iloa oppimiseen 2014

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

ELEFANTTIKIN SYÖDÄÄN PIENINÄ PALOINA

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Leena HiltunenJyväskylän yliopistoKoulutusteknologia

13.11.2014


Johdanto

Mihin suuntaan (koulutus)maailma on kehittymässä? Millaisilla toimilla Suomi ja suomalainen

koulujärjestelmä pysyisi kehityksen kärjessä (tai edes sen mukana)?– Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalaiset

tarvitsevat?– Mihin suuntaan opetusmaailma kehittyy, entä teknologia?– Millaista osaamista tulevaisuuden opettajilta vaaditaan?


Käytetyt aineistot

Näkemyksiä meiltä ja muualta– Horizon Report 2014 Higher Education Edition– Horizon Report 2014 K-12 Edition– Cartner’in Hype Cycle 2014– IFLAn trendiraportti 2014– Suomen UNICEFin tilaama Toinen koulu, toinen maailma –

selvitys– Juho Norrenan väitöskirja tulevaisuuden taidoista sekä

koulukulttuurin kehittämisestä

Kyselyaineistot– Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa –

hankkeen Ope.fi –koulutusten vaikuttavuuskysely 2014– JKKY:n Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014


Tulevaisuuden taidot

Tulevaisuuden taitoja edistävät

opetuskäytänteet

Opetuksen kehitysnäkymät

Teknologinen kehitys

Opettajuuden kehittyminen


Opiskelijoiden tulevaisuuden taidot

Tapa ajatella– Luovuus ja innovaatio– Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja

päätöksenteko– Oppimaan oppiminen ja

metakognitiiviset taidot Tapa työskennellä

– Kommunikaatio– Yhteistyö ja tiimityöskentely

Työvälineiden hallinta– Informaatiolukutaito– Tietotekniikan käyttötaidot

Kansalaisena maailmassa– Globaali ja lokaali kansalaisuus– Elämä ja työura– Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen

vastuu

Tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan tässä niitä tietoja ja taitoja, joita nykyiset lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan, kun he kasvavat tulevaisuuden kansalaisuuteen.

Opettaja on tärkein yksittäinen tekijä, joka voi toiminnallaan edistää tulevaisuuden taitojen oppimista.

Positiivinen vaikutus myös oppimistuloksiin.

Lähtökohtana löytää vaihtoehto perinteiselle sisältökeskeiselle ja opettajajohtoiselle opettamiselle.

ATC21S 2011


Mitä työelämä odottaa opiskelijoilta, mitä he osaisivat valmistumisen jälkeen?

kiinnostus ja halu uuden oppimiseen

oma-aloitteisuus ongelmanratkaisutaidot medialukutaito sosiaalisen median käyttö monipuoliset viestintätaidot asiakaspalvelutaidot sosiaalisuus tiedon tuottaminen ja

raportointitaidot oikeaa asennetta työtehtäviin

ja asiallista suhtautumista työporukkaan

tiedonhauntaidot tiedon luotettavuuden arviointi tietoja viestintätekniikan

perusohjelmistojen ja tietoteknisten laitteiden sujuva hallinta (mm. toimisto-ohjelmat, alan erityisohjelmistot, mobiililaitteet käyttö, kuvankäsittely, videotuotanto)

netiketti videoneuvottelutaidot reippaus työtä pelkäämätön asenne

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014




opetuskäytänteet





Tulevaisuuden taitoja edistävät opetuskäytänteet

Norrena 2013

oppilaslähtöinen pedagogiikka

monipuolinen arviointi, yhteistoiminnallisuuden tukeminen, kommunikointitaitojen edistäminen, projektioppimisen mahdollistaminen, tiedonrakentelun tukeminen, oppilaan itsesäätelyn tukeminen, yksilöllistetyn oppimisen tuki

opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle

ongelmanratkaisun mahdollistaminen koulun ulkopuolisessa maailmassa, monikulttuurisuuden huomioiminen, koulun ulkopuolisen asiantuntijuuden tai yhteistyön hyödyntäminen opetuksessa

tietotekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa

pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet ja muut kannettavat laitteet, kosketustaulut, digitaaliset tallennuslaitteet ja graafiset laskimet osana koulutyötä


