kauppapolitiikka 4/2013

MYYTINMURTAJATSuomalaiset kasvuyritykset

suuntaavat Yhdysvaltain markkinoille.

›› Energiavallankumous ›› Koulutusvientiin vauhtia

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTInro 4 | 2013

PEKKA PÄRNÄNEN:

Piilaakson seuraava

suuri haaste Big

Data tarjoaa huikeita

mahdollisuuksia.

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Vastuullisuus luo kasvua

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutos

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Yhdysvaltain markkinat ovat perinteisesti haastavat,

mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat

suomalaisten ulottuvilla.

2 Kauppapolitiikka nro 4|2013

VILLECANTELL

”Välillä on syytä palata perusasioihin.”

Yhdysvaltojen markkinoi-den vaikeus on usein kuultu mantra. Monesti kerrotaan tarinoita suomalaisyritysten epäonnistumisista. Takaisin kotiin palataan häntä koi-pien välissä Amerikan-val-loitusaikeiden kariuduttua.

Olisiko syytä tehdä välillä päinvastoin? Epä-onnistumisen päivän sijaan juhlisimme onnis-tumisia. Optimistin lasi on puoliksi täynnä ja seurakin hauskempaa.

Tämän lehden alueellinen teema on Poh-jois-Amerikka. Nostamme esille tarinoita suomalaisyritysten onnistumisista eri sekto-reilla sekä mahdollisuuksia uusille menestys-tarinoille. Molempia on todella paljon. Näin myytti murenee.

Viime vuosina on puhuttu paljon nouse-vista talouksista ja maailmanmarkkinoiden murroksesta. Välillä on kuitenkin syytä palata perusasioihin. Yhdysvaltojen ja EU:n yhteen-laskettu osuus maailmantaloudesta on noin kolmannes. Puhuttaessa kokonaistuotannosta lähestytään jo 50 prosenttia.

Sopimus kaupanesteiden vähentämiseksi maailman kahden suurimman talousalueen välillä kasvattaisi kauppaa ja merkitsisi mil-jardien kasvua Atlantin molemmin puolin. Ei pidä unohtaa, että Yhdysvallat Euroopan ulko-puolella on Suomen tärkein kauppakumppani. EU:n ja Kanadan pääseminen sopuun kunnian-himoisesta vapaa-kauppasopimuksesta on posi-tiivinen askel, joka toivottavasti tuo uutta vir-taa myös neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

Liuske-energiasta puhuttaessa ei ylisanoja ole säästelty. Puhutaan energiavallankumo-uksesta. Potentiaalia kieltämättä on paljon,

mutta samalla tavalla kuin öljy ei maailmasta 70-luvun ennustuksista huolimatta loppu-nutkaan, asia ei ole näin yksioikoisen suora-viivainen. Kriittinen keskustelu ja poliittinen vastustus eri puolilla maailmaa lisääntyvät. Keskustelu aiheesta on tervetullutta. Vakavia ympäristöhuolia ei pidä sivuuttaa olankohau-tuksella.

Suomi on menestynyt mainiosti kansain-välisissä koulutus- ja oppimisvertailuissa. Tämä on asia, josta meidät maailmalla tunne-taan. Hyvän maineen pullottaminen ja koulu-tusviennin tuotteistaminen on kuitenkin osoit-tautunut vaikeammaksi tehtäväksi. Suurin osa maailman koulutusviennin volyymistä tulee tutkintojen maksullisuudesta. Suomelle ei tästä ole syntynyt rahavirtaa, tutkintojen maksutto-muudesta johtuen. Opetusministeri Kiurun asettaman työryhmän raportti on kuitenkin synnyttänyt tervetullutta keskustelua asiasta. Suomalaisten toimijoiden pieni kokokin voi-daan kääntää eduksi. Pieni liikkuu ketterästi. Maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voi-daan luoda hyviä, luovia yhteistyöverkostoja. Team Finland hengessä – yhdessä tekemällä – päästään parhaaseen lopputulokseen.

Haluan kiittää edeltäjääni Anna-Kaisa Heikkistä hienosta työstä lehden peräsimessä. Yritän parhaani mukaan jatkaa hänen viitoit-tamallaan tiellä. Lehden olemassaololle suhde lukijaan on kaiken perusta. Kädessä pitä-mäsi lehti on tehty Sinua, lukijaamme, var-ten. Hyvän vaikutusmahdollisuuden tarjoaa sivun 38 lukijakysely. Lehden julkistamisen yhteydessä uudistamme myös sähköisen uutis-kirjeemme. Kaikki palaute ja parannusehdo-tukset otetaan kiitollisuudella vastaan. ›‹

Mahdollisuuksien maa

pääkirjoitus

Päätoimittaja

3nro 4|2013 Kauppapolitiikka

3 Pääkirjoitus

6 VIP-vieras Pekka Pärnänen tuntee Piilaakson metkut.

14 Mistä rahaa kansainvälistymiseen? Yritystukien viidakko luo haasteita

yrityksille kansainvälistymispyrkimyksissä.

20 Missiona kansainvälisyys Outotec haluaa osoittaa, että kasvubisnes voi

myös luoda parempaa maailmaa.

24 Liuske-energia mullistaa markkinat Yhdysvallat johtoasemissa

epätavanomaisten kaasu- ja öljylähteiden

hyödyntämisessä.

28 Amerikan myyttejä murtamassa Valtavilla Pohjois-Amerikan markkinoilla

suomalaisyrityksille on tarjolla merkittäviä

liiketoimintamahdollisuuksia.

6”Tämän hetken suurena trendinä on toimintojen ja palvelujen mobilisointi.”PEKKA PÄRNÄNEN

nro 4 | 2013

sisä

ltö

20


http://issuu.com/action/page?page=3
















VASTAA LUKIJAKYSELYYN

s. 38ja voit voittaa Lumia 920:n!

10 Lyhyesti

17 Anttonen Kaupungistumisesta

liiketoimintaa

18 Kentän ääni Johanna Jokinen-Gavidia

Suomen suurlähetystö, Riad

36 Lue 37 Q&A Koulutusvienti vauhtiin

38 50 vuotta sitten Suomi vei Yhdysvaltoihin

sanomalehtipaperia ja juustoa

39 Kolumni Kristiina Helenius:

Mihin diplomaattia tarvitaan?

28

PALSTAT

KAUPPAPOLITIIKKA

18

”Pienen toimijan on unohdettava valtameri ja löydettävä itselleen sopivan pieni lammikko.”MIIKA MÄKITALO, M-FILESIN TOIMITUSJOHTAJA

441 760

JULKAISIJA

Ulkoasiainministeriö

PÄÄTOIMITTAJA

Ville Cantell

puh. 0295 351847

[email protected]

TOIMITUSSIHTEERI

Riikka Harju

puh. 0295 351832

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Markku Keinänen (pj.), UM

Matti Anttonen, UM

Ville Cantell, UM

Simo Karetie, EK

Severi Keinälä, TEM

Jouni Mölsä, UM

Jukka Seppälä, Metso

Outi Torniainen, Finpro

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

MCI Press Oy

ILMOITUKSET

MCI Press Oy

puh. 09 2525 0250

[email protected]

TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET


PAINOPAIKKA

Scanweb Oy

PAINOS

8 200 kpl

PAPERI

UPM Fine 90/170g/m2

Irtonumero 9 €













Pekka Pärnänen uskoo, että Big Data on seuraava suuri mahdollisuus

Yhdysvaltain markkinoilla.


Piilaakson vinkkelistä katsottuna ohjelmistoteollisuus ajaa Yhdysvaltojen taloutta eteenpäin.

PIILAAKSON SPARRAAJA

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT RICHARD MORGENSTEIN, THINKSTOCK


MYYNTITYKIN OPPITUNTI

›› Finpro Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö Pekka Pärnänen on kokenut urallaan vauhdikasta nousua, mutta myös romahduksen IT-kuplan puhjetessa 2000-luvun alussa. Tuolloin Pärnäsellä oli käsissään internetissä 3D-teknologian soveltamiseen keskittynyt yritys, Cybelius.

– Kun kupla poksahti, tältä liiketoiminnalta putosi pohja. Kaikki meni, jopa hiukset lähtivät päästä, Pärnänen kuvailee. Kokemus oli rankka, mutta opettavainen.

Erityisen hyvin Pärnäsen mieleen on jäänyt myös eräs myyntita-paaminen Yhdysvalloissa 90-luvun puolivälissä, jolloin hän johti kone-näkökameroita erilaisille teollisuusautomaatioyrityksille valmistavaa T.V.I. – Temet Vision Industry -yhtiötä. Pärnänen kollegoineen tapasi elintarvikkeiden, muun muassa Starbucksin kahvipapujen, lajitteluun erikoistuneen yrityksen johtajaa.

– Olin hillittömässä myyntimoodissa ja esittelin asiakkaalle suu vaah-dossa kameramme upeita ominaisuuksia. Se pystyi kuvaamaan sekun-nissa 300–400 ilmassa lentävää papua ja tunnistamaan niistä jokaisen yksitellen, jolloin kameraan yhdistetty ilmasuutin ampui heikkolaatui-semmat pavut eri laariin.

– Myyntipuheestani huolimatta asiakas ilmoitti melko pian osta-vansa vain kameran etupään. Ajattelin, että hän ei nyt yhtään ymmärrä, miten hienoa teknologiaa meillä on ja jatkoin myyntipuhettani entistä kiihkeämmin. Jenkkiyrityksemme vetäjä Joe otti kameran kädestäni, irrotti sen etupään ja kysyi asiakkaalta: Tätäkö tarkoitatte? Asiakas vas-tasi: Juuri tätä.

Joe heitti kameran loppuelektroniikan huoneen nurkkaan ja sanoi: ”Pekka, shut up now.”

– Asiakkaalle hän vakuutti, että voimme ehkä tulla hinnassa vähän vastaan, koska hän halusi ostaa vain puolet kamerasta. Teimme firman siihen asti suurimmat kaupat, eikä hinta tippunut dollariakaan. Opin tästä sen, että asiakasta täytyy kuunnella ja myyminen lopettaa, kun asiakas on jo ostanut, armoton myyntimies nauraa.

Maailmalla katsotaan tarkkaan, mitä suomalainen peliteollisuus voi tuoda markkinoille.

hdysvaltojen budjettikriisi ei ole aiheuttanut unettomia öitä Pii-laaksossa.

– Täällä talous on menossa kovaa vauhtia ylöspäin ja fiilis on erittäin positiivinen. Valtion talous ongelmista keskustellaan kyllä jonkin verran, mutta tilanne ei ole vaikuttanut bisneksen tekoon, Finpron Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö Pekka

Pärnänen toteaa ja muistuttaa, että Yhdysval-lat on kaikesta huolimatta optimistinen ”everything is possible -yhteiskunta”.

Pärnäsen mukaan Piilaaksossa on tänä vuonna 30–40 yksityistä listaamatonta firmaa, joiden arvo ylittää miljardin ja jotka myydään lähivuosina. Vuoden päästä näiden yritysten määrän odotetaan nousevan jopa sataan.

– Rahoituspuolella ollaan toki varovai-sempia. Rahaa on, mutta myös ulkopuolista rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevia yrityk-siä on paljon, mikä aiheuttaa tunkua rahoitus-kanaviin, Pärnänen kuvailee.

PIILAAKSON VINKKELISTÄ katsottuna kaikenlainen ohjelmistoteollisuus ajaa Yhdys-valtojen taloutta eteenpäin, olipa kyse yritys-ten sisäisiin ja yritysten välisiin prosesseihin tai kuluttajapalveluihin liittyvistä ratkaisuista.

– Tämän hetken suurena trendinä on toi-mintojen ja palvelujen mobilisointi, minkä tarkoituksena on helpottaa sekä yritysten että kuluttajien arkea. Myös kaikki jakamisen iloon perustuvat sovellukset, kuten AirBnB, Uber ja niin edelleen, ovat erittäin merkittäviä, Pär-nänen luonnehtii ja kertoo startup-yrityksissä pöhinän olevan erityisen vauhdikasta juuri näi-den innovaatioiden piirissä.

Sisältöteollisuuden eli viestintä-, markki-nointi- tai viihdekäyttöön sisältöjä tekevien yri-

tysten asema näkyy Piilaaksossa ja Yhdysval-loissa erittäin vahvana.

– Suomalaissyntyisillä pelienkehittäjäyhti-öillä, kuten Roviolla ja Supercellillä on mah-tava dominanssi. Maailmalla katsotaan tark-kaan, mitä suomalainen peliteollisuus voi tuoda markkinoille, Pärnänen kertoo.

Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi sisältöteollisuuteen liittyvällä koulutusalalla.

– Vaikka pitkän ajan kuluessa syntynyttä koulutusjärjestelmää on vaikea monistaa ja paketoida sellaisenaan vietäväksi ulkomaille, olisi hienoa, jos esimerkiksi suomalaisesta mate-matiikan opetuksesta pystyttäisiin jalostamaan toimiva vientituote, Pekka Pärnänen pohtii.

Pärnäsen mukaan muutamia tähän liittyviä yrityksiä onkin jo kasvamassa.

YHDYSVALTALAISJÄTIT Google ja Apple näyttäytyvät Pärnäsen mielessä positiivisina ”dominanttipelureina”, jotka ajavat kumpikin omaa toimialaansa eteenpäin. Hyvä esimerkki tästä on Applen uusimpien puhelimien iPhone 5S:n ja 5C:n lanseeraus syyskuun lopulla. Y


Mallien ensimmäisen viikonlopun yhdistetyt myyntiluvut kipusivat kaikkien aikojen ennä-tykseen, yli yhdeksään miljoonaan.

– On olemassa kaksi dominoivaa mobiili-käyttöjärjestelmää, iOS ja Android. Mitään muuta ei ole näkyvissä, Pärnänen tiivistää.

Hän osallistui startup-yrityksille Yhdysval-loissa järjestettyyn tapahtumaan, jossa Face-bookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sekä Yahoon toimitusjohtaja Marissa Mayer asettivat mobiiliratkaisut edus-tamiensa yhtiöiden ykkösprioriteetiksi. Kum-pikaan ei kuitenkaan maininnut sanallakaan Nokian ja Microsoftin yrityskauppoja, vaikka uutinen oli julkaistu vain viikkoa aiemmin.

– Tämä kuvastaa sitä, miten merkitykse-tön peluri Nokiasta on Yhdysvalloissa viime aikoina tullut. Suomalaisvinkkelistä tämä kuu-lostaa hämmästyttävältä, mutta Piilaaksossa se on arkipäivää, Pärnänen huomauttaa.

PÄRNÄNEN NÄKEE PIILAAKSON seuraa-vana suurena haasteena Big Datan. Se tarkoit-taa valtavaa sähköistä tietomassaa, joka syntyy ihmisten käyttäessä tietoverkkoja ja digitaali-sen median palveluja. Tätä tietomassaa analy-soidaan ja siitä suodatetaan pois tiedot, joilla ei ole merkitystä. Loppujen tietojen avulla pyritään tarjoamaan käyttäjille heille juuri sillä hetkellä, siinä paikassa tarpeellisia palveluja.

Pärnäsen mukaan erityisesti sosiaalinen media nosti Big Datan nousuun. Käyttäjien profiileja ryhdyttiin analysoimaan uudella tavalla, jotta profiilin perusteella voidaan tar-jota muita kiinnostavia palveluja.

– Big Dataa hyödyntämällä voidaan luoda uusia mielenkiintoisia sovelluksia. Esimer-kiksi baseball-joukkue San Francisco Giants on jo neljän vuoden ajan videoinut kaikki koti-pelinsä. He käyttävät materiaalia oman ja vie-railijajoukkueen pelien analysointiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana SF Giants on voittanut baseball-mestaruuden kahdesti – sattumaa vai toimivaa Big Data strategiaa?, Pärnänen pohtii.

Pärnäsen mukaan Big Datassa on huikeat mahdollisuudet yritysten liiketoiminnan ja kuluttajapalvelujen kehittämiseen.

– Suomessakin ihmiset alkavat ymmärtää, että olemme nähneet vasta jäävuoren huipun Big Datan käytöstä.

Entä sitten kuluttajien yksityisyydensuoja? – Elämme maailmassa, jossa olennaista on

palvelun käyttäjän tarpeiden ymmärtäminen juuri siinä ajassa ja paikassa. Ihminen näyt-täytyy palveluntarjoajalle nimettömänä yksi-lönä, jolla on tiettyjä tarpeita, henkilöllisyys ei ole olennaista. Big Datan tarkoituksena ei ole luoda Big Brother -yhteiskuntaa, jossa kulutta-jien käyttäytymistä valvottaisiin.

