jyväskylän kaupungin · pdf filesosiaalinen kestävyys kuntatalous...

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -

TYÖPAJOJEN TULOSKOOSTE

Maankäyttö - Strateginen suunnittelu 29.5.2013 Jyväskylän kaupunki

SISÄLTÖ

- ARVIONNIN TAVOITTEET 3-4

- MENETELMÄN YLEISKUVAUS 5-15

- ARVIOINTITULOKSET JA ARVIOIJIEN EHDOTUKSET KAAVAN KEHITTÄMISEKSI - Luonto 16-26

- Vesivarat ja ympäristöhäiriöt 27-39

- Liikenne 40-58

- Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 59-63

- Virkistys 64-70

- Kulttuuriympäristöt ja maisema 71-79

- Sosiaalinen kestävyys 80-89

- Kuntatalous 90-93

- Yhdyskuntarakenne 94-100

- Ilmasto 101-108

- Tehtävän 2 tulokset kootusti 109-111

- HAVAINTOJA 112-115

TAVOITTEET

Tavoitteet

Arvioinnin keskeiset tavoitteet olivat:

vaikutustiedon tuottaminen ehdotusvaiheen suunnitteluun,

suunnitteluprosessin laadun kohentaminen ja

säädösvelvoitteiden täyttäminen.

Tavoitteena oli myös hyödyntää arviointiprosessi maankäyttö- ja rakennuslain

velvoittaman osallistumismenettelyn ulkopuolisena vuorovaikutuksen, oppimisen

ja yhteistyön tilaisuutena. Osallistumisella haluttiin lisätä arvioinnin

edustuksellisuutta ja välittää tietoa keskeisille sidosryhmille.

Menetelmällisenä tavoitteena oli kehittää arvioitavien asiakokonaisuuksien

kesken yhdenmukainen ja systemaattinen arviointitapa, joka sopii erityisesti

laajojen yleiskaavojen luonnosvaiheen arviointiin.

MENETELMÄN YLEISKUVAUS

Vaikutusten arvioinnin elementit

Kokoavat keskustelut, talvi 2012-2013 - Esitellään työpajojen arviointitulokset ja käsitellään arvioijien

tekemät ehdotukset kaavaluonnoksen kehittämiseksi.

Temaattiset asiantuntijatyöpajat

(10 kpl), syksy 2012 - Arvioidaan teemoittain kaavaluonnoksen mukaisen

maankäytön vaikutukset (suunta ja merkittävyys).

+ Luonto 20.6.

Vesivarat ja ympäristöhäiriöt 16.8.

Liikenne 4.9.

Elinkeinot 17.9.

Virkistys 2.10.

Kulttuuriympäristöt ja maisema 16.10.

Ilmasto 19.12.

Kuntatalous 27.11.

Sosiaalinen kestävyys 13.11.

Yhdyskuntarakenne 14.12.

Täydentävä IVA-

työpaja 17.1.2013

Teematyöpajat

Vaikutuksia arvioitiin temaattisissa arviointityöpajoissa 20.6. – 19.12.2012.

Työpajoja järjestettiin kymmenestä aihepiiristä, jotka yhdessä kattavat kaavan

ohjausvaikutusten laajan kentän. Arvioitavat teemat jäsenneltiin soveltaen

maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä

kaavojen vaikutusten arvioinnista säädettyä.

Teematyöpajat

Työpajoihin osallistui 50 asiantuntijaa 17:stä organisaatiosta tai organisaation

osasta.

Edustettuina olivat muun muassa maakunnan suunnittelusta vastaava Keski-

Suomen liitto, kaupungin kaavoituksen edistämisestä ja ohjauksesta vastaava

Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupungin yleis- ja asemakaavoitus sekä

lukuisat asiantuntijat kaupunkiorganisaatiosta ja järjestöistä.

Teematyöpajat

Arviointityöpajojen tehtävä oli tuottaa tietoa kaavaluonnoksen myönteisistä ja

kielteisistä vaikutuksista kunkin teeman tavoitteista ja intresseistä käsin

arvioituna.

Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin arvioimalla kullekin asiakokonaisuudelle

laadittujen arviointitavoitteiden (arviointikriteerien) toteutumista.

Teematyöpajat

Arviointikriteereinä toimineet arviointitavoitteet johdettiin valtakunnallisista

alueidenkäyttötavoitteista, MRL:sta, MRA:sta, yleisti hyväksytyistä alue- ja

yhdyskuntasuunnittelun tavoitteista sekä soveltuvin osin kaavan raamivaiheen

tavoitteista.

Tavoitelauseista muodostettiin mahdollisimman yksiselitteisiä ja yksinkertaisia,

mutta asiallisesti kattavia.

Arviointitavoitteet olivat ristiriitaisia arviointiteemojen välillä ja jopa niiden

sisällä. Näin ollen vaikutustietoon sekä kaavan kehittämiseksi annettuihin

ehdotuksiin sisältyy teemojen välisiä jännitteitä. Ristiriitoja sovitetaan yhteen

ehdotusvaiheen suunnittelussa.

Teematyöpajat

Työpajoissa arvioitiin kaavaluonnoksen vaikutuksia kahdessa tilamittakaavassa. Kukin

arviointitavoite arvioitiin:

yksittäisten suunnitteluratkaisujen, kuten kaavamerkintöjen ja –määräysten suhteen (tehtävä 1) ja

luonnosvaiheen kokonaiskaavaratkaisun suhteen (tehtävä 2).

Arviointi kahdessa mittakaavassa oli perusteltua, koska vaikutukset ovat usein enemmän

tai vähemmän paikallisia ja tiettyihin suunnitteluratkaisuihin sidottuja (esimerkiksi uusi

asuinalue tai tie). Suunnitteluratkaisut muodostavat yhdessä kaavallisen kokonaisuuden,

jonka kokonaisvaikutuksia on niin ikään tarpeen arvioida. Tehtävistä 1 ja 2 saadut

vaikutustiedot täydentävät toisiaan.

Teematyöpajat

Työpajojen tehtävä 1 – Tavoitteiden ja yksittäisten suunnitteluratkaisujen suhde

Mittakaavaltaan pienipiirteisessä tehtävässä 1 arvioitiin sitä, mitkä yksittäiset

suunnitteluratkaisut tukevat arviointitavoitteen saavuttamista ja mitkä eivät.

Arvioijia pyydettiin osoittamaan tilan seinälle koottuihin oikeusvaikutteisiin

kaava-asiakirjoihin värineuloilla vaikutusten arvioitu suunta ja merkittävyys.

Neula-arvioinnissa käytettiin neliportaista arviointiasteikkoa.

Kun arvioijat olivat asettaneet neulat, tehtävä purettiin. Arvioijat keräsivät

asettamansa neulat pois ja perustelivat arvionsa suullisesti. Arviointi toistettiin

vastaavalla tavalla muille teeman arviointitavoitteille. Kirjaajat dokumentoivat

arviot ja perustelut.

Tehtävän 1 tulosten esitystapa

dioissa 15 - 103

Teematyöpajat

Tehtävän 2 tulosten esitystapa

dioissa 15 - 103

Työpajojen tehtävä 2 – tavoitteiden ja kokonaiskaavaratkaisun suhde?

Tehtävässä 2 arvioitiin tavoitteittain kuinka hyvin kaavaluonnos tukee

arviointitavoitetta edellä tehtävässä 1 arvioidut yksittäisten

suunnitteluratkaisujen vaikutuserot huomioon ottaen.

Vastaajat arvioivat kunkin tavoitteen toteutumista viisiportaisella

arviointiasteikolla. Arviot perusteltiin ja lisäksi arvioijat antoivat tavoitetta

tukevia kehittämisehdotuksia kaavan sisältöön ja rakenteeseen. Tehtävä tehtiin

yksilöarviointina kirjallisesti.

Kokoavat arviointikeskustelut

Työpajojen arviointitulokset esiteltiin kootusti ja kunkin teeman osalta erikseen

arviointityöpajojen jälkeen järjestetyissä keskusteluissa.

Tilaisuuksiin osallistuivat kaavan laadintaan osallistuvat yleiskaavoittajat.

Ensimmäisessä keskustelussa 18.1. esiteltiin arviointitulokset ja toisena

keskustelupäivänä 1.2. käsiteltiin arvioinnissa esitetyt kehittämisehdotukset,

jotka luokiteltiin kolmeen luokkaan:

Asia hoidossa. Kaavaehdotus kehittymässä kehitysehdotuksen suuntaiseksi.

Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotus otetaan huomioon jatkotyössä.

Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotusta ei voida tai haluta toteuttaa. Perustelut kirjattu.

Tunnistettiin voimassa olevien

oikeusvaikutteisten yleiskaavojen

kumoamisesta (osittain tai kokonaan)

aiheutuvat muutokset.

MENETELMÄKEHITYS

RAPORTOINTI

TEMATTISET ARVIOINTI-ISTUNNOT

KOKOAVAT KESKUSTELUT

2012 2013

Määriteltiin arviointiongelmaan sopiva

metodologinen lähestymistapa ja kehitettiin

menetelmää arviointitilannetta palvelevaksi.

TEMAATTISET ARVIOINTITYÖPAJAT:

- Temaattiset valmistelujaksot ja työpajat (10+1 kpl). - Osallistuva laadullinen asiantuntija-arvio. Mukana yleis-

ja asemakaavoittajat, ELY-keskus, K-S liitto ja muut teeman kannalta keskeiset sidosryhmät ja asiantuntijat.

- Tiedonkeruumenetelmänä kaksivaiheinen tavoiteanalyysi, jonka avulla tunnistettiin vaikutuksiltaan myönteiset ja kielteiset suunnitteluratkaisut.

- Tuotettiin tietoa kaavan kokonaisratkaisun ja yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutusten suunnasta ja merkittävyydestä sekä arvioijien näkemyseroista.

- Tehtiin konkreettisia ehdotuksia kaavan kehittämiseksi.

Koottiin raportointiaineisto. KOKOAVAT KESKUSTELUT:

- Ehdotusvaiheen suunnittelua pohjustavat keskustelut (2 kpl).

- Käsiteltiin teematyöpajoissa esille nousseet keskeiset havainnot ja arvioijien esittämät ehdotukset kaavan kehittämiseksi.

- Mukana yleiskaavoittajat

20.6

. Luo

nto

16.8

. Ves

ivara

t ja

ym

päri

stöh

äir

iöt

4.9

. Liik

enne

18.9

. Elin

kein

ot

16.1

0. K

ulttuu

riym

pärist

öt ja

ma

isem

a

19

.12. I

lmast

o

13.1

1. S

osia

alin

en k

estä

vyys

(SV

A)

27.1

1. K

unta

talo

udel

linen

kes

tävy

ys

11

.12. Y

hdys

kunt

ara

kenn

e

2.1

0. V

irki

stys

SVA

täyd

entä

vä k

ans

ala

isty

öpa

ja

Kans

ala

isra

ati

+ J

KL:

n nu

orisov

altu

usto

KAAVOJEN KUMOAMISEN VAIKUTUKSET -

ERILLISTARKASTELU

tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou tam hel maa

TULOKSET

Arviointi-istunto 20.6.2012

Arvioijat:

Keski-Suomen ELY-keskus: Auvo Hamarus

SLL Jyväskylän paikallisosasto: Silja Parri ja Heikki Susiluoma

Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimi: Heikki Sihvonen

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Anna Isopoussu, Elina Lehtinen, Reijo Teivaistenaho ja

Mervi Vallinkoski

Arviointitavoitteet:

1. Kaavaluonnos turvaa tärkeät tiedossa olevat luontokohteet.

2. Nykyiset ekologiset yhteydet ja tärkeät viheryhteydet säilyvät.

3. Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua.

Luonto Vesivarat ja ympäristöhäiriöt

Liikenne

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Virkistys

Kulttuuriympäristöt ja maisema

Sosiaalinen kestävyys

Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Kaava turvaa hyvin etenkin valtakunnalliset

suojeluarvot. Alueelliset ja paikalliset

suojelutavoitteet edistyvät vähemmän mm.

kaavan yleispiirteisyydestä johtuen.

+ Teemakartta 2 on ansiokas (ekologinen

viherverkko) ja myös kaavan luontoa koskevat

kaavamääräykset ovat onnistuneita.

– Saarten rakentaminen ei tue tavoitetta

(etenkin Iso-Lehtisaari).

– Osa KINA-kohteista sijaitsee

luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla.

– Määräysten epämääräiset sanamuodot

eivät riitä turvaamaan luontokohteita.

Kaavaluonnos turvaa tärkeät tiedossa olevat luontokohteet

Merkittäviä kielteisiä

vaikutuksia

Merkittäviä myönteisiä

vaikutuksia

Kaavassa ”vapaa-alueiksi” jäävät arvokkaat kohteet: Jääskelä, Vuoritsalo,

Pieni-Haapasaari, Haukanniemi.

Täydennysrakentamissuunnitelmat Killeri, Köhniö, Aittovuori, Kotimäki A, Heinämäki

Laajavuori pääasiassa vapaa-alue

Iso-Lehtisen rakentamissuunnitelmat

Jyväsjärven pohjoisranta

Kaavassa ”vapaa-alueiksi” jäävät kohteet: Iso-Urtti, Sarvivuori.

Sippulanniemi, Kanavuori-Koskenvuori, Ylistönrinne, alue Tuomiojärven pohjoispuolella, Ruokosaari, Taka-Keljo ja Laajavuori.

Läntinen kehä ja erityisesti sen lounaiseiosat

Koillinen kehä. Kaventaa ja

sulkee Aittovuoren aluetta

Täyd.rakent. Lahjaharjunranta

Täyd.rak: Tikkakoski

Läntisen kehän kaavamääräykset eivät turvaa luontoarvoja.

Maaseutualueiden rakentamisrajoitus.

Teollisuusalueen määräyksissä ei viittauksia teemakarttaan

Teemakartta 2 turvaa olemassa olevat arvokohteet ja uusien alueiden perustamisen

Määrysten epämääräiset ilmaukset; ”pääosin rakentamatta” ja ”ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtana”

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Yleisesti aluemuotoisissa kohteissa käytetty teemakarttamääräys (”Yleiskaavan teemakartoilla esitetyt kulttuurimypäristö-, luonto-

ja …) tulisi täydentää myös työpaikka-alueita koskeviin määräyksiin.

Luontoarvoja vaarantavista täydennysrakentamissuunnitelmista tulisi luopua.

Säilytettävät luontoalueet tulisi erottaa kaavakarttaan omalla merkinnällään, ja tätä merkintää koskien laatia määräys, joka

kieltäisi ”kaikenlaisen luontoa muuttavan toiminnan”. Vaihtoehtoisesti myös oikeusvaikutteinen teemakartta tms. kartta voisi sisältää

määräyksen.

Kaavan laadinnan ajaksi pitäisi saattaa voimaan MRL:n 128 §:n mukainen kielto ja sama kielto tulisi sisällyttää myös kaavaan ja

viimeistään kaavan hyväksynnän jälkeen kaupungin tulisi yksityismaiden osalta olla valmis maanomistajalle kiellosta koituvien

menetysten korvaamiseen.

