helsingin seudun maankäyttösuunnitelma masu 2050 ja asuntostrategia 2025

Helsingin seudunMaankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja

Asuntostrategia 2025

19.04.2023 1

2

HLJ 2015

MASU

Maankäyttö-suunnitelman

MASUn ja asuntostrategian

valmistelu

MASU-luonnos

Suunnitelmien toteuttaminen

2013 2014 2015 2016

Vaikutusten arviointi

HLJ 2015 -luonnos

2012

Liikennejärjestelmä-suunnitelman

HLJ 2015 valmistelu

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Maankäytön,

asumisen jaliikenteen (MAL)

aiesopimus2016-2019

Päätöksenteko ja aikataulu

19.04.2023 3

MILLOIN MITÄ TAPAHTUU MASU + asuntostrategia päätöksenteko HLJ 2015

2014 lokakuu

Luonnosten lähettäminen lausunnolleHSYK 14.10.2014HSL:n hallitus21.10.2014

Hese kj / HSYK lähettää PKS-kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin

HSL:n hallitus pyytää HLJ 2015 -luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (SOVA) lausunnot ja kannanotot.

2014 marraskuu - vuoden loppuun

lausunnot luonnoksista1.11. -31.12.2014

hallitus / valtuusto kunnan oman käytännön mukaisesti

HSL-kunnat, KUUMA-kunnat (KUUMA-johtokunta -> kunnat), LVM, YM, Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus, UL, HSY sekä muut sidosryhmät ja osapuolet, jotka haluavat antaa kannanoton.

2015 alkuvuosi (tavoite31.3.2015)

Suunnitelman hyväksyminen

Käsitellään HSYK:ssa, joka lähettää suunnitelman pks kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin hyväksyttäväksi

HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen. Hallitus lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kunnille (KUUMA-johtokunta -> kunnat) ja esittää niille suunnitelman hyväksymistä ja toteutuksen aiesopimuksen valmistelua.

Kasvuun varautuminen

4

Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina• Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti• Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu

Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta)• vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta)• Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta)• Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee.

2013 2025 2040 2050 Muutos 2013-50

Abs. % %/vuosi

Väestö, 1 000 henkeä 1 384 1 600 1 850 2 000 600 45 % 1,0

Työpaikat, 1 000 henkeä(v. 2013 ennakkoarvio)

720 840 975 1 050 300 46 % 1,0

Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

MASU 2050 luonnos

• Maankäyttövyöhykkeet – Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun

kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja – niiden kytkeytyminen HLJ 2015 luonnoksen hankkeisiin

• Selostus– Suunnitelman taustan kuvaus– kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus – maankäyttövyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus– Toteutuspolun periaate– Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus

• Linkitykset – Helsingin seudun asuntostrategia 2025– HLJ 2015

» Väestö- ja työpaikkaprojektiot

19.04.2023 5

6

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 on luonteeltaan rakennesuunnitelma, joka osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet.

Kartan vyöhykkeet on arvioitu nykyisen tiedon pohjalta. Rajauksia on tarpeen tarkistaa määrävälein.

Vyöhykkeet pitävät sisällään paikalliset viheralueet ja muut vapaa-alueet sekä toimisto- ja palvelutyöpaikat.

Toteuttamispolku

Toteuttaminen 2016–2025• MASU 2050 lyhyen aikavälin toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun

asuntostrategian 2025 osana. • Painopiste on olemassa olevan rakenteen tiivistämisessä ja täydentämisessä

jo olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Olemassa olevaksi infrastruktuuriksi katsotaan nyt rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetron ensimmäinen vaihe.

• Tällä ajanjaksolla tehtävät liikennejärjestelmän investoinnit on ohjelmoitu osana HLJ 2015 suunnitelmaa.

• Investointitarpeet on arvioitu yhdessä asuntostrategian 2025 laatimisen kanssa.

• Vuoteen 2025 mennessä toteutettavat hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla punaisella.

19.04.2023 7

Toteuttamispolku

Toteuttaminen 2025–2040• Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin

investointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. • Olemassa olevan rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä jatketaan edelleen.

Tarkempi toteuttamisen ohjelmointi tehdään asuntostrategian 2025 päivittämisen yhteydessä.

• Vuosien 2025–2040 välillä toteutettavaksi suunnitellut liikennejärjestelmän hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla oranssilla.

Toteuttaminen 2040–2050• Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. • MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan potentiaaliset uusiin

raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein.• Vuoden 2040 jälkeen toteuttavia hankkeita ei ole esitetty erikseen kartalla.

