Kirjallisuuslähde: Aatos, Soile (toim.) 2003.Luonnonkivituotannon elinkaaren aikaisetympäristövaikutukset. Suomen ympäristö 656.Alueidenkäytön osasto, Ympäristöministeriö,Helsinki. 188 s.

Teksti: Kirjallisuuslähteeseen perustuentutkimusprofessori Olavi Selonen, GTK

Julkaisija: Kiviteollisuusliitto ry, 2004Valokuvat: GTK, Ikikivi/Jomuro Oy, Palin Granit Oy,

Tulikivi OyjTaitto: Maine-MainosPaino: Suomen Graafiset Palvelut Oy

Kansikuvassa luonnonkivilouhimo uusiokäytössä.Takakannen kuvassa luonnonkivestä valmistettu meluaita.

ISBN 951-97026-1-X

2

Johdanto

Ihminen on koko historiansa ajan käyttänytluonnonkiveä. Kivestä on rakennettuasuinpaikkoja ja valmistettu käyttö- jataide-esineitä. Ihmisen kulttuuriperintöperustuu kiveen. Arkkitehtuurimmesuurimmat ja kestävimmät saavutukseton hakattu kivestä.

Teollisuuden alaa, joka valmistaa luonnon-kivituotteita, kutsutaan luonnonkiviteol-lisuudeksi. Sillä on Suomessakin pitkätperinteet, ensimmäinen nykymuotoinenkiviyritys perustettiin jo 1800-luvun lopullaHankoon. Nykyisin Suomessa louhitaanensisijaisesti graniittia ja vuolukiveä sekäjonkin verran liuskeita ja marmoria.

Kiviteollisessa merkityksessä luonnon-kivellä tarkoitetaan luonnossa syntynyttäkivimateriaalia, jota louhitaan ja muotoil-laan määrämittoihin käytettäväksi raken-tamiseen sekä tulisijojen ja monumenttienvalmistamiseen. Ihmisen valmistamia teko-kivituotteita, kuten betonia, ei kutsutaluonnonkiveksi. Rakennuskivi ja tarvekivi-termeillä tarkoitetaan usein samaa kuinluonnonkivi.

Korkealaatuisella luonnonkivituotteellaon tarkat laatuvaatimukset esim. ulkonäönja kestävyyden suhteen. Siksi mikä tahansakallio ei kelpaa kiven louhintaan. Joiltakinkivityypeiltä vaaditaan myös tiettyjä tekni-siä ominaisuuksia, kuten lämmönvaraus-kykyä.

Kuten kaikki teollinen toiminta, myösluonnonkiven louhinta vaikuttaa ympä-ristöönsä. Nyt vaikutuksista on olemassajulkaistua tutkimustietoa, sillä vuosina1999-2003 toteutettiin Geologian tutkimus-keskuksen (GTK) johdolla laaja tutkimus,jossa louhinnan ympäristövaikutuksiaselvitettiin.

Tässä julkaisussa kerrotaan tutkimuksenkeskeiset tulokset. Julkaisu on tarkoitettukaikille luonnonkivialasta kiinnostuneille.

3

Vaikutus pohjaveteen

Luonnonkiven louhinnan vaikutus poh-javeteen, sen laatuun tai korkeuteen onvähäinen, koska kivilouhimot ja kallionpohjavesivarastot sijaitsevat eri alueilla.Louhimot sijoitetaan ehjille kallioalueille,joissa on vähän halkeamia ja rakoja. Kivinäissä kallioissa on tiivistä ja siinä on vähänvettä. Kallioiden pohjavesi kerääntyy suu-riin rakoihin ja rikkonaisiin osiin, jotkamuodostavat kallion pohjavesivarantoja.

Kallion ehjyyden vuoksi luonnonkivenlouhinnan vaikutus pohjavedenpinnankorkeuteen rajoittuu aivan louhimonläheisyyteen, alle 50 metrin etäisyyteenlouhimon reunasta.