Nykyisen määräyksen täsmentäminen muotoon ”Yleiskaavan teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristö-, luonto- ja maisemakohteet

tulee tarpeellisine suojavyöhykkeineen ja luonteensa vaatimalla tavalla säilyttää ja ottaa huomioon tarkemman suunnittelun

lähtökohtana.”

Uusien rakentamisalueiden (reservitaajamat) luontoarvot tulisi selvittää ennen ehdotusvaihetta.

Kehittämisehdotukset

+ Kaavaan on suunniteltu ekologisina yhteyksinä

toimivia viheryhteyksiä ja kokonaisuudessaan

kaavan voidaan arvioida vaikuttavan

myönteisesti ekologisten yhteyksien

säilymiseen.

+ Uusien suojelualueiden ”varaukset”

täydentävät yhteysverkostoa.

– Kehäväylät ja taajamien laajenemisalueet

vaarantavat ekologisia yhteyksiä.

Nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät


vaikutuksia


vaikutuksia

Seppälänkankaan pohjoisosan kapean viheryhteyden säilyminen, Ankeriasjärven länsipuolinen alue

Läntisen kehätien estevaikutukset (Kolmisoppiselta lounaaseen, itä länsi suuntainen yhteys, Laajavuoresta luoteeseen)

Ekologinen viherverkkoselvitys

Kukkumäki-Mattilanniemi-Kampus-Harju-Kangas-Taulumäki-Mannila -reitin ekologisten yhteyksien pääasiallinen säilyminen (KehäVihreä).

Koilliskehän estevaikutus Aittovuoresta metsäalueille, Touruvuoresta metsäalueille.

Kauramäen alueen ekologisten yhteyksien hyvä suunnittelu

Sippulanniemen voimaan jäävä kaava

Valkeamäen eteläinen laajennus (reservitaajama)

Mannilan alueen ja Tyyppälänjärven itärannan kapeaksi jäävät viheryhteys (pohjois-etelä)

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaavamääräyksiä tarkennetaan siten, että ekologiset yhteyksien säilyminen turvataan uusien väylien jatkosuunnittelussa ja

toteutuksessa (kaavamääräykset vihersilloista tms.). Määräyksistä tulee käydä ilmi, että väylät vaarantavat ekologistenyhteyksien

säilymisen ja se, että tiesuunnitelmien tulee sisältää selvitykset, ratkaisut näiden haittojen ehkäisemiseksi.

Poistetaan Lehtisaareen johtava yhteys ja merkitään saari kaavassa vihreällä.

Avarretaan ekologisesta yhteystarpeesta viestittäviä Mannilan (Tuomiojärven ranta pohjois-eteläsuuntainen yhteys) ja

Tyyppälänjärven (järven itäranta pohjois-eteläsuuntainen yhteys) viheraluevarauksia.

Merkittävimmiksi arvioidut ekologiset yhteydet merkitään teemakartalle korostusvärillä.

Kaavaluonnosta tutkitaan viherverkkoselvitykseen pohjautuen ja kaavaluonnosta muutetaan tarpeellisin osin.

Viherverkkoselvityksen laadinnan aikana kaavaluonnos ei ole ollut valmis, jolloin tarkastelua ei ole voitu tehdä.

Keskeisten puuttuvien taikka vaillinaisten yhteyksien kohdalla olevia maa-alueita koskien piirretään kaavakarttaan punainen jana

ja kaavaselostukseen maininta puuttuvan yhteyden kehittämistarpeesta (Palokanorsi, keskusta, Seppälä, Jyskä tms.)


+ Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua

olemassa olevan ja laajenevan

kaupunkirakenteen kehillä edellyttäen, että

teemakartat 2 ja 3 toteutuvat

+ Myönteisiä vaikutuksia mm. uusilla

suojeluvarauksilla.

– Uudet tiesuunnitelmat eivät edistä tavoitetta.

– Kaavassa ei ole määritelty kuinka uusien

esitettyjen arvokkaiden alueiden suojelu

tullaan käytännössä toteuttamaan (esim.

korvaukset yksityisille maanomistajille).

Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua


vaikutuksia


vaikutuksia

Saarten rakentaminen, erityisesti Iso-Lehtinen

Uudet työpaikka- ja teollisuusalueet, erityisesti Sulunperä/Seppälänkangas

Maaseutualueiden rakentamisrajoitus

Ekologinen viherverkkoselvitys

Reservitaajamista ei riittäviä selvityksiä

Vapaana säilyvät Päijänteen saaret (Muuratsalo jne.)

Teemakartan 3 laajat vihreät alueet

Kehävihreä ja kehäsiniset

Koilliskehän rakentaminen

Luonnonsuojelu edistyy Olli ja Lalli- kehillä huomattavasti, jos teemakarttojen 2 ja 3 suojeluytimet sekä suojeltavaksi tarkoitetut alueet toteutuvat ja yhteydet saadaan säilymään esitetyssä laajuudessa. Suojelualueiden vieritse

kaavaillut yhteydet Salmiranta-Iso-Lehtinen ja Jyskä-Haapasaari

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Olemassa olevat ja uudet luonnonsuojelualueet esitetään kaavan pääkartalla, mikä edistäisi luonnonsuojelun näkyvyyttä ja

päämääriä kaavatyössä.

Esitetään heikkoja yhteyksiä vahvistavia toimenpiteitä ja tarkistetaan ekologisten yhteyksien olemassaolo tekemällä

maastokäyntejä keskeisille alueille.

Sisällytetään yleiskaavan selostusosaan Massu-alueen luonnonsuojelua edistävä ”ponsilause” tai määrätään MLRn 128§:n

mukaisen toimenpiderajoituksen käytöstä kaavan alueella.



Arvioijat:

Keski-Suomen ELY-keskus: Arja Koistinen

Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimi: Pasi Huorari

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Anna Isopoussu, Elina Lehtinen, Vesa Rajaniemi, Reijo

Teivaistenaho ja Mervi Vallinkoski


1. Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevien pohjavesivarojen määrän ja laadun .

2. Kaavaluonnos ei vaaranna vesienhoitotyössä (VPD) pintavesimuodostumille

asetettuja tilatavoitteita.

3. Kaavaluonnoksessa huomioidaan hulevesien synnyn ja niistä aiheutuvien haittojen

ehkäisy.

4. Kaavaluonnoksessa on huolehdittu ympäristöhäiriöiden torjunnasta.

Luonto

Vesivarat ja

ympäristöhäiriöt Liikenne


Virkistys



Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Taajamatoiminnot ja erityisesti teollisuuden

mahdollistavat alueet sijoittuvat pääasiassa

pohjavesialueiden ulkopuolelle.

– Monille pohjavesialueille kohdistuu toimintoja,

jotka voivat suunnittelu- ja suojelumääräysten

puuttuessa olla riski pohjavesille.

– Kaavassa ei ole pohjaveden suojelua

koskevia määräyksiä, jolloin ei voida

riittävästi varmistua pohjavesien

tilatavoitteiden toteutumisesta.

– Kielteisten vaikutusten riskiä lisää se, ettei

pohjavesialueita ole esitetty kaavakartalta.

Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevien pohjavesivarojen määrän ja laadun


vaikutuksia


vaikutuksia

Tuleva asuinrakentaminen Kirrin pohjavesialueen reunavyöhykkeellä

Ratkaisu jättää Kuohu-Vesanka-Ruoke oyk voimaan

Kaavassa ”vapaa-alueiksi” jäävät pohjavesialueet (esim. Leppälahti ja Vihtakangas)

Kaavamääräykset ovat riittämättömiä turvaamaan pohjavesien määrän ja laadun

Keljonkankaan erityiskysymysalueen toiminnan määrittelemättömyys riski Pekonniemelle

Teemakartta-kaavakartta. Sijaintitiedon tulkinta eri kartoilta vaikeaa.

Pohjavesialueilla olevat työpaikka- ja teollisuusalueet (erityisesti Tikkakoski), tiet (koilliskehä ja VT4 Tikka-Mannila), puolustusvoimien alue sekä lentokenttä

Seppälänkankaan laajentuminen. Pienipiirteinen kaavoitus riskitekijä. Vaatisi kokonaistarkastelua ja yleiskaavallisia määräyksiä.

Teemakartta. Hyvä, että teemasta on tehty kartta.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Pohjavesialueet tulisi esittää kaavakartalla siten, että niiden suhde muuhun olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön käy ilmi.

Kaavaan tulisi laatia selkeät ja riittävän tarkat määräykset pohjavesien huomioon ottamisesta tarkentavassa suunnittelussa.

Määräykset tulisi viimeistellä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Teemakarttaa tulisi täydentää vesien tila- ja tavoitetilaluokituksella.

Keljonkankaan erityiskysymysalueeseen tulisi liittää pohjavesistä maininta, jolla voitaisiin osaltaan turvata pohjavesien

asianmukainen huomioon ottaminen tarkentavassa suunnittelussa. Kyseisellä alueella tulisi edellyttää erillistä pohjavesivaikutusten

arviointia ennen rakentamista.

Pohdittava ratkaisuja kaavaluonnoksen muuttamiseksi Tikkakosken työpaikka-alueen osalta.


+ Osa Tuomiojärven valuma-alueesta tulee

kaavan myötä asemakaavoitettavaksi, mikä

vähentää Tuomiojärven kuormitusta (erit.

Rippalanmäki).

+ Kehä siniset voivat turvata vesistöjen tilaa.

– Kaava ohjaa voimakkaasti rakentamista

vedenottoon käytetyn pintavesimuodostuman

(Tuomiojärvi) valuma-alueelle.

– Jyväsjärven pohjoisrannan täyttö ei tue

tilatavoitteen (VPD) saavuttamista.

– Myös siltayhteyksien toteuttaminen voi

toteutustavasta riippuen olla pintaveden

laadulle.

Kaavaluonnos ei vaaranna vesienhoitotyössä (VPD) pintavesimuodostumille asetettuja

tilatavoitteita


vaikutuksia


vaikutuksia

Rakentamissuunnitelmat Tuomiojärven ja Janakanlahden vedenhankintavesistöjen ranta-alueelle ja yläpuoliselle valuma-alueelle (Länsi-Palokka).

Jyväsjärven pohjoisranta

Kehä-Sinisen rakentamisessa tulisi huomioida Tuomiojärven erityisasema vedenhankitavesistönä

Siltayhteys Haapalahden yli on riski rakentamistavasta riippuen.

Janakanlahden (VKI) rannan asutus

Maaseutualueiden jätevesimääräyksen riittämättömyys erityisvesistöjen kohdalla.

KehäSininen hyvin suunniteltuna voi turvata vesistöjen tilaa.

Voimaan jäävä Puuppolan oyk, jossa suojavyöhykkeet riittämättömiä.

Voimaan jäävä Puuppolan oyk, jossa uudisrakennukset velvoitettu liittymään viemäriverkkoon.

Ydinmaaseudun rakentamisrajoitus

Jyväsjärven ranta-alueita valloittava taajamarakentaminen

Rippalanmäki taajama-alueena. Asemakaavoitus vähentää vesistökuormitusta.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaavamäärysten tehostaminen ja selkeyttäminen. Substanssiasiantuntijat avuksi.

VPD tilatavoitteet olisi tullut huomioida kaavassa.

Vesistöön rakentamisen uudelleen harkinta (Pohjoisranta, mutta myös sillat).

Merkitään Rippalanmäen alue kokonaisuudessaan asemakaavoitettavaksi alueeksi.

Tarkistetaan rantarakentamisen alueita Kehä sinisten ulkopuolelta.

Teemakartta pintavesien tilasta ja tavoitetilasta.


+ Taajamatoiminnot ja erityisesti teollisuuden

mahdollistavat alueet sijoittuvat pääasiassa

pohjavesialueiden ulkopuolelle.

+ Valmiit hulevesisuunnitelmat on huomioitu

luonnoksen suunnittelussa.

– Kaavassa ei hulevesiä koskevia määräyksiä

tms. sisältöä.

– Hulevesinäkökulman puuttumisella voi olla

kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi

pintavedenottamoiden läheisyydessä

(Tuomiojärvi ja Janakanlahti) .

– Uudet rakentamisalueet lisäävät

läpäisemättömän pinnan osuutta etenkin,

mikäli määräyksiä läpäisevyydestä ei ole.

Kaavaluonnoksessa huomioidaan hulevesien synnyn ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisy


vaikutuksia


vaikutuksia

Täydennysrakentamiskohteet ja taajamarakenteen tiivistäminen lisäävät lähtökohtaisesti hulevesien määrää

Hulevesinäkökulman puuttuminen suunnittelumääräyksistä. Olisi tärkeää korostaa etenkin alueilla, joilla jo nykyisin ongelmia.

Seppälän alue

Ankeriasjärven (TP-1) ja Tuomiojärven ympäristön maankäyttö lisää hulevesien määrää.

Seppälänkankaan ja Tyyppälänjärven alueet

Länsi-Palokan alueen hulevesiriskit (mahdolliset haitat mm. Tuomiojärven vedenotolle)

Kauramäen alueen suunnitteluratkaisut

Uudet taajama-alueet. Tulevat suunnittelun piiriin, jolloin haitat ainakin teoriassa on ehkäistävissä.

KehäSiniset voivat paikoin ehkäistä haittoja.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Hulevedet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Kaavan hulevesiasioista tulisi keskustella kaupungin maankäytön hule-

työryhmän kanssa ja olemassa oleva hulevesiä koskeva selvitys yms. materiaali tulisi käydä läpi.

Hulevesiä koskevat määräykset tulisi lisätä kaavaan. Erityisen tärkeää tämä on ”kriittisillä alueilla”, joita niin ikään tulisi tunnistaa.

Tulisi laatia kaavan pohjaksi hulevesien yleissuunnitelmat pintavedenottamoiden yläpuolisille alueille (Tuomiojärvi ja Janakka).


+ Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot

sijaitsevat tarkoituksenmukaisesti.

– Riittävien määräysten puuttuminen

– Erityisalueiden määrittelemättömyys

– Uusien liikenneväylien vaikutukset.

Kaavaluonnoksessa on huolehdittu ympäristöhäiriöiden torjunnasta


vaikutuksia


vaikutuksia

Tikkakosken lentokenttä. Ei osoitettu esim. uutta asumista lähiympäristöön.

Erityisalue - Tyyppälän kivilouhimo. Olevaa ja suunniteltua asutusta lähellä.

Heinosniemen tuulivoimapuisto ja Nuutin taakse sijoittuva TP- alue. Sijainti tavoitteen näkökulmasta hyvä.

Läntinen kehä, Koillinen kehä ja Kuokkalan kehäväylä. Läheisyydessä melulle altistuvaa asutusta, täydennysrakentamista ja myös hiljaisia alueita (Majanoro ja Taka-Keljo).

Kauramäen alue. Sijaitsee lähellä valtatietä. Koillinen kehä, Läntinen kehä ja

Vaajakosken ohitus. Aiheuttaa paikallista häiriötä, mutta vähentää mm. raskaan liikenteen häiriötä muualla.

