ympäristöohjelma - vantaa...si tulee pyrkiä kierrättämään syntyvät jätteet uusiokäyttöön...

Ympäristöohjelma 2013–2016

Sivistystoimen toimiala

Sisällysluettelo

Päämäärät, joille ohjemassa asetetaan tavoitteet vuoteen 2016 ....................................................... 4Ohjelman seuranta ja raportointi.................................................................................................................... 6Sivistystoimen ympäristöryhmä ...................................................................................................................... 6

3

Ympäristöohjelma 2013–2016

Vantaan kaupungin strategisissa tavoitteissa on viime vuosina noussut vahvasti esiin ympäristöjohtaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vuodesta 2010 alkaen kaupungin arvot ovat olleet kestävä kehitys, innovatiivisuus, ja yhteisöllisyys.

Sivistystoimen toinen ympäristöohjelma on laadittu vuosiksi 2013–2016. Ohjelma toteuttaa kaupunkitasoisessa strategiassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Taustalla kulkevina tavoitteina ovat luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ekologisesti kestävä kehitys näkyy sivistystoimessa ympäristötietoisuutena ja ympäristövastuullisuutta toteuttavana toimintakulttuu-rina. Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Si-vistystoimi huolehtii kaupungin asukkaiden varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, liikunta, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden järjestämisestä. Toimialan pal-velujen piirissä on päivittäin noin 40 000 lasta ja nuorta. Vakinaista henkilökuntaa toimialalla on vuoden 2013 alussa n. 5600 henkilöä. Vantaalaisissa kirjastoissa kävi 1 310 275 henkilöä vuonna 2012. Toimijoiden suuresta määrästä johtuen myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittävät kau-punkitasoisesti mitattuna. Toimialan järjestämää toimintaa ylläpidetään yli 200 kiinteistössä, joissa päivittäin kulutetaan huomattava määrä energiaa, tuotetaan jätettä ja tehdään erilaisia hankintoja.

4

Päämäärät, joille ohjemassa asetetaan tavoitteet vuoteen 2016

Sivistystoimen ympäristöohjelman päämäärinä ovat ympäristöjohtamisen vakiinnuttaminen osaksi johtamisjärjestelmää, ympäristötietoisuuden lisää-minen ja ylläpitäminen sekä energia- ja materiaalitehokas toiminta.

• Ympäristöjohtaminen on osa sivistystoimen ja sen yksiköiden strategiaa, arvoja ja toimintakulttuuria. Ympäristöjohtaminen tarkoittaa toimialan, tulosalueen tai yksikön johtamista siten, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yksiköissä toimitaan ym-päristövastuullisesti ja ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä toimintaa. Esimiehen sitoutuminen on perusedellytys toiminnan onnistumiselle.

Esimiehen perustehtävään kuuluu ympäristöjohtaminen, myös osana henkilöstöjohtamista ja -rekrytointia. Esimiehen vastuualueeseen kuuluu ym-päristöasioiden näkyvyys arjessa ja ympäristöviestinnässä. Esimies mahdollistaa yhteistyössä henkilöstön kanssa asiakkaiden osallistamisen ympä-ristövastuulliseen toimintaan.

Ohjelmakauden aikana luodaan toimintamalli henkilöstön ympäristövastuulliselle toiminnalle. Uutta henkilökuntaa palkattaessa otetaan rekrytoin-titilaisuudessa keskustelunaiheeksi ympäristöasiat. Uudet työntekijät perehdytetään ympäristötoimintaan ja asiasta keskustellaan vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluissa. Vastuullisesta ja vaikuttavasta ympäristötoiminnasta voidaan palkita yksilöitä, ryhmiä ja / tai yksiköitä.

• Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristöä koskevien tietojen, arvojen, asenteiden ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Se on tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mihin ihmisen ja ympäristön suhde ja vuorovaikutus perustuvat.

