kauppapolitiikka 3/2013

ARVO KETJUUNTUUSuomi pärjää arvoketjuissa osaamisella.

Suojaa aineettomat oikeutesi OECD kehittää parempia politiikkoja

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTInro 3 | 2013

MARKKU KEINÄNEN:

Team Finlandin

potentiaali piilee

yhteistyössä ja tiedon

avoimessa jakamisessa.

Aasian laatutietoiset kuluttajat

Osaaminen houkuttelee

investointeja Suomeen

›› ››

Perinteinen kuva kiinalaisesta kuluttajasta on murtumassa. Hänestä on tulossa yhä nautinnonhaluisempi ostoskäyttäytymisessään, yksilöllisempi tarpeissaan ja uskollisempi suosikkibrändeilleen.

2 Kauppapolitiikka nro 3|2013

ANNA-KAISAHEIKKINENPäätoimittaja

”Miten voisimme olla noilla vielä muodostuvilla markkinoilla ennen muita?”

Talous on usein mielletty kovien arvojen alaksi. Yhden voitto on yhden tappio, raha on kaiken mitta, yksin pärjää parhaiten? Kuten viimeistään viime vuosien talousmyller-ryksessä on saatu huomata, nämä arvot eivät ole osoittau-

tuneet kestäväksi menestyksen reseptiksi. – Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maa-

ilman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, toteaa myös ulkoministeriön taloudellisten ulko-suhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen lehtemme haastattelussa ja jatkaa:

– Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden mer-kitys korostuu enemmän kuin koskaan.

Verkostoitumista ja yhteispeliä tarvitaan lisää kotimaisten toimijoiden kesken – vähene-viä taloudellisia resursseja tulee käyttää tehok-kaammin ja ketterämmin. Juuri tätä varten on käynnistetty Team Finland -yhteistyö. Lisää verkostoitumista suomalaistoimijat tarvitse-vat kuitenkin myös ulkomaailman suuntaan – omaa osaamista on uskallettava ja osattava tar-jota, ja silloin pienimmilläkin yksityiskohdilla voi olla väliä, kuten Kiinan ja Japanin kulut-tajamarkkinoista kertovassa jutussamme tode-taan.

Kuten tunnettua, Suomi ei tällä hetkellä ole kuluttajatuotteiden suurvalta. Globaaleista kuluttajamarkkinoista käytävässä keskuste-lussa tulisi kuitenkin lakata puhumasta siitä, mitä meillä ei ole tarjota – ja sen sijaan kat-soa tulevaisuuden kuluttajamarkkinoille, missä palveluiden ja aineettomuuden merkitys kasvaa kohisten; miten voisimme olla noilla vielä muo-dostuvilla markkinoilla ennen muita?

Sanaan ”arvo” liittyy tämän päivän talous-keskustelussa toinenkin tärkeä ulottuvuus: tuot-teiden ja palveluiden arvon muodostus. Elin-keinoelämän tutkimuslaitoksen viime vuosina

tekemiä uraauurtavia tutkimuksia arvoketjuista on syystäkin lainattu useissa eri yhteyksissä.

Arvoketjukeskustelussa on usein harmiteltu sitä, että arvonmuodostus on karkaamassa pois Suomesta, esimerkiksi Kiinaan. Tilanne ei kui-tenkaan ole aivan näin yksiselitteinen ja hallitse-maton. Ensinnäkin, arvo syntyy yhä useammin aineettomalle omaisuudelle tai erilaisille palve-luille. Esimerkiksi tuotemerkin omistajalla voi edelleen olla suuri osuus perinteisenkin teollisuu-den arvoketjussa. Mutta ennen kaikkea kyse on osaamisesta ja sen hallinnasta; tässä kilpailussa Suomellakin on mainiot mahdollisuudet menes-tyä. Ja toiseksi, globalisaatio ei lopu Kiinaan. Kii-nan turbotalouden vuodet ovat ohi, ja sekin on jo joutunut kohtaamaan kilpailukykyhaasteen.

Arvoketjuista puhuu myös kesäkuussa jul-kistettu vuoden 2014 Team Finland -strategia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistä toimintaamme siten, että kykenemme tarttu-maan globaaliin arvonmuodostukseen ja ker-ryttämään arvonlisää Suomeen. Strategian paino pisteissä korostetaan liiketoimintaa, jossa on mukana arvoa tuottavaa tutkimusta, inno-vaatioita ja designia.

Team Finlandin vuodelle 2014 asetettuihin tavoitteisiin kuuluu myös suomalaisille toimi-joille suunnatun, useiden eri toimijoiden tuot-taman maa- ja markkinatiedon paketoimi-nen entistä helpommin löydettävään muotoon. Kauppapolitiikan toimitus on kantanut oman kortensa kekoon jo nyt: aiemmin sivustolla kauppa politiikka.fi julkaistu Suomen ulkomaan-edustustojen kauppa- ja talouspoliittinen rapor-tointi julkaistaan nyt sivustolla team.finland.fi.

Talousraporttien ohella suosittelen teille kai-kille lisälukemiseksi ulkoministeriön vuosittain julkaisemaa, nimenomaan suomalaisen talous-elämän tarpeisiin toimitettua Maailman markki-nat -katsausta. Vuoden 2013 katsaus on kaikkien aikojen laajin kattaen kaikkiaan 29 maata. ›‹

Arvoista

pääkirjoitus

3nro 3|2013 Kauppapolitiikka

3 Pääkirjoitus

6 VIP-vieras Markku Keinäsen mukaan tarvitsemme

yhteispeliä enemmän kuin koskaan.

14 Arvoketju aukeaa Miten ja missä arvo syntyy?

20 Osaamisen perässä Suomeen John Deere investoi suomalaiseen

huipputeknologiaan.

24 Suojaa oikeutesi – Kiinassakin Aineettomat oikeudet kannattaa

suojata ennen Kiinaan lähtöä.

28 Kiina ja Japani janoavat laatua Maiden kulutussektorit kasvavat ja

monipuolistuvat.

6”On hienoa päästä tekemään työtä, jossa tuntee suoraan hyödyttävänsä kotimaataan.”MARKKU KEINÄNEN

nro 3 | 2013

sisä

ltö

2024


http://issuu.com/action/page?page=3


http://http://issuu.com/action/page?page=14




VASTAA LUKIJAKYSELYYN

s. 38ja voit voittaa Lumia 920:n!

10 Lyhyesti

17 Anttonen Suomen suurlähetystö

palveluksessanne

18 Kentän ääni Noora Rikalainen

OECD-edustusto, Pariisi

36 Lue 37 Q&A Suomi edelläkävijäksi

38 80 vuotta sitten Taloudellisia tiedoituksia

rajoitusviidakosta

39 Kolumni Antti Niemelä:

Myanmarin huikeat mahdollisuudet

28

PALSTAT

KAUPPAPOLITIIKKA

18

”Olettamuksemme siitä, mitä japanilainen kuluttaja haluaa, ovat todennäköisesti vääriä.”REIJO MUNTHER

441 760

JULKAISIJA

Ulkoasiainministeriö

PÄÄTOIMITTAJA

Anna-Kaisa Heikkinen

puh. 0295 351347

[email protected]

TOIMITUSSIHTEERI

Riikka Harju

puh. 0295 351832

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Markku Keinänen (pj.), UM

Matti Anttonen, UM

Anna-Kaisa Heikkinen, UM

Simo Karetie, EK

Severi Keinälä, TEM

Jouni Mölsä, UM

Jukka Seppälä, Metso

Outi Torniainen, Finpro

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

MCI Press Oy

ILMOITUKSET

MCI Press Oy

puh. 09 2525 0250

[email protected]

TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET

[email protected]

PAINOPAIKKA

Scanweb Oy

PAINOS

8 300 kpl

PAPERI

UPM Fine 90/170g/m2

Irtonumero 9 €









Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen.

ESPANJASTA KAUPPAPOLITIIKAN RUORIIN

TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT SUSANNA KEKKONEN, THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO


– Edustustojen työ tuottaa hedelmää, kun se tehdään oikeaan aikaan ja

viestitään suoraan oikeille ihmisille, Markku Keinänen tietää.


BARCAN MIEHENÄ MADRIDISSA

›› Mikä sai Markku Keinäsen integroitumaan erityisen hyvin espanja-laiseen yhteiskuntaan? Jalkapallopa tietenkin.

Asiassa oli vain yksi mutta: suurlähettiläs sattui asumaan joukku-eensa kannalta väärässä kaupungissa. FC Barcelonan pitkäaikainen kannattaja joutui Madridissa pitämään suurimmat riemut mahassaan.

– Kuulun ulkojäsenenä pieneen Espanjan ulkoministeriön Barca-klubiin. Ministeriön väestä suurin osa on Real Madridin kannattajia, myös ulkoministeri. Jouduimme kokoontumaan puolisalaa paikallisen baarin takakabinetissa, hän kertoo.

Keinänen seuraa kaikki Barcan pelit ja on käynyt kannustamassa suosikkiaan myös paikan päällä.

– Espanjassa tekstaillaan paljon WhatsApp-sovelluksella, ja peli-päivinä puhelin piippaa koko ajan. Ryhmä se siellä analysoi pelaaja-valintoja. Jos joskus näprään poikkeuksellisen innokkaasti puhelintani, kyse on todennäköisesti tästä, Keinänen virnistää.

Yrityksille voitaisiin myös tarjota standardoituja täsmäpalveluja.

lokuisena perjantaina Markku Kei-nänen on käymässä Helsingissä. Suomen Espanjan-suurlähettiläänä neljä viime vuotta toiminut kesä-lomalainen aikoo vielä piipahtaa Madridissa ennen uusia haasteita. Syyskuussa alkaa työ ulkoministe-riön taloudellisten ulkosuhteiden osaston – entisen kauppapoliittisen osaston – päällikkönä.

– Perhe muutti jo vuosi sitten Suomeen tyttären koulun takia, nyt on minun vuoroni. Viihdyin kyllä Madridissa niin hyvin, että olisin voinut jäädä elinikäiseksi suurlähet-tilääksikin, Keinänen hymyilee.

Paluusta kotimaahan hän on silti silmin nähden innoissaan. Osastopäällikön pesti tuo mukanaan paljon uutta ja sopivasti tuttua.

Ulkoministeriöuransa aikana Keinänen on työskennellyt eniten EU-asioiden parissa, Suo-men jäsenyysneuvotteluista lähtien.

– Taloudelliset ulkosuhteetkin ovat suu-relta osin EU-politiikkaa. Lisäksi globalisaa-tio ja talouskriisi ovat palauttaneet ne politii-kan tekemisen keskiöön. On hienoa päästä tekemään työtä, jossa tuntee suoraan hyödyt-tävänsä kotimaataan.

Ennen Madridin-komennustaan Keinänen toimi suurlähetystön kakkosmiehenä Lon-toossa.

– Ulkomailta on terveellistä palata välillä Suomeen. Kotimaata tulee tarkkailtua muualta käsin aina hiukan toisenlaisesta vinkkelistä.

TUTTUA UUDESSA TYÖSSÄ Keinäselle ovat alkuvuonna käynnistyneen Team Finland -verkoston teemat, taloudelliset ulkosuhteet yleisesti sekä EU-vaikuttaminen.

Haasteiksi hän mainitsee kauppapolitiikan erityiskysymykset, joihin perehtyminen alkoi jo kesälomalla. Lisäksi Keinänen korostaa hyvän johtamisen merkitystä:

– Koen erittäin tärkeäksi sen, että töihin tul-laan hyvällä mielellä. Ulkoministeriön keskei-nen voimavara ovat omalla päällään ajattelevat ihmiset. Henkilöstön hyvinvoinnista on pidet-tävä kiinni.

Kuten osaston nimenmuutoskin kertoo, kansainväliset taloussuhteet eivät ole enää pelkkää kauppaa. Niillä luodaan yhä enem-män pärjäämisen mahdollisuuksia koko Suo-melle ja elinkeinoelämälle.

– Maailmantalouden rakennemuutos pakot-taa Suomenkin tarkastelemaan tuotantoraken-teitaan uudelleen, Keinänen kuvaa.

– Globalisoituneessa ja ketjuttuneessa maa-ilmassa ulkoministeriön verkostot, avoimuus ja hyvä koordinointi toimijoiden kesken tuottavat koko maata hyödyttävää lisäarvoa.

ULKOMAANEDUSTUSTOJEN ROOLI on jalostunut maailman muuttuessa. Jos ne ennen olivat lähinnä ulkoministeriön kanavia, spektri on Keinäsen mukaan nyt aivan toinen.

– On kuvaavampaa puhua nykyisin koko valtioneuvoston edustustoista. Niissä paitsi hoidetaan ulkoministeriön perinteistä tonttia ja kansalaisten asioita, myös palvellaan yhä näkyvämmin muita ministeriöitä ja yritys-elämää.

Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden mer-kitys korostuu enemmän kuin koskaan.

– Valtion ulkomaantoimijoilla on mahdolli-suus tavata ihmisiä, solmia kontakteja, omak-sua tietoa ja yhdistää kokemuksia. Kun tiedot

E

Espanjan Sevillaan vuonna 2011 valmistunut Metropol Parasol on maailman suurin puurakennus. Kuuden valtavan päivänvarjon muodostaman rakennuksen puumateriaalin on toimittanut Metsä Wood.


linkitetään oikein, syntyy uusia ideoita ja saa-daan paljon aikaan.

Keinänen kertoo yllättyneensä, kun hän viime keväänä Sevillassa suomalaisille yritys-johtajille puhuessaan tuli välittäneeksi Espan-jan yhteiskunnasta ja taloustilanteesta tietoa, josta nämä eivät olleet kuulleetkaan.

– Saman olen huomannut tavatessani leh-tien päätoimittajia. Edustustoille riittää selvästi tilaa jakaa tietoutta asemamaasta perinteisiä kanavia laajemmin. Myös sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää lisää.

Kesäkuussa hyväksytyssä Team Finland -strategiassa korostetaan myös hyvien mal-lien hakemista ulkomailta Suomeen sekä niin sanottuja palvelupaketteja.

– Toiminnasta pitää syntyä hyötyä molem-piin suuntiin: samaan aikaan edistetään suo-malaisten mahdollisuuksia ulkomailla ja hou-kutellaan ulkomaisia toimijoita Suomeen. Yrityksille voitaisiin myös tarjota standardoi-tuja täsmäpalveluita.

TEAM FINLANDIN POTENTIAALI piilee Keinäsen mukaan nimenomaan yhteistyössä ja tiedon avoimessa jakamisessa. Espanjassa madallettiin raja-aitoja ”teamfinlandmaisesti” jo ennen konseptin virallista lanseerausta.

– Teimme suurlähetystön, Suomen Mad-ridin-instituutin ja Finpron kesken yhteisen toiminta ohjelman jo aiemmin, koska se tuntui hyödylliseltä, Keinänen kertoo.

Tuloksena ideat ovat sinkoilleet ja paljon on saatu aikaan.

– Esimerkkejä ovat Suomi–Espanja-tietou-den yhteinen nettisivusto sekä Suomen pääsy Madridin Arco-nykytaidemessujen ensi vuo-den teemamaaksi, Keinänen mainitsee.

Hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia eri maissa.

– Espanjassa olemme panostaneet muotoi-luun ja arkkitehtuuriin, koska ne kiinnostavat siellä. Myös koulutusvientiä on suunnitteilla, Keinänen mainitsee.

– Olennaista on, että hanke on riittävän suuri hyödyttääkseen kaikkia asemamaan toi-mijoita. Silloin tekemiseen syntyy aito Team Finland -henki.

MUTTA EIKÖ ESPANJAN talous ole sen ver-ran kuralla, että konkreettisia hyötyjä on siellä vaikea saavuttaa?

Keinänen ei koe tilannetta niin toivotto-maksi kuin median ja huikeiden työttömyys-lukujen perusteella voisi luulla.

– Tilanne on yhä vaikea, mutta Espanja on tehnyt valtavasti sen kohentamiseksi. Monet uudistukset ovat sellaisia, joita meillä ei voi-taisi kuvitellakaan. Kolmasosassa yrityksiä on laskettu palkkoja. Eläkeuudistus nosti elä-keiän 67 vuoteen, ja se sitoo tulevat eläkkeet

elinajan odotteeseen. Lisäksi perustuslakiin on kirjattu velkaantumiskatot, hän luettelee.

– Kilpailukyky on parantunut rutkasti, joten Espanjan vienti vetää nyt hyvin.

Keinänen huomauttaa, että Espanja on toteuttanut lyhyessä ajassa kaiken, mitä EU:n komissio on siltä vaatinut.

– Nyt maassa seurataan, mitä muut teke-vät. Kaikki ei ole omissa käsissä, vaan esimer-kiksi Italian ja Ranskan kehitys vaikuttaa suo-raan Espanjaan. Muilta EU-mailta odotetaan nyt solidaarisuutta ja halukkuutta taloudelli-sen integraation syventämiseen, kun oma pesä alkaa olla putsattu.

