kartta 1 - yhdyskuntarakenne pia hastio · pia hastio yleiskaavapäällikkö kantakaupungin...

YLEISMÄÄRÄYSYleiskaavan käyttötarkoitusalueilla voidaan sallia käyt-tötarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoi-tukselle. Asemakaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavan kartoilla 1 - 4. Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyt-tää MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen. Muilla alueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöises-ti asemakaavaa. Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita tulee pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat paljon tilaa vaativan kaupan osalta 15 000 k-m², keskusta-hakuisen vähittäiskaupan osalta 10 000 k-m² ja päivittäis-tavarakaupan osalta 5 000 k-m².Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle ei saa sijoittaa yli 3 000 k-m² suuruisia päivittäistavarakaupan suuryksi-köitä tai yli 2 000 k-m² suuruisia keskustahakuisen erikois-tavarakaupan suuryksiköitä.

YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA

Kumottu HHO 10.7.2018

KARTTA 1 - YHDYSKUNTARAKENNE Pia Hastioyleiskaavapäällikkö

Kantakaupungin yleiskaava 2040

YLEISKAAVOITUS

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava, hyväksytty kaupunginval-tuustossa 18.1.2016

n. 1: 60 000

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.5.2017. Hallinto-oikeuden päätös valituksista 10.7.2018. Määrätty osittain voimaan kaupunginhallituksen päätöksellä 17.9.2018. Voimaantulokuulutus 20.9.2018.

Alue on osittain tai kokonaan kumottu/ei määrätty voimaan.


SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄUUSI SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄUUSI ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄPÄÄKOKOOJAKATU UUSI PÄÄKOKOOJAKATUKEHITETTÄVÄ KATU

Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta.

KAUPUNKIRAKENTEEN KANNALTA MERKITTÄVÄ LIIKENTEEN KOKOOJAKATU JA JOUKKOLIIKENTEEN LAA-TUKÄYTÄVÄKatu suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden eri liiken-nemuotojen tarpeet. Kehitetään erityisesti joukkoliiken-teen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta. Katuun rajau-tuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä.

LIIKENTEEN YHTEYSTARVE

lvk OHJEELLINEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN KOHDEALUERAUTATIE OHJEELLINEN UUSI RAUTATIEERITASOLIITTYMÄ UUSI ERITASOLIITTYMÄ

SUUNTAISLIITTYMÄ

UUSI SUUNTAISLIITTYMÄ

KEHITETTÄVÄ LIITTYMÄLiikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täyden-tyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä paran-netaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. RAITIOTIE

OHJEELLINEN RAITIOTIEN LAAJENEMISSUUNTA

JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPYSÄKKI Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua

pyöräpysäköintiin ja seudullisen liityntäpysäköinnin järjes-tämiseen. Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua

pyöräpysäköintiin.

UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMAUuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen.

LÄHIJUNAPYSÄKKI Aseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen ja pal-velujen alueena. Pysäkille johtavia kävelyn ja pyöräilyn yh-teyksiä kehitetään.

VESIVÄYLÄPYÖRÄILYN PÄÄREITISTÖN TAVOITEVERKKO

Tavoiteverkkoa kehitetään sujuvan, nopean ja tasavauhti-sen arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Reittien täsmälliset sijainnit ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa ja reitit toteutetaan siten, että pyöräilyväylän pituus- ja poikki-leikkaus, sijoittuminen maastoon sekä risteämisratkaisut muun liikenteen kanssa tukevat pyöräilyn nopeutta, suju-vuutta ja turvallisuutta.

KEHITETTÄVÄ VIRKISTYSPAINOTTEINEN PYÖRÄILYREITTI

Kullekin reitille laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa rat-kaistaan pyöräilyn ja virkistyksen välinen suhde ja reitin to-teuttamistapa. Reitti toteutetaan luontevaksi osaksi ympä-ristöään huomioiden erityisesti ympäröivien viheralueiden virkistys- ja ympäristöarvot.

saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Ra-kentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnon-ympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoit-telua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena, joka suojaa kortteleiden ulko-oleskelualueita liikennemelulta.

ELINVOIMAN VYÖHYKETehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja raitiotiehen tukeu-tuvalla vyöhykkeellä tulee mahdollistaa uusia sijainteja tehokkaalle työpaikkarakentamiselle. Innovaatioympä-ristöjen, korkeakoulutuksen, merkittävien keskustojen ja työpaikka-alueiden sekä kansainvälisten yhteyksien kehittämistä tulee tukea vyöhykkeellä toteuttamalla se-koittunutta tiivistä rakennetta etenkin pysäkkien välittö-mään läheisyyteen.

