1

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Talousarvio 2018

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 – 2020

14.12.2017

2

Sisällys Kuntayhtymän johtajan katsaus .....................................................................................................................3

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä ja sote-malli .....................................................................................4

Talousarvion laadinnan lähtökohdat ..............................................................................................................5

Taloudelliset lähtökohdat ............................................................................................................................5

Jäsenkuntien väestön kehitys ja hyvinvointi ................................................................................................ 7

Kuntayhtymän tavoitteet 2018-20 ..................................................................................................................9

Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa .................................................................................................................9

Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden kustannukset

....................................................................................................................................................................... 9

Valinnanvapauskokeilu ............................................................................................................................. 11

Kuntayhtymän hallinto .................................................................................................................................. 13

Kuntayhtymän toimielimet ........................................................................................................................ 13

Kuntayhtymän henkilöstöorganisaatio ................................................................................................... 14

Kuntayhtymän tuloslaskelma vuodelle 2018 ............................................................................................. 16

Kuntayhtymän tuloslaskelma 2018-2020 ............................................................................................... 17

Investointiosa ................................................................................................................................................. 19

Rahoitusosa ................................................................................................................................................... 19

Valinnanvapauskokeilu ............................................................................................................................. 19

Muu lyhytaikainen laina ............................................................................................................................ 20

Talousarvion liitteet ....................................................................................................................................... 21

3

Kuntayhtymän johtajan katsaus

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtunut ja tapahtumassa paljon merkittäviä uudis-

tuksia ja muutoksia.

Valtakunnallisesti suurimerkityksisin uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskunta sai alkukeväästä 2017 käsiteltäväkseen hallituksen 13.2.2017 antaman lakiesi- tyspaketin, jossa ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuol- lon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki (HE 15/2017). Lakipakettiin si- sältyy esityksiä myös lukuisten lakien uudistamisesta. Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettiin 9.5.2017 (HE 47/2017).

Maakunta- ja sotelakiesitysten mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakun- nat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä. Keskeisiä tehtäviä olisivat sosiaali- ja ter- veydenhuolto ja pelastustoimi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen so- siaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Ehdotuksen mu- kaiset maakunnat perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistami- sen jälkeen. Ensi vaiheessa maakuntien väliaikaishallinto ja maakuntavaalien jälkeen valit- tujen maakuntavaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen maakunnat valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhty- mien kanssa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2019 alusta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausuntonsa lakiesityksistä. Lausun- nossa puututtiin viiteen hallituksen esitykseen, kaikkiaan 34 hallituksen esitystä sisältä- västä lakipaketista. Maakunta- ja soteuudistusta (HE 15/2017) ja sitä täydentäviin esityk- siin perustuslakivaliokunta esitti tuolloin melko vähän säätämisjärjestyksen edellyttämiä muutoksia. Sen sijaan valinnanvapauslakia koskevaan hallituksen esitykseen HE 47/2017 valiokunnan lausuntoon sisältyi runsaasti säätämisjärjestysasioita.

Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017, että maakunta- ja sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakun- nille. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset muihin kuin valinnanvapauslakiin tehdään vastinemenettelyllä. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi vedettiin pois ja uusi luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin19.10.2017. Luonnos on lähetetty lausunnolle lausunnolle 3.11.2017 lausunnonantoajan päättyessä 15.12.2017. Tarkoituksena on, että hallitus an- taa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi maaliskuussa 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018. Tarkoi- tuksena on, että lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018.

Keski-Uudellamaalla on tehty pitkäjänteistä valmistelua alueellisen sosiaali- ja terveyspal- veluiden kehittämiseksi. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit

4

sekä Mäntsälän, Nurmijärven Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat vuosina 2015-17 kehittä- neet Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin, ns. sote- mallin, yhdessä HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Eteva-kuntayhtymän kanssa. Sen tavoitteena on ollut alueellisen yhteistyön avulla saada aikaan niin toiminnallisia kuin talou- dellisia hyötyjä ja myös palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista.

Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin täytäntöönpane-

miseksi yllä mainitut kunnat ovat perustaneet vapaaehtoisen Keski-Uudenmaan sote-kun-

tayhtymän. Kuntayhtymän perustamiseen liittyy myös vireillä oleva maakunta- ja sote-uu-

distus ja sen myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoi-

tus. Kuntayhtymän perustamispäivä on 21.6.2017, jolloin kuntayhtymän perussopimus tuli

kaikkien jäsenkuntien hyväksymäksi. Jäsenkuntien poliittisten päätöksentekijöiden, viran-

haltijoiden ja asiantuntijoiden keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö, joka johti kuntayhty-

män perustamiseen luo myös hyvän pohjan alueen sote-palveluiden jatkokehittämiselle.

Kuntayhtymän perustamiseen liittyy myös vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus ja sen

myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoitus.

Keski-Uudenmaan sote-malli edesauttaa valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteiden

toteuttamista kuntayhtymän alueella. Yhteisen valmistelun ja toteutuksen avulla edistetään

rakennemuutoksen sujuvaa toteuttamisesta, alueen erityispiirteet huomioiden. Tarkoituk-

sena on myös, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä voi toimia alueyksikön prototyyp-

pinä Uudenmaan maakunnan vuoden 2020 alusta käyttöön tulevan toimintamallin rakenta-

misessa.

Kuntayhtymän ensimmäisen vuoden talousarvio joudutaan laatimaan varsin karkealla ta-

solla. Tällä hetkellä jäsenkunnissa ei ole olemassa yhtenäistä palveluiden tuotteistusta

eikä samalla tavalla toteutettuun kustannuslaskentaan pohjautuvaa hinnoittelua. Näitä on

tarkoitus yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kehittää jatkossa, jotta talousarvion laadintaa

voidaan tarkentaa seuraavan vuoden talousarviota varten.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä ja sote-malli

Perussopimuksensa mukaisesti Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toimialana on jä-

senkuntien lakisääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluneiden sosiaali- ja perusterveyden-

huollon palvelujen järjestäminen. Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen eivät kuulu ympä-

ristöterveydenhuollon, terveydensuojelun, eläinlääkintähuollon eivätkä työterveyshuollon

tehtävät.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuulle kuuluvat erikoissai-

raanhoidon palvelut ja Eteva-kuntayhtymä huolehtii kehitysvammaisten erityishuollosta an-

netun lain mukaisista palveluista.