Iso, 47 miljoonan asukkaan kansantalous katsoo aktiivisesti maailmalle – erityisesti Lati-nalaiseen Amerikkaan, mutta myös Afrikkaan ja Aasiaan. Pieni Suomikin kiinnostaa niuk-kuutta jaettaessa. Maailman suurimmista yri-tyksistä moni on lähtöisin Espanjasta.

– Maan teollisuuden profiili on hyvin moni-puolinen. Esimerkiksi tuulivoiman valmista-jana Espanja on maailman kärkeä. Uusiutuvan energian investointeja houkutellaan parhail-laan myös Suomeen. ›‹

MARKKU KEINÄNEN

• syntynytRautalammillaSavossa1959• oikeustieteenkandidaatti,varatuomari• taloudellistenulkosuhteidenosaston

päällikkö1.9.2013–• SuomensuurlähettiläsMadridissa

2009–2013jakakkosmiesLontoossa2007–2009

• valtioneuvostonEU-sihteeristössä2000–2004

• SuomenEU-edustustossaBrysselissä1996–2000

• SuomensuurlähetystössäMadridissa1989–1992

• ulkoministeriönvirkamies1986–• perheeseenkuuluvatvaimo,kolmelasta,

kissajakoira

– Savolaisissa ja espanjalaisissa on jotain samaa. Ymmärrämme toisiamme hyvin, ja huumorintajut käyvät yksiin, Keinänen tuumaa kahden työrupeaman kokemuksella.


Asenne ratkaisee

SUOMI Team Finland -toimi-jat ulkomailta ja kotimaasta kokoontuivat 27.8. keskus-telemaan verkoston uudesta strategiasta ja tulevan vuo-den yhteistyöstä.

Pääministeri Jyrki Katai-nen totesi tilaisuutta ava-tessaan:

– Team Finland tarkoit-taa monia – myös uusia, ennakkoluulottomia – asi-oita, mutta se tarkoittaa myös entistä parempaa priorisointia.

– Team Finland olemme me kaikki, alleviivasi puo-lestaan ministeri Alexan-der Stubb.

Verkoston toiminta on käynnistynyt maailmalla erittäin hyvin. Ministeri Jan Vapaavuori painotti, että seu-raavaksi edessä onkin koti-maassa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Vapaavuori evästi kansainvälisille mark-kinoille suuntaavia yrityk-siä sanoin:

– Asenne ratkaisee.

Keskustelu jatkuu Facebookissa facebook.com/teamfinlandfi ja Twitterissä twitter.com/teamfinlandfi.

lyhyesti”Yritysten kansainvälistämisessä ja maakuvatyössä on tärkeää hyödyntää myös kulttuuria ja designia – ne tuovat lisäarvoa ja kiinnostavuutta.” Toimitusjohtaja MIKKO KALHAMA Design Forum 27.8.2013

Suomen kautta Venäjälle ja Itämerelle

Team Finland on koonnut täsmäviestejä Suomen vahvuuksista pohjoisamerikkalaisille toimijoille, jotka etsivät tehokasta väylää tehdä bisnestä Venä-jällä ja Itämeren alueella. Esite Finland – A Gateway to Russia and the Baltic Sea Region löytyy sivustolta team.finland.fi.

Team Finland -maakuntakierros jatkuu

KIVINET-verkoston valtakunnallinen Team Fin-land -kiertue jatkuu syyskaudella. ”Team Finland – Yhdessä maailmalle” -tilaisuudet järjestetään loka–marraskuussa Joensuussa, Kajaanissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kemissä, Mikkelissä ja Kuopi-ossa. www.kivinet.fi.

TEAM FINLAND -STRATEGIA LINJAA TULEVAN VUODEN TOIMINTAA

SUOMI Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa vuoden 2014 Team Finland -strategian. Strategia on laatuaan ensimmäinen ja määrittää Team Finland -verkoston toiminnan painopisteet tulevalle vuodelle.

Vuoden 2014 strategialla on kolme yleistä tavoitetta. Ensiksi, Suomesta tulee tehdä edellä-kävijä taloudellisia ulkosuhteita, kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja ja maakuva-työtä koskevan välineistön sopeuttamisessa muuttuneeseen globaaliin toimintaympäristöön. Toiseksi, kansainvälistä ennakointia vahvistetaan ja eri organisaatioiden ennakointitietoa tuo-daan yhteiseen käyttöön; samalla uusien hankkeiden käynnistämistä joustavoitetaan. Kolman-neksi, julkisrahoitteiset palvelut määritellään tarkemmin ja niiden päällekkäisyydet poistetaan – teemme enemmän ja tehokkaammin nykyisillä resursseilla.

Team Finland -strategia päivitetään vuosittain, mutta koko pyörää ei ole tarkoitus keksiä joka kerralla uudelleen; pitkäjänteinen työ ja jatkuvuus ovat tärkeitä.

Lue lisää strategiasta sivulta 39 sekä Team Finland -verkkosivustolta team.finland.fi.

Team Finland -strategian julkistuksessa 13.6.2013 olivat mukana ministerit Stubb, Katainen, Kiuru ja Hautala.

Kuv

a: L

aura

Kot

ila /

VN

K


KAUPPAA PALVELUISTA

Kasvavaa

palvelukauppaa

vapautetaan.

›› Palveluviennin anatomia›› Arktiselle osaamiselle on tilausta Norjassa

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

nro 2 | 2013

PÄIVI LUOSTARINEN:

Samanmielisten

joukko ei ole yleensä

suuri silloin, kun

kamppaillaan

vaikeuksien keskellä.

Puola uudistuu

vauhdilla

Chilen vahva vaski

NIMITYKSIÄ TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTOLLA

Ulkoministeriön talou-dellisten ulkosuhteiden osaston yksikön-päälliköt vaihtuivat elo-syyskuussa osana ministeriön normaalia virka miesrotaatiota. Kauppapolitiikan yksi-kön (TUO-10) uusi pääl-likkö on lähetystö-neuvos Jukka Pesola, markki noillepääsy-yksikön (TUO-20) uusi päällikkö on lähetystö-neuvos Marjut Akola ja vienti valvontayksikön (TUO-30) uusi päällikkö on lähetystö neuvos Laura Kansikas-Deb-raise. Ulkoministeriön uutena Team Finland -koordinaatto rina aloitti ulkoasiainneuvos Eero Suominen.

Päätoimittajavaihdos

Kauppapolitiikka-lehden päätoimittaja vaihtuu. Lähetystö neuvos Anna-Kaisa Heikkinen on siirtynyt ulko ministeriön Venäjä-yksikköön vastaamaan Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista. Uutena taloudel-listen ulkosuhteiden viestinnän vastuuvirkamiehenä ja myös Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana aloittaa lokakuun alussa lähetystöneuvos Ville Cantell.

Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa peri-aatepäätöksen Suomen uudeksi arktiseksi strategiaksi. Se käsittelee Suomen arktisen aseman vahvistamista, uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia, ympäristöä, turvallisuutta ja vakautta, maan pohjoisten alueiden ase-maa, kansainvälistä yhteistyötä ja arktista osaamista.

MARKKINAT MURROKSESSA – AASIA JAKSAA VETÄÄ

AASIA Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean markkinat ovat erilaisissa kehitys-vaiheissa, mutta kaikilla niillä tapahtuu suomalaisyritysten kannalta kiinnos-tavia asioita. Näiden maiden markkinoihin pureuduttiin Team Finland -verkos-ton kokoaman Maailman markkinat 2013 -katsauksen julkistamistilaisuudessa elokuussa.

Kiina, Japani ja Etelä-Korea valikoituivat keskustelun aiheeksi useastakin syystä. Ensinnäkin, ne ovat Aasian keskeisiä talouksia, ja Suomenkin kannalta tärkeitä toimijoita. Toiseksi, kaikki ovat olleet esillä puhuttaessa EU:n vapaa-kauppasopimuksista: Etelä-Korean kanssa se jo on, Japanin kanssa se on neu-vottelujen alla – ja Kiinankin kanssa sitä on väläytelty, vaikkei edes neuvottelu-jen aloittaminen ole vielä näköpiirissä. Ja kolmanneksi, Aasia on tärkeä peluri ja merkittävä voittaja kansainvälisissä arvoketjuissa.

Kiinassa turbotalouden vuodet ovat ohi. Japanissa ”Abenomics” on tuonut talouteen uutta dynamiikkaa. Suomi-vienti Etelä-Koreaan on kovassa kasvussa. Lue lisää tilaisuudessa käydystä keskustelusta verkkosivustolla team.finland.fi.

Maailman markkinat 2013 -katsaus sisältää kauppapoliittisen yleis-katsauksen lisäksi maakohtaiset katsaukset 29 maasta avaten niiden viime-aikaista yhteiskunnallista, taloudellisesta sekä sääntely-ympäristöön liittyvää kehitystä. Katsaus luotaa markkinoita nimenomaan suomalaisen yritys elämän näkökulmasta ja on tänä vuonna laajempi kuin koskaan aiemmin.

Ulkoasiainministeriön talousraportointi nyt Team Finland -sivuilla

Team Finland -verkosto kokoaa asteittain yhteen suomalaisille yrityksille ja muille elinkeinoelämän toi-mijoille suunnattua tietoa kansainvälisistä markki-noista.

Suomen ulkomaan-edustustojen uunituoretta kauppa- ja talous poliittista raportointia on jo vuosien ajan julkaistu sivustolla www.kauppapolitiikka. fi, joka on myös Kauppa-politiikka-lehden sähköinen kotipesä.

Edustustojen talousra-portointi on elokuun lopulla siirtynyt Team Finland -sivustolle team.finland. fi, jolla on tähänkin saakka jul-kaistu uutisia Team Finland -verkoston muusta toiminnasta. Tuoreimmat raportit näkyvät etu sivun uutisvirrassa, ja koko raport-titarjonta löytyy osion ”Uutisia ja maatietoa” alta maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna.

Tuoreista talousrapor-teista tiedotetaan myös Team Finlandin sosiaalisen median kanavien eli Twit-terin ja Facebookin kautta.Kauppapolitiikka.fi-sivuston ”Täällä”-palsta, jolla edus-tustojen työntekijät ovat kir-joittaneet kolumneja asema-maansa ajankohtaisista kuulumisista, on puolestaan siirtynyt ulkoasiainministe-riön blogiportaaliin blogit.ulkoministerio.fi.

Nyt käsissäsi ole-van Kauppapolitiikka-leh-den sähköinen näköisver-sio on edelleen luettavissa sivustolla www.kauppa-politiikka.fi.

8.Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sekä maiden mai-netta mittaavassa Country RepTrak -tutkimuksessa että RobecoSAMin tekemässä maiden kestävyysvertailussa.

Ulkoministeriön, Keskuskauppakamarin ja FinnCham-verkoston sekä Finnveran isännöimässä tilaisuudessa puhuivat muun muassa Suomen Soulin-suurlähettiläs Matti Heimonen (toinen vas.) ja Cargotecin Heikki Ranta (kolmas vas.).

Kuv

a: U

M /

Eer

o K

uosm

anen


lyhyesti”Kehitysyhteistyöllä rakennettuja vahvoja suhteita tulisi nyt hyödyntää muun muassa pk-yritysten tukemiseen Afrikassa.” Suomen Tansanian-suurlähettiläs SINIKKA ANTILA Suurlähettiläspäivät 26.8.2013

Suomi Moskovan innovaatiofoorumin kumppanimaana

VENÄJÄ Moskovassa järjeste-tään 31.10.–2.11. innovaatioi-den ja uuden teknologian kansainvälinen suur tapahtuma Open Innovations Forum. Suomi on tänä vuonna tapahtu-man kumppanimaa.

Open Innovations Forumiin osallistuu yrityksiä, tutkimus-organisaatioita ja sijoittajia useista maista. Foorumissa käsitellään teknologian ja inno-vaatioiden kehitystrendejä sekä Venäjän innovaatio-ohjel-mia ja investointisuunnitelmia.

Suomalaisten yritysten, tut-kimusorganisaatioiden ja Team Finland -toimijoiden joukkoa Moskovassa johtaa pääminis-teri Jyrki Katainen.

EU–USA: ensimmäiset neuvottelut takana

Euroopan unionin ja Yhdys-valtojen neuvottelut kauppa- ja investointikumppanuu-desta käynnistyivät sovitun aikataulun mukaisesti heinä-kuussa.

Ensimmäisellä neuvottelu-kierroksella vallitsi rakentava ja hyvä ilmapiiri. Molemmat osapuolet vahvistivat, että tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoinen sopimus. Neuvottelukierroksella käy-tiin läpi neuvotteluiden kaikki kolme osa-aluetta: markki-noillepääsy, sääntelykysy-mykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt.Seuraava neuvottelu kierros järjestetään lokakuun toi-sella viikolla. Neuvottelujen etenemisestä uutisoidaan ulkoasiainministeriön sivus-ton formin.finland.fi osiossa ’Taloudelliset ulkosuhteet’.

Jos kohtaat kaupan esteitä…

…voit ilmoittaa niistä ulkoministeriölle joko sen verkko-sivuilta formin.finland.fi (Taloudelliset ulkosuhteet -> Vien-nin ja kansainvälistymisen edistäminen) löytyvällä lomak-keella (”Ilmoita kansainvälistymissuunnitelmista ja kaupan esteistä”) tai sähköpostilla: [email protected].

Jos viet kaksikäyttötuotteita…

…tutustu vientivalvonnan sähköiseen asiointipalveluun ulkoministeriön sivustolla formin.finland.fi (Taloudelli-set ulkosuhteet -> Kaksikäyttötuottei-den vientivalvonta). Ulkoministeriö on Suomessa kaksikäyttötuotteiden vien-tiä valvova lupaviranomainen.

SUOMI PUHEENJOHTAKSI ITÄMEREN VALTIOIDEN NEUVOSTOON

Suomi otti vastaan Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) puheenjohtajuuden heinäkuun alussa. Neuvostossa on 11 jäsentä: Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Saksa, Venäjä ja EU.

Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat meri-politiikka, kansalaisturvallisuus sekä Itämeren asukkaiden välinen vuorovaikutus.

Näistä erityisesti ensimmäinen liittyy tiiviisti talouteen. Itä-meren alueen yhteinen meripolitiikka voi vahvistaa alueen maiden taloudellista kilpailukykyä sekä tukea ympäristöystä-vällistä ja turvallista meriliikennettä. Suomen tavoitteena on edistää puhdasta merenkulkua keskittyen erityisesti vaihto-ehtoisiin polttoaineisiin sekä tukea merellistä älyliikennettä ja parantaa merenkulun turvallisuutta.

3 000Marraskuun Slush-tapahtumassa odotetaan nähtävän noin 3 000 kasvuyritysten ja sijoittajien välistä tapaamista.


KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

Skåne ja Juutinrauman alue ovat päässeet nauttimaan mahtavasta kehityksestä sen jälkeen, kun Malmön ja Kööpenhaminan yhdis-tävä Juutinrauman silta avattiin heinäkuussa 2000. Työssäkäynti salmen puolelta toiselle ja rajakauppa kasvoivat vuodesta toiseen aina vuoteen 2008 saakka, jolloin kansainvälisen talouden tahti alkoi hiipua.

Puolet Skånen 1,2 miljoonasta asukkaasta asuu läänin lounaisosassa. Sen väestö kasvaa edelleen sekä Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen että lähinnä Tanskasta ja Puolasta tapahtuvan maahanmuuton ansiosta.

Malmön ja Lundin alueella asuu noin 3 000 suomalaista maahanmuutta-jaa ja arviolta 7 000 suomea puhuvaa ihmistä. Monet heistä pitävät yhteyttä aktiivisten paikallisjärjestöjen, Malmön Suomi-yhdistyksen (Malmö Suomi Förening) ja Suomenruotsalaisen Skåne-killan (Finlandssvenska Skånegil-let) puitteissa. Viime vuosina yhä useammat suomalaisnuoret ovat löytä-neet Lundin yliopiston opiskelupaikkana. Tämä ilahduttava tendenssi on näkynyt myös yhä useampina yhteydenottoina kunniakonsulaatin suuntaan.

Vaikka maatalous on edelleen tärkeä ala Skånessa, ovat työpaikat lisään-tyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti yrityspalveluissa ja rakennussektorilla. Maatalouden kannalta tärkeä kysymys on pohjaveteen ja Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen. Tämä on synnyttä-nyt cleantech-teollisuudelle luonnollisia kehittymismahdollisuuksia. Muun muassa vedenpuhdistukseen sekä kaasupäästöjen analyysiin keskittyneet yri-tykset ovat kasvaneet jo kansainvälisillekin markkinoille. Kauppa ja kasvin-jalostus kuuluvat Skånen vahvuuksiin. Myös maantiede on Skånen valtti: Keski-Euroopan markkinat ovat lähellä.

Lundissa tehtävä tutkimustyö on luonut kasvualustan monille yrityksille ja houkutellut paikalle myös uusia toimijoita. Tunnettuja yrityksiä alueella ovat muun muassa Gambro, Tetra Pak, Ericsson ja Sony. Vahvoja klustereita on syntynyt lääketeollisuuteen, life science -toimialalle ja telekomiin. Skå-nessa toimii myös monia suomalaisyrityksiä – kuten Ruukki, Metso, Kemira, Fazer ja Jaakko Pöyry. Ålandsbanken avasi hiljakkoin konttorin Malmöön.

