juha raitio eurooppaoikeuden professori helsingin yliopisto

EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset

-Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus

Juha Raitio

Eurooppaoikeuden professori

Helsingin yliopisto

Juha Raitio, Is the Court of Justice Running Wild? 2

Iso kuva aluksi – EU maailmassa ennen ja nyt

Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys?

Esimerkkejä:- talousintegraation institutionalisointi 1980-luvulla- EU:n geopoliittinen muutos 1980/90-lukujen

taitteessa, globalisaatio- Maastrichtin sopimus, liittovaltio-keskustelut ja

suhteellistuva suvereniteetti, talous- ja rahaliitto- Transatlanttisen integraation kehitys 1990-luvulla,

WTO ja globaalitalous?- Idän ja lännen EU 2000-luvulla – talous, oikeus ja

politiikka, ihmisoikeuksien asema EU:ssa?- Heikot, ylivelkaantuneet valtiot, ylikansalliset

toimijat ja globaalit markkinat 2010-luvulla- Kysymys nyt: kansallisvaltion ja EU:n välinen

suhde, EU:n liittovaltiollistuminen, uudet rakenteet, talous-politiikka-oikeus? (esim. EVM)

Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset

Unionin tuomioistuimen tulkinnoista johdettavissa

Oikeudellinen aktivismi - judicial activismKlassikkoaihe, silti ajankohtainen…

Vrt. Kari Joutsamon väitöskirja 1979Vrt. Tuomas Ojasen väitöskirja 1998Vrt. Pekka Aallon väitöskirja 2010

Ehkä myös Raitio 2001, Jääskinen 2009, Paunio 2011, Sankari 2011…

01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 3

Kohti lainoppia: eurooppaoikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista laajasti

Eurooppaoikeuden valtionsisäisillä oikeusvaikutuksilla

viitataan yleensä seuraaviin vaikutustapoihin, joita EU-

tuomioistuin on perinteisesti kutsunut ”periaatteiksi”: Etusija (6/64 Costa v ENEL (1964) ECR 585)

Välitön vaikutus (26/62 Van Gend en Loos (1963) ECR 1)

Suora sovellettavuus (106/77 Simmenthal (1978) ECR 629)

Tulkintavaikutus (14/83 Von Colson (1984) ECR 1891)

Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus

(45/76 Comet (1976) ECR 2043)

Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu jäsenvelvoitteensa

rikkomisesta yksityisille aiheutuneesta vahingosta (”state

liability”, C-6/90 & C-9/90 Francovich (1991) ECR I-5357).


Välittömästä vaikutuksesta – horisontaaliset vaikutukset

Huom. erityiskysymys: Direktiiveillä ei voi olla horisontaalista

välitöntä vaikutusta.

Siis yksityinen/ valtio ei voi vedota direktiiviin toista yksityistä

vastaan kansallisessa tuomioistuimessa.

Entä jos kyse on horisontaalisesti vaikuttavasta

periaatteesta, jolla on myös perusoikeusulottuvuus?

Esimerkkinä ikäsyrjintä.

Kaksi tulkintaongelmaa:

1. Yleiset oikeusperiaatteet

2. Perusoikeuskytkentä


1. Direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus tänään? Mikä on ”periaate”?

Ikäsyrjintä: C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365,

julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, kohta 65 ”Yhteisöjen tuomioistuin vastustaa edelleenkin direktiivien

välittömän horisontaalisen oikeusvaikutuksen

tunnustamista ja vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kaksi

tärkeintä lieventävää seikkaa, jotka ovat yhdenmukaisen

tulkinnan velvoite ja jäsenvaltion vastuu yhteisön

oikeuden rikkomisesta, ovat useimmissa tapauksissa

riittävät sekä direktiivien täyden tehokkuuden

varmistamiseksi että täyttämään sellaisten yksityisten

oikeussubjektien vaatimukset, jotka katsovat kärsineensä

vahinkoa jäsenvaltioiden virheellisestä toiminnasta.”. Ks. ikäsyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä erityisesti

työelämän puitedirektiivi 2000/78/EY ja C-144/04

Mangold (2005) ECR I-9981.01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 6

1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet, yleiset oikeusperiaatteet)

43/75 Defrenne (1976) ECR 455 (samapalkkaisuus)

C-281/98 Angonese (2000) ECR I-4139 Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä kansalaisuuteen

perustuvan syrjinnän kielto koskee myös yksityishenkilöiden

asettamia työehtoja (kielitodistus, k. 30,34, 36)

C-94/07 Raccanelli (2008) ECR I-5939, k. 41-46

(ulkomaisten ja kotimaisten väitöskirjantekijöiden

stipendisopimusten yhdenvertainen kohtelu,

yksityisoikeudellinen yhdistys stipendin myöntäjänä).

