HYVINVOINTIKOULU OULU

Sirkku Kaltakari

hyinvointikeskuksen johtaja

Tuomo Lukkari

rehtori

MILTÄ TULEVAISUUDEN TYÖ MEILLÄ NÄYTTÄÄ JA TUNTUU? KUNTEKO – seminaari 10.5.2016 HELSINKI

DIASARJA KERTOO HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISESTÄ JA SEN AIHEUTTAMISTA MUUTOKSISTA

LYHYT TIETOISKU

HYVINVOINTIKOULU – termi otettu käyttöön Oulussa lokakuussa 2013

Oulun kouluista hanketta lähtivät pilotoimaan Kiiminkijoen koulu (alakoulu, esiopetus ja

päivähoito n 700 lasta) sekä Kaakkurin koulu (yläkoulu, noin 800 oppilasta)

Kuntaliitoksessa vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii

muodostivat uuden Oulun kaupungin (n. 190 000 asukasta)

Palvelurakenteeksi muodostettiin neljä suuraluetta – hyvinvointipalveluissa

hyvinvointikeskuksia ja hyvinvointipisteitä

HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA • Palvelurakenteen muutos

o Tarve kehittää palvelurakennetta ja ohjata toimintoja

Kuntaliitoksen aiheuttamat muutokset

Aluemallin kehittäminen

Hallintokuntien väliset rajapinnat ja yhteistoiminta

• Hyvinvointikeskuksien muodostaminen

o Kiimingin hyvinvointikeskus aloitti maaliskuussa 2014

o Hyvinvointikoulu yksi osa hyvinvointikeskusta

• Oppilashuollon ja oppimisen tuen järjestäminen

o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen

HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA • Harmonisointityö kaikilla hallinnonaloilla

o Resurssien jakaminen

o Kuntalaisten tasa-arvoisuus

o Maantieteelliset ja fyysiset tekijät

• Moniammatillisen toiminnan haasteet ja ratkaisut

o Resursoinnin turvaaminen

o Toimintojen tehostaminen

o Tosiasiallisen toiminnan painopisteet

• Huoli lapsista, nuorista ja perheistä sekä heidän hyvinvoinnistaan

o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen

HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET

ASIAKASLÄHTÖISYYS

ALUEELLISUUS

KONKREETTISUUS

HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET

MONIAMMATILLISUUS

HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN

KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT

ASIAKASLÄHTÖISYYS

• Toiminta tähtää lapsen ja perheen

näkökulmasta lähteviin palveluihin

• Palveluihin ohjautuminen on selkeää ja ne

muodostavat jatkumon

• Muodostetaan matalan kynnyksen palveluita ja

panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan

• Hallinnon esteitä ja rajoitteita

asiakasrajapinnassa vähennetään

MONIAMMATILLISUUS

• Lapsen ja perheen tarpeissa pyritään löytämään kaikki eri

palvelut toimijoiden yhteistyöllä

• Palvelun käyttäjän näkökulmasta oleellista ei ole se, kuka tai

mikä palvelua tuottaa

• Luodaan toimiva ja tarkoituksenmukainen palveluverkosto

• Konsultoidaan eri toimijoita

• Toimitaan vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti asiakkuuksien ja

toiminnan rajapinnassa

• Varmistetaan riittävien tietojen siirto

• Toimijat ja toimintatavat tutuiksi

• Lakien ja toimintasääntöjen tarkastelu lapsen, perheen ja

palveluiden näkökulmasta

KONKREETTISUUS

• Kehitetään konkreettisia toimia ja asioita

• Kehittämiskohteiden kautta etsitään

käytännön ratkaisuja ja toimintamalleja

• Vältetään byrokratian kasvattamista

• Tutustutaan ja toimitaan inhimillisesti

sekä palveluiden käyttäjien että toisten

toimijoiden kanssa

HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN

• Etsitään ja kehitetään lasten ja perheiden hyvinvointia

lisääviä tekijöitä

• Panostetaan ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan

toimintaan

• Osallistetaan hyvinvointisuunnitteluun työntekijöiden

lisäksi asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat sekä

lapset ja perheet

• Toteutetaan hyvinvointiteemoja, - päiviä, - viikkoja ja -

suunnitelmia

• Kehitetään palvelukeskuskokonaisuutta

KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT • Hyödynnetään kaikkien toimijoiden osaamista

