E Edunvalvonta: Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen

K Koulutus: Metropolian kampukset eivät tuhlaa energiaa

E Edunvalvonta: Suomi tarvitsee yrityksiä ja työpaikkoja

1 2015

Jätteet palamaan

2 – HELINS 1/2015

SisältöPääkirjoitus ....................................................................................................3Sisäilmaongelmat syynissä ..................................................................... 4Somesta voi löytyä työpaikka ................................................................6Kuulumisia Uudenmaan piiristä .............................................................7Tekniikan historia .........................................................................................7Toimiva yritysmaailma on työllisyyden edellytys ................................................................................8Pätsi polttaa jätteet ..................................................................................10Rajaton vai säädelty työaika? ... ...........................................................14Inssivisa ja Sudoku… .................................................................................16Välipalat ........................................................................................................ 17Rakas pelikonsoli on museotavaraa ...................................................18

Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen ......................................................... 20HI:n vanhin jäsen täytti 95 vuotta… ................................................... 24Näin syntyy energiapihi kampus ........................................................ 26Hallitus esittäytyy – Pekka Laakso… ..................................................28Ajankohtaisia tapahtumia ..................................................................... 29Vuoden 2015 jäsenmaksut ja alennusperusteet ................................................................................. 36HI:n toimisto .............................................................................................…37HI:n hallitus 2015… .....................................................................................38Markus Hyypän kolumni ........................................................................ 39

14

1826 Löytyykö sinun suosikkipelisi pelimuseosta?s.18

HELINS 1/2015 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 184 2290samu.salo@ilry.fi

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRajavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 3878www.helins.fitoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyins@unionimedia.fiMikonkatu 19 B00100 Helsinki

TuottajaMarjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fi

UlkoasuKuudes Kerros Helsinki Oy

TaittoTomi Westerholm

Kannen kuvaPixhill

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenSointu HögströmEsa KokkaMarjo LehtinenNoora LindholmMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art

Aikataulu 2015Numero Aineistot Ilmestyy2 26.2 25.33 23.4. 20.5.4 11.6. 12.8.5 3.9. 30.9.6 29.10. 25.11.

TAPAHTUMIEN VUOSIHyvät jäsenet, toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä ja saitte levättyä joululomien aikana. Jälleen on se aika vuodesta, kun työpaikoilla pidetään kehitys-/tavoitekeskusteluja. Muistakaa valmistautua hyvin, jot-ta saatte keskusteluista parhaan mahdollisen hyödyn irti itsenne ja työn-antajanne kannalta.

Luin mielenkiinnolla Lasse Laatusen haastattelun Helsingin Sanomista. Laatunen jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan teh-tävästä. Mielestäni kaikkien osapuolten on hyvä huomata Laatusen haas-tattelusta vähintään yksi asia: hän toteaa, etteivät suomalainen ay-liike ja työntekijät ole erityisen joustamattomia.

Lisäksi Laatunen puolusti kolmikantaista neuvottelujärjestelmää (valtio, työnantajat ja työntekijät). Olenkin ihmetellyt, miksi niin monissa paikois-sa puhutaan joustamattomuudesta ja ay-liikkeen vanhakantaisuudesta tai vanhanaikaisuudesta. Kuitenkin ay-liike on aktiivisesti osallistunut muun muassa useiden jäsentensä kannalta kipeidenkin asioiden ratkomiseen. Tu-loksiakin on saatu aikaan, mikä ei ole itsestään selvää, kuten maan hallitus esimerkillään on näyttänyt.

Tänä vuonna tulemme elämään jäsenten kannalta monta kiinnostavaa hetkeä: yhden suuren palkansaajakeskusjärjestön perustamisen selvitys-työn alkaminen, työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollinen jatko, työeh-tosopimusneuvottelut uusille aloille, jotta ylemmät toimihenkilöt saisivat oman sopimuksensa, eduskuntavaalit ja Insinööriliiton hallituksen valin-ta kaudelle 2016–2019.

Helsingin Insinöörit peräänkuuluttaa ja odottaa muilta IL:n jäsenyhdis-tyksiltä erityisesti Insinööriliiton sisäisiin asioihin malttia ja järkeä, jot-ta liiton johto ja henkilökunta saavat rauhan tehdä töitä jäsentemme par-haan edun hyväksi.

Näillä miettein jään odottamaan, mitä lähikuukausina tapahtuu. Varmaa on vain se, että työelämässä tulee tapahtumaan paljon. Toivottavasti tapah-tuu myös asioita, jotka auttavat lukuisia työttömiä insinöörejä löytämään it-selleen työpaikan.

SAMU SALOPäätoimittaja

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

4 – HELINS 1/2015

T Tekniikka

”Uudessa asuinkerrostalossa epäillään kosteusvauriota.” ”Koulu muuttaa pois homeen tieltä.” Lööppien määrästä voi-si päätellä, että suomalaisen rakentami-sen taso on suorastaan romahtanut.

Näin huonosti eivät asiat sentään ole. Sisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkolan mukaan on mahdotonta yleistää, että ra-kentamisen laatu keskimäärin olisi hei-kentynyt, tai sisäilmaongelmia esiintyi-si enemmän kuin ennen. Ongelmat ovat kuitenkin todellisia ja niitä esiintyy kai-kenikäisissä taloissa.

– Vastaan on tullut tapauksia, joissa rakennuksen kunnossapidosta on sääs-tetty jopa 20 vuotta. Vasta ihmisten sai-rastuminen pakottaa kohtaamaan sen, että rakennus on peruskorjattava, Prok-kola toteaa.

Prokkola työskentelee sisäilma-asi-antuntijana Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:ssä Helsingissä. Yritys on osa Sweco Finlandia. Ennen nykyistä työtään hän toimi Kalajoella terveystarkastajana. Muuttoauton suuntaaminen kohti ete-lää kolmisen vuotta sitten oli suuri muu-tos, mutta Prokkolat olivat siihen valmii-ta, koska heidän aikuiset lapsensa olivat muuttaneet pois.

Tutkimuksesta suunnitteluunKoulutukseltaan Pirjo Prokkola on ym-päristönsuojelutekniikan insinööri Mik-kelin ammattikorkeakoulusta. Hän on valmistunut myös teollisuuden ympä-ristö- ja biotekniikan diplomi-insinöö-riksi Oulun yliopistosta vuonna 2008. Diplomityön aiheena oli mikrobikasvu betonimateriaaleissa.

Insinöörejä moititaan usein siitä, että he eivät tunne tarpeeksi käytännön töi-

Sisäilmaongelmat syynissäSisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkolan mukaan rakentamisen laatu ei ole romahtanut, mutta ei toivottuja yllätyksiä on kaikenikäisissä taloissa.

tä, mutta Prokkolasta ei sitä voi sanoa. Hän kiersi toistakymmentä vuotta poh-joispohjalaisia kouluja, yrityksiä ja mui-ta kohteita terveystarkastajana 1980-lu-vulta lähtien ja ehti toimia myös koulut-tajana ja laatukoordinaattorina.

Käytännön tutkimustyö on nyt jäänyt hieman vähemmälle kuin ennen, kos-ka Prokkola siirtyi sittemmin projekti-päällikön tehtäviin. Hän koordinoi tut-kimusprojekteja parinkymmenen hen-kilön sisäilman laadunhallintaosastolla Itä-Pasilassa.

Sisäilmatutkimuksia tilaavat Swecolta etenkin isännöintiyritykset, asunto-osa-keyhtiöt ja julkisen sektorin kiinteistön-omistajat. Sisäilmatutkimuksia tehdään esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissa.

– Minun asiantuntemukseni liittyy si-säilmaan vaikuttavien tekijöiden selvit-tämiseen ja terveyshaittojen tunnistami-seen, Prokkola toteaa.

Vaativa ala tarvitsee osaajiaSisäilmatutkimus on Pirjo Prokkolan mielestä vaativa ja monitieteinen ala, jo-ka työllistää tulevaisuudessakin. Hän ar-vioi, että terveys- ja rakennusalan hallit-sevista sisäilma-asiantuntijoista on pu-laa.

– Pelkkä koulutus ei anna riittävää asiantuntemusta. Usein oppii kantapään kautta sen, mitä tunneilla ja luennoilla on opetettu.

Kun Prokkola saa sisäilmaa koskevan tutkimuspyynnön, hän sopii asiakkaan kanssa alustavan käynnin kohteessa. Sen jälkeen hän lähettää tekemänsä tutki-mussuunnitelman ja kustannusarvion asiakkaalle. Erityisen tärkeä vaihe on ra-

portoida tutkimustuloksista. Raportis-sa sisäilma-asiantuntija arvioi jatkotoi-menpiteitä ja tarvittaessa ehdottaa asi-akkaalle, mitä kannattaisi tehdä seuraa-vaksi. Päätöksen mahdollisista korjauk-sista tekee kiinteistönomistaja.

– Sisäilmaston tutkimukset ja kos-teustekniset kuntotutkimukset suunni-tellaan yhdessä asiakkaan kanssa, Prok-kola kertoo.

Jos tutkimuksissa ilmenee jotakin poikkeavaa, puutteet pyritään korjaa-maan esimerkiksi ilmanvaihtoa tehos-tamalla. Korjaaminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Sisäilmaongelmat voivat johtua esimerkiksi mikrobivauri-

HELINS 1/2015 – 5

Pirjo Prokkolalla on laaja kokemus sisäilma-asioista myös ruohonjuuritasolta.

oista, haihtuvista orgaanisista yhdisteis-tä, pinnoille laskeutuvista mineraalikui-duista tai eri laatuisista pölyistä.

Jos ongelmat johtuvat rakenteissa ole-vista epäpuhtauksista, on teetettävä kor-jaussuunnitelma. Prokkola ei tee niitä it-se vaan kääntyy kollegoidensa eli Swe-con rakennesuunnittelijoiden puoleen. Heillä on rakennusinsinöörin tai raken-nusalan diplomi-insinöörin koulutus.

Markkinointi ui insinöörityöhönPirjo Prokkolan työnkuva on muuttunut jatkuvasti, samoin oma organisaatio. Yri-tysjärjestelyiden jälkeen työnantajan ni-

mikin vaihtui tammikuun alussa Sweco Asiantuntijapalveluiksi.

Asiantuntijatyöhön tulee aivan uusia vastuualueita.

– Markkinointityötä edellytetään meiltä enemmän kuin ennen. Kilpailu on kiristynyt, ja asiakkaat kilpailuttavat tutkimusorganisaatioita.

Työn hektisyydestä huolimatta Prok-kola on tyytyväinen elämäntilanteeseen-sa.

– Voin sanoa olevani toiveammatis-sani.

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Kiire ja huono suunnittelu kurjistavatRakennusvirheitä esiintyy kai-ken ikäisissä taloissa. Esi-merkiksi 1970-luvulla oma-kotitaloista rakennettiin niin sanottuja valesokkelitaloja, joissa sokkeli muodostaa ala-osaan ”poteron”, joka ei pää-se tuulettumaan eikä kosteus pääse pois. Jos mikrobivaurio pääsee syntymään ulkoseinän eristetilan rakenteessa sokke-lin sisäpuolelle, mikrobiepä-puhtaudet leviävät asunnon si-säilmaan lattian ja ulkoseinien välistä.

Valitettavan yleistä on, että betonin ei anneta rakennusvai-heessa kuivua tarpeeksi kauan. Sisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkola kertoo, että jos betoni pinnoitetaan liian aikaisin muo-vimatolla, maton alle voi kertyä kosteutta, ja sen seurauksena ilmaan voi päästä kaasumaisia epäpuhtauksia. Ongelma voi il-metä esimerkiksi värimuutoksi-na matossa.

Urakoitsija vastuussaRakennusaikainen kiire ja huo-limattomuus voivat kostautua vuosikymmentenkin jälkeen. Vastuun kantajaa voi olla vai-kea löytää, ellei asioista ole ai-kanaan sovittu kirjallisesti.

Rakennusaikataulut ovat usein liian kiireisiä ja sen ta-kia kosteudenhallinnasta ja sen teknisen toteutuksen valvon-nasta tingitään. Kosteudenhal-lintasuunnitelman tekeminen on Prokkolan mukaan usein urakoitsijan vastuulla, mutta ra-kennuttajan tulisi hänen mie-lestään vaatia, että suunnitel-ma tehdään huolella tai tehdä se itse.

Kosteudenhallinta on suun-niteltava ennen rakennustyön aloittamista. Laajaan kokonai-suuteen kuuluu materiaalien kuljetus rakennuspaikalle ja nii-den säilytys. Lisäksi on huo-lehdittava, että työmaalla on sellaiset olosuhteet, että mate-riaalit voivat kuivua.

Lähteenä käytetty Pirjo Prokkolan lisäksi

Rakennustiedon julkaisemaa artikkelia

Rakennustyömaan kosteudenhallinta.

6 – HELINS 1/2015

A Ajankohtaista

Somesta voi löytyä työpaikkaLinkedIn-verkottumispalvelu on ammattilaisten aarreaitta.

Työnhaussa ei enää perinteinen ansiolu-ettelo (CV) riitä. Sinulla pitää olla myös profiili sähköisissä verkostoissa. Profii-li sisältää esimerkiksi videoita, esitys-kalvoja ja edustavia valokuvia sen lisäk-si, että kerrot osaamisestasi ja persoo-nastasi.

Kannattaa ottaa selvää, millainen oman osaamisen markkinointityyli so-pii siihen tehtävään ja toimialaan, jolta työtä haet. Toisissa työpaikoissa suosi-taan vapaamuotoisuutta, toiset työnan-tajat taas odottavat työhakemusten ole-van tiukasti standardin mukaisia. Valp-paus ja huolellinen taustatutkimus ta-kaavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet erottautua työnhakijoiden joukosta.

Näin erotut eduksesiAmmatillisessa LinkedIn-verkottumis-palvelussa on noin 330 miljoonaa käyt-täjää, Suomessakin lähes 700 000. Ky-seessä on siis työnantajien näkökulmas-ta todellinen ammattilaisten aarreaitta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä oman sosiaalisen näkyvyyden lisäämi-seksi LinkedIn-verkostossa.

Luo hyvä ensivaikutelma Käyntikortti-osiollan Käytä hyvälaatuista henkilökuvaa, jos-sa persoonasi ja vahvuutesi näkyvät. Va-litse ammattimainen, helposti lähestyt-tävä kuva. Ole oma itsesi, ikäisesi ja nä-köisesi. n Lisää käyntikorttisi otsikkoon osaamis-alueesi ja roolisi laajemmin kuin vain tehtävänimikkeenä. n Esittele nykyinen ja kolme aikaisem-paa työpaikkaasi. Harkitse, mitä asioita kerrot edellisistä työnantajistasi. n Käyntikortin alareunasta aukeava Yh-teystiedot-osio näkyy vain sinun kon-takteillesi. Laita sinne ainakin sähkö-postiosoitteesi yhteydenottoja helpot-

tamaan. Listaa mukaan verkkosivusi, blogisi, Twitter- ja Facebook-profiilisi.