Koska louhimot ovat ehjäseinäisiä ja -poh-jaisia, louhimoilla ei synny pohjavettä,eivätkä louhimon vedet voi imeytyä poh-javeteen. Kallioperän tiiveyden takia lou-hinta-alueiden pintavedet eivät pääseyleensäkään sekoittumaan kallion pohja-veteen.

Ruostuvat kivet eivät sovellu luonnonkivi-tuotantoon. Louhittavissa kivissä on senvuoksi hyvin vähän metalleja sisältäviämineraaleja, jolloin niistä ei aiheudu kemi-allista kuormitusta ympäristöön. Porakai-voista tehtyjen kemiallisten analyysien pe-rusteella luonnonkiven louhinta ei vaikutakaivojen veden laatuun. Louhinnalla ei olevaikutusta pienten maaperässä olevientalousvesikaivojenkaan veden laatuun.

Kiveä porattaessa tai sahattaessa syntyykivijauhoa. Se on vaikeasti liukenevaamateriaalia, josta ei aiheudu kemiallistavesistökuormitusta. Louhimoiden kuiva-tusvedet voivat ajoittain lisätä kiintoaines-kuormitusta, joten vedet lasketaan saostus-altaiden kautta takaisin luonnonkiertoon.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen tark-kailemaan pohja- ja pintavesiä louhimontoiminta-aikana louhintaluvissa määrätyllätavalla.

4

150 km0

VIROLAHTI

YLÄMAALAPPEENRANTA

SAARISULKAVA

VALKEALA

MÄNTSÄLÄANJALAN-KOSKI

MYRSKYLÄKOTKA

KIRKKONUMMI

LÄNGELMÄKI

HIRVENSALMI

SAVONRANTA

KORPILAHTI

KURU

ORIVESI

UUSIKAUPUNKITAIVASSALO VEHMAA

LIETO

VIINIJÄRVI

POLVIJÄRVI

JUUKAVARPAISJÄRVI

NILSIÄALAJÄRVI

PIHTIPUDAS

VIITASAARI

KIURUVESIRAUTAVAARA

KUHMO

RISTIJÄRVIOULAINEN

SUOMUSSALMI

LOUEPALO

SINERMÄNPALO LOKKA

ANGELI

30o

60o

20o

66o

KALAJOKI

RAHIKKALANVAARA

KULVEMÄKI

KITEE

MUURAME

SÄRKIVAARA

HUKKAVUORI

LUUMÄKI

Louhitut kivityypit:

TÄRKEIMMÄT LUONNONKIVENESIINTYMÄALUEET JA KIVITYYPIT

Graniitti

Liuske

Marmori

Vuolukivi

Kaledoniidien vuorijonoonkuuluvia kivilajeja

Pääasiassa myöhäis- ja keski-proterotsooisia sedimenttikiviä

Keskiproterotsooisiarapakiviä

Varhaisproterotsooisiamagmakiviä

Varhaisproterotsooisialiuskeita

Arkeeisia muodostumia

5

Meluvaikutukset

Louhimon melulähteitä ovat poraaminen,sahaaminen ja räjäytykset eli työn äänet.Poiketen monesta muusta melua aiheutta-vasta toiminnasta, luonnonkiveä louhitaanpäiväsaikaan. Toimintaa ei ole yö- tai ilta-aikaan, eikä viikonloppuisin. Louhinnantoiminta-ajat määrätään louhintalupienehdoissa.

Vaihtelevuus on kivilouhimoiden melulleja sen kuuluvuudelle tyypillistä. Melunvoimakkuus ja leviäminen riippuu louhi-mon koosta, louhinnan työvaiheista ja lou-hinnan etenemisestä. Melun kuuluvuuteenvaikuttavat myös ympäristön maaston-muodot ja sää, kuten tuuli ja lämpötila.Melun kuulovaurioriski on olematon 200metrin etäisyydellä työkoneista, joten kone-melu ei aiheuta ympäristössä kuulovauri-oriskiä eikä vaaraa terveydelle.