19.04.2023 8

19.04.2023 9

Helsingin seudun vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri alueiden erilaiset identiteetit säilyvät ja kehittyvät. Alueen identiteetti kulminoituu usein sen keskukseen. Lisäksi seudulla on merkittäviäjoukkoliikenteen solmukohtia joilla ei ole keskusmaista luonnetta. Keskukset on luokiteltu keskustyyppien mukaisesti nyt ja tulevaisuudessa. Keskuksia on luokiteltu luonteen kautta, ei väestömäärän tai muun määrällisen mittarin mukaan. Seudun eri osissa sijaitsevilla keskuksilla voi olla paikallisessa rakenteessa samankaltaisia rooleja, vaikka ne ovat kooltaan tai seudulliselta merkitykseltään erilaisia. Jaottelu on suurpiirteinen, mutta kertoo keskuksen hengestä ja luonteesta yleisesti.


• Asuntotuotannon määrä ja sijoittuminen• Asuntotuotannon rakenne (talotyypit,

hallinta- ja rahoitusmuodot• Urbaanit asuinalueet, lähiöt,

täydennysrakentaminen, maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen

• Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tuet• Erilaisten asukasryhmien huomioiminen• Maapoliittiset linjaukset

Asuntopoliittiset tavoitteet


- Asuntotuotannon ennuste kymmenen vuoden jaksolle

- Asuntuotannon sijoittuminen suhteessa MASU-vyöhykkeisiin, saavutettavuuteen (SAVU)

19.04.2023 11

Asunto-ohjelmointi 2016-2025

Perustietoa Helsingin seudusta- Asuntokanta- Asukkaat- Asuntojen hinnat ja vuokrat- Asukkaiden koulutus, työllisyys, tulot

19.04.2023 12

Asuntostrategia 2025Toimintaympäristökuvaus

Asuntotuotantotavoitteet Helsingin seudun kunnissa aiesopimuskausilla 2008 - 2011 ja 2012 - 2015 ja toteutunut asuntotuotanto vuosina 2008 -2013.

19.04.2023 13

AlueAie 2008-2011

vuositavoite2008 2009 2010 2011

Aie 2012-2015 vuositavoite

2012 2013

Espoo 2 500 1 649 1 050 2 247 2 488 2 500 2 664 2 552

Helsinki 5 000 2 787 2 512 2 261 4 082 5 000 5 175 4 687

Kauniainen 60 32 81 40 81 60 120 68

Vantaa 2 000 1 404 956 1 326 2 132 2 000 1 365 1 675

Pääkaupunkiseutu 9 560 5 872 4 599 5 874 8 783 9 560 9 324 8 982

Hyvinkää 330 307 127 102 225 300 246 363

Järvenpää 500 232 125 139 292 430 494 285

Kerava 480 107 173 257 213 390 248 252

Kirkkonummi 475 421 130 182 234 330 184 331

Mäntsälä 270 163 144 157 218 160 154 104

Nurmijärvi 400 222 116 303 294 330 251 436

Pornainen 120 28 42 44 65 60 32 22

Sipoo 400 155 69 199 210 330 150 95

Tuusula 400 243 187 295 224 350 232 155

Vihti 350 148 140 217 231 260 221 223

KUUMA-kunnat 3 725 2 026 1 253 1 895 2 206 2 940 2 212 2 266

Seutu yhteensä 13 285 7 898 5 852 7 769 10 989 12 500 11 536 11 248

Kaavatavoite 2016-2019, uusi MAL-sopimus

19.04.2023 14

Aie 2012-2015Aie 2016-2019

asuntotavoite/vuosi

kaavatavoite/vuosi

kaavatavoite/kausi

kaavatavoite/vuosi

kaavatavoite/kausi

Helsinki 5 000 450 000 1 800 000 562 500 2 250 000Espoo 2 500 250 000 1 000 000 312 500 1 250 000Vantaa 2 000 200 000 800 000 250 000 1 000 000Kauniainen 60 6 750 27 000 8 438 33 750Pääkaupunkiseutu 9 560 906 750 3 627 000 1 133 438 4 533 750Järvenpää 430 35 000 140 000 43 750 175 000Kerava 390 32 500 130 000 40 625 162 500Mäntsälä 160 18 750 75 000 23 438 93 750Nurmijärvi 330 31 000 124 000 38 750 155 000Pornainen 60 8 500 34 000 10 625 42 500Tuusula 350 48 750 195 000 60 938 243 750Hyvinkää 300 23 825 95 300 29 781 119 125Kirkkonummi 330 30 000 120 000 37 500 150 000Sipoo 330 43 250 173 000 54 063 216 250Vihti 260 26 250 105 000 32 813 131 250Kuuma-kunnat yht. 2 940 297 825 1 191 300 372 281 1 489 125Helsingin seutu 12 500 1 204 575 4 818 300 1 505 719 6 022 875