Herätä kiinnostus Yhteenveto-osiollan Laadi Yhteenveto-osio, jossa kerrot it-sestäsi, mitä osaat, missä kokemuksesi on karttunut ja millaisista asioista olet kiinnostunut. Kuvaa millainen työsken-telytyylisi on. n Lisää osion alareunassa avainsanoja hakukoneita varten.

Vakuuta kokemuksella ja koulutuksellan Kerro Työkokemus-osiossa keskei-set saavutuksesi korostaen yhteistyö-tä ja tiimihenkisyyttä. Mahdollisuuk-sien mukaan käytä lukuja, jotka kerto-vat siitä, miten olet tukenut esimerkiksi myynnin, asiakastyytyväisyyden tai lii-ketoiminnan kasvua.n Koulutuksista mainitse hakemaasi toimialaan liittyvät oleellisimmat kou-lutukset. Ihan jokaista lyhytkurssia ei kannata luetella. Osoita työnantajalle, että pidät huolta osaamisesi jatkuvasta kehittämisestä.

Harkitse profiilin kuvaustekstien kielin Valitse kuvauksen kieli sen mukaan, mihin olet hakemassa töihin. Jos haet kansainvälisiin tehtäviin, valitse englan-nin kieli. Kotimaiseen työnhakuun voit käyttää suomen kieltä, vaikka palvelun käyttöliittymäkieli olisikin englanti.

Ole kekseliäs täyttäessäsi Kokemus-osiotaKokemus-osioon voit kirjata työpaikaksi myös muun kuin palkkatyön. Ota kekse-liäisyys avuksesi erityisesti, jos olet työt-tömänä ja varsinaisen työpaikan saan-ti pitkittyy. Voit esimerkiksi kertoa, et-tä täydennät opintojasi, olet mukana järjestö- tai vapaaehtoistyössä, toimit omaishoitajana tai hoidat lapsia van-hempainvapaalla.

Kerro verkostoistasi Organisaatiot-osiossan Kerro tärkeimmät luottamustehtäväsi.n Esittele ammatilliset organisaatiot, joi-den jäsen olet.

Suosittele ja anna suosituksiaLinkedIn-profiilin arvokkaimpia osia ovat Taitoluettelo ja Suosittelutekstit. Suosittele ensin itse verkostosi jäseniä – he kyllä mielellään suosittelevat sinua vastavuoroisesti. Valitse suositteluihin liittyvät asiasanat niistä asioista, jotka tukevat työnhakuasi. Hanki suosittelu-ja pyytämällä niitä entisiltä työkavereil-ta, esimiehiltä, asiakkailta tai ystäviltä.

Kerää palautetta profiilistasiPyydä rohkeasti palautetta profiilistasi ystäviltäsi tai työkavereiltasi. n Minkälaisen ensivaikutelman käynti-korttisi sinusta antaa?n Onko henkilökuvasi ammattimainen?n Oletko esittänyt koulutuksesi, taitosi ja työkokemuksesi selkeästi?n Viestitkö mahdollisille työnantajille in-nostuneisuutta, innovatiivisuutta ja yh-teistyökykyisyyttä?n Kertooko suosittelijaverkostosi riittä-västi verkostoitumistaidoistasi?n Kutsuisiko ystäväsi sinut profiilin pe-rusteella työhaastatteluun?

Etsi hyviä esimerkkejä LinkedIn-pro-fiileista katsomalla oman kontaktiver-kostosi jäsenten profiileja.

www.linkedin.com

Sointu Högström

Kirjoitus pohjautuu viestintävalmentaja Johanna

Tuutin, proOPPS Oy, www.proopps.fi, asiantunti-

jaluentoon ”Ammatillisen maineen pitkäjänteinen

rakentaminen LinkedInTM-verkottumispalvelussa”,

23.10.2014, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY

ry:n tilaisuudessa, Helsingissä.

HELINS 1/2015 – 7

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Uudenmaan piiri järjesti vuonna 2014 eri puolilla pääkaupun-kiseutua kymmenen ständipäivää, joissa Insinööriliiton jäse-net ja jäsenyydestä kiinnostuneet saivat tietoa liiton toimin-nasta. Joulukuussa Parempaan työpäivään -teemalla järjestet-ty lounaskiertuetilaisuus keräsi Pitäjänmäen Factoryyn perä-ti 180 osallistujaa.

Järjestämme ständitapahtumia myös tänä vuonna. Voit eh-dottaa tapahtuman paikkaa ja ajankohtaa ottamalla yhteyttä alueasiamieheen: minna.anttonen@ilry.fi. Asiamies tulee myös mielellään tapaamaan yrityksenne henkilöstöedustajia tai pi-tämään työmarkkinainfon työntekijöillenne.

Koulutukset jatkuvatSuositut urahallinnan ja edunvalvonnan koulutukset jatkuvat. Iltaisin järjestettävien koulutusten aiheina keväällä ovat muun muassa: Työnhaun peruselementit, Osaaminen esille!, Työelä-män pelisäännöt ja Hyvien tyyppien tuhoisat tavat. Lisäksi jär-jestämme keväällä kaksi CV-työpajaa iltatilaisuutena.

Koko päivän (lauantai) kestäviä koulutuksia ovat Ulkomail-le töihin ja Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpaja sekä uutuutena Neuvotteluvalmennus.

Kutsut koulutuksiin tulevat sähköpostilla, joten pidäthän jäsentietosi ajan tasalla.

Minna Anttonen

Alueasiamies

www.ilry.fi/koulutus

Jää sileäksi pikavauhtia

Kun erotuomari viheltää pilliinsä lätkämatsin erä-tauon merkiksi, katsojat alkavat tungeksia kohti hallin ruoka- ja nestetankkauspisteitä. Pelikentäl-lä sen sijaan alkaa kuumeinen työ. Hallimestareilla on 15 minuuttia aikaa muuttaa luistinten viiltämä jääpinta alkuperäiseen, peilikirkkaaseen asuunsa.

Tähän tehtävään soveltuvan laitteen kehitti 1940-luvun lopulla yhdysvaltalainen keksijä Frank J. Zamboni. Hänellä oli kaikki edellytykset onnis-tua, sillä Mr. Zambonin osaamisalaa oli nimen-omaan jää. Hän toimitti aluksi kylmälaitteita mei-jereihin ja perusti seuraavaksi tehtaan, joka valmis-ti jääkimpaleita tukkumyyntiin. Lopulta hän pää-tyi pitämään jäähallia Kalifornian Paramountissa.

Suurimmassa osassa maailman jäähalleista ken-tällä häärii edelleen Zamboni-merkkinen kone. Merkillä on vuosien varrella ollut kilpailijoita, mut-ta niistä suurin osa on vähitellen pudonnut mark-kinoilta. Nykyisin ainoa varteenotettava kilpailija Zambonille on kanadalainen Resurfice Corporati-on, joka valmistaa Olympia-merkkisiä jääkoneita.

Jäänhoitokoneen tekniikka on varsin yksinker-tainen. Laitteen kairamaiset terät höyläävät alku-peräisen jääpinnan pois ja keräävät jäähiutaleet lu-mitankkiin. Koneessa on kolme letkua. Niistä en-simmäinen ruiskuttaa jään pintaan pesuvettä, toi-nen imee käytetyn veden talteen ja kolmas suihkut-taa jäädytettävän veden jään pintaan. Tuore vesi ta-soitetaan laitteen takaosassa olevalla pyyhkeellä.

Varttitunti on kulunut, ja pelaajat pääsevät jatka-maan kamppailuaan tuoreella, sileällä jääpinnalla.

Risto Paananen

www.zamboni.com

www.resurfice.com

Tekniikan historia

Insinööriliitto ei hyväksy koeajan pidentämistä

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ei innostu työ- ja elinkeinoministeriössä virinneeseen ajatukseen pidentää työsuhteessa sovellettavaa koeaikaa neljästä kuukaudesta kuu-teen kuukauteen.

– Tämä on taas yksi esimerkki ehdotuksista, joita työllisyy-den parantamisen nimissä ilmaan viskotaan. Nykyinen koeai-ka on aivan riittävä, sen pidentäminen ei työllisyyttä paranna, Porokari torjuu.

TEM aloitti työajan pidentämisestä kolmikantaiset neuvot-telut työmarkkinajärjestöjen kanssa marraskuussa.

– Tällaisten pikku puuhastelujen sijaan nyt kaivataan uutta, pidemmän aikavälin strategista ajattelua ja ohjelmaa kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Seisova vesi on pantava liik-keelle ja elinkeinopolitiikkaa on terästettävä, Porokari vaatii.

– Tuntuu siltä, että Elinkeinoelämän keskusliittoa paapotaan sen mitä keritään. Eteläranta saa, mitä haluaa, palkansaajaa pa-tistetaan leikkaamaan vuoroin ostovoimaa ja eläketurvaansa. Ja yritykset palkitsevat uhraukset yt-neuvotteluilla ja irtisa-nomisilla, joille ei tunnu tulevan loppua, Porokari paheksuu.

8 – HELINS 1/2015

E Edunvalvonta

Useissa työehtosopimuksissa on mu-kana työrauhavelvoite. Työnantajat siis hankkivat sopimalla itselleen rauhan pyörittää yritystään tai palveluaan. Toi-sinpäin katsoen työntekijät luopuvat työtaisteluoikeudestaan niitä työn eh-toja vastaan, jotka työehtosopimukses-sa on sovittu.

Yhteiskunta panostaa työn tekemisen edellytyksiin paljon näistä sopimisista huolimatta – tai niiden lisäksi. Jos katsoo maailmaa, niin yritystoimintaa on eni-ten sellaisissa maissa, joissa on mahdol-lisimman vakaat, turvalliset ja ennustet-tavat olot. Pohjois-Koreassa ja Afganis-tanissa innovoidaan vähän vähemmän. Yksityisen yritystoiminnan olemassaolo on kuitenkin välttämätön edellytys työn tekemiselle.

Kilpailukykymme ei säily itsestään, siitä on pidettävä huolta.

Toimiva yritysmaailma on työllisyyden edellytysSuomi tarjoaa hyvän toimintaympäristön yrityksille ja työpaikoille. Osaamisesta ja kilpailukyvystä on kuitenkin pidettävä entistä paremmin huolta.

On hyvä ottaa huomioon, että moni palvelu, jota emme ensisijaisesti miel-lä yritystoiminnan tukemiseksi, on mi-tä suurimmissa määrin sitä. Esimerkiksi voi ottaa kunnallisen päivähoidon. Per-heelliset pääsevät töihin, kun on ole-massa järjestelmä lasten hoitoa varten. Julkinen päivähoito on suurin yritystu-kemme.

Sääntelystä puhutaan meillä nyt pal-jon, lähinnä sen purkamisen kautta. On totta, että yritystoiminta häiriintyy liial-lisesta tai liian jäykästä sääntelystä. Toi-saalta on yhtä totta, että puutteellinen sääntely johtaa epäreiluun kilpailuun, kyseenalaisten keinojen käyttöön ja lo-pulta työn määrän vähenemiseen.

Sääntely tarvitsee ennen kaikkea en-nustettavuutta. Meidän pitää tietää, mil-lä ehdoilla ja millä hinnalla yritystoimin-taa voi täällä tulevaisuudessa harjoittaa. Yrityksen perustamisen pitää olla mah-dollisimman helppoa ja joustavaa, ja sii-hen liittyvien pelisääntöjen läpinäkyviä. Jos Suomi pärjääkin kohtuullisesti yrit-tämisen helppoudessa, perustamisen suhteen asiat eivät ole yhtä hyvin. Maa-ilmanpankin vertailussa olemme vasta sijalla 27.

Yritystoiminta elää, etenkin vientive-toisessa maassa, tutkimuksesta ja tuo-tekehityksestä sekä niistä syntyvistä in-novaatioista. Pitää olla sellainen ilma-piiri, jossa yritykset sijoittavat varojaan tähän uuden luomiseen. Tätä pitää tu-kea yhteiskunnan rahoittamalla toimin-nalla, jossa tehdään perustutkimusta ja toisaalta osallistutaan yritysten tulevan kasvun luomiseen.

Moni kulmakivi uhkaa rapautuaMoni perusasia on ainakin toistaiseksi siis kunnossa, mutta kehitys ei ole kai-kilta osin oikean suuntaista. Esimerkik-si infrastruktuurimme rapautuu riittä-mättömien varojen puutteessa.

Digitaalinen infra ei missään vaihees-

sa ole ollut kilpailijoiden tasolla. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoi-tusasema heikkenee, tai ainakin luotoil-la on kaameat ehdot ja hinta, eikä yritys-toimintaa kehitetä strategisella otteella.

Työn tekemisen edellytyksiä pitää ke-hittää yritystoiminnan edellytyksiä ke-hittämällä. On poliittinen päätös, an-nammeko teidemme, viemäriemme ja vesijohtojemme rapautua, vai budjetoi-daanko niihin riittävästi varoja. Heikos-sa taloudellisessa tilanteessa ei ole oikea ratkaisu leikata koulutuksesta ja tutki-musmäärärahoista – päinvastaisella lin-jalla rakennetaan tulevaisuutta.

Yritysten verotusta pitää kehittää työntekijöiden palkkausta tukevaan suuntaan. Etenkin ensimmäisen työn-tekijän palkkaamisen kynnyksen pitäi-si olla matalampi, jotta kasvua voitaisiin suunnitella useammassa yrityksessä.

On ollut kummallista, suorastaan kä-sittämätöntä politiikkaa leikata koulu-tuksesta ja t&k-menoista, kun kansakun-ta kärvistelee rakennemuutoksen kou-rissa. Julkiset panostukset pitää saada takaisin sille tasolle, missä ne ovat olleet, ja yritysten osuutta houkutella esiin uu-silla keinoilla.

Yritysten rahoitustilannetta pitää parantaa. Julkinen valta voi tehdä täs-sä osansa sijoittamalla osan nykyisis-tä omistuksista uuteen kasvuun. Lisäk-si tulee tutkia joukkorahoituksen mah-dollisuuksia ja tehostaa olemassa olevia yritysrahoitustoiminnan edellytyksiä.

Työnteon edellytykset pidettävä kunnossaTyöntekijät törmäävät henkilökohtai-siin työn tekemisen edellytyksiin aina-kin koeajan tullessa vastaan. Ilmoille on heitetty ajatus koeajan enimmäispituu-den pidentämisestä puoleen vuoteen – ovatpa jotkut rohkeat väläytelleet pi-dempiäkin aikoja.

Yleisesti ottaen voi kuitenkin pitää selvänä, että jo nykyisen mittaisella

Rahoitusta ja päivähoitoaYritystoiminta tarvitsee vakaan infra-struktuurin. Tavaroiden ja ihmisten pi-tää päästä liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Sama pätee ny-kyään myös digitaalisesti: bittivirran liikkeen pitää soljua riittävällä nopeu-della.

