22.6.2015 1

Liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset selittäjät

Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti ja Perttu Saarsalmi, tutkija

Elintapojen polarisaation syntymekanismi

Liian vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio jakautuneet väestössä mm. sosioekonomisen aseman mukaan

Liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio kasvattavat yhteiskunnan polarisaatiokehitystä ja kohdistuvat väestön haavoittuviin ryhmiin

Ilmiö vahvistunut ajassa; vastakkaisista tavoitteista huolimatta.

22.6.2015 2

Miten tutkia polarisoitumisen ulottuvuuksia? Sosio-ekologinen malli

Yksilö- ja ympäristötason ulottuvuudet elintapojen selittäjinä

mahdollistaa yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden huomioimisen yhtä aikaa.

Mallin vahvuus: laaja tutkimusote, esim. Suomessa erinomaiset liikuntamahdollisuudet, mutta silti harva on fyysisesti riittävän aktiivinen.

Aiemmat tutkimukset eivät ole onnistuneet aineistojen niukkuudesta johtuen yhdistämään laajaa sosio-ekologista tutkimusotetta; uusissa aineistoissa paremmat valmiudet.

22.6.2015 3

Liikuntaa tukeva ympäristö

Terveellistä ruokavaliota

tukeva ympäristö

Sosio-ekologinen malli liikunnalle ja ravinnolle

Vähäinen liikunta

Yksilön

psykososiaaliset

tekijät

Epäterveellinen

ruokavalio

Yhteisölliset

tekijät

Yksilön

ominaisuudet

Näyttö ympäristön roolista liikunnan ja ravinnon suhteen

Liikunta: kohtalaisen paljon tutkittu, vähemmän Suomessa

Ravinto: tutkittu vain vähän, epäsystemaattista tietoa

Sosio-ekologisen mallin hyödyntäminen: hyvin vähän, epäsystemaattista tietoa

itseraportoitua ympäristötietoa; raportointiharha

Suuri tarve objektiiviselle ympäristötiedolle ja pitkittäistutkimuksiin

22.6.2015 22.6.2015 5

Tutkimuskysymys

Mitkä tekijät ennustavat liikkumattomuutta ja epäterveellistä ruokavaliota, kun mukaan otetaan yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnalliset muuttujat?

Ovatko yhteydet samanlaisia haasteellisissa alaryhmissä?

22.6.2015 6

Menetelmät

Aineisto: THL:n Dilgom 2007 väestötutkimustutkimuskohortti, n=5024

Väestötietojärjestelmästä ositettu satunnaisotos 25-74-vuotiaita miehiä ja naisia

Viisi tutkimusaluetta Suomessa

Osallistuivat laajaan terveystarkastukseen osana FINRISKI 2007-tutkimusta ja myöhemmin uusintatarkastukseen

22.6.2015 7

Mittarit

Selitettävät tekijät.

– Vapaa-ajan kokonaisliikuntakysymys (vähäinen liikunta vs. muut)

– Ruoankäyttökyselyyn pohjautuva pohjoismainen terveellisen ruoan indeksi (alin viidennes vs. muut)

Selittävät tekijät:

– Yksilötason muuttujat: ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty (parisuhde vs. muu), kotona asuvien lasten lkm.

– Psykososiaaliset tekijät: liikunnan ja ravinnon pystyvyyden tunne esteisiin, itsekontrolli, sosiaalinen tuki liikuntaan ja ravintoon.