ETELÄN KASVUSUUNTA Vyöhykettä kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimi-paikkaympäristönä. Kehittämisessä tavoitteina ovat tehokas rakentaminen, turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet alueen sisällä ja keskuksiin, viheryh-teyksien eheyttäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja kaupunkiympäristön laatu. Alueilla tuetaan olemassa olevan rakennuskannan käyttöä ja monipuolista toimin-nallisuutta sekä parannetaan liikenneympäristöjä kes-tävän liikkumisen näkökulmasta. Alueen uudistaminen vaatii ohjelmointia.Alueella sijaitsevan ratapihan alue varataan tulevai-suuden tiiviin työpaikka-alueen reservialueeksi. Alue toteutetaan täysimittaisesti järjestelyratapihan siirron jälkeen.

vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON KEHITTÄMISTARVE ALUE

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka ta-voitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saa-vutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana moni-puolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman ar-vojen kanssa.

ALUEKESKUSTampereen aluekeskus, jota kehitetään seudulli-

sesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikko-jen, asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä kestävän liikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena.

PAIKALLISKESKUSPaikalliskeskus, jota kehitetään ympäröiviltä asuinalu-eilta hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palve-lujen ja vapaa-ajan toimintojen alueena.

KEHITETTÄVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖAlueella tuetaan kärkitoimialaan liittyvien hankkeiden ke-hittämistä. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi asuminen. Alueen kytkeytymistä osaksi kaupunkiraken-netta tulee edistää kehittämällä sujuvat kävely- ja pyö-räily-yhteydet aluekeskuksen palveluihin ja lähivirkistys-alueisiin. Alueen saavutettavuutta päärautatieasemalta ja lentokentältä tulee parantaa mm. pysäkkisijoittelun ja -yhteyksien avulla.

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ MOOTTORITIE

MOOTTORITIEKSI TAI MOOTTORITIENÄ KEHITETTÄVÄ TIE

MAANKÄYTTÖKESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, työpaik-katoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asu-miselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kaupunkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysraken-tamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodos-tumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautu-vat maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöi-sesti liike- ja toimitiloiksi. Suuryksikköjen tulee tukeutua joukkoliikenteen runkolinjastoon ja niiden maantasoker-rosten tulee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seudullista vähittäiskauppaa ole mitoitettu. Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin ja liikennealueiksi. Keskusta-alueiden lii-kenneympäristöjä tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta tulee varata riittävästi tilaa julkiselle kaupunki-tilalle sekä parannettava alueen yhteyksiä ulkopuolisille virkistysalueille. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin.

c-1 TÄYDENTYVÄ KESKUSTAAluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen moni-puolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksik-köjen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m² ja Tesomalla 30 000 k-m². Kaukajärven keskusta-aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoi-tus Kalevassa on 70 000 k-m².

c-2 UUDISTUVA KESKUSTAAluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskus-tatoimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, kes-kustamainen liikenneympäristö ja alueille kehitettävät viher yhteydet. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Lielahdessa 80 000 k-m², Lakalaivassa 45 000 k-m² ja Koilliskeskuksessa 55 000 k-m². Vähittäiskaupan ker-rosalan enimmäismitoitus Turtolassa on 35 000 k-m2. Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaa-rallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliiken-teen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa alueelle.

c-3 LAAJENTUVA KESKUSTAAluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudel-taan keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maa-kuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset.

KESKUSTATOIMINTOJEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE

Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palveluta-soon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikko-jen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyt-töjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjavesialueella poh-javeden laatua, aiheuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä heikentää vedenottamoiden toiminta-edellytyksiä.

ASUMISEN ALUEAlue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähi-palveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoit-

tuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitse-miin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnit-tää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin.

ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUEAluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/

tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueel-le on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakenta-mista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN SEKOITTUNUT ALUE TAI KOHDE

Aluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja kou-lutustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheut-tamattoman tuotantotoiminnan alueena. Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikku-mismuotojen käyttöä.

ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA SEUDULLISTA PALJON TILAA VAATIVAA KAUPPAA

Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enim-mäismäärältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lielahti 70 000 k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla sujuvat ajoneuvoyhteydet seudullisille pääväylille.

TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUEAlue varataan teollisuus- ja tuotantotoimin-

noille sekä logistisille toiminnoille ja palveluille. Alueita kehitetään tehokkaina ja hyvin saavutettavina tuotan-totoiminnan alueina. Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja päästöistä. Soveltuvilla osilla sal-litaan lumenvastaanotto- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pää-väylille parannetaan kehittämällä logistiikan ja tavarali-ikenteen sujuvuutta.

TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA

Alue varataan toimisto- ja työpaikkatiloille, ympäristöön soveltuville teollisuus- ja varastotiloille sekä näihin liit-tyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei tule sijoittaa sel-laisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikentees-tä, melusta ja tärinästä. Alueen yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan kehittämällä logistiikan ja tavaraliikenteen sujuvuutta. Alueella ta-pahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumis-ta eikä likaantumista. Toiminta alueella ei saa heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Myllypuron valinnan perusteina olevia luontoarvoja.

KESKUSPUISTOVERKOSTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa-vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muut-tava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luonto-arvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja var-mistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoi-

tettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentami-nen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami-nen ovat sallittuja.

LOMA-ASUNTOALUEAlue varataan olemassa olevalle loma-asutukselle. Lo-marakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asuntokäyttöön tarkoitettua rakentamista olemassa olevan rakennetun rakennuspaikan pinta-alasta 10 prosenttia kuitenkin enintään 170 k-m2. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaami-nen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen ra-kennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Alu-eilla ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. R(200) YHTEISÖJEN LOMA-ASUNTOALUERakennuspaikalle saa sijoittaa yhteisöjen käyttöön tar-koitettua lomarakentamista. Suluissa oleva luku ilmoit-taa alueen rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreissä. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Raken-nusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudel-leen rakentaminen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muo-dostaa uusia rakennuspaikkoja.

PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE

LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDEAlueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia

suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon-nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

VESIALUE

VAK -RATAPIHAJärjestelyratapihan alueella tehtävistä vaarallisten ai-neiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuu suur onnettomuusriski lähialueelle. Yksityiskohtainen riskiselvitys tai riskinhallintatoimenpiteet tulee arvioida ratapihan ja sen lähialueen yksityiskohtaisen suunnitte-lun yhteydessä. Alueen maankäytön muutos on mahdol-linen sen jälkeen kun suur onnettomuusriskin aiheutta-vat toiminnot poistuvat alueelta.

MAATILAN TALOUSKESKUS

E-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

STRATEGISET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT

KASVUN VYÖHYKEAlue on tehokkaan ja toiminnallisesti sekoittuneen täy-dennysrakentamisen ja keskitettyjen palvelujen vyöhyke. Vyöhyke koostuu keskuksista, ratavyöhykkeistä ja joukkolii-kenteen laatukäytävistä, ja sille ohjataan kestävän kaupun-kirakenteen tavoitteiden mukaan suurin osa kaavoitettavas-ta asuinkerrosalasta.

Alueelle sijoittuvien hankkeiden tulee tukea kaupunki-kehitystä ja ympäröivien kaupunginosien muodostamaa kokonaisuutta. Alueelle sijoittuvissa yksityisissä kehittä-mishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten pal velujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Palvelujen sijoittami-sessa ja lähiympäristön suunnittelussa huomioidaan niiden

Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset

Pia Hastioyleiskaavapäällikkö


KARTTA 1 - YHDYSKUNTARAKENNEYLEISKAAVOITUS



KARTTA 2 - VIHERYMPÄRISTÖ JA VAPAA-AJAN PALVELUT


n. 1: 60 000




YLEISKAAVOITUS


ERIKOISPUISTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökoh-

distaan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, ta-pahtumien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon erikoispuis-tojen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä olemassa olevat ominaispiirteet ja arvot.

KAUPUNGINOSAPUISTOAlueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupun-

ginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuoli-nen palvelutaso, hyvä saavutettavuus sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

OHJEELLINEN UUSI KAUPUNGINOSAPUISTOAlueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuis-ton tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toi-minnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.

OHJEELLINEN UUSI LEIRINTÄALUE Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovit-taminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tar-koitettu asemakaavoitettavaksi.

RYHMÄPUUTARHA-ALUE

OHJEELLINEN KEHITETTÄVÄ RYHMÄPUUTARHA-ALUE

Ryhmäpuutarha-alueen laajentamisen edellytykset ja yh-teensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.

PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA

Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman sijoit-tamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia tarkem-man suunnittelun yhteydessä.

UIMARANTA

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ UIMARANTA

E-ha HAUTAUSMAA


KESKUSPUISTOVERKOSTOAlueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa-vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muut-tava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty.

Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luonto-arvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja var-mistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoi-tettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentami-nen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentami-nen ovat sallittuja.

LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDEAlueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia

suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuoje-lualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispää-töksellä.

ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE

Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakenta-mista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

KESKUSTATOIMINTOJEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE

Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palveluta-soon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikko-jen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyt-töjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjavesialueella poh-javeden laatua, aiheuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä heikentää vedenottamoiden toiminta-edellytyksiä.

nat NATURA-ALUE

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suo-jeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon-nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON KEHITTÄMISTARVE ALUE

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoittee-na on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskus-puistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoi-mintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luon-nonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Vu KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- JA VAPAA- AJAN PALVELUIDEN ALUE

Alue on varattu liikunta- ja urheilu- tai vapaa-ajan pal-veluille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon palve-luiden monipuolisuus ja monikäyttöisyys, hyvä saavutetta-vuus, tapahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet sekä luonto- ja muut arvot.

vu OHJEELLINEN KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEI-LU- JA VAPAA- AJAN PALVELUIDEN TARVEALUE

Alueelta tulee selvittää sijoituspaikka keskitetyille liikunta- ja urheilupalveluille. Sijoituspaikan valinnassa tulee huomi-oida liikunta- ja urheilupalveluiden hyvä saavutettavuus ja tapahtumien järjestäminen.

ge-1 GEOLOGISESTI ARVOKAS KALLIOALUEAlueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.

ge-2 GEOLOGISESTI ARVOKAS HARJUALUEAlueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.

OHJEELLINEN LUONNON YDINALUELuonnon ydinalue tulee säilyttää rakentamattomana sekä riittävän laajana ja yhtenäisenä. Hiljaisten alueiden (alle 35 dB) säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huo-miota.

OHJEELLINEN VIHERVERKOSTON YHTEYSTARVEALUE

Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viihtyisien ja turvallisten virkistysyhteyksien sekä toimivien ekologisten yhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon.

OHJEELLINEN EKOLOGINEN YHTEYSYhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luon-non monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty.

Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida ar-vokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yh-teys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luon-non olosuhteiltaan monipuolisena.

OHJEELLINEN VIRKISTYSYHTEYS Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähi-virkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhtey-dessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyk-sien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.

POLKU


KARTTA 2 - VIHERYMPÄRISTÖ JA VAPAA-AJAN PALVELUT Pia Hastioyleiskaavapäällikkö


YLEISKAAVOITUS



Ei määrätä voimaan KH 17.9.2018

n. 1: 60 000

KARTTA 3 - KULTTUURIPERINTÖ





YLEISKAAVOITUS


MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (SM1-58) Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokoh-de, kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peit-täminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydettävä lausunto. Vesialueiden muut-tuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

sm-2 ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTO-LAILLA RAUHOITETTUJA KIINTEITÄ MUINAIS-JÄÄNNÖKSIÄ

Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kiellet-ty. Turveradan ja kokoojakadun risteämiskohtia ei saa muuttaa ilman museoviranomaisen lupaa. Risteämis-kohdissa tulee asemakaavan yhteydessä tehdä riittävä arkeologinen dokumentointi ja kadun rakennusvaihees-sa tulee varautua radanpohjan arkeologiseen doku-mentointiin. Kokoojakadun leveys risteämiskohdassa saa olla rakenteineen enintään 15 metriä. Asemakaa-vavaiheessa korttelit on suunniteltava siten, että mui-naisjäännösalue säilyy yhtenäisenä. Aluetta ja sen lä-hiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten.

MUU ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖKOHDE (s1-35)

Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympä-ristö. Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museo-viranomaisia. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselos-tuksen liitteenä olevaan luetteloon.

LAILLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-6)

Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla tai rauta-tiesopimuksella. Kohteiden indeksointi viittaa kaavase-lostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

YLEISMÄÄRÄYSMuuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kult-tuuriympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuu-riperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteis-työssä museoviranomaisen kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiir-teiden säilymiseen.


ARVOALUEET JA KOHTEETVALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-8)

Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava ar-vokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.

mav VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA- ALUE (mav)

Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakun-nallisesti merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harju-luontoon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät.

MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI HUOMIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄ-

RISTÖ TAI KOHDE (M1-26)Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jos-sa rakennuskanta ja / tai korttelirakenne ympäristöi-neen on säilynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toi-menpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselos-tuksen liitteenä olevaan luetteloon.

ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIEN-TALOALUE (J1-11)

Alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on rat-kaistava asemakaavalla. Asemakaavamuutoksen tulee perustua laajempaa kuin yhtä tonttia koskevaan tarkas-teluun.

Alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan suhde ja tonttien rajaaminen kadun suuntaan tulee säilyttää.

Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Mikäli rakennus korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiir-teiden soveltua alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Koh-teiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon.


KARTTA 3- KULTTUURIPERINTÖ Pia Hastioyleiskaavapäällikkö


YLEISKAAVOITUS


KARTTA 4 - KESTÄVÄ VESITALOUS, YMPÄRISTÖTERVEYS JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO


n. 1: 60 000




YLEISKAAVOITUS


KESTÄVÄ VESITALOUS

pv POHJAVESIALUEAluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja to-teutettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa si-joittaa toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaan-tumisvaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaami-seksi puhtaat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava läpäiseviä pintoja. Hulevedet on johdettava pois pohjavesialuille sijoittuvilta liikennealueilta.

VALUMA-ALUEET

Valuma-aluekohtaiset määräykset:Härmälänojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on ra-joitettava ennen johtamista Härmälänojaan, Myllyojaan tai Herrainsuon ja Peltolammin väliseen ojaan. Lahdes-järven-Lakalaivan alueella huleveden syntymistä on eri-tyisesti ehkäistävä. Peltolammin ja Vähäjärven tila tulee säilyttää. Hyvälaatuisen veden johtuminen Vähäjärveen on turvattava.

Höytämönjärven valuma-alue / Hulevesiä on viivytettä-vä ja hulevesien laatua parannettava ennen johtamista ojiin. Särkijärven, Lahdesjärven, Suolijärven, Hervantajär-ven, Koukkujärven, Pieni-Virolaisen ja Vuoreksenlammin tila tulee säilyttää. Iso-Virolaisen tilaa tulee parantaa.

Keskustan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoi-tettava suosimalla läpäiseviä ja hulevesien virtaamaa hidastavia pintoja.

Näsijärven lähivaluma-alue / Halimasjärven ja Niiha-manjärven tila tulee säilyttää. Ryydynpohjan, Siivik-kalanlahden, Olkahistenlahden ja Lielahden tilaa tulee parantaa.

Pyhäjärven lähivaluma-alue / Tohlopin tila tulee säilyt-tää. Vaakkolammin tilaa tulee parantaa.

Vihiojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoitetta-va. Ahvenisjärven ja Vihilahden tilaa tulee parantaa.

Vihnusjärven valuma-alue / Alueella tapahtuva toimin-ta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota, ettei Natura 2000 –verkostoon kuuluvan Myllypuron valinnan perusteina olevia luon-toarvoja merkittävästi heikennetä. Raakavesilähteenä toimivaan Vihnusjärveen johtuvan veden laatu on säily-tettävä hyvänä. Tesomajärven tila tulee säilyttää.

Viinikanojan valuma-alue / Hulevesivirtaamia on rajoi-tettava. Kaukajärven tila tulee säilyttää ja Iidesjärven sekä Alasjärven tilaa tulee parantaa. Kaukajärven ran-nalta tapahtuu rantaimeytymistä Aakkulanharjun poh-javesialueelle ja veden laatu on säilytettävä hyvänä.

MERKITTÄVÄ OJA TAI VESIREITTIVesireitti tai avoimena säilytettävä oja.

HUOMIOON OTETTAVA HULEVEDEN HALLINTA- ALUE

Alueella on varattava tilaa hulevesien tulvareitiksi ja vii-vytysalueeksi. Alueen tasaus ja rakennusten korkeusase-mat on suunniteltava siten, että tulvavesistä ei aiheudu haittaa. Kohteiden hulevesien hallintarakenteet tulee toteuttaa hulevesiselvitykseen perustuvan suunnitelman pohjalta. Kohteiden indeksi viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon.

w OHJEELLINEN ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVY-TYSALLAS

Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutet-tavalle kosteikolle, laskeutusaltaalle tai lammikolle. Alu-eelliset hulevesien käsittelytoimenpiteet on toteutetta-va ennen rakentamisen aloittamista.

