18 Kohteletyökaveria hellästi

10 Älä kiirehdi, pysyt pystyssä

16 Potilaidenkuljetuksetkasvussa

9 Koirilla virka NAMI-tutkimuksessa

2O16 HOSPITAALI 6VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

19. 12. 2016

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 10. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. vs. toimituspäällikkö Suvi Vainio, puh. 050 599 5620, suvi.tuulikki.vainio@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Sanna-Mari Heinonen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anja Hintsa (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Heidi Pelander, Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 11 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat osoit-teenmuutoksen esimiehelleen. Muut lehden saajat ilmoittavat osoitteenmuutoksen joko tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103.ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 27.2.2017. Aineistopäivä 3.2.MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 6 2016

Kristiina Hoviarkistopäällikkö, arkivchef

Arkistot ovat osa organisaation muistia. Sairaanhoi-topiirin paperiarkistojen laajuudeksi laskettiin muu-tama vuosi sitten 14 hyllykilometriä, eivätkä tähän laskelmaan sisältyneet yksiköiden mappirivistöt. Meillä arkistomuisti kattaa siis 1950-luvulta lähtien mittavan määrän potilas- ja hallintopapereita käsit-täen satojatuhansia potilaskertomuksia sekä erilai-sia pöytäkirjoja, suunnitelmia, lausuntoja, kirjeitä, sopimuksia ja muita asiakirjoja.

Kuluneen vuoden aikana toteutettujen muut-tojen myötä monella taholla käytiin läpi iso määrä mappeja, paperinippuja ja laatikoita. Hyllyntaus-toille tipahtaneita paperiarkkeja ongittiin esille. Hallintokeskuksen papereita läpikäydessäni näin pikakelauksena välähdyksiä työstä, jota on tehty vuosikymmeniä varsinaissuomalaisen sairaanhoi-don eteen.

Jotkut vastaan tulleet asiakirjat tarjosivat käy-tännönläheisempiä kurkistuksia sairaalan arkeen kuin toiset. Esimerkiksi työpukeutumisen muu-toksesta kertoi vastaan tullut sopimus sukkahou-suautomaatista. Kyseinen automaatti asennettiin 45 vuotta sitten Tyksin U-sairaalan kellarikerroksen käytävälle myymään henkilöstölle yhdenkoon suk-kahousuja. Viisitoista vuotta myöhemmin oli otettu

Arkiv är en del av en organisations minne. Omfatt-ningen på sjukvårdsdistriktets pappersarkiv räkna-des för några år sedan till 14 hyllkilometer, och då ingick inte enheternas rader av mappar. Vårt arkiv-minne täcker med start från 1950-talet en omfat-tande mängd patient- och förvaltningspapper i form av hundratusentals patientberättelser samt olika protokoll, planer, utlåtanden, brev, avtal och andra dokument.

Under de flyttningar som gjordes under det gångna året gick man på flera håll gick igenom ett stort antal mappar, pappersbuntar och lådor. Pap-per som trillat bakom hyllor fiskades upp. Då jag gick igenom förvaltningscentrets papper fick jag på snabbspolning se en glimt av det arbete som under decennier gjorts för sjukvården i Egentliga Finland.

Vissa dokument gav en mer praktisk inblick i sjukhusets vardag än andra. Om till exempel arbets-klädselns förändring berättade avtalet på en automat för strumpbyxor. Automaten i fråga installerades för 45 år sedan i källarkorridoren på Åucs U-sjukhus för att åt personalen sälja strumpbyxor av model-len en storlek åt alla. Femton år senare hade man tagit till vara ett urklipp där nyttan av mikrodatorer i framtidens sjukhusarbete presenterades.

talteen lehtileike, jossa esiteltiin pien- eli mikrotie-tokoneen hyötyjä tulevaisuuden sairaalatyössä.

Kuten lehtileike ennusti, ”atk:ssa on tulevaisuus”. Organisaatiomme muisti sähköistyy kovaa vauhtia. Mittavista paperiaineistoistamme vain osa arkistoi-daan pysyvästi. Kuitenkin, jos hyllynkulmalla vain on tilaa, paperit jäävät helposti seisomaan paikoil-leen, vaikka säilytystarvetta niille ei enää olisikaan. Sairaanhoitopiirille on laadittu arkistonmuodos-tussuunnitelma, jossa annetaan säilytysaikaohjeet eri asiakirjatyypeille. Ohjeiden avulla yksiköissä voidaan karsia hyllyistä ylimääräisiä papereita pois huolehtien, että keskeiset asiakirjat säilyvät. Neuvoa voi kysyä myös asiakirjahallinnon yksiköstä.

