JatkosotaKpl 49

Välirauhan aika ja jatkosodan tausta• Suomi oli jäänyt talvisodassa yksin• NL:n paine, pelko uudesta sodasta

-> Liittolaisen etsiminen

SAKSA• Tarjosi aseita ja elintarvikkeita• Vastineeksi kauttakulku Suomen

kautta Norjaan

Yhteistyö Saksan kanssa syveni• Saksa alkoi suunnitella hyökkäystä

NL:oon keväällä 1941• Suomi halusi menetetyt alueet

takaisin• Jopa Suur-Suomi ajattelua• Suomessa usko Saksan voittoon oli

luja

Operaatio Barbarossa alkoi 22.6.1941

Jäämereltä Mustallemerelle on

syntynyt yhteinen rintama Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on liitossa Saksan

kanssa.

Presidentti Ryti radiossa 26.6.1941

Suomi on joutunut raa’an hyökkäyksen kohteeksi…

ilman aihetta…

toinen puolustustaistelu on alkanut…

nerokas johtaja Hitler…

ikuisen uhkan hävittäminen…

lopullinen voitto…

Suomi ei uskonut Suomen puolueettomuuteen ja pommitti Suomea 500:lla lentokoneella 25.6.1941.

Voimasuhteet jatkosodan alussa

• 530 000 suomalaista– Saksa aseistanut

Suomea– Tykkejä, tankkeja,

lentokoneita…

• 220 000 saksalaista– Pohjois-Suomen

rintamavastuu

Hyökkäysvaihe• Suomi eteni

nopeasti vanhoille rajoille ja ylikin

– Suur-Suomi –aate– Helposti puolustettavat

asemat– Tulevat

rauhanneuvottelut• Hyökkäys

lopetettiin joulukuussa 1941

• Asemasotavaihe alkoi (kesti kesäkuuhun 1944)

• Suomi kieltäytyi osallistumasta Leningradin piiritykseen ja Muurmannin radan katkaisemiseen.

9

SUOMALAISET VALTASIVAT VIIPURIN TAKAISIN ELOKUUSSA 1941

11

Petroskoin valtaus

12

Alkoi 2,5 vuotta kestänyt asemasodan aika

Mannerheim ja Ryti tarkastamassa joukkoja

Asemasotavaiheessa oli mahdollisuus päästä lomille: - kotiin hoitamaan maatilan töitä - Suomen ruokahuollolle välttämätöntä

16

Tarkka-ampuja

Kaukopartiot tekivät tiedusteluretkiä vihollisen puolelle

Suomi miehittäjänä

Valloitetuille Itä-Karjalan alueille perustettiin keskitysleirejä venäläiselle väestölle.

Ei samanlaisia kuin Saksassa, mutta kuolleisuus oli suuri johtuen ruoan vähyydestä ja sairauksista

19

Karjalaiselle, suomensukuiselle väestölle alettiin syöttää suomalaisuutta:- Radio- Lehdet- Koulu

Suhteet jäivät kuitenkin etäisiksi.

Hitler Suomessa Mannerheimin 75-vuotispäivillä kesäkuussa 1942

Mannerheim asui ja työskenteli Otavan opistolla ja nyk. taidemuseolla ja aterioi Mikkelin klubilla

Naisvuorella viestintäkeskus ”Lokki”

Esikunta sijaitsi vanhassa Päämajakoulussa (ent. Keskuskoulu)

Mikkeli: Päämajakaupunki II MS:n aikana

Yhteiskoulu ja tyttölyseo kärsivättalvisodan pommituksista

Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944

Helsinkiä pommitettiin ankarasti kolmena yönä

1. yönä 785 2. yönä 406 3. yönä 929 lentokonetta

Ihmisiä kuoli yhteensä 146 ja 356 haavoittui.

Tehokas ilmatorjunta ja ovela hämäys pelasti Helsingin.

Vain 5 %:a pommeista putosi kaupunkiin

Jatkosodan pommitukset• NL suoritti yhteensä

2581 pommituslentoa parille sadalle eri paikkakunnalle.

• Pommitusten aiheuttamat tuhot:– 939 kuoli– 823 haavoittui vaikeasti– 1870 haavoittui lievästi– 1632 rakennusta

tuhoutui– 2245 rakennusta

vaurioitui”Molotovin leipäkori” sisälsi 60 pientä palopommia.

Suurhyökkäys kesäkuussa 1944• Normandian maihinnousu 6.6.1944.• NL:n tavoite: Suomi irti sodasta -> kaikki voima

Saksaa vastaan• Suomea vastaan keskitettiin valtava ylivoima:

– 200 tykkiä /rintamakilometri– 6-kertainen miesylivoima

• Suurhyökkäys alkoi 9.6.1944.