TAKAVUOSINA NOKIA VETI kylkeensä suuren joukon yrityksiä, jotka halusivat osansa menestyksestä. Vaikka Nokian asema maa-

ilmalla on muuttunut, ei suomalaisilla ole Pärnäsen mukaan pienintäkään syytä tun-tea alemmuutta osaamisestaan ohjelmisto- ja mobiiliratkaisujen kehitystyössä.

– Suomi on hyvä koekenttä monelle asi-alle. Kyllä ulkomaiset yritykset haluavat olla mukana kehittämässä mielenkiintoisia hank-keita, ja investointimahdollisuudet lähtevät nimenomaan yhteistyöprojekteista. Ne sito-vat ihmisiä Suomeen ja investointeja tulee sitä kautta, Pärnänen sanoo.

– Suomen startup-skene on dynaami-nen ja vauhdikas. Ulkopuolinen investointi-ruiske puolestaan nopeuttaa yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja auttaa niitä kasvamaan. Näiden yritysten kasvu luo uusia työpaikkoja Suomeen, hän jatkaa.

Ulkomaille tähtäävien yritysten haas-teena on Pärnäsen mukaan erityisesti markkina ymmärrys: mitä, miten ja milloin asiakas haluaa ostaa. Piilaaksossa Finpro auttaa suomalaisyrityksiä muun muassa mark-kinoilla koeponnistuksissa, mikä näkyy selvinä lukuina.

– Viimeisten neljän vuoden aikana on Pii-laaksoon etabloituneiden suomalaisyritysten määrä kasvanut kahdestatoista yli neljään-kymmeneen, mikä on enemmän kuin kaikki muut pohjoismaiset yritykset yhteensä Viro mukaan lukien, Pärnänen kertoo. ›‹

PEKKA PÄRNÄNEN

• YhdysvalloissaFinproSiliconValleynvientikeskuksenpäällikköelokuusta2005

• asunutPiilaakossayhteensä15vuotta• diplomi-insinööri(materiaalitiedeja

tuotantotalous)• avustaasuomalaisiaohjelmistokehitys-,

ict-jadigitaalisenmedianyrityksiäkäynnistämääntoimintaaYhdysvalloissa

• ollutkäynnistämässäuseitayrityksiä,muunmuassainternetissä3D-teknologiansoveltamiseenkeskittynytCybeliusjakonenäkökameroitateollisuusautomaatioyhtiöillevalmistavaT.V.I.–TemetVisionIndustry

• työskennellytSolidInformationTechnologyOy:nliiketoiminnankehitysjohtajana

• ollutmukanatuomassamarkkinoilleuseitastartup-yrityksiä

• erikoisosaamisalueteknologiayritystenvieminenkansainvälisillemarkkinoille

• aviopuolisonlisäksiperheeseenkuuluukaksitytärtä

• intohimoinenkokki,harrastaalaskettelua,mökkeileeSuomessa


Pelialalla menestystä

SUOMI Suomen pelimaailma on hyvässä nosteessa. Neogamesin mukaan Suomen pelitoimialan ydintoimintojen (pelinkehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin kaksi miljardia euroa.

Maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, japanilainen Softbank ja sen tytäryhtiö, kännykkäpeleihin erikoistunut Gungho maksoivat 51 prosentin omistusosuudesta Supercellistä yhteensä 1,1 miljardia euroa. Yhtiön nykyarvo nousee näin yli 2,2 miljardiin euroon. Supercellin toiminta Suomessa jatkuu kaupan jälkeen kuitenkin ennallaan.

Pelialan arvioidaan kokonaisuudessaan työllistävän noin 2 200 henkeä, mistä 20 suurimman yrityksen osuus on noin 1 400. Ammattimaisen työvoiman tarve on peliyrityksille tehdyn kyselyn mukaan seuraavan vuoden aikana noin 150 työntekijää.

lyhyesti”Esteet koulutusviennin tieltä on purettava. Kannatan sitä, että korkeakoulut voisivat perustaa pisteitä muihin maihin ja tehdä toiminnastaan kannattavaa bisnestä.” Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri ALEXANDER STUBB 4.11.2013, ulkoministeriön lehdistötiedote

Ilmoita kaupanesteistä

Ulkoministeriön kaupanesterekisteriin on kirjattu noin 2 000 kaupanestettä. Ulkoministeriön verkkosivustolta löyty-vällä lomakkeella voit ilmoittaa yrityksesi kansainvälistymis-suunnitelmista ja kaupanesteistä. Esteistä voi ilmoittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse numeroon 0295 351 133.

51 %Supercellistä maksettiin 51 prosentin omistusosuudesta yhteensä 1,1 miljardia euroa.

VIENTILUPAPROSESSIT SÄHKÖISEKSI

SUOMI Vientivalvonnan lupaprosessi muuttui sähköiseksi marraskuun alussa. Aiemmin pape-risina toimitetut vientiluvat muuttuivat sähköisiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan osalta.

Kaikki yksittäis- ja koontiluvat sekä niihin liittyvät päätösasiakirjat toimitetaan hakijoille sähköisinä. Asiakirjat myös allekirjoitetaan sähköisesti. Käsittelyn jälkeen asiakirjat toimite-taan asiakkaan tilille asiointipalveluun.

Yksittäisvientilupiin tulli tekee merkintänsä sähköisesti asiointipalvelussa. Koontilupiin merkintöjä ei edelleenkään tarvita.

Sähköisen asiointipalvelun tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa vientilupa-asioiden käsittelyä. Kun kaksikäyttötuotteiden vientiluvat ja päätökset toimitetaan sähköisinä asiointi-palveluun, poistuu viive tiedon toimittamisessa lupaviranomaiselta hakijalle. Yritysten sijain-nilla ei ole myöskään merkitystä ajallisesti hakemuksen vireillepanosta luvan tai päätöksen vastaanottoon.

Hakemuslomakkeet löytyvät ulkoministeriön verkkosivuilta formin.finland.fi ja osoitteesta yrityssuomi.fi.


UUDET VOIMAT LEHDESSÄ JA TEAM FINLAND VIESTINNÄSSÄ

Ville Cantell (puh. 0295 351 874, [email protected]) on aloittanut Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana 1.10.2013. Työparinaan hänellä on toimitussihteeri Riikka Harju (puh. 0295 351 832, [email protected]). He vastaavat myös Team Finland verkkoviestinnästä, johon kuuluvat verkko sivut team.finland.fi, sekä sosiaalisen median kanavat Facebook www.facebook.com/teamfinlandfi ja Twitter www.twitter.com/teamfinlandfi.Team Finlandiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Kauppapolitiikka -lehti ottaa käyt-töön QR-koodit. Tässä lehdessä koodi sijaitsee viereisellä pals-talla, mutta seuraavasta numerosta alkaen löydät koodin aina lehden takakannesta.

Kauppapolitiikan sähköinen uutiskirje uudistuu. Uutiskir-jeen voi tilata vaivat-tomasti osoitteessa kauppapolitiikka.fi/tilaus

51 %

TEAM FINLAND FUTURE WATCH TARJOAA ENNAKOINTITIETOA

SUOMI Team Finland -verkosto tarjoaa tulevaisuudessa pk-yrityksille räätälöi-tyä kansainvälistä ennakointitietoa liiketoimintamahdollisuuksista eri puolilta maailmaa.

Team Finland Future Watch -palvelun tavoite on tuoda kansainvälinen ennakointitieto yritysten kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Ennakointi-palvelut muodostetaan yritysryhmille, mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyödyntäjiä. Tulevaisuuteen katsotaan 2–5 vuoden aikajänteellä. Kohderyh-mänä ovat esimerkiksi Kasvuväylän ja Tekesin ohjelmiin osallistuvat kasvu-hakuiset yritykset.

Tekesin mukaan Team Finland -verkoston kautta saadaan arvokasta tie-toa suomalaisille, kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Tulevaisuuden liike toimintamahdollisuuksia sekä toimintaympäristön muutoksia tunniste-taan ja tietoa välitetään pk-yritysten käyttöön.

Uusia, nousevia asioita on tarkoitus tunnistaa myös laajan ja kattavan edus-tustoverkoston avulla. Palvelun alkuvaiheessa tullaan kokeilemaan eri enna-koinnissa käytettäviä tietolähteitä Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa. Ennakointitietoa kerätään myös Brasiliasta.

Keskeisimmät toteuttajaorganisaatiot ennakoinnissa ovat Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera ovat myös toiminnassa mukana.

Team Finland Future Watch -palvelua varten on perustettu omat verkko-sivut, joihin kootaan kaikki Team Finland -verkoston tuottama ennakointima-teriaali. Sivulta löytyy myös tietoa tulevista asiakastilaisuuksista.

www.tekes.fi/futurewatch

Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa

SUOMI Opetusministeri Krista Kiuru asetti elokuussa 2013 selvitysryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edistämiseksi. Ryhmän asettamisen taustalla oli Team Finland strategia, jossa opetus ja kulttuuriministeriön tehtäväksi annettiin ohjelman laatiminen vuoden 2013 aikana.

Koulutusviennin toimenpideohjelma luovutettiin ministeri Kiurulle 4. marraskuuta. Selvitysryhmä esitti seitsemän toimenpidettä koulutusviennin edistämiseksi. Koulutuksen laadunhallinta ja oppiminen nostettaisiin keskiöön, Suomeen tulisi rekrytoida lisää motivoituneita opiskelijoita, poistaa lainsäädännölliset esteet ja tehdä koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa. Koulutusviennillä tuettaisiin kehityspolitiikkaa ja vahvistettaisiin myönteistä Suomimaakuvaa. Toimenpideohjelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi ja kehitysryhmä.

Selvitysryhmä, jonka puheenjohtajana oli kansanedustaja Päivi Lipponen ja jäseninä opetus ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aaltoyliopiston kehitysjohtaja Jari Jokinen, rajasi tarkastelunsa korkeakoulutukseen, mutta valtaosa selvitysryhmän ehdotuksista on sovellettavissa myös ammatilliseen koulutukseen.

Ulkoministeriön kaupanesterekisteriin on kirjattu noin 2 000 kaupanestettä.

Lopputervehdys

toivottaen Pressinin toimitus

toivottaen Kauppapolitiikan toimitus

www.kauppapolitiikka.fi

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

Etkö saa viestiä auki? Klikkaa tästä avataksesi kirjeen omassa selaimessasi

UUTISKIRJE 3 I 2013

Aineettomien oikeuksien puolustaminen Kiinassa on mahdollista – tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa. Myös viranomaisten avaamia väyliä kannattaa hyödyntää.

Suomessa on suuri määrä osaavia, luovia yrityksiä, joiden kansainvälistyminen ja pääsy Japanin tai Kiinan kaltaisille kuluttajamarkkinoille hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

Suojaa oikeutesi – Kiinassakin

Espanjasta kauppapolitiikan ruoriin

Kiina ja Japani janoavat laatua

Joko luit lehden? Anna palautetta ja voita muistiavainKauppapolitiikan printtilehti saapui sinulle hiljattain. Palautteesi on meille kullan arvoista. Käy vastaamassa nopeaan kyselyymme ja osallistu Lumia 920:n arvontaan. Jaamme 25 nopeimmalle vastaajalle lisäksi muistiavaimen. Vastaa kyselyyn

Suomi maailmalla osoitteessa team.finland.fi

Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen.

facebook.com/teamfinlandfitwitter.com/teamfinlandfi

››

Tilaa uutiskirje!

2 000

QR-koodi käyttöön


lyhyesti”Team Finlandille on vahva tilaus yritysmaailmassa.” Stockmannin varatoimitusjohtaja MAISA ROMAINAINEN 7.11.2013, Team Finland koulutustilaisuudessa.

EU:lle ja Kanadalle vapaakauppasopimus

Euroopan unioni ja Kanada pääsivät lokakuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen solmimisesta. Neuvotteluja käytiin vuodesta 2009 lähtien ja tavoitteena on lopullisen sopimuksen astuminen voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Sopimus on EU:n tähän asti tekemistä vapaakauppasopimuksista kunnianhimoisin.

Sopimus edistää talouskasvua ja työllisyyttä niin Euroopassa kuin Kanadassakin. Sen arvioidaan lisäävän osapuolten välistä tavara ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla sekä kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa.

Sopimuksen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytäviin neuvotteluihin.

Euroopan suurin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Slush 2013 keräsi kävijöitä

Startup- ja kasvuyrityk-sille suunnattu Slush -tapahtuma järjestettiin Helsingin Kaapeliteh-taalla 13.–14. marraskuuta. Voimakkaasti kasvanut tapahtuma keräsi pai-kalle tuhansia kävijöitä, kasvuyrityksiä, maail-man johtavia sijoitusra-hastoja, aktiivisia enkeli-sijoittajia sekä runsaasti median edustajia. Slushin tavoitteena on synnyt-tää yhteyk siä yritysten ja potentiaalisimpien rahoit-tajien välillä.

Startup Saunan järjes-tämä Slush on yksi Team Finlandin kärkihank-keista. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi startup-toi-minnan kiinnostavim-maksi sijaintipaikaksi.

Nokia kirjoittaa tarinaansa uutta lukua

Matkapuhelintoimintonsa Microsoftille 5,44 miljar-dilla eurolla myyneellä yhtiöllä on kaupan jälkeen kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: verkkoyksikkö, kartta- ja paikkatietopalveluihin keskittynyt HERE ja teknologiakehitykseen ja -lisensointiin keskitty-nyt Advanced Technologies. Lopullisen kaupan on määrä toteutua vuoden 2014 alkupuoliskolla.

Maailman toimivin maa kouluttaa ratkaisijoita

...on Suomen maakuvan keskeinen viesti. Tavoitteena on herättää ulkomaisten päättä-jien, yritysten ja sijoittajien mielenkiinto. Kerro sinäkin Suomen tarinaa maailmalla! Maakuvan edistämisen uudet työkalut löytyvät Team Finland -verkko sivuilta: team.finland.fi

FINPRON TOIMINTA UUDISTUU

SUOMI Finpron tarjoamat maksulliset konsulttipalvelut eriy-tetään omaksi erillisyhtiökseen. Team Finland -strategian mukaisesti Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyvät jatkossa pk-yrityksien laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsultointiin.

Elinkeinoministerin vahvistaman uuden mallin tarkoi-tuksena on, että kaikki Finprolle myönnettävä yleisavustus kohdennetaan kokonaisuudessaan yrityksille tarjottaviin, nykyistä laajempiin, julkisiin kansainvälistymispalveluihin sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Pk-yrityksille tarjotaan julkisesti tuettuja ilmaisia tai edullisia kansainvälis-tymispalveluita.

Lisäksi matkailun edistämiskeskus MEK tulee osaksi Fin-pro-kokonaisuutta.

2015EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen on määrä astua voimaan.


KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

Maantieteellisesti Suomi ja Uusi-Seelanti ovat niin kaukana toisistaan kuin vain voi olla. Nämä kaksi pientä maata ovat kuitenkin monessa suhteessa hyvin lähellä toisiaan. Uusi-seelantilainen vaimoni sanookin, että ainoat merkittävät erot ovat kieli ja ilmasto. Ihmisten ajattelutapa on hyvin samanlainen.

Pienestä asukasmäärästä johtuen molempien maiden kotimarkkinat ovat rajalliset. On katsottava rajojen yli. Uusi-Seelanti tunnetaan ehkä parhaiten maatalousmaana, jossa maataloustuet poistettiin jo yli 30 vuotta sitten. Maa-talous pärjää silti hyvin ja on saanut huomattavia investointeja Euroopasta-kin. Esimerkiksi Ruotsin valtion eläkerahasto on ostanut useita maitotiloja.

Tämän päivän Uusi-Seelanti ei ole pelkkä maatalousmaa, vaan tarjoaa monella muullakin alalla huippuosaamista. Valtio ja erilaiset rahastot ovat jo pitkään tukeneet pk-sektoria, sekä start-up-yrityksiä, jotka etsivät omaa niche -markkinaansa. Uusi-Seelanti näkee näissä yrityksissä tulevaisuuden voimak-kaimman kasvun. Suomi on samassa tilanteessa ja tästä löytyy yhteistyö-mahdollisuuksia. Suomessa on paljon potentiaalisia pk-yrityksiä, joiden sii-vet eivät yksin kanna Aasian markkinoille. Uudessa-Seelannissa puolestaan on paljon Aasia-osaamista, jota voisi hyödyntää. Uudella-Seelannilla on myös vapaakauppasopimuksia useiden Aasian maiden kanssa, ja on ainoa länsimaa, jolla on vapaakauppasopimus Kiinan kanssa.