Arviointikehikon ulottuvuudet

Yhteistoiminta = oppilaiden yhteistoiminta (jaettu vastuu, päätösten tekeminen yhdessä, yhteinen tuotos) ja sen laatu oppimistehtävän aikana

Tiedonrakentelu = uuden ymmärryksen luominen olemassa olevan tiedon pohjalta tutkimalla, analysoimalla, yhdistelemällä tai arvioinnin kautta oppiainerajat ylittävässä toiminnassa

Tietotekniikan käyttö oppimisessa = tietotekniikan käyttö oppilaan oman tiedon rakentelussa välttämättömänä tukena

Itsesäätely = pitempikestoisia oman toiminnan suunnittelua ja työn edistymisen tarkkailua edellyttävät tehtävät; kriteerit työn laadun mittaamiseksi

Käytännöllinen ongelmanratkaisu ja innovaatio = arkielämän autenttisten ja koulun ulkopuolisten ongelmien luovaa ratkaisua

Norrena 2011


Norrena 2011

1 2 3 4

Yhteis-toiminta

Oppilailta ei edellytetä yhteistoimintaa pareittain tai ryhmissä.

Oppilaat työskentelevätyhdessä MUTTA heillä EI OLEjaettua vastuuta

Oppilailla on jaettu vastuu MUTTA heiltä ei EDELLYTETÄ olennaisten päätösten tekemistä yhdessä

Oppilailla on jaettu vastuu JA he tekevät olennaisia päätöksiä yhdessä joko sisältöön, prosessiin tai lopputuotokseen liittyen

Tiedon-rakentelu

Oppimistehtävissä ei edellytetä tiedonrakentelua. Oppilaat voivat toteuttaa tehtävän pelkästään toistamalla tietoa tai käyttämällä tuttuja toimintamalleja.

Oppimistehtävä edellyttää tiedonrakentelua: tiedon tulkintaa, analysointia, yhdistelyä tai arviointia MUTTA tehtävän pääsääntöinen toiminta ei ole tiedonrakentelua.

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on tiedonrakentelua MUTTA tehtävässä ei ole oppimistavoitteita kuin yhdestä oppiaineesta.

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on tiedonrakentelua JA tiedonrakentelu on oppiainerajat ylittävää.

Tieto-tekniikka oppimisessa

Oppilailla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa tässä oppimistehtävässä.

Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa rutiinitoimintoihin tai perustaitojen harjoittamiseen. He eivät rakenna tietoa.

Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa tiedonrakentelun tukena MUTTA he voisivat tehdä saman ilman tietokonetta.

Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa tukeakseen tiedonrakentelua JA tietotekniikka on välttämätöntä tiedonrakentelussa


Norrena 2011

1 2 3 4

Itsesäätely Oppimistehtävän kesto on alle viikon.

Oppimistehtävä kestää vähintään viikon MUTTA oppilaille ei oleannettuarviointikriteerejäennen kuinlopullinen työ on palautettu EIKÄ oppilailla olemahdollisuuttasuunnitella omaa työtään.

Oppimistehtävä kestää vähintään viikon JA oppilaalle on annettu arviointikriteerit ennen kuin lopullinen työ on palautettu TAI oppilailla on mahdollisuus suunnitella omaa työtään.

Oppimistehtävä kestää vähintään viikon JA oppilaille on annettu arviointikriteerit ennen kuin lopullinen työ on palautettu JA oppilailla on mahdollisuus suunnitella omaa työtään.

Käytännöllinen ongelmanratkaisu ja innovaatio

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta ei ole ongelmanratkaisua.