Sunnittelumääräysten puuttuminen

Kankaan ja Seppälän alueiden käyttötarkoituksen muuttuminen

Teollisuusalue keskustan tuntumassa (Metso-Rautpohja)

Runsaat viheralueet

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaavaa tulee ehdostusvaiheessa tarkastella ympärsitöhäiriöiden näkökulmasta. Työhön tulisi nimetä vastuuhenkilö käymään läpi

maakuntakaava ja melukartat sekä tekemään päätelmiä teollisuusalueiden ja asutusalueiden sijoittelun onnistumisesta.

Tarpeelliset määräykset tulee lisätä (liikennemelualueille rakentamasta kieltäviä määräyksiä tulisi välttää)

Kaavan valmisteluyhteistyön lisääminen ympäristötoimen ja ELYn kanssa.

Erityiskysymysalueiden käyttö tulee määritellä.

Päivitetään lentomelualueen merkintä.



Arvioijat:

Keski-Suomen ELY-keskus: Minna Immonen

Jyväskylän pyöräilyseura (JYPS): Antti Poikola ja Esa Rantakangas

Jyväskylän kaupunki, Yhdyskuntatekniikka: Timo Vuoriainen

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Pirjo Heinänen, Anna Isopoussu, Elina Lehtinen, Vesa

Rajaniemi, Reijo Teivaistenaho, Mervi Vallinkoski ja Julia Virtanen


1. Kaavaluonnos turvaa tieliikenteen sujuvuuden sekä päätieverkolla että

yhdyskuntarakenteellisesti merkittävällä alemmanasteisella tie- ja katuverkolla.

2. Kaavaluonnos ohjaa liik. vaikuttavan uuden maankäytön linja-autoliikenteen

kulkutapaosuuden kasvutavoitetta tukevalla tavalla.

3. Kaavaluonnos edistää keskeisten määräpaikkojen saavutettavuutta pyöräillen ja

kävellen.

4. Kaavaluonnos tukee tiedossa olevia raideliikenteen pitkän aikajänteen

kehittämistarpeita (kapasiteetti ja nopeus).

5. Kaavaluonnos turvaa sujuvan ja turvallisen vesiliikenteen.

6. Kaavaluonnos luo edellytyksiä Jyväskylän lentoaseman toiminnalle ja edistää sen

saavutettavuutta eri liikennemuodoilla.

Luonto

Vesivarat ja ympäristöhäiriöt

Liikenne Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Virkistys



Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Uudet tielinjaukset vaikuttavat myönteisesti

liikenteen sujuvuuteen nykyisin ruuhkautuvilla

tie- ja katuosuuksilla.

+ Kaavamääräykset turvaavat hyvin tavoitetta

– Kaava jatkaa kaava jatkaa suhteellisen

väljän rakentamisen perinnettä. Hajanainen

rakenne lisää paikallista h-a liikennettä

katuverkon ohella valtakunnallisella

päätieverkolla.

– Osa uusista asuinalueista ei tukeudu riittävästi

olevaan rakenteeseen, jolloin kevyt- ja

joukkoliikenteen mahdollisuudet eivät avaudu

täysimääräisesti tukemaan sujuvampaa

tieliikennettä.

– Liikennekysyntää turvataan

väyläinvestoinneilla, vaikka ensisijaista olisi

vähentää liikennetarvetta (tiivistäminen).

– Palokanorren ratkaisut eivät tue tavoitetta.

Kaavaluonnos turvaa tieliikenteen sujuvuuden sekä päätieverkolla että

yhdyskuntarakenteellisesti merkittävällä alemmanasteisella tie- ja katuverkolla.


vaikutuksia


vaikutuksia

Vki:n ohitustie, koillinen kehä, läntisen ohitustien

pohjoisosa ja VT4 pohjoinen (ratkaisut helpottavat liikennetilannetta

alemmanasteisella tieverkolla ja asutuksen keskittymissä)

Suunnittelumääräykset mm.

risteävien katujen kokoaminen

Suunnittelumääräykset, joissa on painotettu liikennesuunnittelun

varhaista integrointia tarkentavaan suunnitteluun.

Jyväsjärven pohjoisrannan

vaikea liikennöitävyys

Läntisen kehän eteläosa

Reservitaajamat ovat irti

rakenteesta. Mahdollinen

rakentaminen lisää liikennettä.

Kaavakartta vaikeasti tulkittavissa

tulevien tiemuutokset osalta. Tulisi

merkitä havainnollisemmin.

Keskusta-Seppälä alueen

liikenneolojen kehittäminen vaatii

tuekseen paikallista laajempia

toimenpiteitä (tiehankkeiden

ajoitus).

Palokanorren

ruuhkautumien

Kauramäen alueen liikennejärjestelyt

Puuppolan alueen liikennettä rauhoittava

Uuraistentien (630) uusi linjaus

Korpilahden eritasot

Korpilahden uusien työpaikka-alueiden

liikennevaikutukset asuinalueille.

Kuokkalan kehä

Läntisen kehän osa

Säynätsalo-Vt9

Kankaan/Seppälän eritaso

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Osa tieliikenteen kehittämiskohteista ei erotu kartalla. Muutoskohteet tulisi esittää kartalla muusta tiestöstä poikkeavalla värillä

tms. havainnollisella tavalla.

Kaavassa tulisi osoittaa jollain tavoin nykysin liikenteellisesti ongelmalliset alueet sekä ne alueet, joissa tietyt maankäyttöratkaisut

edellyttää liikennejärjestelmän toteutusta ja päinvastoin.

Kaavaa tulisi edelleen tiivistää. Reservialueiden poistamista tulisi harkita.

Liikennejärjestelmän toteutuksen ajoituksellinen näkökulma tulisi kirjoittaa TP/km-1 kaavamääräykseen

Keskusta-Seppälä alueen liikenteellistä kehittämistä tulisi tarkastella laajana kokonaisuutena.


+ Uuta asumista on huolehdittu

joukkoliikenneyhteyksien piiriin (mm. KINA),

mikä edistää tavoitetta.

+ Koilliskehä tarjoaa mahdollisuuksia

kehämäiselle ja itä-länsi -suuntaiselle

joukkoliikenteelle

– Luonnos hajauttaa rakennetta turjan paljon.

Kompaktius on uhattuna muun muassa

kaukana sijaitsevien työpaikka-alueiden,

reservitaajamien, kaupan-alueiden ja uusien

taajama-alueiden vuoksi.

– Joukkoliikennetaajamaa (merkintä) on varsin

vähän suhteessa ”perustaajamaan”.

Kaavaluonnos ohjaa liikenteeseen vaikuttavan uuden maankäytön linja-autoliikenteen

kulkutapaosuuden kasvutavoitetta tukevalla tavalla.


vaikutuksia


vaikutuksia

Joukkoliikennetaajaman määräys ja muut määräykset,

joissa joukkoliikenteen edistämisnäkökulma

Kaupan palvelualueet - liikenne

perustunee yksityisautoiluun

Alueiden priorisointiajattelu joukkoliik.

kriteerein (reservitaajamat, kylähelmet)

Korpilahden (ja Puuppolan) uudet asuinalueet

joukkoliikenteellisenä potentiaalina

Joukkoliikennenäkökulman

puuttuminen keskustan

määräyksistä

Uusien TP-alueiden, taajamien laajenemisalueiden ja

reservialueiden irrallisuus on joukkoliikenteellinen haaste

Perustaajamaa merkitty paljon

suhteessa joukkoliikennetaajamaan

ja uusi/vanha eivät erotu

Korpilahden aluekeskus

ja taajama

Lähelle keskustaa (potentiaalisen joukkoliikenteen

alueelle) syntyvät uudet alueet. Erityisesti Kauramäki.

Koilliskehä avaa uusia

joukkoliikennemahdollisuuksia

(asuminen – työpaikat kohtaavat)

KINA-kohteet

(täyd.rak.)

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Joukkoliikennetaajamaa tulisi olla merkittävästi nykyistä enemmän. Nyt perustaajamamerkintä sisältää ylimitoitusta, jolloin

rakenteen hallinnan kannalta voisi olla hyvä priorisoida taajamamerkintää edelleen esimerkiksi laajemmalla

joukkoliikennetaajamamerkinnällä.

Reservitaajamat tulisi poistaa (ei tulisi esittää edes vaihtoehtoina) tai niiden määrää tulisi vähentää.

Työpaikka-alueiden sijaintia ja saavutettavuutta tulisi pohtia edelleen.

Tulisi tutkia kuinka suuri osa uudesta maankäytöstä on joukkoliikenteen piirissä.

Lisätään joukkoliikennetaajaman osuutta.

Tarkistetaan merkintöjä ja määräyksiä (kartan joukkoliikennetaajama, strat.keskusta-alueen määräys joukkoliikenteen osalta)

Pyritään vahvistamaan edellytyksiä itä-länsisuuntaisen joukkoliikenteen kehittymiselle.


+ Keskustan lähialueiden tiiviys antaa hyvät

lähtökohdat alueen kevytliikenteen

kehittämiselle. Samoin kaavan lähtökohtainen

tavoite tiivistyvästä rakenteesta.

+ Kaavan kävely- ja pyöräilypainotteinen

sisältö erityisesti keskusta-alueilla. Pyöräilyä

ja kävelyä tukevat KehäSiniset.

– Uuden rakenteen etäinen sijainti (taajamien

laaj. alueet, työpaikat jne.) on haaste

pyöräilyn ja etenkin kävelyn

kulkutapaosuuksien kasvattamiselle.

– Kevytliikenteen reittihierarkian puuttuminen

(pääväylä – väylä)

Kaavaluonnos edistää keskeisten määräpaikkojen saavutettavuutta pyöräillen ja kävellen.


vaikutuksia


vaikutuksia

KehäSiniset = liikenneväylät

Teemakartalla Kilpisenkatu

pääpyöräilyreitti

Teemakartalla reittikatkoksia

– jatkuvuus erittäin tärkeää Joukkoliikennetaajama -käsiteen rajaus.

Joukkoliikennetaajama on suurelta

osaltaan myös pyöräilytaajama.

Pyöräpysäköinnin normit puuttuvat,

vaikka autopysäköinnin normit on

esitetty. Määräykset, joissa korostettu pyöräilyn ja kävelyn

merkitystä (mm. keskusta-alue ja aluekeskukset)

Laajavuorentie

Epätarkkuus seudullisten reittien

määräyksissä mm. risteävien väylien osalta

Kevytliikennettä ei ole nostettu

esiin taajamamääräyksissä

Pääkartan seudulliset

pyöräily- ja jalankulkureitit

Maaseutualueidenn

pyöräilyoloja ei ole

merkittävästi edistetty

Keskustan kompaktius

Väylämerkinnät keskusta <–> aluekeskukset

Kyläajattelu,

maaseudun asutus

palvelujen lähellä

Kina-kohteiden

saavutettavuus

(mäkien päällä)

Pohjoisrannan rakentamisen

aikainen haitta kevytliikenteelle

Haapaniemen silta –

saavutettavuus paranee

Kankaan alue

Uusien TP-alueiden, kaupan

palvelualueiden, taajamien

laajenemisalueiden ja reservialueiden

irrallisuus on kevytliikenteellinen

haaste

Hierarkian puuttuminen

pääväylät - väylät

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Olemassa olevat ja uudet väylät tulisi erottaa. Nyt uuden erottaminen on mahdotonta.

Kaavan tulisi merkitä pyöräilyn pääväylät ja niiden toteutusta ohjaavat määräykset.

Ratapohjat ja rataympäristöt tulisi hyödyntää väylien rakentamisessa. Keskusta-Kangas-Seppälä pääväylä ratapohjalle

Kankaalta alkaen.

Suuri osa joukkoliikennetaajamasta on myös kevytliikenne- ja pyöräilytaajamaa. Kevytliikenteen näkökulmaa tulisi vahvistaa

kutsumalla keskustan läheisiä (esim. 7 km) joukkoliikennealueita esimerkiksi kevyt- ja joukkoliikennetaajamiksi.

Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulisi tarkastella edelleen.

KehäSinisten merkitys kevyelle liikenteelle tulisi esittää nykyistä selvemmin.

Joukkoliikenne-/kevytliikennetaajamaa tulisi esittää nykyistä enemmän. Joukkoliikennetavoitteiden lisäksi joukkoliikennetaajaman

nimestä tai määräyssisällöstä tulisi käytä ilmi myös kevytliikenteen edistämistavoite.

Pyöräilyreittien kehittäminen tulisi olla yhtä keskeinen tavoite kuin joukkoliikenteen edellytysten kehittäminen.

Suunnittelussa tulisi suosia nykyistä enemmän puistomaiseen ympäristöön rakennettuja ja muusta tie- ja katuverkosta erillisiä väyliä.

Silloin kun rakentaminen viherrakenteeseen on perusteltua (esim. oikaisu), väylät voitaisiin rakentaa totuttua kevyemmin.

Tarpeeton pyöräilyreitti Läntisellä kehällä tulisi ehkä poistaa.

Kaavan määräyssisältöä tulisi tarkentaa.

Teemakarttaa tulisi parannella.


– Tiedossa olevia eteläisen rataosan

kehittämisajatuksia ei ole viety kaavakartalle.

Kaavan aikajänteen ja ajan hengen huomioon

ottaen se olisi suotavaa.

Kaavaluonnos tukee tiedossa olevia raideliikenteen pitkän aikajänteen kehittämistarpeita

(kapasiteetin ja nopeuden kasvattaminen).


vaikutuksia


vaikutuksia

Ratayhteys etelään. Tulisi merkitä

kaksoisraide.

Jkl-Suolahti-Saarijärvi radan (myös

muiden rataosien) henkilöliikenteellistä

potentiaalia ei ole huomioitu.

Matkakeskus

Määräys tasoristeysten

poistamisesta

Kaavassa poistuva Seppälän pistoraide – tulisiko vanhat

rakenteet jättää varajärjestelmäksi tai hyödyntää muun

liikenteen kehittämiseen.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaavaan tulisi merkitä kaksoisraide etelään.

Seisakkeiden ja asemien merkitsemistä kaavakartalle tulisi harkita. Radan hyödyntäminen voi tulla kaavan aikajänteellä

ajankohtaiseksi.

Enemmän tai vähemmän raideliikenteeseen perustuva seudullinen joukkoliikenne ja sen edellyttämät kehittämistoimet nähtiin

tärkeäksi merkitä kaavaa siitäkin huolimatta, että henkilöraideliikenteen on menneinä vuosina arvioitu olevan toistaiseksi

kannattamatonta tai kannattavuudeltaan heikkoa.


– Kaavassa vesiliikenteen näkökulmaa käsitelty

hyvin vähän.

– Mahdollisen siltarakentamisen haitat

vesiliikenteelle (mm. Lehtisen saaren

erityiskymysalue).

Kaavaluonnos turvaa sujuvan ja turvallisen vesiliikenteen.


vaikutuksia


vaikutuksia

Vesiväyliä ylittävät sillat (erityisesti

Lehtinen, myös Jyskä-Haapaniemi).

Määräyksiä kehitettävä.

Vesiliikenteellinen tarkastelu on jäänyt

kaavassa vähälle huomiolle (väylät,

matkailun ja virkistyksen kehittäminen).

Satamat merkitty

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Vesiliikenne tulisi käsitellä kaavakartassa. Asia olisi tärkeä virkistyksen, matkailun ja tavaraliikenteen näkökulmista.