-vrt. Myös C-438/05 Viking Line (2009) ECR I-

10779.


1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet – yleiset oikeusperiaatteet, ikäsyrjintä…)

C-144/04 Mangold (2005) ECR I-9981 (ikäsyrjintä, direktiivi

2000/78, Saksa)

C-411/05 Palacios de la Villa (2007) ECR I-8531 C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365 (Saksa) Saksalaisia ennakkoratkaisupyyntöjä:

C-45/09 Rosenbladt (2010) ECR I-9391 C-341/08 Petersen (2010) ECR I-47 C-229/08 Wolf (2010) ECR 1 C-427/06 Bartsch (2008) ECR I-7245

Vrt. C-147/08 Römer (2011) ECR I-3591 ja

sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä, ei

Mangold-linjausta, direktiivi 2000/78, Saksa.


2. EU-kansalaisuus ja perhe-elämä – perus-oikeusargumentaatio, horisontaalinen vaikutus

C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091 C-60/00 Carpenter (2002) ECR I-6279 C-109/01 Akrich (2003) ECR I-9607 C-135/08 Rottman (2010) ECR I-1449 (petos) C-127/08 Metock (2008) ECR I-6241 C-434/09 McCarthy (2011) ECR I-3375 (jv:n sis. tilanne?) C-34/09 Zambrano (2011) ECR I-1177 C-282/10 Dominquez 24.1.2012, C-256/11 Dereci, 15.11.2011

”genuine enjoyment of the substance of their rights as EU citizens”,

mahdollisuus tosiasiassa käyttää pääosaa unionin kansalaisuuteen

kuuluvista oikeuksista. C-356/11 ja C-357/11 O ja S v. Maahanmuuttovirasto,

6.12.2012 (KHO:n ennakkoratkaisupyyntö)

01.01.2006Osaston tai henkilön n nimi 9

2. Perusoikeuskirjan 51 (1) artikla

”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin

toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen

mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun

viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän

vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia

oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja

edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa

mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun

toimivallan rajoja noudattaen.”.


2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012

Tausta: EU-tuomioistuin on vahvistanut, että unionin

oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat

vaatimukset sitovat jäsenvaltioita niiden pannessa

unionin oikeuksia täytäntöön (5/88 Wachauf (1989)

ECR I-2609 tai ”yhteisön oikeuden soveltamisalaan

kuuluvissa asioissa”, ks. C-260/89 ERT (1991) ECR I-

2925). Huom. Unionin toimivalta ja sen valtionsisäiset

oikeusvaikutukset ovat eri asia.

Tätä linjausta tukevia tuomioita on sittemmin annettu

(esim. C-309/96 Annibaldi (1997) ECR I-7493, k. 21-23 ja

C-292/97 Karlsson (2000) ECR I-2737, kohta 37).


2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012

”Soveltamisessa” on kyse vähintään kahdesta EU-

oikeuden normista, joista toinen on perusoikeus-

kirjasta. (molempia normeja sovelletaan in concreto). Esimerkkejä: C-400/10 PPU, J McB (2010) ECR I-8965, kohdat 44, 45,

50-52 – ”…käsiteltävänä olevassa asiassa

perusoikeuskirja on otettava huomioon ainoastaan

asetuksen N:o 2201/2003 tulkitsemiseksi,…” C-411/10 ja C-493/10 N.S., 21.12.2011, kohdat 64, 65, 68

ja 69: Perusoikeuskirja, SEU 6 artikla ja asetus N:o

343/2003 - turvapaikkahakemusasia. C-317/10 Åkerberg-Fransson, C-536/11 Donau Chemie,

C-176/12 Association de Médiation Sociale 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 12