Lisäksi pitää ottaa huomioon aina-kin verotus – sekä taso että maksami-sen käytännöt – rajamuodollisuudet, luoton saannin helppous, sähköverkon kattavuus ja korruption määrä. Näillä mittareilla Suomi on maailmanpankin mukaan maailman yhdeksänneksi paras maa tehdä bisnestä. (http://www.doing-business.org/rankings)

HELINS 1/2015 – 9

Toimiva yritysmaailma on työllisyyden edellytys

koeajalla saadaan selville, ovatko työn-tekijän työn tekemisen edellytykset kun-nossa, ja onko yritys ja sen toiminta lu-vatun kaltaista.

Nykyisessä työelämässä ei riitä, että ihminen käy koulunsa ja menee näillä tiedoilla töihin. Osaamisesta ja koulu-tuksesta on pidettävä huolta koko työu-ran ajan. Fiksu työntekijä opettelee uut-ta. Samalla tavalla fiksu työnantaja antaa mahdollisuuden opiskeluun ja osaami-sen kehittämiseen työn tekemisen ohes-sa. Ja kolmantena osapuolena fiksu kou-lutusjärjestelmä tarjoaa opiskelumah-dollisuuksia myös työelämässä oleville.

Esimiestyö ja sen laatu on keskeises-sä asemassa puhuttaessa jokapäiväisistä työn tekemisen edellytyksistä. Suoma-laisessa kulttuurissa on totuttu sopeu-tumaan epätyydyttäviin olosuhteisiin. Vaikka vähän kärsittäisiinkin, niin sen

koetaan kuuluvan asiaan. Esimiehet käyttävät keskimäärin jo-

pa hämmästyttävän vähän aikaa asioi-den läpikäymiseen alaistensa kanssa. Yrityksissä tarvitaan asennemuutosta. Paremmalla esimiestyöllä saadaan pa-rempia tuloksia ja parempaa työelämää.

Kilpaillaanko hinnalla vai laadulla?Kilpailukyky otetaan usein esiin, kun Suomen taloustilannetta käsitellään. Kriitikot toteavat, että emme pysty kil-pailemaan kansainvälisillä markkinoilla, koska kustannuksemme ovat liian kovat. On tietysti totta, että kustannusten pi-tää olla ainakin lähellä pääasiallisia kil-pailijoita. Mutta yhtä varmaa ei ole, on-ko Suomen pääasiallinen ongelma kor-keassa kustannustasossa.

Kehittyneet teollisuusmaat eivät oi-

keastaan missään olosuhteissa pysty kilpailemaan massatuotannon hinnoil-la. Kilpailukykymme on pikemminkin kiinni siitä, mikä on tuotteidemme laa-tu, ja kuinka nopeasti saamme uusia tek-nologisia sovelluksia markkinoille. Täs-sä kilpailussa Suomen kilpailukyky on – mittaustenkin mukaan – huomattavas-ti parempi.

Meidän pitää tuoda markkinoille tuot-teita, joille on kysyntää. Elinkaaren-sa lopussa olevat tai muuten hyödyttö-mät tuotteet eivät usein mene kaupaksi edes ilmaiseksi.

Kilpailukykymme ei säily itsestään, vaan siitä on pidettävä huolta. Työn te-kemisen edellytyksistä on huolehditta-va yhdessä ja yhteistyöllä.

Mikko WikstedtJärjestöjohtaja, Insinööriliitto

iStock/kjekol

10 – HELINS 1/2015

T Tekniikka

Rakennusprosessissa tarvittiin lähes kaikkia mahdollisia insinööritaitoja.

Pätsi polttaa jätteetVantaalle valmistui vuonna 2014 Suomen suurin ja energiatehokkain jätevoimala. Sekajätteestä, joka ennen meni kaatopaikalle, tehdään nyt sähköä ja kaukolämpöä.

Putket risteilevät 10-kerroksisessa jäte-voimalassa kuin nykytaiteen museossa. Käytävät ovat siistit ja puhtaat, ja jättei-den sijaan ilmassa leijuu uuden auton tuoksu. Vantaalle rakennettu Suomen suurin ja energiatehokkain jätteenpolt-tolaitos vihittiin käyttöön syyskuussa 2014, ja se toimii nyt täydellä teholla.

– Voimalan toiminta on lähtenyt käyn-tiin pääsääntöisesti todella hyvin. Tot-ta kai on pieniä ongelmia, kun on uu-det laitteet ja ne pitää virittää niin, et-tä saadaan kaikki toimimaan viimeisen päälle hyvin ja tehokkaasti, käynnissä-pitoinsinööri Tuomas Salmi kertoo uu-denkarhean voimalan kahviossa.

Jätevoimalassa on tarkoitus polttaa vuosittain 1,5 miljoonan ihmisen seka-jätteet, jotka tulevat pääkaupunkiseu-dulta, Porvoosta, Nurmijärveltä ja Han-gosta. Voimalan uumenissa roskapus-sien sisältö muunnetaan sähköksi val-takunnan verkkoon ja kaukolämmöksi Vantaan kaukolämpöverkkoon. Jätteen sisältämästä energiasta pystytään hyö-dyntämään jopa 95 prosenttia.

Jätteet varastoidaan bunkkeriinJätevoimalan valvomossa on hiljaista. Suurilta näytöiltä voi seurata voimalan toimintaa aina pihalla kulkevista autois-

ta arinoissa palaviin liekkeihin. Jäte ei haise täälläkään, vaikka aivan lasin ta-kana on yli 33 metriä syvä jätebunkkeri täynnä roskapusseja.

– Hajut estetään mahdollisimman tii-viillä rakenteilla. Lisäksi voimalan kaksi kattilalinjaa imevät polttoilmaa bunkke-rista, eli alipaine menee polttoprosessiin päin, Tuomas Salmi selvittää.

Jätteen matka sähköksi ja kaukoläm-möksi alkaa pihalta, jossa jäteautot pun-nitaan. Autoja kaartaa pihaan päivittäin noin 160, ja jätettä käsitellään noin tuhat tonnia päivässä.

Autosta roskapussit syötetään jäte-bunkkeriin. Siellä kaksi kahmaria häm-mentää jätekasoja niin, että polttoai-neesta saadaan mahdollisimman tasa-laatuista. Rakennusjätteitä ja muita iso-ja kappaleita varten voimalassa on murs-

HELINS 1/2015 – 11

Jätevoimala lukuinan 320 000 tonnia jätettä vuodessan 920 GWh kaukolämpöä vuodessa, noin puolet Vantaan kaukolämpötarpeesta.n 600 GWh sähköä vuodessa, noin 30 prosenttia Vantaan sähköntarpeesta.n Rakentamiskustannukset 300 miljoonaa euroa

Lähde: Vantaan Energia

12 – HELINS 1/2015

kain. 1–2 päivän kuluttua kahmari syöt-tää jätteen kahdelle jätteenpolttolinjalle.

Tulen ja veden jätevoimalaTuomas Salmi avaa pienen luukun, jon-ka takana aukeaa liekkimeri. Jäte palaa kahden jätekattilan arinoissa yli tuhan-nen asteen lämpötilassa. Jotta palavasta jätteestä saadaan sähköä ja lämpöä, tar-vitaan väliaineeksi kuitenkin vettä.

– Jätekattiloissa kulkee vesi-höyry-putkisto. Lämpö siirtyy polttoaineesta veteen, joka höyrystyy ja lopulta tulistuu kuumien savukaasujen vaikutuksesta. Tulistettu höyry ajetaan turbiiniin, jolla saadaan lämmönvaihtimien kautta teh-tyä kaukolämpöä. Höyry- ja kaasuturbii-

neihin kytketyt generaattorit puolestaan muuttavat liike-energian sähköksi, selit-tää voimalan toimintaperiaatetta labora-torioinsinööri Johanna Laimio.

Laimio huolehtii voimalan vedenkä-sittelystä. Siihen kuuluu laitteiden huol-taminen ja veden laadun tarkkaileminen näytteiden ja mittausten avulla. Voima-laitoksen syöttöveteen esimerkiksi lisä-tään pH-säätökemikaalia niin, etteivät putket syövy.

Kuonaa, lentotuhkaa ja savukaasuja

Jätteenpolton sivutuotteena syntyy kuonaa, joka viedään Ämmässuon jät-teenkäsittelykeskukseen jatkojalostuk-seen. Metallit erotetaan hyötykäyttöön

ja muu kuona hyödynnetään esimerkik-si maanrakennuksessa ja meluvalleissa. Ämmässuolle päätyy myös palamisen toinen sivutuote, lentotuhka.

Lisäksi voimala tuottaa savukaasuja. Sähkösuodatin erottelee noin 90 prosent-tia hiukkasista, minkä jälkeen savukaa-su johdetaan puhdistuslaitteistoon. Siel-lä siihen lisätään aktiivihiiltä ja kalkkia, joihin sidotaan happamat komponentit ja raskasmetallit. Näin syntyvä savukaasu-jen puhdistuksen lopputuote viedään Ekokemin ongelmajätteen kaatopaikalle.

Vantaan Energian mukaan jätevoima-la alittaa jätteenpolttodirektiivin salli-mat päästörajat keskimäärin 50 prosen-tilla. Jos päästöt ylittävät ympäristöluvas-sa annetut raja-arvot, joudutaan tapahtu-neesta antamaan selvitys viranomaisille.

– Sen takia meillä on laitteistoja kak-si kappaletta. Jos yksi menee epäkun-toon, on käytettävissä heti varalaite. Jos päästöt nousevat, pahimmassa tapauk-sessa koko laitos ajetaan alas. Voimala on kuitenkin rakennettu niin, ettei täl-laista skenaariota tapahtuisi, Tuomas Salmi sanoo.

Kulttuurien sekoitusJätteenpoltto on Suomessa vielä nuori ala. Ensimmäinen nykyaikainen jätteen-

Poltto vai kierrätys?Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jätteenpoltto hankaloittaa jättei-den synnyn ehkäisyyn paneutumista ja kilpailee kierrätyksen kanssa sa-moista materiaaleista. Tuomas Salmi ja Johanna Laimio eivät kuitenkaan usko, että jätteenpoltto veisi resursseja kierrätykseltä.

– Kyllähän jätettä syntyy, kokonaan sitä ei voi estää. Kaatopaikoille ei voi vuodesta 2016 alkaen enää niin helposti viedä sekajätettä, silloin täy-tyy olla joku järkevämpi tapa käsitellä sitä. Sekajätteenä polttoon halu-taan vain jätettä, jota ei voi muulla tavoin hyödyntää, Laimio sanoo.

Vantaan Energian mukaan se pystyy vähentämään fossiilisten polttoai-neiden käyttöään voimalan ansiosta noin 30 prosenttia vuodessa. Yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät 20 prosenttia vuodessa.

Insinöörit Johanna Laimio ja Tuomas Salmi eivät usko, että jätteenpoltto veisi resursseja kierrätykseltä.

T Tekniikka

HELINS 1/2015 – 13

polttolaitos rakennettiin vuonna 2007, kun taas Keski-Euroopassa jätettä on poltettu vuosikymmeniä.

Koska Vantaan voimala on laitoksis-ta uusin, se on voinut hyödyntää kaik-kien tarjolla olevien tekniikoiden par-haat puolet. Tuloksena on kansainväli-nen sekoitus, jossa savukaasulauhdut-timet, savukaasukattila, vedenkäsitte-lylaitteisto ja höyryputkisto ovat suo-malaiset, jätekattilat sveitsiläiset, savu-kaasupuhdistus ranskalainen ja turbii-nit on rakennettu Ruotsissa ja Saksassa.

– Voimalaa rakentaessa mukana oli kymmeniä eri kansallisuuksia. Kiirei-simpänä päivänä tontilla oli samaan ai-kaan töissä 800 henkeä, Tuomas Salmi kertoo.

Rakennusprosessissa tarvittiin lä-hes kaikkia mahdollisia insinööritaito-ja, sillä edustettuina olivat sekä tekniik-ka, ympäristö, kemia, sähkö, automaatio että kunnossapito.

Kylpyammeita sekajätteessäSuurimmat haasteet voimalan käyt-töönotossa ovat Salmen mukaan liitty-neet saapuvan jätteen laatuun. Poltetta-vaksi on tullut muun muassa polkupyö-riä, pantittomia alumiinitölkkejä ja kyl-pyamme.

– Syöttötorvet ja muut paikat, jois-ta jäte kulkeutuu tuotantoprosessin lä-pi, ovat rajalliset. Jos sieltä tulee isom-pi kappale palamatonta materiaalia, se voi aiheuttaa tukoksen. Sitä joudutaan sitten repimään tavaraa polttoprosessis-ta pois. Alumiinitölkit sen sijaan sulavat järjestelmään, ja se aiheuttaa ongelmia niin järjestelmässä kuin tuhkassa.

Ongelmaan on etsitty ratkaisua parem-malla tiedotuksella yhteistyössä voima-lan asiakkaiden, HSY:n ja Rosk’n Roll Oy:n kanssa. Valistus on selvästi auttanut.

– Minun käsitykseni mukaan ihmiset haluavat lajitella oikein, mutta eivät aina tiedä, mitä pitäisi laittaa mihinkin. Suo-malaiset ovat kuitenkin sen verran ym-päristötietoisia, että kun on selvät oh-jeet, niin kyllä niitä noudatetaan, Sal-mi uskoo.

Jenni MeronenKuvat Olli Häkämies

Johanna Laimio valmistui insinööriksi keväällä

2006 Lahden ammattikorkeakoulusta ympäristö-

teknologian koulutusohjelmasta suuntautumis-

vaihtoehtonaan ympäristöbiotekniikka.

Tuomas Salmi valmistui insinööriksi vuonna 2004

Hämeen ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotan-

totekniikan puolelta.

Jätebunkkerin syvyys on 33,5 metriä, pituus

55 metriä ja le-veys 24 metriä. Siihen mahtuisi päällekkäin 22 keskikokoista henkilöautoa.

Vantaan jätevoimalassa käsitellään 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet.

14 – HELINS 1/2015

E Edunvalvonta

Lähes sata vuotta sitten Suomen Suuri-ruhtinasmaan senaatti sääti eduskunnan päätöksen mukaisesti lain kahdeksan tunnin työajasta. Jo tuolloin laissa mää-riteltiin raja viikoittaisen, neljän viikon jakson ja vuoden ylitöille. Viikossa ylitöi-tä sai teettää enintään kymmenen, neljän viikon jaksolla 40 ja vuodessa 150 tuntia.

Laissa määriteltiin myös ylitöistä suo-ritettavat korvaukset. Kahdelta ensim-mäiseltä tunnilta maksettiin vähintään 50 prosentilla ja sen jälkeen vähintään sadalla prosentilla korotettua palkkaa.