Siltojen korvaaminen avattavilla silloilla tms. ratkaisuilla.

Merkittävien vesillelaskupaikkojen ja puutavaraterminaalien osoittaminen.

Satamapaikkojen lisäksi suurimpien venepaikkojen ja vesillelaskupaikkojen merkitseminen. Huviveneilyn satamien osalta kriteeri

voisi olla esim. nykyinen polttoainejakelu.

Reittien merkitsemistä pitäisi harkita.


+ VT4:n kehittämisen mahdolliset myönteiset

vaikutukset.

– Kehittämisen näkökulma puuttuu.

Kaavaluonnos luo edellytyksiä Jyväskylän lentoaseman toiminnalle ja edistää sen

saavutettavuutta eri liikennemuodoilla.


vaikutuksia


vaikutuksia

Kaavassa ei painotu joukkoliikenteen

matkaketjuajattelu Jkl keskusta – Jkl

lentoasema

Jyväskylän pohjoispuoleinen

maankäyttö luo edellytyksiä

lentokentän toiminnalle

(yhteydet ja uudet toiminnot)

Lentokenttäalueen

erityisaluemerkintä voi

edistää lentoaseman

toimintaa.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kentän asemaa tulisi korostaa matkailun kehittämisen ja tavaraliikenteen näkökulmista.

Lentoaseman läheisyyteen voisi harkita kenttää tukevaa maankäyttöä (teollisuus työpaikat ja asuminen).



Arvioijat:

Keski-Suomen kauppakamari: Uljas Valkeinen

Jyväskylän yrittäjät RY/YRVA-ryhmä: Tomi Jylänki

Jykes Kiinteistöt Oy: Juha Takala ja Paula Hartman

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Anna Isopoussu, Vesa Rajaniemi, Tuija Solin, Reijo

Teivaistenaho, Mervi Vallinkoski ja Julia Virtanen


1. Kaavaluonnos edistää elinkeinoja tukevan toimintaympäristön muodostumista ja

tuotantopanosten saatavuutta.

Luonto


Liikenne

Elinkeinoelämän

toim.edellytykset Virkistys



Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Selkeä keskusten määrittely ja uudet

liikennejärjestelmän kehittämismerkinnät ovat

tavoitteen kannalta myönteisiä. Keskusten rajauksiin

liittyvät määräykset ovat riittävän väljät

mahdollistamaan asumisen, koulutuksen ja

elinkeinoelämän kohtaamisen. Strategisen keskusta-

alueen kehittymissuunta Kankaan kautta Seppälään

nähtiin elinkeinojen kannalta erityisen hyväksi.

+ Elinkeinoelämän mahdollisuuksia on joidenkin

elinkeinosektoreiden osalta kytketty liikaa

liikenneinvestointeihin, joiden toteutuminen sisältää

epävarmuutta. Keskusten ulkopuolella sijaitsevista

uusista merkittävistä työpaikka-alueista suhteellisen

suuri osa uusien tai perusparannettavien väylien

ohessa, jolloin liikennehankkeiden seisahtuminen voi

vaikeuttaa elinkeinoelämän toimintaa.

- Tulevat elinkeinoelämän mahdollisuudet

kytkeytyvät liiaksi liikenneinvestointien

toteutukseen. Keskusten ulkopuolella

sijaitsevista uusista merkittävistä työpaikka-

alueista suhteellisen suuri osa uusien tai

perusparannettavien väylien ohessa, jolloin

liikennehankkeiden seisahtuminen voi

vaikeuttaa elinkeinoelämän toimintaa.

- Alueellinen epätasapaino, joka näkyy

erityisesti kaupungin länsiosan vähäisinä

työpaikka- ja liikerakentamisen

mahdollisuuksina

Kaavaluonnos edistää elinkeinoja tukevan toimintaympäristön muodostumista ja

tuotantopanosten saatavuutta


vaikutuksia


vaikutuksia

Keskusten määrittely, luokittelu ja

määräysten sisältö. Keskuksia koskeva

kaavan sisältö tukee hyvin ja hallitusti elinkeinojen toimintaedellytyksiä eri puolilla Jyväskylää

TP/km-1 alueiden niukat rajaukset erityisesti suurten tieinvestointien varsilla (koilliskehä, läntinen kehä ja Kanavuori).

Eteläportin ja Tikkakosken läheiset TP-alueet lisäävät alueellista tasapainoa

Vaajakosken aluekeskuksen ahdas rajaus idässä. Rajaus tulisi ulottaa virralle

Maaseutu-alueiden merkinnät ja määräykset mm. kyläalueiden luokittelu

Läntisen kehän ja Keuruuntien risteyksestä puuttuvat liike- ja työpaikkarakentamisen mahdollisuudet

Aluekeskusten määräykset . Ei vastaavaa viihtyisyys ja turvallisuusnäkökulmaa kuin strategisen keskustan määräyksissä Strategisen keskusta-alueen määrittely, rajaus

ja määräykset (mm. kävelykeskustan kehittämisen

kannalta oleellisista maanalaisista huoltoyhteydet) Tki:n lentokentän ja elinkeinoelämän yhteys kaavassa on ohut

Liikenneinvestoinnit (erityisesti kehäväylät, Vaajakosken ohitus ja VT4 ja 9)

Elinkeinoelämälle keskeisen Laukaantien suunnan liikenneverkon erityistä kehittämistarvetta ei ole nostettu esiin

TP/km-1 alueiden riippuvuus liikenneinvestointiein toteutumisesta

TP/km-1 kaavamääräys (moottoriajoneuvojen toimiala)

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Ehdotusvaiheessa tulee pohtia läntisen Jyväskylän elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia. Nykyinen ratkaisu ei turvaa

elinkeinojen suotuisaa kehitystä lännessä. Samalla tulisi pohtia laajemmin elinkeinoelämän erilaisia ulottuvuuksia ja vivahteita (mm.

matkailu ja sen tarvitsemat tilavaraukset).

Ehdotusvaiheessa tulle vielä kerran pohtia ovatko kaavassa osoitetut Laukaan suunnan liikennejärjestelyt riittäviä. Mitä voitaisiin

tehdä lisää liikenteen sujuvoittamiseksi elinkeinojen kannalta keskeisellä liikennesuunnalla.

TP/ty-1 aluerajausten kokoa tulisi kasvattaa. Yritykset tarvitsevat tilallista liikkumavaraa. Alueiden kasvattaminen kasvattaisi

myös-alueiden tuotto-odotuksia, millä olisi positiivinen vaikutus läheisten liikenneinvestointien toteutumiseen.

TP/ty-1 kaavamääräystä tai kyseisiä aluevarauksia tulee tarkistaa. Nyt luonnoksessa on esitetty suunnittelumääräys, jonka

mukaan kyseiselle alueelle voi sijoittaa ainoastaan moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia tilaa vaativan erikoiskaupan

suuryksiköitä. Nykyinen määräys ei sovi kaikille TP-alueille. Määräystä tulisi laventaa, jotta eri alueiden ominaispiirteet tulisi

otettua huomioon. (TÄTÄ TULISI KORJATA HIEMAN. JUTTELIN TUIJAN KANSSA 15.11. HÄN OLI KÄSITTÄNYT (KUTEN MINÄKIN),

ETTEI KAUPPA VOISI OLLA MUUTA KUIN AUTOKAUPAA. SELVYYDEN VUOKSI TEKSTISSÄ TULISI KOROSTAA, ETTÄ

MÄÄRÄYKSELLÄ HALUTAAN OHJATA SUURYKSIKÖIDEN RAKENTAMISTA JA LUONNETTA. ELI SUURYKSIKKÖÄ PIENEMPÄÄ

ALUEEN PÄÄKÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISTA KAUPPAA SALLITAAN KYLLÄ, MUTTA SUURYKSIKÖT VOIVAT OLLA AINOASTAAN

AUTOKAUPPAA.)

Kehittämisehdotukset 1/2

Aluekeskusten määräys ”…osaan aluekeskuksista ei voi sijoittaa maakuntakaavassa määriteltyjä, merkitykseltään seudullisia

vähittäiskaupan suuryksiköitä.” Onko maakuntakaavan vastaista, jos taas maakuntakaavassa sijoittaminen sallitaan? Ellei

maakuntakaava salli, onko tarpeen mainita tässä vain informatiivisuuden vuoksi?

Aluekeskuksista puuttuu maininta viihtyisän ja turvallisen keskustaympäristön kehittämisestä. Määräys tulisi lisätä myös

aluekeskusten kohdalle.

Kaikille työpaikka-alueille tulisi järjestää kevytliikenteen väylä.

Maaseutuasumiseen toivottiin lisää joustavuutta. Toivottiin merkintätapaa, joka täyttää maaseutualueen kylien, kaupunkiseudun ja

keskusten strategisesti kestävän tulevaisuuden sekä monipuoliset asumisen valinnat ja pienten sekä pk-yritysten

sijoittumismahdollisuudet maaseudulle.



Arvioijat:

Keski-Suomen Liikunta ry: Petri Lehtoranta

Keski-Suomen ELY-keskus: Merja Tissari

Jyväskylän kaupunki, Liikuntatoimi: Kari Häkkinen

Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimi: Heikki Sihvonen

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Anna Isopoussu, Vesa Rajaniemi, Reijo Teivaistenaho,

Mervi Vallinkoski ja Julia Virtanen


1. Kaavaluonnos turvaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden

2. Kaavaluonnos turvaa päävirkistysreittien sujuvuuden ja jatkuvuuden

Luonto


Liikenne

Elinkeinoelämän toim.edellytykset

Virkistys Kulttuuriympäris-

töt ja maisema


Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Keskeiset päävirkistysalueet on esitetty

vapaa-alueiksi, eikä muu maankäyttö ole

niitä merkittävästi kaventanut.

+ Jääskelän ja Sippulanniemen

oikeusvaikutteiset osayleiskaavat jäävät

voimaan

– Nykyisellä merkintätavalla ei voida varmistua

esimerkiksi keskusta-alueen virkistysalueiden

riittävyydestä (toisaalta tämän nähtiin

kuuluvan kaavan luonteeseen).

– Kaavan toteutus kaventaa virkistysalueita

muun muassa Kuokkalan, Lohikosken,

Kauramäen-Eteläportin, Väinölän ja Keski-

Palokan/Saarenmaan alueilla.

– Tikkakosken erinomaisia virkistysalueita ei ole

tunnistettu kaavassa (E-aluella).

Kaavaluonnos turvaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden


vaikutuksia


vaikutuksia

Laajavuoren suunnitteluratkaisu

Muuratsalon merkittävän virkistyskokonaisuuden säilyminen. Alueella on paikallista laajempaa merkitystä.

Keski-Palokan alueen niukka reitistö ja V-alueet. Muodostuva rakenne eristää tiivistyvää kaupunkirakennetta virkistysalueista.

Virkistysmahdollisuudet Kuokkalassa, Jyskässä, Pohj. Palokassa, Puuppolassa ja erityisesti Väinölässä.

Laaja Aittovuoren-Vki:n alue

Strateginen keskusta-alue. Ei

viheralueita ja reittejä turvaavaa tai niiden rakentamista edistävää näkökulmaa.

Kauramäen alueelle jäävät virkistysyhteydet.

Itäisen Palokan laajat V-alueet (Punavuori ja Lehesvuori).

Tikkakosken erinomaisten virkistysalueiden huono näkyvyys E-merkinnässä. Jääskelän ja

Sippulanniemen oyk:t jätetään voimaan, jolloin alueet säilyvät vapaana.

Korpilahden vähäiset V-alueet suhteessa taajama-alueisiin

Satamamerkinnät (tarkistamisen tarvetta)

Osa Kina-kohteista vähentää lähivirkistykseen soveltuvia alueita (esim. Lohikoski, Aittovuoren alueen kohteet ja VKIn kenttä)

Taajamamerkinnän riskit viheralue- ja yhteysverkostojen toteutumiselle pienialaisessa suunnittelussa.

Viheraluemerkintä

Länsi-Palokka. Virkistykseen jää paljon alueita haasteista huolimatta.

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Virkistysreittien ja –alueiden osoittaminen Tikkakosken erityisalueelle (Luonetjärven ympäristö).

Viheralueiden riittävyys ja jatkuvuus tulisi havainnollistaa teemakartalla.

Vedet ovat merkittävä virkistyselementti. Vesialueen virkistyksellistä merkitystä tulisi korostaa nykyistä enemmän.

Kaavassa ei tulisi esittää täydennysrakentamista, joka kaventaa virkistysalueita.

Määrällisen virkistysalueiden riittävyyteen perustuvan tarkastelun sijaan tulisi pohtia myös virkistysalueiden laatua.

Virkistysalueiden alueiden joukkoliikenteellinen saavutettavuus on heikko. Voitaisiinko asialle tehdä jotain.

Satamat tulisi määritellä uudelleen.


+ Luonnos turvaa päävirkistysreittien sujuvuuden

ja jatkuvuuden erityisesti alueilla, joilla

reittien säilyminen on ollut vaarassa.

– Uudet työpaikkojen ja kaupan aluevaraukset

sekä yhdyskuntarakenteen laajenemiskehän

suuntaiset uudet liikenneväylät ovat koko

kaavan tasolla merkittäviä

päävirkistysreittien jatkuvuutta uhkaavia

tekijöitä.

Kaavaluonnos turvaa päävirkistysreittien sujuvuuden ja jatkuvuuden


vaikutuksia


vaikutuksia

Aittovuoreen (mm. Halssilan hiihtomaa) johtavien reittien säilyminen

Virkistysreittien osoittaminen yleiskaavatasolla

KehäSiniset ja niiden yleispiirteinen merkintätapa.

Vesialueen virkistys ja vesireitit huomioitu kaavaluonnoksessa huonosti

Yhteys Taka-Keljosta Muuramen Tikkamäkeen. Haasteena kehäväylä

Itä-länsi –suuntaiset yhteydet Keski-Palokassa (Ollila –Keski-Palokka…) ja Kauramäen alueella

Asuinalueet, joilta pitkä etäisyys päävirkistysreiteille.

Haapasaari-Väinölä ja Laajavuori-Vesanka yhteydet.

Kaavamääräykset, jotka koskevat yhteyksien toteuttamista

Viheryhteyksistä viestivä ekologiset yhteydet –teemakartta.

KehäVihreä

Reittimerkintöjen puuttuminen Säynätsalon alueelta ja maaseudulta

Touruvuoren yhteydet

Korpilahden keskustan ja Iloniemen alueen välissä ei viheryhteyksiä.

Rata katkaisee Laajavuoren ja Ladunmajan välisen yhteyden.

Lohikosken eristyneisyys (mm. pohjoinen suunta)

Pohjois-etelä suuntainen virkistysreitti Seppälänkankaalla

Ongelmakohtien yhteystarvemerkintöjen puuttuminen

Uusien tielinjausten estevaikutukset

Seudullisten pyöräily- ja jalankulkureittien merkitseminen

Kielteisiä

vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Toteutuksen ehdollisuus. Väylien ja työpaikkojen sekä asumisen kaavamääräyksiä tulisi tarkentaa siten, että väylien ja alueiden

rakentaminen olisi mahdollista vain, jos virkistysyhteydet tai muut arvot kyettäisiin säilyttämään esimerkiksi teknisin ratkaisuin

(yhteydet ja väylillä ylitykset ja/tai alitukset). Erityiskohteet: Palokka (Ollila-Tuomiojärven pohjoispää), Eteläportin alue. Myös

yhteyksiä katkovien teiden poistamista tulisi harkita.