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua MUTTA ongelma ei ole käytännöllinen.

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua JA ongelma on käytännöllinen MUTTA tehtävä ei vaadi innovaatiota. Oppilailta ei edellytetä ratkaisun soveltamista todelliseen maailmaan.

Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua JA ongelma on käytännöllinen JA tehtävä vaatii innovaatiota. Oppilailta edellytetään ratkaisun soveltamista todelliseen maailmaan.




opetuskäytänteet





Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030

Koulu ja oppiminen– kouluopetuksen ainejakoisuus, koulusta toimintakeskus, metataitojen

arviointi, oppivat ryhmät, hitaan oppimisen tila, oppimistulokset, yhtenäinen opettajankoulutus, yleissivistyksen näyttö, monialainen opetustiimi, koulu ympäristönsä kehittäjänä

Koulu ja yhteiskunta– ilmastonmuutos ja tiedonvälitys, Euroopan integraatio, demokratia,

älymanipulaatio, osallistuva oppiminen, elinkeinoelämä ja koulut, kansalaisuusvelvollisuus, islamilainen peruskoulu, kollektiivinen älykkyys

Oppiminen ja yhteiskunta– oppivelvollisuusikä, lahjakkuus, yhteinen aika, suomen kieli,

nollatoleranssi, virtuaalimaailma, ulkoistettu opetus, alueellinen tasa-arvo, oppimisympäristöt, jatkuva oppiminen, eläkeläiset kouluun, kotikoulu, relevantti tieto, sosiaalinen media, itseoppiminen ja oppimisympäristöt, opettaja sivistysagentiksi

Linturi ja Rubin 2011


Jatkuva ja osallistuva oppiminen

Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviytymisstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt perataan, oppiaineita häviää ja olemassa olevistakin oppiaineista poistetaan valtava määrä turhaa ja vanhentunutta sisältöä– Uusina äärimmäisen tärkeinä taitoina mainitaan sosiaalisen

median lukutaito ja tuotanto, retoriikka, tiedon etsiminen ja arviointi; myös oppimisen oppiminen on tulevaisuuden oppiaine

– ilmiöpohjaisuus ylittää perinteiset oppiainerajat Ammattilaisten tukemana tehdyn työn, kuten

kouluaterioiden valmistamisen ja siivoamisen kautta tavoitellaan (yhteis)vastuullisuutta, itsekuria, terveys- ja ravinto-oppia, kestävää kehitystä ja kotitaloustaitoja



Oppivat yksilöt ja ryhmät

Keskiössä on kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat

erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista

Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä– Kukin oppija tekee ja oppii erilaista, vaikkakin yhteisen tavoitteen ja

suunnitelman mukaan– Yhdessä – ei vain rinnakkain – tekeminen on olennaista eikä se läheskään

aina vaadi samassa tilassa ja ajassa olemista– Yhteisömuotoinen oppiminen perustuu sen jäsenten yksilölliseen

oppimiskykyyn ja osaamiseen (personal mastery)



Oppimisympäristöt (1/3)

Oppimisympäristöt– Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla

muodostaa luonnollisen sekä tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin

• Työhön ja kansalaiseksi kasvamiseen autenttisia oppimisen ympäristöjä ja osallistavia toimintatapoja

• Yhä useampi opetustehtävä tehdään muualla kuin perinteisessä koulussa ja jonkun muun toimijan kuin oman opettajan avulla

– Oppimisympäristö-ajattelu johtaa opetusresurssien uudelleenallokointiin tavalla, joka ei ole lisää kustannuksia mutta mahdollistaa oppimisen eriyttämisen oppilaan psykologisen profiilin tai tilannetekijöiden mukaisesti

– Ammattiresurssien lisäksi oppimisympäristöjen rakentelulla saadaan käyttöön muita voimavaroja kuten eläkeläisiä, oppilaiden vanhempia ja eri elämänkenttien vapaaehtoisia asiantuntijoita