2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus

Perusoikeuskirjaa ei ole sovellettu, kun unionin oikeus ei

ole soveltunut (esim. C-483/09 ja C-1/10, Gueye, tuomio

15.9.2011, kohta 69 ja C-27/11 Vinkov, tuomio 7.6.2012,

kohdat 57-60, C-23/12 Zakaria, tuomio 17.1.2013, kohta

39). Johtopäätös (Raitio): Unionin tuomioistuimella ei vaikuta

olevan halua tulkita perusoikeuskirjaa laajentavasti, vaan

se pitäytyy tarkasti sanamuodon mukaisessa tulkinnassa,

mikä on käytännön kannalta selkeä ja ennakoitavuutta

edistävä linjaus. Kielellisessä tulkinnassa on epätarkkuutta (vrt. Soveltaa,

panna täytäntöön, tillämpa, implement…) Luxemburg – Strasbourg? / Luxemburg – Karlsruhe?


2.Unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välisestä suhteesta (Allan Rosas, luento 4.2.2013, HY)

Perusoikeuskirjan 52(3) artiklan

yhdenmukaisuusklausuuli C-386/10 Chalkor v. Komissio, 8.12.2011, kohta 51

”…Perusoikeuskirjan 47 artiklalla pannaan täytäntöön

unionin oikeudessa EIS 6(1) artiklassa vahvistettu

suoja. Täten on tukeuduttava ainoastaan ensiksi

mainittuun määräykseen.”.

- Perusoikeuskirjan 47 artiklaan liittyy myös SEUT 101 artiklaa

tulkitseva C-536/11 Donau Chemie (julkisasiam. 7.2.2013)

Samoin C-199/11 Otis, 6.12.2012, kohta 47. Alun perin tähän viittasi jo C-400/10 PPU, McB (2010)

ECR I-8965, kohta 53.


2. EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset yksityisten välisissä suhteissa ja etusijaperiaate

Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat

tehostuneet yksityisten välisissä oikeussuhteissa – EU-

kansalaisuus, perusoikeuskirjan sitovuuden

vahvistuminen Lissabonin sopimuksen myötä – vai onko

taustalla perusoikeusmyönteisen laintulkinnan

vahvistuminen laajemminkin?

Entä miten tämä kaikki on vaikuttanut

etusijaperiaatteeseen? Miten kansallisella tasolla

etusijaan on suhtauduttu ja miten unionin tuomioistuin on

reagoinut? (pelkistetty kysymys – pelkistetty vastaus…)


2. Etusija ja kansalliset perusoikeudet

Lissabon-tuomio Saksassa 30.6.2009: Saksan liittotasavalta ei voi tunnustaa EU-oikeuden ehdotonta

etusijaa, jos siitä seuraisi jotain Saksan perustuslain vastaista.

Tulkinnan kohteena oli Saksan perustuslain 23 (1) artikla, jonka

mukaan Saksa toimii sellaisen yhdentyneen Euroopan

kehittämiseksi, jota velvoittavat kansanvaltaiset,

oikeusvaltiolliset, sosiaaliset ja federatiiviset periaatteet sekä

toissijaisuusperiaate ja joka ylläpitää olennaisesti perustuslaissa

säädettyä perusoikeus-suojaa vastaavaa suojaa.

Costa v. ENEL ja uudehko C-314/08 Filipiak (2009)ECR

I-11049: Eurooppaoikeuden etusija edellyttää sitä, että kansallisen

tuomioistuimen on sovellettava EU:n oikeutta ja jätettävä

soveltamatta sen vastaisia kansallisia säännöksiä riippumatta

jopa kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta (kohta

85). 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 16

2.Kansalliset perusoikeudet, kansalliset erityisolot?

Kansallinen tilanneherkkyys

Onko oikeuskäytäntöä? Ennakoitavuus vai

yksittäistapauksellinen hyväksyttävyys? Oikeuden

systemaattisen tulkinnan tarve…

Konstitutionaalisen pluralismin huomioon ottaminen EU-

tuomioistuimessa


2. Jäsenvaltioiden kansallinen identiteetti, perusoikeusjärjestelmät, yleinen etuC-208/09 Sayn-Wittgenstein (2010) ECR I-13693

-Ilonka Fürstin von Sayn-Wittgenstein vai Ilonka Sayn-

Wittgenstein, -ruhtinatar vai rouva?, EU-

kansalaisuus SEUT 21 art, henkilöt/ Yhdenvertaisuus

-Kohta 86 ja 87: Yleisen järjestyksen käsitettä jäsenvaltiot eivät

voi määritellä kukin yksinään ilman EU:n toimielinten valvontaa.