Aasialaiset opiskelijat ovat opiskelleet Uudessa-Seelannissa yhä kiihtyvällä vauhdilla jo 30–40 vuotta. Monet näistä entisistä opiskelijoista ovat nyt joh-tavissa asemissa kotimaassaan. Tämä auttaa kaupanteossa ja yhteyksien luo-misessa. Uudessa-Seelannissa opiskelee tällä hetkellä yksin Saudi Arabiasta 7 000 opiskelijaa. Opiskelu onkin yksi Uuden-Seelannin huomattavampia tulo-lähteitä, euroissa noin 1,5 miljardia vuosittain ja se luo myös tuhansia työpaik-koja. Suomenkin kannattaisi harkita opetuksensa osittaista kaupallistamista, erinomainen maine tarjoaisi hyvät lähtökohdat.

Uusi-Seelanti on Suomelle hyvä investointikohde. Maassa on vakaa poliit-tinen tilanne, korkeasti koulutettua työvoimaa, vähän byrokratiaa, ei korrup-tiota sekä suhteellisen kevyt verotus. Ovet ovat auki Aasiaan. Potentiaalisia sektoreita Suomen kannalta ovat IT, cleantech, bioteknologia, terveys ja hyvin-vointi sekä rakennusala.

Maanjäristysten jälkeen puutalot ovat taas rakentajien suosiossa, etenkin 4–6 kerroksiset puukerrostalot. Tämä tarjoaisi yhden mahdollisuuden tavallis-ten puutalojen rinnalla. Olisi varmasti jymymenestys, jos Aalto-yliopiston pro-fessori tulisi tänne luennoimaan aiheesta.

Yhden neuvon haluaisin kuitenkin suomalaisyrityksille antaa. Älkää antako edustustanne Uudessa-Seelannissa australialaiselle firmalle, ennen jakelu kanavien tarkkaa selvittämistä. Olen nähnyt valitettavan monta ikävää tapausta missä tässä on epäonnistuttu. Euroopassa yleinen luulo on, että Aust-ralia ja Uusi-Seelanti ovat yksi ja sama markkina-alue. Näin ei kuitenkaan ole. Täältä katsottuna näillä alueilla on yli 2 000 kilometriä vettä välissä ja myös jakelukanavat ovat usein aivan erilaiset. Kannustan käyttämään kunniakonsu-laattien tarjoamaa apua turhien virheiden välttämiseksi. Konsuleilla on hyvät paikalliset tiedot ja suhteet, jotka voivat auttaa oikean edustajan etsinnässä.

Jos yrityksellänne on tähtäimessä Aasian markkinat, kannattaa harkita menemistä Uuden-Seelannin kautta. Ajatus tuntuu ehkä kaukaiselta, mutta on usein hyvinkin realistinen. Olen iloinen siitä, että Team Finland -verkosto näyttää antavan aivan uudenlaista potkua Suomen viennille. ›‹

Kaukana mutta lähellä

ARI HALLENBERG

Kunniapääkonsuli

Suomen kunniapääkonsulaatti, Auckland, Uusi-Seelanti

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 1/2014: Australia, UusiSeelanti, Suomen startup ja kasvuyritykset maailman huomion keskipisteenä, WTO – ja paljon muuta.

TEAM FINLAND –VERKOSTOA KEHITTÄMÄSSÄ

SUOMI Ensimmäinen Team Finland -koulutustilaisuus verkos-ton virallisille toimijoille järjestettiin Helsingissä 7.-8. marras-kuuta. Tilaisuus kokosi yhteen toimijoita laajasta verkostosta ympäri maailman. Päivien aikana vaihdettiin kokemuksia eri toimijoiden välillä, kuultiin tarjolla olevista palveluista sekä saatiin paljon uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi jat-kossa.

Paikalle saapui lähes 200 osallistujaa. Edustajia oli muun muassa ELY-keskuksista, ulkoministeriöstä ja edustustoista, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Finnverasta, kauppakamareista, Teollisuussijoituksesta, Finnfundista, Finnpartnershipista, FINPROlta, Tekesiltä ja kutsutuista yrityksistä.

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen avasi tilaisuuden. Tuo-mas Tapio valtionneuvoston kansliasta kertoi osallistujille Team Finland -strategiasta ja sen toimeenpanosta. Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta loi katsauksen maailmantalouteen ja suo-malaisten yritysten kansainvälistymiseen. Lisäksi käsiteltiin kauppapoliittisen vaikuttamisen keinoja, vaikuttamista EU:ssa, Team Finland -palveluita, maakuvatyön painopisteitä ja inves-tointien edistämistä Suomeen.

Koulutustilaisuuden ohjelmassa oli myös yritysedustajien puheenvuoroja verkoston tämänhetkisestä toimivuudesta ja tulevista tarpeista. Työpajoissa ratkottiin yritysten kansain-välistymisongelmia.

Kuv

at: V

ille

Can

tell

Olli-Pekka Heinonen.


OCEANVOLT

50 % 20 % 30 % 20 % 20 % 60 %

tuotekehitykseen valtion takaamia lainoja tai avustuksia

markkinointiin ja myyntitoimintaan

valtioon sidoksissa oleva pääomarahasto

kaikkeen muuhun toimintaan

perustajilta ja enkelisijoittajilta

Ulkopuolisen rahoituksen käyttö:

Oceanvolt on saanut ulkopuolista rahoitusta yhteensä noin

Ulkopuolisen rahoituksen jakautuminen:

1,4

TEKES

FINNVERA

FINNFUND

ELY-KESKUS

milj. euroa

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

TEKSTI RIIKKA HARJU

Haasteellisinta kansainvälistymisen rahoittamisessa yrityksille on se, että rahoitusinstrumentit ovat jakautuneet eri organisaatioille. Jokaiselle vaihtoehdolle on omat väylänsä ja hakuprosessinsa. Erilaisten yritystukien viidakko saattaa olla ylitsepääsemätön aloittelevalle yrittäjälle. Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja Janne Kjellman kertoo, miten he kokivat hakuprosessin ja mistä heidän rahoituksensa koostuu.


ELY-keskusten käsittelemiä kehittämisavustuksia säätelee laki valtionavustuksesta yritys-toiminnan kehittämiseksi (1336/2006). Laki on voimassa vuoden loppuun ja esitys uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Uuden lain valmistelun tueksi tarvitaan tietoa nykyisen tukijärjestelmän toimivuudesta sekä tukien vaikuttavuudesta. Lain uudistamisen taustalla ovat yritystukijärjestelmän selkeyttäminen ja erilaisten avus-tusten toimivuus sekä parempi vaikuttavuus.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailu-kykyä parantavaan hankkeeseen, jonka tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kan-nalta merkittävä. Tuen tarkoitus on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä.

UUSI LAKI VALTIONAVUSTUKSISTA

FINNPARTNER-SHIP

TYÖ- JA ELINKEINO-MINISTERIÖ

TEOLLISUUS-SIJOITUS

Vaikutukset kohdistuvat melko pieneen osaan yrityksiä, useimmiten vanhempiin, liikevaihdoltaan yli kahden miljoonan euron yrityksiin. Suurin vaikutus on kansainvälistymisvalmiuksien paraneminen. Viennin kasvuun vaikutus on vähäisempi, paitsi teollisuusyrityksissä.

YRITYSTEN ARVIOT AVUSTUKSEN VAIKUTUKSISTA KANSAINVÄLISTYMISEEN (%, noin 770-768)

Kansainvälistymis-valmiudet paranivat

Yrityksen vienti kasvoi

Yritysverkoston vienti kasvoi

17 17 13 23 6 24

9

15

19

10

13

40

36

8

10

13 13

13

Hyvin paljon

Melko paljon

Melko vähän

Hyvin vähän

Ei lainkaan

En osaa sanoa

Lähde: Yritystukilain vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 23/2013

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kansainvälistymiseen suunnatut rahoitusinstrumentit ovat jakau-tuneet monelle eri organisaatiolle. Pelkästään kansainvälistymiseen suunnattuja erilaisia tukia ja rahoi-tusinstrumentteja on lukuisia. Laki

valtionavustuksesta (688/2001) säätelee yrityk-sille myönnettävää rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskus-ten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Tekesin kansainvälistymistuilla ja -avus-tuksilla tuetaan erityisesti pienten ja keski-suurten yritysten kansainvälistymisen alku-vaihetta. Yritysten yhteishankkeissa pyritään kustannustehokkuuteen. Näin pienemmillä resursseillakin toimivat yritykset voivat lähteä mukaan jaettuihin kustannuksiin ja samalla kerätä tietoa ja osaamista ryhmässä sekä kehit-tää vientiään.

Tekes on keskittynyt rahoittamaan tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Teke-sin nuorille innovatiivisille yrityksille (NIY-ohjelma) liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoaman rahoituksen tavoit-teena on nopeuttaa lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitus on kohdennettu pienille 5-vuotiaille tai sitä nuo-remmille yrityksille, joiden toiminta perus-tuu innovatiiviseen, osaamis- tai teknologia-lähtöiseen liikeideaan.

Finnveran kautta rahoitus puolestaan saa-daan lainojen, takausten tai vientitakui-den muodossa. Tämäkin tuki on tarkoitettu yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansain-välistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautu-miseen erityisesti pk-yrityksille. Valtion omis-tama Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa.

Teollisuussijoitus tekee pääoma sijoituksia suomalaisiin kasvu- ja kansainvälistymisvai-heen yrityksiin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymis-hankkeisiin kehitys- ja keskitulotason maissa tarjoaa puolestaan Finnfund. Kehitysmaalii-ketoimintaan neuvontaa ja taloudellista tukea saa myös Finnpartnershipilta.

OCEANVOLTILLE 1,4 MILJOONAN RAHOITUSVuonna 2004 perustettu Oceanvolt on kehit-tänyt sähkömoottorijärjestelmän korvaamaan huviveneiden perinteiset dieselmoottorit. Yri-tys on voimakkaassa kasvussa ja markkinat sijoittuvat ulkomaille.

– Liikevaihtomme kasvaa 100–200 prosent-tia vuodessa, ollen tänä vuonna todennäköi-sesti noin 350 000 euroa, kertoo Janne Kjell-man, Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja.

Yritys on kerännyt rahoitusta tähän men-nessä yksityisiltä enkelisijoittajilta, Aloitus-rahasto Veralta (Finnvera) ja saanut ELY-keskukselta tukea kansainvälistymiseen. Jälleenmyyjäverkoston käynnistämiseen ulko-mailla tarvittiin tukea ja resursseja.


– Alueellisesti panostamme Ranskaan, joka on tällä hetkellä tuottavin markkina-alueemme, sekä Yhdysvaltoihin, joka vastaa 50 prosentista maail-man huvivenevalmistuksesta, Kjellman kertoo.

Suurin osa yrityksen saamasta rahoituksesta on mennyt tuotekehitykseen, tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Yhä enemmän rahavirrat ovat kui-tenkin kääntymässä markkinointiin ja myynti-toimintaan, joihin on kulunut 30 prosenttia rahoituksesta. 20 prosenttia on kulunut muuhun toimintaan.

RESURSSIT KULUVAT VARAINHANKINTAANAlkuvaiheen yrittäjän varainhankinta on vai-keaa, Kjellman korostaa. Ongelmana hänen mie-lestään on se, että rahoitus jakautuu niin moneen eri paikkaan ja pieniin eriin.

– Suomessa saat ehkä 50 000 yhdestä pai-kasta ja satatuhatta toisesta, ja sitten olet jatku-vassa oravan pyörässä anomusten ja raportoin-nin kanssa. Todella paljon yrittäjän aikaa menee yleensäkin systeemin ymmärtämiseen, mutta myös sen pyörittämiseen.

– Yksittäisillä ihmisillä ei ole selkeätä kuvaa erilaisista rahoitusmuodoista. Me saimme apua ELY-keskuksesta ihan alkuvaiheessa.

Rahoitukseen liittyvät asiat muuttuvat Kjell-manin mielestä nopeasti.

– Tekesillä on nyt menty mielestäni hyvään suuntaan. Ennen toiminta oli enemmän byro-kraattista. Tuntui, että valtion virastosta kerrot-tiin, miten firman toimintaa tulisi pyörittää ja millä tavalla teemme vaikka tuotekehitystä.

Erilaiset työ- ja elinkeinoministeriön rahoit-tamat yhteishankkeet taas eivät Oceanvoltin tapauk sessa tulleet kyseeseen, koska Suomessa ei ole alalla vastaavia firmoja, jotka myyvät globaa-listi tuotteita venealalle.

– Finnveralla ei ollut meille rahoitusinstru-mentteja, joita olisimme voineet käyttää. Jos myi-simme moottoreita laivoihin, niin he pystyisivät sitä rahoittamaan, mutta ei heillä meidän tyyp-piseen toimintaan ole mitään instrumenttia ole-massa. Toki on tämä aloitusrahasto Vera, joka on Finnveran alainen ja rahoittanut meidänkin toi-mintaamme.

Ongelman Oceanvoltille muodostaa se, että he rakentavat moottoreita jonkin verran myös varas-toon, eikä tällaisen rahoitukseen ei ole olemassa mitään soveltuvaa instrumenttia. Muutoinkaan yrittäjän henkilökohtainen vastuu Finnveran

”Vielä petrattavaa löytyy siinä, että oikeasti kannustettaisiin uusia yrityksiä laajentumaan.”

myöntämissä lainoissa ei houkuttele Kjellmania. – Jos omistan alle puolet firmasta ja valtio

omistaa osan aloitusrahasto Veran kautta, niin silti minä olisin henkilökohtaisesti yksin vas-tuussa niistä lainoista, Kjellman toteaa.

– Me käytimme myös yhtä firmaa apuna brän-din rakentamisessa. Tällaiseen työhön saa aika vähän tukea mistään, vaikka sekin on bisnekselle ihan olennaista, hän lisää.

YRITTÄJÄLLÄ EI OLE VARAA EPÄONNISTUA Oceanvolt on tietoisesti yrittänyt lähteä heti ulko-maille. Kjellmanin mielestä monessa tapauksessa olisi kuitenkin järkevämpää myydä ensin Suo-meen ja katsella hiukan, kuinka toiminta lähtee käyntiin.

Yrityksen etuna on ollut aikaisessa vaiheessa kansainvälistyminen. Nyt heidät tunnetaan alalla laajasti ja se on pakottanut yrityksen myös toimi-maan eri tavalla kansainvälisessä kilpailussa pär-jätäkseen.

– Olemme onnistuneet luomaan todella kat-tavan verkoston tälle alalle. Olemme muuttaneet tuotettamme asiakaspalautteen perusteella nyt neljän vuoden aikana todella paljon. Ei siis aina kannata odotella ja hioa sitä omaa timanttia itsek-

seen täydelliseksi, vaan lähteä rohkeasti kokeile-maan miten markkinoilla pärjää ja mitä odotuk-sia sieltä herää, Kjellman kannustaa.

– Vaikka annan tässä nyt palautetta rahoitus-instrumentteihin liittyen, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomi on todella hyvä maa yrittäjälle toimia. Täällä on monenlaista tukiverkostoa saa-tavilla. Vielä petrattavaa kuitenkin löytyy siinä, että oikeasti kannustettaisiin uusia yrityksiä laa-jentumaan.

Monesti yrittäjälle epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että velka lankeaa heille henkilökohtaisesti. Näin ollen monella ei ole varaa ottaa suuria ris-kejä ilman julkista tukea.

– Myyntiprosessit ovat alallamme tällä het-kellä erittäin pitkiä, joten hedelmiä projektista pääsemme keräämään vasta tulevina vuosina.

– Tekesin rahoitusprojekti meillä on käynnissä vielä ensi vuoteen asti ja todennäköisesti haemme sille jatkoa. Ulkopuolista rahaa tarvitsee toden-näköisesti hakea myös lisää uudella rahoituskier-roksella markkinoiden laajentamiseen ja myynti-toimintaan. Luulen, että yritämme kuitenkin hakea rahoituksen tällä kertaa mieluummin Ame-rikasta kuin Suomesta, Kjellman päättää. ›‹


”Kaupungistuminen ei johda vain fyysisen ympäristömme muutokseen, vaan se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin.”

Kehitysmaiden kaupungistuminen on oman aikamme suurin globaali muutostrendi. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana kaupunki-laisten määrän on arvioitu kasva-van jopa parilla miljardilla. Mää-

rällisesti muutos tulee olemaan suurin Kiinassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, missä urbanisaatio-aste on vielä alhainen: kiinalaisista kaupunkilai-sia on vasta puolet, intialaisista kolmannes.

