Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kohti älykästä energiajärjestelmää

Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu?

• Energian runkoverkot – sähkö ja kaasu – käsitetään kokonaisuutena• Älykkäisiin energiaverkkoihin yhdistyvät ja kuuluvat keskeisinä osina

• paikalliset kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot• kansallinen nesteytetyn maakaasun terminaaliverkosto• vedyn jakelu (oma järjestelmä ja/tai osana kaasujärjestelmää)• hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi (CCUS)

• Älykäs energian tuotanto ja käyttö sisältää mm.• uusiutuvan energian järkevän, maksimaalisen hyödyntämisen sähköksi, lämmöksi/kylmäksi tai polttoaineeksi• puhtaan ja tehokkaan energian tuottamisen (esim. CHCP-laitoksissa tai usean energialähteen hybridijärjestelmien avulla)• optimoidun, joustavan ja energiatehokkaan energian käytön ja sen ohjauksen

• Kuvaa täydentää verkkojen ulkopuolinen energian tuottaminen, käyttö ja mahdollinen jakelu (esim. liikennepolttoaineeksi)

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Älykkään energiajärjestelmän osat

• Kaasu tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan polun kohti kestävää ja puhdasta energiataloutta

1. Kaasumaisiin polttoaineisiin voidaan siirtyä nopeasti niin energian tuotannossa kuin käytössäkin esimerkiksi liikennesektorilla

2. Siirtyminen maakaasusta uusiutuvaan kaasuun voidaan toteuttaa asteittain

• Kaasut:• Maakaasu kaasumaisena ja nesteytettynä (LNG)• Biokaasu• Bio-SNG ja muut kaasutustekniikalla tuotetut kaasut• E-kaasu (uusiutuvan sähkön muuntaminen metaaniksi)• Vety

• Investointi kaasujärjestelmiin tukee sekä älykkään energiajärjestelmän toteutumista että uusiutuvan energian monipuolista hyödyntämistä

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Kaasut ja niiden rooli

• Kaasu vähentää päästöjä > ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutukset• Ei rikki- ja hiukkaspäästöjä, vähemmän typenoksidipäästöjä

• Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisista vähiten, merkittävät CO2-vähennykset voidaan saavuttaa nopeasti• Maakaasu on myös raaka-aine puhtaampien liikennepolttonesteiden jalostuksessa

• Kaasu on energiatehokasta • Kaasun käyttö on energiatehokasta erityisesti CHP-tuotannossa, mutta myös teollisuusprosesseissa ja pienemmissä käyttökohteissa• Kaasun kuljettaminen kaasuverkossa on tehokasta, ympäristöystävällistä

ja -riskitöntä• LNG-säiliöperävaunussa voi kuljettaa noin 3-kertaisen energiamäärän hakerekkaan verrattuna

• Kaasu monipuolistaa Suomen energiajärjestelmää• Maakaasu kattaa kymmenyksen Suomen monipuolisesta energiapaletista• Lisäämällä uusiutuvan kaasun tuotantoa ja rakentamalla LNG-terminaaleja voidaan kaasujen osuutta kasvattaa niin, että samalla Suomen energiamarkkinat monipuolistuvat

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Kaasujen etuja

• Kohti uusiutuvaa ja kotimaista ja paikallista kaasua• Kierrätykseen sopimaton jäte, kestävä metsäenergia ja ruokahuoltoa edistävä peltobiomassa kaasuksi

• Kohti yhtenäisiä ja monipuolisia kaasu- ja energiamarkkinoita• Kaasun tarjonnan monipuolistaminen (LNG, uusiutuva kaasu) ja lisääminen parantavat sekä kaasumarkkinoiden että koko Suomen energiamarkkinoiden toimivuutta vaihtoehtojen lisääntyessä

• Kohti monipuolisempaa kaasun käyttöä• Energiantuotanto yhdyskunnissa ja teollisuudessa• Liikenne maalla ja merellä• Pienkohteiden modernit ratkaisut lämmitykseen, jäähdytykseen, sähkön tuottamiseen, …

= Kohti älykästä vuoden 2050 energiajärjestelmää

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Kaasun suunnat

• Kaasujen kilpailukyvyn on oltava kunnossa• Veroratkaisut, tukijärjestelmät, lupakysymykset, energiapolitiikka Suomessa ja Euroopassa, …

• Kaasuinfrastruktuurin määrätietoinen rakentaminen• LNG-terminaalit ja -varastot• Biokaasun ja bio-SNG:n tuotantolaitokset• Kaasun siirto- ja jakeluputkistojen laajentaminen• Kaasun tankkausmahdollisuuksien lisääminen maa- ja meriliikenteen tarpeisiin

• Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, esimerkiksi• kaasumoottorit laivoihin• kaasutuslaitokset• polttokennot• kaasuajoneuvot• kaasulämpöpumput• vetyjärjestelmät

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Kaasupolun toteutuminen

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä

Nykytilanne: maakaasu - putki• Yksi tuontisuunta• Siirtoputkistoa 1300 km• Jakeluputkistoa 1900 km