Yksi kansio jäi kesän muutosta mieleeni. Kansi-oon oli kiinnitetty lappu ”Palautus arkistoon”. Lappu oli päivätty 1990-luvulle. Miksi kansiota ei oltu kai-vattu aiemmin? Vai oliko se niin tärkeä, ettei sen palauttaminen ollut aiemmin tullut kysymykseen? Pääasia on, että se löysi jälleen paikkansa arkiston hyllystä, säilyttääkseen tietoa sairaanhoitopiirin perustamisen alkuvaiheista tuleville polville.

Kuvia muistin kätköistä

Bilder från minnets gömmor

Så som tidningsurklippet förutspådde, ”adb är framtiden”. Vår organisations minne elektrifieras i snabb takt. Av vårt omfattande pappersmaterial är det bara en del som arkiveras för gott. Trots det, om det bara finns plats, blir papper lätt kvar på hyllan även om det inte skulle finnas behov av att spara dem.

En arkivbildningsplan har gjorts upp för sjuk-vårdsdistriktet där man ger råd om bevaringstider för olika dokumenttyper. Med hjälp av råden kan enheterna gallra bort onödiga papper från sina hyl-lor samtidigt som man ser till att de centrala doku-menten sparas. Det går också att be dokumentför-valtningens enhet om råd.

En mapp från sommarens flyttning blev kvar i mitt minne. En lapp där det stod ”returneras till arkivet” hade fästs på mappen. Lappen var daterad på 1990-talet. Varför hade mappen inte saknats tidi-gare? Eller var den så viktig att det inte skulle ha kommit i fråga att returnera den tidigare? Huvud-saken är att den återfann sin plats på arkivets hylla och där bevarar information om sjukvårdsdistrik-tets första tid för kommande generationer.

2 HOSPITAALI 6 2016

19. 12. 2016Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Kuvia muistin kätköistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

MÅnAndenS SKRIVeLSe

Bilder från minnets gömmor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Hospitaali paras henkilöstölehti 2016 . . . . . . . . . . . 3

Elossa 24h tammikuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Piiriltä epäilevä lausunto sote-laeista . . . . . . . . . . . 4

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot jatkuvat keväällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Tulevaisuuden sairaala löytyy netistä . . . . . . . . . . . . 3

Nenäpäivä herätti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Viestintä vahvistuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Joulu tuo poikkeuksia Fölin liikenteeseen . . . . . . . . 6

SAnA JoULUKSI

Beetlehem on kaikkialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

HeTKInen

Varastosta lähtee kynttelikköjä . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Uusia eväitä opiskelijaohjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 7

Duodecimin tiedottajapalkinto Juhani Knuutille . . . 7

Korvaklinikan hyvä henki kantaa . . . . . . . . . . . . . . . . 8

SARVeSTA HäRKää

Vaikuttava muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

TyÖyHTeISÖ TUTUKSI

Myös koirilla virka Nami-tutkimuksessa . . . . . . . . . 9

Kuntoutusosastolla kaatumisia ehkäistään moniammatillisesti . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Ajopoli on osoittanut tarpeellisuutensa . . . . . . . . . 11

UUSI KASVo

Laitoshuollon organisaattori . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

HenKILÖKUnTAneUVoSTo

Ekotukihenkilöt käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Tyksilän lasten tilat tuplaantuivat . . . . . . . . . . . . . . 13

Ett språk till ryms väl in mellan salladen och kaffet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

AMMATTInA

Tyksin viimeinen kylvettäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Rasputinin keinoista pätee yksi . . . . . . . . . . . . . . . . 15

EPLL varautuu kuljetusten kasvuun . . . . . . . . . . . . 16

Kuntoutusohjaajat liikuttavimpia . . . . . . . . . . . . . . 17

Kokoustila löytyy kalenterista . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Tyly puhe sattuu kuin lyönti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Kierrätystä tutuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Insuliinipullo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

HARRASTUKSenA

Perinteinen koriste on paras . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Palviaisen perheen pojat Oliver, 3, ja Kasper, 1, sekä Onni-koira osallistuivat NAMI-tutkimusryhmän lapsi-koira-allergia-tutkimukseen . Kuvassa myös Tyksin apteekissa töissä oleva äiti Jenni Palviainen . Aihe vaikutti Jennin mukaan kiinnostavalta ja perhettä koskettavalta . NAMI-tutkimus-ryhmän työyhteisöesittely sivulla 9 . Kuva: Marjo Peltoniemi

Viestinnän ammattilaiset valitsivat Hospitaalin parhaaksi henkilöstölehtien kategoriassa.