Määräyksiin voisi sisällyttää myös keskeisimpiä virkistysreittejä tai –alueita koskevia laatutavoitteita.

Kaavaan tulisi lisätä Korpilahden maaseutualueiden ja kirkonkylän lähialueiden reitit (Maakuntakaavan ulkoilureitit, jotka nyt

puuttuvat Korpilahden alueelta. Myös Korpijoen varsi?). Myös Säynätsalon reitistö tulisi huomioida.

Kaavamääräykseen voisi laittaa tarkennuksen reitin sijainnin ohjeellisuudesta. Reittien toteutuksen ja ylläpidon kannalta on

tärkeää, että tarkentavassa suunnittelussa voidaan huomioida paikalliset olosuhteet, kuten maastonmuodot ja maaperän laatu.

Vesireittien tunnistaminen ja merkintä. Vesistöt ovat erityispiirre, joten ne tulisi hyödyntää.

Kaavan strategisen luonteen huomioon ottaen reittien jatkuvuutta voisi korostaa kehittämissuuntamerkinnöin, silloin, kun reittiä ei

voida piirtää kokonaisuudessaan.

Virkistysreittien jatkuvuuden osalta määräyksissä tulisi viitata nykyistä enemmän tarkentavan suunnittelun vastuuseen.



Arvioijat:

Keski-Suomen museo: Päivi Andersson, Miikka Kumpulainen, Ulla Pohjamo, Saija Silèn ja

Heli-Maija Voutilainen

Keski-Suomen ELY-keskus: Liisa Bergius ja Ritva Schiestl

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Marko Ahola, Anna Isopoussu, Elina Lehtinen, Vesa

Rajaniemi, Paula Julin, Reijo Teivaistenaho ja Mervi Vallinkoski


1. Kaavaluonnos turvaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt, maisema-alueet ja muinaisjäännökset.

2. Kaavaluonnos ottaa huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet

Luonto


Liikenne

Elinkeinoelämän toim.edellytykset

Virkistys

Kulttuuriympäris-

töt ja maisema Sosiaalinen kestävyys

Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot on esitetty

teemakartoilla ja kaavamääräyksissä melko

kattavasti.

+ KehäVihreän ja KehäSinisten merkitys osana

kulttuuriympäristöä ja maisemaa (lisääntynyt

arvokkaiden ympäristöjen saavutettavuus ja

kokeminen)

+ Kaavan sisältö on sovellettavissa

alemmanasteiseen suunnitteluun.

– Kaava-asiakirjojen epämääräiseksi jäävät oikeusvaikutukset ja

kaavamääräysten väljyys.

– Viitausketjun puutteet: ”otettava huomioon teemakartat”, joissa ei

määritelty tarkemmin mitä ja miten tulee ottaa huomioon.

– Maisemallisesti huonot VT-4 varren työpaikkarakentamisen alueet.

– Kaupan suuryksiköiden salliminen keskusten arvoalueielle ilman

tarkentavia määräyksiä.

– Kult. ja mais. näkökulman puuttuminen monista määräyksistä.

– Ruutukaavakeskustan kulttuurinen erityisasema ei käy ilmi. Keskusta-

alue näyttäytyy merkintätavassa yhtenäisenä riippumatta siitä, että alueen nykytila ja sen toivottu kehitys on

kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti vaihteleva. Merkintätavan ja määräysten riskinä nähtiin

keskustatoimintojen rakenteellinen hajautuminen ja kaupan rakentamisen kielteiset vaikutukset

kulttuuriympäristöön. Odotettavissa oleva kasvu ja kehittäminen tulisi ohjata ensisijaisesti siten, että ydinkeskustan

elinvoimaisuus ei heikkene. Toivottiin, että merkintöjen ja määräysten kautta kyettäisiin korostamaan kaupungin

”vanhan” keskustan merkitystä kaupallisena keskuksena ja kulttuuriympäristönä.

Oleellisin kaavan tavoite eli yhdyskuntarakenteen

ohjaus/hallinta erottuu hyvin.

Keskuksia yms. alueita koskevat määräykset,

joissa kulttuuriympäristöt esillä.

Keskusten vähittäiskaupan määräykset. Suuryksiköt voivat muuttaa

arvokkaita keskustaympäristöjen ominaispiirteitä (esim. Vki). Myös muissa määräyksissä

kaupan ohjausta koskevia elementtejä, jotka ovat ristiriidassa kult.ymp. kanssa.

Säilyke-alueiden tarkent. määräysten puuttuminen Teemakarttojen 4a ja b

oikeusvaikutuksettomuus

Uudet aluevaraukset leikkaavat arvoja.

Kokonaisvaltainen päällekkäisanalyysi tekemättä.

Kehä Vihreä osana

kulttuuriympäristöjä ja

niitä yhdistävänä

elementtinä

Kulttuuriympäristöt ja maiseman turvaavan

sisällön puuttuminen (tarkentavat suunnittelumääräykset,

maaseudun-, kaupan ja kylähelmien alueet).

Kehä Sinisten maisemaa,

kulttuuriympäristöjä ja monipuolisuutta

korostava/turvaava suunnittelumääräys.

Kankaan sydän -määräyksessä

ei mainintaa alueen arvosta.

Epämääräiset määritelmät ”suunnittelun lähtökohtana”, ”rakennuspaikkojen

kehittäminen” ja ”tulee ottaa huomioon”

Kina-kohteet. Osa kohteista on ristiriidassa

kult.ymp. arvojen ja sitä tukevan

viherrakenteen kanssa. Valtak. ja maak. arvokkaiden kohteisiin

kuulumattomat arvokkaat alueet puuttuvat

Paikallisesti merkittävät kohteet eivät näy,

vaikka ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Säilyke-alueiden

merkitseminen kaavan

Korpilahden

eritasoliittymä

Seppälän asema uusi asema keskustan kanssa

tasavertaisena kaupallisena keskuksena voi

hajauttaa vanhaa kaupallista keskusta. Struven ketjun merkintä puuttuu.

Puuppolan maakunnallisesti merkittäviin

maisema-alueisiin rajautuvat TP-alueet

Teemakartat 4a ja b

Moderni ympäristö puuttuu

keskustan teemakartalta 4b

Määräys rakenteellisesta pysäköinnistä turvaa

osaltaan keskusten kulttuuriympäristöjä

Kaavaluonnos turvaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt, maisema-alueet ja muinaisjäännökset

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot tulee merkitä kaavaan siten, että merkinnät saavat sitovia oikeusvaikutuksia. Vaihtoehtoisina

tapoina nähtiin esimerkiksi kohteiden ja alueiden lisääminen oikeusvaikutteiselle (pää)kaavakartalle tai liitekartalla, jonka

oikeusvaikutukset määritellään pääkaavakartalla.

Jos kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot esitettään teemakartalla, johon pääkartan kaavamääräyksissä viitataan, tulee

teemakartalla esittää myös alemmanasteista suunnittelua ohjaavat suunnittelumääräykset. Määräysten muotoilun ja tarkentamisen

lähtökohtana voi tutkia maakuntakaavan vastaavia määräyksiä. Keskeistä on, että määräykset turvaavat kohteiden

ominaisluonteen ja erityispiirteet. Näin ollen määräysten tulisi välittää riittävän yksityiskohtainen viesti siitä, mihin päämääriin

tarkentavassa suunnittelussa tulee pyrkiä. Valtakunnallisten ja maakunnallisten kohteiden ohella teemakartalla tulisi esittää myös

paikallisesti merkittävät kohteet ja moderni rakennusperintö.

Kylähelmiä koskeviin määräyksiin tulisi kirjoittaa kulttuuriympäristöjä turvaava sisältö. Kylissä kulttuuriympäristön merkitys on sekä

paikallinen että merkittävä. Erityispiirteet tulevat kattavimmin turvatuiksi, jos maiseman ominaispiirteet tulevat säilytetyiksi.

Kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskevat suunnittelumääräykset tulee lisätä niihin aluevarauksia koskeviin määräyksiin, joista ne

puuttuvat. Nykyinen määräys: ” Teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristö-, luonto- ja maisemakohteet tulee ottaa…” tulisi muuttaa

muotoon ” Teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristöjen ominais- ja erityispiirteet, luonto- ja maisemakohteet tulee ottaa… ”.

Muinaisjäännöksiä koskevat (tulevat) kaavamääräykset tulee muotoilla hyvin ja muinaisjäännösten esittämistavan tulee olla

sellainen, että jäännökset voidaan kohdentaa paikkaan.


Kaavassa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin viherrakenteen ja virkistysalueiden (kehät Vihr. ja Sin.) kulttuurinen ja maisemallinen

merkitys. Tämä yhteys tulisi osoittaa esimerkiksi viherrakenteen ja kulttuuriympäristöt sitovassa esitystavassa ja kaavamääräysten

sisällössä. Määräykseen voisi kytkeä kulttuuriympäristön laadun-käsitteen (viherrakenne on laatuelementti). Myös laadukas

rakentaminen on kulttuuriympäristöä.

Kulttuuriympäristöjen ja kaavassa esitettyjen toimintojen suhdetta tulisi tutkia kokonaisananalyysin avulla (kartografinen

päällekkäisanalyysi). Tulokset auttaisivat havaitsemaan ristiriidat kulttuuriympäristö- ja maisema-arvojen ja suunnitellun

maankäytön välillä.

Kaupungin ydinkeskustan asemaa tulisi korostaa strategista keskustaa koskevassa kaavamerkinnässä tai määräyksessä. Pyrkimys

on varmistaa, ettei strategisen keskusta-alueen laajeneminen vaikuta nykyisen kaupunkikeskustan elinvoimaisuuteen.

Suuryksiköiden rakentamisessa merkittäviin kohteisiin (keskukset), tulisi säädellä nykyistä tiukemmin. Määräysten tulisi varmistaa

kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyminen.

Arvokkaaksi todetut modernin rakennusperinnön kohteet/alueet tulisi esittää aineistoissa.

Kaavakartan maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin rajautuvat TP-alueet Puuppolassa. Maisemallinen keskeisyys tulisi

turvata T-alueiden rakentamista ohjaavissa suunnittelumääräyksissä.

Kaavan yhteensovitusta tulee jatkaa edelleen yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa (mm. työpajat).


+ Säilyke-alueet, jotka tuovat kaavaan kaivattua

paikallisuutta, jota juuri ”Jyväskylän kaupungin

yleiskaavalla” tulisi olla.

– Paikalliset arvot on turvattu varsin vaihtelevasti.

Kulttuuriympäristöjen ominaispiirteet muodostuvat

pääosin paikallisista arvoista, jolloin paikallisen

ympäristön huomioon ottaminen on tärkeää. (mm.

moderni rakennusperintö).

– Tässä suhteessa ohut sisältö (lähinnä vain

maakuntakaavan kohdemerkinnät) tekee sen, ettei

kaavan ohjausvaikutus eroa juurikaan

maakuntakaavasta.

– Maiseman erityispiirteet ja keskeinen

maisemarakenne on otettu huomioon puutteellisesti.

– ”Jyväskyläläiset” elementit tunnistamatta.

– Osa Kina kohteista


vaikutuksia

Kaavaluonnos ottaa huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Teemakartat 4a ja b

Kina-kohteet. Ei ole tutkittu

soveltuvuutta lähiympäristöön

Strat. keskusta-alueen määräys

puutteellinen (mm. kaupparakentamisen

sopeuttaminen)

Tärkeimmät kaukomaisemakohteet

säilyneet vapaa-alueina.

Vaajakoski. Määräys ei riitä

varmistamaan arvojen säilymistä.

Maisematarkastelujen puute

(suunnitellun maankäytön näkyvyys)

Maiseman ja kult.ymp.

ominaispiirteitä korostavat

Kehä Vihreä ja Kehä Siniset

Säilyke –alueet (määräyksen

puuttumista lukuun ottamatta)

Määräys ”tulee sopeuttaa

mahdollisimman hyvin” sisältää

oletuksen maisemallisista tappioista

Kylähelmien määräys

Laajavuoren määräykset (eivät

turvaa metsäistä selännemaisemaa)

Jyväskylän tunnusmerkkien

puuttuminen kaava-aineistosta

Viheralueet, joita on

saatu säilytettyä myös

rakentamispaineisilla

alueilla

Jyväsjärven Pohjoisranta

VT4n linjaus Vaajakoskella Ruokosaaren

TP-alue rannalla Kaupungin ”vanha” keskusta ei erotu

strategisen keskusta-alueen

merkinnässä

Voimaan jätettävät kaavat, joissa

hyvä sisältö tätä teemaa koskien

Kartta 4b. Erittelevä kartta, jossa ei kokonaisnäkemystä

keskustan merkityksestä kulttuuriympäristönä.

Saarenmaan

kyläalueen laajuus

Pelloille rakentamisen

kieltävä määräys

Erityisalueet ja niiden

määrittelemättömyys

(Iso-Lehtisaari,

Jyskänvuori…) Maisemallisesti merkittävän

metsätalouden ohjauksen

puuttuminen

Uudet tielinjaukset

Mannisenmäen alue

Kaavan kulttuuriympäristösisältö,

jossa ei merkittäviä ristiriitoja.

Kaava tulisi jalostaa siten, että maakuntakaavallisten elementtien (valtakunnalliset ja maakunnalliset kohteet määräyksineen)

lisäksi siinä esitetään nykyistä voimakkaammin alueellinen aspekti (Säilyke, kulttuuriympäristöjen ja maiseman ”vahvat

keskittymät”) ja halutun kehityksen päälinjat (strategisuus). Yleiskaavalle tulisi rakentaa paikallinen ulottuvuus, joka korostaa

kohteiden ohella erityisesti alueellisia kokonaisuuksia.

Kaavan maisemasuunnittelu tulisi käydä uudelleen läpi. Maisemallisesti keskeisille alueille olisi hyvä tehdä näkyvyystarkastelu,

jonka tulosten perusteella kaavan kielteisiä maisemavaikutuksia voidaan vähentää muutosten ja/tai tarkentavien määräysten

avulla.

Kaavamääräyksiä tulisi tarkentaa ja kulttuuriympäristöä koskeva lause tulisi lisätä kohtiin, joista se toistaiseksi puuttuu

(mm.kylähelmet ja TP-alueet).

Kehiä (siniset ja vihreä) koskeviin määräyksiin tulisi liittää maininta niiden erityisluonteesta osana maisemaa ja kulttuuriympäristöä.

Kylänauhojen peltoalueiden rakentamisen kieltävä määräys tulisi lisätä myös maaseutualueille.

Hyvää maisemaa ja tarkentavaa suunnittelua silmällä pitäen kaavaan olisi tärkeää tunnistaa maisemassa näkyvät

rakentamisalueet ja kohdistaa niille tavallista korkeammat maisemalliset laatuvaatimukset.