Keski-Uudenmaan sotemallissa kuntayhtymä ohjaa ja koordinoi kunnissa tapahtuvaa pal-

velutuotantoa. Ohjaamisen välineinä ovat alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-

missuunnitelma sekä vuosittainen toiminnan ja talouden suunnitelma (talousarvio). Alueel-

5

linen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu kuntayhtymän, jäsen-

kuntien ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyönä syksyllä 2017 ja tuodaan yhty-

mävaltuuston päätettäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä. Talousarvio, joka palvelui-

den tuotannon osalta perustuu kuntien talousarvioihin, on tarkoitus hyväksyä yhtymäval-

tuuston joulukuun 2017 kokouksessa. Kuntayhtymän talousarvio perustuu sote-palvelui-

den osalta kuntien vuoden 2018 talousarviovalmisteluaineistoon.

Kunnissa hyväksyttävänä olevassa järjestämis- ja palvelutuotantosopimuksessa sovitaan

siitä, miten kuntayhtymä hoitaa perussopimuksensa mukaiset tehtävät yhteistyössä jäsen-

kuntiensa kanssa. Järjestämisvastuuseen kuuluu, että kuntayhtymä voi tuottaa palvelut

oman organisaationsa avulla tai hankkimalla palvelut muilta palvelujen tuottajilta. Keski-

Uudenmaan sotemallin peruslähtökohtana on, että kunnilla on palvelujen tuotantovastuu;

ne tuottavat 1.1.2018 kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut. Kuntien vi-

ranhaltijat huolehtivat viranomaistehtävistä ja tekevät kuntalain 54 §:n mukaisesti palvelu-

jen tuottamiseen liittyvät asiakaspäätöstehtävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita

tuottavan henkilöstön työnantajana toimii nykyinen työnantaja. Palvelut järjestetään pää-

osin nykyisen henkilöstön toimesta ja nykyisissä tiloissa. Palvelutuotanto tapahtuu kun-

nissa asiakasryhmittäin ja tuotannoittain hajautetusti yli organisaatiorajojen.

Sopimuksen tarkoituksena on myös sopia siitä, mikä on:

1. kuntayhtymän rooli sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisen koordinoijana ja ohjaajana;

2. jäsenkuntien tehtävät ja työnjako edellä mainittujen palvelujen tuottajina; 3. kunkin sopijapuolen toiminnallinen ja taloudellinen vastuu.

Sopimuksen tultua jäsenkunnissa hyväksytyksi, esitetään se joulukuussa 2017 yhtymäval-

tuuston hyväksyttäväksi.

Keski-Uudenmaan sotemalli pitää sisällään yhteisen tuotannon, suunnittelun, ohjauksen ja

raportoinnin. Raportointia ja niiden aiheuttamia mahdollisia toimenpiteitä varten käydään

ensimmäisenä toimintavuotena seurantakokoukset, jotka ajoittuvat kolme kertaa vuodessa

laadittaviin osavuosikatsauksiin. Osavuosikatsauksissa ja seurantakokouksissa tarkastel-

laan samanaikaisesti sekä kuntayhtymän talousarvion, että järjestämis- ja tuottamissopi-

muksen toteutumista, ja päätetään mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.

Talousarvion laadinnan lähtökohdat

Taloudelliset lähtökohdat

Valtiovarainministeriön talousennusteen 32a/2017 mukaan Suomen talous kasvaa vuonna

2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden

prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2018 edelleen

aiempiin vuosiin verrattuna, hidastuen kuitenkin kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva

kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta

6

hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka sa-

malla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja

laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin vuonna 2017. Eniten hinnat tulevat nousemaan pal-

veluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen.

Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä las-

kee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee noin 70 prosenttiin ja työttömyysaste

puolestaan laskee noin 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat

erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu

hyvänä ennustejakson loppuun asti. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen

päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä

huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka.

Alla olevassa taulukossa 1 on kuvattu kansantalouden kehityksen ennuste.

Kansantalouden kehitys (en- nuste, 9/2017)

2015

2016

2017

2018

2019

2020

BKT käyvin hinnoin, mrd €

BKT, määrän muutos, %

Työttömyysaste, %

Työllisyysaste, %

Kuluttajahintaindeksi, muutos-%

Pitkä korko, 10 v, %

210

0,0

9,4

68,1

-0,2 0,7

216

1,9

8,8

68,7 0,4 0,4

224

2,9

8,6

69,4 0,9 0,5

232

2,1

8,1

70,1 1,5 0,9

241

1,8

7,8

70,5 1,5

248

1,3

7,5

70,9 1,8

Lähde VM, budjettikatsaus 2018

Taulukko 1. Kansantalouden kehityksen ennuste 2015-2020, Valtiovarainministeriö 2018

Bruttokustannuksina ilmaistuina kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttö-

kustannukset vuonna 2016 käyvät selville alla olevasta kuvasta 1.

7

Kuva 1. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna

2016. Tilastokeskus ja Kuntaliitto.

Jäsenkuntien väestön kehitys ja hyvinvointi

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueen väkiluku oli 194 697 vuonna 2016. Väestö

on pääasiassa hyvin kouluttautunutta ja toimeentulevaa. Muuttovoittoisuudesta huolimatta

väestön ikääntyminen ja sitä kautta sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvu koskettaa

myös Keski-Uusimaata kuten muutakin Suomea. Yli 65-vuotiaiden 17 %:n osuus kasvaa

väestöennusteiden mukaan 21 % :iin (44 049 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä. Väestö-

määrät ja ennusteet yli 65- vuotiaiden %-osuuden kehityksestä kunnittain on esitetty alla

kuvassa 2.

8

Kuva 2. Väestömäärät (2016) ja ennusteet yli 65-vuotiaiden %-osuuksista väestöstä, Tilas-

tokeskus

Liitteessä 1 on esitetty tarkemmat kuntakohtaiset ja ikäryhmäkohtaiset väestökehitystiedot.

Väestön ikärakenteen kuvaamiseen yhdellä luvulla on Tilastokeskuksessa kehitetty mitta-

reita, joista yleisempään käyttöön on jäänyt väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huolto-

suhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään.

Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Alla on

kuvassa 3 kuvattu demografinen huoltosuhteen kehitys alueen kunnissa vuosina 2014-

2016 (keskimäärin + 1,7) ja ennuste 2020 ( keskimäärin + 3,8).