Procomin lehtikatsaukseen osallistui tänä vuonna 26 lehteä, joukossa sekä painettuja että verkkolehtiä. Katsauksessa oli neljä sarjaa. Henki-löstölehtien sarjaan osallistui kuusi lehteä.

Lehtikatsauksen tuomariston mielestä Hospi-taali-lehdessä henkilöstö näkyy ja kuuluu. Tuo-maristo kuvailee Hospitaalia monipuoliseksi leh-deksi, jossa talon ihmisten äänet pääsevät kuulu-viin monesta vinkkelistä. Tuomariston mielestä lehdestä välittyy hyvä fiilis:

− Yhteen hiileen puhaltamisen henki väreilee ilmassa vahvasti – niin vahvasti, että lukijan valtaa hämmästys: voiko näin hyväntuulista ja kannusta-vaa työyhteisöä tässä maassa ollakaan!

Kuvassa edessä alhaalla taittaja Tuulevi Paakkanen, ylärivissä vasemmalta toimituskunnan jäsenet Sanna-Mari Heinonen, Aki Salo (varaj.), Päivi Huhtala (varaj.), Leena Kähäri ja Marja-Leena Veijola, päätoimittaja Esa Halsinaho, avustava toimittaja Tuula Vainikainen ja vs. toimituspäällikkö Suvi Vainio. Toimikuntaan kuuluvat lisäksi Pirjo Marjamäki ja Jussi Rantanen varajäsenineen sekä Anja Hintsa. Hospitaaliin toimittavat juttuja lisäksi avustajat Mathias Luther, Heidi Pelander ja Marjo Peltoniemi.

Tuomariston mukaan Hospitaalin helposti lähes-tyttävä ulkoasu on raikas ja kiinni tässä ajassa, ja kuvamaailma tuo henkilöstön esiin. Lehden hyvin valittu formaatti tukee sisältöä ja palvelee lukijoita.

Lehtiä arvosteltiin yleisesti sekä journalisti-sen ja visuaalisen sisällön perusteella. Hospitaali sai (asteikolla 4–10) yleisarvosanaksi 9- (kaikkien lehtien keskiarvo 8), journalistisesta sisällöstä 9 (keskiarvo  8+) ja visuaalisesta ilmeestä 8,5 (kes-kiarvo 8-).

Arvio perustuu Hospitaalin numeroon 3/2016. Hospitaalin päätoimittajana toimii viestintä-

päällikkö Esa Halsinaho. Palkitun numeron toimi-tuspäällikkönä toimi tiedotustoimittaja Kristiina Andreasson, joka jäi pitkälle työvapaalle vähän ennen lehden painoon menoa.

elossa 24h tammikuussa Tyksin ja muiden suomalaisten sairaaloiden yhden vuorokauden tapahtumista kertova ohjel-masarja ”Elossa 24h” on valmistunut . Ohjelman jaksot lähetetään Yle TV1:llä 1 .–7 .1 .2017 klo 20 .

– Olemme jaksojen valmistumista katselles-samme eläneet monia voimakkaita tunteita, ja uskomme, että ne liikauttavat myös yleisöä, tuot-taja Eeva Rantanen viestittää .

Ohjelman markkinointi näkyy jo Ylen kanavilla . – Kanavamarkkinoinnin lisäksi teemme jokai-

sesta jaksosta somejakoja varten lyhyen videon, joka julkaistaan aina lähetyspäivän aamuna . Ennen lähetysviikkoa vuoden 2016 parin viimeisen päivän aikana julkaistaan myös someen kaksi ennakkotarinaa, hän kertoo .

Materiaali löytyy Facebookista Elossa 24h -sivulta aina julkaisupäivän aamupäivällä .

Hospitaali paras henkilöstölehti 2016

3HOSPITAALI 6 2016

Piirin mielestä palvelujen järjestäjän ja tuottajan roolit on lakiluonnoksissa

määritelty epäselvästi ja suhtautuu kriittisesti tähän asetelmaan.