Rajaton vai säädelty työaika?Työtehtävät hiipivät joskus puolisalaa nakertamaan vapaa-aikaa. Tätä voidaan hillitä työajan seurannalla ja etätyön käytännöistä sopimalla.

Lisäksi sunnuntain yhteyteen oli työn-tekijälle annettava vähintään 30 tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työstä.

Työaikalaki on muuttunut sadassa vuodessa yllättävän vähän. Lain mukaan työpäivän pituus on edelleen kahdeksan tuntia. Työviikko on lyhentynyt 40 tun-tiin ja työehtosopimuksilla 37,5 tuntiin. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana ja enin-tään 250 tuntia kalenterivuodessa. Vii-koittainen vapaa-aika on 35 tuntia.

Työviikko läikkyy viikonloppuunSadassa vuodessa työelämä on muuttu-nut paljon. Globalisaation myötä on siir-rytty 24/7-yhteiskuntaan. Työpaikasta ja työajasta on varsinkin asiantuntijatyös-sä tullut liukuvia käsitteitä.

Työtä tehdään työnantajan tiloissa, kotona, matkalla töihin tai kotiin, asiak-kaiden tiloissa, työmatkoilla ja mitä eri-laisimmissa paikoissa. Työ ”läikkyy” so-vitun työajan ulkopuolelle aamuin, illoin ja viikonloppuisin.

Viime vuoden lopulla julkistetun Aka-

HELINS 1/2015 – 15

”Työ läikkyy sovitun työ ajan ulkopuolelle aamuin, illoin ja viikonloppuisin.”

van ja Aalto-yliopiston Global Time -tut-kimuksen mukaan korkeasti koulute-tut tietotyöntekijät tekevät keskimää-rin kolmanneksen käyttämästään ajas-ta työtä muualla kuin työnantajan tilois-sa. Lisäksi he tekevät 15 prosenttia työs-tään normaalien toimistotyöaikojen ul-kopuolella.

Tutkimus on omiaan murtamaan kä-sitystä suomalaisten lyhyestä työviikos-ta. Tutkimukseen osallistuvien työnteki-jöiden viikkotyöaika oli keskimäärin hie-man yli 43 tuntia, kun laskettiin yhteen niin sanottuna toimistotyöaikana ja sen ulkopuolella sekä viikonloppuna työhön käytetty aika.

Teknologian mahdollistama työsken-tely milloin ja missä tahansa hämärtää työn ja muun elämän välisiä rajoja. Hel-posti käy niin, että työstä palautumiseen käytettävä aika vähenee ja palautuminen vaikeutuu. Palautuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta työntekijä jaksaa työssä ja pysyy työkykyisenä koko työu-ran ajan.

Global Time -tutkimushankeAalto-yliopiston ja Akavan kuuden jäsenjärjestön yhtei-sessä tutkimushankkeessa tut-kittiin asiantuntijatyön tilallista ja ajallista hajautumista, hajau-tuvan työn vaikutuksia sekä toimintatapoja, joilla työn ha-jautumista säännellään työor-ganisaatioissa.

Tutkimuksen aineisto kerät-tiin kuuden Akavan jäsenjär-jestön jäsenistöstä sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuk-seen osallistuneet olivat Eko-nomiliiton, Insinööriliiton, Myynnin ja markkinoinnin am-mattilaisten, Tekniikan aka-teemisten, Tradenomiliiton ja Yhteiskunta-alan korkea-koulutettujen jäseniä. Yhteen-sä vastaajia oli 1 677 hen-kilöä. Tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanke, jota rahoit-taa Tekes.

Vieläkö työväkeä on suojeltava?

Vuoden 1917 työaikalaissa on mielen-kiintoinen lain yhdeksäs pykälä: Työn-antaja olkoon kielletty pitentämästä täs-sä laissa säädettyjä työaikoja antamal-la työtä kotona tehtäväksi. Tämä on var-sin selkeä säädös työntekijöiden suoje-lemiseksi. Onko suojelun tarve ja koh-de muuttunut?

Vaikka valtaosa tutkimukseen osal-listuneista koki itse olevansa vastuus-sa työaikojen säätelystä, vain harva pi-ti mahdollisuuksiaan oman työaikansa kontrolliin hyvinä. Projekteilla on mää-räajat, joihin työntekijä ei välttämättä it-se pysty vaikuttamaan, ja tehtävät tule-vat annettuina.

Työmäärien arviointi perustuu sii-hen, miten työntekijä selviytyy työteh-tävistään verrattuna muihin. Jos hän te-kee työt nopeasti ja tehokkaasti, hänel-le annetaan todennäköisesti yhä enem-män tehtäviä. Kierre on valmis. Lisäksi asiantuntijatyö on usein mukaansatem-paavaa, ja työn imussa kelloon katsomi-nen unohtuu.

Työnantajan lakisääteinen velvolli-suus huolehtia työntekijän työstä palau-tumisesta ei ole muuttunut. Sillä ei ole lain kannalta merkitystä, missä ja mil-loin työ tehdään. Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä käytännöillä. Nykytek-niikka mahdollistaa esimerkiksi kotona tai muualla tehdyn etätyön valvonnan.

Toinen asia onkin sitten, maksetaan-ko ylimääräisestä työstä korvauksia. Pit-kää päivää ilman ylityökorvauksia tekevä työntekijä rikkoo tahtomattaan työaika-lakia ja tukee harmaata taloutta.

Joustoa yhteisellä sopimuksellaTyönantajat – ja myös työntekijät – vaa-tivat työaikoihin joustoja. Onko työaika-laki ja kahdeksan tunnin työpäivä jous-tamaton muinaisjäänne, joka pitäisi vä-hitellen haudata? Ei välttämättä. Jo ny-kyinen työaikalaki mahdollistaa monen-laisia joustavia työajan järjestelyitä, joi-ta voimme lain muutoksia odotellessa hyödyntää.

Työaikalain mukaan voidaan muun muassa sopia liukuvasta työajasta. Sii-nä työntekijä voi sovittujen liukumarajo-jen puitteissa työtilanteen ja omien tar-peidensa perusteella päättää itse, kuinka

pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee. Moni työehtosopimus sallii liukumien

ja ylitöiden kerryttämisen työaikapank-kiin, josta voidaan nostaa kokonaisia va-paapäiviä. Tämä lisää joustavuutta. Työ voidaan lain mukaan järjestää myös vuo-roihin. Vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin.

Aika ajoin julkisuuteen putkahtaa kannanottoja, joissa vaaditaan suoma-laisten työajan pidentämistä. Pidem-män työpäivän toivotaan nostavan tuot-tavuutta ja parantavan Suomen kilpailu-kykyä. Tuotantoa haluttaisiin tehostaa pidentämällä erityisesti fyysisten työ-tehtävien työaikaa. Ajatuksen taustal-la on, että todennäköisesti kymmenes-sä tunnissa rakennetaan teitä ja taloja enemmän kuin kuudessa tunnissa.

Asiantuntijatyössä tutkimukset todis-tavat päinvastaista. Työteho ei säily ta-saisena pitkän työpäivän aikana. Aivot tarvitsevat välillä lepoa ja palautumisai-kaa toimiakseen parhaalla mahdollisel-la tavalla. Vapaa-aikaan ulottuvaa työ-tä voidaan hillitä sopimalla etätyökäy-tännöistä ja työajan seurannasta. Samal-la kun työntekijöiden jaksamisesta huo-lehditaan, työtyytyväisyys lisääntyy ja si-tä kautta työn tuottavuus paranee.

Minna AnttonenUudenmaan piirin asiamiesKuva Pixhill

Lähteet: Akava ja Aalto-yliopisto: Työn läikkymi-

nen vapaalle pidentää tietotyöläisten viikkotyö-

aikaa http://www.8tuntia.fi/

16 – HELINS 1/2015

InssivisaTestaa tietosi

2 3 7 8 6 9 5 4 14 6 8 5 3 1 9 2 71 9 5 4 7 2 3 8 66 8 1 2 9 5 4 7 39 7 2 3 4 6 1 5 85 4 3 1 8 7 2 6 97 2 9 6 5 3 8 1 43 5 4 7 1 8 6 9 28 1 6 9 2 4 7 3 5

A Ajankohtaista

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 26.2.2015mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikon-katu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skan-nata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Reijo Hyvöstä.

Sudoku 1/2015

1. Minkä niminen kaikkien aikojen nopein Maasta läh-tenyt luotain tutkii Pluto-planeettaa tänä vuonna?a) New Prospectsb) New Horizonsc) New Frontiers

2. Missä tehtävässä STTK:n entinen edunvalvontajoh-taja Minna Helle aloitti tammikuun 2015 alussa?a) Työterveyslaitoksen johtajanab) Valtakunnansovittelijanac) Tasa-arvovaltuutettuna

3. Kuka on vuoden 2014 Finlandia-voittaja?a) Jussi Jalonenb) Ari Mennanderc) Jussi Valtonen

4. Mitä tutkii virologi?a) viruksiab) bakteereitac) soluja

5. Mikä on Idefix?a) Henkilöskanneri b) Sarjakuvahahmo c) Avaruusohjelma

Vastaukset: 1.b 2.b 3.c 4.a 5.b

HELINS 1/2015 – 17

Säveltäjä taiteen maailmassaAteneumin Sibelius-näyttely esittelee säveltäjämestari Jean Sibeliuksen elämää taiteiden kautta. Pääosissa on musiikin sijaan kuvataiteet ja se, miten luonto, myytit, matkat sekä muut taidemuodot ja Sibeliuksen taiteilijoista koostuva lä-hipiiri vaikuttivat hänen omaan tuotantoonsa, ja miten mes-tarin musiikki inspiroi muita. Näyttelykierros kannattaa eh-dottomasti tehdä luurit korvissa eli ottaa ääniopastus ja musiikki mukaan.

”Suomesta löytyy yhä useammin rikkaita, joilla on ulkonai-sesti kaikki hyvin, mutta joilta kuitenkin puuttuu se kaikkein tärkein: enemmän rahaa. Jälleen yksi tällainen huono-on-ninen perijätär on tästä syystä pakotettu jättämään isän-maansa.”

Pakinoitsija BisquitIlta-Sanomat 8.1.2015

Toppaliivi tabletilleUlkoilevalla insinöörillä on usein mukanaan tietoteknisiä laitteita, jotka pitää suojata viimalta ja kolhuilta. Tyylik-kään vaihtoehdon tähän tarpeeseen tarjoavat suomalaisen Mozon toppaliivit älypuhelimille ja tableteille. Lämpimän pussukan luvataan pidentävän akun toiminta-aikaa.

Tablettiliivin hinta verkkokaupassa 24,90 €.www. mozoaccessories.com

Palkittua jännitystäJussi Valtosen He ei-vät tiedä mitä he te-kevät on 600-sivun jännitysnäytelmä, jossa on mukana ih-missuhdekoukeroita, tiedettä ja teknolo-giaa sekä psykologi-sia, moraalisia ja eet-tisiä pohdintoja.

Se ruotii nykymaa-ilman menoa ja vi-sioi lähitulevaisuut-ta, jossa ihmismieltä hallitaan digitekno-logian keinoilla ja vä-lineillä. Tarina pysyy kasassa ja pitää ot-teessaan. Kirjailija sai teoksesta Finlan-dia-palkinnon 2014. Kirja palkitsee luki-jan.

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä he tekevät. Tammi 2014.

Armanin matkassa Armanin maailma on kirja siitä, mihin seik-kailunhalu, uteliai-suus, rohkeus ja luja tahto voi johtaa.  Kir-ja valottaa some- ja mediapersoona, vaatturi, skeittari, perheenisä Arman Alizadin taustoja ja sitä kaikkea, mitä hän on tehnyt. Ennen kaikkea siinä keski-tytään Kill Arman ja Armanin viimeinen ristiretki -ohjelmi-en tekemiseen, miten kaikki alkoi, ja mihin kaikkeen se veikään.

Arman Alizad, Kauko Röyhkä: Armanin maailma. Docendo 2014.

”Ei ole harvinaista, että palkataan yksittäinen asiantunti-ja selvittämään tilannetta. Hän vakuuttaa, että ongelma on helppo ja nopea korjata. Kun tilanne ei paranekaan pinta-puolisen korjauksen jälkeen, ihmisten luottamus menee ja pinna alkaa kiristyä heti prosessin alkuvaiheissa.”

Työterveyslaitoksenteemajohtaja Marjaana Lahtinen sisäilmaongelmista, Talouselämä 13.1.2015

Välipalat

18 – HELINS 1/2015

M Menneitä muistellen

Rakas pelikonsolion museotavaraaTietokoneet ja pelit ovat saaneet oman museonsa, kiitos Ari Tommiskan.

Ari Tommiska, alias Ata, on innokas ke-räilijä, jota on kiittäminen yhdestä tek-niikan alan erikoismuseosta. Verkko-kauppa.comin tiloissa sijaitsevan Tie-to- ja pelikonemuseon esineet ovat pe-räisin Tommiskan kokoelmasta.

Tekniikan erikois museoita Suomessa:Tekniikan museo, HelsinkiMuseokeskus Vapriikki, TampereIlmailumuseot, Vantaa ja TikkakoskiMuseo Militaria, HämeenlinnaSuomen Rautatiemuseo, HyvinkääRadio- ja tv-museo, Lahti

– Eräs ystäväni näki, että kämppääni oli hillottu iso määrä tavaraa, joka kiin-nostaa muitakin ihmisiä. Hän sanoi, että ne pitää saada jonnekin näytille.

Tommiskalla on kokoelmassaan yli 700 konetta, 6 000 peliä, 500 lisälaitet-ta, 800 kirjaa ja lähes sata puhelinta.

Tommiska kertoo, että hänen laitteistaan peräti 95 prosenttia on toimivia. Kompo-nentit ovat sellaisia, että hän pystyy niitä korjaamaan autotallinsa varusteilla.

– Peruselektroniikkaa pystyy vaih-telemaan itse. Usein vanhassa konees-sa on esimerkiksi kondensaattori rikki. Se on kuluva osa, ja pidän konsolia edel-leen alkuperäisenä, vaikka vaihdan kon-

densaattorin.Tommiska pohtii, että jonkun mielestä

konsoli vanhoilla ja alkuperäisillä osilla voi olla museoarvoltaan suurempi. Hän itse kuitenkin katsoo, että laitteiden pi-tää toimia.

– Sen lisäksi, että sitä voi katsoa, sen voi myös käynnistää.

Ajatus heräsi jo nuorenaAri Tommiska aloitti peliharrastuksensa kabinettikoneilla Linnanmäellä ja ruot-sinlaivoilla 1970-luvun loppupuolella. Ensimmäinen peli taisi olla Space Inva-ders. Sitten tulivat television tennispelit. Pelikonsoleista ensimmäisten joukossa

Commodoren ja Atarin pelit ja koneet olivat Ari Tommiskalle aikanaan tärkeitä. Hän halusi niistä mahdollisimman laajan läpileikkauksen museoon.