Erilaiset virtuaalimaailmat ovat koulun ja opetuksen jokapäiväistä arkea– Oppiminen tapahtuu simulointien, hakukoneiden,

automatisoitujen tehtävien ja kädestä pitäen ohjaavan kokeilun kautta

Sosiaalinen media mullistaa tapamme tuottaa ja jakaa tietoa tarjoten samalla oppimisympäristön yhteistoimintakyvyn, ryhmädynaamisten taitojen yms. kehittymiselle– Media (televisio, lehdet, radio) ja kaikki sähköiset

tietolähteet netissä otetaan jatkuvaksi osaksi oppimista




Koulun fyysisillä ja virtuaalisilla tilaratkaisuilla tuetaan systemaattisesti oppimisen hitaita ja syviä prosesseja– Hitaalla oppimisella tarkoitetaan tietoista oppimisen tapaa, jossa

oppija itse määrittelee oman oppimisensa tahdin, vauhdin ja suunnan; Oppija on itse vastuussa oman opetussuunnitelmansa toteuttamisesta ja valitsee myös opettajansa, mentorinsa ja oppimisyhteisönsä pitkälti itse

– Olennaista on tilan antaminen ymmärtämiselle, luovuudelle, yksilölle ja tunnetasolla merkityksellisille oppimiskokemuksille.

– Tilaa lukea, rauhoittua, olla ja levätä ja sulatella oppimaansa



Monialaiset opetustiimit

Kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla

Moniosaajista kootut opettajatiimit toimivat ikään kuin pattereina tai akkuina, jotka toisaalta ovat itsessään uutta kehittäviä ja uudesta oppivia toimijoita, toisaalta pystyvät levittämään ympärilleen luovaa ja innovatiivista henkeä

Oppiainerajat rikkova opetus vaatii opettajalta niin laaja-alaista ammattitaitoa, ettei se onnistu ilman opettajakollegoiden tukea



Oppimisen arviointi ja lahjakkuus

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa

Metataitojen arviointi ohjaa kehitystä siihen suuntaan, että oppilaiden keskinäinen vertailu korvautuu yhä enemmän oppilaan oman kehitysprosessin seuraamiselle ajassa

Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esille kaivaminen ja tukeminen– keskiöön nousevat elinikäisen oppimisen avaintaidot, kuten vuorovaikutustaidot,

kuvanlukutaito, medialukutaito, mielikuvien tuottamisen taito, kyky kuvata merkityksiä, matemaattiset taidot ja muiden kunnioittamisen taito

Tärkeää kannustaa myös niitä oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään heikkouksiaan, jotka eivät välttämättä ole ulkoa päin mitattavilla mittareilla lahjakkaita– Opettajat tarvitsevat uudenlaisia työkaluja erilaisten temperamenttien,

oppimistyylien, persoonallisuusprofiilien ja ehkä myös kulttuuriin liittyvien tapojen ja uskomusten kanssa työskentelyyn



Koulu ympäristönsä kehittäjänä

Peruskoulut, opettajat ja oppilaat ovat monin tavoin mukana suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä omaa toimintaympäristöään– Koulussa on ylivertaisesti paras asiantuntemus

yhteiskunnan toimivuudesta tai toimimattomuudesta oppilaan, lapsen ja nuoren näkökulmasta

– Oppilaiden itsetunnon, identiteetin ja kansalaisuuden tavoitteet toteutuisivat nykyistä paremmin osallistamalla ja valtaistamalla

Yrittäjyyskasvatus siirtyy opetussuunnitelmista koulujen toimintasuunnitelmiin ja perusrahoituksen päälle haetaan koulukohtaisia lisiä koulun sidosryhmistä





opetuskäytänteet





Teknologinen kehitys 1/3

Käänteinen opetus (Flipped classroom) Oppimisen analysointi (Learning analytics) 3D-tulostus (3D Printing) Pelit ja pelillistäminen (Game and gamification) Oman toiminnan seuraaminen (Quantified self) Virtuaaliset avustajat (Virtual assistants) Omien laitteiden käyttö (BYOD) Pilvipalvelut (Cloud computing) Oppimisen analysointi (Learning analytics) Internet of Things Puettava teknologia (Wearable technology)

