1

ja taitto

Viestikaari Oy

Tarkoitus ja tavoitteet selville

Selkeä sanoma, mitä halutaan kertoa

Kohderyhmä tiedossa, kenelle

Sisällön valinnat ja rajaukset

Sopivat kanavat ja keinot

Millaisia ovat kilpailevat viestit

Resurssit ja kustannukset

Aikataulut

Julkaisun suunnittelu

Viestikaari Oy2

Hyvä grafiikka

Uskaltaa olla luovaa

Herättää huomion

Ohjaa silmää

Tarjoaa tietoa

Herättää tunteita

Viestikaari Oy 3

Aloittelijan mokat1. Alastomat kuvat

2. Venyneet kuvat

3. Raskaat kehykset tai laatikot

4. Kaiken keskittäminen

5. Sekavuus

6. Kirjavat taustat

7. Tekstien yllättävät katkai-

sut

Kim Golombisky, Rebecca Hagen

Viestikaari Oy 4

Sanoman rakenteet

Pettyn ja Cacioppon ELM-mallin pohjalta

A. Sanoman sisältö korostuu B. Sanoman muoto korostuu

Viestikaari Oy 5

= Visuaalista kommunikointia. Sivun elementtien sommitteluahyvään järjestykseen.

Apuna voi käyttää apuviivoja tai ruudukkoa tukemaan sivujen yhtenäisyyttä Kuvat Suunnittele tekstit ja kuvatekstit Huomioi otsikot ja väliotsikot Toistuvat tiedot: logo ja yhteystiedot - sijoita alas oikealle, josta poistutaan

Graafiset elementit Arvioi marginaalit ja palstojen määrä Keskeistä luettavuus, visuaalisuus ja helppokäyttöisyys Minkä kanavan kautta tuote jaetaan? Sähköisesti vai printtinä? Yhdenmukaisuus muun median tai historian kanssa

Juhani Huovila

Taitto - sommittelu

Viestikaari Oy 6

Käytännön päätöksiä

Arvioi sivujen määrät, koot ja värit

Tekstien ja kuvien määrät, saatavuus ja vastuut

Marginaalit ja palstat

Sivunumeroiden huomioiminen

Osien keskinäiset merkitykset; mitä korostetaan

Leikkausvarat (3 – 5 mm) ja kulmamerkit

Yhteystiedot, päivämäärät ja kellonajat näkyviin

Valmistamisen järjestyksen ja aikataulun suunnittelu

Roger Parker

Viestikaari Oy 7

Painetun aineiston valmistuksen vaiheet

Taittopohjan valmistus (mikä ohjelma, sivu vai aukeamat)

Tekstien suunnittelu ja käsittely

Kuvien hankinta ja muokkaus

Grafiikan lisäykset (viivat, kehykset, kuviot)

Sisältöelementtien sommittelu (myös kuvatekstit)

Tiedoston tulostus + tarkastaminen

Mahdolliset korjaukset

Uusi tulostus + tarkastaminen

Aineiston painokuntoon saattaminen (perehdy mediakortteihin)

Aineiston vedos painotalosta ja sen lopullinen tarkistus (yhteystiedot)

Painatus ja nouto

Viestikaari Oy 8

Taittotyyli

1. Pystysuora tai vaakasuora taitto

2. Dynaaminen

painotuksia muunnellaan sisällön mukaan

3. Staattinen

samanrakenteisena toistuva

symmetrinen

Pekka Loiri, Elisa Juholin

Viestikaari Oy 9

Visuaalisia elementtejä

Tyhjä tila: marginaalit, otsikot, rivit, palstat

Kuvat & tekstit

Merkit

Värit, sävyt ja varjot

Kuviot

Muodot

Kehykset

Viivat

Koot

Materiaali (paperi, muovi, näyttö…)

Toistot ja mallit

Viestikaari Oy 10

Vaakasuora- rauhallinen, maisemaa hallitsevaPystysuora- juhlallinen, kohottava, putoavaVino- liikettä ilmaisevaKaari- sisäinen jännite, yhdistäväAalto- rauhallinen, sisältää rytminMurtoviiva- aggressiivinen, dynaaminen,

levotonKoukero- spontaani, orgaaninenJuhani Huovila

Viivat – suora, kulmikas, käyrä

Viestikaari Oy 11

Hyvä kuva

Kertoo enemmän kuin 1000 sanaa

Pysäyttää lukemaan

Ohjaa aiheeseen

Kertoo heti, mistä on kyse

Tukee sanomaa

Puhuu samaa kieltä kuin teksti

Synnyttää sopivan tunnetilan

Peter Forsgård

Viestikaari Oy12

Kuvat

Selittävät, jäsentävät, täydentävät, pysäyttävät tiedottavat ja koristavat

Päämerkitys ja sivumerkitykset

Toimivat suhteessa toisiinsa ja suhteessa sanoihin

Liiallista kuvan suurentamista vältettävä

Näyttökuvien resoluutioksi riittää 72 - 100 ppi tarkkuus (pixels per inch

Painokuvien resoluutiosuositus 250 – 300 ppi

Sanomalehtikuvissa 170 – 200 ppi

Pertti Koskinen, Pekka Loiri, Elisa Juholin, Soili Pesonen, Juha Tarvainen

Viestikaari Oy 13

Kuvan huomionarvotekijät

Huomionarvon järjestys:

1. 1-2-vuotiaat lapset

2. Aikuiset

3. Eläimet

4. Kasvit

5. Maisemat

6. Tuotteet

Pertti Koskinen

Viestikaari Oy 14

Kuvat

Koko

Muoto

Sijainti

Rajaus

Liikesuunta

Etäisyys

Lukumäärä

Tiheys

Värillisyys

Asettelu ja kuvitus myötäilee pääsanomaa

Viestikaari Oy 15

Viestikaari Oy16

Viestikaari Oy17

Kuvallisen ilmaisun näkökulmia

Uteliaisuuden herättäminen Värimaailma Erottuminen värien avulla Vastavärit Symboliikka Sommitelmat kuvassa Tyhjän alueen hyödyntäminen Jännitteitä Valo ja varjo antaa syvyyttä; syvyys Pehmeä vai kova valo (salama, aurinko) Pystykuva antaa voimakkuutta Merkityksiä voi vaihtaa pienillä asioilla Katse menee siihen, missä on voimakkain kontrasti Kuva voi jättää myös arvailujen varaan

Viestikaari Oy 18

Kuvien tiedostomuotoja

Tiff on yleinen kuvaformaatti, joka sopii valokuvien tallennus-

muodoksi.

JPEG (Joint Photographic Expert Group) on pakattu kuvatiedosto

Internetissä käytössä yleisesti PNG-tiedostotyyppi.

Eero Lehtonen, Pentti Mattila, Petri Veilo, Tarja Raninen

Viestikaari Oy 19

Marginaalit

Riittävästi kaikkiin 4 reunaan

Mitä enemmän tilaa, sitä leveämmät marginaalit

Viestikaari Oy 20

Palstat (columns)

Ulkoasun pystyviivat

Pitää ulkoasun kasassa: järjestystä ja luettavuutta

Helpottaa usein luettavuutta

Tilan määrä vaikuttaa palstoihin

Max. 2 palstaa pienissä mainoksissa tai flyereissa

Palstojen välien tehtävinä erottaa, muttei yhtenäisyyden kustannuksella

Sopiva palstakorkeus liikkuu 5 – 20 cm välillä, jotta houkuttelee

Tarkista ala- ja yläosat:

älä katkaise lopussa lausetta pahasti tai aloita yksinäisellä sanalla

Palstojen ei tarvitse olla saman korkuisia

Viestikaari Oy 21

Luovat järjestystä ja rytmiä.

Palstojen leveyteen vaikuttavat sivukoot ja palstamäärät

Rakentavat myös identiteettiä, tunnistettavuutta

Vanha perussääntö: palstaväli on aina suurempi kuin riviväli

Vältä yksittäisiä sanoja rivillä

Aikakauslehdissä yleensä 2 – 4 palstaa

Tabloidissa 4 – 6 palstaa ja sanomalehdissä (broadsheet) 8

Internet-sivuilla 1 – 5 palstaa

Tapani Huovila

Palstattasapalsta vasen liehu oikea liehu keskitetty

Viestikaari Oy 22

Otsikot katsotaan toisena

Sijoita kuvan lähelle

Korosta, tyylittele ja satsaa

Ei tavutuksia tai yksinäisiä sanoja

Otsikon fonttityylin pitäisi sopia koko ulkoasun aiheeseen ja tyyliin

Otsikot

Viestikaari Oy 23

Kertovat olennaisen: muotoile otsikosta kiinnostava, lyhyt ja luonteva.

Houkuttelee lukemaan

Pääotsikko tiivistää sisällön ja kertoo näkökulman

Eri kokoiset otsikot muodostavat jutuille järjestyksen, hierarkian

Väliotsikko tiivistää jakson ja tarjoaa hengähdystauon

Väliotsikoiden tulee olla samanlaisia

Väliotsikon yläpuolelle enemmän tilaa (2/3) kuin alapuolelle (1/2)

Vältä asettamasta väliotsikkoja samaan kohtaan viereisille palstoille

Iisa, Piehl, Itkonen, Kankaanpää, Huovinen

Otsikot

Viestikaari Oy 24

Leipätekstit

Jatkuu otsikosta; 1. rivi lähelle sitä

Fonttikoko 9 – 11. (julkaisussa max 2 fonttia)