• Käytetään toimijoiden osaamista myös koulutukseen,

konsultointiin, työnohjauksellisiin toimiin ja eri yksiköiden

tukemiseen

• Panostetaan henkilöstön motivoitumiseen ja hyvinvointiin

• Haetaan yhteistyöllä tarkoituksenmukaista työnjakoa

• Hyödynetään alueen kaikkia toimijoita (kolmas sektori,

seurakunta, palvelut)

KEHITTÄMISPOLUN

ELEMENTTEJÄ

Alueseminaarit

- kaikki alueen toimijat yhteisissä tapaamisissa ( 4 seminaaria)

- tutustuminen, yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytäminen

Alueen siku-hyve – johtoryhmä

- yhteinen foorumi linjauksille, prosesseille ja toiminnalle

- tarve syntynyt suoraan arjen tilanteista käsin

Kehittämistyö kahdessa kontekstissa - Kiiminki ja Kaakkuri

- alueiden omaleimaisuus, mahdollisuudet ja resurssit

- vuoropuhelu ja kokemukset vievät kaikkia eteenpäin

Henkilöstötyö ja johtaminen

- Muutosjohtaminen, kehittäminen ja uudet työtavat vaativat paljon sekä esimiehiltä että henkilöstöltä

- Motivointi, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus onnistumisen kannalta olennaisia

HYVINVOINTIKOULU – MITÄ SE MUUTTAA TYÖSSÄMME

JA TOIMINNASSAMME?

TYÖN ORGANISOINTI KOULUN

TOIMIJOILLE

Rehtori johtaa ja organisoi kehittämistyötä

Apulaisjohtaja johtaa ja organisoi johtoryhmää ja sen työtä

OHR –koordinaattori ja TH – ryhmän vetäjä vastaavat oppilashuollollisten toimintojen kehittämisestä

Tapahtumaryhmä vastaa oppilastason kehittämistyöstä ja yhteistyön organisoinnista

Pedagoginen työryhmä vastaa arvioinnista, nivelvaiheiden kehittämisestä ja henkilöstön yhteistoiminnasta

TVT – ryhmä vastaa kouluportaalista ja kotisivujen kehittämisestä

Terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja muu henkilöstö osallistuu suunnitteluun ja toteuttamiseen

Huoltajat osallistuvat kyselyn kautta, aktiivisina toimijoina ja vanhempainyhdistyksenä

Oppilaat suunnittelevat ja ideoivat asioita luokissa sekä oppilastoimikunnassa ja osallistuvat tapahtumiin myös järjestäjinä

Painotuksia työyhteisössä

Kehityskeskustelut ja niiden tasot

Työnohjaukselliset keskustelut

Vaikuttamisen mahdollisuudet

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelmat

Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta

Yhteistyö, sisäinen ja ulkoinen

Turvallisuusasioihin paneutuminen

Rakenteiden toimivuus

OPS

Tyhy–toiminta

Liikunnan lisääminen

Painotuksia oppilastasolla

Arviointikeskustelut

Ergonomia

Vaikuttamisen mahdollisuudet

Oppimissuunnitelmat

Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta

Yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat

Kiva-koulu

Rakenteiden toimivuus

Luokkahengen luominen

Liikunnan lisääminen ja terveyden edistäminen

LAPSI TURVALLISUUS, TERVEYS

KOULUARKI säännöt, toimintakultturi,

tiedottaminen (Wilma) ruokailu (merkinnät, malliannos), lapsille tietoa ja harjoittelua

hyvinvoinnista ja terveydestä, kuten

ensiavusta, itsetunnosta, luovuudesta, haavan

hoidosta ja ravitsemuksesta

YMPÄRISTÖ koulun pihan

hyödyntäminen, liikuntaympäristö,

iltakäyttö, päiväkodin piha

TOIMINTA

oppilaskunta, tapahtumat,

tempaukset, kerhot, kummit, osallistava

toiminta (esim siivoukset), KIVA, avoin kouluviikko,

TUKI

erityisopetus, terveydenhoitaja,

kuraattori, psykologi,

tukiperheet, konsultaatiot,

ongelmien ehkäisy

AIKUISET syksyllä

moniammatillinen tapaminen, koululla oma

yhdyshenkilö sosiaalipuolella,

huoltajat aktiivisesti mukana, korostettava

huoltajalle tiedon jakamisen tärkeyttä ,

vanhemmuuden tukeminen

YHTEISTYÖ terveydenhuolto,

sosiaalityöntekijät, seurakunta, päiväkodit, senioritalo,

nuorisotoimi, urheiluseurat, MLL

UNELMA-

TYÖSKENT

ELY

MITÄ ON MUUTTUNUT TAI

MUUTTUMASSA?