Kaupungistumisen näkyvin muutos on villinä leviävä rakentaminen. Kerrostalot tehdään teräk-sestä ja betonista, mutta niihin tarvitaan myös kuparijohtimia, vesijohtoja ja hissejä. Slummien hökkelitkään eivät synny ilman rakennustarpeita.

Ihmisten siirtyminen kaupunkeihin nostaa useimmissa tapauksissa tuottavuutta ja elintasoa. Talojen ulkoseiniä alkavat täplittää ilmastointi-laitteet. Niiden ja muiden laitteiden vaatiman sähkön tuottaminen yhdessä liikenteen kanssa tuottaa ilmansaasteita. Sähköverkon lisäksi tarvi-taan myös vesijohtoverkko. Alkuvaiheessa paino-piste on käyttöveden puhdistuksessa ja jakelussa sekä viemärien rakentamisessa.Ajan myötä ale-taan vaatia myös jätevesien puhdistamista ja puh-taampaa hengitysilmaa.

Kaupunkiratoja ja metroja rakennetaan yhä uusiin kaupunkeihin ja olemassa olevia verkostoja laajennetaan. Samaan aikaan automäärät kasva-vat. Henkilöautoista ei ole kuitenkaan suurkau-punkien pääasialliseksi liikkumismuodoksi niiden vaatiman tilan ja ilmansaasteongelman vuoksi. Liikenteen sähköistäminen ja kaasun käyttö polt-toaineena voivat tuoda ratkaisuja saaste pulmiin, mutta ruuhkia nekään eivät ratkaise.

Kaupungistuminen ei johda vain fyysisen ympäristömme muutokseen, vaan se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin. Maa-seudulla lapset nähdään edullisena työvoimana.

Kaupungeissa korostuvat lasten aiheuttamat kustannukset. Koulutus maksaa ja suurperheen ruokkiminen on kalliimpaa kuin maaseudulla. Syntyvyys ja perhekoko pienenevät. Toisaalta kaupungeissa on vaikea selvitä ilman rahaa, joten paineet julkisen terveydenhoidon ja sosiaali-turvan kehittämiseen kasvavat.

Koulutettu terveyshenkilöstö työskentelee mie-luummin kaupungeissa, joten kaupungistumisen myötä väestön terveyspalveluiden saanti paranee. Tällä on vaikutuksensa väestön terveydentilaan.

Kaupungeissa menestyminen edellyttää kykyä oppia uusia asioita. Koulutukseen panostetaan ja koululaisten ja opiskelijoiden määrä kasvaa.

Siirtyminen kaupunkeihin mutkistaa elintarvik-keiden reittiä pelloilta ruokapöytiin. Pakkausten ja logistiikan merkitys kasvaa. Käytön jälkeen pak-kauksista tulee jätettä. Jätteiden hyötykäyttö on monissa kehitysmaissa laajaa ja se perustuu hal-van työvoiman avulla tehtävään lajitteluun. Elin-tason nousun myötä jätemäärien kasvaessa myös modernimmat jätteiden käsittelyn teknologiat tulevat valtaamaan alaa.

Muuttoliike kaupunkeihin vähentää maaseudun työvoimareservejä, mikä auttaa tehostamaan elin-tarviketuotantoa. Kaupunkilaisten parantunut elintaso lisää kalliimpien maataloustuotteiden kysyntää ja nostaa myös maaseudun elintasoa.

Suomi on käynyt läpi samat kehityspolut. Meillä on paljon systeemistä ja teknologista osaa-mista monissa tärkeissä kaupungistumiseen liitty-vissä kysymyksissä, joita yllä on lyhyesti käsitelty. Jotkut suomalaisyritykset ovat tämän kaupun-gistumistrendin havainneet ja siitä hyötyneet. Monille muillekin olisi tilaa. Samalla kun teemme yhteisestä pallostamme hieman paremman paikan elää, autamme kasvavia kaupunkeja välttämään osan niistä virheistä, joita teollistuneet maat ovat vastaavassa kehitysvaiheessa tehneet. ›‹

Kaupungistumisesta liiketoimintaa

antt

onen

MATTI ANTTONEN

Alivaltiosihteeri,

taloudelliset ulkosuhteet


Kuv

a: T

omm

i Bac

kman

sunnuntai Saudi-arabialainen viikko alkaa pienen Eid-katkon jälkeen. Jokaviikkoinen edustusto-kokous alkaa kello yhdeksän ja tällä kertaa ihanien kakkujen kera. Juhlimme suurlähet-tiläs Jarno Syrjälän nimitystä ulkominis-teriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osasto-päälliköksi.

Ei ole kulunut kahta vuorokautta siitä, kun Saudi-Arabia teki historiallisen liikkeen ja kiel-täytyi YK:n turvallisuusneuvostopaikasta. Ilmoitusajankohta on merkittävä siksikin, että kyseessä oli islamilainen juhlapäivä Eid al-Adha -perjantai. Eid al-Adha on uhrijuhlan aikaa, jota vietetään Mekan pyhiinvaelluksen jälkeen. Kakkosvirkamiehen aamu kuluukin EU:n polittisten asioiden kuukausittaisessa kokouksessa, jossa pääaiheena käsitellään tätä historiallista ja totutusta kaavasta poik-keavaa päätöstä. Aamun kokoukseen on sopi-vasti kutsuttu Yhdysvallat, joka päästetään verekseltään kommentoimaan asiaa. Turval-lisuusneuvostopäätös kertoo jotain Saudi-Arabian kuningaskunnasta. Saudi-Arabia on uniikki maa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Se on sanoinkuvaamattoman mielenkiintoinen asemapaikka.

Sunnuntaina pöydältä löytyy aina kasa edelliseltä viikolta kerääntyneitä asioita.

Päivä, joka on jo illaksi kääntynyt, päättyy kol-men eri maan iltatapahtumaan.

maanantaiNettiyhteydet poikki. Tarjoutuu hetki henkilöstöasioiden läpikäyntiin ja hallinto-härdelliin. Seitsemän kansallisuuden edus-tustossa henkilöstöasioiden kirjo on mittava, mutta tiimi sitäkin upeampi. Aamulla käy-dään läpi kääntäjien kanssa, miten uutisointia tällä viikolla seurataan turvallisuusneuvosto-päätöksen takia.

Tämä viikko on muillakin YK-foorumeilla mielenkiintoinen Saudi-Arabialle. Saudi-Ara-biaa käsitellään YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Tälläkin saralla edistystä tapahtuu. Saudi-Ara-biassa on nyt aloitettu naisten työelämään integrointi ja naisia tuetaan perustamaan yri-tyksiä.

Iltapäivällä on videolinkkiyhteys Hel-sinkiin, Afrikan ja Lähi-idän -osastolle. Aiheenamme on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vierailu, jonka tarkoituksena on tukea suomalaisyritysten ponnisteluja alu-eella. Painopistealueina ovat energia, ICT ja kaivosteollisuus. Samalla avautuu mahdol-lisuuksia esitellä osaamistamme myös voi-makkaasti kasvavilla rakennus- ja terveyden-huoltoaloilla. Ministerivierailut vahvistavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

tiistaiEnnalta sovittu puhelu Abu Dhabiin kello 8.30. Alueellinen yhteydenpito edustustojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Keskustelu sivuaa jälleen turvallisuusneuvostoa, mutta kääntyy Saudi-Arabian kovasti kasvavaan talouteen.

Toukokuun lopussa 2013 IMF arvioi 4,4 pro-sentin talouskasvua vuodelle 2013. Vuonna 2012 Saudi-Arabian talous kasvoi 6,8 prosent-

Kuningaskunnassa tapahtuu

EU-maiden ainoan naiskakkosvirkamiehen arkeen Saudi-Arabiassa kuuluu edustuston arkirutiinien pyörittämisen lisäksi Team Finland -toimintaa sekä politiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen seurantaa.Suomalaiselle koulutusosaamiselle on maassa kysyntää.

JOHANNA JOKINEN-GAVIDIAKirjoittajaonSuomensuurlähetystön

kakkosvirkamiesRiadissa

Saudi-Arabiassa.

Kuvassa diplomaattialueen aukio Riadissa.


KENTÄN ÄÄNI

tia. IMF rankkasi Saudi-Arabian samanaikai-sesti yhdeksi parhaiten toimivista talouksista. Vaikka Saudi-Arabia onkin maailman suurin öljyntuottaja, tulee sen talouskasvu tulevina vuosina perustumaan siihen, miten se pystyy monipuolistamaan talouttaan. Huonolta ei

näytä myöskään ei-öljyyn perustuva yksityis-sektorin kasvu, jossa mennään vuonna 2013 noin 7,6 prosentin kasvuluokkaa. Taloutta jar-ruttavana tekijänä tulevina vuosina voi olla korkea nuoristyöttömyys, joka on noin 40 pro-sentin luokkaa 20–24 -vuotiailla. Työministeriö tähtää massiivisilla ohjelmilla nuoristyöttö-myyden laskuun. Saudi-Arabialla on kuitenkin iso budjettiylijäämä ja hyvin alhainen velka-taso, jotka auttavat asian ratkaisemisessa.

Puolilta päivin kollega, Tommi Backman, muistuttaa yhteisestä tapaamisesta YK:n turvapäällikön kanssa. Alueen turvallisuus-tilannetta seurataan tarkasti. Pari sanaa kulttuuriasioista vaihdetaan konsulimme, Kris-tiina Zeroualin kanssa, joka on lähdössä EU:n kulttuuriasioita käsittelevään kokoukseen.

Iltapäivällä on Saudi-Arabian viranomais-kierroksen vuoro. Tapaamisia suurlähettilään seurassa uuden EU-asioista vastaavan päälli-kön ja protokollapäällikön kanssa.

keskiviikko Aamu alkaa tapaamisella työministeriössä. Työministerin naisavustajakaarti on kiinnos-tunut ammatillisesta pätevöitymisestä, ja siitä miten Suomi ja Saudi-Arabia voisivat edetä yhteistyössä tällä saralla. Tämän kaltaiset tapaamiset ovat naisdiplomaatin etuoikeus Saudi-Arabiassa, eli suorat keskusteluyhteydet naisiin. Tämä onkin Suomen lisäarvo kovin miehisessä Riadin diplomaattikunnassa.

Työministeriön kokouksen lopussa pala-taan vielä Suomen koulutusjärjestelmään. Saudi-Arabiassa on ollut kolmisen vuotta käynnissä maailman kenties laajin koulu- ja opetusalan uudistusohjelma. Vuosittai-nen opetusalan budjetti on noin 40 miljardia euroa. Kansainvälisissä vertailuissa upeasti pärjännyt Suomi on saanut jalansijaa tähän miljardiluokan toimintaan: Suomi oli vuonna 2013 Riadissa järjestettyjen opetusalan mes-sujen mallimaa. Saudi-Arabia haluaa uudis-tuksia nopealla tempolla ja siinä vauhdissa on

pysyttävä mukana. Koulutusvienti Saudi-Ara-biaan tulee olemaan pitkä prosessi. Markkina-alueena kun on maa, joka satsaa enemmän rahaa vuosittain koulutuksen uudistamiseen kuin mitä Suomen valtion vuosittaiset vero-tulot ovat.

torstaiTorstai alkaa upeissa merkeissä. Edustustolla piipahtaa kuninkaan neuvoa-antavan neu-voston (Shura-neuvosto) yksi 30:stä naisedus-tajasta. Päätetään, että pieni naisdiplomaatti-joukko, jota Suomi koordinoi, ehdottaa yhteistapaamista Shura-neuvoston naisille. Illalla tapaamme myös kauppakamarin nais-illassa. Puhe kääntyy kauppaan, kuten yleensä Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabian ja Suomen välinen kauppa on viime vuosina ollut Suomelle vahvasti yli-jäämäistä. Maa on Suomen viennin suurin kohdemaa alueella. Alueen poliittinen epä-vakaus on vain lisännyt kuningaskunnan roo-lia sekä talouden jättiläisenä että poliittisena voimatekijänä alueella.

Yritysten ja Suomen talouselämän näkö-kulmasta Saudi-Arabian mahdollisuudet liit-tyvät maan voimakkaana jatkuvaan talous-kasvuun ja sitä seuraaviin investointeihin infrastruktuuriin, hyvinvointiin ja osaamiseen sekä talous- ja tuotantorakenteen monipuolis-tamiseen ja jalostusasteen nostamiseen. WTO-jäsenyys ja maltillinen yhteiskuntakehitys ovat vaikuttaneet positiivisesti yritysten toiminta-ympäristöön. Maahan pyrkivät ja maassa jo toimivat yritykset tarvitsevat usein arvovalta-palveluita. Tähän haasteeseen edustuston on pystyttävä vastaamaan jatkossakin. ›‹

Riadissa kohoaa Saudi-Arabian korkein pilvenpiirtäjä, Kingdom Tower, joka

ulottuu 302 metrin korkeuteen.


Outotecin vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Minna Aila kertoo, että vastuullisuus on yhtiön ansaintalogiikan draiveri.


Kaikki alkoi vihreäsydämisistä insinöö-reistä. Sotien jälkeen Suomessa oli pulaa energiasta, mutta kaivosten oli tuotettava raaka-ainetta jälleenrakennukseen ja sota-korvauksiin. Silloisen kaivos- ja metalli-yhtiö Outokummun onnistui kehittää

energiaa säästävä kuparin liekkisulatusmenetelmä, josta tuli myöhemmin alan käytetyimpiä tekniikoita maailmassa.

Outotec Oyj:n tarina oli polkaistu liikkeelle. Monen historian lehden käännyttyä Outokummusta irrotettiin omaksi yhtiökseen metallin- ja mineraalin-jalostuksen teknologioita ja prosesseja kehittävä Outokumpu Technology. Vuonna 2006 se listautui pörssiin, ja seuraavana vuonna nimi lyheni Outote-ciksi.

Tänä syksynä yhtiö valittiin arvostettuun Dow Jonesin kestävän kehityksen Euroopan-indeksiin. Se myös pitää hallussaan kymmenettä sijaa maail-man kestävimpien yritysten The Global 100 -listalla. Samalla liiketoiminta on kasvanut ja kansainvälis-tynyt nopeasti.

Kuka vielä väittää, etteivät kestävä kehitys ja kasvubisnes sopisi yhteen? Outotecin vastuullisuus- ja viestintäjohtajaa Minna Ailaa hymyilyttää.

– Meillä asia on juuri päinvastoin. Vastuullisuus on meille missio, keskeinen arvo ja ansaintalogiikan draiveri, hän sanoo.

– Talouskasvun ajatellaan yleensä vahingoittavan ympäristöä joka tapauksessa. Me haluamme näyttää,

että tämä kohtalonyhteys voidaan katkaista moder-neilla teknologioilla.

ONKO TÄMÄ KESTÄVÄÄ?Outotec haluaa auttaa asiakkaitaan hyödyntämään luonnonvaroja mahdollisimman kestävästi. Metal-linja mineraalinjalostusteknologioiden ja niihin liittyvien elinkaaripalvelujen rinnalle lupaaviksi päänavauksiksi ovat nousseet uusiutuvan energian tuotantotekniikat sekä teollisuusvesien käsittely.

Malmien jalostus metalleiksi kuluttaa huimasti energiaa ja vettä. Energian hinnan noustessa ja ympäristölakien kiristyessä Outotecin osaaminen on alkanut kiinnostaa ympäri maailman.

– Viime vuonna jo 89 prosenttia tilauksistamme oli OECD:n määritelmän täyttäviä ympäristö-hyödykkeitä ja -palveluja. Tavoitteena on nostaa osuus pysyvästi yli 90 prosenttiin vuoteen 2020 men-nessä, Aila kuvaa.

YMPÄRISTÖSTÄ KAIKKI LÄHTEEOutotecin taival alkoi resurssien säästämisestä, ja vähitellen ympärille rakentui kokonainen vastuulli-sen liiketoiminnan kulttuuri.

Ympäristövastuutaan Outotec toteuttaa ennen kaikkea epäsuorasti asiakkaidensa kautta, sillä val-mistus teetetään liki kokonaan alihankkijoilla. Omaa ydintyötä on teknologioiden ja prosessien tutkimus ja kehitys sekä ratkaisujen ja elinkaaripalvelujen tuot-taminen.

Missiona vastuullisuusTEKSTI HANNA RUSILA KUVAT JARMO KATILA

Kasvubisnes voi olla myös paremman maailman rakentamista. Metallinjalostuksesta ponnistaneen Outotecin koko liiketoiminta rakentuu yritysvastuun ympärille.