Säilykealueille oleellinen hierarkia tulisi esittää. Samoin tulisi esittää tarkemmat määräykset siitä, kuinka säilykealueiden eri luokat

tulisi huomioida tarkentavassa suunnittelussa (merkityksen synnyttäminen). Tätä ehdotusta koskien esitettiin myös vastakkainen

näkemys, jonka mukaan tarkentavat säilyke- tms. alueiden kaavamääräykset eivät kuulu yleiskaavalta haetun ohjausvaikutuksen

piiriin vaan asia ratkaistaan tarkentavassa suunnittelussa.

Moderni rakennettu kulttuuriympäristö tulee esittää kaavassa vastaavasti kuin Säilyke-alueet.

Jäntevöitetään maisemallisesti merkittävän Laajavuoden alueen kaavamääräystä, joka nykyisellään on riittämätön turvaamaan

maiseman ominaispiirteitä metsäisenä alueena.

Kaava-aineistoon tulisi lisätä maisema-analyysin sisältöä, maisemallisesti paikallisia kohteita ja niitä sekä

valtakunnallisia/maakunnallisia arvoja koskevat suunnittelumääräykset.

Kina-kohteet tulisi luokitella maiseman ja kulttuuriympäristöjen suhteen (lisäkriteeri(t)).

Työpaikkarakentamista ei tulisi muun muassa maisemallisista syistä ohjata rannoille (Ruokosaari)

Kartan 4b esitystapaa tulisi muuttaa siten, että ydinkeskustan merkitys kulttuuriympäristönä korostuu. Alue kohdemerkintöjen

ulkopuolella ei ole merkityksetöntä valkoista, vaan osa merkittävien kulttuuriympäristöjen kokonaisuutta (esim. keskustan ja

Seminaarinmäen väliin jäävä Yläkaupunki). Korostetaan asioiden holistista luonnetta.



Arvioijat:

FCG (Finnish Consulting Group Oy): Jouni Mäkäräinen

KOSKE: Eija Hiekka

Jyväskylän kaupunki, Sosiaali ja terveyspalvelut: Paula Käyhkö, Riitta Pylvänen, Anneli

Nyrönen ja Tytti Solankallio-Vahteri

Jyväskylän kaupunki, Yleiskaavatoimikunta: Aimo Asikainen

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Taru Heikkinen, Anna Isopoussu, Paula Julin, Vesa

Rajaniemi, Reijo Teivaistenaho, Mervi Vallinkoski


1. Kaavaluonnos edistää tasapainoista keskus- ja palveluverkkoa, jossa palvelut ovat

hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa eri kulkumuodoin

2. Kaavaluonnos luo edellytykset sosiaalisesti tasapainoiselle ja eheälle asuinalueiden

kehitykselle.

3. Kaavaluonnos edistää hyvinvoinnin edellytyksiä ja parantaa elinympäristön laatua.

Luonto


Liikenne


Virkistys


Sosiaalinen

kestävyys Kuntatalous

Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Kaavan keskus- ja palveluverkko on hyvin tutkittu ja

varsin onnistuneesti määrittely.

+ Aluekeskuksissa on korostettu pyrkimystä toimintojen

sekoittumiseen sekä kevyt- ja joukkoliikenteen

edistämiseen.

+ Täydennysrakentaminen vaikuttaa vanhoilla alueilla

palveluita elävöittävästi.

+ Maaseudun uuden asumisen ohjaamisella

pääsääntöisesti kyliin on palveluiden säilymisen

kannalta suuri merkitys.

+ Eteläistä palveluverkkoa täydentävät

Kauramäki/Eteläportti –suunnitelmat.

+ Joukkoliikennettä tukevat kaavaratkaisut.

– Monilla keskeisillä alueilla, kuten Halssilassa, Jyskässä, Köhniöllä,

Ristikivessä tai Länsi-Palokassa ei ole tunnistettu keskuksia, vaikka

joillakin näistä on tunnistettavissa selkeä palvelujen ydinalue

– Kaavan mahdollistaa mittavat kaupan keskittymät, jotka

heikentävät paikallisten lähipalvelujen asemaa. Market-keskittymät

eivät myöskään ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa.

– Laajeneva keskusta ei nykyisestä jäsentelystä huolimatta

välttämättä takaa tasapainoista ja saavutettavaa palveluverkon

keskustan sisällä. Keskusta-alue on varsin laaja, eikä muun muassa

palveluihin liittyviä suunnittelukysymyksiä voida ratkaista yksittäisillä

asemakaavoilla.

– Saavutettavuuden tavoite ei tule toteutumaan monilla uusilla

taajamien laajenemisalueilla (esim. Ruokkeen suunta ja Vaajakosken

takaiset alueet).


vaikutuksia

Kaavaluonnos edistää tasapainoista keskus- ja palveluverkkoa, jossa palvelut ovat hyvin

eri väestöryhmien saavutettavissa eri kulkumuodoin.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Keskusta-alueen merkitystä

korostava sisältö (myös Kankaan merkitys

tulevana hyvinvointikeskittymänä).

Eri puolille kaupunkia sijoittuvat

keskukset ja niiden kaavamääräykset. Ne varmistavat palvelukehityksen elinvoimaisuuden,

saavutettavuuden ja ympäristön turvallisuuden.

Keskusverkon puutteellinen kattavuus.

Verkkoa voisi olla tarpeen määritellä kattavammin

erityisesti palveluiden ”katvealueiden” osalta

(lähikeskusten kriteerien väljentäminen).

Keskuksiin liittyvä

eheytymisen tavoite. Lisää

elinvoimaisuutta ja turvaa

palveluita.

Kylähelmien ja kylänauhojen palvelut on

määritelty määräyksissä ohuesti

Maaseutukehä. Oikeudenmukaista, että maaseudun

kehittämisen näkökulma on mukana ( maaseudun ominaispiirteet ja

keskukset mm. kylähelmet).

Kauramäki-Eteläportti. Tärkeä

kohde eteläisen Jyväskylän

palveluiden kannalta.

Vaajakosken ja Palokan aluekeskukset yhdistävä koilliskehä.

Kaavan sallivat

vähittäiskaupan

suuryksiköt vaikuttavat

tavoitteeseen kielteisesti.

Maanalainen

keskustan

kehittäminen

Pyöräily- ja

jalankulkureitit

määritelty, mikä on

hyvä asia saavutettavuuden

kannalta.

Joukkoliikennelähtöi

nen suunnittelu (mm.

joukkoliikennetaajama ja kina)

Taajama ja joukkoliikennetaajamamerkintä.

Joukkoliikenteen vyöhykkeisyys ei käy ilmi.

Epämääräiset ja –täsmälliset

kaavamääräykset, kuten

”sujuvat yhteydet”. Keltinmäen suunnan vähäinen kehittäminen.

Säilyykö lähikeskus elinvoimaisena.

Länsi-Palokka/Ruoke ja Vaajakosken takaiset

taajamien laajenemisalueet ovat kaukana

palveluista. Esim. Länsi-Palokan yhteyksiä tulisi

kehittää edelleen. Alueelle myös tulisi kehittää

tukeutumissuunta ja identiteetti.

Strat. keskustan

laajeneminen Seppälään

voi muuttaa ydinkeskustaa.

Länsi-Palokan asutuksen suhde palveluihin.

Tunnistetaan kaavaan uusia lähipalveluverkon kohteita (lähikeskuksia) ja harkitaan myös pienempien ”paikalliskeskusten”

merkitsemistä. Palveluverkon suunnittelu on tärkeää vaikka, kaavalla ei varsinaisesti voidakaan järjestää palveluita.

Pohditaan Huhtakeskuksen asemaa aluekeskuksena.

Vaikka joukkoliikenteen edellytysten parantaminen on ollut kaavan keskeinen lähtökohta, joukkoliikenteen kehittämiseen tulisi

kiinnittää edelleen nykyistä enemmän huomiota.

Keskusta-alueen palveluverkon suunnittelukysymyksiä tulisi pyrkiä ratkaisemaan (osayleiskaava vai keskustan

palveluverkkokartta?)

Kevytliikennettä koskevien määräysten täsmentäminen.


+ Täydennysrakentamisen myönteiset vaikutukset,

kuten sosiaalinen monipuolistuminen,

elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

+ Keskuksisuuden tunnistaminen.

+ Kauramäen täydentää osaltaan hyvin

Keljonkankaan asuinaluetta ja sen palveluja.

– Taajamien laajenemisalueista muodostumassa

huonossa tapauksessa autoriippuvaisia ja

sosiaalisesti yksipuolisia nukkumalähiöitä.

Tästä kehityksestä tulisi päästä pois.

– Joidenkin taajamien laajenemisalueiden

heikko tukeutuvuus keskuksiin ja

alueidentiteetin ohuus.

– Suunnittelualue vs. todellisuus

kuntarakenneuudistuksen jälkeen. Esim.

Säynätsalon ja Muuramen rajaseudun

alueiden nykyinen maantieteellinen asema

suhteessa siihen asemaan, joka alueille tulee

mahdollisen kuntarakenneuudistuksen myötä.


vaikutuksia

Kaavaluonnos luo edellytykset sosiaalisesti tasapainoiselle ja eheälle asuinalueiden

kehitykselle.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Köhniön ja Lohikosken

täyd.rakentamisella

voidaan estää alueiden

taantuminen.

Kaavan sisältö ohut turvaamaan

asuinalueiden monipuolisen

asuntorakenteen (ja siten väestö- ja

ikärakenteen)

Uusia kehittäviä alueita on

esitetty kartalle alueellisesti

kattavasti/tasaisesti.

Kauramäen alueen monipuolisuus. Alueella

on edellytyksiä monipuolisuuteen ja tasapainoisuuteen.

Uudet taajamatoimintojen alueet. Voisiko pohtia näille

alueille tehokkaampaa maankäyttöä tai muita keinoja.

Erityisesti Puuppolan ja läntisen Palokan rakentamisen

sosiaalinen tasapainoisuus. Monimuotoinen rakennuskanta

vs. pientalot

70- ja 80-lukuken vuokrataloalueiden

täydennysrakentaminen. Yksi keino, jolla

voidaan saada myönteisiä vaikutuksia

asuinalueiden tasapainoon ja eheyteen.

Iloniemen alue mahdollistaa

Korpilahden monisukupolvisen

asumisen kehittämisen.

Huhtasuon kehittämiseen

tähtäävät merkinnät

Uudet alueet antavat mahdollisuuksia

palveluiden syntymiseen sinne missä

kysyntä ja tarve kohtaavat.

Jonkun alueen kehitys on usein toiselta pois.

Laitojen laajeneminen voi köyhdyttää keskustaa.

Eteläportin kehittäminen ei ehkä

huomioi riittävästi Muuramen

puolella tapahtuneita muutoksia.

Yhteistyö Muuramen kanssa tärkeää.

Pohjoisranta.

Rakentuisiko alue

sosiaalisesti

tasapainoiseksi

Tikkakoskelle osoitettu kaavassa eteläinen

laajenemissuunta.

Muuramen valkoinen alue strategisesti keskeisellä alueella. Seppälän alueen kehittyminen voi heijastua

myönteisesti mm. Lohikoskelle Huhtasuolle.

Kaavakartan

vaikeaselkoisuus.

Uusi ei erotu

vanhasta.

Aluekeskukset ja

sekoittunut rakenne + TKIn

ja KORn vahvistaminen

Kaavan keskusverkko tulisi pohtia uudelleen lähinnä lähikeskusten osalta. Lähikeskusten verkko tulisi märitellä siten, ettei keskusten

välisille reuna-alueille synny alueita ilman palveluja. Palveluverkon suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaupungin

palvelustrategiset linjaukset muun muassa palvelujen keskittämisestä. Nyt reuna-alueiden rakentamisessa ja palvelustrategisissa

linjauksissa voi olla ristiriitoja.

Kaavan tulisi huolehtia määräykset, joilla voidaan varmistua siitä, että pääosalla uusista alueista tuotetaan aidosti monipuolista

rakennuskantaa ja ympäristöä (pientalot ja kerrostalot).

Laajentuvia Tikkakosken ja Korpilahden taajamia tulisi profiloida ja niiden tukitoimintoja tulisi selvittää.

Joidenkin alue- ja lähi keskusten, kuten Palokan, Säynätsalon ja Keltinmäen läheisyydessä on varsin vähän mahdollisuuksia

täydennysrakentamiseen ja sosiaalisen rakenteen muokkaamiseen sen kautta. Asiaan toivottiin kiinnitettävän lisähuomiota.

Tulisi harkita voisiko kaavamääräyksiin lisätä vaatimuksen terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.

Joukkoliikennetaajaman ulottamista Pohjois-Palokkaan tulisi tutkia lisää (lisää joukkoliikennetaajamaa Palokan pohjoisosiin).

Lisähuomiota läntisen ja pohjoisen Palokan alueen suunnitteluun.


+ Kokonaisuuden muodostava viheralueiden,

virkistysreittien ja virkistysalueen muodostama

verkosto, joka on hyvin suuren väestöpohjan

saavutettavissa.

+ Pyöräily- ja jalankulkureitit sekä niihin

keskustan tuntumassa nivoutuvat KehäVihreä ja

KehäSiniset

+ Sosiaalisen kerroksisuuden lisääntyminen Kina

toteutuksen myötä.

+ Kaavan myönteisten maaseutuvisioiden

(elinvoimaisuus ja palvelut) vaikutus

kaupunkilaisten henkiseen hyvinvointiin.

– Liikenneväylien rakentamisesta aiheutuvat

virkistysalueiden ja –reittien menettykset.

– Maiseman ja kulttuuriympäristöjen roolia

hyvinvointiin ja elinympäristön laatuun on

tuotu vähäisesti esille.


vaikutuksia

Kaavaluonnos edistää hyvinvoinnin edellytyksiä ja parantaa elinympäristön laatua.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Täydennysrakentaminen.

Luo sosiaalista kerrostuneisuutta,

tukee vanhusten hyvinvointia jne.

Pyöräilyn ja jalankulun kehittämiseen tähtäävät

sisällöt. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia.

Kulttuuriympäristöjä turvaavat

määräykset varmistavat

henkisen hyvinvoinnin

edellytyksiä

Keskusta-alueen turvallisuustekijöiden

huomioiminen ko. kaavamääräyksessä.

Keskustan määrittely. Tärkeää

imagon, elinvoimaisuuden,

hyvinvoinnin ja terveyden

näkökulmasta.

Hyvin suunniteltu ja laaja käyttäjäkuntaa palveleva

viheralueiden ja virkistysreittien kokonaisuus.

Kehä Sininen ja Kehä Vihreä. Kehä Sinisillä merkittävä

myönteinen vaikutus rantojen yleiseen virkistyskäyttöön.

Päijänteen suuri merkitys

elinympäristön laatutekijänä

ei välity kaavaluonnoksesta.

Tyyppälän kivilouhimon erityiskysymysalue.

Louhinnan ja alueen mahdollisen

rakentamisen ajoittaminen (ymp. häiriöt).

Jyväskylän pohjoispuolelle suuntautuvat kävely-

ja pyöräilyreitit lisäävät liikenneturvallisuutta.