Graniittilouhimoilla tehtävät räjäytyksetovat yksittäisiä kovempia melutapahtumia,joita voi suurella louhimolla olla keski-määrin viisi päivässä ja pienellä louhimollaesim. kerran viikossa.

Louhimon ympäristön melutasolle on an-nettu ohjearvo, joka on 55 desibeliä lähim-män asuintalon ja 45 desibeliä lähimmänloma-asunnon kohdalla. Tieto melun mää-rästä saadaan meluselvitysten avulla.

Louhimoalueen hyvällä suunnittelullatorjutaan melun leviämistä ympäristöön.Alueelle tehdään erillisiä meluvalleja jasivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vai-mentavat melua. Melun vaikutusta pienen-netään myös jättämällä louhimoalueellepuustoa. Louhimon seinät toimivat melu-esteinä louhinnan edetessä.

Minkälaisia kiviä louhitaan ja missä?

Luonnonkivien louhinta-alueet ovat siellä, missä luonnonkiviraaka-aine sijaitsee. Luonnonkivien louhintapaikkaasanotaan kivilouhimoksi. Suomi on kansainvälisestirikas kivimaa, tärkeimmät louhittavat kivityypit ovatgraniitti ja vuolukivi. Graniitteja louhitaan eniten Lou-nais-Suomen ja Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialu-eilla, kun taas vuolukivien suurin ottoalue on Pohjois-Karjalan Juuassa.

Luonnonkiven louhinta on luonteeltaan pitkäaikaista.Tuotannossa saattaa olla katkoja markkinatilanteenvaihteluiden vuoksi. Suomen vanhimmat yhä toimi-vat louhimot on avattu 1900-luvun alkupuolella.Tänä päivänä Suomessa on 50-60 aktiivisesti toimivaalouhimoa.

6

Mitä louhimolla tapahtuu?

Graniitin louhinnassa kiintokalliosta irrotetaan ensin suurikivilohkare eli kami. Irrotuksen jälkeen se paloitellaan pie-nemmiksi lohkareiksi ja lopulta määrämittaisiksi ja määrä-muotoisiksi kiviblokeiksi. Graniittia louhitaan poraamalla,räjäyttämällä ja kiilaamalla. Koska tarkoituksena on saadasuuria ja ehjiä lohkareita, käytetyt räjähdysainemäärätovat huomattavasti pienempiä ja laadultaan ”hellävarai-sempia” kuin esim. malminlouhinnassa kaivoksessa taitiepohjan louhinnassa.

Liuskekivi irrotetaan kaivinkoneella. Liuskekivilaatatlohkotaan käsityönä.

• Luonnonkiven louhintamenetelmät ovat mekaanisia.• Louhintaan ei liity kemiallista proses- sia, eikä mitään kemiallisia aineita lisätä tuotettuun kiveen.• Luonnonkiven vuotuinen louhinta- määrä vastaa kaivos- ja kiviainestuo- tannon kahden päivän yhteenlasket- tua tuotantoa.

Vuolukiveä louhitaan ketjusahoilla, joilla sahataan sekä pysty-että vaakasuoraan, jolloin saadaan irrotetuksi koko louhimonlevyinen letka. Kiviblokit irrotetaan letkasta pyöräkuormaajalla.Sivukiveä poistetaan räjäyttämällä.

7

Mitä kivestä tehdään?

Graniitin jalostus alkaa jo louhimolla, jossa valmistetaan kiviblokki.Se on graniittilouhimon tuote, jolle on olemassa tiukat laatuvaa-timukset muodon, ulkonäön, eheyden ja koon suhteen. Blokitjatkojalostetaan joko kotimaassa tai eri puolilla maailmaa. Graniitinviejänä Suomi on maailman kymmenen suurimman maan jou-kossa. Graniittisia lopputuotteita käytetään mm. laattoina raken-nusten ulkoseinissä ja sisustuksessa, muistomerkkeinä, katupääl-lysteinä ja ympäristörakenteina.