– Tuotteemme vähentävät alan teollisuuden ympäristökuormitusta selvästi. Esimerkiksi Kii-nassa kuparinjalostuksesta jo 70 prosenttia hyö-dyntää Outotecin ratkaisuja. Kymmenessä vuo-dessa tuotanto on kolminkertaistunut mutta päästöt puolittuneet, Aila havainnollistaa.

– Aika merkittävä saavutus näin lyhyessä ajassa, vaikka itse sanonkin, hän hymyillee.

Vastaavaa teknologiaa on toimitettu muun muassa Yhdysvaltoihin, Turkkiin, Filippii-neille, Venäjälle ja Meksikoon. Yhä suurempi osa Outotecin liiketoiminnasta suuntautuu kehittyviin talouksiin.

– Haluamme kasvattaa tuotteillamme saa-vutettua hiilidioksidipäästöjen vähennystä vii-denneksellä vuoteen 2020 mennessä. Samalla lisäämme panostuksia energian tuottamiseen teollisuusjätteestä ja vedenkulutuksen vähentä-miseen, Aila mainitsee.

Huomio kiinnittyy luonnollisesti myös omien prosessien ympäristöystävällisyyteen. Outotec seuraa hiilidioksidipäästöjensä ja jätteidensä

Minna Aila kävi viime talvena Sambiassa tutustumassa paikallisen asiakkaan toimintaan.

Kuka vielä väittää, etteivät kestävä kehitys ja kasvubisnes sopisi yhteen?

Esimerkkinä sosiaalisen vastuun onnistumi-sesta toimii Brasiliassa toteutettu suuren mitta-luokan sinkkitehdashanke.

– Projektissa saavutettiin 500 000 työtunnin raja ilman yhtään työtapaturmaa. Se oli hieno osoitus vastuutyön merkityksestä, Aila kuvaa.

Osana sosiaalista vastuutaan Outotec tekee tutkimus- ja koulutusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen saapui metallurgian lisäoppiin yli 20-henki-nen mongolialaisopiskelijoiden ja -professo-rien ryhmä.

TALOUSVASTUUTA JA VALVONTAATaloudellisen vastuun määritelmän mukaan yrityksen on muun muassa toimittava kestä-vällä pohjalla ja harjoitettava liiketoimintaansa kannattavasti.

Outotec haluaa myös maksaa työnteki-jöilleen reilua palkkaa, tarjota kannustimia ja pitää kirjanpitonsa avoimena. Verot maksetaan luonnollisesti kunkin toimintamaan käytäntö-jen mukaan.

Vastuullisuuden valvominen ei ole aina helppoa. Yksi merkittävä syy on se, että bis-nes pirstoutuu globaalitaloudessa pitkiksi ket-juiksi ja alihankkijoita voi olla loputon määrä.

Suomalaisyritykset mainitsivat FIBSin sel-vityksessä suurimmaksi vastuullisuushaasteek-seen toimitusketjujen hallinnan. Niin koetaan myös Outotecillä.

– Kymmenentuhannen alihankkijamme valvominen on iso haaste, etenkin kun osa on

määrää, energian- ja vedenkulutustaan sekä paperinkäyttöään. Uusien toimitilojen valin-nassa painottuvat ympäristökriteerit.

– Lisäksi teemme eri tavoin hyväntekeväi-syyttä silloin, kun se tukee pohjimmiltaan liike-toimintaamme. Itämerta suojelevan Baltic Sea Action Groupin kanssa olemme toimineet yhdessä jo vuosia, Aila kertoo.

EETTISET SÄÄNNÖT YTIMESSÄYritysvastuuverkosto FIBSin keväällä julkai-seman kyselytutkimuksen mukaan sosiaali-sen vastuun merkitys on suomalaisyrityksille keski määrin ympäristöasioita vähäisempi. Esi-merkiksi ihmisoikeusteemat korostuvat yritys-ten painotuksissa vasta harvakseltaan.

Outotecillä yhdenvertaisuus, reilut työolot ja eettisyys ovat sitä vastoin toiminnan kulmakivi.

– Eettisissä säännöissämme on listattu peri-aatteet, joiden tuntemista edellytetään jokai-selta liki 5 000 työntekijältämme kaikissa 27 maassa. Alihankkijoille olemme laatineet vas-taavan oman eettisen koodiston, Aila painot-taa.

– Bisnestä pyrimme tekemään vain sellais-ten asiakkaiden kanssa, jotka toimivat itsekin eettisesti.

Outotecin yksiköiden ja alihankkijoiden on muun muassa noudatettava paikallisia lakeja ja säännöksiä, huolehdittava työterveydestä ja -turvallisuudesta, torjuttava pakko- ja lapsi-työ sekä pidättäydyttävä korruptiosta. Henkilö-kuntaa koulutetaan jatkuvasti.


Vastuukysymykset ovat löytäneet suomalaisissa suuryrityksissä tiensä ylimmän johdon agendalle.

Alkuvuonna 2013 toteutetun yritysvastuu-verkosto FIBSin kyselytutkimuksen mukaan peräti 98 prosenttia vastaajayrityksistä panostaa vastuul-lisuuteen. Yli puolet on muuttanut toimintatapo-

jaan tai käytäntöjään sidosryhmiltä saadun palautteen takia.Asian tärkeys on siis sisäistetty. Toisaalta tutkimus paljasti tiet-

tyjä ristiriitoja tahtotilan ja käytännön toteutuksen väliltä.– On hienoa nähdä, että yritysjohto sitoutuu vastuullisuuteen.

Vastuun toteutuskeinoihin tarvitaan kuitenkin vielä priorisointia ja vaikutusten mittaamiseen uusia tapoja, summaa FIBSin johtava asiantuntija Ulla Roiha.

Suurimmaksi vastuumotivaattoriksi kohosi johtajien vastauk-sissa yrityksen oma maine. Tässä ei Roihan mukaan ole sinänsä mitään vikaa, mutta imagonrakennus ei saisi johtaa pinnalliseen ”viherpesuun”.

– Ympäristöasiat koettiin selvästi tärkeimmäksi vastuullisuus-teemaksi. Sosiaaliseen vastuuseen on herätty Suomessa paljon myöhemmin, mutta toiveita on, että esimerkiksi ihmisoikeudet voivat pian nousta yritysten agendalle, Roiha pohtii.

Pitkissä toimitusketjuissa alihankkijoiden vastuun valvomista on pidetty liki mahdottomana. Roiha kuitenkin kannustaa tarttu-maan päättäväisesti toimeen.

– Yritysten keskinäinen yhteistyö sekä toiminta kansainvälisten ja paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa on olennaista. Suhteiden ja paikallistuntemuksen merkitystä ei voi vastuun val-vonnassa korostaa liikaa, hän muistuttaa. ›‹

Paikallisverkostot valvojiksi

mukana projekteissa vain kertaluontoisesti. Seu-raamme paikallisia oloja muun muassa vieraile-malla laitetoimittajiemme luona, Aila kertoo.

Viime talvena hän itse kävi Sambiassa tutustu-massa paikallisen asiakkaan kanssa kentän tun-nelmiin.

– Asiakas oli rakentanut osana omaa vastuu-hankettaan kaksi sairaalaa ja kolme koulua sekä esikoulun, joka ei ollut suunnattu työntekijöiden vaan kyläyhteisön muiden perheiden lapsille, hän muistelee ilahtuneena.

Innostavia yritysvastuuesimerkkejä tulee mie-leen muualtakin.

– Etelä-Afrikassa rakensimme yhdessä asiak kaamme kanssa Tsewelelopeleen esi-koulun 2–6-vuotiaille lapsille. Kanavoimme lahjoituksiam me pitkälti asiakkaiden ja kumppa-nien paikallishankkeisiin, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

GLOBAALIEN KETJUJEN HAASTE– Yritysvastuun toteuttaminen on aina haastavaa.Vastuussa ei voi olla valmis. Maailma muuttuu, ja työtä riittää, Aila muistuttaa.

Liiketoiminnan kurottautuminen maailman kaukaisimpiin kolkkiin tuo mukanaan muutakin lisäpohtimista kuin toimitusketjujen sirpaloitumi-sen. Esimerkiksi vastuun käsite ymmärretään eri tavoin eri maissa, ja lakeihin ja säännöksiin suh-tautuminen voi yllättää.

– Paikallisia tapoja pitää kunnioittaa, mutta aina ne eivät vastaa suomalaisia eettisyyskäsityksiä. Siksi panostamme vahvasti omaan yrityskulttuu-riin. Muun muassa korruptioon meillä on nolla-toleranssi, vaikka se olisi joissain maissa kuinka yleistä, Aila korostaa.

Maailmantalouden myllerrykset ovat vaikutta-neet Outoteciin ja sen vastuullisuustyöhön vain vähän. Liiketoiminta supistui hetkellisesti mutta palasi sitten kasvun tielle. Energian ja raaka- aineiden hinnannousu merkitsee Ailan mukaan kestävään kehitykseen panostavalle yhtiölle pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkaa.

RISKIT JA VASTUUT KIETOUTUVATGlobaalissa toimintamallissa korostuu myös riskienhallinnan merkitys. Outotecillä yritysvas-tuu on integroitu tiiviisti johdon riskinarviointi-järjestelmään, kuten useimmissa muissakin pörs-siyrityksissä nykyisin.

– Kaikki realistiset skenaariot käydään läpi ennalta. Pohdimme esimerkiksi toimintatavat siinä tapauksessa, jos jollakin asiakkaistamme tapahtuisi ympäristökatastrofi tai jos omasta toi-minnastamme paljastuisi vakava väärinkäytös, Aila kuvaa.

Outotecin kasvu osoittaa, etteivät ympäristö-asiat enää ole vaihtoehtoväen piiperrystä vaan jotain paljon isompaa.

– Myös opiskelijat ovat huomanneet meidät. Vihreäsydämiset insinöörit rakentavat tulevai-suutta jatkossakin, Aila iloitsee. ›‹


LIUSKE- ENERGIA MULLISTAA MARKKINAT

Yhdysvallat on johtoasemassa

epätavanomaisten kaasu- ja öljylähteiden hyödyntämisessä. Muu maailma seuraa perässä,

ympäristöhuolien ja vaativimpien olosuhteiden jarruttaessa

kehitystä.


TEKSTI VILLE CANTELL

KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Liuskekaasun tuotanto on jo ylittänyt tavanomaisen kaasuntuotannon Yhdysvalloissa.

öl jyn p i t i loppua maai lmas ta 1970-luvulla tehtyjen laskelmien mukaan 30 vuodessa. Toisin kuiten-kin kävi. Viime vuosien aikana on arvioitu maailmanlaajuisen öljyn-tuotannon saavuttaneen huippunsa,

tai ainakin olevan lähellä sitä. – Öljy ei ole maailmasta loppumassa. Uusia

löydöksiä eri muodoissa tehdään koko ajan, mutta eri asia on, mitkä ovat tekniset ja kustan-nusten asettamat rajoitukset näiden hyödyn-tämiselle, toteaa ETLA:n ekonomisti Paavo Suni.

Maailmantalouden nopea kasvu 2000-luvun alussa ja nousevien maiden talouksien kasvaneet energiatarpeet kasvattivat kysyn-tää, joka johti raaka-aineiden ja energian hin-tojen nousuun, taustoittaa Suni. Tämän lisäksi kehitettiin vaakasuoraporaustekniikka, joka lisäsi nestesärötystekniikan tuottavuutta olen-naisesti. Nämä tekijät johtivat siihen, että epä-tavanomaisten energiavarantojen hyödyntämi-nen tuli kannattavaksi.

Epätavanomaisilla menetelmillä tuotettu kaasu ja öljy ovat lisänneet maailman energia-resursseja huomattavasti. Laskelmia on useita kertoja jouduttu korjaamaan ylöspäin. Laskel-

Maailmanlaajuisesta energiavallankumouksesta on vielä aikaista puhua, mutta öljyn- ja kaasuntuotanto kasvaa merkittävästi. Pidemmällä tähtäimellä tämä voi parantaa maailmanlaajuista energiaturvallisuutta ja tasoittaa hintaeroja, mutta myös haastaa investointeja uusiutuvaan energiaan.

mat ovatkin epävarmoja ja muuttuvia, koska maailmassa on vielä paljon tutkimattomia alu-eita. Yhdysvaltojen energiaministeriön alai-nen riippumattoman virasto EIA arvioi liuske-kaasun osuuden maailman kaasuvarannoista vuonna 2013 olevan 32 prosenttia ja liuske-öljyn 10 prosenttia.

YHDYSVALLAT EDELLÄYhdysvaltojen osalta muutos viidessä vuo-dessa on ollut merkittävä. Vuonna 2008 Yhdys-valtojen öljytuotannon lasku kääntyi nousuksi. Suni kuvailee Yhdysvaltoja monella tavalla otolliseksi paikaksi liuske-energian kannalta.

– Maassa on toimiva infrastruktuuri ja hyvä osaamisen taso. Myös maaperä on vähem-män ongelmallinen kuin esimerkiksi Kiinassa, missä korkeuserot ja prosessissa paljon tarvit-tavan veden riittävyys aiheuttavat ongelmia. Maassa on myös suuret kotimarkkinat sekä lainsäädäntö, joka mahdollistaa toiminnan.

Liuskekaasun tuotanto on jo ylittänyt tavanomaisen kaasuntuotannon Yhdysval-loissa. Maan arvioidaan nousevan kaasun-viejäksi vuoteen 2020 mennessä ja liuske-kaasun tuotannon nelinkertaistuvan 2040 mennessä. Yhdysvallat ohittanee muutaman vuoden sisällä Saudi-Arabian ja Venäjän maa-ilman suurimpana öljyntuottajana. Kehityksen myötä Pohjois-Amerikasta on tulossa energian suhteen omavarainen vuonna 2030.

560

420

280

140

0

4

3

2

1

0

YHDYSVALTAIN EPÄTAVANOMAISTEN KAASUJEN JA ÖLJYJEN TUOTANTO

Lähd

e: E

IA (2

013)

1990 2000 2010 2020 2030 2040

Miljardia kuutiometriä Tuhatta tynnyrillistä päivässä

* tavanomaisin menetelmin tuotettua öljyä/kaasua

Kaasu*

Öljy

*

Liuskekaasu


Ympäristönäkökohdat ovat merkittävä

huolenaihe.

Energian viennin Yhdysvalloista odotetaan kasvavan erityisesti kaasun osalta, mutta tähän liittyy vielä haasteita. Jo toimivien kaasu-terminaalien muuntaminen nesteytetyn kaa-sun (LNG) vientiterminaaleiksi, tai kokonaan uusien terminaalien rakentaminen, on kallista ja vie aikaa. Vienti myös muista maista on kas-vamassa, joten markkinoilla on kilpailua.

Eniten keskustelua aiheuttaa kuitenkin se, miten viennin lisääminen vaikuttaisi kaasun hintaan kotimaassa ja tätä myötä Yhdysvalto-jen kilpailukykyyn. Yhdysvalloissa maakaasun hinta on lisääntyneen tuotannon myötä sel-västi laskenut. Hinta on huomattavasti alempi kuin Euroopassa tai esimerkiksi Japanissa.

Useita hakemuksia uusien vientitermi-naalien rakentamiseksi on kuitenkin vireillä. Energiaministeriö on myöntänyt jo neljä uutta lupaa, jotka toteutuessaan lisäävät vientiä eri-tyisesti Japanin ja Intian markkinoille.

RISKEJÄ EI TULE UNOHTAALiuskeöljy ja kaasu ovat saaneet osakseen pal-jon huomiota. On puhuttu energiavallankumo-uksesta. Yksi merkittävä riskitekijä liuskeöljyn kannattavuudelle on öljyn maailmanmarkkina-hinta. On arvioitu, että liuskeöljyä on taloudel-lisesti kannattavaa tuottaa, mikäli öljyn hinta pysyy yli 70 dollarin barrelilta, mikä on usein esitetty kannattavuusrajana.

Merkittävä riski liuskeöljyn tuotannolle onkin maailmantalouden pitkä taantuma, tai

perinteisen öljyntuotannon kasvu, mikäli esi-merkiksi Irakissa pystyttäisiin hyödyntämään maan valtavia öljyvaroja nykyistä paremmin tai Saudi-Arabia lisäisi tuotantoaan. Etenkin pienemmille energiayhtiöille tämä aiheuttaisi ongelmia ja ne voisivat joutua perumaan inves-tointejaan, mikäli hinnat putoaisivat ja raha-virta tyrehtyisi. Suuren rahakirstun tarjoamaa suojaa kun ei ole.

