Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön kehittämishanke – tuloksia ja johtopäätöksiäAikuissosiaalityön loppuseminaari 17.9.2009projektipäällikkö Kati Närhikati.narhi@koske.jyu.fi

TUTKIMUS-TOIMINTA

PAINO-PISTE-

ALUEET

TÄYDENNUS-KOULUTUS

KESKUSTELU-FOORUMI

Kehittämishankkeen tavoitteet

ja keinot

OSAAMISEN JA ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN/MIKROTASO

AIKUISSOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN

KEHITTÄMINEN/MESOTASO

AIKUISSOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLISEN ROOLIN KIRKASTAMINEN/MAKROTASO

Toimintamuodot Täydennyskoulutuspäivät (14) Ammattikohtaiset keskustelufoorumit (8) Työkokoukset (16) Kuntakohtaiset tapaamiset sosiaalijohdon ja

työntekijöiden kesken Kuntakohtaiset kehittämispäivät Kuntakohtainen konsultointi

• Työprosessimallinnukset• Aktivointi- ja työllistämistyö, palveluohjaus

Oppilaitosyhteistyö (JY ja JAMK) Selvitykset

Selvitykset/tutkimukset

Närhi, Karjalainen & Valppu-Vanhainen (2008) Aikuissosiaalityötä paikantamassa, Kosken raportteja 12, Jyväskylä.

Talvensola, Närhi, Karjalainen & Valppu-Vanhainen (2008) Aikuissosiaalityön arki, Kosken raportteja 14, Jyväskylä.

Närhi, Karjalainen, Valppu-Vanhainen & Talvensola (2009) Aikuissosiaalityö muutoksessa? Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuraportti, Kosken raportteja, Jyväskylä. Ilmestyy 10/09.

http://www.koskeverkko.fi/julkaisut/

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym.

2008) Työntekijät kelpoisuuslain kriteerit täyttäviä ja

pysyvissä työsuhteissa Työntekijät motivoituneita työnsä kehittämiseen Epäselvät ammattiryhmien tehtäväkuvat Työnjako ei perustu osaamiseen ja koulutukseen

• Sosiaalityöntekijän työn toimeentulotukipainotteisuus > Suunnitelmallisen ja dokumentoivan sosiaalisen

muutostyön ja kuntouttavan sosiaalityön rooli marginaalissa

• Sosiaaliohjaajan palveluohjauksellinen rooli toimeentulotukityön sijasta ja rinnalla (kohdennettu asiakasryhmä; esim. työttömien palveluohjaus vai kaikki asiakkaat?)

• Etuuskäsittelijän työnkuvan selkeytys suhteessa muuhun toimistotyöhön ja sosiaalialan työn alueeseen

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym.

2008) Lakisääteiset tehtävät (ls. ja/tai ttt.) sekä aktivoiva

sosiaalipolitiikka priorisoivat aikuissosiaalityötä Liian pienet henkilöstöresurssit (myös puuttuvat

ammattiryhmät) suhteessa asukas/asiakasmääriin sekä prosessimaisen työn tekemisen vaatimuksiin

Dokumentoinnin osittainen puutteellisuus ja asiakastietojärjestelmien kehittymättömyys; vaikeuttaa sekä asiakastyön että rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista

Systemaattisen, prosessimaisen ja pitkäjänteisen aikuissosiaalityön sisällöllinen puutteellisuus

Miten työ organisoidaan? - johtamisen kysymykset

Ammatti- ja tehtävärakenne

Prosessimallinnuksilla pyritty tekemään ymmärrettäväksi että koulutuksen mukainen osaaminen toimii eri prosesseissa (ttt. ja sosiaalityön prosessit)

Toimeentulotukityö(prosessi) syrjäyttää sosiaalityön ja –ohjauksen prosessin, koska ammatti- ja tehtävärakenne on puutteellinen

Ratkaistaan riittävällä etuuskäsittelyn resursoinnilla tai työn paremmalla organisoinnilla, joka kuitenkin viime kädessä kiinni resursoinnista

Aikuissosiaalityön tiimityöskentelyn vahvistaminen

Aikuissosiaalityön alueen kaksi keskeistä ydinprosessia

Toimeentulotukityön prosessi

Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen sosiaalityön prosessi

VireilletuloTTT-vajeen selvittäminen

TTT-myöntäminen ja takaisinperintä

Vireil-letulo

Asiakkaantilannearvio

Asiakas-suunnitelma

Suunnitelman toteutus

Seuranta jaarviointi

Asiakkuudenpäättäminen

Ammatti- ja tehtävärakenteen mukainen

jaottelu (Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti STM: 2004 soveltaen)