Vuolukivituotteiden valmistamisessa Suomi on maailmanmarkkinajohtaja. Vuolukiveä käytetään hyvien lämmönva-rausominaisuuksiensa vuoksi tulisijojen ja uunien valmis-tukseen, mutta myös esim. lattioiden ja seinien verhouksiin.

Liuskekivien tyypillisiä käyttökohteita ovat pihojen ja puutar-hojen käytävien laatoitukset, muurit ja portaat.

• Vientiä on yli 40 maahan. Viennin arvo on kahdeksankertainen tuonnin arvoon nähden.• Kiviala työllistää suoraan lähes 2000 ihmistä.

• Luonnonkivialalla on Suomessa n. 200 aktiivisesti toimivaa yritystä, joista suurin osa on pieniä perheyrityksiä.• Teollisuuden liikevaihto on vuosittain yli 200 miljoonaa euroa.

8

Tärinävaikutukset

Kiveä räjäytettäessä ympäristöön leviäätärinää ja ilmanpaineaalto. Luonnonkivenlouhinnassa tärinää voi syntyä ainoastaanlouhittaessa kiintokalliota, kuten irrotet-taessa kamia tai rikkomisräjäytyksissäsivukiven poistossa. Räjähteitä voidaankäyttää myös kamin paloitteluun ja lohka-reiden halkaisuun. Tällöin syntyy vainräjäytysääni, ei tärinää. Ilmanpaineaaltovoi kuitenkin syntyä pienissäkin rikkomis-räjäytyksissä.

Ihminen on herkkä havaitsemaan tärinääja ilmanpaineaaltoa ja siten myös louhin-tatärinää, koska tärähdyksen lisäksi havai-taan lähes samaan aikaan tuleva räjäytys-ääni. Ilmanpaineaalto sekoitetaan useintärinään.

Luonnonkiven louhinnassa etäisyydetlähimpiin rakennuksiin ovat yleensä suuriaräjäytysten kokoon nähden. Tärinän voi-makkuus lähirakennuksissa on pieni ver-rattuna esim. asutuskeskuksissa tapahtu-vaan louhintaan.

Tärinän leviäminen riippuu räjäytyksenkoosta. Tärinän suuruus voidaan etukäteenlaskea, jolloin räjäytyksen kokoa voidaansäädellä. Kalliossa olevat pienetkin halkea-mat ja raot vaimentavat tärinää. Luonnon-kiven louhinnan tärinä ei leviä kauaksi,mutta on havaittavissa louhimon läheisyy-dessä.

Luonnonkiven louhinnasta aiheutuvarakennusten vaurioitumisriski on erittäinpieni. Normaalirakenteinen rakennus kivi-louhimon läheisyydessä ei ole vaarassavaurioitua. Tärinän määrää ympäristössävoidaan mitata tärinämittareilla.

Ilmanpaineaallosta syntyvät vauriot ovatepätodennäköisiä niillä etäisyyksillä, joillalouhimon lähellä asuinrakennuksia yleensäon.

Lähimmissä rakennuksissa voidaan tarvit-taessa tehdä kiinteistökatselmuksia. Raken-teiden vaurioitumisen riskinarviointiin onolemassa räjäytysalan ohjearvo. Toimin-nanharjoittajalla on vastuu vaurioista, vaik-ka tärinä alittaisi ohjearvon. Vauriota kärsi-neellä on tällöin oltava näyttö vaurion jaräjäytyksen samanaikaisuudesta.

