Tietopaketti NOP-

verkoston nostojen

työstämisen tueksi

5.4.2016Sanna Ranto & Stina Högnabba

Helsinkiläisnuoret ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä

Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsinki-aineisto, N=1002, kouluarvosana-asteikko 4-10

Nuorten ohjaus- ja

palveluverkoston nostot

vuosille 2016-2018

• Kohtaaminen

• Rasismi

• Itsenäistyminen

Tietopaketin sisältö, käyttö

ja täydentäminen

• sisältää tilasto-, tutkimus- ja kokemustietoa valituista ilmiöstä

• toimii tietopohjana ”nostoryhmien” työlle

• täydennetään työn edetessä ja pidetään nähtävillä hyvinvointikertomuksen sivuilla kohdassa materiaalitwww.nuortenhyvinvointikertomus.fi/materiaalit/koosteet

Kohtaaminen ja vuorovaikutus

- tietosisältö

• Yksinäisyys ja kaverisuhteet

• Vuorovaikutus vanhempien kanssa

• Mielen hyvinvointi

• Yhteisöjen merkitys

• Vapaa-aika ja harrastaminen

Yksinäisyyden kokemukset ovat

yleistyneet

• Reilun kymmenen vuoden tarkastelu paljastaa, että kysytyistä arjen ongelmista yksinäisyyden kokeminen oli ainoa asia, joka oli selvästi yleistynyt nuorten ongelmana vuodesta 2001. Muissa asioissa vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen suuria. (Keskinen, Vesa: Yksinasuvien nuorten arki Helsingissä 2001-2012, www.yksinkaupungissa.fi )

• Yksinäisyyden kokemuksia on enemmän niillä nuorilla, joiden lapsuusperheissä on esiintynyt sosiaalisia ongelmia.

(Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015)

• Alueellisesti tarkasteltuna Eteläisen, Läntisen ja Pohjoisen suurpiirin peruskoululaisilla on kaupungin tasoon nähden laajempia ystäväpiirejä. Koillisen ja Kaakkoisen suurpiirin koulua käyvistä pojista 13 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan ystäviä. (Alsuhail & Högnabba; Nuorten terveys- ja

hyvinvointierot Helsingin suurpiirien välillä)

Ystävättä oleminen lisää

huonovointisuutta

• Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/ystavat

• Ilman luottoystävää olevat nuoret kokevat muita useammin

– terveydentilansa keskinkertaiseksi tai heikoksi

– kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (GAD-7)

– koulukiusaamista ja koulu-uupumusta

– vaikeuksia tulla toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa

– oppimisvaikeuksia(Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015)

• Ilman luottoystävää olevat nuoret liikkuvat muita vähemmin, ovat useammin ylipainoisia ja heillä on enemmän luvattomia poissaoloja koulusta. (Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015)

Kuusi nuorta kymmenestä

kokee, että keskusteluyhteys

vanhempiin toimii hyvin

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/nuorten-suhde-vanhempiinsa

Perhe ja ystävät ovat nuorille

tärkeimmät yhteisöt

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/yhteenkuuluvuus-ryhmiin

Yksinäisyys ja ihmissuhteet

nuorten kokemana

• Yksinäisyyden taustalla on usein kokemus ulkopuolelle jäämisestä

• On tärkeää että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät

• ”Pitää olla oma itsensä, se on aina kultaa. Voi olla, että joudut kokeilemaan eri paikkoja, mutta lopulta oma porukka voi löytyä”

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tunteet-ja-vuorovaikutus/mita-itse-tekisi-jos-ei-olisi-omaa-paikkaa-maailmassa

Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta

ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on

lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi

Lähde: Nuorisobarometri 2015, valtakunnallinen aineisto ja Helsingin lisäotos

Kysymys: Oletko joutunut luopumaan harrastuksista tai kavereiden tapaamisesta rahanpuutteen takia?

Joka kymmenes peruskoululainen ja lukiolainen

koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuuden

tunnetta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista

jopa 15 prosenttia.

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/mielen-hyvinvointi

Yli 5 000 (34 %) nuorta arvioi vuonna 2013,

että viimeisen kuluneen kuukauden aikana on

ollut tunteita alakuloisuudesta,

masentuneisuudesta tai toivottomasta

mielialasta.

Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

Nuorten ja ammattilaisten

väliset kohtaamiset

Työntekijöiden kokonaiskäsityksen puuttuminen joistain palvelukokonaisuuksista aiheuttaa nuorille usein umpikujia esimerkiksi kuntoutuksen sekä työllisyys- ja ohjaavien palveluiden välillä. Esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia kokevan nuoren toimintakyky nähdään usein kapeasti palveluiden tarjonnassa.(Nuoret luukulla, 2015)

Kohtaaminen ja vuorovaikutus

-yhteenveto

• Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet ja ystävättä oleminen lisää huonovointisuutta

• Nuorten ja vanhempien keskusteluyhteydet ovat nuorten kokemuksen mukaan parantuneet

• Perhe ja ystävät ovat nuorille tärkeimmät yhteisöt

• Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi

• Koettu masentuneisuus ja ahdistuneisuus on huomattavan yleistä nuorten keskuudessa.

• Nuorten ja työntekijöiden kohtaamisen kokemuksista ei löydy tuoreita tutkimuksia Helsingissä. Nuorisotutkimusverkoston Nuoret luukulla tutkimus raportoi nuorten kokemuksia muista kaupungeista.

Rasismi

-tietosisältö

• Mitä rasismi ja syrjintä on?

• Paljonko sitä on ja mistä sitä tulee?

• Rakenteellisen syrjinnän näkyminen –erilaisella nimellä tai ihonvärillä koulutukseen, töihin ja asumaan

• Helsinki on monikulttuurinen kaupunki –osittain

• Ensimmäisen polven suomalaiset

Rasismi

• Klassinen rasismi jakaa ihmiset syntyperänsä mukaan rotuihin, joilla on fysiologisia ja sosiaalisia ominaisuuksia ja hierarkkisoi niitä– Suomi on vuonna 1970 sitoutunut YK:n rotusyrjinnän

poistamiseen

• Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kulttuurista puhuminen on sen sijaan tarpeellista.

• Vieraan pelkoa ja varauksellista suhtautumista outoon ei voi kategorisesti luokitella rasismiksi

Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s. 230-235. Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s. 278-281.

Etninen syrjintä

• Syrjintä on ihmisen asettamista eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttäviä perusteita– On lailla kiellettyä www.yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuus/mika-on-

syrjintaa/

• Epäsuora syrjintä eli institutionaalinen diskriminaation eli rakenteellinen syrjintä (yhteiskuntarakenteissa ja sosiaalisissa instituutioissa sisältyvät näkyvät ja piilevät säännöt ja normit sekä vakiintuneet toimintatavat ja käyttäytymismallit) – vaikea mitata (usein mitattu esim: työmarkkinoille pääsy,

eriytyvä koulutus, vähemmistöjen edustajat poliittisissa instituutioissa. Vaatisi myös sosiaalisten suhteiden tutkimista)

– Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii joustoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s. 230-235. Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s. 278-281.

Suomalainen rasismi

• Joka seitsemäs suomalainen on rasisti (ajattelee ihmisten rotujen olevan erilaisia henkisiltä kyvyiltään) (Taloustutkimus, Suomen kuvalehti 35/2015,

kysely tehty tuhannelle suomalaisella elokuussa 2015)

• Kokemustiedon mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat rasismia enemmän aikuisilta, ei niinkään muilta nuorilta

Monikulttuurisuuden

kohtaaminen kaupungissa

Vieraskielisten osuus alueen 15-29-vuotiaista 1.1.2015

Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015

Vieraskieliset % 15-29-v.Helsinki = 15,6 %

22 - 35 (17)

15,6 - 21,9 (20)

9 - 15,5 (36)

1,5 - 8,9 (38)

Vieraskielisten kasvun

kohdistuminen kaupungissa

Vieraskielisten 15-29-vuotiaiden osuus kaupunginosittain 2015 ja osuuden muutos vuosina 2006-2015

Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015

Vieraskielisten osuus ja muutosHki osuus 15,6 % ja muutos 6,7 %-yks

Osuus YLI ka ja muutos YLI ka (27)

Osuus YLI ka ja muutos ALI ka (10)

Osuus ALI ka ja muutos YLI ka (12)

Osuus ALI ka ja muutos ALI ka (62)

Työllisyys- ja työttömyysaste 20–29-vuotiailla äidinkielen ja koulutusasteen mukaan 31.12.2013

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki koulutusasteet

Vain perusaste

Ylioppilastutkinto

Keskiasteen ammatillinen tutkinto

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste jatutkijakoulutus

%

Työllisyysaste

Suomi tai ruotsi

Muut kielet

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

Kaikki koulutusasteet

Vain perusaste

Ylioppilastutkinto

Keskiasteen ammatillinen tutkinto

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste jatutkijakoulutus

%

Työttömyysaste

Suomi tai ruotsi

Muut kielet

Lähde: Tilastokeskus

Yhdenvertaisuutta(ko)?