Tulevaisuuden sairaala löytyy netistä

Tyks on mukana kehittämässä tulevaisuuden digitaalisia terveyspalveluita . Virtuaalisairaala 2 .0-hanke on viiden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteistyössä toteutettava digitaalisten ja asiakaslähtöisten terveyspalve-luiden hanke vuosina 2016–2018 .

Hankkeessa suunnitellaan, tuotetaan ja otetaan käyttöön kansallisia, monikanavaisesti toteutettavia, kansalaisia kiinnostavia ja help-pokäyttöisiä digitaalisia oma- ja etäseuranta-sovelluksia .

Lisäksi hankkeessa tuotetaan digitaalises-ti toteutettuja hoito-, kuntoutus-, terapia-, ja valmennuspalveluita valituille potilasryhmille . Luvassa on myös informaatio- ja neuvontapal-veluita, seulontapalveluita sekä itse- ja oma-hoitopalveluita . Virtuaalisairaalaa rakennetaan Terveyskylään, www .terveyskyla .fi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on antanut lausunnon sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakun-tauudistusta koskevista lakiluonnoksista

– Suomen olosuhteissa on vaikea rakentaa 18 vahvaa järjestäjää, joilla olisi kompetenssi suun-nitella ja valvoa monitahoista palvelutuotantoa. Jos järjestäjä on heikko, palvelutuottajat voivat päästä monopoliasemaan, jossa kustannusten hallinta karkaa, piiri epäilee.

Piiri ei pidä kaikilta osin järkevänä myöskään neljää kansallista palvelukeskusta (hankinnat, kiinteistöt, ICT-palvelut, henkilöstö- ja talous-palvelut). Jos esimerkiksi hankinnat keskitettäi-siin yhdelle kansalliselle palvelukeskukselle, piiri näkee vaarana, että markkinoilta suljetaan pois pienempiä toimittajia ja siten jopa vähennetään kilpailua. Liian keskitetty varastointi todennäköi-sesti lisäisi kustannuksia.

Koulutussairaalan rooli unohdettu laista

Piiri halusi lisäksi tuoda lausunnossaan esiin, että lakiluonnoksissa ei oteta lainkaan kantaa niihin tehtäviin, jotka nojaavat läheisesti maakunnan palvelulaitoksen terveyspalvelutuotantoon.

– Tällä tarkoitetaan erityisesti yliopistollisen

sairaalan tehtävänä olevaa terveydenhuollon ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulu-tusta sekä muuta opetusta, harjoittelua, kliinistä potilastutkimusta ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistä. 

– Yliopistosairaalalla on edelläkävijävelvol-lisuus, jonka sille tuovat opetusvelvollisuus, tut-kimuksen tukemisvelvollisuus ja yliopistollinen status. On mahdotonta nähdä, että tulevassa maa-kuntarahoituksessa ei huomioitaisi myös rahoi-tuksella tätä yhteiskunnallisesti merkityksellistä toimintaa, piiri lausuu.

Riittääkö kaksi vuotta?Piiri myös epäilee, saadaanko valtion ohjauk-seen tarvittava, riittävä tietopohja aikaan kah-dessa vuodessa.

– Terveyspalvelutuotannon tiukempaan valti-onohjaukseen maakunnissa ja maakuntien muo-dostamilla yhteistyöalueilla suhtaudumme sinänsä myönteisesti, koska sekin voi edistää merkittävästi kansalaisten yhdenvertaisuutta, mutta valtionohja-uksen tulisi perustua tutkittuun ja validiin tietoon.

Palvelujen yhdenvertainen toteutuminen edellyttää piirin mielestä valtakunnallisia hoidon laaturekistereitä.

Piiriltä epäilevä lausunto sote-laeista

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluen-not jatkuvat keväälläKevään luennot järjestetään kuukauden kolmantena torstaina tammi-huhtikuussa seuraavista teemoista:

19.1. Diabetes16.2. Sydämen asialla16.3. Lääkehoito: muistilääkkeet, sydänlääkkeet, syöpälääkkeet ja niiden tutkimus20.4. Nuorten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alu-een väestön tietämystä terveyteen liittyvis-tä asioista .

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien eh-käisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä . Yleisöluentosarjassamme kerromme näis-tä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista . Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyh-teydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Tervetuloa!Yleisöluentosarjaa koordinoi tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, puh . 045 6719558sposti: tuula .vainikainen@saunalahti .fi

Nenäpäivän kaikki 200 ilmapalloa menivät viimeistä palloa myöten. Pellehenkiset jakelijat kiersivät kaikki Kantasairaalan lastenosastot lastenklinikan hallintoa ja lastenpsykiatrian osastoa unohtamatta. Myös vastasyntyneiden teho-osastolla eli ”keskolassa” pikku potilaat saivat omat pallonsa.