Työvoiman kysyntä Skånen työmarkkinoilla vaihtelee voimakkaasti sekä alueellisesti että toimialoittain. Monet yritykset kertovat vaikeuksista löy-tää ammattitaitoisia hitsareita, peltiseppiä ja LVI-osaajia, ja koulutettujen insinöörien kysyntä on useilla aloilla erittäin suurta. Samaan aikaan alueen monet korkeakoulut – Lundin yliopiston johdolla – houkuttelevat koko jou-kon opiskelijoita eri puolilta maailmaa Skåneen. Lundissa rakennetaan par-haillaan uusia tutkimus- ja tuotekehitystiloja lähes 4 000 työntekijälle.

Skånen osuus Ruotsin viennistä on neljä prosenttia – rahassa mitattuna noin 93 miljardia kruunua. Alueella on yli 4 500 euroalueelle vievää yritystä; noin 60 prosenttia Skånen viennistä menee yhteisvaluutta-alueelle. Siksi euroalueen kriisillä on ollut vaikutusta Skånen talouteen. Viime aikoina tilanne vaikuttaa kuitenkin vakautuneen, ja monet yritykset katsovat valoi-sasti tulevaisuuteen.

Myös suomalaiselle, Skåneen asettuvalle yritykselle on tarjolla hyviä neu-voja ja vahvaa tukea. Muun muassa elinkeinoelämän kehittämisestä vas-taava Region Skåne tarjoaa runsaasti tietoa alueesta kiinnostuneille. Jokai-sella kunnalla on oma elinkeinoyksikkönsä, joka voi antaa paikallista tukea. Asioiden alustaminen yhdessä Suomen Malmön-kunniakonsulaatin kanssa voi olla hyväksi avuksi. ›‹

Ruotsi rullaa, myös Skånessa

ROLF ELMÉR

kunniakonsuli

Suomen kunniakonsulaatti, Malmö

Uutta potkua koulutusvientiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laatii loka-kuun loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä, joita tarvitaan koulutusviennin nostamiseksi uudelle tasolle. Suomen vahvaa kansainvälistä mainetta ei vielä ole kyetty muuntamaan merkit-täväksi liiketoiminnaksi. Osaamisen tuotteistamiseen etsitään nyt uutta ytyä.

GLUTEENITONTA KIINAN MARKKINOILLE

KIINA Vuoden 2012 suurin suomalainen yhteisvientiponnis-tus Kiinassa, Radical Design Week, pohjusti lähtöasetelman uudelle radikaalille vientiavaukselle. Suomalaisvoimin perus-tetun Gluten-Free Shanghain (GFSH) tavoitteena on paran-taa gluteenittomien elintarvikkeiden saatavuutta Shanghain alueella.

Kiinassa ei ole aiemmin ollut osaamista gluteenitto-masta ruokavaliosta, koska pitkään maassa ei keliakiaa juuri tunnettu. Suomessa taas on gluteenittomien tuotteiden valmistamisesta vankka kokemus.

GFSH on perustanut paikallisten kumppaneidensa kanssa Shanghain ensimmäisen gluteenittoman tuotantolinjan ja tuottanut markkinoille sarjan leipomotuotteita. GFSH tarjoaa myös tietoa keliakiasta ja gluteeniyliherkkyydestä sekä serti-fioi tuotteita markkinoille.

Radical Design Weekin hengen mukaisesti hanke edis-tää suomalaisen osaamisen vientiä innovatiivisella tavalla. Gluten-Free Shanghai avaa suomalaisille elintarvikealan toimijoille uusia ovia Kiinan kuluttajamarkkinoille.

glutenfreeshanghai.com

Kuv

a: G

lute

n-Fr

ee S

hang

hai

Parhaiden kumppaneiden löytäminen on avain menestykseen Kiinassa. Bastiaan Bakeryn leipomotuotteet täyttävät gluteenittomille tuotteille EU:ssa asetetut vaatimukset.


58 %

21 %

11 %

5 %5 %

Arvoketju aukeaaTUOTANTO SUOMESSA, BALTIASSA TAI AASIASSA

Helkaman polkupyörän arvon maantieteellinen jakauma eri valmistuspaikkavaihtoehdoissa, kun loppuasiakas on Suomessa

Teknologian kehitys

Tuotekehitys

Prototyypit

Massatuotannon pilotointi

Tuotantoa edeltävät toiminnot Valmistus / teollinen massatuotanto Tuotannon jälkeiset toiminnot

Lähtevän tavaran logistiikka

After sales

Markkinointi

Brändi

Kokoonpano

Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisääOsuus arvonlisäyksestä

Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Suomen osuus kokonaisarvonlisästä on korkea (58–67 %). Helkaman kannalta paras vaihtoehto olisi teettää kokoonpano Baltiassa. Tällöin yrityksen voitto on näistä vaihtoehdoista suurimmillaan.

Korkeiden kustannusten

maat

Matalan kustannustason

maat

Muut maat

Aasia

Muu EU

Pohjois-Amerikka

Suomi

Lähd

e: K

alm

ja S

eppä

lä (2

012)

Lähd

e: S

eppä

lä ja

Ali-

Yrkk

ö (2

013)

Valmistettu Suomessa

67 %

13 %

11 %

5 %5 %

59 %9 %

21 %

5 %5 %

Valmistettu Baltiassa

Valmistettu Aasiassa


Miten ja missä arvo syntyy, ja kenelle se jää? Mikä on Suomen rooli uudessa globaalita-loudessa? Mikä vaikutus valmistuspaikalla on tuotteen arvonmuodostukselle ja toisaalta Suomen kansantaloudelle?

Vastauksia arvoketjujen arvoituksiin on haettu purkamalla yksittäis-ten tuotteiden arvoketjuja osiin. ETLAn julkaisussa Mysteeri avau-tuu – Suomi globaaleissa arvoverkos-toissa tutkimusjohtaja Jyrki Ali-

Yrkkö vetää yhteen eri toimialoja koskeneen tutkimushankkeen kymmenet osatutkimukset. Tutkimus on laajin tähän mennessä suoritettu – myös maailmanlaajuisesti.

Vaikka yksittäisten tuotteiden arvoketju-analyyseja on julkaistu jo ennenkin, ei näin laajaa ja yksityiskohtaista aineistoa ole aiem-min ollut käytössä. Laajan tutkimuksen mah-dollisti yhteistyö yritysten kanssa – tutkijat sai-vat käyttöönsä niiden sisäistä aineistoa.

Tutkimuksen tärkein havainto on, että arvonlisä muodostuu usein arvoketjun muussa osassa kuin yleisesti ajatellaan tai tilastojen pohjalta voidaan päätellä. Vain harvat yrityk-set ovat laskelmissaan kyenneet ottamaan huo-mioon hajaantuneen tuotantoprosessin koko-naiskustannukset.

Sisäisten palvelujen kustannukset ylittävät usein kokoonpanokustannukset. Arvo syntyy entistä useammin aineettomalle omaisuudelle tai erilaisille palveluille: t&k-pääomalle, muo-toilulle, brändille, markkinoinnille ja jakelulle.

TUOTTEIDEN ARVOKETJUT OVAT ERILAISIAKehittyvien maiden nopeasta kasvusta huoli-matta merkittävä osa tuotteiden lisäarvosta jää edelleen kehittyneisiin maihin. Erilaiset tuot-teet tuottavat arvoa kuitenkin hyvin eri tavoin. Kuluttajatuotteiden arvontuottologiikka poik-keaa konepajateollisuudesta.

Kuluttajatuotteiden arvonmuodostuk-sessa jakelulla – tukku- ja vähittäiskaupalla – on suuri rooli. Erityisesti vaatteissa lopul-lisen arvon luo vasta kauppa; jakelun osuus kuluttaja tuotteissa on edelleen kasvamassa.

Konepajateollisuudessa kuljetuskustannuk-set ovat suuret, ja siksi paikallisilla klustereilla on yhä merkitystä. Kulutuselektroniikkatuot-teiden komponentit ovat puolestaan pieniä ja lennätettävissä rahtina.

ARVONLISÄÄ SYNTYY AINEETTOMASTI Vaikka tuotteen loppukokoonpano synnyttää usein vain vähän arvonlisää, valmistuksella on kytköksiä muiden toimintojen sijaintiin. Eten-kin konepajateollisuudessa valmistuspaikan vaihdoksella on suurta merkitystä. Jos inves-tointitavaran tuotanto viedään Kiinaan, vie valmistaja mennessään myös tuotantoklusterin – komponenttihankinnat ja palveluita. Kan-santaloudelle negatiivinen vaikutus kertautuu.

TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ

VALMISTUS SYNNYTTÄÄ VAIN PIENEN OSAN TUOTTEIDEN ARVOSTA

Elintarvikkeet

Tekstiilit

Eri tuotteiden arvonlisän syntyminen, osuuksia tuotteen loppukäyttäjän maksamasta hinnasta (alv 0 %)

Osat ja raaka-aineet



Valmistuskustannukset



Muut

Muut

Muut

59 %

18 %

23 %

84 %

8 %8 %

70–80%

Konepajateollisuus

47 %43 %

10 %

Lähd

e: K

alm

ja S

eppä

lä (2

012)

Lähd

e: J

yrki

Ala

-Yrk

kö: M

yste

eri a

vaut

uu ja

Ali-

Yrkö

n tä

yden

tävä

t las

kelm

at

Lähd

e: S

eppä

lä ja

Ali-

Yrkk

ö (2

013)

Tekstiili- ja vaate - teollisuuden tuotteissa

brändin ja kaupan yhteenlaskettu osuus tuotteen arvonlisästä case-tuotteiden tapauksessa keskimäärin


Usein myös osa teollisuuden tuotekehityk-sestä seuraa tuotantoa. Osaamista siirtyy yritys-ten sisällä sinne, missä sen hyödyntäminen on – ainakin lyhyellä tähtäimellä – yrityksen näkö-kulmasta edullisinta.

Arvoketjuanalyysit osoittavat, että tuotemer-kin omistajalla ja verkoston hallinnalla on yllät-tävän suuri osuus konepajateollisuudenkin arvon luomisessa ja sen ”nappaamisessa”. Jos tuote-merkki on suomalaisessa omistuksessa ja tuote-kehitystyö tehdään Suomessa, on tuotantopaikan siirrolla pienempi merkitys arvonlisän muodostu-misen kannalta.

GLOBALISAATIO EI LOPU KIINAANKansantalouden ja yrityksen etu ei siis välttä-mättä osu yksiin: Suomen kansantalouden kan-nalta kokoonpanon siirtäminen alemman palkka-tason maihin ei ole hyvä uutinen. Mutta onko se aina yrityksenkään näkökulmasta kannattavaa?

Nimittäin, kun otetaan huomioon kohonneet työvoimakustannukset, varastoihin sitoutunut pääoma ja kuljetuskustannukset, tuotanto ei vält-tämättä olekaan Kiinassa kannattavampaa kuin Suomessa.

Ainakaan kustannustason ero ei ole niin suuri kuin pelkkä tuotannon työvoimakustannus-vertailu antaisi ymmärtää. Lisäksi palkat ovat etenkin Kiinan itärannikolla nousseet 10–20 pro-sentin vuosivauhtia. Edullisempi sisämaa taas on logistisesti hankala.

SUOMEN ELINKEINORAKENNE VEDENJAKAJALLAKilpailu korkean lisäarvon ja palkkatason tehtä-vistä lisääntyy. Muutokset arvonmuodostuksen maantieteessä ovat nopeita ja yllätyksellisiä. Kor-kea koulutustasokaan ei välttämättä suojaa työ-tehtävien siirtymiseltä.

Arvoketjujen hajautuminen on muuttanut Suomen ammattirakenteita. Korkean palkka- ja osaamistason tehtävien osuus on kasvanut. Sen sijaan keskitason osaamista vaativien tuotanto-prosessi- ja toimistotehtävien osuus on selvästi pienentynyt.

Ainakin viime vuosikymmenen lopulle asti kehitys oli Suomelle myönteistä – nyt olemme kuitenkin taitekohdassa. Ratkaisevaa on uuden kasvun löytäminen muun muassa tietoja vies-tintätekniikan laitteiden valmistuksen tilalle. Pie-

Tuotanto ei välttämättä olekaan Kiinassa kannattavampaa kuin Suomessa.

nemmät suomalaiset yritykset eivät myöskään enää voi luottaa vain suurten veturiyritysten imuun, vaan niiden on ryhdyttävä myös omiin kansainvälistymisponnisteluihin.

Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä tässä uudessa, eriytyneessä kilpailussa. Kaupalli-nen menestys edellyttää kuitenkin hyvän tuotteen lisäksi onnistumista myös myynnissä ja brändää-misessä sekä etenkin jakelukanavien hallinnassa.

PÄÄOSA MAAILMANKAUPASTA SYNTYY KONSERNIEN SISÄISESTÄ KAUPASTAKoko maailmankaupasta noin kaksi kolmasosaa käydään monikansallisten konsernien sisällä. Sisäisessä kaupassa saman konsernin eri yksiköt myyvät tuotteita ja palveluita toisilleen.

Siirtohinnat kertovat siitä, millä hinnoilla sisäistä kauppaa käydään. Yritysten sisäinen kauppa ratkaisee pitkälti sen, missä yritysten voi-tot näkyvät. Tällä on suora yhteys siihen, missä maissa tuotteen arvonlisän katsotaan syntyvän, ja minkä maan bruttokansantuotteessa se näkyy. ›‹

Lähde: Jyrki Ali-Yrkkö: Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa. (2013)

40 %

60 %

80 %

100 %

20 % 39 %24 %

31 %

46 %

6 % 6 %

20 % 20 %

4 % 4 %

Nokia 3310:n kohdalla loppukokoonpanon sijainnilla on merkitystäNokia-puhelimen arvonlisäyksen jakautuminen

Valmistettu Suomessa,loppuasiakas Keski-Euroopassa

Valmistettu Keski-Euroopassa,loppuasiakas Keski-Euroopassa

Lähd

e: S

eppä

lä ja

Ali-

Yrkk

ö (2

013)

ja A

li-Yr

kön

lask

elm

atMuut maat

Aasia

Muu EU

Pohjois-Amerikka

Suomi


”Suurlähetystöt tuovat mielellään osaamisensa kotimaan toimijoiden käyttöön.”

Otatko yhteyttä Suomen paikal-liseen suurlähetystöön, kun haluat tietoa kiinnostavan maan toimintaympäristöstä? Uskotko, että suurlähetystöstä voisi olla hyötyä, kun organi-

saatiosi tarvitsee apua yhteyksien luomisessa paikallisiin viranomaisiin? Voisiko promotilai-suutesi järjestää suurlähetystössä?

Kesäkuussa hyväksytyn Team Finland -stra-tegian hengessä vastauksen kaikkiin kolmeen kysymykseen pitäisi olisi myönteinen. Tiedon tuottaminen, yhteyksien luominen paikalli-siin viranomaisiin ja muihin toimijoihin sekä toimitilojen käyttö ovat strategiassa määritel-lyt kolme suurlähetystöjen ja pääkonsulaat-tien päätehtävää viennin ja kansainvälistymi-sen edistämisessä.

Paljon on toki tehty ennenkin, mutta Team Finland -toimintamallin myötä yritysten, ELY-keskusten ja alueellisten toimijoiden kynnys ottaa yhteyttä suurlähetystöihimme ja hyödyn-tää niiden tarjoamia palveluita ja osaamista toivottavasti alenee entisestään. Team Finland -strategian tavoitteena on vähentää hallinnon-alojen välistä kitkaa ja verkottaa toimijat koti- ja ulkomailla entistä paremmin.

Esimerkiksi: Useimmissa suurlähetystöis-sämme on erinomaiset videoneuvottelulaitteet, mutta niitä käytetään pääasiassa keskusteluun ulkoministeriön pääkonttorin kanssa. Yhtä helposti asemamaan talouskehityksestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin kertoa vaikkapa ELY-keskusten tai alueellisten kehit-tämisyhtiöiden järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

Kustannustehokkaat videokokoukset ovat oman kokemukseni mukaan hyödyllisimmil-lään silloin, kun halutaan luoda peruskuva jos-tain alueesta tai kun keskitytään selkeästi rajat-tuun kysymykseen.

Monet suurlähettiläät osallistuvat alueel-listen toimijoiden ja kauppayhdistysten jär-jestämiin tilaisuuksiin Suomessa etenkin vuo-sittaisten suurlähettiläspäivien yhteydessä. Kotimaan ja ulkomaanverkoston laajuus huo-mioon ottaen videokokoukset ovat kuitenkin todennäköisesti käytännöllisin ja paras tapa suurlähetystöjen ja Suomen alueellisten toimi-joiden verkottautumiseen.

Suurlähetystöt tuovat mielellään osaami-sensa kotimaan toimijoiden käyttöön. Pallo on nyt kotikentällä – kannustan teitä ottamaan rohkeasti yhteyksiä teitä kiinnostavan maan Team Finland -koordinaattoriin.