Kuva 3. Huoltosuhteen kehitys 2014-2016 ja ennuste 2020 kunnittain, Tilastokeskus ja

Sotkanet

Jäsenkuntien väestön hyvinvointia kuvaavat indikaattorit vuonna 2016 on kuvattu liitteessä

2.

9

Kansalliset trendit kuten ylipainon lisääntyminen kaikissa ikäluokissa, vähäinen arkiliikunta,

nuorten päihteiden sekakäyttö, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemukset sekä pitkäai-

kaistyöttömyys ja toimeentulotuen tarpeen kasvu ovat keskeisiä hyvinvoinnin haasteita

alueella.

Kuntayhtymän tavoitteet 2018-20

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän tavoitteet on laadittu kolmen vuoden aikajaksolle

niin, että pitkäjänteisellä toimintojen parantamisella ja palvelujen kehittämisellä turvataan

asiakaskokemuksen, hyvinvointihyödyn ja kustannusvaikuttavuuden jatkuva paraneminen

(Triple aim-periaate).

Vuoden 2018 aikana kuntayhtymä vastaa järjestämisestä. Tuotannon kuntakohtaiset ta-

voitteet poikkeavat jäsenkuntien taloussuunnitelmissa toisistaan monilta osin. Ensimmäi-

sen suunnitelmavuoden aikana tavoitteiden, mittareiden ja mittaamisen yhtenäistäminen

vaatii merkittävän työpanoksen. Tämä luo tavoitekohtaisen lähtötason ja toimii pohjana

vuosien 2019-2020 toiminnan ja talouden tavoitteille.

Vuonna 2018 kuntayhtymän talousarvio perustuu jäsenkuntien kuntakohtaisiin talousarvi-

oihin lukuun ottamatta hallinnon ja valtionavustuksella rahoitettavan valinnanvapauskokei-

lun osuutta. Näin ollen kuntayhtymä ei voi asettaa ensimmäisenä toimintavuotenaan pal-

velutuotantoon liittyviä suoria taloudellisia tavoitteita, vaan ne ovat kunkin jäsenkunnan ta-

lousarvioissaan itselleen asettamia. Kuntayhtymä koordinoi ja ohjaa jäsenkuntien palvelu-

tuotantoa. Kuntayhtymän palvelutuotannon ohjaamisella ei kuitenkaan saa olla jäsenkun-

tien kokonaiskustannuksia nostavaa vaikutusta, vaan sen tulee olla kustannuksia hillitse-

vää. Osavuosikatsauksissa raportoidaan ja arvioidaan tavoitteiden toteutumisen lisäksi

myös palvelutuotannon kokonaistalouden tilannetta. Vuoden 2019 talousarvio laaditaan

järjestämis- ja tuottamissopimuksen mukaisesti alueellisesti. Tässä yhteydessä laaditaan

myös kuntayhtymän tarkemmat taloudelliset tavoitteet.

Kuntayhtymän tavoitteet on esitetty liitteessä 3. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toi-

menpiteet sisältävät vaikutusarviot talouteen, asiakkaisiin, henkilöstöön ja prosesseihin.

Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Kuntayhtymän talousarvio koostuu kolmesta osa-alueesta: sote-palveluiden palvelutuotan-

nosta, valinnanvapauskokeilusta ja kuntayhtymän hallinnosta.

Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja

niiden kustannukset

10

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat jäsenkuntien laki-

sääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluneiden sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelu-

jen järjestäminen. Kuntayhtymän järjestämisvastuuseen eivät kuulu ympäristöterveyden-

huollon, terveydensuojelun, eläinlääkintähuollon ja työterveyshuollon tehtävät.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastuulle kuuluvat erikoissai-

raanhoidon palvelut ja Eteva-kuntayhtymä huolehtii kehitysvammaisten erityishuollosta an-

netun lain mukaisista palveluista.

Kuntayhtymän talousarviossa ja raportoinnissa toimintaa ei enää jaotella erikseen sosiaali-

toimeen ja perusterveydenhuoltoon, vaan tarkastelu tehdään asiakasryhmittäin Keski-Uu-

denmaan sotemallin mukaisesti.

Asiakkuuteen perustuen Keski-Uudellamaalla on muodostettu eri palvelukokonaisuuksiin

palveluryhmiä seuraavasti:

1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

2. Ikäihmisten palvelut

3. Aikuisten mielenterveys-, päihde–, ja sosiaalipalvelut

4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto

5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito

Asiakasryhmittäin on laadittu tietopaketit tulevaa valtakunnallista mallia noudattaen. Tieto-

paketit toimivat tiedolla johtamisen välineenä tarjoten mahdollisimman luotettavaa ja ver-

tailukelpoista tietoa eri sote-palveluiden kustannuksista ohjauksen ja päätöksenteon tueksi

kuntayhtymälle ja jäsenkunnille. Tietopaketteja on kehitetty viimeksi kuluneiden neljän vuo-

den aikana STM:n ja Sitran toimesta. Tavoitteena on, että maakunnat voivat ottaa tietopa-

ketit käyttöön, kun niiden on määrä aloittaa toimintansa 2020.

Kuntayhtymän sote-palveluitten kokonaiskulut ovat 372 milj. euroa ja tulot yhteensä 53

milj. euroa jäsenkuntien vuoden 2018 talousarviovalmisteluun perustuen. Lisäksi kuntien

kuluina ovat erikoissairaanhoidon ja Eteva- kuntayhtymän palvelut, joiden kustannukset

ovat yhteensä yli 220 milj euroa

Kuntayhtymän talousarvion palvelutuotanto-osuus koostuu tietopaketeista. Alla on kuvattu

viiden keskeisen palvelukokonaisuuden alueellinen toimintakate tietopaketeittain:

1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelu

Lasten, nuorten ja perheiden tietopaketti noin 54 milj. euroa

2. Ikäihmisten palvelut

Hoito- ja hoivapalvelujen tietopaketti noin 111 milj. euroa

3. Aikuisten mielenterveys-, päihde–, ja sosiaalipalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä aikuisten sosiaalipalveluiden tietopaketti noin 26

milj. euroa

4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto

Vammaisten palvelujen tietopaketti noin 45 milj. euroa

11

5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito

Lääkinnällisen kuntoutuksen, vastaanottopalvelujen, suun terveydenhuollon ja peruster-

veydenhuollon päivystyksen tietopaketti noin 83 milj. euroa

Liitteenä 4 esitetään tietopaketteihin perustuvat sote-palvelut jäsenkunnittain.

