakennustyypeille asetetaan.

Ville Reinikaisen innostavassa

puheenvuorossa tutustuttiin vanhan

toimistotalon muuttamiseen lähes nol-

laenergiataloksi. Kyseessä ei kuitenkaan

ollut valmis tai edes keskeneräinen pro-

jekti vaan Granlund Oy:n Nordic Built

9

Professori Jarek Kurnitski muistutti puheenvuorossaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen nollaenergia-rakentaminen ei oikeastaan ole mitään nollaenergiarakentamista.

aamuun tai iltaan. Haasteena Reinikaisen

mukaan on lisäksi Pohjoismaissa tarvit-

tavat erilaiset energiaoptimointisäädöt

kesälle ja talvelle.

Iltapäivän puheenvuoroissa saatiin

tutustua myös Lappeenrannan yliopis-

ton vihreään kampukseen sekä Ruotsin

lähes nollaenergiarakentamisen nykyti-

laan ja tulevaisuuteen, myös vähän men-

neisyyteen. Åsa Wahlström muistutti,

että Ruotsi on ainut maa, jossa talojen

energiatehokkuus todella tarkistetaan

jälkikäteen, että se vastaa luvattua tasoa.

Suomessa energiatodistuksen E-luku on

vain laskennallinen, eikä sen paikkaansa

pitävyyttä tarvitse mittauksilla todentaa.

Lähes nollaenergiarakentamiselle

on tärkeää myös älykkäät sähköverkot

ja se, miten talojen tuottama energia

(esim. aurinkoenergia) saadaan siirret-

tyä sähköverkkoon silloin, kun sitä tuo-

tetaan yli talon ja sen asukkaiden oman

tarpeen. Näistä asioista kertoi ABB:n

Harri Liukku

Ekologisen ja myrkyttömän passiivitalon rakentaminen Suomessa ei ole helpoim-

masta päästä rakennusprojekteja. Tämän sai huomata rakennusalan opettajana

työskentelevä Daniel Ström päätettyään rakentaa sellaisen kodin itselleen.

– Mielenkiintoni ekologisia passiivitaloja kohtaan heräsi muutamalla luennolla

sekä opintomatkalla Ruotsiin, jotka kaikki oli järjestetty Mauritzin hankkeen kautta.

Istuttuani kahvitauolla pallottelemassa ideoita kollegani kanssa kesällä 2013 lisäsin

selvästi myrkyttömän linjauksen rakennussuunnitelmiini, Ström kertaa.

Passiivitalon tehokkaiden eristeiden ansiosta talon lämmönsyöttö voidaan

minimoida. Taloa lämmittävät pääasiassa aurinko sekä talon asukkaat, kun he

tekevät ruokaa, kylpevät tai käyttävät elektronisia laitteita. Eristeet takaavat

myös sen, ettei lämpö pääse karkaamaan talvella.

Strömin oman passiivitalon rakentaminen mutkistui, kun hän halusi käyttää

ekologisia ja myrkyttömiä rakennusmateriaaleja.

– Suomesta on suhteellisen helppo löytää ekologisia rakennusmateriaa-

leja, joiden valmistus on mahdollisimman luontoystävällistä. Sitten materiaalit

kuitenkin käsitellään erilaisilla aineilla, jotka eivät aina ole ihmisille terveellisiä.

Saadakseen haluamiaan rakennusmateriaaleja Ström joutuu tilaamaan

ne ulkomailta, eli suoraan maahantuojilta. Tarvittavan puutavaran Ström on

sahannut itse eikä hän aio palkata ketään auttamaan rakennushommissa.

– Taloni on vielä erikoinen, mutta uskon ja toivon, että tapani rakentaa on

tavallista Suomessa vuonna 2020 ja että ratkaisut olisivat silloin mukana myös

uusissa rakennusmääräyksissä

Lue lisää: www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/

ekologinen-ja-myrkyton-passiivitalo-rakentumassa-sundomiin

Ekologinen ja myrkytön passiivitalo Sundomissa

Ikkunoiden karmit on rakennettu sisäpuolelle, jotta niissä olisi mahdollisimman pienet kylmäsillat. –Ikkunoista tulee kyllä yhtä isot kuin talon rungossa näkyvät reiät. Voin myö-hemmin vaikka rakentaa karmit ulkoseiniin koristeeksi, Ström toteaa.

10

1900-luvun vaihde sekä aikakauden kä-

sityöläistaidot ja rakennuskulttuuri ovat

vahvasti läsnä kun nykyajan rakennus-

alan ammattilaiset, suunnittelijat, raken-

nussuojelijat ja yksityishenkilöt kokoon-

tuivat Sulvalle Stundarsin museoalueelle

osallistuakseen Energia ja vanhat talot

–seminaariin alkuvuodesta 2014.