Toimiessani suurlähettiläänä Mosko-vassa tein vuosittain useita matkoja eri puo-lille maata. Useimmilla mukana oli yritys-maailman edustajia. Tämä oli ollut edeltäjieni tapana ja näin Moskovassa toimitaan edel-leen. Maakuntamatkoilla tavattiin alueiden ja kaupunkien johtoa sekä paikallisia yrityksiä ja luotiin samalla liikemiehille tarpeellisia kon-takteja päättäjiin. Vastaavanlaisia suurlähetys-töjen ja liike-elämän yhteisesiintymisiä harras-tetaan muuallakin. Mutta toimintaa voi aina tehostaa ja parantaa.

Ihan merkityksetön ei ole yritysten kannalta sekään apu, jota annetaan niissä tilanteissa, joissa asiat eivät mene suunnitellulla tavalla. Näitä tapauksia esitellään harvoin julkisuu-dessa, sillä kukapa haluaisi julkisesti setviä kokemiansa vastoinkäymisiä. Suurlähetystö ei ole asianajotoimisto, mutta sieltä voi silti pyy-tää apua, jos arvonlisäveron palautukset jäävät saamatta tai lahjusten perässä juoksevat viran-omaiset kaappaavat yrityksen tuotevaraston.

Suurlähetystöjen ja pääkonsulaattien henki-löstön määrä ja muut resurssit vaihtelevat suu-resti. Ne ovat kuitenkin täysillä mukana Team Finlandissa, koko Suomen palveluksessa, ympäri maailmaa. Kannattaa olla yhteyksissä.

Suomen suurlähetystö palveluksessanne

antt

onen

MATTI ANTTONEN

Alivaltiosihteeri,

taloudelliset ulkosuhteet

›‹


maanantai

Viikko käynnistyy toimistolla. Luen saapu-nutta postia, kuten muistiota Liettuan EU-puheenjohtajuuskauden keskeisistä kysy-myksistä. OECD nousee esille ainakin vero-, kauppa- ja kehityspoliittisten teemojen yhteydessä.

OECD:n toiminta kattaa lähes kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikan lohkot. Se tuottaa tutkimusta, luo käytäntöjä, antaa suo-situksia. Sen analyysit tarjoavat tietoa eri sektorien kehityssuunnista ja pärjäämisestä suhteessa muihin – oli kyse vaikkapa kilpailu-kyvystä tai koulutuksesta. Esimerkiksi oppi-mistuloksia mittaava PISA on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma.

OECD:n mottona on yksinkertaisesti ”parempien politiikkojen kehittäminen hyvin-voinnin lisäämiseksi”. No, nykyisin kyse on kyllä paljolti kriisistä selviytymisestä ja siitä oppimisesta.

Iltapäivä kuluu budjettikomiteakokouk-sessa. Leikkausten koettelemat jäsenmaat tahtovat lisätietoa järjestön hallinnon tehos-tamishankkeesta. OECD tunnetaan rikkaiden maiden klubina (The Economistin tarkenta-mana nyt ”club of mostly rich nations”), mutta useimmilla jäsenmailla tuntuu ”la vie en rose” olevan ohitse.

tiistaiOsallistun kauppatyöryhmän kokoukseen, jossa käsitellään elektroniikka- ja autoteolli-suuden kilpailukykyyn liittyviä Etelä-Korean, Meksikon, Uuden-Seelannin ja Puolan tapaus-tutkimuksia. Ne tarkentavat osaltaan laa-jaa kuvaa OECD:n sektorit leikkaavasta arvoketju analyysistä.

OECD:n ministerikokous keskusteli kau-pan arvonlisäystä kuvaavan OECD/WTO-yhteishankkeen tuloksista toukokuussa;

perinteiset kauppatilastot eivät nyky päivänä kerro tarpeeksi, ja uusi analyysi tarkentaa kuvaa eri maiden sijainnista globaaleissa arvo-ketjuissa. Laaditut indikaattorit nähtiin hyö-dyllisinä, ja jatkossa toivottiin arvoketjujen työllisyysvaikutusten ja vaurauden kumuloi-tumisen tarkastelua. Kaupan menettelyjen helpottaminen ja WTO:n joulukuun ministeri-kokouksen onnistuminen oli yhteinen toive. Jotkut maat mainitsivat tuotannon hajautu-miseen liittyvät riskit – Bangladeshin turma oli tuoreessa muistissa.

Päivän tauottaa lounas ranskalaisen ja bra-silialaisen kollegan seurassa, ja konferenssi-keskuksessa nautitun patongin maustaa kes-kustelu OECD-työn suunnasta. Järjestön seuraavan kaksivuotiskauden työohjelman laatiminen on käynnistymässä ja sen muotou-tumiseen vaikutetaan seuraavan puolentoista vuoden ajan substanssikomiteoissa, budjetti-komiteassa ja lopulta neuvostossa. Jos esimer-kiksi arvoketjuihin liittyvälle tarkastelulle on kysyntää, sen heijastuminen sopivalla tavalla myös eri ”tuotosalueilla” pyritään varmista-maan.

Brasilia sekä Kiina, Intia, Indonesia ja Etelä-Afrikka ovat OECD:n ”avainkumppaneita”, Venäjän ohella merkittävimmät OECD:n ulko-puoliset taloudet, jotka osallistuvat järjestön sisältötyöhön monin tavoin. Vuorovaikutus ei-jäsenten kanssa on muutenkin laajaa.

Parempaa politiikkaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n päämajassa Pariisissa pohditaan, miten maailman hyvinvointi saataisiin kasvuun. Noora Rikalaisen viikkoon kuuluu myös palvelukauppa- ja arvoketjuasioita.

NOORA RIKALAINENKirjoittajatoimiiulkoasiainsihteerinäSuomen

pysyvässäedustustossa

OECD:ssäjaUNESCOssa,

Pariisissa.


KENTÄN ÄÄNI

keskiviikkoTapaaminen sihteeristössä palvelukaupan rajoituksia selvittävän hankkeen tiimoilta. Saan seuraa kokousmatkalla olevasta pää-kaupunkikollegasta.

Vaikka palvelujen merkitys maailmankau-passa on tiedostettu, systemaattinen tieto

palvelu kaupan esteistä on puutteellista. Siksi OECD:ssä kootaan rajoituksista kattavaa tie-tokantaa sekä niitä kvantitatiivisesti kuvaavia indeksejä. Näin voidaan osoittaa päätöksen-tekijöille, missä palvelukaupan pullonkau-lat ovat.

Palvelukauppayksikön norjalainen, palve-lualtis analyytikko kuvailee hankkeen etene-mistä: Tässä vaiheessa dataa on tarkasteltu muun muassa tietotekniikka-, televiestintä-, jakelu- ja liike-elämän palveluista. Kokonai-suus, eli OECD:n tilastot ja analyysi palvelu-kauppaa koskevista rajoituksista, julkaistaan ensi keväänä – mukaan lukien kaikki Suomen palvelukaupan kohdemarkkinoihin lukeutu-vat, myös nousevat, taloudet.

torstaiKoko päivän kestävä neuvoston – järjestön korkeimman päättävän elimen – kokous, jossa kirjaan keskusteluja suurlähettilään tuolin takana. Agenda on laaja ja raportointi vie osan seuraavastakin päivästä.

OECD:n G20-sherpa* Gabriela Ramos ker-too G20-valtiovarainministerikokoukseen val-mistautumisesta. G20-maille tullaan esittele-mään OECD:n laatima 15-kohtainen ohjelma, jolla kansallisten verosäädösten välisiä auk-koja voitaisiin paikata. OECD-maiden ministe-rit sitoutuivat julkilausumassaan veropohjan kaventumisen ja voittojen siirtelyn vastus-tamiseen toukokuussa, ja toimintaohjelma hyväksyttiin järjestön verokomiteassa heinä-kuussa.

Kauppaosaston päällikkö Ken Ash selostaa OECD:n ja WTO:n Aid for Trade at a Glance -raportin esittelyä Genevessä. Raportti kertoo konkreettisesti muun muassa siitä, mitä arvo-ketjuihin liittymisen esteitä kehitysmaissa toi-mivat yritykset kohtaavat käytännössä.

Lisäksi neuvostokokouksessa kuullaan esi-merkiksi ajankohtaiset talous-, työllisyys- ja rahoitusmarkkinatilanteen katsaukset.

perjantai Viikkopalaveri. Suomen pysyvässä edustus-tossa OECD:ssä työskentelee yleisestä järjestö-politiikasta, kehitysyhteistyöstä ja kauppa-kysymyksistä vastaavien ulkoministeriön virkamiesten lisäksi viisi valtionhallinnon eri sektorien asiantuntijaa. Tour de table alkaa finanssineuvoksen tunnelmista viimeisim-män maakatsauksen käsittelystä ja jatkuu koulutus-, elinkeino- ja maatalousasiantunti-joiden kuulumisilla.

Sosiaali- ja terveyssektorin ajankohtai-set eivät jätä kylmäksi: tuore OECD-data pal-jastaa, että elinajan pidentyminen on tait-tumassa yhä paremmin voivien ihmisten harrastamien paheiden johdosta. Raflaavana esimerkkinä profiloituvat nautintoaineita kuluttavat tanskalaisnaiset.

Terveiseni budjettikomiteasta onnistu-vat harvemmin yhtä lailla säväyttämään kuu-lijakuntaa. Kiinnostava hanke on kuitenkin koko järjestön työohjelman kattava analyysi OECD:n tuotosten kuten tilastojen, julkaisu-jen ja politiikkasuositusten lisäarvosta ja vai-kutuksesta päätöksentekoon ja lainsäädän-töön.

Toimiiko vertaispaine? Parantuvatko poli-tiikat? OECD:n vaikuttavuuden mittaami-nen on tehtävä, joka järjestölle – moniulotteis-ten asioiden kvantifioijalle – itselleenkin on haaste. ›‹

* Sherpa on kansainvälisen politiikan termi, jolla viitataan hallitusten tai järjestöjen henkilökohtai-siin edustajiin erityisesti G8- ja G20-ympyröissä. Nimitys on lainattu vaikeat vuoristo-olosuhteet hyvin tuntevilta Nepalin sherpoilta.

Konferenssikeskuksen patongin maustaa keskustelu OECD:n suunnasta.

OECD:n päämaja Château de la Muette sijaitsee Pariisissa. Tänä vuonna OECD-

viikkoa vietettiin toukokuussa.


John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Kyttälän mukaan korkea osaaminen on yksi Suomen vahvuuksista investoinneista kilpailtaessa.


Metsäteollisuuden globalisoituminen on muokannut alan yhtiöiden omis-tussuhteita sekä vienyt toiminnan painopistettä entistä kustannustehok-kaampaan suuntaan. Siitä päällim-mäisinä esimerkkeinä ovat suoma-

laisyhtiöiden ulkomaille tekemät investoinnit sekä kotimaisen paperiteollisuuden ahdinko.

On totta, että uutta toimintaa luovien greenfield-hankkeiden investointivirta on käynyt pääsääntöi-sesti Suomesta poispäin. Samaan aikaan ulkomaiset toimijat ovat kuitenkin tarttuneet mahdollisuuteen hankkia täältä olemassa olevia tehtaita. Näin kävi myös nykyiselle John Deere Forestry Oy:lle.

Yrityksen tarina juontaa juurensa vuonna 1952 perustettuun metsä-, metalli- ja telakkateollisuutta harjoittaneeseen Rauma-Repolaan. Vuonna 1970

Rauma-Repola hankki Tampereella toimivan kone-pajayhtiön Lokomo Oy:n, jonka tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa kaivinkoneet, murskaimet, tiehöylät, nosturit ja metsäkoneet.

Tampereella ja myöhemmin Joensuussa valmiste-tut metsäkoneet toivat Rauma-Repolalle 1980-luvun alkuun mennessä Pohjoismaiden markkinajohtajuu-den. Globaalia johtoasemaa haettiin ostamalla Tim-berjackin, Koehringin ja Peerlessin metsäkoneval-mistus. Kauppojen myötä yritys nousi maailmalla käytettävien puunkorjausteknologioiden kiistatto-maksi ykköseksi.

Seuraavalla vuosikymmenellä tapahtuneiden yri-tysjärjestelyjen seurauksena metsäkonevalmistus pää-tyi lopulta Metso Oyj:lle. Vaatimattoman alun jäl-keen Metso terävöitti otettaan hankkiutumalla eroon ydinliiketoiminnan ulkopuolisista liiketoiminnoista.

Osaamisen perässä SuomeenTEKSTI ARI RYTSY KUVAT VESA TYNI

Suomalaiset metsäyhtiöt keskittävät uutta tuotantoaan Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan. Samaan aikaan ulkomaiset toimijat sijoittavat Suomen metsäteollisuusinfraan.


Metsäkonevalmistukselle ei tarvinnut pitkään etsiä uutta omistajaa. Vuonna 2000 Deere & Company, paremmin tunnettu nimellä John Deere, osti Metsolta Timberjack-ryhmän. Viisi vuotta myöhemmin yrityksen nimi vaih-tui John Deere Forestry Oy:ksi.

– Amerikkalaiset eivät uskoneet Timber-jackin tulevan myyntiin. Kun tilaisuus lopulta avautui, niin ostopäätös syntyi nopeasti. Sen myötä John Deere sai haluamansa globaalin markkinajohtajuuden metsäkoneiden saralla, kertoo John Deere Forestry Oy:n toimitusjoh-taja Timo Kyttälä.

TEKNOLOGIAOSAAMINEN TUO INVESTOINTEJATimberjackin lopullinen brändäys John Deere -perheeseen tapahtui vuonna 2005. Sitä edeltä-neitä välivuosia Kyttälä kuvailee eräänlaiseksi koeajaksi. John Deere Forestryn kohdalla saa-vutettuihin näyttöihin lukeutui muun muassa vuonna 2004 Venäjän suurimman metsä-teollisuusyhtiö Ilim Pulpin kanssa sovittu, yli 300 metsäkoneen toimituksen raamisopimus yhtiön laitoksille Kotlakseen, Bratskiin ja Ust Ilimskiin.

Seuraavana vuonna amerikkalaiset osoit-tivat luottamuksensa suomalaisiin pistämällä Joensuun tehtaat kokonaan uusiksi. Investoin-teja tehtiin yhteensä noin 20 miljoonan dolla-rin edestä.

– John Deeressä vallitsee niin sanottu earn-the-right-to-grow-ajattelu. Investointeja teh-dään, mutta ne on aina ansaittava, Kyttälä sel-ventää.

Maailmantalouden notkahduksesta huoli-matta John Deeren Construction & Forestry -osasto saavutti viime vuonna 6,5 miljardin dollarin liikevaihdon. Yhteensä koko Deere & Company -konserni myi metsä- ja maa-talouskoneita noin 36 miljardin dollarin edestä. John Deere Forestry Oy:n osuutta Construc-tion & Forestry -divisioonan liikevaihdosta ei kerrota, mutta Kyttälä uskoo konsernin arvos-tavan sitä erityisesti oman alansa vahvana markkinajohtajana ja teknologiapainotteisena huippuyhtiönä. Nämä seikat ovat puolustaneet suomalaisen osakeyhtiön olemassaoloa ja sen kehittämistä vaikeinakin aikoina.

– Meiltä löytyy huippuosaamista automaa-tio- ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä. Niiden tarve on kasvanut jatkuvasti metsä-koneiden lisääntyneen etävalvonnan myötä. Kalliimmat harvesterit muistuttavat tänä päi-vänä pieniä tehtaita, joita ohjataan tuotanto-laitoksista käsin, kertoo Kyttälä.

ASIAKASKESKEISYYS MUOKKAA ARVOKETJUJAJohn Deere Forestry Oy:n arvo piilee sen T&K:ssa, jolla on merkittäviä heijastusvai-kutuksia ympäri maailmaa. Koneet ovat aina koneita, mutta niiden entistä monimutkai-

– John Deeressä tehdään investointeja, mutta ne on aina ansaittava, Timo Kyttälä sanoo.

Nopea ja joustava yhteistyöympäristö on puoltanut investointihankkeiden rahoittamista.

sempi tekniikka vaatii erikoisosaamista, jota amerikkalaisen yrityksen kannattaa hankkia vaikka kaukaa pohjoisesta.

– On totta, että viimeisintä puunkorjuu-teknologiaa ei välttämättä tarvita länsimai-sessa mittakaavassa esimerkiksi Indonesiaan. Toisaalta alueen modernit sellutehtaat vaativat entistä enemmän reaaliaikaista tietoa puuvir-roista ja -varastoista. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten puunkorjuussa informaatiota tuot-tavien järjestelmien tarve lisääntyy jatkuvasti myös kehittyvissä maissa, pohtii Kyttälä.

John Deere Forestryn kyky kehittää maa-ilmanmarkkinoille kelpaavia ratkaisuja istuu hyvin Deere & Companyn toimintamalliin, joka pohjautuu yrityksen globaalin aseman kasvattamiseen toinen toistaan tukevia divisi-oonia eli osastoja hyödyntämällä. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille heidän tarvitsemaansa infrastruktuuria pelkkien koneiden sijaan.