YHTEISTYÖSTÄ YHDESSÄ TEKEMISEKSI

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSET

UUDET TYÖKALUT

- Lapset puheeksi

- HITTI

- Alueen työryhmät

- Hyvinvointiviikot

IDEOITA, AJATUKSIA, HAASTEITA

Lakien, asetusten ja toimintasääntöjen tarkastelu erityisesti lastensuojelullisissa asioissa

Varhainen tuki – monta mahdollisuutta?

Asiantuntijuuden käyttö työnohjauksellisissa tilanteissa

Teknologian hyödyntäminen (case-kuvaukset, keskustelut, oppilaan tunnetilat, konsultaatiot, sähköiset palvelut...)

Perheiden ja työntekijöiden erilaiset asenteet

Johtamisen ja ison organisaation haasteet

Muutos – uhka, haaste ja mahdollisuus

Vaikuttavuuden arviointi

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI

UUSISTA TOIMINTATAVOISTA

Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa?

Miten kehittämisen tulokset näkyvät arjessa?

Tapaus Konsultaatio

- Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, lastensuojelun työntekijä pitävät kerran kahdessa viikossa konsultaatiota henkilökunnan huoneessa

- Keskustelua, neuvontaa ja jatkosta sopimista

- Soittoaikoja huoltajille

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA

TOIMINTATAVOISTA

Tapaus Kotikäynti 22.4.2015

- Perheellä monenlaisia haasteita, esimerkiksi juuri syntyneet kaksoset, kulttuurilliset erot ja niistä aiheutuvat tilanteet, vanhimman lapsen erityisopetuksen tarve, kouluun kulkeminen

- Sovitusti yksi työntekijä (sosiaalityöntekijä) pääasiassa yhteydessä perheeseen

- Yhteisesti koordinoitiin kotikäynti perheeseen, mukana lastensuojelu, terveydenhoitaja, MLL – vapaaehtoinen ja rehtori

- Kotikäynnillä sovittiin perheen tukemisesta, mm. oppilaiden koulunkäynnin järjestelyistä, hoitoavusta, koulumatkoista, perhetyöstä ja asumiseen liittyvistä asioista

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA

TOIMINTATAVOISTA

Tapaus Hyvinvointiviikko

- Ensimmäinen Hyvinvointiviikko järjestettiin 03/2014 Kiiminkijoen koululla – sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa – nyt alueellisesti

- Hyvinvointiviikon tavoitteena nostaa esiin hyvinvointia, siihen liittyviä tekijöitä ja mahdollisuuksia – toteuttamistavat hyvin moninaisia

- Hyvinvointiviikoilla toimintaa eri yksiköissä ja koordinoidusti toteutettuja yhteistyömuotoja

- Viikolla 14 Pop up Hyvis – viikko

- Kaikki toiminta lähtee yhdessä tekemisestä – suunnittelusta lähtien lapset, perheet, ikäihmiset ja alueen toimijat mukana

- Seuraava Hyvinvointiviikko viikolla 40/2016 – teemana Välitä! – Yhdessä ilman ikärajaa

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA

TOIMINTATAVOISTA

Tapaus Yhteistyö ja Kehittäminen

- Oma perustyö rehtorin tehtävä – Sirkulla hyvinvointikeskuksen johtaja

- Työparina voivat olla lastensuojelun työntekijät, ikäihmisten palvelupällikkö, nuorisotyöntekijät, kirkkoherra, liikennemyymäläpäällikkö, vanhempainyhdistys tai oppilaskunnan toimijat

- Huikea mahdollisuus nähdä ja vaikuttaa asioihin koko alueella

LOPUKSI KÄYTÄNNÖN

ESIMERKKI ESIMIESTYÖSTÄ