Henkilöstön ympäristöosaamista lisäämällä vahvistetaan työntekijöiden valmiuksia toimia ympäristöystävällisesti työpaikoilla. Ympäristöteemoja käsitellään koulutuksissa ja yksiköiden henkilöstöpalavereissa. Toimintayksikön ”vuosikelloon” päivitetään ympäristöön liittyviä teemapäiviä ja ta-pahtumia. Tulosalueet tukevat yksiköitä osallistumaan Vihreä Lippu –toimintaan ja/tai tavoittelemaan muita ympäristösertifi kaatteja. EkoTeko –kil-pailu on väline motivoida yksiköitä ympäristövastuulliseen toimintaan.

Lähes kaikissa sivistystoimen yksiköissä on koulutettu ekotukihenkilö ja määrää tullaan kasvattamaan ohjelmakaudella. Ekotukitoiminnalla vahvis-

tetaan henkilöstön ympäristötietoisuutta ja sen mukaista konkreettista toimintaa. Ekotukihenkilöiden osaamista ja motivaatiota ylläpidetään yhtei-sillä koulutuksilla ja säännöllisellä tiedottamisella.

Luonto- ja ympäristökasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja valintoihin aikuisina. Lapset ja nuoret osallistetaan ympä-ristötoimintaan mm. EkoTeko-kilpailulla. Päiväkotien lähimetsätilanne on kartoitettu v. 2010. Tuloksena oli, että kolmea päiväkotia lukuun ottamatta kaikilla päiväkodeilla on lähietäisyydellä metsäalue, jota he voivat käyttää päivittäin. Tällä ohjelmakaudella kartoitetaan koulujen lähiluontoalueet ja niiden käyttöaste ja -mahdollisuudet opetuksessa.

5

• Energiantehokkuudella tarkoitetaan sähkön, lämmön, ja lämpimän veden käyttöön liittyvää säästöä. Energiansäästö toteutuu energiankäyttöä te-hostamalla, turhaa kulutusta karsimalla sekä sähkö- ja lämpöhäviötä minimoimalla.

Kaupungin sähkönkulutus on vuosien saatossa ollut jatkuvassa nousussa ja samalla myös sähkölaitteiden määrä mm. kouluissa on kasvanut. Valojen ja sähkölaitteiden sammuttaminen ovat yksinkertaisia toimenpiteitä sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Sisälämpötilasuositus on +21 °C plus miinus yksi aste. Liian lämmin sisäilma kuivattaa ihoa ja limakalvoja.

Erityisesti lämmintä vettä kannattaa säästää, koska veden lämmittäminen vaatii energiaa.

Sivistystoimi kannustaa yksiköitään energiatehokkuuteen tulouttamalla osan rahallisesta säästöstä takaisin yksiköille.

• Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.

Jätelain mukaan ensisijaista on jätteen määrän vähentäminen. Syntyvien jätteiden määrään ja laatuun voi vaikuttaa jo ostopäätöstä tehdessä. Lisäk-si tulee pyrkiä kierrättämään syntyvät jätteet uusiokäyttöön tai lajittelemaan ensisijaisesti raaka-aineeksi ja toissijaisesti energiantuotantoon. Viimei-senä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.

Paperin kulutuksen vähentäminen säästää luonnonvaroja ja energiaa. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän sähköiseen viestintään sekä lisätä kak-sipuolista kopiointia. Paperinkulutuksen seurantajärjestelmä otetaan käyttöön ohjelmakaudella.

6

Ohjelman seuranta ja raportointi

Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet ovat sitovia, seuraaville vuosille ja koko ohjelmakaudelle asetettuja tavoitteita tarkennetaan vuosittain ohjelman to-teutumisen arvioinnin yhteydessä. Toimialan ympäristöohjelman toteuttamisen konkreettiset tavoitteet toimenpiteineen ja mittareineen on esitetty liitteenä olevassa tuloskortissa.

Sivistystoimen johtoryhmä käsittelee ympäristöohjelman kokouksessaan huhtikuussa 2013 ja opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta hyväksyvät sen huhtikuussa 2013. Ympäristöohjelman toteuma raportoidaan vuosittain molemmille lautakunnille ja toimialan johtoryhmälle. Toimialan ympäris-tötyöryhmä seuraa ja arvioi säännöllisesti ohjelman toteutumista.