NMC Horizon Report 2014 Higher Education EditionNMC Horizon Report 2014 K-12 Edition



Cartnerin Hype cycle for emerging technologies maps 2014



Uudet teknologiat sekä laajentavat että rajoittavat yksilöiden tiedonsaantia

Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita eri puolilla maailmaa

Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen

Hyperverkottuneet yhteiskunnat kuuntelevat ja antavat valtaa uusille ryhmille ja näkemyksille

Uudet teknologiat mullistavat globaalin informaatiotalouden

The International Federation of Library Associations and Institutions 2014


Teknologiatrendejä 1/4

Sosiaalisen median läsnäolo kasvaa entisestään mahdollistaen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen opiskelijoiden, mahdollisten opiskelijoiden, kouluttajien ja instituutioiden välillä– Sosiaalista mediaa hyödynnetään ammatillisten yhteisöjen,

oppimisyhteisöjen sekä luokassa tapahtuvan oppimisen alustana

– Perinteistä sähköpostia ei enää tarvita, kun kommunikaatio siirtyy yhä enemmän sosiaalisen median piiriin

Verkko-, monimuoto- ja yhteisöllinen oppiminen opiskelun muotojen laajentamisessa– Esimerkiksi käänteinen opetus (flipped classroom) ja

massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC) mahdollistavat yksilölliset opinpolut ja laajemman opetustarjonnan



Big datan eli esim. oppimisympäristöistä kerätyn datan hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä, oppimisen tukemisessa ja arvioinnissa lisääntyy– Mahdollistaa mm. oppimisprosessin personoinnin,

ongelmien ja ohjauksen ennakoinnin, automaattisen palautteen sekä oikea-aikaisen ohjauksen

Oppijat kuluttajista tuottajiksi– Oppijoista tulee pääsääntöisiä sisältöjen tuottajia aiemman

passiivisen kuluttamisen sijaan– Oppiminen muuntuu enemmän tutkimus- ja

projektiperustaiseksi


Teknologiatrendit 3/4

Mobiilioppiminen ja BYOD-kulttuuri sekä pilvipalvelut yleistyvät– Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on jo nyt jokin mobiili

päätelaite myös opetuksessa hyödynnettäväksi, joten heillä on pääsy langattomasti eri tietolähteisiin

– Tietojen tallentaminen pilvipalveluihin mahdollistaa suurienkin aineistojen käsittelyn vaatimattomilla päätelaitteilla

3D-tulostus yleistyy– Oppilaat voivat suunnitella ja tulostaa uusia oppimisen

välineitä sekä tarvikkeita ja osia omiin oppimisprojekteihin



Sähköiset oppikirjat yleistyvät– Interaktiiviset ja vapaasti muokattavat sähköiset oppikirjat yleistyvät

(ainakin suurimmilla kielialueilla)– Haasteena vielä yhteensopivuus eri päätelaitteille

Pelillistäminen– Pelillistäminen ja pelinomaisuuden lisääminen opetukseen tukevat

aktiivista ja tunnepohjaista toimintaa, joka edesauttaa oppijan aktiivista oppimisprosessia sekä opittavan asian mieleen painumista

– Tuo myös joustavuutta oppijoiden erilaiseen tapaan käsitellä asioita

Oppimistilojen muuntaminen tulevaisuuden tarpeisiin– Uusia tilaratkaisuja uusien oppimisen pedagogisten mallien ja

osallistavan oppimisen tueksi sekä mielekkään, esteettömän ja motivoivan oppimisympäristön luomiseksi


