järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? - ritva...

Järjestöt– palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia?

Ritva Pihlajaerityisasiantuntija, tutkija

[email protected] 895140

Kolmas sektori 1.palvelujen tuottajana

2.ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana

3.lähidemokratian vahvistajana

Mitä näistä karttaharjoituksista pitäisi ajatella?

4

Esityksen kolme teesiä1. Suomalainen (yhteis)kunta ja maailma

ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.

2. On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.

3. Kansalais- ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais-ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.

Julkinen talous tiukkenee, kun huoltosuhde heikkenee

Hyvinvointi(yhteis)kuntaei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin

7

Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi

8

Suurimmat järjestöryhmätyhdistyksiä jäseniä

kulttuuri- ja harrastusjärjestöt 28 000 5 000 000

sosiaali- ja terveysjärjestöt 13 000 1 000 000

ammatti- ja elinkeinoyhdistykset 12 000 4 500 000

kansalaistoimintaan ja edunvalvontaan keskittyneet yhdistykset

11 000 3 000 000

koulutus- ja tutkimusyhdistykset 4 500 1 000 000

Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli palvelujen tuottajana ja uusien palvelumuotojen kehittäjänä.

Joissain sosiaalipalveluissa järjestöjen rooli on avainasemassa. Esimerkiksi ensikotien hoitopäivistä yli 90% on järjestöjen tuottamia, turvakotien hoitopäivistä yli 80% ja päihdehuollon asumispalvelun asumispäivistä lähes 70%.

Myös kulttuuri- ja harrastusjärjestöjen toiminta on suurelta osin ”palvelutoimintaa”.

Lähteet: kansalaisyhteiskunta.fi, Aaro Harju, soste.fi

Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva

huoltosuhde

Palvelujen tarve kasvaa

tulevaisuudessa

Kunnan tulo- ja palvelujen

rahoituspohja on heikompi kuin

keskuksissa

Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot

heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja

Kunnan taloudellinen liikkumavara menee

lakisääteisten palvelujen tuottamiseen

Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja

Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta

Kasvavien kustannusten kierre:

asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos

ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät

Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on

rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky)

Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja

naapurien varaan

Maaseutu-kuntien

palvelujen järjestämisen ”kova kehä”

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiKolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimusPihlaja 2010

10


11

Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi

myös työllistämään

Euro on kova konsultti:

Kuntien työmarkkinatukimaksut kasvavat

2013 215 miljoonaa €2014 250 miljoonaa €, arvio2015 450 miljoonaa €, ennuste

lähde: kunnat.net


huoltosuhde


tulevaisuudessa



keskuksissa













naapurien varaan

Omaiset asuvat usein

kaukana

Kolmannella sektorillakaan ei ole

resursseja: ei riittävästi aktiivisia

ihmisiä eikä rahaa

Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän

vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea

jatkuvaa avuntarvetta

Kolmas sektorikin tarvitsee

palkattuja työntekijöitä ja rahaa

tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät

sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä

Palvelujen tuottaminen

hankevaroin ja lyhytkestoisin

työllistämisvaroin kyseenalaistetaan

Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan

julkista tukea

Kumpi maksaa: kunta vai

valtio?

Voidaanko tukea maksaa

kilpailuoikeuden rajoittamatta?

Maaseutu-kuntien



2

2

7

15

16

46

49

58

58

60

Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, ettäjärjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.

Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyyvastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.

Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritystentehtävä, ei järjestöjen.

Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisestatyövoimasta.

Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjentoimintaa liiaksi.

Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivatkiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.

Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.

Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.

Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.

Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.

Kolmannen sektorin roolin kasvuapalvelujen tuottajana jarruttaa eniten…

N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä

14

Kansalais- ja järjestötoiminta lähtee aina aktiivisista ihmisistä, alhaalta ylös

Hyvä hallinto ja politiikka mahdollistaa ja tukee kumppanuutta

15

”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa.

Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”

Kumppanuuden

sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014

Briitta Koskiaho, professori emerita,

Tampereen yliopisto

16

Sote-lakiluonnos:

Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille

Hallituksen esitys, sote-laki, 8§, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa:”Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.”

Kunnat

tarvitsevat

järjestöjä

kumppaniksi

tähän työhön!

17



huoltosuhde


tulevaisuudessa



keskuksissa













naapurien varaan

Omaiset asuvat usein

kaukana

Kolmannella sektorillakaan ei ole

resursseja: ei riittävästi aktiivisia

ihmisiä eikä rahaa

Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja

yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia

Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän

vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea

jatkuvaa avuntarvetta

Kolmas sektorikin tarvitsee

palkattuja työntekijöitä ja rahaa

tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät

sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä

Palvelujen tuottaminen

hankevaroin ja lyhytkestoisin

työllistämisvaroin kyseenalaistetaan

Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan

julkista tukea

Kumpi maksaa: kunta vai

valtio?

Voidaanko tukea maksaa

kilpailuoikeuden rajoittamatta?

Maaseutu-kuntien



19


Vanha paradigma:

”Demokratiassa on kysymys vallasta.

Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa.

Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?”

Uusi paradigma:

”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi.

Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.”

Mitä lähidemokratia on?

Harju & Pihlaja 2013paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi

Demokratian vanha ja uusi paradigma

Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä ja erilaisia

kumppanuuksia kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen

omaa toimintaa.

”Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle.”

Pihlaja & Sandberg 2012!

Mitä kaikkea

kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa?

Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan

viestintää

Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja

palautteille

Kylä-suunnitelmia

Matalan kynnyksen tapaamis-paikkoja

Kylätaloja & asukas- ja

korttelitupia

Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia

ja keskusteluja

Kansalais-foorumeita, -raateja ja

-neuvostoja

Osallistuvaa budjetointia

Järjestöjä palvelujen tuottajina

Leader-toimintatavanhyödyntämistä

Kuntien järjestö-

strategioita

Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan

virkamiehiä

Yhteis-suunnittelua

Alueiden kehittämis-

suunnitelmia

Uuden ajan talkoita

Keskustelu-tilaisuuksia

Matalan kynnyksen

palvelu-pisteitä

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä

Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia

Kortteli- ja kylä-kokouksia

Yhteisöviestinnän uusia muotoja

Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja

työnjakoa

Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestö-

toimintaa

Palvelu-osuuskuntia

Ravintola-päiviä

23

Lähidemokratia on erilaisia kumppanuuksia kunnan ja kansalais- ja järjestötoimijoiden kesken

1. Keskustelukumppanuutta

2. Kehittämiskumppanuutta

3. Suunnittelukumppanuutta

4. Palvelukumppanuutta

5. Budjettikumppanuutta

6. Toimijakumppanuutta

Kunta-organisaatio• henkilöstö ja poliitikot• keskushallinto ja sektorit

Seurakunta• työntekijät ja päättäjät• vapaaehtoiset Järjestöt

• perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne

• uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta

Kuntayhteisön muut toimijat• yritykset, oppilaitokset jne

”Rivi-kuntalaiset”

Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin

”Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa.”

Hyviä ajankohtaisia esimerkkejä

”Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön.”

26

”Britannian tapaan myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle.

Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.”

Kumppanuuden

sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014

Briitta Koskiaho, professori emerita,

Tampereen yliopisto

27

sisempi kaupunkialue

ulompi kaupunkialue

kaupungin kehysalue

maaseudun paikalliskeskukset

kaupungin läheinen maaseutu

ydinmaaseutu

harvaan asuttu maaseutu

Kaupunki-

maaseutuluokitus 2010

(SYKE)

Alueelliset erot otettava huomioon

28

Esityksen kolme teesiä1. Suomalainen (yhteis)kunta ja maailma

ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.

2. On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.

3. Kansalais- ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais-ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.

järjestöt - palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? - ritva...

Presentations & Public Speaking