Sivistystoimen ympäristöryhmä

Sivistystoimen johtoryhmä on nimennyt työryhmän laatimaan toimialalle ympäristöohjelman. Toimialan työryhmään on nimetty edustajia kaikilta tulosalueilta.

Työryhmän jäsenet 1.4.2013:

Sanna Ahjoniemi, opettaja, perusopetuksen tulosalueMia Eriksson-Pulkkinen, opetustoimen suunnittelija, svenskspråkig serviceLaura Heikkilä, talous- ja hallintopalveluiden tulosalue Anne Kaarna, kuraattori, kulttuuripalveluiden tulosalueEira Kasper, rehtori, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueKlaus Kojo, opettaja, svenskspråkig serviceLeena Lahtinen, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen tulosalueAnnika Lemola, kirjastonhoitaja, kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalueTeea Markkula, ympäristöpäällikkö, sivistystoimi, työryhmän puheenjohtajaUlla Nurmi, opetustoimen suunnittelija, perusopetuksen tulosalueMervi Pykäläniemi, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen tulosalueTaina Saarenpää, nuorisoasiainpäällikkö nuorisopalveluiden tulosalueUlla Saastamoinen, toimialasihteeri, työryhmän sihteeriMarkku Tiusanen, kalastusteknikko, liikuntapalveluiden tulosalueJaakko Turpeinen, opetustoimen suunnittelija, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Vuokko Vänskä, opetusalajohtaja, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue

7

Ympäristöjohtaminen osaksi toimintakulttuuria Ympäristöjohtaminen on osa yksikön strategiaa, arvoja ja toimintakulttuuria. Ympäristöjohtaminen tarkoittaa yksikön johtamista siten, että toiminnan aiheuttamat ympäristö-

vaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yksikössä toimitaan ympäristövastuullisesti ja ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä toimintaa.

tavoite tavoitetaso, toimenpide/mittari

lähtötaso v. 2012

aikataulu vastuu seuranta raportointi

1.1 Esimiehet vastaavat

ympäristöohjelman tavoit-

teiden toteuttamisesta tu-

losalueellaan / yksiköis-

sään.

1.1.1 Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toi-

menpiteiden toteuttaminen osana toimialan ja

tulosalueiden vuosittaista toiminnan suunnitte-

lua (tuloskortit) 1.1.2 Ympäristöohjelman tavoitteita ja toi-

menpiteitä toteutetaan suunnitelmallisesti kir-

jaamalla ne yksikön tuloskorttiin / lukuvuosi-

suunnitelmaan / työsuunnitelmaan 1.1.3 Kunta- ja yksikkötason opetus- ja var-

haiskasvatussuunnitelmissa on kirjattuina tu-

losalueen / yksikön ympäristötoiminta 1.1.4 Navigointien tai auditointien yhteydessä

arvioidaan ympäristötavoitteiden toteutumi-

nen.

1.1.1 Ympäristöohjelman tavoitteita on si-

sällytetty kaikkien tulosalueiden tuloskorttei-

hin

1.1.2 Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen

ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmissa on ym-

päristö / kestävän kehityksen osio. Varian

tuloskortissa on ympäristöosio.

1.1.3 Varhaiskasvatuksen kuntatason suun-

nitelmassa v. 2012 on kestävä kehitys kirjat-

tuna. Ympäristöasioiden kirjauksia vaihtele-

vasti päivähoitoyksiköiden, koulujen ja oppi-

laitosten

yksikkötasoisissa opetussuunnitelmissa.

1.1.4 Suomenkielisten koulujen navigoin-

neissa lv. 2012 -2013 arvioitu kestävän kehi-

tyksen toteutumista.

koko

ohjelmakausi

koko

ohjelmakausi

koko

ohjelmakausi

koko ohjelma-kausi

tulosalue-

johtajat ja

ympäristöpäällikkö

tulosalue-

johtajat, esimiehet ja

ympäristö-

päällikkö

esimiehet,

ympäristö-

päällikkö

tulosaluejohtajat

1.2 Esimiesten ympäristö-

johtamisen osaamista lisä-

tään

1.2. Ympäristöasioita sisällytetään esimiesten

koulutuksiin vähintään kerran vuodessa

1.2. Varhaiskasvatuksen esimiesten kehit-

tämispäivässä, perusopetuksen rehtorikoko-

uksissa ja Varian opetusalajohtajien kokouk-

sessa on käsitelty ympäristöasioita vähintään

kerran lukuvuoden 2012 -2013 aikana.