Ympäristönäkökohdat ovat myös merkit-tävä huolenaihe. Liuske-energian hyödyn-tämiseen käytetty nestesärötystekniikka on monimutkainen ja monelta osin kiistanalai-nen. Sillä puututaan luontoon varsin rankalla tavalla. Liuskeöljy ja kaasu saadaan maan pin-nalle poraamalla syvällä sijaitsevaan kerrostu-maan vaakatasoinen reikä, jonne johdetaan suurella paineella kemikaaleja sisältävää sora-pitoista vettä. Tämä saa säröt kerrostumaan, ja hyvin pieniin mineraalihuokosiin lukittu-neet öljy pisarat ja kaasut kulkeutuvat putkea pitkin maan pinnalle. Särötystekniikka edellyt-tää runsaasti veden käyttöä, maaperään ruis-kutetaan kemikaaleja ja kuljetukset ovat vaati-via infrastruktuurille.

Joillakin alueilla kansalaisten huolena esi-merkiksi on, että tekniikan käyttö johtaisi maanjäristyksiin, tai että maaperään suihku-tetut kemikaalit voivat saastuttaa pohjavesi-varantoja. Lisäksi puuttuvat markkinat, jotka varmistaisivat liuske-energian tasaisen tarjon-nan ilman kielteisiä vaikutuksia uusiutuvan

Marcellus Shale -liuskealueMurtumat

Kaivo

Kaivo

Murtuma

Kaivon sisällä oleva paine saa saviliuske-kerrostuman murtumaan.

Kaivo kääntyy vaakasuoraan

Liuskekaasu johdetaan markkinoille.

Liuskekaasu virtaa ulos kaivosta.

Noin 200 säiliöautoa kuljettaa vettä särötysprosessia varten.

Pumppausauto pumppaa kaivoon hiekkaa, vettä ja kemikaaleja sisältävän seoksen.

Vedestä, hiekasta ja kemiallisista aineista koostuva seos

Talteenotettu vesi säilötään avokuopissa, joista se kuljetetaan käsittelylaitokselle.

Säiliöt

0 m

300

600

900

1 200

1 500

1 800

2 100


Liuskebuumi ei vielä tee energiavallankumousta

›› Globaaleja energiamarkkinoita on viime vuosina muovannut kaksi suurta muutosta: kysynnän kasvu on siirtynyt Aasian nopeasti kasvaviin talouksiin ja tuotantotekniikan kehitys on lisännyt tarjontaa. Energiankulutuksen kasvu perinteisillä suurilla markkinoilla EU:ssa ja PohjoisAmerikassa on pysähtynyt. Tähän on syynä sekä talouskriisin hyydyttämä talouskasvu että energiankäytön tehostuminen. Kulutuksen painopiste siirtyy jatkuvasti Aasian kasvavien talouksien suuntaan. Eurooppa ja PohjoisAmerikka ovat tulevaisuudessakin suuria markkinoita, mutta Aasian energiankulutuksen kasvu suuntaa energian kauppavirtoja entistä enemmän Atlantilta Tyynellemerelle.

Malakan salmen ja EteläKiinan meren kautta kulkee jo tällä hetkellä kolmannes globaalista raakaöljykaupasta ja noin puolet nesteytetystä maakaasusta. Kiinalaiset, korealaiset ja intialaiset energiayhtiöt ovat yhä merkittävämpiä toimijoita sekä Lähiidän, Afrikan ja KeskiAasian tuottajamaissa että kansainvälisessä kaupassa. Kiinan ja muiden nousevien talouksien kasvavalla kysynnällä on myös suoria vaikutuksia energiaraakaaineiden maailmanmarkkinahintoihin. Osalle energiantuottajamaista tämä markkinoiden maantieteellisen painopisteen muuttuminen tarkoittaa merkittäviä haasteita. Esimerkiksi Venäjän nykyinen kaasun ja öljyn vientiputkisto suuntautuu liki yksinomaan Eurooppaan.

Samaan aikaan tuotantotekniikassa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. Aiemmin kannattamattomina pidettyjä liuskekivivaroja pystytään nykytekniikalla hyödyntämään erittäin kannattavasti, mikä on johtanut suoranaiseen liuskekaasu ja öljybuumiin. Yhdysvallat ohitti Venäjän maailman suurimpana maakaasuntuottajana vuonna 2009 ja maasta on hyvää vauhtia tulossa myös maailman suurin raakaöljyn tuottaja. Vielä kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen kaasuntuonnin ennakoitiin kasvavan nopeasti, ja muun muassa Qatarissa ja Venäjällä suunniteltiin kaasun vientiterminaaleja nimenomaan Yhdysvaltojen kasvavia markkinoita silmälläpitäen. Epätavanomaisia hiilivetyjä on runsaasti muuallakin, mutta toistaiseksi vastaavasta tuotantobuumista PohjoisAmerikan ulkopuolella ei ole merkkejä.

Liuskebuumiakin suurempi tuotantotekniikan muutos on nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon kasvu ja sen tuottamisen, kuljettamisen ja vastaanottamisen kustannusten lasku. LNG:n vastaanottoterminaalien kapasiteetti on kasvanut yli kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Maakaasusta on hyvää vauhtia tulossa globaali kauppatavara. Perinteiset putkikaasun tuottajat kohtaavat jatkossa entistä kovempaa kilpailua, mikä on heijastunut eurooppalaisille kaasuntuojille myönnettyinä hinnanalennuksina.

Kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuneiden suurten muutosten lisäksi kolmas globaali muutos liittyy energiantuotannon rakenteisiin. Globaalia tuotantoa tarkastellessa valtioomisteisten yhtiöiden rooli on selvästi kasvanut. Kahdenkymmenen maailman suurimman öljyn ja kaasuntuottajan joukossa on kolmetoista valtionyhtiötä. Samaan aikaan monin paikoin (muun muassa EU:ssa) kansallisten yhtiöiden pilkkominen ja yksityistäminen jatkuu. Nämä kaikki kolme suurta muutosta muovaavat tulevaisuuden energiamarkkinoita. Liuskekivivarojen hyödyntämisen mahdollistava tekniikka on vain pieni osa tätä suurta muutosta. ›‹

KOMMENTTI

LAURA SOLANKO

Neuvonantaja

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT

[email protected]

energian tuotannolle. Poliittinen oppositio mene-telmän käytölle eri puolilla maailmaa onkin kas-vussa.

MUU MAAILMA SEURAA PERÄSSÄEtelä-Afrikan, Kiinan ja Argentiinan odotetaan hyödyntävän liuske-energiavarantojaan amerik-kalaisen teknologian avulla. Euroopassa Puolan liuskekaasuvarannot on arvioitu maanosan suu-rimmiksi ja myös Ukrainassa on liuskekaasu-varoja. Venäjä jatkanee tavanomaisen energian tuotantoaan erityisesti kaasun kohdalla, mutta liuskeöljyn hyödyntämistä tutkitaan.

Kiinalla on mittavat hii l imetaani- ja liuskekaasu varannot, mutta maasto ja epäsuo-tuinen liiketoimintaympäristö haittaavat hyödyn-tämistä. Kiinassa epätavanomaiset kaasuvarat sijaitsevat keskimäärin noin kahden kilometrin syvyydessä aivan erilaisessa kallioperässä kuin Yhdysvalloissa, missä liuskekaasuesiintymiä voi-daan hyödyntää edullisemmin, otollisemmassa kallioperässä ja haja-asutusalueilla. Amerikka-laista teknologiaa ei Kiinan kallioperän geomor-fologiasta ja tiiviistä asutuksesta johtuen voida hyödyntää sellaisenaan. Ongelmia aiheutta-vat myös muun muassa Kiinan vaikea vesipula, maanomistuskysymykset ja putkiverkostojen hal-lintakysymykset.

Puolassa arviot synnyttivät euforian muutama vuosi sitten, kun puhuttiin liuskekaasun riittä-vän maan tarpeisiin 300 vuodeksi ja mullistavan energia politiikan. Tarkistetuissa laskelmissa sel-västi pienemmäksi arvioidut esiintymät ovat kui-tenkin hillinneet innostusta. Ympäristöhuolet ja lainsäädännölliset esteet ovat puolestaan viiväs-tyttäneet tuotannon käynnistymistä. Nyt tuotan-non odotetaan käynnistyvän muutaman vuoden päästä.

Tiukka EU:n ympäristölainsäädäntö voi kui-tenkin laittaa Puolan suunnitelmille kapuloita rattaisiin. EU-instituutiot tarkastelevat erityi-sen kriittisesti liuskekaasun tuottamiseen liitty-viä riskejä ympäristönäkökulmasta. Muutamat EU-maat ovat kieltäneet liuskekaasun tuotannon kokonaan (Ranska, Tsekki ja Bulgaria). Myös Yhdysvalloissa on osavaltioita, joissa tuotanto on kielletty. Ympäristöhuolet ovat olleet tärkein syy kielloille.

Vaikka tekniikka on olemassa, saavute-tut edistysaskeleet merkittäviä ja tulevaisuuden tuotantotrendit lupaavia, ei liuske-energian tie menestykseen ole yksioikoisen ruusuinen. Epä-varmuustekijät, vientiin liittyvät ongelmat ja riski-tekijöistä kumpuava vastustus jarruttavat maail-manlaajuista energianvallankumousta. Toisaalta energiantuotannon lisääntyminen uusilla alu-eilla eri puolilla maailmaa parantaisi globaalia energia turvallisuutta ja johtaisi hintojen tasoittu-miseen. Yksi asia on varma: Yhdysvaltojen nousu yhä merkittävämmäksi kaasun ja öljyntuottajaksi muuttaa maailmanlaajuisia energiamarkkinoita ja haastaa EU:n energiapolitiikan. ›‹


Amerikan myyttejä murtamassaYhdysvaltojen valtavat markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Myytti markkinoiden vaikeudesta on murtunut yhä useamman suomalaisyrityksen käsissä. TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO

Yhdysvallat on suurin yhtenäi-nen markkina-alue maailmassa, missä onnistuminen saattaa avata tien vieläkin laajemmille apajille. Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin vienti-

kohde Ruotsin, Venäjän ja Saksan jälkeen. Vien-nin arvo oli yhteensä 3,6 miljardia euroa, mikä oli hieman yli kuusi prosenttia Suomen koko-naisviennistä. Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Palveluiden vien-tikohteena Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toi-seksi suurin markkina.

Yhdysvaltain markkinat ovat perinteisesti haastavat, mutta onnistumisen mahdollisuu-det ovat suomalaisten ulottuvilla. Aktiivisesti Yhdysvaltojen markkinoille pyrkivien suoma-laisten kasvuyritysten määrä on ilahduttavasti lisääntymässä. Suomalaisten startup-yritysten määrä on muutamassa vuodessa kasvanut Pii-laaksossa on yli 40:een, kun niitä vielä neljä vuotta sitten oli 12. Erityisen runsaasti startup-

yrityksiä on syntynyt juuri ICT-sektorille, mutta myös muilla aloilla kehitys vaikuttaa lupaavalta.

– Amerikkalaiset kuluttajat ovat kokeilunha-luisia ja nopeita päätöksissään. Kilpailu on kovaa, ja maan tavat sekä osavaltioiden lainsäädäntö on tunnettava, mutta muuten Yhdysvaltojen mark-kinat eivät ole sen vaikeammat kuin muutkaan markkinat, vakuuttaa Suomen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde.

Menestykseen tarvitaan innovatiivinen liikeidea, mutta myös yrityksen liiketoiminta-mallin on oltava sopiva USA:n markkinoille: nopealiikkeisen toiminnan lisäksi arvoverkot ovat monimuotoisia.

Presidentti Barack Obaman lanseeraama terveydenhuollon uudistus, niin sanottu Oba-maCare, on osaltaan siivittänyt Yhdysvaltain terveydenhuollon markkinat lähes 10 prosen-tin kasvuvauhtiin. Suomalaisten ulottuvilla on konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia täl-läkin saralla, esimerkiksi terveydenhuollon lait-teissa ja lääketeollisuudessa.


YHDYSVALTOJEN TUNNUSLUVUT

Väkiluku: 311 591 917 (2011)Bruttokansantuote per capita: 49 880 USD (2012)BKT:n kasvu: 2,1 % (2012)Valtion velka: 15 930 mrd USD (2012)Työttömyysaste: 8 % (2012)

San Francisco kuuluu kasvukeskuksiin, joita suurlähetystö neuvoo seuraamaan

Piilaakson ulkopuolella.

New YorkChicago

San Francisco

San Diego

HoustonDallas


”AMERIKKALAISET KULUTTAJAT OVAT KOKEILUNHALUISIA JA NOPEITA PÄÄTÖKSISSÄÄN.”

Mikäli EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kumppanuusneuvottelut johtavat sopimuksen syntymiseen, suomalaisille tarjoutuisi lisää merkittäviä hyötyjä USA:n julkisten hankinto-jen markkinoiden avautuessa.

Piilaakson alueella Big Data ja mobiili-ratkaisut ovat edelleen nousussa ja näihin etsi-tään uusia ratkaisuja. Suurlähetystön mukaan Piilaakson lisäksi kannattaa myös seurata eri-tyisesti seuraavia kasvukeskuksia: New York, Boston, Seattle, San Francisco, Austin, Hous-ton, Dallas, Chicago, Minneapolis ja Atlanta.

MENESTYS LUO MENESTYSTÄ– Markkinoiden valtava koko oli yksi syy, miksi halusimme Yhdysvaltoihin, tunnustaa M-Files Oy:n toimitusjohtaja Miika Mäkitalo.

Asiakirjahallinnan ratkaisuja kehittävä M-Files teki ensimmäisen myyntisopimuk-sensa Yhdysvalloissa vuoden 2009 lopulla. Suomessa M-Filesin metatietoihin perustuva tuote tiedon etsintään on ollut markkinoilla vuodesta 2005. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen osuus M-Filesin liikevaihdosta on noin viiden-nes, ja tavoite on kasvattaa osuutta edelleen.

Markkinakoko ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vetää M-Filesiä Pohjois-Amerikkaan. Sikäläiset yritykset ovat usein kansainvälisiä, mikä helpottaa pienen suomalaisyhtiönkin kansainvälistymistä. Lisäksi yhdysvaltalais-yritykset ovat usein tunnettuja myös maansa ulkopuolella, ja tunnettu yritys toimii referens-sinä tuntematonta paremmin.

– Yhdysvaltojen merkitystä korostaa vielä se, että alamme arvostetuimmat markkina-

The High Line Park New Yorkissa.


tutkimusyhtiöt Gartner ja Forrester ovat ame-rikkalaisia ja ne sisällyttävät selvityksiinsä ja suosituksiinsa vain siellä toimivia yhtiöitä. Pääsimme nyt toista kertaa Gartnerin 22 par-haan dokumentinhallintatuotteen joukkoon maailmassa. Forresterin raportissa pääsimme seitsemän kovimman haastajan joukkoon. Nämä ovat meille todella hienoja saavutuksia ja tuovat nimemme hankinnoista päättävien tietoon, iloitsee Mäkitalo.

M-Filesin liikevaihto vuonna 2012 oli noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on ollut 40–50 prosenttia vuosittain, ja samassa tahdissa aiotaan pysyä. Yhtiöllä on Yhdys-

10%Yhdysvaltain terveydenhuollon markkinoiden kasvuvauhti on kiihtynyt lähes 10 prosenttiin.

valloissa tytäryritys Dallasissa Texasissa, minkä lisäksi osa myynnistä tapahtuu jälleen-myyjien kautta.

TYTÄRYHTIÖ LUO USKOTTAVUUTTATytäryrityksen kautta toimivat myös kokko-lalainen pneumaattisia, ammattikäyttöön tar-koitettuja kuntosali- ja kuntosalilaitteita val-mistava HUR Oy.

Vuonna 1989 perustettu HUR rantautui Amerikan mantereelle 2000-luvun puoli välissä ensin jälleenmyyjän välityksellä. Tytäryhtiö perustettiin Chicagoon vuonna 2008. Laitteet valmistetaan edelleen Kokkolassa.

New York on merkittävä rahoituksen ja kaupan keskus. Metropolissa asuu

noin 8,3 miljoonaa ihmistä, joista Manhattanilla noin 1,6 miljoonaa.