ASIANTUNTIJAN MUKAAN POIKKEUS-

LUPA OLISI FIKSU VAIHTOEHTO

Päivän aikana keskustellaan EU:n uu-

sista rakennusten energiansäästövaa-

timuksista ja siitä, kuinka niitä voidaan

soveltaa vanhoissa rakennuksissa. Useat

tilaisuuteen luennoimaan tulleet pohjois-

maiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että

lisäeristäminen voi tuhota vanhan talon

arvon. Tukholmalainen taidehistorioitsija

Lars Sjöberg toteaa:

– Kyseenalaistan EU:n direktiivit.

Haluan että Ruotsi anoo poikkeuslupaa,

sillä direktiivi tuhoaa kulttuuriperin töäm-

me. Suomen Museoviraston pitäisi ehdot-

tomasti tehdä samoin.

Sjöbergin mielestä on utopistis-

ta yrittää noudattaa EU:n direktiiviä ja

muuttaa Ruotsissa ennen 1900-lukua

rakennetut talot energiatehokkaiksi.

Hänen mielestään poikkeusluvan tulisi

koskea juuri näitä rakennuksia. Suomi

puolestaan voisi anoa poikkeuslupaa ra-

kennuksille, jotka on rakennettu Suomen

ollessa Ruotsin tai Venäjän vallan alla, eli

Energiansäästäminen ja vanhojen talojen kulttuuriperintö on haastava yhdistelmä

1900-luvun vaihde sekä aikakauden käsityöläistaidot ja rakennuskulttuuri ovat vahvasti läsnä kun nykyajan rakennusalan ammattilaiset, suunnittelijat, rakennus-suojelijat ja yksityishenkilöt täyttävät salin Sulvalla Stundarsin museoalueella.

Taidehistorioitsija Lars Sjöberg haluaa säilyttää kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset.

ennen vuotta 1917. Sjöberg arvioi, että

kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra-

kennusten osuus on noin 3–4 % kaikista

rakennuksista, eikä niiden eristämättä

jättäminen vaikuta mainittavasti pääs-

töjen kokonaismäärään. Suomessa on

noin miljoona omakotitaloa.

– EU-direktiivin ongelmana on se, et-

tä sama direktiivi koskee koko Euroopan

Unionin aluetta. Rakennuskulttuuri on

kuitenkin täysin erilainen Etelä- ja Poh-

jois-Euroopassa. Tokihan voivat etelässä

laittaa kivitaloihinsa lisäeristystä, mutta

puutalomme mätänevät, jos ne eristetään

direktiivien mukaisesti, hän toteaa.

Sjöberg on opettanut rakennustek-

niikkaa Tukholman yliopistossa useam-

man vuosikymmenen ajan ja tietää, että

nykyajan ihmiset eivät tunne historialli-

sia rakennuksia.

– Tietämys herättää uutta kiinnos-

tusta ja tieto leviää eteenpäin muille.

Kansallinen itsetunto edellyttää, että

tunnetaan oman maan historiaa, jotta

voidaan tarvittaessa nousta puolusta-

maan sen historiallisia arvoja.

ÄÄRIMMÄISYYDESTÄ TOISEEN

Päivän aikana useampi asiantuntija luen-

noi energiasta ja vanhoista taloista eri

näkökulmista. Professori Eigil Roaldset

Narvikista Norjasta on kokenut vanhojen

talojen asiantuntija. Hän on ollut myös

Venäjällä rakentamassa passiivitaloja.

Hänen puheenvuoronsa koski pohjois-

maisten talojen kehittymistä alkuajoista

nykyajan energiapiheihin rakennuksiin.

Roaldsetin mielestä rakennustekniikka

on suurelta osin kehittynyt oikeaan suun-

taan, ja hän näkee passiivitaloissa käyte-

tyssä tekniikassa suuria mahdollisuuksia.

Vastapainona Sjöbergin näkökul-

malle esitteli PD Manager Jukka Sevón

Paroc Oy:stä vuonna 1948 rakennetun rin-

tamamiestalon, joka oli remontoitu lähes

nollaenergiataloksi. Tässä pilottihank-

keessa rintamamiestalo sai lisäeristyksen

ansiosta 0,5 metriä paksummat seinät,

koneellisen ilmastoinnin ja aurinkokeräi-

met. Pilottihanke aiheutti yleisön joukos-

sa sekä kauhua että uteliaisuutta, koska

monet olivat sitä mieltä, että remontti oli

tuhonnut talon.

Rakentamisen projektipäällikkö

Mauritz Knuts jäi seminaarin päätteeksi

pohtimaan kinkkistä ongelmaa:

– EU:n direktiivi on vaikea kysymys.

Kaikki seminaarissa olivat yhtä mieltä sii-

tä, että meidän on löydettävä energian-

säästötapoja, mutta direktiivi herätti hy-

viä keskusteluja tulevaisuudesta. Pitäisikö

meidän löytää kultainen keskitie kahden

ääripään välille? Pitäisikö rakennuksia res-

tauroida ainoastaan alkuperäiseen asuun-

sa vai pitäisikö tehdä energiatehokkuuteen

tähtääviä toimenpiteitä? Ja kuinka paljon

siinä tapauksessa taloihin saa kajota?