Kuntien budjettien yhdistämisen ja yhdenmukaistamisen myötä saadaan aiempaa parempi

kokonaiskuva alueellisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Se auttaa mallintamaan toimin-

taa yhdenmukaisemmaksi. Näin luodaan valmius tarkastella aiempaa paremmin tuotta-

vuuseroja ja omaksumaan parhaat käytännöt.

Palvelutuotannon osalta menetellään seuraavasti: Kuntayhtymä ostaa kuntien tuottamat

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joihin sisältyy myös palvelujen tuottamiseen mahdol-

lisesti kohdistuvat tilakustannukset ja tukipalvelukustannukset sekä ostopalvelut omakus-

tannusperiaatteen mukaisesti.

Kunnan tuottaessa palveluja toisen kunnan asukkaalle, perii se kyseiseltä kunnalta oma-

kustannusperusteisen veloituksen kuntayhtymän lukuun.

Palvelun tuottanut kunta perii asiakasmaksut asiakkaalta kuntayhtymän lukuun.

Kunnan laskussa kuntayhtymältä eritellään sovitusti laskun perusteena olevat suoritteet ja

niiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkunnilta kuukausittain palvelujen käytön sovittujen suorittei-

den perusteella laskettuna. Kuntayhtymä voi kuitata kunnan laskusta syntyneen velan vas-

taavan suuruisella saatavalla kunkin kuukauden lopussa. Kuittauksesta laaditaan kuit-

tausilmoitus molemmille osapuolille. Tuotot ja kulut kirjataan kuntayhtymän kirjanpitoon si-

ten, että kuntien tuottamat palvelut kirjataan kuluiksi ja kuntayhtymän veloitus kuntayhty-

män järjestämisvastuulla olevista palveluista jäsenkunnilta kirjataan tuotoiksi kuntayhty-

män kirjanpitoon. Kuntayhtymän asukkaan käyttäessä kotikuntansa tuottamaa palvelua

kirjataan sama palvelu kuntayhtymän kirjanpitoon kuluksi ja tuotoksi.

Valinnanvapauskokeilu

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti syksyllä 2016 valtakunnallisen palvelusetelikokeilun osana ”Palvelut asiakaslähtöiseksi”-kärkihanketta. Kokeilun tavoitteena on ollut tuottaa tie- toa sosiaali- ja terveyspalveluiden valintavapautta koskevaan valmisteluun ja toimeenpa- noon. Vuosien 2017-2018 aikana ministeriö ohjaa ja rahoittaa kunnissa ja kuntayhtymissä toteutettavaa valinnanvapauskokeilua.

Valinnanvapauskokeiluissa asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kol- mannen sektorin tuottajan. Kokeilun avulla selvitetään asiakkaan valinnanvapauden vaiku- tuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallien vaikutusta kyseisten palvelujen kokonaismenoihin.

Alun perin STM varasi kokeiluun 10 milj. euroa. Kokeilukunnat valittiin lokakuussa 2016 ja kokeilut toteutetaan vuosina 2017 – 2018.

12

Yhtenä viidestä valituksi tulleesta kokeiluhankkeesta STM päätöksellään 9.11.2016

myönsi 2 milj. euron suuruisen valtionavustuksen Keski-Uudenmaan kuntien palveluseteli-

kokeiluhankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kokeilla perusterveydenhuollon vastaanotto-

palveluiden palveluntuottajan vapaata valintaa ja tuottaa tietoa siitä, mitä mahdollinen va-

linnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tulee käytännössä vaatimaan

järjestäjältä, julkiselta palveluntuottajalta, yksityiseltä palveluntuottajalta, sekä kuntalai-

selta.

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2,5 milj, euroa. Hankkeeseen osallistuvien Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien omara- hoitusosuus on 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista eli 0,5 milj. euroa. Hankkeen hal- linnoijana on toiminut Hyvinkään kaupunki.

Sittemmin Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilu-hankkeelle saatiin STM:n päätöksellä 26.6.2017 ainoana käynnissä olevista valinnanvapauskokeiluista lisärahoitusta 1,1 milj. euroa kokeilun laajentamiseen suun terveydenhuoltoon. Kuntien omarahoitusosuus han- kelaajennusta varten on 275 000 euroa. Vuoden 2018 lopussa päättyvän kokeilun tavoit- teena on suun terveydenhuollon palveluiden tuottaminen nykyistä asiakaslähtöisemmin, laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmalla vaikuttavuudella.

Keski-Uudenmaan kuntien alueella keskitytään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

1. Satunnaisesti perustason vastaanottopalveluja käyttävien asiakkaiden ja potilaiden lää-

käri- ja hoitajapalveluiden tuottaminen nykyistä asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin

valinnanvapautta toteuttaen;

2. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelujen vaikuttavuuden ja laadun paranta-

minen henkilökohtaisella budjetoinnilla ja aktiivisella asiakkuuksien johtamisella; ja

3. Suun terveydenhuollon palvelujen tuottaminen nykyistä asiakaslähtöisemmin, laaduk-

kaammin, tehokkaammin sekä paremmalla vaikuttavuudella valinnanvapautta toteut-

taen.

Hanke koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta:

1. Perusterveydenhuollon suoran valinnan kokeilussa kunnan asukas valitsee yksityisen,

julkisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan. Kokeiluun kuuluvat palvelut on rajattu

vastaanottopalveluihin, joilla tarkoitetaan nykyisten perustason terveysasemapalvelujen

tasoista hoitoa. Palveluntuottajalla on kokonaisvastuu asiakkaasta ja hänen tarvitse-

mistaan vastaanottopalveluista. Järjestäjä maksaa yksityisille tuottajille korvauksen tuo-

tetuista palveluista kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Lisäksi korvausmallissa kokeillaan

kannustin-sanktiomekanismia ja asiakkaiden aiemman palveluitten käytön huomioivaa

korjauskerrointa. Järjestelmässä pyritään lisäämään tuottajan mahdollisuuksia organi-

soida toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla.