PALVELUT ENSISIJALLEHyvä metsäkone ei hyödytä sen paremmin suo-malaista kuin uruguaylaistakaan metsäyhtiötä, jos sen tarvitsemat huolto- ja varaosapalvelut eivät toimi odotetulla tavalla. Metsäteollisuu-den muuttuminen entistä tuotantokeskeisem-

mäksi toimialaksi onkin muovannut met-säkonebisneksen arvoketjuja uudenlaisten palvelukonseptien suuntaan. Niiden myötä myös toiminnan eettisyys on korostunut.

– Deere & Company pitää kiinni korke-asta bisnesetiikasta. Suomalaisina meidän on ollut helppo hypätä siihen mukaan. Sen lisäksi amerikkalaisilla on erittäin terävä ote työ-turvallisuuteen. Kaupan myötä olemme men-neet siinä asiassa huimasti eteenpäin, Kyttälä toteaa.


Globaalissa markkinataloudessa suomalainen metsäteollisuus on jäämässä kauas loistonsa ajoista. Sen vaikeudet kulmi-noituvat ennen kaikkea metsäyhtiöiden investointipakoon sekä Venäjän-markkinoiden byrokratiaan ja maan heikkoon infraan.

Perinteisen tuotannon tilalle on mahdollista luoda kor-kean jalostusasteen tuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa. Tämän sektorin innovaatiota ovat muun muassa älypaperi sekä nanosellu, josta kaavaillaan uuden materiaalitekniikan käynnistäjää. Molempien tuotteiden kärkihank-keissa on nähty runsaasti suomalaista tutkimusosaamista.

Myös metsäbiojalostamot ovat nouseva konsepti monipuolistamaan perinteisen selluteollisuuden ympärille rakentuvaa, tulevaisuuden metsä-teollisuuden tuotepalettia. Suomalainen perustutkimus on monella tapaa avainasemassa, mutta sen päälle on ryhdyttävä ripeästi rakentamaan uusia tuotteita. Kotimaisen paperiteollisuuden kutistuessa kehitysputkeen kaiva-taan erityisesti suurien volyymien tuoteaihioita.

Tutkimuksen vauhdittaminen on pitkälti kiinni taloudellisista resurs-seista, joita Suomen tulisi houkutella ulkomaisilta sijoittajilta. Tätä tavoi-tetta tukee toukokuussa työnsä aloittanut ulkomaisten investoijien neuvosto, joka kokoaa yhteen yritysten kokemuksia investointien edistämisestä sekä Suomen vahvuuksista ja heikkouksista investointikohteena.

– Yksi Team Finland -verkoston keskeisistä tehtävistä on madaltaa ulko-maisten investointien kynnystä. Suomen markkinointivaltteja ovat erityi-sesti T&K-hankkeiden rahoitustuki sekä liiketoiminnan helppouden takaava luottamusyhteiskunta, sanoo metsäteollisuuden markkinoinnin ja johtami-sen professori Anne Toppinen.

Hänen mukaansa metsäteollisuudessa on käynnissä laaja transformaatio, jonka puitteissa suuret muutokset tapahtuvat hitaasti. Haasteena ovat myös suomalaisen metsäteollisuuden vähäiset T&K-panostukset, jotka ovat vain noin puolen prosentin luokkaa. Panostuksia tulisi kasvattaa sekä rahallisesti että kehittämällä yksityisen ja julkisen tutkimuksen välistä yhteistyötä. ›‹

Metsäteollisuus kaipaa uusia tuotteita

Emoyhtiössä on kiitelty suomalaista asen-neilmapiiriä sekä yhteiskunnan taloudellisia tukitoimia, joista on apua pitkän tähtäimen T&K-hankkeissa. Positiivisena yllätyksenä on tullut myös tiivis partneroituminen Tampe-reen ja Joensuun kaupunkien kanssa. Nopea ja joustava yhteistyöympäristö on puoltanut investointihankkeiden rahoittamista.

– Suomalaista byrokratiaa ei ole nähty ongelmana. Itse asiassa Deere & Companyn omat standardit ovat osoittautuneet kansalli-sia vaatimuksia tiukemmiksi, summaa Kyt-tälä.

VENÄJÄ-YHTEYS KIINNOSTAA AMERIKKALAISIAPuhuttaessa Suomen ja suomalaisten yritysten merkityksestä kansainvälisille markkinoille on lähes mahdotonta ohittaa Venäjää. Metsäteol-lisuuden näkökulmasta katsottuna kyseessä on maailman suurin havupuureservi, jossa piilee vuosittaista korjauspotentiaalia noin 600 mil-joonan kuutiometrin edestä.

Deere & Company on vahvasti sitoutu-nut suurien lupausten itämarkkinoille. Mos-kovaan on keskitetty yrityksen maatalous-, maan rakennus- ja metsäkoneosaston Venäjän-toimintojen pääkonttori.

– Amerikkalaiset yritykset kokevat suoma-laisten Venäjä-tuntemuksen erittäin positiivi-sena asiana. Se on usein sivuttu keskustelun-aihe, kun puhutaan etabloitumisesta Venäjälle, Kyttälä muistuttaa.

Vastavuoroisesti ulkomaiset omistajat tuo-vat suomalaisiin yrityksiin uudenlaista kes-kustelukulttuuria, joka kehittää pitkällä tähtäimellä kilpailukykyä ja paikallisia toimin-tatapoja. Metsäteollisuuden pääluottamus-miesten parissa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella ulkomaisten investoijien mukaan-tulo toiminnan ylläpitämiseksi koetaan ter-vetulleena. Tämä on yksi osoitus globaalin omistajuuden yleistymisestä, mikä hämärtää perinteisen metsäklusterin rajoja.

Globaalilla tasolla sellun kysyntä ja puun-käyttö kasvaa edelleen, mutta toiminnan paino pisteet siirtyvät lähemmäs raaka-aine-lähteitä ja markkinoita. Samaan aikaan puun-korjuulla ja siihen liittyvällä teknologiaosaa-misella tuntuu riittävän kysyntää. Näiden seikkojen valossa suomalainen metsäklusteri ja sen T&K-osaaminen ovat hyvissä asemissa, mutta luotetaanko ulkomaisissa yrityksissä huippuosaamisemme riittävyyteen?

– Meillä on erittäin hyvää yhteistyötä tek-nisten korkeakoulujen ja ammattioppilai-tosten kanssa. Koska varsinaisen työn osuus metsässä vähenee, tarvitaan alalla entistä enemmän metsäkoneiden korkeaan laatuun, innovatiivisiin ratkaisuihin ja palvelukonsep-teihin erikoistuneita ammattilaisia, Kyttälä summaa. ›‹

Kuv

at: J

ohn

Dee

re


SUOJAA OIKEUTESI – KIINASSAKIN


TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Omat oikeudet pitää rekisteröidä Kiinassa ennen sinne menoa, ei vasta sen jälkeen.

Yhä suurempi osuus tuotteiden arvosta syntyy aineettomista tuo-tannontekijöistä – kuten tutkimuk-sesta ja tuotekehityksestä, suunnit-telusta, muotoilusta, brändistä ja markkinoinnista. Tämän vuoksi

myös aineettomien tuotannontekijöiden oikeuksien puolustamisesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpää. Englanninkielisen nimensä Intellectual Property Rights vuoksi lyhenteellä ”IPR” tunnetut aineettomat eli immateriaali-oikeudet koskevat muun muassa tavaramerk-kejä ja patentteja, mallioikeuksia sekä tekijän-oikeuksia.

Arvoketjujen hajaantuessa ja markkinoiden globalisoituessa immateriaalioikeuksien puo-lustaminen on siirtynyt kotimarkkinoilta maa-ilmanlaajuiselle pelikentälle. Yhtenä kaikkein vaativimmista IPR-toimintaympäristöistä on suomalaisyritystenkin keskuudessa pidetty Kii-naa; yritykset ilmoittivat vuoden 2013 kansain-välistymis- ja kaupanestekyselyssä pitävänsä Kiinan suurimpana kaupanesteenä juuri IPR-asioita.

Kiinalla on kasvun hidastumisesta huoli-matta yhä valtava kasvupotentiaali niin teol-lisuuden kuin kulutustavaroidenkin markki-nana. Tämän lisäksi se on nyt itse liikkeessä arvoketjussa ylöspäin eli vahvistaa rooliaan aineettomien pääomien synnyttäjänä ja halti-jana. Kiinan merkitys immateriaalioikeuksien kentässä kasvaa siis edelleen.

Yleisen käsityksen mukaan Kiina on villiä itää, ja siellä kopioidaan kaikki, mikä maan

Aineettomien oikeuksien puolustaminen Kiinassa on mahdollista – tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa. Myös viranomaisten avaamia väyliä kannattaa hyödyntää.

rajat ylittää. Pitääkö tämä väite tämän päivän maailmassa enää paikkansa?

KOTITEHTÄVÄT ON TEHTÄVÄ– Tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa, toteaa ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksi-kön lähetystöneuvos Lauri Pullola, joka on seurannut Kiinan IPR-kysymyksiä niin Shang-haista kuin Helsingistäkin käsin.

– Omat oikeudet pitää rekisteröidä Kiinassa ennen sinne menoa, ei vasta sen jälkeen – sil-loin se voi olla jo liian myöhäistä.

Immateriaalioikeuksien rekisteröiminen maksaa toki jotain, muttei maltaita.

– Siihen tulisi suhtautua Kiinaan mentäessä liiketoiminnan aloittamisen peruskuluna, kuten henkilökunnan palkkaamiseen, toteaa Pullola.

Ja monet toki näin jo toimivatkin: suomalais yritykset tekevät Kiinassa vuosittain toistatuhatta patenttihakemusta.

Pullolan mukaan monen kansainvälisille markkinoille suuntaavan suomalaisyrityksen kannattaa rekisteröidä Kiinassa joka tapauk-sessa vähintään tavaramerkkinsä, vaikkei juuri Kiina ensimmäisenä tähtäimessä olisikaan.

– Jos olet rekisteröinyt oikeutesi, voit niitä myös puolustaaa.

Rekisteröinti ”kaiken varalta” on tärkeää, koska yhdellä markkinalla saavutettu menes-tys saatetaan huomata Kiinassa, ja esimerkiksi Euroopassa hyvin rakennetulle tuotemerkille riittää Kiinassa ”lainaajia”.

Nämä niin sanotut bad faith -rekisteröin-nit ovat Kiinassa toistuva ongelma: kiinalais-toimija – joka voi olla vaikka yrityksen oma paikallinen alihankkija – voi ottaa yrityksen tai sen tuotteen tavaramerkin haltuunsa ja rekiste-röidä sen omiin nimiinsä. Yritykselle jää tällai-sessa tilanteessa käteen vain huonoja vaihto-ehtoja: joko se joutuu ostamaan tavaramerkin itselleen takaisin – todennäköisesti ylihintaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuu jopa vaih-tamaan oman tai tuotteidensa nimen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTYYKiinan IPR-rintamalla on tapahtunut merkittä-vää positiivista kehitystä viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Kiina on ymmärtänyt, että sen on kehitettävä lainsäädäntöään ulkomais-ten investoijien houkuttelemiseksi. Myös Kii-nan WTO-jäsenyys on myötävaikuttanut IPR-sektorin kehitykseen.

Lainsäädännössä edelleen olevat puutteet ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa monet kansainväliset yritykset ovat ryhty-neet harkitsemaan toimintojensa siirtämistä muualle: halvemmat tuotantokulut eivät enää riitä paikkaamaan aineettomalla puolella tapahtuvia menetyksiä. Ja kuten ETLA (Paja-rinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Kenelle arvo-ketju hymyilee?) on tutkimuksessaan todennut,


Kiinassa tehdään lukumääräisesti eniten patenttihakemuksia maailmassa.

Kiina pyrkii jo patenttistrategiansakin kautta vähentämään riippuvuuttaan tuontiteknolo-giasta ja merkittävästi lisäämään kotimaisten patenttien määrää – mikä osaltaan kannustaa ”takaisinmallintamiseen” eli kansainvälisiltä markkinoilta poimitun alkuperäisen tuotteen purkamiseen, kopioimiseen, edelleen kehittä-miseen ja patentoimiseen uutena, kotimaisena tuotteena.

Ulkomaalaiset yritykset eivät toki kilpaile Kiinan markkinoilla enää vain keskenään, vaan kilpailuun on tullut myös paikallisia toi-mijoita ja niiden omaa osaamista. Kiinassa tehdään lukumääräisesti eniten patenttihake-muksia maailmassa – vuonna 2012 hakemuk-sia jätettiin yli 600 000. Myös kiinalaisyritykset voivat joutua kohtaamaan kotimarkkinoillaan samoja IPR-ongelmia kuin ulkomaiset kilpai-lijansakin.

Kiinan markkinoille suuntaavan suomalais-yrityksen ei tarvitse miettiä IPR-asioita omissa kammioissaan, vaan apua löytyy Team Fin-land -verkostosta, joka on yritysten käytettä-vissä niin Suomessa kuin Kiinassakin. Team Finland -toimijoilla on paitsi tietotaitoa Kiinan IPR-asioista, myös kontakteja asioista vastaa-viin viranomaisiin.

PIKATIE PATENTTIHAKEMUKSILLESuomalaisyritysten kannalta merkittävää myötä tuulta IPR-asioiden hoidolle Kiinassa antaa kuluvan vuoden alusta lähtien voimassa ollut ”patentinkäsittelyvaltatie” eli Patent Pro-secution Highway -sopimus. Suomen ja Kii-nan patenttivirastojen välinen sopimus takaa patenttihakemuksille tavallista nopeamman ja tehokkaamman käsittelyn.

– Yrityksen kannalta nopeus tarkoittaa paitsi ajan, myös rahan säästöä – sekä omien oikeuksien suojaaminen että bisneksenteon aloittaminen nopeutuvat, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kehittämisjohtaja Juha Rekola.

Käytännössä Patent Prosecution Highway -sopimus tarkoittaa sitä, että suomalainen yri-tys voi suomalaisen, PRH:lle tehdyn patentti-hakemuksen pohjalta saada nopeutetun tutki-muksen Kiinan patenttivirastossa, jos PRH on

›› Team Finland Kiinassa: www.finland.cn/teamfinland Helsingissä: Ulkoasiainministeriö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kauppapolitiikan yksikkö: [email protected]

›› Patentti- ja rekisterihallitus [email protected]

›› Euroopan unioniTietoa Kiinan markkinoista pk-yrityksille (EU SME Centre): www.eusmecentre.org.cn

IPR-helpdesk Pekingissä pk-yrityksille (China SME IPR helpdesk): www.china-iprhelpdesk.eu The European Observatory on Infringements of Intellectual Property Rights: oami.europa.eu/ows/rw/pages/OBS/index.en.do

Komission kauppapääosasto (DG Trade), immateriaalioikeuksien ja julkisten hankintojen yksikkö (B3)

LISÄTIETOJA KIINAN IPR-ASIOISTA


Luovuus peliin oikeuksia suojattaessa

›› Yrityksen aloittaessa liiketoimintaansa Kiinassa tai muilla kehit-tyvillä markkinoilla, joilla immateriaalioikeuksien kunnioitus ja suo-jaaminen eivät ole vielä kehittyneiden maiden tasolla, tärkeintä on etukäteis valmistautuminen. Yrityksen täytyy suunnitella huolellisesti, mitä immateriaalioikeuksia suojataan ja miten.

Suojauskeinoja on monia. Rekisteröintien ja kattavien IPR-sopimus-lausekkeiden lisäksi tehokas keino voi olla esimerkiksi paikallisten työntekijöiden ja yhteistyökumppanien kouluttaminen immateriaali-oikeusasioissa yhdistettynä tiukempaan valvontaan.

Kansainvälistyvät pk-yritykset kokevat immateriaalioikeuksien rekisteröintikulut uusilla markkinoilla usein liian kalliiksi vaiheessa, jossa kaupallisesta menestyksestä ei ole vielä mitään varmuutta. Esi-merkiksi tavaramerkkien rekisteröinteihin liittyvät maksut ja asia-mieskulut ovat kuitenkin useimmiten pieni mutta tärkeä osa kokonais-investointia, joka aina joudutaan tekemään uusille markkinoille mentäessä. Näihin kuluihin tulisi suhtautua kuin vakuutusmaksuihin. Ilman rekisteröintejä loukkauksiin puuttumiselle ei useimmiten ole juridista perustaa.

Kansainvälistyvillä yrityksillä on jopa mahdollista saada julkista rahoitusta valmisteluvaiheen IPR-suunnitteluun, kuten esimerkiksi asiantuntijan käyttämiseen suojattavan aineettoman omaisuuden kar-toittamiseen ja suojauskeinojen valintaan. Samalla yrityksen omaa rahaa säästyy enemmän varsinaisiin rekisteröintikuluihin.