– Kodin läheisyydessä sijaitsevan ympäristön palvelut ja ulottuvuudet

22.6.2015 8

Ympäristötekijöiden menetelmät

Tarkasteltiin dilgom-vastaajien kodin lähiympäristöä ja sen yhteyttä vapaa-ajan liikuntaan ja ruokavalioon

– Tutkittavien paikannus kartalle asuinrakennuskoordinaattien perusteella

– Ympäristömuuttujia erilaisista paikkatietoaineistoista

Liikuntaa:

– SYKE

Ravinto:

– Yritysrekisteri (2010)

– Kaupunki-maaseutu-luokitus

– (Urban Zone –luokitus)

22.6.2015 9

Liikuntaan kannustava ympäristö

Muodostettiin ympäristömuuttujia lähiympäristön (1 ja 2 km) ympäristötekijöihin sekä liikuntapalveluihin perustuen

SYKE:n 250 m x 250 m YKR-ruutuihin sidottuja paikkatietoaineistoja

– 17 rasteripintaa jokaiselta tutkimusalueelta

Automatisoitiin ArcGIS-ohjelmassa

22.6.2015 10

DATA YMPÄRISTÖMUUTTUJA

Liikunta: Ulkoliikuntakohteiden lukumäärä Ulkoliikuntakohde 0/1

Sisäliikuntakohteiden lukumäärä Sisäliikuntakohde 0/1

Maastoliikuntakohteiden lukumäärä Maastoliikuntakohde 0/1

Vesiliikuntakohteiden lukumäärä Vesiliikuntakohde 0/1

Erityisliikuntakohteiden lukumäärä Erityisliikuntakohde 0/1

Eläinurheilukohteiden lukumäärä Eläinurheilukohde 0/1

Tiet: Tietiheys yhteensä Teiden kokonaisuuspituus

Kevyen liikenteen väylien tiheys Kevyen liikenteen väylien kokonaispituus

Moottoritietiheys Moottoriteiden kokonaispituus

Muiden tietyyppien tiheys, joilla pyöräily sallittu Muiden tietyyppien kokonaispituus

Muut: Virkistys alan alan osuus ruudun alasta Virkistysala

Keskimääräinen melumäärä ruudussa Melukeskiarvo

Vesistöt: etäisyys mihin tahansa vesistöön

etäisyys lähimpään alle 5ha järveen

etäisyys lähimpään yli 5ha järveen

etäisyys lähimpään jokeen

etäisyys lähimpään merenrantaan

Virkistysala kahden kilometrin lähiympäristössä

22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 11

Bufferit vastaajille 2 kilometrin säteellä

Valitaan aina kunkin bufferin leikkaavat ruudut ja lasketaan ruutujen virkistysalat yhteen

Terveelliseen ravintoon kannustava ympäristö

22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 12

Tarkasteltiin vastaajien lähiympäristössä sijaitsevia terveellisiä ja epäterveellisiä palveluita

Vuoden 2010 yritysrekisteri

Jaottelu erilaisiin terveellisiin ja epäterveellisin palveluihin

Haettiin kaikki palvelut 500, 1000, ja 3000 metrin tieverkostoetäisyydellä

Binäärimuuttujien muodostaminen R-ohjelmistossa

Terveelliset palvelut Kaikki ruokakaupat Valintamyym (yli 100, enint 400 m²)

Supermark. (yli 400, enint 1000 m²)

Isot supermarketit (yli 1000 m²)

Muut terveelliset palvelut Kalan, äyriäisten, nilv. väh.kauppa

Lihan ja lihatuotteiden vähittäisk.

Hedelmien, marjojen, vihann. väh.k.

Epäterveelliset palvelut: Ravintolat ja kahvilat Kahvila, kahvibaarit

Kahvila-ravintolat

Ravintolat

Alkoholipalvelut Alkoholi ja muiden tuotteiden vähittäiskauppa

Olut- ja drinkkibaarit

Muut epäterveelliset palvelut Makeisten vähittäiskauppa

Ruokakioskit

Palvelumuuttujien laskenta

Verkostoanalyysi ArcGIS-ohjelmiston Network Analyst –laajennuksen OD Cost Matrix –työkalulla

22.6.2015 13

Tilastomallinnus

Selitettiin vapaa-ajan liikuntaa ja ruokavaliota ympäristömuuttujilla, sosioekonomisilla muuttujilla sekä

psykososiaalisilla muuttujilla

– Ei harrasta liikuntaa / Harrastaa liikuntaa

– Syö epäterveellisesti / Syö terveellisesti

Koko aineisto ja 7 alaryhmää: miehet, naiset, koulutus_1, koulutus_2, koulutus_3, kaupunki ja maaseutu