5 vuoden tavoitteellinen kaavavaranto

Aie 2012-2015 Aie 2016-2019kaavatavoite/vuosi 5 vuoden varanto kaavatavoite/vuosi 5 vuoden varanto

Helsinki 450 000 2 250 000 562 500 2 812 500Espoo 250 000 1 250 000 312 500 1 562 500Vantaa 200 000 1 000 000 250 000 1 250 000Kauniainen 6 750 33 750 8 438 42 188Pääkaupunkiseutu 906 750 4 533 750 1 133 438 5 667 188Järvenpää 35 000 175 000 43 750 218 750Kerava 32 500 162 500 40 625 203 125Mäntsälä 18 750 93 750 23 438 117 188Nurmijärvi 31 000 155 000 38 750 193 750Pornainen 8 500 42 500 10 625 53 125Tuusula 48 750 243 750 60 938 304 688Hyvinkää 23 825 119 125 29 781 148 906Kirkkonummi 30 000 150 000 37 500 187 500Sipoo 43 250 216 250 54 063 270 313Vihti 26 250 131 250 32 813 164 063Kuuma-kunnat yht. 297 825 1 489 125 372 281 1 861 406Helsingin seutu 1 204 575 6 022 875 1 505 719 7 528 594

19.04.2023 15

Nykyisen kaavavarannon sijoittuminen MASU-vyöhykkeille

19.04.2023 16

AlueAsuinvaranto

k-m²

Asuinvarannosta "seudun

ensisijaiset"-vyöhykkeellä

k-m²

%

Asuinvarannosta "kuntien

muut" -vyöhykkeellä

k-m²

%

Asuinvarannosta "teollisuus, varastot ja

logistiikka"-vyöhykkeellä k-

m²

%

Asuinvarannosta näillä

kolmella vyöhykkeellä yhteensä k-

m²*

%

Espoo 2 377 463 1 468 521 62 % 608 126 26 % 68 167 3 % 2 144 814 90 %

Helsinki 2 645 082 2 248 817 85 % 366 553 14 % 0 0 % 2 615 370 99 %

Kauniainen 194 306 170 535 88 % 12 808 7 % 0 0 % 183 343 94 %

Vantaa 1 874 000 1 275 310 68 % 493 304 26 % 6 245 0 % 1 774 859 95 %

Pääkaupunkiseutu 7 090 851 5 163 183 73 % 1 480 791 21 % 74 412 1 % 6 718 386 95 %

Hyvinkää 274 851 160 651 58 % 95 000 35 % 0 0 255 651 93 %

Järvenpää 277 081 277 081 100 % 0 0 % 0 0 277 081 100 %

Kerava 106 513 106 513 100 % 0 0 % 0 0 106 513 100 %

Kirkkonummi 311 020 277 015 89 % 34 005 11 % 0 0 311 020 100 %

Mäntsälä 217 522 201 086 92 % 16 436 8 % 0 0 217 522 100 %

Nurmijärvi 312 550 295 450 95 % 17 100 5 % 0 0 312 550 100 %

Pornainen 67 282 7 831 12 % 59 451 88 % 0 0 67 282 100 %

Sipoo 132 946 109 048 82 % 19 200 14 % 0 0 128 248 96 %

Tuusula 191 873 69 286 36 % 109 187 57 % 0 0 178 473 93 %

Vihti 158 920 76 404 48 % 82 516 52 % 0 0 158 920 100 %

KUUMA-kunnat 2 050 558 1 580 365 71 % 432 895 27 % 0 0 2 013 260 98 %

Seutu yhteensä 9 141 409 6 743 548 72 % 1 913 686 24 % 74 412 1 % 8 731 646 97 %

Uusien asuntojen sijoittuminen MASU-vyöhykkeille vuosina 2016 - 2025 (1 asunto= 90 k-m²).