Kiinassa immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat eivät enää johdu niinkään lainsäädännöstä tai sen puutteista. Kiina on kansainvälisiin immateriaalioikeussopimuksiin liittymisen myötä viimeisen 20 vuoden aikana kehittänyt IPR-lakejaan sisällöllisesti vastaamaan länsimaiden vastaavia. Tuoreimpana esimerkkinä lainsäädäntötyöstä on tavara-merkkilain kolmas uudistus, joka tulee voimaan ensi vuonna. Toisena esimerkkinä on immateriaalioikeuksien tullivalvonnan kehittyminen tasolle, jossa maasta vietäviä tuoteväärennöksiä saadaan aidosti pysäy-tettyä rajalla.

Suurimmat IPR-haasteet Kiinassa liittyvät oikeuskulttuurin kehit-tämiseen yleisesti sekä immateriaalioikeuksien tuntemuksen ja sitä kautta kunnioituksen lisäämiseen erityisesti. Osa yrityksen IPR-suun-nittelua on myös miettiä, miten toimitaan väistämättä eteen tulevissa loukkaustapauksissa.

Perinteiset kotimaassa ja muissa länsimaissa käytetyt keinot puut-tua loukkauksiin eivät välttämättä toimi Kiinassa, jossa liiketoiminta-ympäristö ja -kulttuuri ovat erilaisia. Usein yrityksen pitää miettiä pelkkien lakipykälien sijaan sitä, miten kiinalaiseen loukkaajaan on tehokkainta päästä kiinni ja saada painostettua tai joskus jopa houku-teltua loukkaaja lopettamaan kopiointi.

Hyvät suhteet paikallisviranomaisiin voivat olla suureksi avuksi myös immateriaalioikeusloukkaustapauksissa, koska korruptio on Kii-nassa edelleen valitettavan yleistä. Kiinassa on oltava innovatiivinen mietittäessä ja valittaessa keinoja, joilla puututaan havaittuihin louk-kauksiin. ›‹

KOMMENTTI

JANI KAULO

Kirjoittaja työskentelee IPR-lakimiehenä Kolster Oy Ab:lla Helsingissä.

Hän on aikaisemmin asunut ja työskennellyt Kiinassa ja Vietnamissa.

todennut Kiinaan tehtävän patenttihakemuk-sen täyttävän vaaditut edellytykset. PRH:n mielipide ei kuitenkaan sido kiinalaiskolle-goita, vaan he tekevät päätöksensä lopulta itse. Sopimus toimii toki myös päinvastaiseen suun-taan, eli kiinalaisyritysten hakiessa patenttia Suomesta.

Suomella on kahdenväliset Patent Prose-cution Highway -sopimukset kymmenen maan – Kiinan lisäksi Espanjan, Etelä-Korean, Isra-elin, Itävallan, Japanin, Kanadan, Unkarin, Venäjän ja Yhdysvaltain – kanssa.

– Etenkin Yhdysvaltain suuntaan sopi-mus on osoittautunut hyvinkin hyödylliseksi, Rekola toteaa.

VOIMME VAIKUTTAA MYÖS EU:N KAUTTALisää vipuvartta Kiinan suuntaan Suomi saa IPR-asioissa myös EU:n kautta. Euroopan unioni on Kiinan suurin kauppakumppani ja omaa siksi neuvotteluvoimaa. Eivätkä suo-malaisten EU-vaikuttamismahdollisuudet rajoitu vain virkamiesten keskinäiseen kans-sakäymiseen – myös yritykset voivat olla suo-raan yhteydessä EU-kollegoihin joko Brysse-lissä tai Kiinassa.

– Yritysten on hyvä tietää, että EU neuvot-telee Kiinan kanssa IPR-asioista säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja konkreetti-set esimerkit kentältä ovat näissä neuvotteluissa olennaisen tärkeitä, toteaa kauppa neuvottelija Benoît Lory, joka hoitaa Euroopan komission kauppapääosastolla Kiinan immateriaalioi-keuksiin liittyviä kysymyksiä.

Säännöllisten neuvottelujen merkitys koros-tuu senkin vuoksi, ettei EU:n ja Kiinan välillä ole vapaakauppasopimusta, joka pitäisi sisäl-lään myös IPR-määräyksiä. Pohjan EU:n kahdenvälisille neuvotteluille Kiinan kanssa tarjoaa TRIPS (Trade Related Aspects of Intel-lectual Property Rights) -sopimus, joka on kes-keisin monenvälinen IPR-asioita sääntelevä sopimus. Neuvotteluissa huomioidaan myös muut kansainväliset sitoumukset sekä teollis- ja tekijänoikeuksien yleinen kehitys.

Suurilla yrityksillä on IPR-osaamista usein omasta takaa, mutta pienempien yritysten täy-tyy etsiä sitä ulkopuolelta. Pekingissä onkin tarjolla myös EU:n järjestämää neuvon-taa Kiinaan tuleville pk-yrityksille niin ylei-sistä markkinaolosuhteista kuin immateriaali-oikeuksistakin (yhteystiedot sivulla 26).

EU-maiden yrityksiä Kiinassa vaivaavat erityisesti väärennökset ja laiton kopiointi, mutta säännöllisistä virkamiestason neuvot-teluista kiinalaisten kanssa on ollut konkreet-tista hyötyä.

– Yritystason ongelmia on saatu ratkaistua, ja Kiina on ottanut huomioon EU:n näkemyk-siä myös lainsäädännössään. Kiinan IPR-jär-jestelmä on itse asiassa lähempänä EU:n kuin esimerkiksi Yhdysvaltain vastaavaa, Lory ker-too. ›‹


Kiina ja Japani janoavat laatuaSuomessa on suuri määrä osaavia, luovia yrityksiä, joiden kansainvälistyminen ja pääsy Japanin tai Kiinan kaltaisille kuluttajamarkkinoille hyödyttäisi koko yhteiskuntaa. Näiltä markkinoilta löytyy myös aitoja mahdollisuuksia, kunhan vain osutaan oikeisiin suoniin.

TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI KUVAT ARABIA, ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, DREAMSTIME

Kiinan ja Japanin kuluttajamarkkinoilla on markkinarakoja edelleen myös suoma-laisille yrityksille, kunhan oikeat kontak-tit löytyvät ja matkaan lähdetään hyvin valmistautuneina. Markkinoilla onnis-tuminen ei välttämättä tarkoita, että

kuluttajien huomiosta olisi saatava haukatuksi jättimäi-siä palasia. Riittävän monesta pienestä purosta syntyy yhdessä vuolaana valuvia virtoja.

Erityisiä valtteja Suomen hihassa ovat laatu, design, puhtaus ja hyvä maabrändi, eli Suomi-kuva. Myös suo-malaisten luovien alojen hedelmät kiinnostavat maail-malla Japania ja Kiinaa myöten, mutta vienti on vielä vähäistä.

Japanin ja Kiinan kuluttajamarkkinoille pääseminen on työn takana, mutta ei suinkaan mahdotonta. Erityi-sesti Kiinassa luksus myy kasvavassa määrin. Japanissa laatutietoisuus on jo vakiintuneempaa.

YHTEISTYÖTÄ TIIVIIMMÄKSIValtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden kesäkuussa ensimmäisen Team Finland -strategian. Se määrittelee Team Finland -toiminnalle ensi kertaa yhteiset, vuo-sittain päivitettävät painopisteet. Kansainvälistymisen painopiste alojen joukossa vuonna 2014 ovat luovat alat

ja design. Maantieteellisesti strategiassa painotetaan EU:n ulkopuolella suuria kasvumarkkinoita, mukaan lukien Kiinaa. Maakuvatyössä erottaudutaan kolmella kärkiteemalla: puhtaus, design ja osaaminen.

Hyödyntämällä Team Finlandin laajaa verkostoa yri-tykset saavat yhteyden oikeisiin ihmisiin markkinoilla, joilla suomalaiset tuotteet ja osaaminen ovat herättäneet kiinnostusta.

Suomi ei ole perinteisten kuluttajatuotteiden suur-valta. Markkinoiden palveluvaltaistuessa ja aineettoman osaamisen merkityksen kasvaessa myös suomalaiset voi-vat kuitenkin alkaa takoa kuluttajamarkkinoilla uusia rautoja. Jokainen yritys ei voi kasvaa alansa globaaliksi markkina johtajaksi, mutta juuri tällaisista aineksista-han suomalainen menestys ja hyvinvointi tämän päivän maailmassa syntyy – erikokoisista puroista, oivaltavasta osaamisesta ja kohdemarkkinoiden tuntemuksesta.

Myös tässä yhteistyö on valttia. Yhteinen riski on jaettu riski. Yhteinen näkyvyys on suurempaa näky-vyyttä. Yhteisvoimin haasteet ovat voitettavissa.

KIINAN KASVAVA KESKILUOKKA KULUTTAAElintason nousu on muovaamassa Kiinasta maailman suurinta luksustuotteiden markkinaa vuosikymmenen puoliväliin tultaessa. Vaikka Koneen hissit ja Nokian


Kiinan suurimmassa kaupungissa Shanghaissa on asukkaita

virallisesti yli 16 miljoonaa.

KIINAN TUNNUSLUVUT

Väkiluku: 1,3 miljardiaBruttokansantuote per capita: 6 080 US-dollaria (2012)BKT:n kasvu: 7,8 % (2012)Valtion velka: 50 % BKT:sta (5/2013)Työttömyysaste: 6,5 % (2012)

JAPANIN TUNNUSLUVUT

Väkiluku: 128 miljoonaaBruttokansantuote per capita: 46 720 US-dollaria (2012)BKT:n kasvu: 1,9 % (2012)Valtion velka: 245 % BKT:sta (5/2013)Työttömyysaste: 4,4 % (2012)

TokioPeking

Shanghai


SUOMALAISILLA OLISI PALJON ANNETTAVAA RUOKAPUHTAUDESSA.

puhelimet tunnetaan Kiinassa, on Suomi ylei-sesti ottaen maassa vielä jokseenkin tuntema-ton toimija.

– Mutta kyllähän Suomella positiivinen maine on, sanoo Tekesin Sari Arho Havrén, joka työskentelee Shanghain-pääkonsulaatissa innovaatioista vastaavana konsulina ja seuraa Kiinan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Kiinassa tunnetaan hyvin ruotsalaisia vaate- ja huonekalumerkkejä, kuten esimerkiksi Ikea ja H&M. Myös suomalaisilla olisi tarjottavana monia laadukkaita tuotteita näillä aloilla.

Kiinan kasvava keskiluokka lisää koko-naiskulutusta maassa. Suomen Pekingin-suur-lähetystö arvioi, että kiinalaisten kulutuk-sen ominaispiirteet tarjoavat suomalaiselle elinkeino elämälle mahdollisuuksia ja uutta vientipotentiaalia. Kilpailu on kuitenkin kovaa.

Ansiotason noustessa ja kulutustottumusten muuttuessa vaativammiksi palvelujen kysyntä kasvaa. Sosiaalinen media, kännykät, kasvava keskiluokka ja lisääntynyt ulkomaanmatkailu vaikuttavat kiinalaisten asenteiden ja kulutus-tottumuksien kehitykseen.

Kiinan arvioidaan Pekingin-suurlähetystön mukaan kattavan noin 50 prosenttia maailman luksustuotteiden markkinoista. Vauraampien kuluttajien määrän arvioidaan kasvavan, ja varsinkin rikkaampien kuluttajien mieltymyk-set muuttunevat merkkitietoisemmiksi ja vaa-tivammiksi. Ansiotason kasvun myötä myös laadukkaiden elintarvikkeiden kysyntä pysyy korkealla. Kiinalaiset epäilevät usein elintar-vikkeiden turvallisuutta maassa sattuneiden myrkytystapausten takia.

Suomalaisilla olisi paljon annettavaa ruoka-puhtaudessa, mutta markkinoille pääsy vaatii paikalliset sertifioinnit.

Kiinan avautumisen myötä myös suoma-lainen musiikki on alkanut herättää kiinnos-

Shanghain kiireisimmän ostoskadun Nanjing Roadin historia ulottuu 1800-luvun puoliväliin.


tusta. Yksi vetonauloista on suomalainen metalli-musiikki. Suomalaiset orkesterit ja kuorot ovat alkaneet liittää reitteihinsä Japanin lisäksi myös Kiinan.

Kiina on noussut suomalaisille kiintoisaksi kulttuuriviennin kohteeksi lyhyessä ajassa. Kult-tuurivientiin, kuten muuhunkin viennin edistämi-seen pätee sama sääntö: on resurssien haaskausta yrittää yksin.

NETTIKAUPALLA KIINAANInternetkaupan arvioidaan kasvavan Kiinassa jopa 35-kertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Monille kansainvälisille merkeille juuri internet-

35 xInternet-kaupan arvioidaan kasvavan jopa 35-kertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

kauppa onkin ollut menestyksekäs maahan-tulostrategia. Sari Arho Havrénin mukaan suomalaisten kannattaisi miettiä verkkokau-pan hyödyntämistä vaate-, kenkä-, tekstiili- ja design-aloilla.

Vaatteiden, viihteen ja pelien kulutus lisään-tyy ja nopeutuu Kiinan keskiluokan vaurastu-misen myötä. Lapsiin ja nuoriin panostetaan lisäksi lähes rajattomasti, mikä liittyy myös Kiinan yhden lapsen politiikkaan.

– Pienet suomalaiset brändit voisivat pyrkiä hyödyntämään kiinalaisia verkkokauppa-alus-toja, koska liikkeen perustaminen on paljon vaikeampaa, Arho Havrén pohtii.


Designin arvostus nousee samalla, kun varal-lisuus ja tuotemerkkitietoisuus kasvavat. Kii-nassa design ei kuitenkaan käsitä vain vaatteita tai huonekaluja vaan myös henkilö kohtaisten palveluiden ja tuotteiden räätälöintiä.

Arho Havrén ei näe Kiinaa ja Japania tois-tensa jatkumoina. Hänen mukaansa Japanin valloitus ei valitettavasti juurikaan ole avuksi Kiinan markkinoille pyrittäessä.

KÄNNYKKÄPELI VAATII LUOVUUTTAKiinan viihdeteollisuus kasvaa kohinalla. Suo-malaiselle mobiilialan asiantuntemukselle olisi kysyntää Kiinan nopeasti kasvavilla viihde-teollisuuden markkinoilla. Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolman-neksi suurimmat Yhdysvaltain ja Japanin jäl-keen. Vuonna 2010 markkinoiden koko kasvoi 85 miljardiin dollariin.

Mahdollisuuksia olisi suomalaisten sisältö-jen viemisessä Kiinan markkinoille sekä kiina-laisyritysten avustamisessa niiden laajentumis-pyrkimyksissä.

Rovio ja Angry Birds ovat saaneet suoma-laisyritykset keskittymään mobiilipeleihin. Suuremmat mahdollisuudet voisivat kuiten-kin piillä pelikehityksessä, jossa suomalaiset voisivat toimia konsultteina kiinalaisten pelien markkinoinnissa länteen. Suomalaiset voisivat myös ulkoistaa omia pelikehitys-, grafiikka- ja animaatiotöitään Kiinaan. Huolimatta Kiinan valtavista osaamisreserveistä ulkomaalaisten asiantuntijoiden tarve kasvaa jatkuvasti.

Tekesin johtavan asiantuntijan Reijo Munt-herin mukaan Japanissa on mahdollisuuksia samoilla markkinoilla. Mobiilipelit ovat hyvin suosittuja, mutta niiden kehittäminen vaatii länsimaisilta out of the box -ajattelua. Esimer-kiksi kännykkään ladattava virtuaalityttöystävä on saavuttanut Japanissa suurta suosiota.

JAPANI RAKASTAA LAATUASuomi on kokoaan suurempi maa Japanissa. Suomi tunnetaan hyvin ja Suomella on vah-vuuksia esimerkiksi taiteen ja designin saralla. Suomalaisuus on Japanin markkinoilla ehdo-ton lisäarvo. Kulutuksen suunnan Japanissa määräävät nuoret naiset, joilla on varaa panos-taa itseensä.

– Japani on äärettömän iso markkina high class -kuluttajille. Suomalaisen muotoilun pitäisi suuntautua niin, että myydään brän-diä, laatua ja tiettyä mielikuvaa, sanoo Reijo Munther.

Munther toimi Tokiossa vuosina 2009–2012 Tekesin johtajana ja Team Finlandin koordi-naattorina. Viime syksynä hän palasi takaisin kotimaahan.

Munther kertoo mielikuvien olevan erittäin tärkeitä Japanissa. Se, että Suomesta on vahva mielikuva, on iso valtti.

– Suomalaisilla on annettavaa laadukkaissa, hyvien katteiden tuotteissa. Meillä on jo tun-

3.Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen.

nettuja brändejä kuten Marimekko, Iittala ja muumit, jotka kaikki vahvistavat toisiaan. Markkinoille on menossa muitakin ja sinne mahtuu edelleen, Munther sanoo.

Muntherin mukaan suomalaisen designin lisäksi suomalainen tanssi, musiikki, nyky-taide ja puuarkkitehtuuri kiinnostavat japani-laisia kovasti.

– Luotettavuus, korkea laatu, design, ekolo-gisuus, hyvä palvelu, luettelee Finnairin Japa-nin-myyntijohtaja Sakari Romu asioita, joita japanilaiset arvostavat.