Univariaattimallit koko datalle ja alaryhmille

Merkitsevien muuttujien valinta monimuuttujamalleihin (ikä aina mukana):

– LIIKUNTA 1: sosioekonomiset muuttujat

– LIIKUNTA 2: LIIKUNTA 1 + työmatka- ja työliikunta

– LIIKUNTA 3: LIIKUNTA 2 + ympäristömuuttujat

– LIIKUNTA 4: LIIKUNTA 3 + psykososiaaliset muuttujat

– RAVINTO 1: sosioekonomiset muuttujat

– RAVINTO 2: RAVINTO 1 + energiansaanti

– RAVINTO 3: RAVINTO 2 + palvelumuuttujat

– RAVINTO 4: RAVINTO 3 + psykososiaaliset muuttujat

Yhteensä 64 monimuuttujamallia

Automatisointi R-ohjelmistossa

22.6.2015 14

22.6.2015 15

KAIKKI Malli 1 Malli 2 Malli 3

OR 95% CI P OR 95% CI P OR 95% CI P

Ikä 0,99 0,99-1,00 0,010 0,99 0,99-1,00 0,008 0,99 0,99-1,00 0,022

Koulutus 0,89 0,81-0,98 0,017 0,87 0,79-0,96 0,004 0,88 0,80-0,98 0,017

Siviilisääty 1,32 1,12-1,55 0,001 1,28 1,08-1,51 0,004 1,21 1,01-1,44 0,039

Työmatkaliikunta 0,90 0,85-0,96 0,001 0,89 0,84-0,95 0,000 0,91 0,85-0,97 0,003

Etäisyys vesistöön 1,21 1,02-1,44 0,028 1,13 0,94-1,36 0,181

Virkistysalueen kokonaisala

1km etäisyydellä 1,00 1,00-1,00 0,182 1,00 1,00-1,00 0,152

Kevyen liikenteen väylien

kokonaispituus 1km etäisyydellä 1,00 0,99-1,01 0,803 1,00 0,99-1,01 0,845

Kaikkien teiden kokonaispituus

1km etäisyydellä 1,00 1,00-1,00 0,748 1,00 1,00-1,00 0,816

Maastoliikuntapaikka 1km

etäisyydellä 1,13 0,95-1,35 0,159 1,21 1,01-1,45 0,041

Itsekontrolli 1,04 1,02-1,06 <0,0001

Sosiaalinen tuki liikuntaan 0,96 0,94-0,97 <0,0001

Vähäiseen liikuntaan yhteydessä olevat tekijät

Vähäisen liikunnan sukupuolittaiset eroavaisuudet

22.6.2015 16

Ikä (-)

Siviilisääty

Läheisyys veteen (+)

Itsekontrolli (+)

Sosiaalinen tuki (-)

Työmatkaliikunta (-)

Ikä (-)

Läheisyys

maastoliikuntakohteeseen (+)

Itsekontrolli (+)

Sosiaalinen tuki (-)

Työmatkaliikunta (-)

Vähäisen liikunnan koulutusryhmittäiset eroavaisuudet

22.6.2015 17

KESKIMMÄINEN:

Ikä (-)

Itsekontrolli (+)

Sosiaalinen tuki (-)

ALIN:

Siviilisääty (+)

Läheisyys

Maastoliikuntakohteeseen (+)

Itsekontrolli (+)

Sosiaalinen tuki (-)

YLIN:

Siviilisääty (+)

Moottoriteiden

kokonaispituus

1km etäisyydellä

(-)

Sosiaalinen tuki (-)

Liikunnan eroavaisuudet kaupungeissa ja maaseudulla

22.6.2015 18

KAUPUNKI:

Ikä

Läheisyys

maastoliikuntakohteeseen

Itsekontrolli

Sosiaalinen tuki

Työmatkaliikunta

MAASEUTU:

Itsekontrolli

Sosiaalinen tuki

22.6.2015 19

Malli 1 Malli 2 Malli 3

OR 95% CI P OR 95% CI P OR 95% CI P

Ikä 0,96 0,96-0,97 <0,00001 0,96 0,96-0,97 <0,00001 0,96 0,96-0,97 <0,00001

Koulutus 0,82 0,75-0,90 <0,00001 0,81 0,74-0,89 <0,00001 0,82 0,74-0,89 <0,00001

Kokonaisenergiansaanti 1,00 1,00-1,00 <0,00001 1,00 1,00-1,00 <0,00001 1,00 1,00-1,00 <0,00001

Lasten lkm 0,98 0,88-1,10 0,773 0,99 0,89-1,11 0,866 1,00 0,89-1,12 0,979

Siviilisääty 1,12 0,95-1,33 0,169 1,12 0,94-1,32 0,204 1,07 0,90-1,28 0,424

Alkoholianniskelurav. tai

ALKOn myymälä 1 km

etäisyydellä 1,07 0,90-1,27 0,428 1,09 0,91-1,30 0,338

Terveellinen

ruokapalvelu 3 km

etäisyydellä 2,72 0,77-8,87 0,101 2,86 0,81-9,38 0,086

Ruokakauppa 3 km

täisyydellä 0,38 0,12-1,32 0,107 0,37 0,11-1,29 0,100

Pystyvyyden tunne

terveellisen ruokavalion

esteisiin 0,96 0,94-0,98 <0,00001

Epäterveelliseen ruokavalioon yhteydessä olevat tekijät

Epäterveellisen ruokavalion sukupuolittaiset eroavaisuudet

22.6.2015 20

Ikä

Koulutus

Kokonaisenergiansaanti

Pystyvyyden tunne

Ikä

Koulutus

Kokonaisenergiansaanti

Alkoholipalvelu 1 km

etäisyydellä

Pystyvyyden tunne

Epäterveellisen ruokavalion koulutusryhmittäiset eroavaisuudet

22.6.2015 21

ALIN:

Sukupuoli

Ikä

Pystyvyyden tunne

YLIN:

Ikä

Alkoholipalvelu 1

km etäisyydellä

KESKI:

Ikä

Pystyvyyden

tunne

Johtopäätökset: Vähäinen liikunta

Selittäjiä koko väestön analyyseissä olivat:

– Ikä, koulutus, siviilisääty, työmatkaliikunta.

– Maastoliikuntapaikan läheisyys (?)

– Itsekontrolli, sosiaalinen tuki liikuntaan

Alaryhmittäisiä eroja löytyi:

– Sukupuolet: miehillä matka lähimpään vesialueeseen, naisilla maastoliikuntakohteeseen

– Koulutusryhmät: sosiaalinen tuki vahvempi selittäjä alemmissa koulutusryhmissä

22.6.2015 22

Johtopäätökset: Epäterveellinen ruokavalio

Epäterveellistä ruokavaliota selittivät:

– Ikä, koulutus, kokonaisenergiansaanti.

– Pystyvyyden tunne

Ravinnon alaryhmittäisiä eroja:

– Sukupuolittain: naisilla alkoholipalvelun läheisyys 1 km etäisyydellä

– Koulutusryhmittäin: ylimmässä koulutusryhmässä psyk-sosiaaliset tekijät selittäneet!

22.6.2015 23

Metodologiset haasteet

Mittareiden epäsuhta, erityisesti psykososiaaliset tekijät ja ympäristötekijät.

Yhteydet ympäristön välillä kehnoja, voi johtua mallinnuksen haasteista:

– Aineiston epätarkkuudet

– Ihmiset eivät automaattisesti käytä palveluita kotinsa lähellä

– Palveluiden monipuolisuus

– Ihmisten liikkumismahdollisuudet vaihtelevat

– Vuorokaudenajan vaikutus palveluverkon kattavuuteen, liikkumismahdollisuuksiin sekä yksilöiden mahdollisuuksiin asioida palveluissa

– Alueelliset erot ympäristön vaikutuksessa

22.6.2015 24