koko

ohjelmakausi

tulosaluejohtajat, ym-

päristöpäällikkö, henki-

löstö-päällikkö

8

1.3 Henkilöstön kannusta-

minen ympäristövastuulli-

seen toimintaan

1.3.1 Työnhakijan ja yksikön ympäristötoimin-

ta keskusteluaiheena rekrytointitilanteessa.

1.3.2 Uudet työntekijät perehdytetään toimi-

alan ja yksikön ympäristötoimintaan.

1.3.3 Ympäristöasiat tulos- ja kehityskeskuste-

lujen teemaksi.

1.3.4 Osa ympäristötoiminnasta saadusta ra-

hallisesta säästöstä kohdennetaan henkilöstön

palkitsemiseen (yksilön tai ryhmän).

1.3.1 Ympäristötoiminta ei ole ollut keskus-

telun aiheena rekrytointitilanteessa.

1.3.2 Sivistystoimen henkilöstön yleisessä

perehdytyskoulutuksessa on ollut ympäristö-

osio vuodesta 2011 alkaen. Yksikkötason

perehdytyksessä ympäristötoimintaan pe-

rehdytys on ollut satunnaista.

1.3.3 Ympäristöasiat eivät ole olleet teema-

na tulos- ja kehityskeskusteluissa.

1.3.4 Ympäristötoiminnasta palkitseminen

on ollut satunnaista.

V 2014> pilotointi nime-

tyissä yksiköissä, 2016

käytössä kaikissa rekry-

toinneissa.

V.2014 > pilotointi ni-

metyissä yksiköissä,

2016 käytössä koko

toimialalla.

V.2014> pilotointi, 2016

käytössä koko toimialal-

la.

V.2014>pilotointi, v.

2016 käytössä koko

toimialalla.

ympäristöpäällikkö,

henkilöstöpäällikkö,

esimiehet



esimiehet



esimiehet

tulosaluejohtajat, hen-

kilöstöpäällikkö, esi-

miehet

1.4 Sisäisen ja ulkoisen

ympäristöviestinnän kehit-

täminen

1.4.1 Tehdään internet- ja intrasivustot

(Avaimeen), jossa ympäristöohjelmaan ja ym-

päristökasvatukseen liittyvät materiaalit.

1.4.2 Ympäristöviestinnässä toteutetaan sivis-

tystoimen viestintäsuunnitelmaa ja kaupungin

ympäristöviestintäsuunnitelmaa.

1.4.3 Kartoitetaan sosiaalisen median käyttöä

ympäristöviestinnässä.

1.4.4 Jaetaan ja levitetään yksiköiden ja yksi-

löiden kehittämiä ja toteuttamia ympäristöide-

oita.

1.4.1 Sivuja ei ole tehty.

1.4.2 Ympäristöviestintää toteutettu suun-

nitelmallisesti, mutta ollut lähinnä henkilös-

tölle viestintää.

1.4.3 Sosiaalista mediaa ei ole käytetty toi-

mialan ympäristöviestinnässä.

1.4.4 Ympäristöideoita levitetty satunnaises-

ti.

2013

koko ohjelmakausi

2014 >

koko ohjelma-

kausi



viestintäpäällikkö





1.5 Asiakasryhmien ja yh-

teistyökumppaneiden osal-

listaminen ympäristötoimin-

taan.

1.5 Tulosalueet määrittelevät miten asiakkaat

osallistetaan ympäristövastuulliseen toimin-

taan. Tulosalueille suunnattu kysely.

1.5 Osallistaminen ei ole ollut suunnitelmal-

lista.