“Joillekin täällä on kaikki tarjolla ja toisille taas ei mitään. Aivan kuin emme kuuluisi kaikki samaan maailmaan. Joskus mietin, olenko tupsahtanut jostain avaruudesta tänne?”

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/aivan-kuin-emme-kuuluisi-samaan-maailmaan

Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa

tämän lukukauden aikana?

1

5

7

2

7

2

2

2

3

2

3

2

14

16

16

15

17

15

0 5 10 15 20 25 30

Suomalaistaustaiset

Ulkomaalaistaustaiset

Ensimmäinen polvi

Toinen polvi

Ulkomaalaistaustaiset pojat

Ulkomaalaistaustaiset tytöt

%

Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin

Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden

aikana, %

19

25

15

27

30

23

29

24

0 5 10 15 20 25 30 35

Suomalaistaustaiset - yhteensä

Suomalaistaustaiset - pojat

Suomalaistaustaiset - tytöt

Ulkomaalaistaustaiset - yhteensä

Ulkomaalaistaustaiset - pojat

Ulkomaalaistaustaiset - tytöt

Ensimmäinen polvi

Toinen polvi%

Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

Ensimmäisen polven

suomalaiset

• ”Maahanmuuton sopeutumisen hintaa maksaa vielä seuraavakin sukupolvi. Suomessa syntynyt ja suomalaisen peruskoulun läpikäyneen nuoren koulunkäynti sujuu heikommin, hänellä on vähemmän kavereita, hän kokee enemmän fyysistä uhkaa, hän pääsee heikommin jatkokoulutukseen ja asuu useammin pienituloisessa perheessä, joissa on useammin työttömyyttä. ” (Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä)

• ”Tarkastuksessa verrattiin Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa läntisen Euroopan maiden tilanteeseen. Vertailun tuloksena oli, että Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi.”(Valtiontalouden tarkastusvirasto, Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus; https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf)

Nettirasismi ja vihapuhe

nuorten kokemana

• Anonymiteetti piilottaa rasismin kasvot

• ”Enterin painaminen ei paljon vaadi”

• Netissä saman mieliset löytävät toisensa

• Keskustelemalla tajuaa muiden inhimillisyyden

Lähde: www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/turvallisuus/anonyymina-helppo-olla-julma

Rasismi - yhteenveto

• 15-29-vuotiaista nuorista 38 % asuu kaupunginosissa, joissa vieraskielisten nuorten osuus ylittää kaupungin keskiarvon (15,6 %) – 15 % nuorista asuu alueilla, joissa vieraskielisten osuus on alle koko maan keskiarvon (7,8 %)

• Ulkomaalaistaustaiset kertovat työllistymisen vaikeudesta ja työllisyystilastot tukevat tätä; vaikka on koulutusta, työllisyysaste on huonompi vieraskielisillä

• Lähes joka neljättä (23 %) ulkomaalaistaustaista on kiusattu koulussa lukukauden aikana.

• Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana oli kokenut suomalaistaustaisista 19 % ja ulkomaalaistaustaisista 27 %.

Itsenäistyminen –

tietosisältö

• Ajatuksia arjesta ja tulevaisuudesta

• Valinnan vapaus ja mahdollisuuksien moninaisuus

• Oman jutun löytäminen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet

• Oma koulutuspolku, oma työelämä

• Muuttaminen omaan kotiin

Mitä arjenhallinta tarkoittaa?

• Nuoren tunne siitä, että hän kykenee tekemään itse omaan elämäänsä liittyviä ratkaisuja sekä vaikuttamaan niihin

• Nuorten mielestä arjenhallinta tarkoittaa – arkirutiineista selviämistä

– oman talouden hallinta

– terveyteen liittyviä asioita kuten mielenterveysongelmat, ruokailu- ja liikuntatottumukset sekä päihteet

– arjen kokemista mielekkäänä

Lähde: Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015

Nuorten arjen tuntemuksia

Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002

Kysymys: Kuinka hyvin seuraavat arkiseen elämääsi liittyvät väitteet kuvaavat tuntemuksiasi tällä hetkellä?