Maaseudun suunnitteluratkaisujen

merkitys palveluiden säilymisen

kannalta.

Kevytliikenteen verkosto

vaatii kehittämistä.

Rakentamispaineisilla alueilla säilytettävät

vapaa-alueet, kuten Sippulanniemi. Täydennysrakentamisen kääntöpuoli. Usein

heikentää lähivirkistysmahdollisuuksia ja

viihtyvyyttä.

Monipuolinen ja saavutettava Laajavuori.

Kaikkien käytössä.

Suunnittelumääräyksistä puuttuvat

virkistysreittejä ja –alueita turvaavat

määräykset liikenneväylien riittävistä

ylityksistä alituksista.

Maaseutualueen määräysvesi- ja

viemärijärjestelmään liittymisestä.

Pitäisi suosia enemminkin

kuivakäymälöiden yleistymistä.

Uudet tiet. Esim. Vaajakosken ohitus parantaa VKIn

keskustan läheistä elinympäristöä. Uudet tiet esimerkiksi koillinen

kehäväylä on uhka virkistykselle.

Erityisalueiden ja asuinalueiden toteutusjärjestystä tulisi ohjata (Tyyppälänjärven louhimo ja res.taajama).

Kaavan keskusverkko tulisi pohtia uudelleen lähinnä lähikeskusten osalta. Lähikeskusten verkko tulisi märitellä siten, ettei keskusten

välisille reuna-alueille synny

Tierakentamisen haittojen vähentäminen teknisillä ratkaisuilla (alitukset/ylitykset ja suojaukset).

Tulisi pohtia voitaisiinko rantarakentamista sallia nykyistä enemmän.

Tulisi varmistaa määräyksin rakentamisen monimuotoisuus.



Arvioijat:

Jyväskylän kaupunki, Yhdyskuntatekniikka: Mika Koliseva, Jari Lohi

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Taru Heikkinen, Anna Isopoussu, Vesa Rajaniemi, Leena

Rossi, Reijo Teivaistenaho, Mervi Vallinkoski


1. Kaavaluonnos on kuntataloudellisesti kestävä

Luonto


Liikenne


Virkistys



Kuntatalous Yhdyskuntarakenne

Ilmasto

+ Koko kunnan aluetta koskeva kaavallinen

tarkastelu, jossa mukana myös talouden

näkökulma.

+ Kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja

maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen

ohjaamiseen tähtäävä sisältö (täyd.rak.,

taajamien laaj.alueiden sijainti olevan rakenteen

jatkeena).

+ Taajamamääräys joka edellyttää asemakaavaa

ennen rakentamista. Estää tulevaa suunnittelua

sitovan rakenteen syntymistä.

+ Vapaa-alueiden merkitys hyvinvointiin ja kunnan

imagoon. Välilliset vaikutukset.

– Runsaan tierakentamisen vaatimat investoinnit

(kustannus-hyötysuhteeltaan heikko Läntinen

kehä ja erityisesti sen eteläinen osa).

– Kaavan lievään ylimitoitukseen liittyvät

haasteet toteutuksen taloudellisuudelle.

Taloudellisuus ja vajaakäyttöisen infran

välttäminen edellyttää priorisointia ja oikeaa

ajoitusta.

– Täydennysrakentamisen mahdolliset

merkittävät kynnyskustannukset.


vaikutuksia

Kaavaluonnos on kuntataloudellisesti kestävä.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Maaseutualueiden rakentamisen

ohjaaminen (hajarakentamisen

ehkäiseminen)

Täydennysrakentamiskohteet (ja muu

kaavan sisältämä täydentämis- ja

tiivistämisajattelu)

Taajamien laajentumisalueiden

luokittelu (reservitaajamat).

Voidaan välttää mm. isoja

kynnysinvestointeja. Läntinen kehä tarpeeton ja

epätaloudellinen

(erityisesti Ruoke-

Muurame –osuus)

Läntinen kehä Ruoke-Lintukangas

–osuus. Kehäväylän järkevin

osuus pyörätietä lukuun ottamatta.

Reservitaajamien kohtuullisen

taloudellisena pidettävä sijainti

Koilliskehä parantaa

Seppälänkankaan

teollisuusalueiden

saavutettavuutta.

Joukkoliikennetaajama. Joukkoliikenteen käyttö ei ole lisääntynyt

huomattavista tukitoimista huolimatta. Onko joukkoliikenneperusteinen

suunnittelu taloudellisesti kestävää, vaikka se muutoin olisikin fiksua.

Taajamamääräys, joka

kieltää rakentamisen

ennen asemakaavoitusta.

Talouden hallinta.

Olemassa olevan rakennuskannan

hyödyntämiseen tähtäävät määräykset

Saarenmaa esim. vesihuollon

ja koulupalvelujen kannalta

haasteellinen alue

Massukehän infra-

rakentamisen kalleus

Asemakaavojen ulkopuoliset (Lalli-

kehän) taajamien laajenemisalueet.

Taloudellisesti huonoja vaihtoehtoja.

Joukkoliikennetaajama. Tiivistävä ja

täydentävä rakentaminen on perustelua.

Erityisalueiden korkeat

kustannukset

Kustannuksiltaan melko edulliseksi osoittautunut

Kauramäen aluekokonaisuus Lalli-kehällä

Kaavan ”ylimitoitus” asettaa haasteita

hallitulle ja taloudelliselle toteutukselle .

Saarenmaan kylänauha-alue (vesihuolto) Viheralueet. Imagotekijät tekevät

viheralueiden säilyttämisestä pitkällä

aikajänteellä ajateltuna taloudellista.

Täydennysrakentamistavoitteen vahvistaminen (tiivistävää ja täydentävää rakentamista tulisi olla nykyistä enemmän).

Läntinen kehätie (tai väli Muuramen Pukinniitty-Ruoke) ja Iso-Lehtisaari tulisi poistaa kaavasta taloudellisesti kannattamattomina.

Pohjoisrannan taloudellisuudesta arvioijilla oli vastakkaisia näkemyksiä.

Kevytliikenteen väylä välillä Ruoke-Lintukangas tulisi poistaa.

Suunnittelumääräyksiin tulisi kirjoittaa velvoite tarkempien kustannusten selvittämisestä ainakin niillä alueilla, joiden toteuttamisen

kustannuksia ei vielä tiedetä.

Kevytliikenneverkkoon investoiminen. Kevytliikenne on taloudellista myös kuntatalouden näkökulmasta.

Pyöräilyn kytkeminen osaksi joukkoliikenneajattelua (esim. joukkoliikennekaupunki –määräys > pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki

tai joukkoliikenne- ja pyöräilykaupunki.

Perinteisten asumis- ja vesihuoltomallien haastaminen mm. uusien teknologioiden näkökulmasta (omavaraiset alueet, paikallinen

käymälä- ja puhdistusteknologia jne.). Tulisi pohtia voidaanko kaavassa edistää ratkaisuja jotka eivät vaadi vesihuoltoverkon

rakentamista. Näkökulma on huomionarvoinen erityisesti Saarenmaan alueella.

Tulisi pohtia voisiko kaavalla selkiyttää nykymuotoisen vesihuollon järjestämistä asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella (Lalli-

ja Massukehät).

Kaavan taloudellisista vaikutuksista tulisi tehdä lisäselvityksiä.



Arvioijat:

Keski-Suomen ELY-keskus: Pirjo Hokkanen

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Nana Pentti, Vesa Rajaniemi, Reijo Teivaistenaho,

Mervi Vallinkoski, Julia Virtanen


1. Kaavaluonnoksen uudet asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistyksen alueet

sekä niitä yhdistävät verkostot on suunniteltu niin, että oleva rakenne täydentyy ja

liikkumisen tarve vähenee, eikä alueelle synny nykyisestä rakenteesta irrallaan

olevaa henkilöautoriippuvaa yhdyskuntarakennetta.

2. Kaavaluonnoksen uudet liikenneratkaisut eivät johda yhdyskuntarakenteellisesti

epäkeskeisten alueiden saavutettavuuden parantumiseen ja yhdyskuntarakenteen

painopisteen siirtymiseen.

Luonto


Liikenne


Virkistys



Kuntatalous

Yhdyskunta-

rakenne Ilmasto

+ Täydennysrakentaminen

+ Toimintojen välinen rakenteellinen ja

toiminnallinen kytkeytyneisyys (keskukset,

viheralueet, asuminen, työpaikat).

+ Laajenevan strategisen keskustan arvon ja

yhdyskuntarakenteellista merkityksen sekä

kaupungin monikeskuksisuuden korostuminen.

+ Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen ohjaus.

+ Uudet tiet

– Monet taajamien laajenemisalueista

sijaitsevat rakenteellisesti heikosti.

– Uudet tiet

– Täydennysrakentamisen osuus

kokonaismitoituksesta on vähäinen.


vaikutuksia

Kaavaluonnoksen uudet asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistyksen alueet sekä niitä yhdistävät verkostot on suunniteltu niin,

että oleva rakenne täydentyy ja liikkumisen tarve vähenee, eikä alueelle synny nykyisestä rakenteesta irrallaan olevaa

henkilöautoriippuvaa yhdyskuntarakennetta.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Palokanorsi. Tulee olemaan yhdyskunnan

toiminnan kannalta haasteellinen paikka Palokan osoittaminen aluekeskuksena

mahdollistaa sen rakenteen tiivistämisen

edelleen. Avaa mahdollisuuksia erityisesti

silloin kun jo rakennettuja alueita uudistetaan.

Valkeamäki ja Kauramäki. Hajauttavat osaltaan yhdyskuntarakennetta.

Vastaava kasvu voitaisiin sijoittaa myös täydennysrakentamalla.

Kylähelmet ja –nauhat ovat

maaseudun rakennetta kasassa

pitäviä ratkaisuja.

Strat. keskusta-alue ja sen

laajeneminen Seppälään. Puuppolan ja Länsi-Palokan rakenteesta irralliset TP-1 alueet

aiheuttavat autoriippuvuutta ja rakenteen hajautumispaineita.

Reservitaajamat. Olevasta rakenteesta

irrallaan ja mm. joukkoliikenteelliseti

heikosti saavutettavissa. (erityisesti

Pajukanta, Kairahta ja Ruokosaari)

Korpilahti. Yhdyskunta-

rakenteellisesti ”omavarainen

saareke” (asuminen, palvelut ja

työpaikat lähellä toisiaan)

Täydennysrakentaminen. Jatkossa

painopiste vapaa-alueilta rakennettuihin ja

vajaakäyttöisiin ympäristöihin.

Koillinen kehä. Varrella monipuolista

maankäyttöä. Yhdistää rakenteen keskeisiä osia.

Rakenteellisesti ja

saavutettavuudeltaan

keskeisesti sijaitsevat V-

alueet (mm. Laajavuori)

VKIn ohitus.

Taajamien luokittelu reservit ja rakenteellisesti

edullisemmat laajenemisalueet.

Tikkakoski. Tarve alueen kehittämiseen on kasvanut viime aikoina.

Muuttunutta tilannetta ei ole ehditty huomioida kaavan valmistelussa.

TP-1 alue Tikkakoskella. Tukee TKIn

aluekeskusta ja on joukkoliikenteellisesti

saavutettatvissa.

Puuppolan ja Länsi-Palokan rakenteesta irralliset

TP-1 alueet aiheuttavat autoriippuvuutta ja

rakenteen hajautumispaineita.

Kauramäen alue.

Yhdyskuntarakenteellisesti hyvä

avaus, joka tukee perustettavaa

Eteläportin aluekeskusta.

Palokka. Tulisiko Palokan

kaksikeskuksisuus

huomioida kaavassa.

Koillinen kehä katkaisee

viheryhteyden Palokasta

Ollilan kautta pohjoiseen.

Kaava kokonaishahmo on

keskuksineen tasapainoinen ja

kehittämisen painopisteistä

kertova.

Kehät Vih. ja Sin.

Uudet tiet. Ne pirstovat viheralueita ja houkuttelevat

varsilleen tulevaisuudessa uutta maankäyttöä.

Rakenteellisesti ja toiminnallisesti epäkeskeisten taajama ja työpaikka-alueiden merkitsemistä ja kaavan ajoituksen ohjaamista

tulisi pohtia uudelleen. Keinoja alueiden poistaminen ja/tai toisen portaan reserviajattelun jalostaminen ja laajentaminen

taajamien sekä työpaikka-alueiden suunnitteluun.

Joukkoliikenneruutuja ja Kina-kohteita tulisi lisätä.

Uusien teiden kaavamääräyksiin tulisi kirjata keinot viheryhteyksien säilyttämiseksi. Näin tulisi turvata esimerkiksi Palokasta

pohjoiseen suuntautuva virkistysyhteys, joka tulee katkeamaan Koillisen kehän rakentamisen myötä.

Tikkakosken yhdyskuntarakenteellinen merkitys korostuu, kun puolustusvoimien uudistus tuo alueelle asukkaita ja lisätoimintoja.

Tikkakoskea koskevat suunnitelmat tulee päivittää muuttuneeseen tilanteeseen.

Taajamamääräyksessä ei ole viheralueiden säilymistä varmistavaa näkökulmaa. Tiivistämisen tavoitteet huomioon ottaen

näkökulma tulisi lisätä määräyksiin.

Nuutin suuntaan tulisi osoittaa kevyenliikenteen laatukäytävä.


+ Kaupungin keskustaajaman alueelle sijoittuvat

liikenteen sujuvuutta parantavat ratkaisut.

+ Koillinen kehä, joka parantaa toiminnallisesti

keskeisten alueiden saavutettavuutta.

– Läntinen kehätie, joka toteutuessaan lisäisi

maankäytön paineita kaupungin itälaidalla.


vaikutuksia

Kaavaluonnoksen uudet liikenneratkaisut eivät johda yhdyskuntarakenteellisesti epäkeskeisten alueiden saavutettavuuden

parantumiseen ja yhdyskuntarakenteen painopisteen siirtymiseen

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaavassa osoitetut Jyväskylän keskustaan

suuntautuvien valtateiden liikenteen

sujuvuutta parantavat toimenpiteet.

Läntisen kehän pohjoisosa. Helpottanee

mm. Palokanorren tilannetta raskaan

liikenteen osalta.

Koillinen kehä. Lisää saavutettavuutta

yhdyskuntarakenteellisesti järkevällä ja

monimuotoista maankäyttöä

yhdistävällä tavalla.

Läntinen kehätie hajauttaa

yhdyskuntarakennetta. Rakentaminen

johtaisi epäkeskeisten alueiden

saavutettavuuden parantumiseen.

Vaihtoehto nykyisten liikenneväylien

kehittäminen.

Läntisen kehän ja Keuruuntien

risteys. Liikenteellinen solmukohta

vailla intensiivistä maankäyttöä.

Solmukohtaa ei tulisi osoittaa

vähäisen käytön alueelle.

Läntinen ohitustie tulisi poistaa kaavasta osittain tai kokonaan.