Vältä pitkiä sanoja ja rivejä (max 12 cm)

Tasaa vasemmalle

”Läpinäkyvät” fontit toimivia, ei varasta huomiota tai ärsytä

Viestikaari Oy 25

Ihannerivin pituus on 55 – 60 merkkiä eli n. 10 cm

Suositeltava rivin pituus on 35 – 90 merkkiä eli n. 5 – 12 cm

Riviväleillä vaikutetaan kappale- ja palstavaikutelmiin

Kasvata riviväliä fonttikoon ja rivin pituuden kasvaessa

Väljä riviväli edellyttää leveämpää marginaalia kuin tiivis

Markus Itkonen

Rivit

Viestikaari Oy 26

LuEtTAVUUS

Varaa teksteille riittävästi tilaa esim. marginaalien avulla

ISOJEN KIRJAINTEN jatkuva käyttö heikentää luettavuutta

Väljennetty riviväli on luettavampaa kuin tiivis

Luettavuuteen vaikuttaa kirjainten kokoerot ja viivojen avoimuus

- avoimessa tyypissä viivat eivät ole lähellä toisiaan

- e tai e

Viestikaari Oy 27

Typografia

Kirjaimien avulla tapahtuvaa vaikuttamista viestin havaitsemiseen,luettavuuteen ja ymmärretyksi tulemiseen.

Käytä samassa esityksessä korkeintaan 2-3 fonttia eli kirjasintyyppiä

Paperilla luetaan parhaiten käyräviivaista (päätteellistä) kirjasinta, kuten tässä

Näytöllä luetaan parhaiten suoraviivaista, päätteetöntä kirjasinta

Tekstiä voidaan tehostaa lihavoinnilla tai kursivoinnilla

Tehostaminen parantaa luettavuutta, jos sitä käytetään vähän

Alleviivausta tai h a r v e n n u s t a ei suositella

ISOJEN KIRJAINTEN (VERSAALIEN) jatkuva käyttö huonontaa luettavuutta

Viestikaari Oy 28

Kirjain vaikuttaa ulkoasuun ja ymmärtämiseen.

Luettavuus Tyyli Kirjaimen muoto Symboliikka Yleisin typografinen mitta on piste, joka on n. 0,3 mm Sen kehitti Francois Ambroise Didot v. 1785 Nyk. englantilais-amerikkalainen pistejärjestelmä perustuu tuumiin Pistekoot vaihdelleet; Adoben järjestelmässä 1 piste = 1/72 tuuma

Tapani Huovila

Kirjain – typografian kuningas

Viestikaari Oy 29

Ilmeikäs

Persoonallinen

Tyylikäs

Pohdiskeleva

Autoritatiivinen

Taloudellinen

Moderni

Tapani Huovila

Antiikva Groteski

T T Kylmä

Voimakas

Tukeva

Hyökkäävä

Radikaali

Kulturelli

Rahvaanomainen

Viestikaari Oy 30

Muita kirjaintyyppejä

Egyptienne, edellisten yhdistelmä

Humanistinen groteski myös antiikvan ja groteskin välimuotoja

Kalligrafiset kirjaintyypit jäljittelevät käsialaa

Kokeilevat yleistyneet digitaalisena aikana, lähellä fantasiaa

Fantasiatyypit, jotka voivat muistuttaa esim. kasvia

Goottilaiset: tekstuura, rotunda ja fraktuura

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura

Näytölle suunnitellut esim. Verdana, Tahoma, Arial, Calibri ja Constantia

Markus Itkonen

T

TTT

৳T

Viestikaari Oy 31

Valintaan vaikuttavia asioita:

Julkaisijan identiteetti ja tyyli

Tekstityyppien ja juttujen luokittelu

Fonttien käyttötarkoitus

Käytä samassa esityksessä korkeintaan 2-3 fonttia eli kirjasintyyppiä

Hyödynnä yhden fontin käytössä kokoerot ja korostukset

Tapani Huovila

Fontin valinta

Viestikaari Oy 32

Typografia verkossa

Tavoitteena selkeys, löydettävyys ja luettavuus

Käytä True type-fontteja

Käytä RGB-värejä

Vältä tekstien tavutuksia

Tallenna tekstit rtf-muotoon

Selainikkunan leveys ratkaiseva ulkoasun kannalta

Yhtenäisyys ulkoasussa ja teksteissä esim. päivämäärät ja puhelinnumerot

Viestikaari Oy 33

Kontrastit

Kokokontrasti Isien ja lasten päivä

Muotokontrasti Kävelytyyli kuntoon

Vahvuuskontrasti Tampere ennen ja nyt

Värikontrasti Sinisilmä palvelee

Markus Itkonen

Viestikaari Oy 34

Sivustotyyppejä

Houkutussivut – runsas värien ja kuvien käyttö

Pikatitetosivut – luetelmia ja taulukoita

Kertovat sisältösivut – painopiste luettavuudessa

Vuorovaikutussivut – mm. palaute- ja tilauslomakkeet

Dynaamiset sivut – sivut elävät, kuten keskustelufoorumit

Jukka K. Korpela

Viestikaari Oy 35

Merkki- ja sanavälejä hallitaan julkaisuohjelmissa samasta

valintaikkunassa

Merkkivälien oletusarvona on 0 %, josta voi säätää esim. -2 % ‒ 2 %

Joskus syytä määritellä yksittäisten sanojen väljyys

esim. otsikoissa tai yksinäisen sanan/rivin välttämisessä

Markus Itkonen

Merkkivälit

Viestikaari Oy 36

Sanan internet käyttö

Suomen kielen lautakunta päätyi kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot, internet ja Internet, ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Tähän asti on suositettu isoa alkukirjainta. Kirjoitusasu internet on jo kauan ollut laajalti käytössä, eikä se ole aiheuttanut hankaluuksia viestinnässä.

Jos kirjoitetaan Internet isolla alkukirjaimella ja sana esiintyy yhdyssanan alkuosana, se liitetään loppuosaan yhdysmerkin välityksellä samaan tapaan kuin muutkin erisnimet: Internet-asetus, Internet-sivut.

Jos kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella internet, sana ei ole erisnimi. Yhdysmerkkiä ei siksi yleensä tarvita, vaan yhdyssanan osat kirjoitetaan suoraan yhteen: internetsivut. Osien hahmottamista helpottamaan yhdysmerkkiä voi kuitenkin käyttää etenkin silloin, kun yhdyssanan loppuosa alkaa vokaalilla: internet-asetus.

Lähde: www.kotus.fi/kielenhuolto

Viestikaari Oy 37

Hyvin suunniteltuna parantavat huomionarvoa, erottumista

Tunnelmaan ja tyyliin sopivat pääväri ja tehostevärit

Valööri - tummuusaste

Puhtaus - onko sekoitettu muita värejä

Kylläisyys – väripitoisuus (väripigmentit)

Voimakkuus esim. prosentteina

Soili Pesonen, Juha Tarvainen, Nils Fredriksson

Värit

Viestikaari Oy 38

Värit 2

1 Punainen Saa aikaan nopeaa toimintaa, herättää ruokahalua(pakkauksissa rasvaisempi vaihtoehto)

2 Vihreä Luonnollinen, nuorekas, eko3 (Halpa), positiivinen, energinen4 Ilo, puhdas, viaton5 Sininen Turvallinen, rauhallinen, luotettava,

-pakkauksissa kevyt-tuote6 Musta Suru, (tyylikäs)7 Ruskea Realistinen

Viestikaari Oy 39

CMYK- ja RGB-värit

Perinteisesti internetissä RGB-värit ja painotuotteissa CMYK (4) CMYK on lyhenne prosessiväreistä Värihavainto syntyy neljää väriä yhdistelemällä:

C = Cyan, sininenM = Magenta, punainenY = Yellow, keltainenK = Key, musta

RGB on additiivinen eli valo lisäävä värijärjestelmä: näytöt, TV, digikameratR = Red, punainenG = Green, vihreäB = Blue, sininen

Eero Lehtonen, Pentti Mattila, Petri Veilo, Tarja Raninen

Viestikaari Oy 40

Asettelumalli - layout

Painotuotteen valmistusta varten tehty kuvallinen ohje, josta käyselville kuvien ja tekstien koot ja sijoitukset oikeille paikoille.

Toimii sivunsommittelun perustana

Sommittele yksinkertaisesti ja tasapainoisesti

Apulinjat auttavat

Marginaalit, palstojen määrä, leveys ja välit

Viestikaari Oy 41

Ilmoituspohja

Kuva

Otsikko

Teksti Teksti

Yhteystiedot

Ilmoitukset hyödyllistä

suunnitella määrätyn

kokoisiksi:

lähtökohtana koko sivu,

½ sivua, ¼ jne.

Viestikaari Oy 42

L-muoto

Kuva

Yhteystiedot

Pää-

otsikko

Visuaaliset elementitvoivat olla hallitsevia tai vähemmän hallitsevia

Tai jakaa alueen pienempiin osiin

Viestikaari Oy 43

Pyramidiasettelu

Kun halutaan korostaa yhtä tai useampaa asiaa

Yhteystiedot

Otsikko

Kuva

Kuva Kuva

Viestikaari Oy 44

Vaakasuuntainen mallipohja

Kevätuutuudet

Tekstit

Tekstit

Tekstit

Tekstit

Viestikaari Oy 45