2. Henkilökohtainen budjetointi on työkalu, joka mahdollistaa aiempaa ratkaisulähtöisem-

pien palvelukokonaisuuksien muodostamisen erityisesti niille, jotka tarvitsevat useita eri

palveluja. Henkilökohtainen budjetointi ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden aktii-

vinen ohjaaminen edistävät sosiaalitoimen ja terveydenhuollon integraatiota. Henkilö-

13

kohtainen budjetointi mahdollistaa myös pitkälle erikoistuneiden pienten ja uusien pal-

veluntuottajien osallistumisen palvelutuotantoon. Henkilökohtaista budjetointia tullaan

kokeilun ensi vaiheessa soveltamaan rajatuissa asiakasryhmissä.

3. Suun terveydenhuollon suoran valinnan kokeilussa kuntien täysi-ikäiset neuvola-,

koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen piiriin kuulumattomat asukkaat voivat

valita suun terveydenhuollon palveluistaan vastaavan palveluntuottajan. Asiakas ei voi

valita yksittäistä, nimettyä henkilöä palvelujensa tuottajaksi. Asiakkaan valinta voi koh-

distua samanaikaisesti vain yhteen palveluntuottajaan. Suun terveydenhuollon kokeilun

korvaus- ja rahoitusmalli perustuu kapitaatio- ja suoriterahoitukseen, jota säädellään

kannustinmekanismein.

Valinnanvapauskokeilun hallinnointi siirtyy vuoden 2018 alussa Hyvinkään kaupungilta

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hoidettavaksi.

Valinnanvapauskokeilun kokonaiskustannuksien vuodelle 2018 arvioidaan olevan noin 2,9

milj. euroa. Valinnanvapauskokeilua toteutetaan sekä jäsenkunnissa että kuntayhtymässä

seuraavasti:

1. Kokeilun kustannuksista 0,9 milj. euroa toteutuu kuntien kirjanpidossa kuntien kokei-

luun kohdistamina työpanosten siirtoina ja henkilökohtaisen budjetin sekä suun tervey-

denhuollon maksuina.

2. Kuntayhtymässä valinnanvapauskokeiluun varataan 2 milj. euroa. Kuntayhtymä vastaa

kokeiluun osallistuvan määräaikaisen henkilökunnan henkilöstökuluista, vastaanotto-

palveluiden kapitaatiomaksuista ja muista palvelujen ostoista, aineiden, tarvikkeiden ja

tavaroiden kustannuksista sekä muista toimintakuluista.

Kuntayhtymä ja kunnat saavat toimintatuottona valtionavustuksen 80 %: iin kokonaiskus-

tannuksista. Kuntayhtymän kirjanpitoon jäävä 20 % omarahoitusosuus jaetaan kuntien

kesken väestömäärän suhteessa. Omarahoitusosuuksien kustannukset katetaan lähes

täysin kuntien hankkeisiin osoittamista henkilöstön työvoimapanoksista. Kokeiluun osallis-

tuvat kunnat perivät asiakkailta terveydenhuollon maksut.

Liitteenä 5 on erittely valinnanvapaushankkeiden rahoituksesta ja rahaliikenteestä.

Valinnanvapauskokeiluun liittyvää jäsenkuntien ja kuntayhtymän välistä rahoitusta sekä

kokeiluun saatava valtionavustusmenettelyä selostetaan vielä lähemmin talousarvion ra-

hoitusosassa.

Kuntayhtymän hallinto

Kuntayhtymän toimielimet

Kuntayhtymän toimielimet on kuvattu alla kuvassa 4.

14

Kuva 4. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toimielimet.

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto, johon kuuluu 43 jäsentä.

Yhtymävaltuusto tekee päätöksensä yhtymähallituksen esitysten pohjalta. Yhtymävaltuus-

ton alaisena kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta vastaa 20-jäseninen yhtymähallitus.

Yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto toimii sosiaalihuoltolain (1982/710)

6 §:n mukaisena sosiaalihuollosta vastaavana ja kansanterveyslain (66/1972) 6 §:n mukai-

sena terveydenhuollosta vastaavana monijäsenisenä toimielimenä. Jaosto toimii seitse-

mänjäsenisenä. Jaoston toiminta alkaa 1.1.2018 järjestämisvastuun siirtyessä kuntayhty-

mälle.

Tarkastuslautakunta on suoraan yhtymävaltuuston alainen lakisääteinen toimielin, joka

huolehtii kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, kuntayhtymän

toimintaan kohdistuvan kuntalain mukaisen tavoite-, tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukai-

suusarvioinnin suorittamisesta ja sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattami-

sen valvonnasta. Tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä.

Toimielinten kokoonpanon määräytymisestä, niiden tehtävistä ja toimivallasta määrätään

kuntien hyväksymässä kuntayhtymän perussopimuksessa ja yhtymävaltuuston hyväksy-

mässä hallintosäännössä.

Kuntayhtymän henkilöstöorganisaatio

Kuntayhtymän hallinto on henkilöstömitoitukseltaan erittäin tiukka. Kuntayhtymän johtajan

lisäksi hallintoon kuuluu suunnitteluvaiheessa kolme henkilöä. Talousarviosuunnitelmassa

on varauduttu yhteensä seitsemän henkilötyövuoden palkkakustannuksiin kuntayhtymän

hallinnon toiminnan turvaamiseksi.

Kuntayhtymän johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhtymän toimintaa, hallintoa,

taloudenhoitoa ja viestintää. Hän vastaa osaltaan siitä, että yhtymävaltuuston ja yhtymä-

hallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Hän myös vas-

taa yhtymähallituksen päätettäväksi tulevien asioiden valmistelusta ja toimii esittelijänä

15

hallituksen kokouksissa. Kuntayhtymän johtaja toimii terveydenhuoltolaissa tarkoitettuna

vastaavana lääkärinä.

Kuntayhtymän kahden palvelujohtajien tehtävänä on selvittää, arvioida ja seurata jäsen-

kuntien väestön tarpeiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehitystä sekä tämän perusteella

laatia johtopäätökset palvelujen saatavuutta, palvelutasoa, palvelurakennetta ja kustan-

nustasoa koskevia tavoitteita ja niiden toteuttamista koskevia toimenpiteitä varten. Lisäksi

palvelujohtajat seuraavat ja arvioivat alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-

suunnitelman ja järjestämissopimusten toteutumista ja raportoivat toteumasta kuntayhty-

mälle ja jäsenkunnille säännöllisesti.

Kuntayhtymässä toimii myös sote-koordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida sote-pal-

velujen kehittämistä ja tukea kuntayhtymän johtajan johtamistehtävää.