Hyökkäys alkoi valtavilla tykistökeskityksillä

•Taistelun äänet kuultiin Mikkelissä asti. 

•Suomen rintama murtui saman tien.

-> ”Kannaksen läpijuoksu”

Sotaväen kovennettu rikoslaki

•Kuolemantuomio ”pelkuruudesta”

•”Kenttäoikeuteen vai rintamalle?”

•Kesän 1944 aikana teloitettiin 46 karkuria ja 3 kieltäytyjää.

•14 sotilasta ammuttiin esimiehen aseenkäyttöoikeudella.

26

Rytin sitoumus:

PRESIDENTTI RYTIN KIRJE VON RIBBENTROPILLE

” Huomioon ottaen sen aseveljen avun, jota Saksa antaa Suomelle sen nykyisessä vaikeassa asemassa, selitän Suomen tasavallan presidenttinä, etten muuta kuin yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnanhalli-tuksen kanssa tee rauhaa Neuvostoliiton kanssa, enkä salli, että nimittämäni Suomen hallitus tai kukaan muu henkilö ryhtyy aselepoa tai rauhaa koskeviin keskusteluihin tahi näitä tarkoitusperiä palveleviin neuvotteluihin muuten kuin yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnanhallituksen kanssa. ”

• Suomen armeija romahtamaisillaan, pulaa erityisesti panssarintorjunta-aseista.

• Saksa pelkäsi että Suomi tekee rauhan NL:n kanssa ja painostaakseen Suomea kieltäytyi auttamasta .

Lupaus riitti SaksalleSuomi sai panssarin-torjunta-aseita.

Lento-osasto Kuhlmey: n. 70 lentokonetta

NL:n hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalan taistelussa.

29

Sodasta irti

- Mannerheimista presidentti- lmoitti ettei Rytin tekemä sitoumus sido häntä

—> Aselepo 4.9.1944

- Presidentti Ryti erosi31.7.1944.

Moskovan välirauha syyskuu 1944•Talvisodan aluemenetykset

•Petsamo•Porkkala vuokralle 50 v.•Supistettava armeija 42 000 mieheen•Saksalaiset pois Suomesta

• Seurauksena Lapin sota•Sotakorvaukset 300 milj. USD•”Fasistiset” järjestöt lakkautettava

• IKL, suojeluskunnat, Lotta Svärd

•Sotasyylliset tuomittava

Lapin sota- Rauhanehtojen mukaan Suomen tuli häätää saksalaiset joukot pois Suomesta.

- Aluksi suomalaiset ja saksalaiset sopivat salaa saksalaisten vetäytymistahdista mutta kun NL sai tästä vihiä, Suomen oli aloitettava oikeat sotatoimet saksalaisia vastaan.

- Saksalaiset kostivat Suomen toimet tuhoamalla Lappia sekä kylvämällä suuren määrän miinoja.

- Esim. Rovaniemi tuhoutui lähes täysin (kuvat oikealla).

32

33

”Kiitoksena aseveljeydestä, jota ei ollutkaan”

Elävä arkisto

• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=22&a=243 (Suomi hyökkää)

• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=90&a=4296 (Sodasta rauhaan, viihde)

• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23&a=245 (Rintama murtuu)

TEHTÄVÄ: Vertaile talvi- ja jatkosotaa TALVISOTA JATKOSOTASota käytiin

Suomen presidentti

Syyt

Hyökkääjä

Suomen liittolaiset

Sodan voittaja

Aluemenetykset

?

VASTAUKSET TALVISOTA JATKOSOTA

Sota käytiin 30.11.1939 – 13.3.1940(105 päivää) 25.6.1941 – 19.9.1944

Suomen presidentti

Kyösti KallioRisto Ryti (1940 – 1944)Sodan lopussa C.G.E. Mannerheim (1944 – 1946)

Syyt Molotov-Ribbentrop –sopimus Suomi halusi talvisodassa menetetyt alueet takaisin.

Hyökkääjä Neuvostoliitto Suomi

Suomen liittolaiset

Ei liittolaisia, vapaaehtoisjoukkoja Ruotsista.

Saksa

Sodan voittaja Neuvostoliitto, Suomea ei kuitenkaan miehitetty.

Neuvostoliitto, Suomea ei kuitenkaan miehitetty.

Aluemenetykset

Kannas, Laatokan Karjala, Salla Suomenlahden saaret, Hanko vuokralle

Talvisodan aluemenetykset, Petsamo, Porkkala vuokralle