Romun mukaan kotimaisuus merkitsee japanilaiselle kuluttajalle todella paljon, koska siihen liitetään automaattisesti korkea laatu ja luotettavuus. Ulkomaisille tuotteille rima on siis asetettu jo valmiiksi korkealle. Suomalais-ten etuna kuitenkin toimii se, että Suomi tun-netaan jo laadusta.

– Japanilaiselle kuluttajalle ensiarvoisen tär-keää ei kuitenkaan ole pelkästään itse tuote ja sen laatu, vaan myös jakeluketju, sanoo Romu.

Se tarkoittaa, että tuote hankitaan mieluiten hyvämaineisesta, arvostetusta, pitkään alalla

Tokion peli- ja elektroniikkakeskus Akihabara on oma sähköinen

kaupunkinsa.


LEVYMYYNNIN SUHTEEN KIINA JA JAPANI OVAT TOISTENSA PEILIKUVIA.

›› Yksi Suomen eniten ulkomailla keikkailevista bändeistä, Turi-sas, on rakentanut uraansa määrätietoisesti. Ahkerimpina vuo-sina yhtyeellä on ollut keikkoja yli 130. Sinfonista metallia nahka-puvuissa ja punamustissa maskeissa soittava bändi hakee aktiivisesti yleisöjä myös Aasiasta

Alun perin Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Turisas on aina tavoitellut kansainvälisiä yleisöjä. Levy-yhtiöksikin valikoi-tui levytys uran alussa Century Media Records, jolla on toimis-toja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Näin julkaisut ovat heti maailman laajuisia.

– Kun teimme levytyssopimuksen, olimme vain pieni demo-bändi Suomesta. Mietimme levy-yhtiön valintaa jo silloin sitä kautta, ettemme halua jäädä pelkästään Suomeen. Metallilla ei pärjää vain yhdessä maassa, Turisaksen laulaja ja keulahahmo Mathias Nygård kertaa.

Yhtye soitti ensimmäisen Euroopan-kiertueensa vuonna 2005, Yhdysvalloissa takana on jo viides kiertue.

– En tiedä, olemmeko ikinä päässeet siellä omillemme. Mutta kyseessä on valtava markkina, joka vaatii paljon töitä. Se, mitä nyt joskus sattuu jäämään yli jostain kiertueelta, lyömme aika nopeasti jonkun muun markkinan työstämiseen, Nygård kertoo.

OIKEAT KUMPPANITKansainvälistymisessä suurena apuna on ollut myös Music Fin-land. Ulkomailla Turisaksen yhteistyökumppanit ovat suhtautu-neet kadehtien suomalaiseen järjestelmään, jossa yksi taho raken-taa siltaa rokkareiden ja valtiollisten instanssien välille.

– Music Finland on onnistunut koordinoimaan tukia eteenpäin sellaisille hankkeille, joilla on vientipotentiaalia. Suomessa oikeasti suhtaudutaan musiikkiin samanlaisena vientialana kuin mihin tahansa muuhun teollisuuteen, Nygård pohtii.

Esimerkiksi Japanissa Turisas esiintyi tänä vuonna Music Fin-landin järjestämässä show case -tapahtumassa, johon Music Fin-land oli kutsunut ammattilaisvieraita Japanin musiikkibisnek-sestä.

– Kyseessä on vähän niin kuin jollekin teollisuusfirmalle mes-sut, jossa pääsee esittelemään tuotteitaan ja seurustelemaan potentiaalisten asiakkaiden kanssa, Nygård taustoittaa.

Ensimmäisen kerran kuusihenkinen Turisas keikkaili Kiinassa ja Japanissa vuoden 2010 keväällä. Japanin keikat menivät niin hyvin, että bändi kutsuttiin uudestaan vierailemaan Loud Park -festivaaleille. Tänä keväänä bändi keikkaili Kiinassa toista ja Japa-nissa kolmatta kertaa.

Yleisö on Nygårdin mukaan samanlaista melkein missä päin maailmaa tahansa, mutta eroja löytyy esimerkiksi takahuoneista ja keikkajärjestelyistä.

– Japanissa on ihan viimeistä huutoa olevaa teknologiaa ja kaikki ovat todella tarkkoja. Kiinastakin löytyy kyllä tavaroita ja laitteita, mutta knowhow-ammattitaitoa ei suuresta yrityksestä huolimatta silti aina tahdo löytyä. Mutta kohisten Kiinakin menee eteenpäin.

METALLIN MALLIMAANygårdin mukaan Suomi-brändillä on helppo ratsastaa ulko-mailla. Maailmalla jo pärjänneet yhtyeet ovat helpottaneet seuraa-jien pääsemistä vielä pidemmälle.

– Yleisesti suomalaisella raskaammalla rokilla ja hevillä on ihan äärettömän hyvä maine. Kyseessä on hevin Made in Germany -tyyppinen tarra.

Neljä albumia julkaissut bändi yhdistelee musiikissaan kansan-musiikkia metallivaikutteisiin. Levymyynnin suhteen Kiina ja Japani ovat toistensa pelikuvia.

– Kiina on tekijänoikeuksien suhteen villi itä – fyysisiä kopioita ei ole edes järkeä jaella, koska piratismi on niin iso juttu. Käytän-nössä levyjämme voi ostaa iTunesista, Nygård toteaa.

– Japanissa taas on ollut kauan todella hyvät tekijänoikeuslain-säädännöt. Monet tykkäävät keräillä fyysisiä levyjä ja kaikenlaisia erikoispainoksia. Japani on niitä harvoja paikkoja, joissa fyysisiä levykauppoja siinä mittakaavassa enää on.

Kiina houkuttelee silti bändejä.– Livemarkkinana Kiina olisi ihan järjettömän iso mahdollisuus,

Nygård haaveilee. Mutta onko Aasian-keikoilla mahdollista hyötyä taloudellisesti?– Kiinan ja Japanin kiertueet kuuluvat vielä niihin keikkoihin,

joista teemme tappiota. Viime levyllä meillä oli hyvä noste meneil-lään Japanissa, mutta vuoden 2011 tsunami sotki suunnitelmat. Tämän vuoden kiertueella olimme ottaneet askeleen taaksepäin. Mutta Music Finlandin järjestämä show case -keikka oli meille tie-toinen mahdollisuus investoida Japaniin uudestaan.

Nygård uskoo, että Japanissa yhtye voisi varsin pian päästä omilleen kiertueista. Turisaksen toiveena on palata pian Japanin lavoille, kun uusi levy on ilmestynyt elokuussa. Kiinan markkinat taas ovat haastavampia.

– Maa on koko ajan rikkaampi, ja he ovat ottaneet kiinni länsi-maita. Mutta yleisön löytämisessä on vielä valtavasti työsarkaa. Livemarkkinana Kiina voisi kannattaa hyvinkin pian, mutta voi olla vaikeaa saada tekijänoikeuspuolta mitenkään järkeväksi.

RASKAAN ROCKIN LÄHETTILÄÄT


toimineesta liikkeestä. Sama koskee myös internetmyyntiä.

– On turha ajatella, että tietty tuote ei sovellu Japanin markkinoille. Jos tuote on korkea tasoinen ja sen jakelu ja jälkimarkki-nointi ovat kunnossa, niin mahdollisuuksia on lukemattomia kaikissa päivittäistavara- ja designtuotteissa sekä elintarvikkeissa. Kasvava eläkeläisten määrä luo lisäksi uusia mahdolli-suuksia, Romu sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että Japanin mark-kinoille pääsy on tuskin milloinkaan helppoa, nopeaa tai halpaa, mutta vastapainona on onnistuttaessa ostovoimainen ja tuoteuskolli-nen kuluttaja. Mutta miten markkinoille sit-ten päästään?

– Markkinoille pääsy on erittäin haasta-vaa, mikäli tuotteella – oli se sitten kotimai-nen tai ulkomainen – ei ole uskottavaa jakeli-jaa, Romu toteaa.

kitsevät yksityiskohdat ja länsimaissa katso-taan kokonaisuutta. Tästä se ero tulee.

Munther muistuttaa, että Japanissa on suu-rin yksittäinen kuluttajamarkkina muotoilu-tuotteille.

– Ei löydy Kiinasta vielä sataa miljoonaa kulutushalukasta keskiluokkaista ihmistä, Japanista löytyy, hän naurahtaa.

Suomalainen yhteistyö on valttia ponnistel-taessa maailmanmarkkinoilla.

– Näkisin, että suomalaisten toimijoiden yhteisiskuilla on merkitystä.

– High end -tuotteet, joihin muotoilutuot-teetkin kuuluvat, ovat meille aivan uusi mah-dollisuus. Pelituotteet näkisin tähän rinnalle, koska Japani on hahmojen luvattu maa ja ne näkyvät joka paikassa.

Munther peräänkuuluttaa myös luovaa ajat-telua. Se on tärkeää bisneksen kannalta.

– Pitää ajatella eri tavalla kuin yleensä. Olet-tamuksemme siitä, mitä japanilainen kuluttaja haluaa, ovat todennäköisesti vääriä. Sellaiset asiat, jotka tuntuvat meistä eksoottisilta, saat-tavat olla juuri oikeita. Pitää rohkeasti kokeilla asioita ja tehdä uudella tavalla, sitä hekin etsivät.

Munther näkee Japanin ja Kiinan ainakin osittain toistensa jatkumoina. Maat kulkevat eri tahtia, mutta Muntherin mielestä etenkin muotoilua pitäisi viedä molempiin maihin.

– Aasiaa kannattaa miettiä myös kokonai-suutena, koska maat ovat taloudellisesti sidok-sissa toisiinsa.

Sakari Romu ei usko, että onnistuminen Japanissa olisi lupaus siitä, että Kiinassakin homma onnistuu.

– Se, että molemmat ovat Aasiassa, ei tar-koita mitään. Kiina ja Japani ovat maina niin erilaisia kuin vain kaksi maata voi olla. Silti toki sama korkealaatuinen tuote kelpaa heille molemmille, kun sen myynti hoidetaan Japa-nissa japanilaisittain ja Kiinassa kiinalaisittain, Romu sanoo.

HEVIÄ TOKIOSSAJapanissa klassinen suomalainen musiikki vetää, kuten myös suomalainen hevimusiikki. Suomen raskaamman musiikin vientiylpeys on Nightwish, mutta myös muita yhtyeitä on mennyt vanavedessä, esimerkkinä Turisas ja Mokoma.

Japanin musiikkimarkkinoita dominoi-vat kotimaiset artistit, mutta liiketoimintaa suomalaisille asti soljuu silti pienemmissäkin puroissa. Vaikka hevi- tai jazz-musiikki voi olla niche-ala Japanissa, juuri tällaisia markkina-rakoja suomalaiset voivat hyödyntää.

Uusi tulonlähde suomalaisessa musiikki-bisneksessä ovat olleet lauluntekijät eli suoma-laiset biisinikkarit, jotka ovat työstäneet kappa-leita japanilaisartisteille.

– Biisivienti on yksi markkinarako, johon olemme pyrkineet. Suomalaiset biisinkirjoitta-jat tekevät paikallisille artisteille musiikkia ja

– Markkinoille meno riippuu paljon tuot-teesta. On tärkeä miettiä, miten sinne men-nään, ketkä ovat kumppaneita ja pohtia inno-vatiivisesti jakelukanavia ja kaupankäynnin rakennetta, sanoo Tekesin Munther.

Munther nimeää esimerkiksi Ivana Helsin-gin, joka juuri on aloittanut yhteistyötä japani-laisen vaatejätin Uniqlon kanssa.

– Täytyy nostaa hattua, yhteistyö on erit-täin hyvin keksitty. Uniqlon perusideana ovat olleet laadukkaat ja edulliset käyttövaatteet, joihin Ivana tuo designin sisään. Uniqlolla on myymälöitä myös Kiinassa. Tällaisia kuvioita siellä kannattaa rakentaa, Munther kannus-taa.

VIENNIN VAIKEUSKumppanin löytäminen Japanin markkinoilta on kovaa työtä. Se on silti paras keino päästä bisneksen syrjään kiinni.

– Siellä pitää käydä ja rakentaa suhteita. Japania pidetään hirveän vaikeana mark-kinana ja näin se onkin, jos lähtee summa-mutikassa koputtelemaan ovia. Mutta jos tuntee liike-elämää, toimintatapoja ja osaa ver-kottua, asiat voivat edetä nopeastikin, Munt-her kannustaa.

Alkuvaihe on kuitenkin äärimmäisen tärkeä. – Laadulla on suuri merkitys. On esimer-

kiksi turha lähettää laatikoita, joissa osoite-tarrat on liimattu vinoon. Sen, että kyseessä on laatutuote, pitää näkyä joka asiassa, ja pak-kauksellakin on suuri merkitys. Aasiassa mer-

Japanilaisella vaatejätillä Uniqlolla on liikkeitä myös Kiinassa.

KASVAVA ELÄKELÄISTENMÄÄRÄ LUO UUSIAMAHDOLLISUUKSIA.


p. +358 9 6962 [email protected]

Asianajotoimisto Bergmann OyEteläranta 4 B 900130 Helsinki

A t t o r n e y s a t L a w

E R GM A N N

Teollisuuden asianajotoimistoProjektirakentaminen

Energia

Teknologia

saavat tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi musiikin myy-minen mainoskäyttöön on yksi kasvava mahdollisuus, sanoo Music Finlandin projekti päällikkö Sami Häikiö, joka tapaa yhtenään japanilaisia yhteistyökumppaneita sekä Japanissa että Suomessa.

Suomalaisten kappaleiden lisäksi myös musiikin tuot-tamista on myyty laulujen vanavedessä puolivahingossa.

– Studiotuottajat ovat monesti biisinkirjoittajia ja ovat tehneet demokappaleen tuotannon: rummut, syntikat ja niin edelleen. Japanilaisartisti on todennut, että tuotanto on hyvä ja halunnut ostaa sen levylle käytettäväksi.

Häikiön mukaan Kiinan osalta musiikkimarkkinoilla ongelmana on vielä kunnon infran puuttuminen.

– Toimivaa tekijänoikeusjärjestöä eikä oikein levy-yhtiöitäkään ole, ainakaan samassa mittakaavassa kuin muualla. Markkina on vielä vähän epäselvä ja villi. Kii-nalaiset kuitenkin janoavat koko ajan enemmän viih-dettä, ja kaikkihan sitä odottavat vesi kielellä, mitä sieltä saattaa aueta. Showhommille on ainakin markkinaa, koska gaaloja riittää.

Häikiön mukaan musiikkialalla on selvää, että kaikki auttavat toisiaan. Yhden artistin läpimurto auttaa mer-kittävästi myös muita. Musiikillinen esiintulo voi lisäksi auttaa muiden alojen yrittäjiä.

– Pitäisi keksiä hyvä keino, miten saataisiin pake-toitua kaikki yhteen, esimerkiksi jos diggaat skandi-popista niin diggaat ehkä myös Marimekosta ja desig-nista. Siinä, miten kaikki linkitetään yhteen ja miten se tulos kotiutetaan parhaiten, on vielä paljon keksittävää, Häikiö pohtii.

Häikiö käyttää mielellään islantilaisartisti Björkiä esi-merkkinä siitä, miten asiat linkittyvät toisiinsa musiikki-bisneksessä.

– Kun Björk breikkasi, niin yhtäkkiä kaikki tykäs-tyivät myös Islantiin: sinne haluttiin mennä, katsoa lef-foja ja nähdä muita bändejä sieltä. Sama juttu on käynyt monen popparin kohdalla, saksalaisia tyttöjä tulee Suo-meen Ville Valon takia. ›‹

Vuonna 2003 avattu ostos- ja monitoimikeskus Roppongi Hills

edustaa Tokion nykyarkkitehtuuria.


Lue

Konkretiaa kauppapolitiikkaan

ECIPEn (The European Centre for International Political Economy) mie-lestä abstrakteista ideoista on jauhettu jo tarpeeksi. Ajatushautomo haluaa alistaa kansainvälisen talouspolitii-kan tiukalle analyysille hyödyistä ja haitoista ja esittää johtopäätökset helposti lähestyttävässä muodossa.

Esimerkiksi Euroopan komission taannoinen päätös asettaa kiinalai-sille aurinkopaneeleille polkumyyn-titulli sai tutkimuskeskukselta pölly-tystä. ECIPEn mukaan EU:n uudessa kauppa poliittisessa linjassa on riskejä. Kauppaa vääristävää valtiollista tukea vastaan ei kannata taistella vääristä-mällä itse kauppaa.

ECIPE on itsenäinen think tank, joka omistautuu kauppa politiikan ja kansainvälisen talouspolitiikan kysymyksille. ECIPEn ideologiset juuret ovat vapaan kaupan ja vapaan maailman talouden perinteessä. ECIPE on Euroopan ainoita ajatushauto-moita, jotka keskittyvät pääasiallisesti kauppa politiikkaan.

ECIPE haluaa edistää ” evaluaation kulttuuria”. Kun monimutkaiset asia-kokonaisuudet tehdään yleisölle paremmin ymmärrettäviksi, voidaan niitä arvostella rakentavasti ja edistää parempien käytäntöjen kehittämistä.