Yhtymähallitus on perustanut talous- ja hallintojohtajan viran (12.9.2017, §26). Tavoitteena

on, että talous- ja hallintojohtajan virka saataisiin täytettyä mahdollisimman pian. Hänen

tehtävänään on kuntayhtymän johtajan alaisuudessa vastata kuntayhtymän hallinnosta ja

taloudesta, riskienhallinnan koordinoinnista ja kehittämisestä sekä toimielinten kokousasi-

oihin liittyvistä tehtävistä.

Vuonna 2018 hallinnon toiminnan yhtenä painopisteenä on kuntayhtymän strategian laa-

dinta alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman pohjalta. Kuntayh-

tymän tavoitteena on yhteistyössä jäsenkuntien kanssa yhdenmukaistaa ja järkevöittää so-

siaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja. Kuntayhtymän hallinnossa toimivien palvelujoh-

tajien tehtävänä on johtaa kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvien asiakasryhmien

toimintaa siten, että palvelut tuotetaan asiakasryhmittäin alueellisesti yhdenvertaisesti, laa-

dukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Vuoden 2018 alusta valinnanvapauskokeilun henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palveluk-

seen. Kokeilun henkilöstöön kuuluvat projektipäällikkö, projektikoordinaattori, viestijä/as-

sistentti sekä 2.5 projektityöntekijää.

Järjestämis- ja tuottamissopimuksessa on säädetty ostopalveluista siten, että kunta voi en-

simmäisen toimintavuoden aikana tuottaa palveluja ostopalveluina voimassa olevan, julki-

sia hankintoja koskevan sääntelyn mukaisesti kilpailutettujen hankintasopimusten perus-

teella. Mikäli voimassa olevaan hankintasopimukseen sisältyy optio, se voidaan ottaa käyt-

töön vain kuntayhtymän ennen käyttöönottoa antamalla suostumuksella. 1.1.2019 lähtien

kuntayhtymä päättää sopimuksen piiriin kuuluvien hankintojen kilpailuttamisesta ja hankin-

tasopimusten tekemisestä. Uudet kilpailutukset voidaan toteuttaa kuntayhtymän tasolla tai

kuntakohtaisesti, erikseen sovittavalla tavalla. Kuntayhtymä pyrkii hyödyntämään voi-

massa olevia hankintarenkaana kilpailutettuja hankintasopimuksia. Kuntayhtymä voi käyn-

nistää tarpeelliset kilpailutukset jo vuoden 2018 aikana. Hankintojen toimeenpanossa tar-

koituksena on vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden määrätietoinen

seuranta ja arviointi. Näiden kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi on tarpeen perustaa

hankintakoordinaattorin vakanssi.

Lisäksi talousarviossa on esitetty palkkakustannukset määräaikaiselle toimistosihteerille

sekä avustavalle asiantuntijalle tarvittaessa käyttöön otettavaksi.

16

Liitteenä 6 on kuntayhtymän henkilöstöluettelo ja talousarvioesitykseen sisältyvä avustava

henkilöstö.

Kuntayhtymässä pyritään aidosti vuorovaikutteiseen toiminnan ja talouden kehittämiseen

sekä ryhdytään riittävän ajoissa mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin suunnitellusta ha-

vaittujen poikkeamien johdosta. Vuonna 2018 kehitetään mm. palvelujen tuotteistusta ja

kustannuslaskentaan perustuvaa hinnoittelua.

Kuntayhtymän toiminta edellyttää toimivia taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja asiakirja-

hallinnon tietojärjestelmiä. Näiden osalta valitaan mahdollisimman kevyitä ratkaisuja, jotka

ovat yhteensopivia jäsenkuntien järjestelmien kanssa ja jotka mahdollistavat automaation

tiedonsiirrossa.

Kuntayhtymän hallinnon kustannukset peritään jäsenkunnilta niiden palvelujen käytön mu-

kaisessa suhteessa perussopimuksen mukaisesti. Kuntayhtymän hallinnon kulut ovat n.

1.8 miljoonaa euroa. Hallinnon kustannukset kannetaan ennakkona kahdessa erässä

2.1.2018 (60%) ja 1.6.2018 (40%). Liitteenä 7 on erittely kuntayhtymän hallinnon toiminta-

kuluista.

Kuntayhtymän tuloslaskelma vuodelle 2018 Kuntayhtymän tuloslaskelma on esitetty taulukkoina. Taulukossa 2 alla kuvataan koko

kuntayhtymän tuloslaskelma vuodelle 2018.

Tuloslaskelma yhteensä

Myyntituotot kunnilta 321 567 963

Kuntien toimintatulot 53 481 760

Tuet ja avustukset 2 071 000

Tuotot yhteensä 377 120 723

Henkilöstökulut -1 218 746

Palveluiden ostot -375 765 477

Aineet ja tarvikkeet -40 500

Vuokrat -96 000

Kulut yhteensä -377 120 723

Toimintakate 0

Taulukko 2. Tuloslaskelma 2018

Myyntituotot kunnilta sisältävät kuntayhtymän järjestämisvastuulle siirtyneiden sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluiden myynnin. Kuntien toimintatulot koostuvat pääasiassa asia-

kasmaksuista ja kuntien välisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden myynnistä. Pal-

veluiden ostot sisältävät jäsenkunnilta kuntayhtymälle siirtyneiden lakisääteisten sosiaali-

ja terveyspalveluiden tuottamisesta aiheutuneiden menojen suurimman kuluerän.

17

Taulukossa 3 on esitetty erittely kuntayhtymän hallinnon, käynnissä olevan valinnanva-

pauskokeilun ja jäsenkuntien palvelutuotannon osalta.

Hallinto Valinnanvapaus Palvelutoiminta Yhteensä

Myyntituotot kunnilta 1 755 746 319 812 217

Kuntien toimintatulot 53 481 760

Tuet ja avustukset 71 000 2 000 000

Tuotot yhteensä 1 826 746 2 000 000 373 293 977 377 120 723

Henkilöstökulut -938 746 -280 000

Palveluiden ostot -764 500 -1 707 000 -373 293 977

Aineet ja tarvikkeet -38 500 -2 000

Muut toimintamenot -85 000 -11 000

Kulut yhteensä -1 826 746 -2 000 000 -373 293 977 -377 120 723

Toimintakate 0 0 0 0

Taulukko 3. Tuloslaskelman erittely.