Pölyvaikutukset

Kivilouhimolla syntyy pölyä sahauksen japorauksen yhteydessä. Porauslaitteissa onimurit, joihin pöly kerätään. Pölyä syntyymyös työkoneiden liikkuessa louhimonajoväylillä. Pölyn leviämiseen louhimoltavaikuttaa sää, erityisesti tuuli ja sade.Luonnonkiven louhinnan pölyvaikutuksetjäävät pääasiassa louhimon alueelle javähäisemmin louhimon ympäristöön, kos-ka pölylaskeumat ovat melko pieniä ja pö-lyn määrä vähenee nopeasti etäisyydenkasvaessa louhimolta. Pölyn pitoisuustasoteivät ylitä ilman laadulle annettuja ohje-arvoja suurenkaan louhimon lähialueella.Luonnonkiven louhinnasta aiheutuvathiukkaspäästöt louhimon lähiympäristössäalittavat esim. pääkaupunkiseudun ilman-laatuasemilla mitatut suurimmat vuoro-kausipitoisuudet.Louhimon pölyvaikutuksia voidaan tar-vittaessa vähentää kulkuväylien kastelulla.Louhimoalueella olevat meluvallit, sivu-kivikasat ja puusto sekä louhimon seinättoimivat pölyn leviämisen esteinä.

9

Mitä sanoo laki?

Luonnonkiven louhintaan tarvitaan viranomaisiltalouhintaluvat, joissa toiminnan ehdot määrätään.Sovellettava lainsäädäntö riippuu louhittavastakivityypistä.

Graniitin ja liuskeen louhintaan vaaditaan maa-aineslain mukainen ottolupa ja ympäristönsuojelulainmukainen ympäristölupa. Ennen kuin maa-ainestenottolupaa voi hakea, yrityksellä täytyy olla maanomis-tajan kanssa sopimus kallion louhimisesta. Kyseessäon yleensä vuokrasopimus.

Maa-ainesten ottolupahakemukseen liitetään maa-ai-neksen ottosuunnitelma, jossa selostetaan mm. alueenluonnonolot sekä kuvataan itse ottotoiminta ja jälki-hoito. Maa-ainesten ottoluvan myöntää kunta, yleensäkunnanhallitus. Ottoluvassa annetaan määräyksiä,jotka liittyvät varsinaiseen ottotoimintaan, kuten lou-hinnan toiminta-aikoihin ja kiven ottamisen määräänja syvyyteen. Luvassa määrätään myös vakuus, jokayrityksen on asetettava, jotta vaaditut toimenpiteet,esim. jälkihoito, tulevat suoritetuiksi. Maa-ainestenottotoimintaa valvoo kunta ja oton turvallisuutta työ-suojeluhallinto ja työsuojelupiirit.

Ympäristöluvan graniitin ja liuskeen louhintaanmyöntää kunta, yleensä ympäristölautakunta. Ympä-ristöluvassa annetaan määräyksiä mm. päästöistävesiin ja maaperään, melusta, päästöistä ilmaan sekätoiminnan tarkkailusta. Ympäristöluvan valvontavi-ranomainen on kunta.

Vuolukiven ja marmorin louhinta kuuluu kaivoslainalaisuuteen, mutta siihen vaaditaan myös ympäristön-suojelulain mukainen ympäristölupa. Kaivoslain allekuuluvaan esiintymään tehdään ensin tutkimuksiavarten varaus ja / tai valtaus. Valtaushakemus tehdäänkirjallisesti Kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM),joka myöntää valtaukset. Valtauksen voi tehdä kukatahansa. Jos tutkimukset osoittavat kohteen todennäköi-sesti hyödyntämiskelpoiseksi, sille haetaan KTM:ltäkaivospiirin määräämistä. Kaivospiirihakemukseenliitetään mm. selvitys tehdyistä tutkimustöistä ja nii-den tuloksista sekä kaivospiirin käyttösuunnitelma.KTM:n myöntämä kaivoskirja antaa yritykselle kaivos-oikeuden. Ennen louhinnan alkamista Turvatekniikan-keskus (TUKES) hyväksyy louhimolle laaditun yleis-suunnitelman. Kaivostoimintaa valvoo KTM ja kai-vosturvallisuutta TUKES.