HELINS 1/2015 – 19

Museoita joka makuunTeknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri Panu Nykänen kertoo, että Suomesta löytyy museoita vähän joka lähtöön.

– Niitä on tuhansia. Osa on ammatillisesti johdettuja, osa taas harrastustoiminnan pohjalta syntyneitä.

Nykänen kuvailee teknillisiä museoita opetuksellisiksi ins-tituutioiksi. Museoissa pääsee näkemään alkuperäiset lait-teet ja koneet omin silmin. Kuvat ja mallinnukset eivät aja sa-maa asiaa.

– Insinööritieteitä ei voi opettaa ilman, että oppilaat pääse-

Tilat täynnä, kassat tyhjät Suomen museoiden rahatilanne on varsin kehno. Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri Panu Nykänen sanoo, että lähes kaikki ammatillisesti hoidetut museot ovat suurissa talous-vaikeuksissa.

Rahaa on vähän, mutta lisäksi mu-seot ovat täpötäynnä. Nykänen arvioi, että raja on tullut jo vastaan. Erityises-ti toisen maailmansodan jälkeinen aika on ongelmallinen.

Nykäsen mielestä museoilla pitäi-si olla mahdollisuus huolehtia siitä, että teknillisen kulttuurin kaikki eri puolet tu-lisivat esille ainakin jossain muodossa.

– Vaikuttaa siltä, ettei sitä pystytä nyt oikein tekemään. Meillä ei esimer-kiksi ole kattavaa kännykkämuseota, vaikka Suomessa oli 1980- ja 90-luvuil-la valtaisa elektroniikkateollisuus.

Nykäsen mukaan pääosa ammatil-lisesti hoidettavista museoista joutuu poistamaan kokoelmistaan esineitä. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla vir-tuaalimuseointi ja valokuvat.

– Museon ja tiedekeskuksen filoso-finen ero on siinä, että museoissa on enemmän alkuperäistä ja autenttis-ta materiaalia. Tiedekeskuksessa on enemmän malleja ja kuvia. Esimerkik-si ruotsinlaivaa voi olla vaikea museoi-da. Se on pakko mallintaa tietokoneel-la tai kuvilla.

olivat Commodoret ja Atarit.– Minulla oli tuolloin intohimo kerää-

miseen. Taltiointiin ei vain kerta kaik-kiaan ollut varaa. Kun mikään ei sopi-nut yhteen keskenään ja tuli uusi ja pa-rempi kone markkinoille, vanha oli pak-ko myydä, että sai toisen. Kerääminen al-koi aina alusta.

Kun Tommiska siirtyi työelämään, hän alkoi keräillä vanhempia laitteita, joita oli aina halunnut. Hän sai tietoa muun muassa Bitti-lehdestä, josta hä-nellä on yhä tallessa kaikki numerot en-simmäisestä alkaen.

Nykyisin Tommiska työskentelee elä-kevakuutusyhtiö Elossa infrastruktuuri- ja hankintavastaavana.

Lahjoituksia muilta keräilijöiltäAri Tommiska kertoo, että hän on ha-lunnut tuoda Tieto- ja pelikonemuseos-sa esille läpileikkauksen vähän kaikesta. Erityisesti Commodoren ja Atarin pelit ja koneet ovat hyvin edustettuina.

– Ne olivat minulle itselleni tärkeitä. Halusin niistä mahdollisimman laajan läpileikkauksen. Niistä on vähän harvi-naisempiakin laitteita esillä, esimerkik-si Atarin 400 ja 800.

Nintendolta ja Segalta on esillä mil-

vät leikkimään ja oppimaan teknisillä välineillä. Tämä on yksi syy, miksi museoita tarvitaan.

Ammatillisesti johdettujen museoiden resurssit ovat rajalli-set, minkä vuoksi yksityishenkilöillä on suuri merkitys.

– Yksittäiset elektroniikkakeräilijät tekevät uskomattoman hienoa työtä tallentamalla semmoista teknillistä materiaalia, minkä ilman muuta pitäisi kuulua jonkun ammatillisesti hoide-tun museon toimialaan.

tei kaikki peruslaitteet. Tommiska ker-too, että raja menee tällä hetkellä ensim-mäisessä Microsoftin Xboxissa ja Sonyn Playstationissa.

– Ne ovat jo retroa, vaikka niiden il-mestymisestä on niin lyhyt aika. Niiden pelit ovat myös suosituimpia keräilykoh-teita kahdeksanbittisen Nintendon peli-en ohella. Nuorempi sukupolvi kerää nii-tä. Tietysti kaikki keräilevät leluja, joilla ovat itse leikkineet.

Tommiska sanoo, että hän on kerännyt myös uudempia koneita ja pelejä. Ne ei-vät vielä ole museoiässä, mutta ei mene kauaa, että ne ovat.

– Asioita pitää laittaa sivuun jo nyt.Tommiska kertoo, että hän löytää esi-

neitä kokoelmaansa vaihtamalla ja käy-mällä kauppaa muiden harrastajien kanssa. Kirpputoreilta löysi aikaisem-min hyvin tavaraa, mutta ei enää.

– Suomessa on hienoja ihmisiä, jot-ka ovat säilyttäneet vanhan rakkaan ko-neensa. He ennemmin lahjoittavat sen minulle kuin myyvät.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

20 – HELINS 1/2015

Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseenViittasin pääkirjoituksessani 5/2014 työttömyyspäivärahan ja eläkejärjestelmän kustannusvaikutuksiin. Tässä artikkelissa avaan kyseisten järjestelmien rahoitusta ja niiden vaikutusta Suomen talouteen.

Työttömyysturva

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoitus

On yleinen harhaluulo, että ansiosidonnaisen työt-tömyyspäivärahan maksaja olisi kokonaisuudessaan se työttömyyskassa (insinöörien työttömyyskassana on usein IAET-kassa), jonka jäsenenä ollaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha koostuu seuraavista rahoitusosuuksista:n Työttömyyskassa noin 5,5 %. n Työntekijä (palkasta peritty työttömyysvakuutusmak-su) noin 7,3 %.n Työnantaja noin 48,9 %.n Valtio noin 38,3 %.

Osuudet eivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

Muiden työttömyysturvan muotojen rahoitus

Peruspäiväraha/työmarkkinatuki rahoitetaan seuraavasti:n Työntekijän osuus (palkasta peritty työttömyysvakuutusmaksu) noin 4,4 %.n Kuntien osuus noin 18,4 %.n Valtion osuus noin 77,2 %.

Osuudet eivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

HELINS 1/2015 – 21

Kaikki maksettavat työttömyysturvamaksut yhteensä rahoitetaan seuraavasti:n Työttömyyskassan osuus noin 3,5 %.n Työntekijän osuus (palkasta peritty työttömyysvakuutusmaksu) noin 6,3 %.n Työnantajien osuus noin 32,0 %.n Kuntien osuus noin 6,4 %.n Valtion osuus noin 51,8 %.

Osuudet eivät ole täysin vakioita, mut-ta merkittäviä muutoksia niissä ei vuo-sitasolla ole.

Eläkejärjestelmä

Eläkejärjestelmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yk-sityisen sektorin eläkejärjestelmää ja sen rahoitusta. Helsingin Insinöörien jäsenistä noin 91 % työsken-telee yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin eläke-järjestelmä ei ole suoraan verrannollinen tässä ar-tikkelissa esitettyihin tietoihin.

Keskimääräinen eläke Suomessa vuonna 2013 oli 1 556 €/kk, ja keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 60,3 vuotta.

EläkekassatVuoden 2013 päättyessä yksityisen sektorin eläke-kassassa oli rahaa 105,3 mrd euroa. Julkisella sekto-rilla vastaava luku oli 56,9 mrd euroa.

Vuonna 2013 työeläkemaksuja kerättiin yhteensä 14,5 mrd euroa, joiden osuudet jakaantuivat seuraavasti:

n Työnantajat 9,2 mrd euroa.n Työntekijät 2,9 mrd euroa.n Yrittäjät 1,2 mrd euroa.n Valtio 0,7 mrd euroa.n Työttömyysvakuutusrahasto 0,5 mrd euroa.

Marja Koponen, Työeläkevakuuttajat Tela, 2014.

Suomessa maksetaan vuodesta riippuen yhteensä noin 3,5 mrd euroa työttömyys turvamaksuja tai niihin rinnastettavia maksuja.

22 – HELINS 1/2015

Yksityisen sektorin maksetut eläkemak-sut vuonna 2013 olivat siis 14,7 mrd eu-roa. Huomioitavaa on, että eläkerahasto sai sijoituksilleen korkoa 8,1 mrd euroa. Näin ollen yksityisen sektorin eläkera-hasto kasvoi vuonna 2013 7,5 mrd euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että julki-sen sektorin eläkerahasto teki suhteessa vielä paremman tuloksen.

Eläkerahastoihin (yksityinen ja julki-nen) oli 30.6.2014 mennessä kertynyt yh-teensä 7,0 mrd euroa lisää rahaa verrattu-na 31.12.2013 tilanteeseen. Erityisesti al-kuvuoden 2014 aikana työnantajan edus-tajat ja poliitikot antoivat lausuntoja, joi-den mukaan eläkerahastoista olisivat ra-hat loppumassa ja eläkeikää on siksi pak-ko nostaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Työntekijöiden kannalta oli iso petty-mys, että koko eläkeuudistus kulminoi-tui vain työnantajien haluamaan eläke-iän nostoon, eikä työelämän laatukysy-myksiä käsitelty tietojeni mukaan juu-ri ollenkaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että huol-tosuhteemme tulee muuttumaan mer-kittävästi noin 30 vuoden kuluttua, ai-nakin joksikin aikaa. Siitä syystä eläke-rahastoihin on hyvä kerätä nyt rahaa enemmän kuin siellä tarvitsisi olla ny-kyisten eläkemenojen kattamiseksi.

Sairaanhoidon ammattilaisilta saama-ni tiedon mukaan elinajanodote on to-dellisesti kääntynyt laskuun 1990-luvul-la syntyneillä. Tämä johtuu hyvinvointi-valtiolle tyypillisistä riskitekijöistä, ku-ten ylipainosta ja sydän- ja verisuoni-sairauksien lisääntymisestä entisestään. Tätä tietoa julkistetut elin ajanodotteen ennusteet eivät vielä toistaiseksi vah-vista.

Työurat pidemmiksi työoloja parantamalla

Insinööriliitto halusi ajaa kolmikanta-neuvotteluissa työurien pidentämiseen tähtääviä ratkaisuja eikä kategorista elä-keiän nostoa, miksi?

1. Eläkeiän nosto oli suora eläkkeiden leikkaus noin 10 prosentilla, koska elä-kettä maksetaan nyt kaksi vuotta vähem-män kuin entisessä järjestelmässä (20 vuoden eläkkeellä olosta kahden vuo-den leikkaus tekee noin 10 %).

2. Vanhuuseläkeiän rajaa ei olisi tar-vinnut nostaa saavuttaaksemme aiem-pien eläkesopimusten mukainen todel-linen eläköitymisikä 62,4 vuotta.

3. Jos resurssit olisi suunnattu työ-olojen parantamiseen eläkeiästä vään-nön sijaan, olisivat sekä tuottavuus että

eläköitymisikä nousseet automaattisesti. 4. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoin-

nin parantuminen olisivat kansantalou-delle paljon merkittävämpiä tekijöitä kuin kategorinen eläkeiän nosto.

5. Vain alle 20 % yksityisen sekto-rin työvoimasta on töissä 63-vuotiaana. Heidän pitäminen työelämässä 65-vuo-tiaaksi ei vaikuta Suomen kestävyysva-jeeseen, kuten eläkeiän nostoa markki-noitiin. Laskelmien mukaan neljän kuu-kauden pidempi työura kaikille työnte-kijöille toisi saman vaikutuksen, ja kan-santaloudelle vaikutus olisi vielä mer-kittävämpi.

Marja K

oponen, Työeläkevakuuttajat Tela, 2014.Työeläkemaksuina kerätty 14,5 mrd euroa käytettiin seuraavasti: n 12,0 mrd euroa meni suoraan vuoden 2013 eläkkeiden maksuun.n Toimintakuluihin käytettiin 0,4 mrd euroa.n Eläkerahastoon siirrettiin 2,1 mrd eu-roa. Eläkerahasto maksoi eläkkeitä 2,7 mrd eurolla.

HELINS 1/2015 – 23

Työttömyysturva- maksujen ja eläkkeiden rahoitusten vaikutus

Eläkeuudistusta tehtäessä puhuttiin pal-jon siitä, kuinka eläkeiän nosto on vält-tämätöntä kestävyysvajeen kannalta. Jos tähän ja valtionvarainministeriön teke-miin kestävyysvaje-ennusteisiin on us-kominen, niin eläkeuudistuksia pitäisi tehdä vuosittain.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajan mukaan vain harvat Suomes-sa osaavat laskea kestävyysvajeen oi-kein, kuitenkin niin monet meistä suju-vasti käyttävät tuota termiä arkikieles-sä. Itse tunnustan, etten osaa sitä laskea, mutta seuraavaksi kuitenkin käsityksiä-ni siitä, miten syksyllä tehty eläkeratkai-su vaikuttaa asiaan.

Yksityisen sektorin eläkkeet rahoitetaan myös pääosin kolmikantaisesti: n Työntekijät noin 19,7 % ja työttömyys-vakuutuskassat (työntekijöiden maksa-mat jäsenmaksut) noin 4,3 %.n Työnantajat noin 62,6 % ja yrittäjät noin 8,4 %.n Valtio noin 5 % eläkemaksuista.

Työttömyys ja eläketurvaValtion osuus työttömyysturvamaksuis-ta on euroissa kaksinkertainen verrattu-na valtion osuuteen yksityisen sektorin eläkemenoista.

Koska jo pitkään on vallinnut käytän-tö, että yritykset irtisanovat suurimman osan yli 50-vuotiaista työntekijöistään (yli 80 % yli 50-vuotiaista tulee irtisano-tuksi), niin nykyisellä trendillä kestävyys-vaje vain kasvaa, koska ihmiset ovat työt-töminä ennen eläköitymistään, ja työttö-mien päämaksumiehenä toimii valtio.

Lisäksi työttömyys ennen eläköity-mistä alentaa eläkettä, ja sitä kautta elä-keläisten ostovoimaa. Myös näillä on vaikutusta Suomen kestävyysvajeeseen yli 65-vuotiaiden määrän kivutessa en-nusteiden mukaan yli 25 prosenttiin suomalaisista.