Nykytilanne: LNG• 1 pieni tuotantolaitos + pieni varastokapasiteetti• Muutama LNG-säiliöperävaunu• Pienet varastot käyttäjäpäässä• Erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja suunnitteilla

Nykytilanne: biokaasu ja bio-SNG• 45 biokaasureaktorilaitosta• 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto• Kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon• Bio-SNG -tuotantolaitos suunnitteilla

Nykytilanne: kaasuinfra liikennekäyttöä varten• 19 kaasun tankkausasemaa paineistetun kaasun (CNG ja CBG)

liikennekäytölle• Nesteytetyn kaasun (LNG ja LBG) liikennekäytölle suunnitelmia,

muttei vielä tankkausinfraa

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä

Tilanne vuonna 2025: maakaasu - putki• Kaksi tuontisuuntaa, yhteys Baltian maihin• Siirtoputkistoa 1700 km• Jakeluputkistoa 3000 km• Lisäksi siirtoverkon ulkopuolella erillisiä kaasun jakeluverkkoja

LNG:n ja/tai biokaasun jakeluun

Tilanne vuonna 2025: LNG• Yksi valtakunnallisesti merkittävä tuontiterminaali• Useita pienempiä LNG-terminaaleja• Erikokoisia kaasuvarastoja LNG-terminaalien ja tankkausasemien

yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä• 10…20 LNG- säiliöperävaunua• Useita jakelualuksia ja/tai –proomuja

Tilanne vuonna 2025; biokaasu ja bio-SNG• 1…3 bio-SNG:n tuotantolaitosta• Yli 100 reaktorilaitosta• Kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt• Useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon • Biokaasun liikennekäyttö yleistä

Tilanne v. 2025: kaasuinfra liikennekäyttöä varten• 70 kaasun tankkausasemaa CNG/CBG:n liikennekäytölle• Noin 10 kaasun tankkausasemaa LNG/LBG:n liikennekäytölle• Kaasun tankkauspisteet (LNG/LBG) suurimmissa satamissa

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Visio kaasuinfrastruktuurin kehittymisestä

Vuonna 2050 Suomen kaasujärjestelmä sisältää• 1-2 laajaa kaasuputkistoa + pienempiä erillisverkkoja • Useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä• Riittävästi maakaasun (putkikaasu, LNG) tuontikapasiteettia• Riittävästi kaasun varastointikapasiteettia• Kattavan kaasun jakeluinfran liikennekäyttöön• Kaasun kuljetusjärjestelyt verkon ulkopuolella

Uusiutuva energia ja kaasu vuonna 2050• Biokaasu: kaasua eri raaka-aineista (mädätysprosessi)• Bio-SNG: kaasua metsäenergiasta (terminen +

metanointiprosessi)• E-kaasu: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi metaaniksi (energian

varastointi)• Vety: uusiutuvan sähkön muuntoprosessi vedyksi (energian

varastointi)• Uudet innovaatiot ja teknologiat

Vuonna 2050 metaani- ja vetytalous, joka perustuu• Kotimaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseen• Aurinko- ja tuulienergian hyödyntämiseen• Maakaasulla toteutettavaan säätöön ja varmistukseen (toimitus- ja

huoltovarmuus)• Tehokkaaseen energian siirtämiseen ja varastointiin putkiverkoston

avulla• Puhtaaseen, tehokkaaseen ja älykkääseen energian käyttöön

Energia- ja ilmastotiekartta 2050Jos kaasuvisio toteutuu, niin Suomessa

Uusituvan kaasun osuus voisi kasvaa viereisen kuvan

mukaisesti, jolloin vuoteen 2050 mennessä voisi olla esimerkiksi• 8 Bio-SNG -laitosta, yhteensä 2000 MW > kaasua 16 TWh/a, puun

käyttö n. 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa• 200 biokaasulaitosta, joista

- 50 kpl á 40 GWh/a perustuu jätteeseen > kaasua 2 TWh/a - 50 kpl á 80 GWh/a perustuu peltobiomassaan (maissi, nurmi

yms,) vuoroviljelyperiaatteella > kaasua 4 TWh/a- 100 kpl maatilakokoluokan biokaasulaitosta á 5 GWh/a >

kaasua 0,5 TWh/a• E-kaasun ja vedyn tuotantoa uusiutuvasta sähköstä 2,5 TWh/a

(kolmasosa uusiutuvan sähkön 18 TWh/a vuosituotannosta muuntohäviöt huomioiden)

Tieliikenteessä voisi olla• 150 000 kaasuajoneuvoa vuonna 2025 (kaasuautoja n. 10 % uusista

autoista seuraavien vuosien aikana)• 300 000 kaasuajoneuvoa vuonna 2050 (n. 10 % ajoneuvokannasta),

polttoaineen kulutus n. 3,5 TWh (10 % 125 PJ:sta)

Meriliikenteessä LNG olisi tärkein polttoaine• Jos Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän laivaliikenteen

polttoaineen kulutus olisi 60 PJ (vastaa 1,5 miljoona t POR), niin siitä 50 % LNG:tä olisi energiamäärältään n. 8,5 TWh

2013 2025 2035 20500%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Maakaasu

Uusiutuva kaasu 70 % v. 2050