Arvioijat:

EPECC (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd): Topi Tiihonen

Keski-Suomen liitto: Hannu Koponen

Keski-Suomen ELY-keskus: Pirjo Hokkanen

Jyväskylän kaupunki, Hallinto ja kehittäminen : Tanja Oksa

Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus: Taru Heikkinen, Anna Isopoussu, Vesa Rajaniemi, Reijo

Teivaistenaho, Tapani Tommila, Mervi Vallinkoski ja Julia Virtanen


1. Kaavaluonnos edistää kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden

saavuttamista.

2. Kaavaluonnoksessa on varauduttu muuttuvan ilmaston aiheuttamiin riskeihin.

Luonto


Liikenne


Virkistys



Kuntatalous

Yhdyskunta-

rakenne

Ilmasto

+ Täydennysrakentaminen (Kina ja

joukkoliikennetaajamat)

+ Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

+ Keskuksisuuden korostuminen. Palvelut säilyvät

järkevällä etäisyydellä.

+ Uuden taajamarakenteen luokittelu reservit ja

perustaajama.

+ Hajarakentamisen rajoitukset ja kyläkeskusten

vahvistuminen.

+ Joukkoliikenteen toimintaedellytysten

vahvistuminen rakenteen tiivistymisen myötä.

+ Viheralueiden kattavuus ja hyvä saavutettavuus.

– Ilmastotavoitteet eivät ole olleet

kaavasuunnittelun keskiössä. Mullistavia

muutoksia ei ole tavoiteltu.

– Uudet tiet (erityisesti läntinen kehä)

– Taajamien laajenemisalueiden sijainti.

– Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen melko

ponnetonta.

– Täydennysrakentamiskohteiden vähäisyys.

– Alueeltaan laaja perustaajama sisältää

paljon asumisen sijainnin potentiaalia ja näin

myös päästöjen potentiaalia.

Toteutusjärjestys, jota ei reservitaajamien

lisäksi ole määritelty, määrittelee päästöt.


vaikutuksia

Kaavaluonnos edistää kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Keskukset. Toimivat jollain säteellä

kevytliikennekaupunkina.

Läntisen kehätien pohjoisosa.

Vähentää raskaan liikenteen

ajomatkaa ja sujuvoittaa

keskustan liikennettä.

Maaseudun yhdyskuntarakenteen

ohjaaminen kyliin. Vähentää

osalaan liikkumisen tarvetta.

Kaupunkivihreän

rakentamista edistävät

määräykset.

Viheralueiden

saavutettavuus.

Työpaikka-alueet pohjoisessa VT4n

varrella. Rakenteesta erillään olevina

lisäävät liikkumista.

Kävely ja pyöräilyreitit. Vähentävät tarvetta yksityisautoiluun.

Täydennysrakentaminen. Tukeudutaan

olemassa olevaan infraan ja parannetaan

joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Olevaan

infraan tukeutumisen edut riippuvat esim.

energiavalinnoista.

Keskustan vahvistaminen

Reservitaajamat (se, että nämä alueet

yhdyskuntarakenteellisesti epäedulliset

alueet on esitetty kaavassa).

Pyöräilyreitit. Merkintöjen ja määräysten

sisältöä tulisi täsmentää. Reittien laatu tulee

varmistaa nykyistä paremmin. Nopeat reitit

suoraan palveluihin.

Eteläportti. Suuret yksittäiset

kaupan alueet ja suuret

kauppaliikkeet pohjautuvat

yksityisautoiluun, vaikka ne

sijaitsisivatkin joukkoliikenteen

palvelujen piirissä.

Täydennysrakentamiskohteiden

vähäinen määrä.

Läntinen kehätie (ja muut

väylät). Väylärakentaminen

edistää ajoneuvoliikennettä. Kehä

myös pitkällä tähtäimellä

hajauttaa yhdyskuntarakennetta.

Pohjoisranta

Kangas (ja sen myönteinen vaikutus

Seppälän kaupunkimaiselle kehitykselle.)

Joukkoliikennetaajama. Edistää

täydennysrakentamisen ja joukkoliikenteen

tavoitteita. Oikean suuntaista kehitystä.

Kauramäki-Eteläportti.

Laajenemisen vaihtoehdoista

paras.

Kaavan yleispiirteisyyden

antama liikkumavara

tarketavalle suunnittelulle.

Kaavassa ei ole ohjattu energia- ja

rakennusmateriaalien valintoja.

Reservitaajamat (se, että

yhdyskuntarakenteellisesti

epäedulliset alueet on tunnistettu)

Taajamamerkintä. Kaavan ylimitoitus

asettaa haasteita toteutukselle. Jotkut

alueet ovat syrjäisiä ja niiltä

liikkuminen perustuu yksityisautoiluun.

Kehä Vihreä ja Kehäsiniset.

Muuramen kunnan alue. Osa kokonaisuutta

jää suunnittelun ulkopuolelle.

Kaavan rakentamisalueiden uudelleenarviointi ja määräysten lisääminen täydennysrakentamistavoitteen näkökulmasta.

Tavoitteena osoittaa alueiden toteuttamisjärjestys siten, että täydennysalueet (Kina ja joukkoliikennetaajama-alueet) tulevat

varmasti toteutetuiksi ennen heikompia vaihtoehtoja.

Siitä huolimatta, että reservitaajamat on luokittelussa osoitettu ”ei ensisijaisiksi”, niiden poistamista kokonaan tulisi harkita.

Kaavassa ei ole ohjattu rakentamisen energia- ja materiaalivalintoja. Voisiko olla jollain tasolla mahdollista (hajautettu

energiantuotanto, puurakentaminen…). Energia määrittelee merkittävästi KHK-päästöjä, joten asia olisi syytä olla esillä.

Edelleen tulisi huolehtia siitä, että palvelut olisivat kevyellä liikenteellä vähintään yhtä helposti saavutettavissa kuin henkilöautoilla.

Pyöräpaikkamääräykset autopaikkamääräysten oheen.

Täydennysrakentamiskohteita tulisi selvittää ja osoittaa lisää.

Pyöräilyreittien kehittämiseen tulisi satsata. Pyöräilyn suosio kasvaa, minkä vuoksi asia tulisi hoitaa paremmin tulevaisuutteen

suuntaavassa kaavassa. Reitit tulisi käydä uudelleen läpi myös nopeiden yhteyksien ”baanat” näkökulmasta. Edelleen tulisi

huolehtia siitä, että palvelut olisivat kevyellä liikenteellä vähintään yhtä helposti saavutettavissa kuin henkilöautoilla. Määräyksiin

tulisi määritellä ja painottaa hyvän suunnittelun suuntaviivoja tarkempaa kaavoitusta varten.

Kaavassa tulisi varata ”erityisalue”- tyyppisiä alueita tulevaisuuden energiantuotantomuotojen varalta (keskitetty tuotanto).


Tulisi vahvistaa ydinkeskustan ja muiden keskusta-alueiden elinvoimaa vähentämällä kaupallisen rakentamisen mahdollisuuksia

muualla.

Tulisi edelleen pohtia joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kohentavia ratkaisuja. Näin voitaisiin osaltaan edistää joukkoliikenteen

kilpailukykyä ja houkuttelevuutta ajoneuvoliikenteeseen nähden.

Kaupunkirakenteen laajeneminen tulisi estää.

Kaavamääräyksistä tulisi poistaa perusrakentamisoikeuden rajoite, joka on ylimitoitettu maaseudun rakentamispaineeseen nähden.

Ellei tämä ole mahdollista rakentamisrajoitus tulisi perustella paremmin. Myös määritelmiä maa- ja metsätalouteen verrattavasta

elinkeinotoiminnasta ja siihen liittyvästä asumisesta tulisi täsmentää. Koko asia tulisi myös tuoda selvemmin esille ja ihmisten tietoon.

Läntisen ohitustie (tai ainakin eteläinen osa tulisi poistaa). Tieraketaminen voi välillisesti monella tavalla edistää KHK-päästöjä.

Raiteilla kulkevan tavaraliikenteen osuuden väheneminen, ajoneuvoliikenteen sujuvuuden ja houkuttelevuuden lisääntyminen.

Alueiden ajoitus-/priorisointi -näkökulmaa tulisi vahvistaa (perusteena esim. energiatehokkuus)


+ Kokonaisuudessaan kattavahko viherrakenne,

mikä jossain määrin voi luoda edellytyksiä

sopeutumiselle.

+ Tulvariskialueella rannan rakentamiselta

vapaaksi jättävät kehäsiniset.

– Hulevesi- ja tulvanäkökulmien puuttuminen.

– Maaseutualueiden ohjaaminen keskitettyjen

vesi- ja viemäri (ja hulevesi?) verkoston piiriin.


vaikutuksia

Kaavaluonnoksessa on varauduttu muuttuvan ilmaston aiheuttamiin riskeihin.

Kielteisiä

vaikutuksia


vaikutuksia

Myönteisiä

vaikutuksia

Kaupunkirakenteen

tiivistyminen. Haastena

mm. hulevedet.

Kauramäessä on huomioitu

veden liikkeisiin liittävä

sopeutumisen näkökulma.

Seppälänkankaan laajat

TP-1 alueet lisäävät

hulevesiä. Asia on

huomioitu suunnittelussa.

Maaseutuelinkeinojen alue.

Esim. kriisitilanteiden varalta

näiden alueiden elinvoimaisuus

on syytä turvata.

Kaavassa ei ole varattu

alueita hulevesien

käsittelyyn, eikä hulevesiä

ole mainittu määräyksissä

tai muutoinkaan

suunniteltu.

Strateginen keskusta alue, jonka

hulevesivaikutukset voivat

Jyväsjärveen voivat olla havaittavia.

Lutakon seutu (ml.

Pohjoisranta ja jäteveden

pumppaamo) on

tulvariskialueella.

Maaseudun rakentamisen

ohjaaminen.

Hydrologisina puskureina

toimivat vihreät alueet. Tavoitteen kannalta myönteisiä

vaikka alueiden suunnittelu onkin

tapahtunut muista kuin sopeutumisen

ja vesien hallinnan lähtökohdista.

Kehät (Vihreä ja Siniset)

puskureina.

Pohjoisranta. Mahdollista

varautua riittävästi huolimatta

sijainnista tulvariskialueella.

Muuttuvan ilmaston vaikutuksia

pohjaveden pilaantumisriskeihin ei

ole tunnistettu.

Tulvariskialueelle jäävät

jätevedenpuhdistamo (E) ja Lutakon

pumppaamo.

Tuomiojärven valuma-alueen

maankäytön muutokset (lisää

rakennettua aluetta).

Kaavassa tulisi varata välttämättömät tilavaraukset tulvatilanteiden varalta. Viheralueiden olemassaolo ei riitä, mikäli ja kun ne

eivät sijaitse oikeissa paikoissa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi määrittämällä viher- tai muista alueista sellaiset osat, jotka

hydrologisten ominaispiirteiden vuoksi sopivat tarkoitukseen.

Valmistaa, että liittymisvelvoite ei velvoita liittymään hulevesijärjestelmään.

Hulevedet tulisi käsitellä kaavassa jotenkin. Vähintään huleiden huomioon ottamiseen velvoittava yleismääräys, mieluummin jotain

tarkempaa. Mahdollista olisi myös tehdä karkea arvio esim. Lalli-kehän uusien alueiden hulevesimääristä. Hulevedet eivät ole

kaavan detalji vaan strateginen kysymys. Hulevesiasiat tulee esittää suunitelmassa siten, että niiden velvoittavuuteen voidaan

asemakaavoituksessa nojata.

Tulvariskialueet olisi hyvä merkitä karttaan.

Tulva-asiat voisi käsitellä ensisijaisesti selostuksessa. Itse kaavassa ei ole järkevää määritellä asiaa kovinkaan tarkasti.

Tulisiko tulvavaara-alueella olevalle jäteveden puhdistamolle varata kaavassa uusi sijoituspaikka?

Pohjavesialueet omalle kaavakartalle sekä niihin kohdistuvien riskien pohdinta ja määräysten täsmentäminen.

Kaavamääräyksiin olisi hyvä huolehtia maininta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varatutumisesta.

Edelliseen tavoitteen kehittämisehdotuksiin viitaten alueita tulisi priorisoida myös sopeutumisen (erityisesti hulevesien hallinnan

näkökulmista).


Tehtävän 2

tulokset kootusti

Luonnoksen vaikutukset arviointitavoitteittain (mediaanitulos ja arvioijien näkemyserot)

Luonnoksen vaikutukset arviointitavoitteittain. Mediaani (neliö) ja mediaani ilman yleiskaavoittajia (ympyrä)

HAVAINTOJA

Havaintoja

Kokonaiskaavaratkaisun tasolla luonnoksen vaikutukset on arvioitu keskimäärin myönteisiksi

lähes kaikkien arviointitavoitteiden osalta.

Yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutukset ovat varsin vaihtelevia. Kokonaiskaavaratkaisun

tasolla onnistuneiksi arvioiduissa osa-alueissa nousi esiin paljon yksittäisiä kielteisiä

vaikutustekijöitä

Esimerkiksi kaava voi kokonaisratkaisun tasolla arvioituna turvata tieliikenteen sujuvuuden, vaikka muun muassa

Jyväsjärven Pohjoisrannan rakentamisen arvioidaan aiheuttavan sujuvuudelle haasteita.

Havaintoja

Arviointitavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Suunnitteluratkaisut ovat perusteltuja joistakin

näkökulmista, joistakin eivät. Kysymys on näkökulmista, arvovalinnoista ja yhteensovittamisesta.

Arvioinnissa ei selvitetty arvoja ja arvostuksia tai vallitsevaa näkemystä ”oikeista” ratkaisuista.

Ehdotusvaiheen muutoksiin liittyvät päätökset voivat sisältää merkittävää arvovalintaa. Kuka

tekee valinnat? Edustuksellisuus? Ovatko tänään tehtävät hyvät ratkaisut hyviä 20 vuoden

päästä?

Kaava mahdollistaa lukemattomia vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Niiden hyvyyttä

voidaan tarkastella kysymysten tullessa ajankohtaisiksi kyseiselle ajankohdalle ominaisessa

arvoilmapiirissä. Vaikutuksia tunnistavaa yleiskaavaluonnoksenarviointia voidaan käyttää

taustamateriaalina tulevien päättäjien tehdessä valintoja kaavan toteutuksesta.

Havaintoja

Arviointi teemoittain on muodostui jossain määrin ”toivomusautomaatiksi”. Kunkin teeman

edustajat halusivat maksimoida kaavamääräysten määrän, sitovuuden yms. Kyseisen

teeman tavoitteita tukevan sisällön. Kaavan yleispiirteinen ja strateginen luonne pyrkivät

usein unohtumaan

Kaavaan ei voida ”koodata” kaikkia näkökulmia edistävää sisältöä. Hyvä kehitys on

mahdollista ja todennäköistä ilman sitäkin.

Kaavan kohdistuvien muutostoiveiden ja ristiriitaisten intressien määrä riippuu siitä, kuinka

monesta näkökulmasta asiaa tutkitaan. Rajaa ei ole.

Kaikki esille tulevat asiat ovat lähtökohtaisesti tärkeitä asioita ja kunkin arvioijan arvio on

yhtä painava. Miten käsitellä ristiriitaiset arviot ja kehittämisehdotukset?

jyväskylän kaupungin · pdf filesosiaalinen kestävyys kuntatalous...

Documents