Mikäli kaikki henkilöt olisivat töissä vanhuuseläkeikään asti, niin valtio saa-vuttaisi tehdyllä eläkeuudistuksella sääs-töjä ja ehkäpä ehkäisisi kestävyysvajet-takin. Koska lienee utopiaa olettaa, että näin tapahtuu, ei ole mitenkään selvää, että tehdyllä eläkeratkaisulla ainakaan parannettiin Suomen kestävyysvajetta.

Mikä motivoi työnantajiaMikä sitten oli työnantajan motivaatto-ri tässä neuvottelussa? Käsitykseni mu-kaan lähinnä yksi asia eli raha. Työnan-tajien osuus työttömyysturvamaksuista on euroissa noin 12 % verrattuna vuo-tuisiin eläkemaksuihin. Toisin sanoen työnantajat maksavat noin kymmenker-taisesti eläkemaksuja verrattuna työttö-myysturvamaksuihin vuodessa, ja näin ollen eläkeikää tulee nostaa ja sitä kautta eläkkeiden maksamisvuosia minimoida.

Muistammehan, että vain alle 20 % yli 63-vuotiaista on töissä. Toiseksi kak-si vuotta vähemmän maksettavaa eläket-tä vaikuttaa jollain aikavälillä myös työn-antajan osuuteen eläkemaksuista.

Varsinkin isot työnantajat joutuvat

myös maksamaan merkittävästi enem-män eläkemaksuja irtisanotusta henki-löstä, joka on työttömänä alle 2,5 vuot-ta ennen eläköitymistään. Tämä var-masti osaltaan vaikuttaa siihen, mil-loin vanhempia työntekijöitä irtisano-taan, jos yritys on irtisanomassa henki-löitä. Työnantajat myös tietävät tämän ja osaavat hoitaa asian niin, että henki-lö on työttömänä yli 2,5 vuotta ennen mahdollista eläköitymistään. Tästä seu-raa, että maksumiehinä ovat jälleen val-tio ja työntekijät.

Tehdyn eläkeratkaisun yhteydessä so-vittiin myös, ettei eläkemaksuja koroteta aiemmin sovituista. Lisäksi suuret työn-antajat saavat ”alennusta” eläkemaksuis-ta. Ei huono ratkaisu työnantajille!

Tehdyn eläkeratkaisun ja monen muun työntekijöiden sekä valtion teke-män ojennuksen myötä olisi kohtuul-lista odottaa työnantajilta vastapalve-lukseksi esimerkiksi työllistämistä. Esi-merkkeinä mainittakoon TYKA-ratkai-sun supermaltilliset palkankorotukset ja valtion antamat yritysverotuksen keven-nykset, joilla piti olla työllistävä vaiku-tus. Tätä vain ei toistaiseksi ole valitet-tavasti näkynyt.

Työnantajillakin on ”työnantajansa” eli omistajat, jotka vaativat jatkuvaa ku-lukuria, jotta tuottoa syntyy sijoitetulle pääomalle. Tässä neuvottelussa kysymys oli vain vähän toisen kaliiberin rahoista kuin esimerkiksi kiinteiden kustannus-ten syynissä, jossa pohditaan työnteki-jän puhelinliittymän kuukausimaksua – voisiko sen saada 20 eurolla nykyisen 25 euron sijaan…

Nähtäväksi siis jää, kuinka tehty elä-keratkaisu vaikutti kestävyysvajeeseen. Vai vaikuttiko ollenkaan, ja pystyykö si-tä kukaan varmuudella edes kertomaan? Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka monta kestävyysvaje-ennustetta ja elä-keuudistusta saamme seuraavan kym-menen vuoden aikana.

Samu SaloPuheenjohtajaHelsingin Insinöörit HI ry

Lähteet:

Insinööriliitto IL ry, IAET-kassa, Työeläkeva-

kuuttajat TELA, Palkansaajien tutkimuslaitos PT,

Kansaneläkelaitos KELA

Lähde: Suomen vakausohjelmien päivitykset eri vuosilta (VM).

Valtiovarainministeriöntekemät kestävyysvajearviot

Miten eläkeratkaisu vaikuttaa kestävyysvajeeseenTyöttömyysturvamaksut rahoitetaan kolmikantaisesti:n Työntekijät 9,8 % (työntekijän osuu-teen sisältyy työttömyysvakuutuskas-san maksut, koska jäsenet eli työntekijät maksavat sinne sieltä perittävät rahat).n Työnantajat 32,0 %.n Valtio/kunnat 58,2 % (valtio 51,8 % ja kunnat 6,4 %) työttömyysturvamak-suista.

24 – HELINS 1/2015

Veikko Simola on kulkenut Espoon maita ja mantuja vuosia, etsien alueel-ta malmeja. Simola kertoo, että ihan hä-nen kotikontunsa Hannuksessa ovat hy-vin malmikriittisiä alueita.

– Tämä on tulevaisuuden aluetta. Tän-ne on valmistunut tiestöä ja rakennuk-sia, joten malmin etsintä ei ole ollut ihan helppoa. Kaikkien tonteilla ei saa etsiä.

Simola kertoo, että malmit voisi peri-aatteessa louhia koska tahansa. Työ olisi parasta sijoittaa yhteistoimintaan mui-

HI:n vanhin jäsen täytti 95 vuottaHI:n vanhin jäsen Veikko Simola täytti tammikuussa 95 vuotta. Simola on tehnyt elämäntyönsä opettajana, mutta hän on myös Suomen tunnetuimpia malminetsijöitä.

den rakennustöiden kanssa.– Olen tutkinut ja yrittänyt löy-

tää malmikohtia, jotka voisi yhdistää metrosuunnitelmiin. Se on arvokas työ-maa. He tekevät isoja työtunneleita pa-rasta aikaa, ne kannattaa lyödä yhteiseen lukkoon, ottaa edut ja vähentää tappioi-ta.

Veikko Simolalla on itsellään aikoi-naan ollut alueella suuria valtauksia ja varauksia. Nyt hän yrittää löytää yhteis-työkumppaneita.

– Jonkin yhtiön pitäisi tunnustaa, et-tä pinnan alla on suuria määriä malme-ja. Sitten niitä voisi ruveta tutkimaan tar-kemmin. Täytin 95 vuotta, en minä jaksa juosta tuolla. Siinä pitäisi olla joku toi-nen tutkija.

Simola kertoo olevansa kiinnostunut yhtiöistä, jotka ovat malminetsintähom-missa pitkällä.

– Olen ollut yhteydessä ihmisiin, jot-ka voisivat olla avuksi.

Päivänsankari puolisoineen yhdessä HI:n onnittelijoiden kanssa: Puheenjohtaja Samu Salo (vas.), Veikko Simola, Kaarina Simola ja Pekka Laakso.

H HI ry

HELINS 1/2015 – 25

Metropolia Master’s - a certifi ed Degree

for your Professional Career!

Vamos a la Metropolia!

For Business-minded Engineers Ambitious for ChangeHave you thought of an MBA program at some point in your career? Industrial Management Master’s program gives you MBA insight plus a Master’s degree, that provides you with EQF level 7 qualifi cations, the same level as MSc (DI).Industrial Management Master’s program is a path from engineering to management. Welcome to study in the professional community of company experts, lecturers and experienced peer colleagues in the Helsinki city center. For more information: www.metropolia.fi /IM-Meng

Renato de LorenzoVice President of Engineering, RTLS, Ekahau Oy Finland"IM Master's program provides a wonderful opportunity for professional growth. It is well structured, the modules support its framework, and industry best practice develop management and business skills. I really believe the program fulfi lls its promise of creating better leaders and more competent managers."

Miki WiikProduct Architect, Service-Flow Corp. Finland "I chose IM Master's to gain solid understanding of business theory and best practice, in a one year course while working. In addition to learning vital skills and networking, what I've found most valuable is the high level of professionalism and commitment of the lecturers and my fellow students that has inspired me to professionally push myself to new levels."

Study a Master’s Degree in Metropolia!

Apply now:metropolia.fi /apply

Culture | Business | Health Care and Social Services | Technology

NN

D E S T IIN AAA P P PCLTTI

IIO

OOM A S S D

DT E E G E

EER

RR’

1 0 07. 9.3. 4.0-

xx_Metropolia_ilmoitukset_nro_1_Uudenmaan_Insinoori_INS_105x303.indd 1 2.1.2015 14.57

Kiinnostus ja ymmärrys tärkeintä

Veikko Simola kertoo, että malminetsin-tä tarvitsee erilaisia mittareita. Esimer-kiksi magneettisen vaikutuksen mitta-reilla voi paikantaa rautamalmeja.

– Jokainen tuntee kompassin. Se on magneettisuuden vaikutuksen mitta-ri. Voi olla myös vetovoimamittareita. Malmialueella maaperä on painavam-paa. Sitten otetaan näytteitä ja ne ana-lysoidaan valtion tehtailla.

Kun sopiva malmiaihe on löytynyt, aluetta on laajennettava tutkimalla ja kiertämällä mittareiden kanssa, Simo-la kertoo.

– Jokaisella on oikeus lähteä etsi-mään malmeja, kunhan ei mene kielle-tylle alueelle tai sotkemaan toisten ton-teille. Perustieto on luettavissa ihan leh-distä ja kirjoista.

Simola arvioi, että Suomessa on kym-meniä tai korkeintaan satoja malminet-sijöitä. Itse hän on ollut malmeista ja ki-vistä kiinnostunut koko ikänsä.

– Otan kiven käteeni ja katson, mitä se sisältää. Koulutus, kiinnostus ja teknii-kan lukeneisuus ovat tärkeintä, siis fy-siikka ja kemia.

Simola on itse opettanut fysiikkaa, ke-miaa ja matematiikkaa silloisessa Poi-kain ammattikoulussa. Hän on valmis-tunut insinööriksi sotien jälkeen Tam-pereen teknillisestä opistosta. Hän on työskennellyt myös Ammattienedistä-mislaitoksella ja hitsausteknillisessä la-boratoriossa.

Veikko Simola viettää vaimonsa Kaa-rinan kanssa rauhallista ikäihmisten elämää Espoon Hannuksessa. Vuonna 2015 he ovat olleet naimisissa 70 vuotta.

Antti HalonenKuva Olli Häkämies

Helsingin Insinöörit onnittelee 95-vuotiasta Veikko Simolaa!

26 – HELINS 1/2015

Korkeakoulukampuksen energiankulu-tusta voidaan pienentää 20 prosenttia, jos Smart Campus -hankkeen osanotta-jia on uskominen.

Smart Campus -hanke on kehittänyt vuorovaikutteisia palveluita ja teknisiä sovelluksia, jotka parantavat energiate-hokkuutta. EU-hankkeeseen osallistuvat Metropolian Leppävaaran ja Myyrmäen kampusalueet, Aalto-yliopisto, Milanon polyteknillinen korkeakoulu, Lissabonin ja Luulajan teknilliset yliopistot. Lisäk-si mukana on muita yhteistyökumppa-neita.

– Tarkoitus on, että ihmiset kiinnittäi-sivät huomiota energian kulutukseen ja esimerkiksi sammuttaisivat valot ja tie-tokoneet, kun he poistuvat luokasta, pro-jektipäällikkö Veikko Koivumaa kertoo.

Kumppaneiden maantieteellinen si-jainti tuo erilaisia tarpeita energian käy-tölle.

Näin syntyy energiapihi kampusMetropolian Myyrmäen ja Leppävaaran kampuksilla on parannettu energiatehokkuutta teknisillä ratkaisuilla ja vaikuttamalla ihmisten kulutustottumuksiin.

– Italiassa rakennusten viilennys ke-sällä on suurin haaste, meillä lämmitys talvella.

Hankkeen pilottikohteissa tavoitel-laan 20 prosentin säästöä energianku-lutuksessa. Tästä 15 prosenttia toivo-taan saavutettavan käyttäjien kulutus-tottumuksien muutoksella. Siksi pilot-tiin valikoitui kohteita, joissa käyttäjät voivat toiminnallaan vaikuttaa kulutuk-seen.

Opiskelijat miettivät säästökohteitaVuonna 2012 käynnistynyt Smart Cam-pus -hanke päättyy huhtikuussa 2015. Valtaosa hankkeessa mukana olleista on ollut tekniikan opiskelijoita. Alussa opiskelijat miettivät työryhmissä ener-giansäästökohteita.

Yksi ryhmä pohti parannuksia valais-tukseen.

– Se selvitti, mitä tekniikkaa ja mil-laisia energiatehokkaita valaisimia tä-nä päivänä käytetään. He myös etsivät laitteita toimittavat yhteistyökumppanit ja organisoivat valaistuksen uudistami-seen liittyvät asennukset, Veikko Koivu-maa sanoo.

Toinen ryhmä pohti älykkään langat-toman teknologian hyväksikäyttöä ener-giankulutuksen mittauksessa, kolmas il-manvaihtoa, neljäs uusiutuvia energia-lähteitä.

Kohteina valaistus, ilmanvaihto ja keittiötLeppävaaran ja Myyrmäen kampukset on rakennettu vuonna 1988, ja niitä on laajennettu vuonna 2002. Molemmissa energiankulutus on suurta.

– Kun kampukset on rakennettu, ener-giatehokkuusvaatimukset ovat olleet erilaisia, eivätkä ratkaisut enää vastaa nykypäivän tarpeita.

Myyrmäen kampuksella valaistusta muutettiin kolmessa luokassa.

– Esimerkiksi yhdessä luokassa va-laistuksen tehoa voi säätää seinäpanee-lista, mutta tilassa on myös anturit, jot-ka säätävät valaistusta automaattisesti. Jos ulkovaloa tulee riittävästi, se pienen-tää valotehoa. Luokassa on myös läsnä-olotunnistimet. Jos liikettä ei ole, valot sammuvat automaattisesti. Leppävaa-rassa on yksi samanlaisella tekniikalla toteutettu luokka.

Myyrmäessä ilmanvaihto uusittiin kahdessa luokassa.

– Niissä on luokkakohtainen eli niin sanottu tarpeenmukainen ilmanvaih-to. Luokissa sensorit mittaavat lämpö-tilaa, ilman laatua, läsnäoloa ja säätävät ilmanvaihtoa tarpeen mukaan, Koivu-maa jatkaa.

Kun Leppävaaran ja Myyrmäen kampukset rakennettiin vuonna 1988, energiatehokkuuden vaatimukset olivat aivan erilaiset kuin nykyään. Kuvassa Myyrmäen kampuksen aula.

K Koulutus

HELINS 1/2015 – 27

Ihmisten pitäisi huomata kotonakin, jos sähköt ovat turhaan päällä, opiskelija-projektityöntekijä Aku Valmu (vas.) ja projektipäällikkö Veikko Koivumaa patistavat.

Teknisten ratkaisujen esittely tuo käyttäjille ymmärrystä, millaisiin sääs-töihin energiankulutuksessa voidaan päästä. Säästöistä raportoidaan käyttä-jille reaaliaikaisesti kampusten aulojen info-televisioiden kautta sekä projektin nettisivuilla.