Pitää olla yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaava

todellinen ja riittävän vakava vaara. Yleiseen järjestykseen

turvautumiseen liittyvät erityisperusteet voivat vaihdella maasta

ja aikakaudesta toiseen. /vrt. rahapelioikeuskäytäntö, palvelut/

vrt. C-391/09 Runevic-Vardyn (2011) ECR I-3787 (kieliasu)

-Kohta 92. ”On myös muistettava, että SEU 4(2) artiklan

mukaisesti unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista

identiteettiä, johon kuuluu myös tasavaltainen valtiomuoto.


2. Kansallinen tilanneherkkyys ja uhkapelit – perusvapauden rajoitusperusteena yleiseen etuun liittyvä pakottava syy C-212/08 Zeturf, 30.6.2011 (hevoskilpailut), kohta 39:

” …peleihin ja vedonlyöntiin liittyvien moraalisten,

uskonnollisten tai kulttuuristen erityispiirteiden sekä

yksilön ja yhteiskunnan kannalta moraalisesti tai

taloudellisesti vahingollisten seurausten vuoksi voi olla

perusteltua, että kansallisilla viranomaisilla on riittävästi

harkintavaltaa (margin of discretion) päättää omien

arvojensa mukaisesti (their own scale of values), mitä

vaatimuksia on asetettava kuluttajien ja yhteiskunta-

järjestyksen suojaamiseksi.” Jäsenvaltioilla on siis harkintavaltaa ottaa huomioon

erityisolosuhteensa, mutta oikeusvarmuuden kannalta

ennakoitavuutta luo alaa koskevan oikeuskäytännön suuri

linja – nyt palvelut, uhkapelit.01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 19

1 ja 2. Milloin kansalliset erityisolosuhteet on erityisesti otettava huomioon?

Yleinen järjestys Esim. C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 Esim. C-137/09 Josemans (2010) ECR I-13019

Terveys Esim. C-84/11 Susisalo, 21.6.2012 Esim. C-434/04 Ahokainen & Leppik (2006) ECR I-

9171Perusoikeuskytkentä

Esim. C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659Erityiskysymyksiä:

- Lastensuojelu (C-244/06 Dynamic Medien (2008)

ECR I-505

- Liikenneturvallisuus (C-110/05 Trailers-tapaus

(2009) ECR I-519) – access to market!01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 20

Lopuksi: Is the Court of Justice Running Wild?

Edellä kuvattu oikeuskäytäntö ei ole niin hajanaista kuin

miltä se pikaisesti arvioituna saattaa vaikuttaa. On

huomattava, että EU-tuomioistuin on tarkastellut

ennakoitavalla tavalla esim. Zeturf- tapausta omassa

sisämarkkinaoikeudellisessa kontekstissaan, joka liittyy

palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen uhkapelisektorilla.

Kyseessä on systeeminen tulkinta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö kuitenkin muuttuu

entistä ennakoimattomammaksi, mikäli omaksutaan

teleologista tulkintaa äärimmilleen korostava tulkintalinja,

jossa olennaista on arvioida vain yksittäisen tapauksen

argumentaation sisäistä koherenssia samalla

systeeminen tulkinta kokonaan tai osittain sivuuttaen.

Tällöin on vaara, että tuomioistuin irtoaa roolistaan – ja

”runs wild”. - VAI ONKO? 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 21

Unionin tuomioistuimen asema: Miten niin ”Is the Court of Justice Running Wild”?

Tälle kysymykselle on taustana kritiikki eurooppaoikeuden

välittömän vaikutuksen ja samalla yksityiselle syntyneen

kanneoikeuden vuoksi. Van Gend en Loos –tapauksessa

EY-tuomioistuin omaksui teleologisen, päämäärähakuisen

tulkinnan tavalla, jonka ennakoitavuudesta on väitelty. Millainen on teleologisen tulkinnan ja muiden

tulkintamallien merkitys nykyisin? Miten EU-oikeuden tulkinta heijastuu jäsenvaltioiden

tasolla nykyisin, eli esimerkiksi painottuuko kansallisten

erityisolosuhteiden huomioonottaminen vai onko paino

lopputuloksissa, jotka ilmentävät eurooppaoikeuden

tehokkuutta ja pyrkimystä samaan tulkintaan kaikkialla

EU:ssa?- Tapauskohtaista… 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 22