– Lasten leikkausosaston heräämössä anestesiasta toipuva lapsi heräsi nopeammin noustessaan pystyyn tavoittelemaan palloa, Mikko Laitila kertoo.

Tehyn Tyksin ammattiosasto on ottanut Nenäpäivän omakseen, ja oli nyt kolmatta kertaa aktii-visti mukana.

– Kaikkien työkavereiden osallistuminen tapahtui luontevasti kokoontumalla yhteisen piknik-pöydän ääreen ja kilauttamalla samalla rahaa kassaan. Tehyläiset kattoivat pöydät ja piknikpöydät, joita rakentui ainakin 15, pääluottamusmies Lennu Jokiniva kertoo.

Tyksistä on kertynyt on kertynyt jo huomattava potti Tehyn Nenäpäivän kassaan.– Tähän mennessä Tyksin ammattiosaston tuotto on ollut viidesosa Tehyn kokonaissummasta,

mutta keräyshän jatkuu vuoden loppuun asti. Olemme saavuttaneet oman tavoitteemme ja samalla tuottaneet iloa työpaikoilla, joten tämän vuoden slogan ”Lahjoita, jos huvittaa” tuntui toteutuvan meillä Tyksissä, Jokiniva kertoo.

Ilmapallojen hankinnassa AOTehy200:aa auttoi leluliike Gasagrande. T E K S T I J A K U VA : S U V I VA I N I O

nenäpäivä herätti

Nenäpäivän piristykseksi jakoivat tehyläiset Mikko Laitila (vas.), Lennu Yläneva ja Eljas Honka-Hallila.

4 HOSPITAALI 6 2016

On aika kiittää yhteistyövuosista ja toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa .

Kristina Mäkelä, työsuojeluvaltuutettuEllei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle

pääseminen tarkoittaa, kerrottakoon se Tove Janssonin sanoin: ”Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juu-ri mitä haluaa .”

Siirtyessäni 1 .12 .2016 eläkkeelle haluan kiittää kaikkia minua muistaneita .

Saatoitte minut tosi lämpimällä tavalla uu-teen elämänvaiheeseen .

Arno Vuori

Kiitokset kuluneesta vuodesta!

Tunnelmallista joulua ja

onnellista vuotta 2017!

t: Hospitaalin toimituskunta

VÄITÖKSET

Uudet viestintäkoordinaattorit kokoontuivat yhteiskuvaan ensimmäisen tapaamisen päätteeksi. Kuvassa alari-vissä vasemmalta Marjut Granlund (EPLL), Maria Salmela (Psykiatria), Anne Mäkinen (Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka), Terttu Keskinen (Medisiininen), Raili Kujanpää (vara, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, SIL-vastuualue), Merja Puukka (hallintopalvelut), Mervi Koskinen (Tyks-Sapa) ja Oona Laato (Sydänkeskus). Ylärivissä Suvi Lähteenmäki (Tules sekä Lasten ja nuorten klinikka), Hanna-Maija Takala (TOTEK), Leila Laakso-Kantonen (Neuro), Mia Granholm (Naistenklinikka), Kati Mäkiranta (Asiantuntijapalvelut), Johanna Lehtilä (Operatiivoinen toiminta ja syöpätaudit, SUU-vastuualue) ja Hannele Piirainen (Tekniikka ja huolto). Kuvasta puuttuu Susanna Friman (Turunmaan sairaala).

Viestinnän tehostamisen ensim-

mäinen askel otettiin sairaanhoito-

piirissä 24.10. Kaikki toimi-, tulos-

ja palvelualueet sekä liikelaitokset

ovat nimenneet viestintäkoordi-

naattorin.

Viestintäkoordinaattoreista suurin osa työsken-telee johdon tai toimistosihteerinä. Lisäksi jou-kossa on suunnittelija, ylihoitaja sekä kehittämis- ja henkilöstöpäällikkö. Viestintäyksikkö järjestää ryhmälle koulutusta.

Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho toivoo, että viestintäkoordinaattorit koulutuksen myötä ottaisivat langat käsiinsä oman toimi-, tulos- tai palvelualueensa tai liikelaitoksensa viestinnässä.