Asiakas/ ongelma Toimet ja tehtävät Tekijä/toimija Toimeentuloturvan puute

Toimeentulotukityö ja takaisinperintä

Etuuskäsittely

Arkielämän hallinnan puute

Arkielämän ohjaus ja neuvonta Palveluohjaus

Sosiaaliohjaus

Vakava elämänhallinnan puute

Elämäntavan muutos, sosiaalis-ten ongelmien ehkäisyä myös yhteisön tasolla vaikuttaminen Rakenteellinen sosiaalityö

Sosiaalityö

Aikuissosiaalityön dokumentointi

Työprosessimallinnukset paljastivat dokumentaation ja asiakastietojärjestelmien puutteet

Aikuissosiaalityön prosessin mukaisten asiakirjojen (lomakkeet) sisällöllinen kehittäminen

Tiedon kanssa yhteistyössä asiakkaan tilannearvio Efficaan hankekunnille

Pro Consona -kunnille Logicalta koulutus lomakkeiden tekoon asiakastietojärjestelmään

Suhde Tikesos-hankkeen suunnitelmiin? Prosessin mukaiset asiakirjarakenteet määrittämättä.

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön aktivointi- ja työllistämistyö

Lakisääteiset tehtävät: kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen aktivointi, toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavat ja nk. tulottomat sosiaalityön asiakkaat

Kuntakohtaiset palvelukokonaisuuksia näkyväksi mm. nelikentän (työllistämisen palvelu- ja toimijakenttä sosiaalityön näkökulmasta) avulla.

Moniammatilliset työryhmät (eri organisaatiot ja päätösvalta)

Työttömien palveluohjauksen tehtäväalueiden ja kohderyhmän selkeyttäminen

Työllistämistä edistävien palvelujen vaikuttavuudesta

Keskisuomalaisen kunnan aikuissosiaalityöhön kiinteästi liittyvien työllistämistä edistävien palvelujen kustannusten ja vaikutusten selvitys (6 asiakaspolkua)

Sosiaalityön asiakkaat marginaalissa, polut hyvin yksilöllisiä Aikuissosiaalityön suora vaikutus asiakaspoluilla vähäinen ja

satunnainen, mutta koordinoiva – yhteistyön merkitys Tarkasteltavien palvelujen vaikutukset asiakkaiden elämän-

laatuun (ennen ja jälkeen elämänlaatumittaristo) pieniä Työntekijöillä paljon tietoa työllisyysjärjestelmän epäkohdista

(aktivoivan politiikan paradoksit), mutta vähäiset resurssit ja toimimaton ammatti- ja tehtävärakenne esteenä paneutuvalle ja vaikuttavalle työlle

Dokumentoinnin puutteellisuus ja jäsentymättömyys Kunnan työllisyydenhoidon rakenne ja monipuoliset sekä

joustavat palvelut edellytyksiä vaikuttaville palveluille

Hankkeen arviointiHankkeen nykytilan arvio

(Sisäinen ympäristö)

S (Vahvuudet) Kuntien työntekijät ja sosiaalijohto

motivoituneita jo suunnitteluvaiheessa Täydennyskoulutus valottanut

monipuolisesti aikuissosiaalityön eri puolia Keskustelufoorumit ja työkokoukset

tiedonmuodostuksen ja vertaistuen paikkoja Hankkeen selvitykset aikuissosiaalityöstä

”mutu”-tiedon sijaan Aikuissosiaalityötä tehty näkyväksi

W (Heikkoudet) Kehittämisteemat ja maantieteellinen alue

liian laajoja resursseihin verrattuna Hankkeen konkreettinen asiakastyön

kehittäminen sosiaalitoimistoissa puuttui Hankkeen tulokset jäivät yleiselle tasolle Osaa hankkeen tavoitteista ei voitu

ratkaista hanketyöllä Ammattiryhmien yhteinen ja yksilön oma

oppimisprosessi ei täysin toteutunut Sosiaalijohdon vaihteleva sitoutuminen

Hankkeen jälkeinen, välitön tulevaisuus

(Ulkoinen ympäristö)

O (Mahdollisuudet) Hankekuntien ammattitaitoiset, työhönsä

sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät Yhteistyön tiivistäminen ja

käytäntötutkimuksen syventäminen aikuissosiaalityössä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, oppilaitosten ja kuntien kesken

T (Uhat) Maakunnallinen aikuissosiaalityön kesken

jäänyt kehittäminen ei jatku ilman koordinointia

Hankeväsymys – jatkuva muutos? Työntekijöiden ammattitaitoa ja koulutusta

ei hyödynnetä osaamisen perusteella Kuntien johto ei ymmärrä

aikuissosiaalityön merkitystä muutoksen mahdollistajana, nähdäänkö ainoastaan toimeentulotuen jakamisena?