Teknisten ratkaisujen lisäksi hank-keen on tarkoitus muuttaa käyttäjien energiankäyttöön liittyviä tottumuksia. Tällaisia pilottikohteita ovat kampusten keittiöt.

– Niissä ei ole tehty teknisiä paran-nuksia vaan henkilökuntaa on opastet-tu, jotta esimerkiksi paljon energiaa ku-luttavia laitteita ei pidetä turhaan päällä.

Hankkeessa on tehty tiiviisti yhteis-työtä kiinteistönhuollon ja erityisesti kiinteistöpäällikön kanssa.

– Hän voi vaikuttaa moniin asioihin, kuten ottaa käyttöön projektissa hy-väksi todettuja ratkaisuja ja optimoida

kiinteistön ylläpitoon liittyvien laittei-den toimintaa.

Hankkeeseen kuului vuoden mittai-nen energiankulutuksen seurantajakso, joka päättyi marraskuun 2014 lopussa.

Kansainvälistä kokemusta Smart Campus -hanke on loppusuoral-la, mutta syksyllä 2014 perustettiin vielä yksi, Service Oriented Architecture -ryh-mä.

Tietotekniikkaa Leppävaarassa opis-keleva Aku Valmu oli siinä mukana.

– Kaikilla rakennusautomaation laite-toimittajilla on omat softansa, jotka si-sältävät oman käyttöliittymän. SOA-ryh-mä etsi ratkaisua, jossa olisi avoin, stan-dardin mukainen rajapinta, jonka kaut-ta eri valmistajien laitteiden kanssa voi-si kommunikoida.

Valmu itse kiinnostui hankkeesta, kun hän sai tietää, mitä kaikkea hankkeesta

on mahdollista saada. – Liksan ja opintopisteiden lisäksi

työskentely ryhmässä oli hyvä mahdol-lisuus kokeilla, mitä on oppinut tähän as-ti. Ja näyttää hyvältä CV:ssä, kun on ol-lut kansainvälisessä projektissa muka-na. Olen kiinnostunut EU-projekteista, ja tässä hankkeessa näki, miten tällainen homma pyörii.

Valmun työsuhde projektityöntekijänä kesti muutaman kuukauden. Opinnoista häneltä puuttuu vielä muutama opintopiste ja lopputyö.

Natasha Petrell Kuvat Smart Campus -hanke ja Natasha Petrell

http://smartcampus.metropolia.fi

Projektipäällikkö Veikko Koivumaa

veikko.koivumaa@metropolia.fi

28 – HELINS 1/2015

Kuinka kauan olet ollutHI:n hallituksessa?Arvioni mukaan kahdeksas vuosi alkaa. Toimin aiemmin puheenjohtajana.Hallituskokemukseni on mennyt epä-tavallista rataa. Normaalisti ollaan hal-lituksen jäsenenä ennen puheenjohta-juutta, ja puheenjohtaja harvemmin pa-laa hallituksen jäseneksi.

Mikä on roolisi hallituksessa nyt?Edustan kokemusta ja tuon taustatietoa asioiden käsittelyyn. Olen ollut mukana Insinööriliitto-yhteisössä reilun 30 vuo-den ajan. Virheitäkin on tullut tehtyä ja hyvä olisi, ettei niitä HI:ssä toistettai-si. Olen yhdistyksen strategiaryhmän ja työmarkkinajaoksen jäsen.

Onko sinulla muita tehtäviä IL:n liittoyhteisössä?Olen jäsenenä Insinööriliiton hallituk-sen asettamassa järjestövaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa liiton sään-tömuutoksia.

Olen osallistunut IL:n edustajako-kouksiin. Se on liiton korkein päättävä elin, joka käsittelee vuosittain toimin-tasuunnitelman, talousarvion ja neljän vuoden välein valitsee IL:n puheenjoh-tajan ja hallituksen. HI:n kokousedus-tajat vaikuttavat IL:n päätöksentekoon tavoitteena muun muassa suunnata re-sursseja riittävästi työsuhteeseen liitty-vään edunvalvontaan.

Miksi lähdit HI:n hallitukseen?Hallitustyöskentely on pitkäjänteistä. Yhdistyksen tulevaisuutta tarkastelevat ja siitä vastuuta kokevat jäsenet joutuvat tekemään myös henkilöarviointeja. En-nustamattomat muutokset ovat kuiten-kin aina läsnä.

Täytyy muistaa, että HI:n hallituksen jäsenet ovat luottamuspohjaisia ja te-kevät normaalia työpäivää. Muutokset työpaikalla voivat estää esim. ajankäyt-tösyystä osallistumasta esimerkiksi HI:n hallituksen työskentelyyn. Hallitukses-sa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Halusin tulla siirtämään niin sanottua hiljaista tietoa.

Hallitus esittäytyy – Pekka Laakso

Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta?Havaitsin, että insinöörien etuja eivät aja muut kuin insinöörit. Työnantajat il-moittivat juhlapuheissaan kiinnittävän-sä huomiota insinöörien asioihin. Arki osoittautui kuitenkin karummaksi.

Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa olemme mukana, halusimme sitä tai em-me. Työsuhteen edunvalvonta perustuu työehtosopimuksiin, näin myös insinöö-rien kohdalla.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Miksi?Tärkein on insinöörien tulotaso, jon-ka täytyy olla oikeassa suhteessa tehtä-vien vaativuuteen ja saavutettuihin työ-tuloksiin. Kansainvälinen palkkavertai-lu osoittaa, että suomalaisen insinöö-rin hinta-laatusuhde on erittäin kilpai-lukykyinen. Olemme tällä hetkellä suo-rastaan halpoja, liian halpoja.

Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut?Olemme saavuttaneet neuvotteluoikeu-det eli työehtosopimukset tärkeimmillä yksityisen sektorin aloilla. Vaikka sopi-

muksistamme puuttuu palkkaluokituk-set, olemme saavuttaneet yleiskorotus-ten myötä saman reaaliansiokehityksen muiden henkilöstöryhmien kanssa.

Insinöörien ymmärrys työehtojen aja-misesta on parantunut. Olemme raken-taneet sopimustoiminnan tueksi toimi-van alakohtaisen työtaisteluvalmiuden. Työtaistelutoiminta on lähtökohtaises-ti insinööreille vastenmielinen, mutta minkäs teet, kun pelisäännöt ovat mitä ovat, emmekä voi niitä yksin muuttaa.

Mitä harrastat?Mökillä riittää projekteja. Talvella tulee luettua dekkareita.

Mikä on lempipaikkasi, ja miksi?Mökin terassi. Luonto tulee liki ja kar-kottaa pahan maailman näkymättömiin.

Terveisesi HIn jäsenilleKiitos, kun olette järjestäytyneet. Työn-antajakin on järjestäytynyt. Järjestäyty-neet voivat ajaa etujaan. Järjestäytymä-tön insinööri luovuttaa vaikutusmahdol-lisuutensa työnantajalle.

H HI ry

Pekka LaaksoInsinööriHI:n puheenjohtaja 2007–2011, eläkkeellä

HELINS 1/2015 – 29

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiinn Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toi-sin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi.n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä.n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot säh-köpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperi-laskun.n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse.

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia il-moituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumattoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

Slava! Kunnia.Oligarkkien ooppera

Lauantaina 25. huhtikuuta 2015 klo 19 Suomen Kansallisteatteri

Lipun jäsenhinta 26 euroa.Näytelmässä lihavat konduktöörikak-

soset Obeda ja Pobeda tapaavat toisen-sa Venäjän tuulisella tasangolla, kun Po-beda tulee vapauttamaan markkinata-louden häirinnästä vankileirille tuomi-tun Obedan. Veljensä opastuksella Obe-da tutustuu uudenlaiseen Synnyinmaa-han, missä mikään ei ole sitä miltä näyt-tää.

Tekla Inari

Kuvassa Puntti Valtonen ja Juha Muje.

30 – HELINS 1/2015

Stemmaharjoituksia ja karaokea

Kuorolaulusta uusi harrastus

H HI ryK

ari Oikkonen

Insinöörilaulajat reippailemassa Raudaskylän laululeirillä.

Kuorolauluun käytetty aika antaa paljon, laulutaito ja musi-kaalisuus kehittyvät. Kuoroharjoitukset ovat myös mukava ta-pa tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua.

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla yleensä maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2.

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suoma-laisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Leh-tistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainko-

deista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityisti-laisuuksissa, kuten merkkipäivillä.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Tule tutustumaan harjoituksiimme, ehkä löydät itsellesi uu-den harrastuksen!

Insinöörilaulajat vietti marraskuisen vii-konlopun laululeirillä Ylivieskan Rau-daskylässä. Noin viidensadan kilometrin matkakaan ei haitannut, kun päätimme tarttua Raudaskylän Kristillisen Opiston pakettitarjoukseen ja osallistua laululei-rille sopivana viikonloppuna.

Opisto on erikoistunut musiikkilei-rien järjestämiseen, joten puitteet ma-joitustiloineen, musiikkiluokkineen ja täysihoitopaketteineen olivat kunnos-sa. Tämä oli huomattu myös muualla, ja saman viikonlopun omille musiikki-leireilleen olivat valinneet Oulun Seura-

kuntien Soittokunta sekä paikallinen ka-marikuoro Chorus Vallis.

Laulamiselle oli varattu aikaa koko vii-konloppu. Olimme kaukana kotoa ja kes-kityimme laulamiseen, eikä kenenkään tarvinnut vilkuilla kelloa. Tällainen lau-luleiri täydentää normaaleja lauluharjoi-tuksia ja luo yhteishenkeä.

Saatoimme keskittyä kappaleiden yk-sittäisiin stemmoihin tavallista perus-teellisemmin, mikä puolestaan luo pe-rustan kuoron yhteissoinnille. Ruokai-lujen ja kahvittelujen lomassa reippai-limme pikkupakkasessa ja tutustuimme

ulkoilmanähtävyyksiin.Laulajina olimme selvittäneet myös

Ylivieskan karaoketarjonnan, ja suunta-simmekin perjantaina ja lauantaina pai-kalliseen Jokeri-ravintolaan. Karaokes-sa kakkosstemmoista ei tarvitse välit-tää, ja soolo-osuuksien esittäminen tuo mukavaa vaihtelua kuorolaulantaan. Oli ilo nähdä, kuinka hyvätasoisia karaoke-harrastajia paikalla oli, ja saimme kilvan laulaa heidän kanssaan.

Kari Oikkonen

HELINS 1/2015 – 31

Pippuridino Sunnuntaina 29. maaliskuuta 2015 klo 13 ja 15 Teatteri Hevosenkenkä, Espoo

Lipun jäsenhinta 5 euroa. Alle 1-vuo tiaat maksutta.

Kokkien arkeen tulee vipinää, kun Ruotsin hovi tilaa prinsessalle syntymäpäiväkakun. Kanan oikullinen käytös kuitenkin sotkee lei-pomispuuhat, ja paikalle ilmestyvää avuliasta Pippuridinoa luullaan munarosvoksi.

Pori Jazz -festivaaliPori Jazz -festivaali, 11.–19.7.2015, täyt-tää kesällä 50 vuotta. Lauantain pääkon-sertissa esiintyy muun muassa Orquesta Buena Vista Social Club.

Lähde mukaan Kirjurinluodolle 16.–18.7. Myynnissä on avoin lippu, jolla pää-see Kirjurinluodon ulkoilmakonserttiin, oman valinnan mukaan joko torstaina, perjantaina tai lauantaina.

Lipun jäsenhinta 50 euroa, mukaan yksi avec.

Jazzjunalla pääsee Poriin ja takaisin Helsinkiin illalla konsertin loputtua.

Koe ainutlaatuisen Pori Jazzin tun-nelma!

Ulla Vaajakallio

32 – HELINS 1/2015

Helsingin Insinöörien Valokuvausker-ho kokoontui marraskuussa Ravintola-koulu Perhoon kuvaamaan ruoka-an-noksia. Ammattivalokuvaaja Tiina Pu-putti piti koulutuksen esinekuvaukses-ta, jonka jälkeen jokainen pääsi kokeile-maan etu-, pää- ja jälkiruoka-annosten kuvaamista.

Perhon oppilaat panostivat tosissaan annosten visuaaliseen ilmeeseen. Valo-kuvatapahtumasta tehtiin samalla Per-hon oppilaille yksi osa heidän kansanvä-listä koulutustaan. Annokset olivat upei-ta, värikkäitä ja valokuvauksen kannal-ta erilaisia muun muassa pinnan kiil-to-ominaisuuden suhteen. Iso kiitos Ra-vintolakoulu Perholle!

Koulutuksessa nousi esiin kaksi pe-

Luovaa studiokuvausta aiheena ruoka ja herkut

rusasiaa: pimeä huonetila eli studioku-vausmetodiikka ja miljöökuvaus eli mil-jöökuvauksen metodiikka. Miljööku-vauksessa valoa saadaan ulkoa, mikä vai-kuttaa kameran asetuksiin. Pimeä huo-netila -kuvauksessa kaikki valo saadaan valokuvaajalta. Perhossa meillä oli käy-tössä pimeähuone.

EsivalmistelutEsinekuvauksessa kameran esikatseluku-va kannattaa laittaa kameran lisäksi näky-mään tietokoneen ruudulle mustavalko-kuvana. Tämä helpottaa sommittelua ja valojen säätöä. Mustavalkokuvassa valon ja varjojen rajapinnat näkyvät paremmin, joten varjoja pehmentäviä tekniikoita on helpompi käyttää. Pehmennystä saadaan

aikaiseksi laittamalla esimerkiksi harso-kangas valonlähteen eteen.

MääritelmätKuvaajan pitää ennen kuvausta määri-tellä, onko tavoitteena dokumentaari-nen tai museonaarinen kuva vai yksi-tyiskohtainen kuvaaminen. Dokumen-taarinen on aito ja rehellinen kuva ruo-ka-annoksesta, museonaarinen on tun-nekuvaus, ja yksityiskohtakuvaus voi ol-la kuva vaikka pihvistä.

EsinekuvausEsinekuvauksessa kuva yleensä nähdään kaksiulotteisesti, mutta kolmiulottei-seen kuvaan tulisi pyrkiä. Kolmiulottei-nen kuva tarkoittaa, että annoksen etu-

Valon ja varjon leikkiä ruoalla.

Risto PulkkinenH HI ry

HELINS 1/2015 – 33

www.perho.fi Suomen ensimmäisen ravintola-koulun opetusravintola. Koulun opiskelijat saavat ensimmäiset asiakaskokemukset työssäoppi-misjaksoissa ravintolasalissa ja keittiössä. Ravintolan yhteydes-sä toimii Perhon pienpanimo.

Valokuvauskerho Facebookissa: Helsingin Insinöörit HI ry/ Kamerakerho.

Klikkaa itsesi kerhon jäseneksi! Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho

Valokuvauskerhon kilpailun Luonnon voima -sarjassa voiton vei Hannu Tiainen kuvallaan ”Puuaidassa”. Onnea voittajalle!