Kuntakohtaiset maksuosuudet valinnanvapauskokeilun rahoitukseen lainana väestömää-

rän suhteessa ja kuntayhtymän hallinnon ennakot palveluitten käytön suhteessa on ku-

vattu taulukossa 4.

ennakot

Ennakot yh- teensä

Taulukko 4. Kuntakohtaiset maksuosuudet

Maksuosuudet kannetaan kahdessa erässä, 60 % 2.1.2018 ja 1.6.2018 loput 40 %.

Kuntayhtymän tuloslaskelma 2018-2020

Tulevana vuonna on tärkeää tehdä tiedonkeruuta ja analysointia, jotta voidaan saada

mahdollisimman selkeä kuva koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kentästä ja kustan-

nuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma tulee hyväksyt-

Valinnanvapauskokeilun rahoitus Kuntayhtymän hallinnon

Kunta

Osuus väes-

töstä Jaettuna kun-

Osuus toi- Jaettuna k

nille minta-kat-

nille

teesta

un-

Yhteensä

Hyvinkää 23,9 % 478 683 24,7 % 433 862 912 546

Järvenpää 21,3 % 426 630 24,1 % 422 631 849 261

Mäntsälä 10,7 % 214 224 10,3 % 179 987 394 212

Nurmijärvi 21,6 % 431 571 19,6 % 344 417 775 989

Pornainen 2,6 % 52 475 1,9 % 32 967 85 442

Tuusula 19,8 % 396 417 19,5 % 341 881 738 298

Yhteensä 100,0 % 2 000 000 100,0 % 1 755 746 3 755 746

18

täväksi yhtymävaltuustoon samanaikaisesti talousarvion kanssa. Suunnitelma toimii osal-

taan perustana kuntayhtymän ja alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon strategialle ja ke-

hittämiselle. Yhteisesti hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti on mahdollista myös edel-

leen yhtenäistää erilaisia käytänteitä ja toimintamalleja. Palvelut pitää voida järjestää ja

tuottaa niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita, jotta saadaan aikaan toi-

minnallisia ja taloudellisia hyötyjä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja laatua.

Kuntayhtymän tuloslaskelmaa kaudelle 2018-2020 ei voida tarkasti ennustaa, koska kun-

tayhtymän toimintaan vaikuttavat muun muassa siirtyykö palvelutuotanto kuntayhtymän

tehtäväksi vuonna 2019 ja valtakunnallisten sote- ja maakuntaratkaisujen vaikutukset

vuonna 2020. Sen vuoksi tuloslaskelman oletetaan tässä vaiheessa pysyvän samana tule-

vina vuosina (Taulukko 5).

Tuloslaskelma yh- teensä

2018

2019

2020

Myyntituotot kunnilta

321 567 963 321 567

963 321 567

963

Kuntien toimintatulot 53 481 760 53 481 760 53 481 760

Tuet ja avustukset 2 071 000 2 071 000 2 071 000

Tuotot yhteensä 377 120 723 377 120 723 377 120 723

Henkilöstökulut -1 218 746 -1 218 746 -1 218 746

Palveluiden ostot -375 765

477 -375 765

477 -375 765

477

Aineet ja tarvikkeet -40 500 -40 500 -40 500

Vuokrat -96 000 -96 000 -96 000

Kulut yhteensä -377 120 723 -377 120 723 -377 120 723

Toimintakate 0 0 0

Taulukko 5.Tuloslaskelma 2018-2020. Valinnanvapauskokeilun jatkumista vuodelle 2019

ei ole vielä vahvistettu.

Kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimuk-

sen mukaan sopijapuolten tarkoituksena on, että ensimmäisen toimintavuoden jälkeen

(1.1.2019 lähtien) ennen maakuntaan siirtymistä palveluiden järjestämisessä ja tuotan-

nossa siirrytään malliin, jossa kuntayhtymä tuottaa palvelut tai osan palveluista. Tämä

merkitsisi jäsenkuntien palveluksessa toimivan sote-henkilöstön, noin 3500 työntekijää,

siirtymistä kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Näin

merkittävä muutos edellyttää riittävän valmistautumisajan ja sisältää monia käytännön toi-

menpiteitä aina henkilöstön yhteistoimintamenettelystä vuokrasopimusten laadintaan. Pää-

tös edellä mainitusta asiakokonaisuudesta tulee tehdä jäsenkunnissa ja kuntayhtymässä

riittävän ajoissa, helmi-huhtikuussa 2018. Samaan aikaan täsmentynee maakunta- ja

soteuudistuksen eteneminen niin valtakunnallisesti kuin Uudellamaallakin. Nykyinen Uu-

denmaan maakunnan sote-suunnittelu tähtää siihen, että maakunnan liikelaitos muodos-

tuu tuotantoalueyksiköistä. Keski-Uusimaa on niistä yksi.

19

Edellä sanotun huomioon ottaen tässä asiakirjassa on vuosien 2018 – 2020 osalta tulevai-

suutta peilattu nykytiedon varassa. Mikäli vuoden 2018 aikana tehdään ratkaisuja, jotka

vaikuttavat taloussuunnitelmakauteen, on talousarviota ja -suunnitelmaa muutettava.

Investointiosa

Kuntayhtymällä ei vuonna 2018 ole omia investoinniksi katsottavia hankkeita. Palvelutuo-

tanto tapahtuu kuntien tiloissa ja laitteilla. Kuntayhtymän hallinto toimii vuokratiloissa.

Rahoitusosa

Valinnanvapauskokeilu

Valinnanvapauskokeilua varten tarvittava rahoitus toteutetaan seuraavasti: valinnanva-

pauskokeilun vuoden 2018 kokonaiskustannuksiin haetaan valtionavustus maksatushake-

muksella kahdessa erässä. Ensimmäinen vuoden 2018 maksatushakemus laaditaan ajalta

1.1.-30.6.2018 ja toinen maksatushakemus ajalta 1.7.-31.12.2018. Kokeilun hallinnoijana

kuntayhtymä kokoaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle yhden yhteisen maksatusha-

kemuksen, jonka liitteeksi tulevat kokeiluun osallistuvien kuntien hallinnoijalle toimittamat

allekirjoitetut maksatushakemukset.