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön nykytilanne

Taloudellisen tehokkuuden paineiden, aktivointipolitiikan, riittämättömien resurssien ja viimesijaisten palvelujen reunaehtojen puristuksessa aikuissosiaalityöllä on vaara kiteytyä toimenpidekeskeiseksi liittämis- ja kontrollisuhteeksi (Juhila 2006, 2008), josta sosiaalityön ammatillinen ydin häviää

Ammatillinen ydin aikuissosiaalityössä voisi olla asiakkaan tilanteeseen paneutuva, systemaattinen ja prosessinomainen työskentely asiakkaan lähtökohdista ja aikataulusta käsin (kumppanuus- ja huolenpitosuhde; Juhila 2006, 2008)

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön tulevaisuuden

uhat Ensisijaisen perusturvan tasoa ei nosteta Aikuissosiaalityö prioriteettina ei pysty

kilpailemaan kunnan sisäisistä resursseista; poliittinen tahtotila ja tietyt arvot johtavat toimintaa

Taloudellisen tehokkuuspuheen ja yksityisen vastuun diskurssin syveneminen jolloin aikuisuuden tukemista ei nähdä tärkeänä

Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin kun resurssit eivät suhteessa tarpeeseen; toimenpide- ja kontrollikeskeisyys vahvistuu sosiaalityössä

Aikuissosiaalityön ydin murenee ja työntekijät pakenevat sosiaalitoimistoista

Aikuissosiaalityö ja sen asiakkaat marginalisoituvat palvelujärjestelmässä

Asiakasmäärät lisääntyvät ja avuntarve syvenee

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön

tulevaisuuden mahdollisuudet Aikuissosiaalityötä tukeva lainsäädäntö ja sen

mukainen valtion resursointi mahdollistavat voimavarat ja aikuissosiaalityön ytimen olemassaolon (henkilöstömitoitus)

Sosiaalitakuu silloin kun resursointi on oikeassa suhteessa asiakkaiden tarpeeseen

Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin kun työttömyyden taustatekijöitä pystytään selvittämään ja kuntoutujan tarpeenmukaisia palveluja on tarjolla

Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta Työntekijät sitoutuneita työhönsä ja motivoituneita

kehittämään työtään tiukoista reunaehdoista huolimatta

Aikuissosiaalityön haasteita

Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen (perustana asiakkaan tarvitsema työntekijän osaaminen)

Systemaattisen dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien kehittämisen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen)

Aikuissosiaalityön työmenetelmien kehittäminen ja monipuolistaminen (yksilötyön ohelle ehkäisevän ja yhteisöllisen työn painotus)

Työ- ja asiakasprosessien kehittäminen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen)

Verkostoituminen ja kumppanuus muiden hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa (asiakkaiden palveluiden turvaaminen)

Peruspalvelujen ja erikoistuneiden palveluiden välinen työnjako (esim. perussosiaalityö ja TYP)

Lopuksi Aikuissosiaalityö on vaikuttavaa vain jos se kohtaa

asiakkaan tarpeet, työskentelyn tavoitteet voidaan asettaa lopulta vain asiakkaan aikataulun ja vastaanottokyvyn mukaan (elämäntilanteen/tyylin muutokset pitkällisiä prosesseja)

Halutaanko tällaista usein pitkällistä ja paneutuvaa sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön työpanosta turvata (resurssit) valtakunnan ja/tai kunnan tasolla?

Onko asiakkaalla oikeasti oikeutta saada sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palveluja?

Kuka määrittää aikuissosiaalityön palvelujen (riittävän) tason? Mitä roolia sosiaalitoimiston aikuissosiaalityöltä viime kädessä halutaan?

Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palvelujen vaikuttavuus satunnaista ja piilossa niin kauan kuin ei ole tilaa tehdä aikuissosiaalityötä ja jos työtä ei ole aikaa dokumentoida

Voiko näitä epäkohtia kehittää hankkeissa?

Loppukevennys

Hanketyöntekijät Anne, Juhani, Kati ja Sivi kiittävät

hankkeeseen osallistuneita (aktivoituneita!) työntekijöitä aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta oman työnsä

kehittämiseen!