Kuumia puheenaiheita ECIPEssä ovat tällä hetkellä Kiina maailman-taloudessa, protektionismin nousu, Venäjä ja Euraasia, työllisyys sekä globali saatio.

The European Centre for International Political Economywww.ecipe.org

Liberaalin omatunto

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman pureutuu The New York Timesin blo-gissaan ”The Conscience of a Liberal” laaja-alaisesti sekä talouteen että poli-tiikkaan. Blogin pääpaino on Yhdys-valtojen taloustilanteessa, mutta Krug-man käsittelee kirjoituksissaan myös muita maita.

Nobelisti kirjoittaa kaikesta päivän-politiikan ja makrotalousteorian välillä. Teoriapainotteiset kirjoitukset eivät jää akateemiseksi hiustenhalkomi-seksi, vaan uuskeynesiläiseksi titulee-rattu Krugman perustelee kannattami-aan teoriasuuntauksia ajankohtaisella empirialla.

Vannoutuneena vapaakaupan kannattajana Krugman argumentoi useissa kirjoituksissaan, että globalisaa-tio ja etenkin 1980-luvun jälkeen nope-asti kasvanut kansainvälinen kauppa ovat muuttaneet muita makrotalou-den rakenteita yllättävän vähän. Tällä hän perustelee muun muassa sitä, että taloudellinen elvytys toimii edelleen taantuman aikoina.

Krugman on käsitellyt kirjoituksis-saan Pohjois-Amerikan vapaakauppa-sopimus NAFTAn vaikutuksia alueen maille. Hän toteaa, että sopimuksen myötä kauppa maiden välillä on odo-tetusti kasvanut, ja myös maiden työ-voima on aiempaa tuottavampaa.

Krugmanilta on siis odotettavissa huomioita myös EU:n ja Yhdysvalto-jen välisistä kauppasopimusneuvotte-luista.

The Conscience of a Liberalkrugman.blogs.nytimes.com

Transatlanttinen linkki

The SAIS Center for Transatlantic Rela-tions on washingtonilainen tutkimus-keskus, joka keskittyy nimensä mukai-sesti transatlanttisiin suhteisiin. Keskus pyrkii analysoimaan kahden mantereen välistä suhdetta uudesta perspektiivistä. Pitkään suhteiden tär-kein fokus oli maanosien omassa tur-vallisuudessa ja vakaudessa. Vaikka nämä näkökulmat ovat yhä tärkeitä, transatlanttisen suhteen kriittisimmät haasteet – ja mahdollisuudet – viriävät tänään mannerten ulkopuolelta.

Syksyn kuumin puheenaihe keskuksen foorumilla ovat luonnol-lisesti EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppa- ja investointikumppanuus-sopimusneuvottelut. Keskuksen sivusto tarjoaa etusivullaan esimer-kiksi valmiiksi pureskellun ”pakollisten lukemisten” paketin aiheesta.

Keskus on julkaissut The Transat-lantic Economy 2013 -tutkimuksen, joka tarjoaa tietoa Euroopan ja Yhdys-valtojen taloudellisesta integraatiosta. Tutkimuksessa luodataan maailman suurimpien keskinäisten kauppa-kumppanien suhdetta analysoiden keskinäisiä investointeja ja arvoketju-jen jakaantumista. Transatlanttinen talousalue on maailman vaurain, ja EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeim-mät kauppakumppanit.

Tutkimuksen mukaan yhdysvalta-laiset ja eurooppalaiset yritykset ovat vetäneet investointejaan Kiinasta, ja sen sijaan sijoittaneet toisiinsa. Euroo-pan ja Yhdysvaltojen tärkeimmät sek-torit ovat niin verkottuneita, että ne ovat kirjaimellisesti ”in each other’s business”.

The SAIS Center for Transatlantic Relationstransatlantic.sais-jhu.edu


Suomi edelläkävijäksi

Haastateltavana

valtiosihteeri

Olli-Pekka Heinonen.

TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

Mitä konkreettisia asioita strategia pitää sisällään verkoston asiakkaille – kuten yrityksille?

Keskeistä on ensimmäisen kontaktin peri-aate. Yrityksen ei tarvitse miettiä, kuka sen asiaa hoitaa, vaan se voi ottaa yhteyttä mihin tahansa Team Finland -toimijaan, esimerkiksi ELY-keskukseen, Finproon tai edustustoon. Siellä yritystä autetaan eteenpäin.

Keskitämme Team Finland -palveluja pk-yritysten kansainvälistymisen alkuvaiheeseen. Finpron julkisesti tuettua palvelua laajenne-taan. Kansainvälistymisestä kasvua hakevien yritysten tueksi kehitetään uusi, entistä toimi-vampi työkalupakki.

Edustustoverkoston tarjoamia palveluja yri-tyksille täsmennetään. Finpron julkisrahoittei-sia palveluja kohdemarkkinoilla keskitetään yritysten verkottumista tukeviin palveluihin sekä mentorointi- ja veturiyritystoiminnan kehittämiseen.

Mikä on strategian keskeinen viesti verkoston toimijoille?

Tavoitteenamme on tehdä Suomesta edellä kävijä muuttuneessa globaalissa toiminta ympäristössä. Valtapolitiikan rooli kansakuntien menestyksessä on pienene-mässä. Ne kansakunnat ovat voittajia, jotka saavat koko yhteiskuntansa, mukaan lukien yritykset ja kansalaisjärjestöt, mukaan tavoit-telemaan yhteistä maalia.

Team Finland -yhteistyöllä saamme nykyi-sillä voimavaroilla aikaan enemmän ja tehok-kaammin. Tärkeää on ennakointi, uusien mahdollisuuksien havainnointi ja niiden hyö-dyntäminen.

Millä perusteella strategian painopisteet valittiin?

Strategian tavoitteena on kehittää toimin-taamme siten, että kykenemme tarttumaan globaaliin arvonmuodostukseen ja kerryttä-mään arvonlisää Suomeen. Strategian paino-pisteissä korostetaan liiketoimintaa, jossa on mukana arvoa tuottavaa tutkimusta, innovaa-tioita, designia.

Kansainvälistymispalvelujen painopisteet ovat kansainvälisesti lupaavimpia aloja, joilla meillä on jo menestyneitä yrityksiä, osaamista ja tarjontaa, ja vastaavasti maailmalla on kysyntää. Muita yrityksiä ei jätetä palvelujen ulkopuolelle. Valitsemalla muutamia keskeisiä aloja haluamme varmistua siitä, että verkos-tolla on kykyä ja osaamista näiden alojen edis-tämiseen. Samalla meidän on oltava avoimia ja nähtävä myös uudet, nousevat alat.

Alueellisesti painotamme maita, joista suo-malaisilla yrityksillä on jo kokemusta ja ennen kaikkea kiinnostusta lähteä kansainvälisty-mään.

Mitä julkisrahoitteisten palvelujen pääl-lekkäisyyksien poistaminen tarkoittaa käytännössä?

Julkisen talouden tilanne tulee säilymään haastavana. Valtion rahoittamat palvelut tulee määritellä nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi:• Useat toimijat tuottavat omaa ennakointi- ja maatietoaan. Olemme nyt yhdistämässä ja kokoamassa nämä tiedot yhteen paik- kaan. • Samoin Suomen maakuvaviestintää koskevat työkalut tuodaan yhteen. • Asiakastiedonhallinta yhtenäistetään: luomme TEM-toimijoiden ja ulkoasiain- ministeriön yhteisen yritysasiakkuuksien järjestelmän, jotta tieto löytyy yhdestä pai- kasta ja auttaa meitä palvelemaan yritys- asiakkaitamme entistä paremmin. ›‹

Valtioneuvoston kanslian

valtiosihteeri Olli-Pekka

Heinonen johtaa Team Finland

-verkoston kansliapäälliköiden

koordinaatioryhmää.

Ryhmä vastaa verkoston

toiminnallisesta ohjauksesta

sekä pääministerin johtaman

taloudellisten ulkosuhteiden

ohjausryhmän tuottamien

linjausten toimeenpanosta.

Team Finland -strategia vuodelle 2014 julkistettiin kesäkuussa. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kertoo, mitä strategia pitää sisällään sekä verkoston asiakkaille että sen toimijoille.


ARVO KETJUUNTUUSuomi pärjää arvoketjuissa

osaamisella.

›› Suojaa aineettomat oikeutesi ›› OECD kehittää parempia politiikkoja

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

nro 3 | 2013

MARKKU KEINÄNEN:

Team Finlandin

potentiaali piilee

yhteistyössä ja tiedon

avoimessa jakamisessa.

Aasian laatutietoiset

kuluttajat

Osaaminen

houkuttelee

investointeja

Suomeen

80 vuotta sitten

Anna palautetta lehdestä ja voita

Lumia 920!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka2. Merkitse numerosarja 764287.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus

osallistua

Kauppapolitiikka-lehti viet-tää tänä syksynä 80-vuotis-juhliaan. Lehti julkaistiin ensimmäisen kerran 6. loka-kuuta vuonna 1933 nimellä Taloudelliset tiedoitukset.

Lehden historia ankkuroituu 1930-luvun alun suureen lamaan. Kansallisvaltiot rea-goivat romahtaneeseen maailmankauppaan kiristämällä sääntelyään. Maailma siirtyi tiukkaan protektionismiin.

Kiristynyt viranomaissääntely lisäsi tilausta ulkoasiainministeriön raportoinnille maailmalta. Elinkeinoelämä tarvitsi ajanta-saista tietoa kauppakumppaneiden sovel-tamasta viennin ja tuonnin säännöstelystä. Tiedotteita laadittiin aluksi viikoittain.

Tullikorotukset, lisäverot ja kontingen-tit eli kiintiöt kuuluivat talouden kriisiajan jokaviikkoisiin uutisiin. Etenkin kiintiöistä uutisoitiin ahkerasti. Noin puolet uutisista koski sitä, mille suomalaisille tuotteille kukin maa oli myöntänyt tuontikiintiöitä.

Tuonti saatettiin käytännössä myös tor-pata. Esimerkiksi Puolassa julkaistiin 581 tuotetta käsittävä luettelo tavaroista, joi-den tuonti oli kielletty määräajaksi. Luet-telo sisälsi melkein kaikki Suomen viennin kannalta tärkeät tavarat – sanomalehtipa-peria ja hevosenkenkänauloja lukuun otta-matta.

Myös kauppakumppaneiden kanssa solmituista sopimuksista raportoitiin. Jo 1930-luvulla Suomen ulkomaankauppa oli käytännössä kokonaan kauppasopimusten alaista.

Uutisointi Tiedoitusten ensimmäisinä vuosina koski enimmäkseen Euroopan maita ja Yhdysvaltoja. Kiinastakin osattiin kuitenkin kertoa jo ensimmäisessä nume-rossa: tuontitavaroiden alkuperämerkin-töjä koskevia määräyksiä oli siellä muutettu niin, että merkinnässä sallittiin kiinan kie-len asemasta käyttää myös alkuperämaan kieltä. ›‹

Taloudellisia tiedoituksia rajoitusviidakosta

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920-puhelin.


”Talouskeskus Yangonin toimistohinnat ovat nousseet Manhattania korkeammiksi.”

Myanmarin portit avautuvat

kolum

ni

ANTTI NIEMELÄ

ulkoasiainsihteeri

Suomen suurlähetystö, Bangkok

Myanmarin/Burman nopea avautuminen viimei-sen kahden vuoden aikana vuosikymmenten sotilas-diktatuurista on saanut kansainväliset yritykset innos-tumaan. Syy on selvä: Myanmar on kenties Aasian viimeinen eldorado, koskematon rajaseutu, jossa kaikki on mahdollista.

Strateginen sijainti Kiinan, Intian ja Kaakkois-Aasian tulevan talousyhteisön keskiössä, rikkaat luonnon varat sekä nuori ja työkykyinen väestö hou-kuttelevat kansainvälisiä yrityksiä. Myanmar on kuin luotu osaksi Aasian uusia arvoketjuja, joissa Kaak-kois-Aasian rooli tuotannon ja raaka-aineiden läh-teenä korostuu.

Kaikki ei kuitenkaan ole kullasta kultaisessakaan maassa (Myanmar mainostaa itseään nimellä Gol-den Land). Myanmar on vasta toipumassa yli puoli vuosi sataa raivonneista sisällissodista, sotilasvallasta ja talouspoliittisesta sekaannuksesta. Uusi hallinto on puuttunut tiukasti kaikkialla rehottavaan korruptioon, mutta uusiutuminen on vasta alussa.

Myanmarin korruptioon sisältyy lisäksi aivan eri-tyinen haaste. Talous on ollut armeijan ja parinkym-menen sotilasjunttaa tukeneen perheen, ”hännystelijä-pohattojen”, hallussa. Esimerkkinä heistä voi pitää äskettäin kuollutta Myanmarin ”talouden tukipilaria” (The Economist) Lo Hsing Hania. Hän rikastui miljar-dööritasolle heroiinikuninkaana ja tekemällä mitä eri-laisimpia rakennushankkeita kiinalaisten kanssa. Tasai-nen rahavirta kenraalien kassaan auttoi kummasti.

Muitakin haasteita riittää. Harmaa talous, maan hinta sekä tietotaidon ja infrastruktuurin puute ovat ongelmia, jotka saavat yritykset viivästyttämään Myan-mariin menoaan. Eikä sekään auta, että talouskeskus Yangonin toimistohinnat ovat nousseet Manhattania korkeammiksi.

Maahan suuntaavien yritysten kannalta tärkeää onkin löytää hyvä ja luotettava paikallinen partneri.

Myanmarin talouden rakenteen takia tämä saattaa vaatia jonkin verran salapoliisityötä, mutta siitä saa-tava etu on huomattava.

Joka tapauksessa Myanmar on huikea mahdol-lisuus, joka matkaa kovaa vauhtia oikeaan suun-taan. Talous kasvaa vauhdikkaasti ja investoinnit ovat moninkertaistuneet. Aasian kehityspankki odottaa Myanmarin talouden kasvavan 6–7 prosentin vuosi-vauhtia seuraavat vuodet. Tästä ainakin pari prosent-tia on suoraa seurausta poliittisista uudistuksista.

Poliittiset uudistukset ovat edenneet jopa usko-mattoman nopeasti. Esimerkiksi median vapautumi-nen sensuurin ikeestä on tapahtunut noin vuodessa. Taloudelliset uudistukset eivät ole edenneet poliit-tisten uudistusten tahtia, tehtävää on ollut selvästi enemmän. Yksi perushaaste on se, että talouslakien uudistaminen vaatii enemmän harkintaa ja asian-tuntemusta kuin esimerkiksi lehdistösensuurin lak-kauttaminen.

Vuosi 2015 on Myanmarin demokratiapolulla tär-keä vedenjakaja. Silloin maassa järjestetään parla-menttivaalit. Demokratiaikoni ja nobelisti Aung San Suu Kyi hakee silloin puolueineen valta-asemaa. Tällä hetkellä valta on vielä siviiliin siirtyneiden sotilaiden käsissä.

Suomi on mukana tukemassa Myanmarin mat-kaa kohti rauhaa, demokratiaa ja osallisuutta kansain-välisessä talousjärjestelmässä. Suomi suunnittelee avaavansa diplomaattisen toimipisteen Yangoniin syksyn 2013 kuluessa. Tämä Bangkokin-suurlähetys-tön alainen toimipiste tehostaa tukea myös Myanma-rista kiinnostuneille suomalaisille yrityksille ja seuraa Myanmarin talouden kehitystä.

Lisäksi Suomella on Yangonissa kunniakonsulina paikallinen liikemies Htet Nyi. Myös hän voi neuvoa suomalaisia yrityksiä Myanmarin kiemuroissa. ›‹


”Kehitysapua ei pitäisi nähdä ihmelääkkeenä kehitykseen” s. 4.

Utveckling 3.2012

Etsintäkuulutettu: hyvä kaivoslaki s. 28

Veden arvo nousee s. 48

Förbannelse eller välsignelse

– Moçambiques naturrikedomar s. 32

TEEMA:Luonnon-

varat

Kabul elää arkea Osta kengät Etiopiasta!

Libanon kommer ut ur garderoben

Uganda: Dödsstraff för homosexuella? s. 6

Utveckling 2.2013

• Jo kolmen Suomen verran maata siirtynyt sijoittajille s. 10

• Reportaasi agribisneksen luvatusta maasta s. 17• Maa vaihtuu viinaksi

Saamenmaalla s. 36

TEEMA:Maan uusjako

KAUKASIAN ISLAM: Mystikkomummo, ateistiäiti ja radikaali tytär

Numeron 3/2013 aiheina ovat muun muassa:

* Nokian johtaja kertoo, miten tehdä bisnestä Afrikassa.* Mistä kertoo maailmanlaajuinen mielenosoitusaalto?* Poistuuko köyhyys maailmasta vuoteen 2030 mennessä?

Kun toimit nopeasti, ehdit saada numeron 3/2013 kotiisi. Tilaus on ilmainen. Lähetä tilauksesi [email protected]

KehitysUtveckling

Ulkoministeriön julkaisema aikakauslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

– Globaali kehitys kotiin kannettuna

kauppapolitiikka 3/2013

Documents