Käytännön mahdollisuudet ja kehittämistarpeet

Pullonkaulan tietoja viestintätekniikan opetuskäytölle näyttää muodostavan – mobiililaitteiden (kuten tablettien ja

älypuhelimien) vähyys, – mobiililaitteiden liittymäongelmat, – oppilaslaitteiden huono kunto tai

vähyys, – alakohtaisten sovellusten ja laitteiden

puute, – järjestelmien etä- ja mobiilikäytön

toimimattomuus, – videotuotannon välineiden puute sekä – opettajien puutteelliset tiedot ja taidot

Moni ei myöskään tiedä kaikkia tietoja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia, joten yleistä pedagogista koulutustakin kaivataan

Perusohjelmistojen, kuten toimisto-ohjelmien, kuvankäsittelyohjelmien, sähköpostin ja oppimisympäristösovelluksien käyttö on suurimmalla osalla hyvin hallussa.

Oman alan erikoisohjelmien, toimisto-ohjelmien yhteiskäytön, aktiivitaulusovellusten ja opetusvideoiden tuottamisen osalta sen sijaan suurin osa kaipaa vielä lisäkoulutusta

Lähes puolet opettajista kaipaa lisäkoulutusta myös mobiililaitteiden opetuskäytössä sekä lisätietoja tekijänoikeuksista ja tietoturvasta



Opettajien toiveet ja rajoitteet

Sosiaalinen media Videotuotanto pilvipalvelut 3D-mallinnus ja -

tulostus Verkkokokoukset Blogit Yhteisöpalvelut Kuvankäsittely

Suurin ongelma tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä on se, että opettajilla ei ole aikaa perehtyä ja suunnitella uusien teknologioiden opetuskäyttöä

Laitekanta on vastausten perusteella hieman ristiriitainen: tietokoneita ja aktiivitauluja on riittävästi ja ne on sijoitettu opetuksen kannalta mielekkäästi, mutta opettajat haluavat nyt käyttöön tabletteja ja älypuhelimia, jotta tietoja viestintätekniikan opetuskäyttöä voisi edes harkita





opetuskäytänteet






Opettajan asiantuntijuuden tunnusmerkit:– sitoutuminen oppijoihin ja heidän

oppimisensa tukemiseen, – vastuunotto oman

aineenhallinnan ja pedagogisten taitojen ylläpitämiseen

– vastuu oppimisen johtamisesta ja ohjaamisesta,

– systemaattinen omien opetuskäytänteiden itsearviointi (reflektointi) ja

– kokemuksellinen oppiminen sekä – osallistuminen kollegiaaliseen

yhteistyöhön, jossa koko koulu on oppiva työyhteisö

”Opettajuuden taidot kehittyvät niissä lukemattomissa ratkaisuissa, joita opettaja joutuu tekemään opetusta suunnitellessaan, opetustilanteen aikana ja sen jälkeen.”

“Kun opettaja jäsentää opetussisältöä ja soveltaa omaa käyttöteoriaansa opetustilanteissa, tutkiva asenne omaan työhön ohjaa häntä havaitsemaan oppimista haittaavia ongelmia, kyseenalaistamaan opittuja työtapoja ja perustelemaan toimintaa teorian kautta.”

”Tutkivan asenteen omaksunut opettaja reflektoi kriittisesti omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Samalla hänen päätöksentekotaitonsa ja pedagoginen ajattelunsa kehittyvät.”