TRANSATLANTTISTA KUMPPANUUTTA

›› Yhdysvallat ja EU ovat neuvottelemassa kauppasopimuksesta, joka kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta. Neuvottelut kunnianhimoisesta transatlanttisesta kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta alkoivat kesällä 2013. Tavoitteena on WTOsitoumuksia pidemmälle menevä, laajaalainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä halutaan parantaa. Sopimus sisältää kolme kokonaisuutta: markkinoillepääsyn, sääntelykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt.

Suomelle on keskeistä markkinoillepääsyn parantaminen tavarakaupassa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä tullimenettelyjen helpottaminen ja kaupan teknisten esteiden vähentäminen. Julkisissa hankinnoissa lupaavimpana kasvualueina pidetään tieto ja viestintäsektoria, energia ja ympäristöosaamiseen liittyviä tuotteita ja palveluita, terveydenhoitoalaa ja infra sektoria.

BUY AMERICANVarsinkin julkisissa hankinnoissa EU:n neuvottelutavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tällä hetkellä vain 32 prosenttia Yhdysvaltain julkisista hankinnoista on ollut tarjolla muille kuin kotimaisille yrityksille. EU:ssa vastaava luku on 85. Ulkomaalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden hankintaa vaikeuttaa erityisesti Buy American säännös. Esimerkiksi lentokenttien hankinnat ovat kokonaan ulkomaalaisyritysten tavoittamattomissa. Toinen protektionistinen este on merenkulussa, jossa niin sanottu Jones Act estää ulkomailla valmistettujen alusten hankkimisen.

Sääntelykysymyksissä suomalaisyritykset pitävät suurimpana ongelmana teknisiä esteitä kuten syrjiviä tai kohtuuttomia tuote määräyksiä tai testaus ja sertifiointimenettelyjä. Yksi keino tähän olisi kansainvälisten standardien käyttö. Tällä hetkellä esimerkiksi paitojen vienti voi kompastua siihen, että pesuohjelappu on ommeltu amerikkalaisittain väärään saumaan. Kosmetiikka tuotteissa puolestaan on erilaiset pakkausmerkintävaatimukset.

Helpotusta tavoitellaan myös työ ja oleskelulupiin ja viisumeihin liittyviin vaatimuksiin. Startupyrityksen on vaikea hankkia uskottavuutta ilman yhdysvaltalaisia yhteystietoja, ja niiden saamiseen voi mennä enemmän aikaa kuin oleskeluun on varattu. Vaatimukset vaikeuttavat usein myös huolto palveluita.

– Pienten ja keskisuurten yritysten vientiedellytysten parantaminen on yksi Suomen keskeisiä tavoitteista, toteaa ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Jukka Pesola.

KAUPAN ESTEET TARKASTELUSSASuomi pitää tärkeänä, että avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota koko neuvottelujen ajan. Ulkoasianministeriö järjesti aiheesta syyskuussa ensimmäisen avoimen kuulemistilaisuuden. Seuraava on suunnitteilla ensi vuoden alkuun.

– Nyt on oikea aika kertoa meille kaupan esteistä ja viennin vaikeuksista, korostaa ulkoministeriön kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen, joka koordinoi neuvotteluja Suomen osalta.

Takarajaa neuvotteluille ei ole, mutta yhtenä sellaisena pidetään Barack Obaman presidenttikauden päättymistä vuonna 2016.

EU:n komissio on arvioinut, että EU:n bruttokansantuote kasvaisi transatlanttisen sopimuksen ansiosta vuosittain noin 0,5 prosenttia vuoteen 2027 asti. Samalla EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosentilla. Positiiviset vaikutukset ulottuisivat myös kehitysmaihin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n selvityksen mukaan myös suomalaiset yritykset arvioivat tuotannon arvonsa kasvavan ja kannattavuutensa paranevan kumppanuussopimuksen seurauksena.

– Vaikka jälleenmyyjillä on laajemmat kontaktit, oman yrityksen kautta pääsee lähemmäksi loppuasiakasta ja pystyy kehit-tämään tuotetta yhdessä asiakkaan kanssa, perustelee tytäryrityksen perustamista HUR:n toimitusjohtaja Lena Karjaluoto.

Paikan päältä on helpompi seurata myös markkinoiden ja mahdollisten viranomais-vaatimusten muutoksia. Tytäryritys on lisäksi tapa saada yhdysvaltalaiset yhteys-tiedot, sillä amerikkalaiset yritykset asioivat mielellään vain amerikkalaisten yhtiöiden kanssa. Eurooppalainen puhelinnumero on monelle ylitsepääsemättömän eksoottista ja ulkomaalainen pankkitili suorastaan epäi-lyttävä.

ENSIN ON MYYTÄVÄ ITSENSÄ Yhdysvaltain markkinoilla on vähemmän esimerkiksi kuluttajamarkkinointiin liitty-vää säätelyä, mutta kaupan tekoa hidasta-vat usein sääntöjen erilaisuus ja kotimai-suuden suosiminen.

”HENKILÖKOHTAISET VERKOSTOT OVAT YHDYSVALLOISSA ERITTÄIN TÄRKEITÄ.”

HUR ei ole törmännyt Yhdysvalloissa erityisiin kaupan esteisiin. Terveyteen liit-tyvissä tuotteissa on tiukat laatuvaatimuk-set sertifiointeineen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Lena Karjaluoto korostaa kauppatapo-jen tuntemusta ja suomalaista sisua.

– Henkilökohtaiset verkostot ovat Yhdysvalloissa erittäin tärkeitä. Vaikka tuote on kuinka kilpailukykyinen, ensin on myytävä itsensä eli saavutettava asiakkaan luottamus. Kaikki kontaktit ja liidit on vie-tävä huolellisesti ja sinnikkäästi loppuun saakka eikä ensimmäiseen ei-vastaukseen pidä tyytyä.

HUR:lla on markkinatilanne puolellaan. USA:n terveydenhuolto on maailman suu-rin yksittäinen terveydenhuollon markkina ja kasvaa lähes kymmenen prosentin vuo-sivauhdilla.

Kasvua vauhdittavat erityisesti presi-dentti Obaman terveydenhuollon uudis-tukset, vanhusten kasvava määrä sekä terveyteen liittyvien sovellusten ja hyvin-vointipalveluiden lisääntyminen. Taustalla


on myös hoito suositusten painottuminen aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn. Ter-veydenhuollon uudistuksiin kuuluu, että sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia sakotetaan nyt potilaiden ottamisesta sisään uudestaan 30 päivän aikana. Vaikka demokraattien ja republikaanien näkemykset talouskysy-myksistä ovat kaukana toisistaan, puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että pitkän aikavälin ratkaisuja tarvitaan muun muassa tervey-denhoitoon ja sosiaaliturvaan.

Toistaiseksi HUR:n suurin vienti-markkina on sairauksien ennaltaehkäi-syn ja senioriterveyden mallimaa Japani.

40Piilaaksossa toimivien suomalaisten startup-yritysten määrä on kasvanut 40:een.

Chicago on suuri teollisuuden ja elinkeinoelämän keskus. Kaupunki on USA:n

rautatieliikenteen tärkein risteysasema.


USA tulee seuraavana Suomen ja Japanin jälkeen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli noin 10 miljoonaa euroa.

OMAT PAKKAUKSET USA:N MARKKINOILLE Kosmetiikkayhtiö Lumene lähti Amerikan val-loitukseen vuonna 2003 paikallisen CVS-ket-jun avustamana. CVS oli tuolloin noin 2000 myyntipisteen drugstore ja on sittemmin laa-jennut 7 000 myymälän ketjuksi. Tytäryritys perustettiin vuonna 2006.

Tällä hetkellä Yhdysvallat on yksi Lume-nen päämarkkina-alueista. Muiksi päämark-kinoikseen yhtiö on linjannut Suomen, Skan-dinavian ja Venäjän. Noin 90 miljoonan euron liike vaihdosta noin 90 prosenttia tulee näiltä markkinoilta. Suomen ulkopuolelta tulee noin puolet liikevaihdosta.

Lumene on onnistunut pääsemään trendien aallonharjalle luonnonraaka-aineillaan.

– Olemme ensimmäisiä kosmetiikkayrityk-siä, joka hyödyntää tuotteissaan muun maussa lakan kantasoluja. Myös BB- ja CC-kasvo-voiteiden markkinoille tuomisessa ajoituk-semme on onnistunut erinomaisesti, toteaa toimitusjohtaja Tapio Pajuharju tyytyväisenä.

Drugstoret myyvät sekä kosmetiikkaa että lääkkeitä. CVS-ketjun lisäksi Lumenen tuot-teita löytää Ulta- ja Walgreens-ketjuista. Eri

ketjujen myötä Lumenen tuotteita on myyn-nissä kaikissa osavaltioissa yhteensä 15 000 myyntipisteessä.

Yhdysvalloissa kosmetiikan ja lääketeolli-suuden tuotteiden välissä on Euroopassa tunte-maton ”puolilääketieteellinen” luokka, johon kuuluvat muun muassa aurinkosuojaa sisältä-vät tuotteet. Ylimääräistä työtä Lumenelle on aiheuttanut luokittelun ohessa se, että aurinko-suojan teho mitataan Euroopassa ja Yhdysval-loissa eri tavalla. Myös tuoteselostevaatimuk-set ovat erilaiset, joten samaa tuotetta varten on oltava eri nimikkeet, pakkaukset ja varastot.

– Tullimuodollisuudet sujuvat nykyään melko ongelmitta. Eri osavaltioilla on tosin eri käytännöt. Kaikkein tiukimmat vaatimuk-set on Kaliforniassa. Yllättäviä ongelmia saat-taa tulla eteen, jos laiva ajaa eri satamaan kuin tavallisesti, kertoo Pajuharju.

RIITTÄVÄN PIENI LAMMIKKO Amerikan valloittajat ovat havainneet todeksi asiantuntijoiden ohjeet oman, riittävän tar-kasti rajatun asiakaskunnan tärkeydestä.

– Yhdysvalloissa kauppa ja markkina-tutkijat saavat ostokuiteista hyvin tarkat tiedot tehdyistä ostoksista. Tätä kautta päädyimme antiaging-tuotteisiin ensisijaisena kohderyh-mänä 35–55-vuotiaat drugstore-liikkeistä

Dallas kuuluu myös suurlähetystön listaamiin kasvukeskuksiin. Kaupunki tuli tunnetuksi öljyntuotannostaan, mutta on nykyisin monipuolisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kehto.


ihonhoitotuotteensa ostavat naiset. Brändilupauksemme ”wild arctic nature – refined by science” erottaa meidät kilpailijoistamme, kertoo Tapio Pajuharju.

Värikosmetiikan, eli arkikielellä meikkien, myyntiäkin kokeiltiin. Se ei kuitenkaan osoittautunut riittävän kannat-tavaksi, sillä hyllyjen ylläpito ja täyttäminen on kallista. Lisäksi jokaisen myyntipisteen tarjontaa olisi pitänyt muo-kata asukkaiden ihonvärin mukaan. Ihonhoito tuotteissa etnisyydellä ja ihonvärillä ei ole suurta merkitystä.

HUR:n keskeinen alue on kuntoutus ja seniori liikunta. Ne tukevat toisiaan, sillä sama laite soveltuu esimerkiksi lonkkaleikkauksesta kuntoutumiseen että kunnon yllä-pitoon sen jälkeen. Lihaskunnon ja tasapainon testaus pitäisi Lena Karjaluodon mielestä olla samanlainen rutiini kuin ajokorttiin vaadittavien ominaisuuksien tes-taus.

M-Files on valinnut ensisijaiseksi kohteekseen life science -yhtiöt ja perinteisen valmistavan teollisuuden.

– Pienen toimijan on unohdettava valtameri ja löydet-tävä itselleen riittävän pieni lammikko, kuvaa M-Filesin Miika Mäkitalo.

– Ensin kannattaa etsiä itselle soveltuvin vertikaali ja sieltä sopiva alasegmentti ja sitten vielä maantieteellinen alue. Jos erikoistuu vaikkapa tietyn toimialan pk-yrityk-siin Etelä-Kaliforniassa, se tarkoittaa, että potentiaaliset asiakkaat keskustelevat palveluntarjoajista keskenään. Markkinointikulujen osuus myynnistä pienenee.

Erikoistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että M-Filesin verkkosivut on suunniteltu siten, että ne osu-vat tavoiteltujen yritysten tekemiin hakuihin mahdollisim-man hyvin.

– Kun yritys ilmoittaa olevansa kiinnostunut meidän tuotteistamme ja jättää verkkosivuillemme yhteydenotto-pyynnön, vastaamme kahden tunnin kuluessa. Viikon päästä on turha enää soitella.

Nopeus on valttia myös kuluttajamarkkinoilla. Ame-rikkalaiskuluttajat reagoivat nopeasti, joidenkin mielestä jopa sopulimaisesti. Jos aaltoon ei pääse heti mukaan, se saattaa olla pian jo laantunut ja kuluttajat intoilevat jos-tain muusta. Vauhti näkyy myös tuotelupauksissa ja lain-säädännössä.

– Suomalainen kuluttaja ymmärtää, että kosmetiik-kaa on käytettävä jonkin aikaa ennen kuin tuloksia alkaa näkyä. Amerikkalaiselle pitää luvata välittömiä vaikutuk-sia tyyliin instantly redusing wrinkles, Pajuharju kuvaa.

– Myöskään lainsäädännössä ei tunneta siirtymä-aikoja, joten tulossa oleviin muutoksiin on varauduttava ajoissa.

VILLI ARKTINEN LUONTO PUREE – Ne, jotka tuntevat suomalaisia, arvostavat teknologia-osaamistamme ja sitä, että suomalainen tekee mitä lupaa, tietää suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde.

Arvostus näkyy esimerkiksi tietotekniikka-alan leh-tien ja bloggaajien kirjoituksissa. Asiakkaat asioivat kui-tenkin mieluummin amerikkalaisen tytäryhtiön kanssa, jonka henkilöstö on paikallista. M-Filesin suomalaisuutta ei kannata Miika Mäkitalon mielestä tuoda myyntitilan-teessa useinkaan esiin.

Lumenella ei ole tarvetta peitellä suomalaisuutta, sillä puhdas luontomme ja Lapin marjat purevat patriootteihin-kin. Villin arktisen luonnon raaka-aineiden jalostaminen teknologian keinoin on osoittautunut osuvaksi viestiksi.

Amerikassa arvostetaan innovatiivisuutta kaikilla alueilla.

Blogien merkityksestä Tapio Pajuharju ja Mäki-talo ovat samaa mieltä: pieni yhtiö, jonka markki-nointibudjetti on markkinoiden kokoon nähden vaa-timaton, ei voi yliarvioida bloggaajien merkitystä. Myös sosiaalista mediaa on seurattava aktiivisesti.

Varsinkin kuluttajamarkkinoilla bloggaajien huo-miosta taistellaan kiivaasti. Seuratuimmat blogit sisältävät näyttäviä videoita ja ovat muutenkin erit-täin ammattimaisesti tehtyjä.

Lumenella on markkinointiviestinnässä kumppa-nina paikallinen PR-yhtiö. Ensimmäinen yhteistyö-kumppani saatiin CVS-ketjun kautta.

– Ilman CVS-ketjua näin pieni tekijä ei olisi herät-tänyt osaavien PR-toimistojen kiinnostusta, Paju-harju toteaa.

Myös tuotevastuuseen ja muuhun lainsäädäntöön on oltava osaavat kumppanit. Niiden löytämiseen tarvitaan osaava kontaktiverkko, jonka luomiseen on Yhdysvalloissa oma ammattikuntansa, brokerit. Nämä välittäjät voivat auttaa eri osapuolia ja yhteis-työkumppaneita tutustumaan toisiinsa. ›‹

p. +358 9 6962 [email protected]

Asianajotoimisto Bergmann OyEteläranta 4 B 900130 Helsinki

A t t o r n e y s a t L a w

E R GM A N N

Teollisuuden asianajotoimistoProjektirakentaminen

Energia

Teknologia


Lue

”Blogista voi lukea esimerkiksi miksi maailman kauppaministerit kokoontuvat pitämään kokoustaan juuri Balille.”

Edustustojen talousraportointia

Suomalaisille yrityksille ja muille elinkeinoelämän toimijoille suunnattua tietoa kansainvälisistä markkinoista on olemassa paljon. Team Finland verkosto kokoaa tätä tietoa asteittain yhteen, jotta se on jatkossa entistä helpommin löydettävissä ja hyödynnettävissä.

Suomen ulkomaanedustustojen tuoretta kauppa ja talouspoliittista raportointia on jo vuosien ajan julkaistu lehden omalla sivustolla www.kauppapolitiikka.fi. Edustustojen talousraportointi on siirtynyt syksyn aikana Team Finland –sivustolle.