Värit, pinnat ja annoksen muodot heijastavat valoa moniulotteisesti.

ja sivupuolet sekä kerrokset annoksen taakse näkyvät. Yläviistokuvaus on tässä kohdin paras vaihtoehto, mutta se riip-puu siitä, mitä halutaan kuvata ja miltä herkun halutaan näyttävän.

SommitteluSommittelussa on otettava huomioon esineiden riittävät välimatkat eli ei mie-lellään kolmea asiaa päällekkäin kuvas-sa. Suorat esineet ovat vertikaalilinjassa. Sommitteluun kannattaa käyttää aikaa, jotta hyvän kuvan ottaminen onnistuu.

ValomaailmaValomaailma on valokuvaajalle aina tär-keä. Esimerkiksi jos huoneessa on valon lähteenä halogeenilappuja, joiden kel-vin on noin 2600–2800K, tulisi kame-raan asettaa kelvin-luvuksi 3200K, jotta lämpimät sävyt saadaan näkymään. Pie-ni valo on sama kuin kova valo, eli va-lon ja varjon välinen ero on suuri. Au-ringon valo on kaikista tehokkain. Au-ringon valoa voi pehmentää laittamalla valon eteen esimerkiksi lakanan.

Heijastukset ja värimaailmaMattapinta heijastaa valoa säännön 45-45-45 asteen mukaan, eli valo heijastuu monesta eri kohdasta aina 45 asteen kul-massa. Kiiltäväpinnasta valon heijastus on aina vastakkainen puoli 45 asteen kulmassa. Näillä seikoilla on merkitys-tä valonlähteen sijoittamisen suhteen.

Esimerkiksi jos halutaan kiiltoa ku-vaan, tulisi valonlähde sijoittaa etuviis-toon. Silloin valo heijastaa kameraan kiiltoa, mutta saattaa jättää pois muita asioita. Määrittele siis, mitä kuvasta ha-lutaan näkyvän.

Hyviä heijastuksia värimaailmaan saadaan aikaan peilin tai lasin avulla. Tällä tavalla kuva ei ole enää dokumen-taarinen, mutta siitä saa mielenkiintoi-sen heijastuksien ja värien suhteen.

Muoto, pintarakenne, väriEsineen, tässä yhteydessä annoksen muodolla, pinnalla ja värillä on iso mer-kitys. Ne vaikuttavat valon lähteen voi-maan, sijaintiin ja kuvakulmaan. Lopul-ta kaikki päättyvät valon heijastukseen.

Mika Balk

Perhon tarjoamat annokset olivat maukkaita ja näyttävästi sommiteltuja.

Lauri Kauppi

Mika Balk

34 – HELINS 1/2015

Punaviini-tasting

Yritystoiminnan starttivaikeudetMaanantaina 9. helmikuuta 2015 klo 18 HI:n toimisto, Ratavartijankatu 2 A

Aiheena on muun muassa ELY-keskuksen kanssa asiointi, rahoituspäätösten odottelu, liiketoimintasuunnitelman viimeistely sekä asiakaslaskutuksen hoito.

Alustajana Sari Ignatius.Tervetuloa!Yrittäjäryhmä

H HI ryM

ika Balk

Torstaina 5. helmikuuta 2015 klo 18–21 Ratavartijankatu 2 A, Mikko-kabinetti

Jäsenhinta 25 euroa, avecille 40 euroa.

HI-Nuoret järjestää kaikille halukkaille HI:n jäsenille punavii-ni-tastingin. Viininmaistelulla on mielenkiintoinen teema: ar-kiviini vs. arvoviini. Iltamissa selviää, mikä punaviinissä mak-saa. Onko kallein aina parasta? Tastingissa verrataan, miten hy-vät käyttöviinit pärjäävät todellisille klassikoille.

Muita HI-Nuorten tapahtumia keväällä 2015 ovat muun muas-sa:n Pulkkamäki (mikäli on lunta)n Kevätbiljardin Kevätkeilausn Rommi tai Viskitasting

Lue lisää tapahtumakalenterista tai liity nuorten sähköpos-tituslistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hinuoret@gmail.com.

HELINS 1/2015 – 35

Varaa omatoimihuvila Vådötorp käyttöösiVådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Var-tiosaaressa, Itä-Helsingissä. Saaresta löytyy metsä-kirkko ja lato tansseille, näköalapaikkoja, luonto-polkuja, aurinkokallioita ja merenrantaa.

Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–11.10.2015. Huvi-lasta voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko hu-vilan suuremmalle seurueelle. Huvila sopii myös työyhteisöjen tiimipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin.

Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yh-teensä 16 vuodepaikkaa, sekä muutama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloja ovat keittiö, ruo-kasali ja takkahuone. Rannassa on puulämmittei-nen sauna 7–8 -hengelle sekä erillinen grillikatos.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jä-senpalvelut > Edut ja palvelut > Vädötorp-huvila tai toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Työnhakuveturin kevään 2015 asiantuntijaluennot

Rope Sidebras

11.2. Hyvä käytös avaa työpaikan ovia11.3. Työhaastattelu18.3. Yrittäjyys15.4. Työllistymistarinat6.5. Työnantajien rekrytointipaneeli

Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutet-tujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omatoimista työllis-tymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja työllistymis-tavoitteista ryhmätoimintaa.

Lisätiedot: www.tyonhakuveturi.fi

36 – HELINS 1/2015

VUODEN 2015 JÄSENMAKSUT JA ALENNUSPERUSTEETHelsingin Insinöörien (HI) jäsenmaksu on 423 euroa vuonna 2015. Tästä Insinööriliiton (IL) liittomaksuosuus on 375 euroa sisältäen IAET-työttömyyskassan jäsenmaksun 105 euroa. HI:l-le jäävä osuus on 48 euroa. Työttömyyskassan jäsenmaksua on jouduttu korottamaan jäsenistön työttömyyden nopean kasvun vuoksi; muilta osin jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen.

Jäsenmaksun maksaminenJäsenmaksun voi maksaa itse IL:n lähettämällä laskulla, e-las-kulla tai pyytää työnantajaa veloittamaan suoraan palkasta. It-se maksava voi maksaa jäsenmaksunsa joko kuukausierittäin, kvartaaleittain tai kerralla, jolloin koko maksun on oltava mak-settuna 28.2.2015 mennessä.

VastavalmistuneetInsinööriopiskelijaliitosta HI:n jäseneksi siirtyvä maksaa siir-tymisen jälkeen 18 kuukauden ajan alennettua jäsenmaksua. Vuoden 2015 alennus on 14 euroa kuukausimaksusta. Alen-nukset myönnetään automaattisesti valmistumisilmoituksen (www.iol.fi/muutoslomake) saavuttua IL:lle.

EläkeläisetPysyvästi eläkkeellä olevan jäsenmaksu on 50 euroa jäsenelle, joka on suorittanut HI:n jäsenmaksun kymmeneltä vuodelta en-nen eläkkeelle siirtymistään. Alle kymmenen vuotta jäsenenä olleen pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jäsenmaksuun ei sisälly IAET-kassan jäsenmaksua.

Liittomaksusta vähennettävä työttömyyskassan maksuJäsen, joka ei ole IL:n kautta IAET-kassan jäsen, saa liittomak-susta IAET-kassan jäsenmaksun suuruisen alennuksen. IAET -kassasta voi erota vain toimittamalla kassalle kirjallisen il-moituksen erosta.

Jäsenmaksualennus

Jäsenmaksualennus – 14 euroa kuukaudessa – voidaan hake-muksen perusteella myöntää koko jäsenmaksuvuoden jäsene-nä olleelle jäsenelle. Alennus myönnetään niiltä kuukausilta, joille jäsenellä on osoittaa alennusperuste. Alennus myönne-tään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet. Alennus jäsen-maksulle myönnetään, mikäli alennukseen oikeuttava kritee-ri kestää yli kolmen kuukauden ajan.Alennukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa:n työttömyys/lomautusn varusmies-/siviilipalvelun pitkäaikainen sairausn perhevapaan eläkkeelle siirtyminenn vuorotteluvapaan ulkomailla oleskelun päätoiminen opiskelu n erityisen alhaiset tulot, kokonaisharkinnan perusteellan muu vastaava syy.Tarkista tarkemmat jäsenmaksualennusten ohjeet IL:n sivuil-ta www.ilry.fi > Jäsenmaksut > Alennusohjeet.

H HI ry

LisätiedotKaikkia jäsenmaksuihin ja alennuksiin liittyviä asioita voi tiedustella IL:n asiakaspalvelusta. Jäsenmaksualen-nushakemus löytyy osoitteista www.helins.fi ja www.il-ry.fi. Lomaketta voi myös tilata HI:n ja IL:n toimistoilta.

HELINS 1/2015 – 37

Insinöörin tärkeät osoitteetHelsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

JäsenpalveluJäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suora-markkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukes-kus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassawww.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminenMikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpos-tiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös:

HI:n toimisto PasilassaRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 3878toimisto@helins.fi

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 2363jaana.kalviainen@helins.fi

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 6210sointu.hogstrom@helins.fi

Facebook > Helsingin Insinöörit HI ryTwitter #Helsingin Insinöörit, #helins

38 – HELINS 1/2015

Toiminta HI:ssäHI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle p. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Jäsenyhdistykset Rautateiden Insinöörit VRI ryTeijo Virtanen, puheenjohtajateijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831jasentiedot@vri.fi Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

Ilmailulaitoksen Insinöörit ryKaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmieskaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmiesjukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

Historia-työryhmäRope SidebrasHuvila ja huoltoryhmäPertti MattilaInsinööriklubityöryhmäRaimo NummiKoulutus- ja elinkeinopoliitiikka/Metropolia-työryhmäSamu SaloKulttuurijaostoTuula AlhoLasten tapahtumatToimihenkilötLehden toimitusneuvostoSamu SaloNuoret InsinööritTuomas Hara ja Valtteri Pakkanen

NuorjäsentoimintaMarjo LehtinenPalkitsemistyöryhmäRisto HeinoSenioritRisto PakasteTalousvaliokuntaPekka LaaksoTyömarkkinajaosKirsi KemppinenValokuvauskerhoMika BalkViestinnän kehittämisprojektiRope SidebrasYrittäjäryhmäTommi Immonen

Puheenjohtaja Samu Salo040 184 2290samu.salo@ilry.fi

Marjo Lehtinen050 527 3978marjo.e.lehtinen@thermofisher.com

Pekka Laakso0400 623 412pekka.k.laakso@gmail.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomas.hara@gmail.com

VarapuheenjohtajaRisto Heino040 723 9885risto.heino@fortum.com

Tommi Immonen040 715 7785immosentommi@gmail.com

Lasse Laurikainen040 502 5205lasse.laurikainen@nsn.com

Noora Lindholm040 529 3052noora.lindholm@yahoo.com

Kirsi Kemppinen040 738 2585kemppinenkirsi@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Antti Leppänen040 777 4531antti.leppanen@uio.fi

HI Hallitus 2015

H HI ry

HELINS 1/2015 – 39

K Kolumni

”EI VINKUJIA PÖYDÄLLE”Tämä erään työntekijän lause jäi mieleen, kun ensimmäisiä ATK-päätteitä tarjottiin työpöydille. Sitä ennen näitä vinkujia oli ollut vain yksi yhteinen toimiston käytävällä, ja sen taakse muodostui usein jonoja. Vinkuminen tai sirinä johtui näyttöpäätteen kuvaputkesta, joka oli samanlainen kuin mus-tavalkoisissa televisioissa aikoinaan.

Ennen pitkää näitä ATK-päätteitä oli kaikkien työpöydillä. Näppäimistön avulla niistä saattoi katsella tilausten etenemistä tai esimerkiksi varastoti-lannetta. Mitään tietojen syöttämistä tai tulostamista niillä ei alkuvaihees-sa voinut suorittaa. Työt hoidettiin edelleen lankapuhelimilla soitellen tai erilaisia käsin kirjoitettuja kaavakkeita postitellen.

Tuohon aikaan joillakin saattoi jo olla varsinaisia tietokoneita yksityis-käytössä kotona, merkeiltään sellaisia kuten Sinclair ja Commodore. Niillä lähinnä pelattiin. Joku saattoi tehdä näihin ohjelman, jolla pidettiin kirjaa vaikkapa jääkaapin sisällöstä, mutta mitään kovin järkevää käyttöä en muis-ta näille koneille keksityn.

Työpaikoilla tyhmät päätteet korvattiin pikkuhiljaa PC-tietokoneilla. Näissä koneissa oli jo muutamia ohjelmia, mutta enimmäkseen niitä käy-tettiin vain näyttöpäätteinä ja pasianssin pelaamiseen. Sihteerit käyttivät niitä kirjoituskoneina. Ensimmäiset sähköpostit olivat hämmästyttävä il-miö, ja koska sähköpostin siirtyminen eri tietokoneverkkojen välillä saat-toi kestää päiviä, niin mieluiten läheteltiin fakseja.

Enää työtä ei voi tehdä ilman tietokoneita ja -verkkoja. Olemme niistä täy-sin riippuvaisia. Sähköpostitkin liikkuvat liitetiedostoineen silmänräpäyk-sessä. Työnteko onkin muuttunut sosiaalisesta kanssakäymisestä enempi yksin puurtamiseksi, näiden ”vinkujien” kanssa seurusteluksi.

Markus Hyyppämarkus.hyyppa@gmail.comKirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Anna palautettaMitä pidit uudistuneesta lehdestä? Palautetta HELINS-lehdestä voi lä-hettää osoitteella ins@unionimedia.fi tai Unionimedia/HELINS-lehti, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki.

Myös juttuvinkit ovat erittäin ter-vetulleita: liitäthän mukaan yhteys-tietosi, jotta voimme tarvittaes-sa kysellä lisätietoja. Voit myös ilmoittautua mukaan HI:n jäsen-lehden lukijaraatiin, jonka jäsenet saavat sähköpostiinsa lyhyitä kyse-lyitä pari kertaa vuodessa. Kyselyi-hin osallistuneiden kesken arvotaan kirja-/leffalippupalkintoja.

ENSI NUMEROSSASeuraava HELINS-lehti ilmestyy 25.3. Kevään numerossa puhutaan 3D-mallinnuksesta ja tutustutaan pienoissähköautoihin.

Tulevia jäsenkoulutuksiaHelsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2015:

2.2. Osaaminen esille! (täynnä)9.2. CV-työpaja (täynnä)28.2. Neuvotteluvalmennus (täynnä)16.3. Työelämän pelisäännöt 128.3. Some & LinkedIn 15.4. Työnhaun peruselementit6.5. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat21.5. Osaaminen esille!28.5. CV-työpaja Koulutukset ovat erittäin suosittuja – ilmoittaudu nopeasti!www.ilry.fi/koulutukset