Kun valtionavustus saadaan toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen ja kun

kuntakohtaiseen 20 %:n osuuteen vaikuttaa kokeilun kokonaiskustannukset ja niiden ja-

kautuminen kuntien kesken väestömäärän suhteessa, on päädytty menettelyyn, jossa jä-

senkunnat rahoittavat kuntayhtymässä toteutuvaa valinnanvapauskokeilun osuutta lyhytai-

kaisella korottomalla lainalla väestömääriensä mukaisessa suhteessa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto maksaa koko valinnanvapauskokeilun valtionavustuk-

sen maksatushakemuksen perusteella kuntayhtymälle. Valtionavustuksen saatuaan kunta-

yhtymä

1. maksaa edelleen jäsenkunnille niiden osuudet valtionavustuksesta kuntien maksa-

tushakemusten perusteella; ja

2. laskee kuntien omarahoitusosuudet kuntayhtymän valinnanvapauskokeilusta, las-

kuttaa kunnilta tasatut omarahoitusosuudet ja maksaa takaisin niiden lainasaatavan

kuntayhtymältä.

Valinnanvapauskokeilun kokonaiskustannuksien vuodelle 2018 arvioidaan olevan noin 2,9

miljoonaa, josta kokeilun hallinnossa eli kuntayhtymässä arvioidaan toteutuvan noin 2,0

miljoonaa. Hankkeeseen saatava valtionavustus on kokonaiskustannuksista 80 % (vuonna

2018 noin 2,32 milj. euroa), loppuosa 20 % on kuntien omarahoitusosuutta (vuonna 2018

noin 0,58 milj. euroa).

20

Jäsenkuntien laina valinnanvapauskokeilua varten on edellä kuvatusti kuntayhtymälle yh-

teensä 2,0 milj. euroa väestönsä mukaisessa suhteessa. Laina suoritetaan kahdessa

erässä; 60 % 2.1.2018 ja 1.6.2018 loput 40 %.

Alla olevassa taulukossa 6 on esitetty jäsenkuntien vuoden 2018 omarahoitusosuuden ja

lainan jakautuminen 31.12.2016 tilanteen mukaan kuntien kesken väestön määrän suh-

teessa.

Valinnanvapauspilotin ennakot Jaettuna kunnille

Kunta

Väestö

31.12.2016

Osuus

väestöstä

Vuoden 2018

omarahoitus-

osuus

Vuoden 2018

lainan osuus

Hyvinkää 46 596 23,9 % 138 818 478 683

Järvenpää 41 529 21,3 % 123 723 426 630

Mäntsälä 20 853 85320

853

10,7 % 62 125 214 224

Nurmijärvi 42 010 21,6 % 125 156 431 571

Pornainen 5 108 2,6 % 15 218 52 475

Tuusula 38 588 19,8 % 114 961 396 417

Yhteensä 194 684 100,0 % 580 000 2 000 000

Taulukko 6. Valinnanvapauskokeilun omarahoitusosuudet ja lainaosuudet 2018

Syksyllä 2017 STM on käynnistänyt valtionavustushaun, jossa nyt meneillään olevat pal-

velusetelikokeiluhankkeet voivat hakea rahoitusta kokeilun laajennukseen. Hakuaika päät-

tyy 31.10.2017. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä on tehnyt valtionavustushakemuk-

sen kokeilun laajentamiseksi sekä omalla alueellaan että Itä- ja Länsi-Uudenmaan alu-

eella. Kustannusarvio on 11,1 milj. euroa, ja haettavan valtionavustuksen määrä 8,9 milj.

euroa ja kuntien omarahoitusosuus kaikilta yhteensä 2,2 milj. euroa. STM tehnee joulu-

kuuussa 2017 päätökset laajennetuista ja uusista palvelusetelikokeiluista 1.12.2017-

31.12.2018. Kokeilut voivat jatkua vuonna 2019 erikseen sovittavalla tavalla.

Muu lyhytaikainen laina

Pitkäaikaiseen lainanottoon ei ole arvioitu olevan tällä hetkellä tarvetta. Maksuvalmiuden

turvaamiseksi otetaan tarvittaessa lyhytaikaista lainaa enintään 5 milj. euroa (yhtymäval-

tuusto 11.10.2017 § 26).

Lyhyt aikaisen lainanoton instrumenttina käytettäisiin kuntatodistusohjelmaa, joka on tar-

koitettu kuntien ja kuntayhtymien alle vuoden pituisten rahoitustarpeiden hoitamiseen.

Kuntatodistusohjelma on joustava, nopeasti käytettävissä oleva rahoitusmuoto. Kuntayh-

tymä voi sopia kuntatodistusohjelmasta esimerkiksi jonkin suuren Suomessa toimivan lii-

kepankin tai Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Puitesopimuksesta ei aiheudu kuntayhtymälle

kustannuksia eikä sille vaadita vakuutta. Rahoituskustannus määräytyy Kuntatodistuksen

liikkeeseen laskuhetken markkinakoron mukaan. Korko maksetaan etukäteen rahoitusta

21

otettaessa ja kuntatodistuksen nimellisarvo maksetaan kerralla takaisin sovittavana eräpäi-

vänä. Kuntatodistusohjelma (puitesopimus) on perusteltua tehdä useamman rahalaitoksen

kanssa, jolloin koron voi kilpailuttaa aina rahoitusta tarvittaessa.

Yhtymävaltuusto on päättänyt 11.10.2017 § 26, että

- kuntayhtymä tekee kuntatodistusohjelman eri rahalaitosten kanssa;

- kuntatodistusohjelman rahoittajakohtainen limiitti on 5 miljoonaa euroa;

- kuntayhtymän johtaja tekee päätökset yksittäisten kuntatodistusten liikkeellelaskusta

edellyttäen, että yhtymähallituksen puheenjohtajaa on tiedotettu tarpeesta;

- kuntatodistusrahoitusta voi olla kerrallaan käytössä enintään 5 miljoonaa euroa;

- että kuntatodistusohjelma on voimassa toistaiseksi.

Talousarvion liitteet

Liite 1 Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma

Liite 2 Jäsenkuntien väestön hyvinvointia kuvaavat indikaattorit vuonna 2016

Liite 3 Kuntayhtymän tavoitteet

Liite 4 Tietopaketteihin perustuva palvelutuotanto jäsenkunnittain

Liite 5 Valinnanvapauskokeilun rahaliikenne

Liite 6 Kuntayhtymän henkilöstöluettelo

Liite 7 Kuntayhtymän hallinnon talousarvio