YMPÄRISTÖTERVEYS

kv

a KEMIKAALILAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE Asemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pe-

lastusviranomaisen lausunto. Kohteiden indeksi viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon.

sv-1 SUOJAVYÖHYKEAlueella ei saa rakentaa päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

saa PUHDISTETTAVA/KUNNOSTETTAVA ALUEAlueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kun-

nostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla.

Saa-2 SAASTUNUT MAA-ALUEAlueelle sijoittuvien direktiivilajien elinympäris-

töjä ei saa hävittää tai heikentää.

MELU- JA ILMANLAATUSELVITYSTARPEEN HARKINTA-ALUE

Alue, jolla asemakaavan laadinnan yhteydessä on har-kittava melu- ja ilmanlaatuselvityksen tarve.

lm LENTOMELUALUEAlue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on arvi-oitu olevan yli 55 dB. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, kor-jaaminen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista.

YLEISMÄÄRÄYSHulevesien käsittelyssä ja johtamisessa on noudatetta-va Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa esitettyä periaatejärjestystä: 1. Hulevesien syntyminen on eh-käistävä, 2. hulevedet on imeytettävä, 3. hulevedet on hyödynnettävä ja puhdistettava ja 4. hulevedet on vii-vytettävä syntypaikalla ennen johtamista avouomaan, vesistöön tai hulevesiviemäriin. Asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden yhteydessä on selvitettävä hule-vesien hallinta ja tarvittaessa varattava tila hulevesien käsittelylle. Rakennusluvan yhteydessä on laadittava hulevesijärjestelmän toteutussuunnitelma ja rakenta-misen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma. Alueel-liset huleveden hallintarakenteet on toteutettava alueen muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä.

YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO

ENERGIAHUOLTOE-vl VOIMALAITOS

E-vl UUSI VOIMALAITOS

E-lä LÄMPÖKESKUS

E-lä UUSI LÄMPÖKESKUS

E-lä TARVEALUE UUDELLE LÄMPÖKESKUKSELLE

E-ge GEOLÄMMÖN KERUUVYÖHYKE Alueen maa- ja kallioperää voidaan hyödyntää keskitetyn geolämpölaitoksen lämmönkeruuseen.

k KAASULINJA

SÄHKÖNJAKELU

E-sä SÄHKÖASEMA

E-sä UUSI SÄHKÖASEMA

E-sä TARVEALUE UUDELLE SÄHKÖASEMALLE

Z 110-400 kV SÄHKÖLINJA

Z KEHITETTÄVÄ SÄHKÖLINJASähkölinjan saneerauksen yhteydessä tai viereisen maankäytön muuttuessa tutkittava mahdollisuutta linjan maakaapelointiin.

VESIHUOLTOE-jv UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

E-vo VEDENOTTAMO

E-vk VEDENKÄSITTELYLAITOS

E-vs VESISÄILIÖ

vj UUSI OHJEELLINEN VESIJOHTO

vv UUSI OHJEELLINEN VIETTOVIEMÄRI

pv UUSI OHJEELLINEN PAINEVIEMÄRI

JÄTEHUOLTO

YLEISMÄÄRÄYSTäydennysrakentamisen yhteydessä, tonttitehokkuuden ollessa yli e=0,8 on pyrittävä muodostamaan korttelikoh-taisia kotitalousjätteiden keräyspaikkoja.

E-jä JÄTEASEMA

E-jä TARVEALUE UUDELLE JÄTEASEMALLEAlueelta tulee varata sijoituspaikka vaarallisen kotitalo-usjätteen vastaanottoasemalle.

E-pu JÄTEHUOLLON KEHITTÄMISALUEAlueen kotitalousjätteen keräämiseksi tutkittava putki-keräyksen mahdollisuutta.

YLEISTEN ALUEIDEN HUOLTO

E-lv LUMEN VASTAANOTTO

E-pmSELVITYSALUE PUHTAAN MAAN VASTAANOTTOA VARTEN

E-mv MAAN VASTAANOTTO JA -KIERRÄTYS

ta TAIMISTO



KARTTA 4 - KESTÄVÄ VESITALOUS, YMPÄRISTÖTERVEYS JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Pia Hastioyleiskaavapäällikkö


YLEISKAAVOITUS


Ei määrätä voimaan KH 17.9.2018

kartta 1 - yhdyskuntarakenne pia hastio · pia hastio yleiskaavapäällikkö kantakaupungin...

Documents