EU-tuomioistuimen linja tulkintaan- 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415, kohdat 17-20

1. Monikielinen tulkinta Kaikki kieliversiot todistusvoimaisia, kielivertailu.

2. Terminologia Vaikka kieliversiot vastaisivatkin toisiaan, niin yhteisön

oikeudessa käytetään sille ominaista terminologiaa. Oikeudellisilla käsitteillä ei välttämättä ole samaa merkityssisältöä yhteisön oikeudessa ja kansallisissa oikeuksissa.

3. Kontekstuaalisuus Jokainen yhteisön oikeuden säännös on sijoitettava

asiayhteyteensä ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan yhteisön oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste tulkittavana olevan säännöksen soveltamisajankohtana.


Justifikaatiotasot ja tulkintamallit –onko tämä malli ”vanhentunut”?

4.

______________ -arvot, ”Feedback” moraaliset punninnat -ylikategoriset 3. argumentit ______________ - Proto-normit (periaatteet ja politiikat) 2. -Teleologiset argumentit ______________ -Käsitteet -Systeemiset argumentit 1. ________________ -Säännöt Heuristiikka -Kielelliset argumentit Tulkinta ------------------------------------------------------------------------------------------------

Subsumptiomalli Monimutkainen subsumptio Diskursiivinen vaihtoehtojustifikaatio


Viimeaikaisten väitöskirjojen painotuksia eurooppaoikeuden tulkinnasta

Paunio; Beyond words, 2011: teleologisen tulkinnan

painotus, kielellinen moninaisuus, kielellisen tulkinnan

rajat : “When I use a word’, Humpty Dumpty said in rather

a scornful tone , ‘ it means just what I choose it to mean –

neither more nor less.”

Carroll, Lewis, Through the Looking Glass and What Alice Found There,

1871.

Sankari, Legal Reasoning in Context, 2011

-painoa systeemiselle tulkinnalle. s. 278, ”In the light of the reasoning, the Court of Justice seems not to

exhibit very much by way of activist tendencies, but at most silences

eliminated by subsequent cases, and it most often employs systemic

criteria of interpretation, never wholly abandoning the text of the law”. ”the idea of silence speaking (Sarmiento, 2012).


Tuomari Edward ja perinteinen tulkinta: ”The European way”

”The judge’s role cannot be confined to that of providing a technocratic literal interpretation of texts produced by others.(). As a system based on case law the judge must proceed from one case to another seeking, as points come up for decision, to make the legal system consistent, coherent, workable, and effective.” (1996).

Tarkemmin esim. Raitio, Defensor Legis 4/2012.

Siis: 1. Leading case, 2. Line of cases


Casanova-metodi?

Teleologisen ylitulkinnan ja yksipuolisen

hyväksyttävyysdiskurssin kritiikki Oikeusvarmuuden periaatteen erilaiset painotukset

johtavat erilaisiin lopputuloksiin yksittäistapauksissa. Tuomioistuinten perustelujen avoimuus (heuristiikka,

justifikaatio) Tuomioistuinten ratkaisut julkisia, perustelut julkisia –

perustelujen koherenssi ei voi olla vain

yksittäistapaukseen itseensä sidottua (Casanova-

ongelma) Casanova-metodi on nimenomaan oikeusvarmuuden

periaatteen vastaista, mikäli painotetaan systeemistä

tulkintaa, ratkaisuiden koherenssiä – ja ennakoitavuutta.


Kaupallinen tiedote Casanova-metodista

”Legal Certainty as an Element of Objectivity in Law”, in Objectivity in Law and Legal Reasoning, eds. by Mark van Hoecke and Jaakko Husa, Hart Publishing, 2013, s. 85-108.

The Source of Law –Doctrine and Reasoning in Finland, in US- China Education Review, David Publishing, B 11 (2012) s. 960-973.

Oikeusvarmuus ja oikeusvoima eurooppaoikeudessa, Defensor Legis 4/2012, s. 403-418.


Kiitos!


juha raitio eurooppaoikeuden professori helsingin yliopisto

Documents