2014 -2015 tulosaluejohtajat,


9

Ympäristötietoisuus vahvistuu Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristöä koskevien tietojen, arvojen, asenteiden ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Se on tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mihin ihmisen ja ympäristön suhde ja vuorovaikutus perustuvat.

tavoite mittarin tavoitetaso v. 2016

aikataulu vastuu seuranta raportointi

2.1 Henkilöstön ympä-

ristötietoisuuden li-

sääminen

2.1.1 Ohjelmakaudella toteutetaan kaksi

EkoTeko -kilpailua. EkoTeko –kilpailuun osal-

listuvien yksiköiden määrä vrt. edellisiin kil-

pailuihin.

2.1.2 Henkilöstökoulutuksissa ympäristötee-

moja. Henkilöstökoulutusten määrä, joissa

ympäristöteemoja.

2.1.3 Tulosalueet mahdollistavat taloudelli-

sella tuella päiväkotien, koulujen ja oppilaitos-

ten osallistumisen Vihreä Lippu toimintaan tai

muun sertifikaatin hakemiseen. Vihreä Lippu

tai muun sertifikaatin saaneiden yksiköiden

määrä kasvaa vrt. vuoteen 2012.

2.1.1 Edellisellä ympäristöohjelmakaudella toteutettu kaksi

EkoTeko-kilpailua. Ensimmäiseen osallistui 52 yksikköä ja

toiseen 31 yksikköä.

2.1.2 Vuonna 2012 ympäristöteemoja on käsitelty var-

haiskasvatuksen, perusopetuksen ja Varian henkilöstölle

suunnatuissa koulutuksissa. Lisäksi on koulutettu toimis-

tosihteereitä ja kouluavustajia. Koulutustilaisuuksia yh-

teensä 18. Uuden henkilökunnan perehdytyskoulutuksessa

on ollut ympäristöosio vuodesta 2010.

2.1.3 Vihreä Lippu osallistumismaksut

maksettu keskitetyistä määrärahoista vuosina 2011 ja

2012.

Vihreä Lippu päiväkoteja 1, kouluja 4 ja lukioita 1. Varia

hakee Kestävän kehityksen sertifikaattia vuodelle 2015, työ

alkanut v. 2012.

lukuvuosi

2013 – 2014

ja lukuvuosi

2015 – 2016

koko ohjelma-

kausi

koko ohjelma-

kausi

ympäristö-

päällikkö

ympäristö-

päällikkö,

henkilöstö-

päällikkö

tulosaluejohtajat

2.2 Ekotukitoiminnan

vakiinnuttaminen ja

edelleen kehittäminen

2.2.1 Ekotukihenkilöiden määrä / yksikkö.

2.2.2 Ekotukihenkilöiden jatkokoulutuksiin

osallistuvien määrä.

2.2.3 Arvioidaan ekotukitoimintaa, kysely

ekotukihenkilöille ja esimiehille.

2.2.1 Kaikissa päivähoitoyksiköissä, kouluissa, lukioissa ja

Varian opetuspisteissä on koulutettu ekotukihenkilö. Yh-

destä ruotsinkielisestä päiväkodista ja muutamasta pienes-

tä kirjastosta puuttuu ekotukihenkilö. Kuudessa koulussa

on kaksi ekotukihenkilöä, kolmessa koulussa kolme. Kah-

dessatoista päivähoitoyksikössä on kaksi ekotukihenkilöä ja

yhdessä päivähoitoyksikössä on kolme ekotukihenkilöä.

(tilanne 3/2103)

2.2.2 Ei ole järjestetty jatkokoulutuksia.

2.2.3 Kyselyä ei ole toteutettu vuosina 2010 - 2012

koko ohjelma-

kausi

koko ohjelma-

kausi

2015

esimiehet

ympäristöpäällikkö yh-

teistyössä ympäristö-

keskuksen kanssa


teistyössä ympäristö-

keskuksen kanssa

2.3 Lasten ja nuorten

luontosuhteen vahvis-

taminen

2.3.1 Kartoitetaan koulujen ja oppilaitosten

lähimetsät / viheralueet.

2.3.2 Tehdään opas viheralueista, lähimetsis-

tä ja muista opetuskäyttöön soveltuvista lähi-

alueella sijaitsevista luontokohteista.

2.3.1 Päiväkotien lähimetsäkartoitus tehty v. 2011.

Koulujen lähimetsäkartoitus aloitettu syksyllä 2012.