- Praktikum-käsikirja, luku 2 -

Barringer (1993, 20) ja Kohonen (1994)


Opettajuuden kehittymisen tukeminen

opettajat kaipaavat erityisesti hands-on koulutusta työpajoissa tai henkilökohtaisena konsultaationa – toisaalta heillä ei ole riittävästi aikaa kouluttautumiseen– eniten tietoja viestintäteknistä tukea omilta työkavereilta tai itse netistä

etsien; myös eTutor-toiminta koetaan toimivaksi– verkkoympäristöjen käyttö koulutuksissa hieman vierasta, mutta

parhaiten niiden käytön oppii toimimalla itse siellä ensin opiskelijan roolissa

– Ope.fi –koulutusten konsepti vieras; opettajat kaipaavat käytännön tekemistä teorian ja suunnittelun sijaan

erityistä huomiota kiinnitettävä koulutusmarkkinointiin, jotta koulutusten tavoitteet ja osallistujien todelliset tiedot ja taidot kohtaisivat paremmin– koulutuskalenterit jakoon jo ennen lukuvuoden opetuksen suunnittelua,

jotta koulutukset soi huomioida paremmin – kohdennettua koulutusta taitojen ja tarpeiden mukaan

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely 2014Ope.fi –koulutusten vaikuttavuus kysely 2014


Tulevaisuuden opettaja …

on valmis luopumaan vanhoista käytännöistä ja …

… astumaan pois omalta mukavuusalueeltaan oppiakseen itsekin jotain uutta …

… yhdessä oppijoiden kanssa …

… autenttisissa oppimisympäristöissä …

… antaen aikaa ja tilaa oppijoiden luovuudelle …

… mahdollistaen oppijoille yksilölliset oppimispolut …

… tukien ja ohjaten oppijoita löytämään kukin omat vahvuutensa ja vahvistaen mahdollisia heikkouksia …

… tarjoten vaihtoehtoisia toteutustapoja ja etenemispolkuja …

… asianmukaista teknologiaa hyödyntäen …

… antaen pääroolin oppijoille …

… tukenaan moniammatillinen opettajatiimi.


Lähteitä

Horizon Report: 2014 Higher Education Edition; http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-higher-ed

Horizon Report 2014 K-12 Edition, http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12

Gartner's 2014 Hype Cycle for Emerging Technologies Maps, http://www.gartner.com/newsroom/id/2819918

Linturi, H. ja Rubin, A. (2011), Toinen koulu, toinen maailma – Oppimisen tulevaisuus 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TUTU-julkaisuja 1/2011, https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

IFLA (2014), Aallon harjalla vai virran vietävänä? Navigointia kehittyvässä informaatioympäristössä, IFLAn trendiraportin näkemyksiä, http://trends.ifla.org/insights-document

Shear, L. Hafter, A., Miller, G. &Trinidad, G. 2011. ITL research phase II design: Introducing ITL professional learning. Menlo Park, CA: SRI International

Norrena, J. & Kankaanranta, M. & 2012. Innovatiivinen opetus ja oppiminen: koulutuksen kehittyvä ekosysteemi. Kansainvälisen ITL-tutkimuksen toisen tutkimusvuoden tuloksia. Jyväskylän yliopisto: Agora Center.

Norrena, J., Kankaanranta, M. & Nieminen, M. 2011. Kohti innovatiivisia opetuskäytänteitä. Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 77-100.

Norrena, J. (2013) Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä - ”Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse”,

Norrena, J. (2012), Oppimistehtävien ulottuvuudet - LEAP21 Learning Educators, Advancing Pedagogy for the 21st century –opas työpajakoulutuksiin osallistuville

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742 Päivi Harinen & Juha Halme (2012), Hyvä, paha koulu.

Kouluhyvinvointia. Suomen UNICEF & Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 56

Barringer, M-D. (1993), How the National Board builds professionalism. Educational Leadership, Vol. 50, Issue 6, pp. 18-22

Kohonen, V. (1994), Salkkuarvioinnin mahdollisuuksista opettajan ammatillisen kehittymisen tukena. Teoksessa P. Linnakylä, P. Pollari & S. Takala (toim.) 1995, Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, ss. 33-50

http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-higher-ed

http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-higher-ed

http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12

http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12

http://www.gartner.com/newsroom/id/2819918

https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

http://trends.ifla.org/insights-document

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Kiitos mielenkiinnosta!

Kysymyksiä tai kommentteja?

[email protected]