Edustustot ovat viimeaikoina raportoineet muun muassa seuraavista kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista sivustolla: EU on Iranille tärkeä kauppa kumppani ja pakotepolitiikasta huolimatta Iranissa käydään kauppaa. Brasiliassa taas on vahvistunut suuntaus, jossa maassa toimivan teollisuuden asemaa vahvistetaan erilaisilla tuontia rajoittavilla toimenpiteillä. Norjassa puolestaan öljy ja kaasualan investoinnit ovat edelleen nousussa ja Saksan taloudessa on viitteitä siitä, että työllisyyden odotetaan kasvavan.

Tuoreimmat raportit löytyvät sivustolla etusivun uutisvirrasta ja koko raporttitarjonta löytyy osion ”Uutisia ja maatietoa” alta maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna.

Tuoreista talousraporteista tiedotetaan julkaistessa myös Team Finlandin sosiaalisen median kanavien eli Twitterin ja Facebookin kautta.

team.finland.fi

Akateeminen talousblogi

Vuonna 2009 perustettu suomenkielinen blogi tarkastelee maailmaa taloustieteellisestä näkökulmasta. Sen ovat perustaneet silloisen Helsingin kauppa korkeakoulun kansantaloustieteen laitoksen tutkijat.

Tämänhetkisiä kirjoittajia ovat Aaltoyliopistosta Pertti Haaparanta, Matti Liski, Niku Määttänen, Tuomas Pekkarinen ja Marko Terviö, HECERistä Roope Uusitalo sekä Jyväskylän yliopistosta Ari Hyytinen. Kirjoituksissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.

Blogin mukaan sille asetettuja epävirallisia tavoitteita ovat:

• tuottaa uusia analyysejä (eikä vain kritisoida muiden esittämiä pointteja)

• taloustieteellisen tutkimustiedon esittäminen kansantajuisesti

• tuoda taloustieteestä uusia aiheita ja näkökulmia julkiseen keskusteluun

• yleisen tietämyksen lisääminen siitä mitä taloustiede on

http://blog.hse-econ.fi/

Taloudellisten ulkosuhteiden blogi

Taloudellisia ulkosuhteita käsittelevässä ulkoministeriön blogissa ”Vapaasti kaupasta” tutustutaan edustustojen näkemykseen asemamaidensa talousaiheista. Maantieteellinen haitari ulottuu naapurimaistamme aina etäisimpiin edustustoihimme saakka ja taas takaisin Katajanokalle.

Talousaiheisessa blogissa lukijalle kiinnostavimpia ovat havainnot, jotka ovat olleet kirjoittajalle itselleenkin ehkä yllättäviä tai erikoisia kokemuksia talouden saralla verrattuna Suomen elinkeinoelämään. Maailmantalous ja siitä esitettävät ennusteet elävät hyvin dynaamisesti ja edustustot pääsevät seuraamaan tätä kehitystä oman asema maansa näkökulmasta.

Blogista voit lukea esimerkiksi miksi maailman kauppaministerit kokoontuvat pitämään kokoustaan juuri Balille. Nigerian suurlähetystössä puolestaan on havaittu runsaasti mahdollisuuksia tehdä kauppaa maassa, mahdollisista ennakkoodotuksista huolimatta. Mitkä alat kannattavat suomalaisille yrityksille? Myös Israelissa on mahdollisuuksia. Maa on perustettujen start up yritysten määrässä sijalla kaksi heti Piilaakson jälkeen.

Blogi tarjoaa suurlähetystöjen virallisen raportoinnin ja verkkosivujen rinnalle vapaamman ilmaisukanavan ja samalla paikan muuta sosiaalista mediaa syvällisemmälle analyysille. Vapaasti kaupasta blogia voi luonnollisesti – ja mielellään – kommentoida.

blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta


Koulutusvienti vauhtiin

Kansainvälisten

asiain johtaja,

opetus- ja

kulttuuriministeriö

Jaana Palojärvi

TEKSTI VILLE CANTELL

Suomi on pärjännyt mainiosti kansain-välisissä oppimistuloksia mittaavissa tutkimuksissa. Koulutusvienti ei kuiten-kaan vielä ole muodostunut taloudelli-sesti merkittäväksi liiketoiminta- alueeksi. Miksi näin on?

Kannattaa muistaa, että koulutusvienti on uusi vientiala, kuten palveluiden vienti koko-naisuutenakin. Hyvä osaaminen ei vielä itses-sään ole tuote, vaan juuri tuotteistaminen on ollut ja on osittain edelleen haaste. Suoma-laiset toimijat ovat kansainvälisellä mittakaa-valla pieniä, eli yhteistyöverkostojen luominen on vaatinut aikaa.

Perustettu kansallinen koulutusvientiklus-teri Future Learning Finland on kerännyt yhteen yli 70 suomalaista koulutusalan kaupallista toimijaa. Tässä verkostossa ja sen ympärille on syntynyt toimivaa osaamisen yhdistämistä. Yhtenä esimerkkinä Edu-ICT -alan ja yliopis-ton yhteistyö, jossa tutkimustieto oppimisesta yhdistyy esimerkiksi peliteknologiaan.

Selvitysryhmä luovutti opetusminis-teri Krista Kiurulle 4.marraskuuta toi-menpideohjelman koulutusviennin edel-lytysten parantamiseksi. Mitkä ovat toimen pideohjelman keskeiset havain-not ja suositukset?

Selvitysryhmä rajasi suositustensa kär-jen korkeakoulutukseen. Maksulliset tutkin-not muodostavat maailmalla leijonanosan koulutuskaupan volyymista, ja Suomen mah-dollisuudet toimintaan tällä saralla ovat olleet erittäin rajallisia. Lainsäädäntö rajoittaa tällä hetkellä oppilaitosten toimintaa merkittävästi.

Työryhmä suosittaakin lukukausimaksujen käyttöönottoa ei-EU/ETA-maiden opiskeli-

joille silloin, kun he opiskelevat englanniksi tai muulla vieraalla kielellä; joko Suomessa tai suomalaisten yliopistojen ohjelmissa ulko-mailla.

Mitkä ovat potentiaalisimmat alueet ja maat suomalaiselle koulutusviennille tulevaisuudessa?

Kiinnostusta on eri puolille, ja eri paino-tuksilla toimivat yritykset orientoituvat eri tavoin. Persianlahden alue, Kiina ja Kaak-kois-Aasia sekä Latinalainen Amerikka näyt-tävät tällä hetkellä vetävän eniten. Venäjällä on myös potentiaalia, samoin Yhdysvalloissa.

Mitkä ovat Suomen valtit suhteessa vertaismaihin koulutusvientimarkki-noista kilpailtaessa? Mitä voisimme oppia maista, jotka ovat menestyneet koulutus viennin osalta?

Suurin ero koulutusviennin mahtimaihin on nimenomaan ulkomaalaisten opiskelijoi-den tutkintokoulutuksen maksuttomuus.

Suomi on joutunut rakentamaan omaa konseptiaan toisista lähtökohdista, mikä on ollut sekä vahvuus että toimintaa haasteelli-semmaksi tekevä tekijä. Myös pienuutemme on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se han-kaloittaa toimintaa, mutta pienessä maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voidaan luoda myös hyvin joustavia ja nopeasti reagoivia toimintamalleja. Julkisen ja yksityisten sektorien toimijat pystytään saattamaan yhteen. Samoin suomalaisella koulutuksella on erinomainen brändi maailmalla. Olemme lähtö kohtaisesti kiinnostavia yhteistyökump-paneita. ›‹

Jaana Palojärvi toimii kansal-

lisen koulutusvientihankkeen

Future Learning Finlandin vara-

puheenjohtajana. Koulutus-

viennin toimenpide ohjelma

luovutettiin opetusministeri

Krista Kiurulle 4. marraskuuta.

Selvitys ryhmä, jonka puheen-

johtajana oli kansanedustaja

Päivi Lipponen ja jäseninä

opetus- ja kulttuuriministeriön

kansliapäällikkö Anita Lehikoi-

nen ja Aalto-yliopiston

kehitysjohtaja Jari Jokinen,

esitti seitsemän kohdan

toimenpideohjelmaa koulutus-

viennin edistämiseksi.

Koulutusvienti on Suomessa vielä uusi vientiala, jonka haasteena on ollut tuotteistaminen. Maailman koulutusviennin volyymistä suuri osa tulee lukukausimaksuista. Uusi toimenpideohjelma suosittaa lukukausimaksujen mahdollistamista Suomessakin.


MYYTINMURTAJATSuomalaiset kasvuyritykset

suuntaavat Yhdysvaltain markkinoille.

›› Energiavallankumous ›› Koulutusvientiin vauhtia

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

nro 4 | 2013

PEKKA PÄRNÄNEN:

Piilaakson seuraava

suuri haaste Big

Data tarjoaa huikeita

mahdollisuuksia.Mistä rahaa

kansainvälistymiseen?Vastuullisuus

luo kasvua

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutos


50 vuotta sitten

Anna palautetta lehdestä ja voita

Lumia 920!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syys-kaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistu-vat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka2. Merkitse numerosarja 764287.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus

osallistua

Kauppapoliittisissa tiedoituk-sissa Yhdysvaltain uutiset olivat hyvin esillä 60-luvulla. Suomen San Franciscon -pääkonsulivirasto rapor-toi lehdessä syksyllä 1963,

kuinka Suomen vienti Yhdysvaltain länsi-rannikon satamiin oli edellisenä vuonna ollut 7 401 058 Yhdysvaltain dollaria.

Taulukossa kuvataan tavararyhmittäin Suomen vientiä Yhdysvaltain länsirannikon satamiin vuonna 1962. Sanomalehtipaperin osuus viennin kokonaismäärästä oli vähen-tynyt ollen silti peräti 79 prosenttia Suomen kokonaisviennistä alueelle. Sen sijaan vane-rin ja kovalevyn osuus kokonaismäärästä oli huomattavasti kasvanut. Juuston ja lasiteol-lisuuden tuotteiden osuudet olivat pysyneet entisellään.

”Suomen vienti länsirannikolle tapah-tuu itärannikolla olevien satamien välityk-sellä, eli yleensä maahantuojien varastoista. Tämän vuoksi suomalaisten vientituotteiden myynti on todellisuudessa huomattavasti

suurempi kuin mitä yllä mainituista vienti-luvuista ilmenee”, raportissa todetaan.

Yhdysvaltain länsirannikon satamista vietiin Suomeen vuonna 1962 tavaraa yhteensä 5 803 990 dollarin arvosta. Tär-keimmät tuontitavarat Yhdysvaltain länsi-rannikolta olivat kasvikunnan tuotteet erilaisine valmisteineen. Hedelmien ja eri-laisten hedelmätuotteiden vienti oli arvol-taan yli puolet koko länsirannikon sata-mien välityksellä tapahtuneesta viennistä Suomeen.

”Ulkomaankaupan kehitykseen tulee vastaisuudessa vaikuttamaan huomatta-vassa määrin Suomen ja länsirannikon väli-sen laivaliikenteen kehitys”, raportissa ker-rotaan. ”Viimeisten kahden vuoden aikana on liikenteessä ollut myös suomalaisia aluk-sia. Ennen suomalaisen laivaliikenteen alka-mista Suomen ja länsirannikon välisestä tavarankuljetuksesta huolehti käytännölli-sesti katsoen monopoli asemassa ollut ulko-mainen laivayhtiö.” ›‹

Suomi vei Yhdysvaltoihin sanomalehtipaperia ja juustoa

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920 -puhelin.


”Diplomaatit tiesivät, kuinka kansallisvaltioista tulee kavereita keskenään.”

Mihin diplomaattia tarvitaan?

kolum

ni

KRISTIINA HELENIUS

amerikkalaisen kauppakamarin johtaja

AmCham Finland

Rakastan strategiatyötä. Mikään ei ole yhtä kiehtovaa kuin liikutella palasia ja määritellä, mitä tehtävää kunkin niistä pitäisi hoitaa mat-kalla täydelliseen maailmaan.

Tämä syksy onkin ollut herkkua. Vaikka Team Finlandin tehtävien uudelleenmääritte-lyyn liittyy monenlaista säätämistä, Suomella on pitkästä aikaa mahdollisuus terävöittää jul-kisen ja yksityisen puolen työnjakoa. Samalla yleishyödylliset toimijat, kuten nykyinen työn-antajani Amcham, voidaan saada entistä paremmin mukaan.

Itse olen aina ollut lisäarvonaisia. Uskon David Ricardon teoriaan, jonka mukaan jokai-sen kannattaa tuottaa sitä, missä on suhteessa parempi kuin muut, ja keskittyä hiomaan eri-koisosaamistaan huippuunsa. Niin myös dip-lomaattien.

Maailmassa on paljon bisnesmahdollisuuk-sia, joita vain diplomaatit voivat kotimailleen pedata. Yksi mielenkiintoinen näköala avautui kesällä tilaisuudessa, jossa puhuttiin Natosta.

Keskustelussa pohdittiin Pohjois-Atlan-tin sopimuksen merkitystä taloussuhteille ja kaupankäynnille. Toinen artikla sanoo, että sopimuksen osapuolet suosivat keskinäistä taloudellista toimintaa. Voisiko Nato-jäsenyy-destä olla hyötyä suomalalaisille yrityksille?

Paneeliin osallistunut suomalaisen talous-median päätoimittaja piti koko ajatusta hum-

puukina. Hänen mielestään olisi haihattelua kuvitella, että Nato-jäsenyydellä olisi talou-dellista vaikutusta Suomelle yleensä, yksittäi-sille toimialoille tai yrityksille erityisesti. Hän ei kuitenkaan päässyt vähällä. Yleisössä sattui nimittäin olemaan muutama ansioitunut dip-lomaatti, joiden mielipide oli päinvastainen.

Diplomaatit tiesivät, kuinka kansallis-valtioista tulee kavereita keskenään. He tiesi-vät, mikä vaikutus on sillä, että korkeat virka-miehet tapaavat toisiaan säännöllisesti vuosien ajan ja luovat edellytyksiä suurille kaupoille ja yhteishankkeille. Heillä oli esimerkkejä tilan-teista, joissa yhteinen kansainvälinen linja oli laukaissut taloudellisen bonanzan.

Heidän näkemyksensä olivat osuva kuvaus diplomaattisesta ydinosaamisesta. Ne muis-tuttivat, kuinka kansakunnan menestys poh-jautuu ensi kädessä historialle ja rakenteille, ja vasta sen jälkeen kuumille aloille ja mark-kinointiviesteille. Päätoimittaja ei mieltään muuttanut. Hän paljasti selkeästi, ja melko huolestuttavasti, kuinka vieras kansainvälisen vaikuttamisen maailma hänelle oli.

Palasten liikuttelun ei tietysti koskaan pidä olla itsetarkoitus. Tavoitteena on saada talo-udellisten ulkosuhteiden hoitajat saumoihin, joissa he eivät vain jaa kakkua vaan kasvatta-vat sitä. Iskukykyinen ja joustava koneisto kan-nattelee Suomea menestyksestä toiseen. ›‹


Numeron 4/2013 aiheina ovat muun muassa: • Arabikevään alkupisteessä: mitä tunisialaiset ajattelevat nyt?• Yli 30 kehitysmaan velat pyyhittiin pois: mitä seurasi? • Miten keksiä uutta Vietnamissa, kun kulttuuri karsastaa epäonnistumisia?

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS.

Kun toimit nopeasti, saat vuoden viimeisen numeron jouluksi kotiin. Lehti on maksuton. Lähetä tilauksesi osoitteeseen [email protected]

ulk

oa

sia

inm

inis

ter

iö_ Utrikesministeriet

milloin köyhyys häviää? nam, ötökkärisottoa! kehitysmaiden koulutuskriisi

||

koska maailma ei ole valmis

kansat kaduilla

lokakuu 3.2013

opiskelija diego victor Jesus valmistautuu mielenosoitusmarssiin heinäkuussa rio de Janeirossa Brasiliassa. kehitys-utveckling selvitti, minkä puolesta ja mitä vastaan eri puolilla maailmaa marssitaan.

KE0313_2509.indd 1

9/26/13 2:24 PM

Joululahjavinkki:TILAA ITSELLESI TAI YSTÄVÄLLESI MAKSUTON KEHITYS-LEHTI.

ULKOMINISTERIÖN JULKAISEMA AIKAKAUSLEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA.

kauppapolitiikka 4/2013

Documents