2.3.2 Opasta ei ole aiemmin tehty.

2013

2016



yhdessä maton toimi-

alan kanssa

10

Energia- ja materiaalitehokkuus paranee Energiantehokkuudella tarkoitetaan sähkön, lämmön, polttoaineiden ja lämpimän veden käyttöön liittyvää säästöä. Energiansäästö toteutuu energiankäyttöä tehostamalla, turhaa kulutusta karsimalla sekä sähkö- ja lämpöhäviötä minimoimalla. Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästä-en. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. tavoite mittarin tavoitetaso v.

2016 aikataulu vastuu seuranta raportointi

3.1 Energiankulutuk-

sen vähentäminen 3.1.1 Sähkön kulutuksen vähentäminen.

Nimetään lukuvuosittain yksiköt, jotka osallis-

tuvat tuetusti sähkönkulutuksen vähentämi-

seen.

3.1.2 Lämpöenergian kulutuksen vähentämi-

nen. Sisätilalämpötila 21 astetta.

3.1.3 Veden kulutuksen vähentäminen. Ve-

den virtaaman pienentäminen.

3.1.4 Ekotukihenkilöt seuraavat energian ku-

lutusta Teho Web:n kautta ja tiedottavat siitä

yksikössään.

3.1.1 EkoTeko –kilpailun aikana lv.

2009 -2010 säästettiin sähköä 175 000 kWh.

Lukuvuotena 2012 – 2013 sähkön säästö

hankkeessa mukana 10 kiinteistöä.

3.1.2. Sisälämpötila vaihtelee kiinteistöittäin

ja jopa saman kiinteistön eri tiloissa.

3.1.3 Veden kulutuksen vähentämiseen ei

ole opastettu systemaattisesti.

Ekotukihenkilöidenkoulutuksessa asiaa on

käsitelty.

3.1.4. Kaikilla ekotukihenkilöillä on

tunnukset Teho Web:iin v. 2013 keväällä.

2013 >

2014>

2015>

jatkuva


dessä tilakeskuksen

kanssa



kanssa



kanssa


3.2 Materiaalitehok-

kuus 3.2.1 Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kier-

rätys. Yksiköiden jätekatoksissa tarkoituk-

senmukaiset jäteastiat. Toteutetaan jätemää-

rien seurantaa yhteistyössä Hsy: kanssa.

3.2.2 Biojätteen määrän vähentäminen. Eko-

Teko –kilpailun v. 2013 -2014 teemana ruoka

ja ruokailu.

3.2.3 Paperinkulutuksen vähentäminen. Seu-

rantajärjestelmätoimivaksi, jotta voidaan mi-

tata, leasing koneiden ominaisuuksiin kulutus-

lukema.

3.2.1 Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat saaneet jä-

teastioita mm. energiajakeelle. Joissakin päiväkodeissa

jätekatoksen koko rajoittaa jätteiden lajittelua.

3.2.2 Biojätteen määrää ei ole systemaattisesti mitattu,

yksittäiset koulut tehneet mittauksia.

3.2.3 Paperikulutuslukemia ei ole saatavilla toimialatasoi-

sesti.

koko

ohjelmakausi

2013-2014

2014 -2016



kanssa


dessä Vantaan Tilapal-

velut oy:n ja muiden

ruokapalvelujen tuotta-

jien kanssa


dessä hankintakeskuk-

sen kanssa

3.3 E aineistojen käy-

tön lisääminen kirjas-

toissa

3.3.1 Hankitaan kysyntää vastaava kokoel-ma. 3.3.2 Toteutetaan käytettävyydeltään hyvin

toimiva jakeluratkaisu.

3.3.1

3.3.2

2014> kirjastopalveluiden joh-

taja

Julkaisija Sivistystoimi 2013Teksti Teea MarkkulaKannen kuva Teea MarkkulaUlkoasu Anitta MäkinenTaitto Heidi HölttäKuvitus Jokiniemen koulun oppilaat

Vantaan kaupunkiSivistystoimiAsematie 6 A

ympäristöohjelma - vantaa...si tulee pyrkiä kierrättämään syntyvät jätteet uusiokäyttöön...

Documents