Kaivoslain alaisen toiminnan ympäristölupaviran-omainen on alueellinen ympäristölupavirasto.Lupamääräykset liittyvät samantyyppisiin seikkoihinkuin graniitin ja liuskeen louhinnassa. Ympäristölupa-määräysten noudattamista valvoo alueellinen ympäris-tökeskus.

10

Sivukivi

Sivukiveksi sanotaan sellaista louhittuakiveä, jota ei pystytä välittömästi hyödyn-tämään tuotannossa. Se on ulkonäöllisestivaihtelevaa tai kooltaan liian pientä. Sivu-kivi varastoidaan louhimon toiminta-alu-eelle.Louhimon sivukivi on alkuperäistä rikot-tua luonnonkiveä, eikä siihen lisätä lou-hinnan aikana ihmiselle tai luonnolle hai-tallisia aineita. Koska sivukivi on luontai-sesti pysyvää ja liukenematonta materi-aalia, sen varastoinnista tai itse sivukivi-lohkareista ei aiheudu kemiallista kuormi-tusta maaperään tai pohjaveteen. Sivuki-ven koostumuksesta ei ole haittaa ihmisenterveydelle.Sivukiven varastointi muuttaa paikallisestimaisemaa. Louhinnan loputtua sivukivi-alue maisemoidaan ympäristöön sopivak-si. Toisaalta maisemointi ei saa haitatasivukiven hyötykäyttöä.Sivukiveä voidaan käyttää monissa koh-teissa joko sellaisenaan tai jatkojalostettuna.Kalliokiviaineksen ja graniittilouhimoidensivukiven käyttö mursketuotteina lisään-tyy vähenevien harjusoravarojen takia.

Louhinnan loputtua sivukivialue ja louhimoaluemaisemoidaan.

Sivukivestä rakennettu muuri.

Sivukivigraniitti soveltuu myös vesi- jaympäristörakentamiseen.Vesirakentamisenkäyttökohteita ovat esim. aallonmurtajat.Ympäristörakentamisessa sivukivigraniit-tia käytetään puolestaan mm. kivimuurei-hin, meluvalleihin ja piharakenteisiin.Sivukivivuolukiveä ja -graniittia voidaankäyttää jauhemaisena myös esim. keramii-kan raaka-aineena.Sivukiven käytön ongelmana on sivukivi-varastojen sijainti kaukana kulutuskeskuk-sista, mikä nostaa kiven kuljetuskustan-nuksia.

11

Yhteenveto

Luonnonkiven louhinnan ympäristövai-kutukset rajoittuvat louhimoalueelle tailouhimon välittömään läheisyyteen. Koko-naisuutena ympäristövaikutukset ovatpienialaisia ja paikallisia. Luonnonkivenlouhinnasta ei ole ympäristön asukkailleterveyshaittaa.

Kivimateriaali on täysin kierrätettävää.Kiven hyvin pitkään elinkaareen verrat-tuna louhimoiden ympäristövaikutuksetovat pieniä.

Luonnonkiven louhinta antaa työllistymis-mahdollisuuksia ja vero- ja sivutuloja eten-kin harvaanasutuilla seuduilla, jossa louhi-mot usein sijaitsevat. Raaka-aineen paikal-lisuuden vuoksi louhimoita ei voida siirtääulkomaille.

Luonnonkiviteollisuudella on työllistävävaikutus myös urakointi-, huolto- ja kulje-tuspalveluihin sekä laitevalmistukseensamoin kuin tutkimukseen ja koulutuk-seen.

Alueelliset ympäristökeskuksetwww.ymparisto.fi

Geologian tutkimuskeskuswww.gtk.fi

Kauppa- ja teollisuusministeriöwww.ktm.fi

Kiviteollisuusliittowww.finstone.com

Kuntien ympäristöviranhaltijatwww.kunnat.net

Tietoa luonnonkivistä ja ympäristöasioista