Alue

Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet

Osuus kokonaisuudesta

Kuntien muut kehittämisalueet


Muut alueet


Espoo 22 248 71 % 5 777 18 % 3 238 10 %

Helsinki 47 844 90 % 4 722 9 % 554 1 %

Kauniainen 1 126 100 % 0 0 % 0 0 %

Vantaa 18 377 83 % 3 036 14 % 842 4 %

Pääkaupunkiseutu 89 596 86 % 13 535 10 % 4 633 4 %

Hyvinkää 2 143 71 % 860 29 % 0 0 %

Järvenpää 4 440 94 % 248 5 % 15 0 %

Kerava 3 572 96 % 91 2 % 67 2 %

Kirkkonummi 2 966 77 % 835 22 % 30 1 %

Mäntsälä 1 567 60 % 930 36 % 104 4 %

Nurmijärvi 3 329 68 % 1 190 24 % 374 8 %

Pornainen 22 7 % 296 93 % 0 0 %

Sipoo 3 260 51 % 2 528 40 % 577 9 %

Tuusula 3 050 42 % 3 277 46 % 870 12 %

Vihti 1 695 50 % 1 176 35 % 507 15 %

KUUMA-kunnat 26 044 62 % 11 431 33 % 2 543 5 %

Seutu yhteensä 115 640 78 % 24 965 17 % 7 176 5 %

Rakentamisennusteeseen sisältyvän uuden asuntokannan sijoittuminen suhteessa HLJ 2015:n SAVU-vyöhyketarkasteluun. Taustamateriaalina käytetty SAVU2025 tarkastelu perustuu HLJ 2015 valmisteluvaiheen luonnokseen. Tarkastelu tullaan uusimaan kun HLJ linjaukset on tehty.

AlueSAVU I-

vyöhykeSAVU II-vyöhyke

SAVU III-vyöhyke

SAVU IV-vyöhyke

SAVU V-vyöhyke

SAVU VI-vyöhyke

SAVU VII-vyöhyke

SAVU vyöhykkeet

yhteensä

Espoo 8 070 5 004 7 000 8 453 1 801 770 164 31 262

Helsinki 32 355 11 559 2 035 6 184 769 149 2 53 053

Kauniainen 214 679 0 0 0 0 0 893

Vantaa 195 8 104 3 722 5 063 624 122 0 17 830

Pääkaupunkiseutu 40 834 25 346 12 757 19 700 3 194 1 041 166 103 038

Hyvinkää 0 0 0 616 221 1 016 770 2 623

Järvenpää 0 462 883 2 381 860 79 0 4 665

Kerava 745 1 006 180 848 731 187 0 3 697

Kirkkonummi 0 0 864 1 502 784 502 178 3 830

Mäntsälä 0 0 0 0 1 187 807 320 2 314

Nurmijärvi 0 0 0 1 024 3 059 809 0 4 892

Pornainen 0 0 0 0 0 61 258 319

Sipoo 0 0 0 1 162 3 219 1 007 918 6 306

Tuusula 0 0 23 2 332 3 451 984 0 6 790

Vihti 0 0 0 411 1 125 755 1 081 3 372

KUUMA-kunnat 745 1 468 1 950 10 276 14 637 6 207 3 525 38 808

Seutu yhteensä 41 579 26 814 14 707 29 976 17 831 7 248 3 691 141 846

29 % 19 % 10 % 21 % 13 % 5 % 3 % 100 %

ASUNTOPOLIITTINEN EVÄSTYS LUOTTAMUSHENKILÖILLE

KUUMA-asuntoryhmä, syksy 2014

EVÄSTYKSEN TARKOITUS

25.8.2014 20

Helsingin seudulla valmistellaan merkittävien tulevaisuuteen tähtääviä strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia, jotka liittyvät vahvasti seudun asumista koskeviin haasteisiin. KUUMA –kuntien luottamushenkilöt joutuvat syksyllä 2014 ja seuraavana keväänä käsittelemään ja ottamaan kantaa sekä päättämään em. asiakirjoista.

KUUMA -asuntoryhmä on yhteistyössä kuntien asuntoasiantuntijoiden kanssa koonnut evästyksen helpottamaan luottamushenkilöiden päätöksentekoa asumiseen liittyen.

Kyseessä on kooste tällä hetkellä ilmassa olevista asioista. Seutu ja kunnat voivat halutessaan hyödyntää tätä evästystä parhaaksi katsomallaan tavalla.

KESKEISIMMÄT AIHEET

1. Elinvoimaisuuden vahvistaminen

2. Omistajapolitiikka

3. Asumisen laatu

4. Asumisen tulevaisuus

25.8.2014 21?

1. ELINVOIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN

ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA

Uusien toimijoiden mukaan saaminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen

Elinkeinoelämän uudet kannustimet – löytyykö uudentyyppistä patruunamallia työntekijöiden asumiseen – voisiko työnantaja tilata asumispalveluja työntekijöille

rakennusliikkeiden kilpailutus jos on markkinoita

pienten rakennusliikkeiden hyödyntäminen

Tonttitarjonnassa tulee huomioida yhä vahvemmin yleishyödylliset ARA –rakennuttajat ja asuntoja omistavat yhteisöt

25.8.2014 22

Etusijalla elinkeinot, työvoima ja työllisyys• tarpeita vastaava ja oikein sijoitettu tonttituotanto• riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto

Yhdyskuntarakenne elinvoimaisuuden vahvistajana• Joukkoliikenne palvelee kattavasti asukkaita ja

yrityksiä• Otetaan kaikki hyöty irti liikenteen solmukohdista• Yhdyskuntarakenne mahdollistaa hyvän elämän

erilaisissa elämäntilanteissa

Kohtuuhintainen asuminen vahvistaa omalta osaltaan elinvoimaisuutta

• Lähes ainoa mahdollisuus matalapalkka-aloilla työtätekevälle sinkkutaloudelle ja asuntomarkkinoille tuleville nuorille

Arjen toimivuus luo kilpailukykyä• Palvelut saavutettavissa

Tarvitaan uusi tapa elinkeinosektorin osallistua• vastuunkanto työntekijöistä

2. OMISTAJAPOLITIIKKA


Kunnan määräysvalta• asuntotuotannossa määrälliset ja laadulliset

tavoitteet• hallinta• asiakaslähtöisyys, valinnanvapaus

Uusien toimijoiden mukaan saaminen• elinkeinoelämä• rahoitusmallit• valtion säännösten vähentäminen

Sosiaalitoimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteistyö

Miten kunta voisi olla mukana tukemassa esim. nuorten asumisinvestointeja?

Tonttitarjontaan enemmän valinnan vapautta

Rakentamisen ja rakennuttamisen osaaminen

• Kunta tukee vuokrataloyhtiötään

25.8.2014 23

Kunnallinen asuntotuotanto / kunnan vuokrataloyhtiö

• kunta kantaa vastuun heikompiosaisista• matala-palkka-aloille asuntoja ja

asuntomarkkinoille tulevat nuoret• kunnalla on intressi tukea edellä mainittuja

ryhmiä (asunnottomuuden ja syrjäytymisen kustannukset ovat suuret)

Sos.toimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteys on merkittävä

3. ASUMISEN LAATU


Asumisen valinnan vapaus• arjen sujuvuus elämän

vaiheista riippumatta• monipuolinen tarjonta• myös kohtuuhintaisia

asuntoja tarjolla• ovatko asunnot liian valmiiksi

mietittyjä?

Kunnallishallinnon läpinäkyvyys

• Kunnan palvelualueiden tiivis yhteistyö

25.8.2014 24

Olemassa olevan asuntokannan ylläpidosta ja päivityksestä tulee huolehtia

Asumisen laatu = terveellinen, turvallinen ja yhteisöllisyyden mahdollistava asunto/asuinympäristö

• yksinäisyys on terveysriski• tekniikka ei välttämättä takaa laatua• Asumisen valinnan vapaus

?Ikääntyminen toimeentulo

”asumisheimot”

ulkomainen raha maahanmuutto

Yhteiskunnan jakautuminen - eriytyminen

Esteettömyys

Vuokra-asuntokysyntä

Nykyinen asuntoja rakennuskanta on merkityksellinen – vastaako kysyntään?

Voiko joku kylä kuolla kokonaan?

Yritysten siirtyminen ulkomaille

Kuntaliitosten vaikutukset

ERVA, SOTE-toimen keskittäminen

Tiivistyminen vs. monipaikkaisuus

Monipuoliset lähipalvelut

Palveluverkot

Rahastot asuntojen omistajina(ko?) – kuka vastaa rahasta?

Mitä tulevaisuuden sukupolvet pystyvät kustantamaan ja tarvitsevat?

4. TULEVAISUUDEN HAHMOTTELUA


Yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy, ikääntyminen ja maahanmuutto edellyttävät monipuolista ja –rahoitteista asuntotuotantoa

Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja siihen sopeutumisen vuoksi täytyy kehittää rakentamistapoja ja ratkaista nykyisen rakennuskannan korjaaminen kestävällä tavalla

25.8.2014 25

helsingin seudun maankäyttösuunnitelma masu 2050 ja asuntostrategia 2025

Documents