Minulla on hyviä ystäviä

Olen töissä

Tulen taloudellisesti hyvin toimeen

Minulla on ammattitutkinto

Minulla on perhe

Asun Suomessa

Opiskelen

0 20 40 60 80 100 %

Millaiselta oma elämä näyttää

nuorten mielestä 10 vuoden

kuluttua?

Helsingin lisäotoksessa kysyttiin elämän näyttämistä 20 vuoden kuluttua. Lähde: Nuorisobarometri 2015

.

Nuoret kokevat, että Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita on myös nuorille todella tärkeää. Uusien juttujen kokeileminen ja aloittaminen vaatii kuitenkin paljon oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja hyviä tiedonhakutaitoja. Toisin sanoen on paljolti nuoresta itsestä kiinni tarttuuko, tai onko hän kykenevä tarttumaan, tarjolla oleviin mahdollisuuksiin itsensä kehittämiseksi.

Muuttaminen keskittyy 20-24-

vuotiaille

153

348

729

569

392

287

0 100 200 300 400 500 600 700 800

10-14

15-19

20-24

25-29

30-34

35-39

Muutot/1000 henkilöä

Ikä,

vu

ott

aKuntarajan yli

Sisäiset muutot

Muuttaneisuus ikäluokan mukaan vuonna 2014 Helsingissä

Sisäiset muutot = kaupunginosien välillä (148 kpl) Muuttaneet/keskiväkiluku‰Lähde: Tilastokeskus, Aluesarjat

Siirtyminen lapsuudenkodista omaan

kotiin

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/nuorten-perheasema

Kotoa muutto on lykkääntynyt

Lähde: Tilastokeskus

Nuorten perhetaustan tulojen

vaihtelu

1

1

1

2

1

1

1

1

3

2

3

4

5

4

5

6

6

5

7

8

8

7

9

10

12

8

11

11

18

11

15

13

22

17

22

18

23

44

25

29

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koko maa yhteensä

Espoo

Vantaa

Helsinki

I (pienituloisin 10%) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10%)

Alle 18-vuotiaitten lasten asuntokunnat käytettävissä olevien tulojen mukaan tulokymmenyksittäin vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus

Perhetaustan tulojen vaihtelu

alueellisesti

Kallio

Vuosaari

Lauttasaari

Laajasalo

Ullanlinna

Alppiharju

Vallila

Pasila

Vanhakaupunki

Maunula

Länsi-Pakila

Tuomarinkylä

Oulunkylä

Itä-Pakila

Latokartano

Pukinmäki

Malmi

Suutarila

Puistola

Jakomäki

Kulosaari

Herttoniemi

Taka-Töölö

Reijola

Munkkiniemi

Haaga

Pitäjänmäki

Kaarela

Vartiokylä

Myllypuro

Mellunkylä

Östersundom

Vironniemi

Kampinmalmi Pienituloiset, alle 18-v. perheetHelsinki 12,9 %

16 - 27 (7)

12,9 - 15,9 (7)

8 - 12,8 (12)

2 - 7,9 (8)

Pienituloiset lapsiperheet, joiden nuorin lapsi on alle 18 vuotta vanha, 31.12.2013

Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 % kaikkien kotitalouksien (ekvivalentista) mediaanitulosta. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuus koko asuntoväestöstä. Pienituloisia lapsiperheitä, joiden nuorin lapsi on alle 18-vuotta oli 7 005 vuoden 2013 lopussa, ja henkilöitä niissä asui 24 634. Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus

Opiskelija- ja nuorisoasuntojen sekä

pienten asuntojen vuokrakehitys

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/opiskelija-ja-nuorisoasunnot

Niin asumisen epävarmuus ja asunnottomuusuhkaisuus kuin

suoranainen asunnottomuuskin voivat rajoittaa merkittävästi

nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja elää normaalia elämää.

Aineiston perusteella näyttää siltä, että nuorten asumisen

epävarmuus ja asunnottomuus ovat yleistyneet tasaisesti ja lähes

kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/nuorten-asunnottomuus

Koulutukseen pääsy parantunut

Varsinainen haku, 9.luokan päättäneiden haku saman vuoden syksyllä alkavaan koulutukseen, perusopetuksen oppimäärä pohjakoulutuksena, ei yksilöityjä oppimääriä eikä ulkomailla suoritettua koulutusta.Lähde: Vipunen, Opetushallitus

Nuorten kokemuksia

koulutuksesta

• ”Eri opintolinjoja on ihan sikana, ja jotkin linjat ovat niin hassun nimisiä, etteivät ne kerro alasta mitään. Opinto-ohjaajien aika on rajallinen, joten jo peruskoulussa jää pitkälti oppilaan omalle vastuulle selvittää, mitä eri aloilla tehdään”

• ”En mielestäni koskaan päätynyt ’väärälle alalle’, sillä keskeyttämiseni johtui monesta tekijästä. Paniikkihäiriöni ei estä millään alalla työskentelyä, enemmänkin kyse on siitä, että minun pitää saada olla oikeanlaisessa ympäristössä oikeanlaisten, erityisesti tilannettani ymmärtävien, ihmisten keskellä. Näin ei valitettavasti ollut ensimmäisissä koulutusohjelmissani.”

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/kolmas-ammatti-toden-sanoo

Koulutuksen ulkopuolisuus

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/16-18-vuotiaat-toisen-asteen-koulutuksessa

Vieraskieliset = Muun kuin suomen, saamen ja ruotsinkielisten osuus 15-29-vuotiaista 1.1.2015. TK.Vain perusaste = Suomen ja ruotsinkieliset 20-29-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen koulutuksen 31.12.2013. TK.Työttömät = 20-29-vuotiaat, jotka 31.12.2013 pääasiallisessa toiminnan tilastoissa ovat työttömänä. TK.Työkyvyttömyyseläke = Työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus 16-29-vuotiaista vuoden 2013 lopussa. Eläketurvakeskus ja Kela.Osallistuvuus = 16-18-vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät opiskele lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014. TK.Toimeentulotuki = Toimeentulotukea vuonna 2014 saaneiden osuus 15-29-vuotiaista. Hgin sote.

Nuorten hyvinvoinnin kasautuminen alueellisesti, Helsingin peruspiirien keskinäinen eroavuus

Koulutuksesta valmistuneiden

sijoittuminen työhön

Työttömien osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet Helsingissä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Helsingin seudulla.

www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_02_09_Tilastoja_7_Ranto.pdf

Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen

www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_02_09_Tilastoja_7_Ranto.pdf

Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä

Helsingissä kuukausittain vuosina

2008–2016/1

Lähde: TEM www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/16_03_21_Tilastoja_12_Salorinne.pdf

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Henkilöä

Alle 25-v.

25-29-v.

Elämäntaidot koulusta

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/itsensa-kehittaminen/elamantaidot-koulusta

Kolme neljästä Helsingin 15–29-

vuotiaasta arvioi vapaa-aikansa

vähintäänkin kahdeksan arvoiseksi

Tyytyväisyys vapaa-aikaan iän mukaan

kouluarvosana-asteikolla 4-10

Lähde: Helsingin nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002

Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat 15-29

vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita

Lähde: Helsingin turvallisuustutkimus 2015, julkaisematon

Kuvio: 15-29-vuotiaita huolestuttavat asiat kieliryhmän mukaan

Itsenäistyminen

- yhteenveto

• Toisen asteen koulutukseen pääsy on parantunut parin viime vuoden aikana

• Asumisen ongelmat kasvavat, kohtuuhintaisten pienten asuntojen pula jatkuu ja kohdistuu vaikeasti nuoriin

• Työllisyystilanne on vaikea nuorilla, vaikuttaa nyt myös korkeakoulututkinnon suorittaneisiin vastavalmistuneisiin

• Perheiden toimeentulossa isoja vaihteluita Helsingissä, itsenäistyvän nuoren kotoa saama taloudellinen tuki vaihtelee myös paljon

• Alueelliset erot ovat hitaasti pienentymässä joillakin mittareilla, erot kaventuvat heikompien alueiden kiriessä parempia kiinni

• Nuoret tietävät kenen puoleen kääntyä jos on vaikeuksia ja osaavat omasta mielestään tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä

• Nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti tulevaisuuteensa

• Nuorten mielestä Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja harrastaa

• Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat 15-29 vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita

Lisätietoja

Helsingin kaupungin tietokeskus

Sanna Ranto sanna.ranto@hel.fi

Stina Högnabba stina.hognabba@hel.fi