– Toivon että koordinaattoreista tulee puuttuva linkki alueiden ja viestinnän välillä. Suurin tarve tällä hetkellä on internetin tietojen täydentäminen ja tietojen ajan tasalla pitäminen. Toivomme lisäksi aiheita sairaanhoitopiirin yhteiseen sosiaaliseen mediaan, hän sanoi.

Viestintää halutaan parantaaViestintäyksikön sairaanhoitopiirin johdolle teke-män haastattelukierroksen tuloksia esiteltiin oto-tiedottajien ensimmäisessä tapaamisessa. Kaikkien toimi-, tulos- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten johtajat vastasivat haastatteluun alkusyksystä. Johta-jat haluavat potilaslähtöistä viestintää. Tämän edel-lytyksenä on lääketieteellisen tiedon kansantajuista-minen. Apua toivotaan myös uutisten löytämiseen ja viestinnän suunnitteluun.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Viestintä vahvistuu

?Hospitaalin joka numerossa julkaistaan kuvakurkistus, jota lukija pääsee arvuuttelemaan . Kuva voi olla mistä päin sairaanhoitopiiriä vain . Leikkisä tunnistuskisa myös tekee tutuksi piirin laajaa rakennuskantaa . Tällä kertaa Hospitaalin linssiin osui kaunis vanha talo . Tunnistako, mistä tämä on?

TUnnISTATKo

Palkitut aloitteetAloitetyöryhmän saamasta 29 aloitteesta päätettiin työryhmän kokouksessa 29 .11 . palkita kaksi:

PAKKoHoIToTILAnTeeT, Murat Avsar, Sanna Olander, Jari Silokangas, Jarmo Silvander, 240 € Aloitteentekijät ehdottivat, että erilaiset pakkohoitotilanteet käsiteltäisiin kattavasti ketjukirjemuodossa hoitohenkilökunnan kesken .

VIITToMAKIeLI äIdInKIeLeKSI, Taija Koski, 80 € Aloitteen tekijä ehdottaa viittomakielen lisäämistä äidinkieleksi Oberonissa .

Kiitokset

28 . lokakuuta tarkastettiin lääketieteen lisensiaatti Lau-ra Toivosen väitöskirja Rino-virusinfektiot pienillä lapsil-la: kliininen kuva, alttius ja immunologinen vaste . Väi-töksen alana on lastentauti-oppi . Toivonen työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä Lasten ja nuorten klinikalla Tyksissä .

4 . marraskuuta tarkastet-tiin lääketieteen lisensi-aatti Sven Lillin väitöskirja Controversial issues and new trends in elective lapa-roscopic cholecystectomy . Väitöksen alana on kirurgia . Lill työskentelee osaston-lääkärinä Tyksissä .

25 . marraskuuta tarkastet-tiin lääketieteen lisensiaatti Marko Ristolan väitöskir-ja Ultrasonography alone is not enough to exclude vesicoureteral reflux in all small children after a uri-nary tract infection . Väitök-sen alana on lastenkirurgia . Ristola työskentelee plastiikkakirurgiaan erikoistuvana lääkärinä Tyksissä .

5HOSPITAALI 6 2016

Sana

j oulu

ksiBeetlehem on kaikkialla

”Näin sydämeeni joulun teenja mieleen hiljaiseen

taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö, sen hiljaisuuttayksin kuuntelen

ja sanaton on sydämeni kieli.Vain tähdet öistä avaruutta

pukee loistaenja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

On jouluyö ja lumihuntuunpukeutunut maa,

kuin yhtä puhdas itse olla voisin.Se ajatukset joulun tuntuun

virittymään saakuin harras sävel sisälläni soisi.

On jouluyö, sen syvä rauha leijuusisimpään,

kuin oisin osa suurta kaikkeutta.Vain kynttilät ja kultanauhat

loistaa hämärään,vaan mieleni on täynnä kirkkautta.”

Vexi Salmi, sanat • Kassu Halonen, sävel

Vexi Salmi on osannut sanoittaa jotain oleellista ihmisenä olemisesta. Kaipauksesta. Ristiriidasta.Onko toista juhla-aikaa, jolloin moni meistä tuntee näin suurta riittämättömyyttä ja yksinäisyyttä?Yhtä aikaa odotusarvot ovat korkealla. Jännitystä ilmassa. Toiveet ja toivo suunnattu Uuteen. Alkuun. Yhteisöllisyy-teen. Jakamiseen. Mielenrauhaan. Maailman rauhaan.

Me olemme sanattomia Joulun Mysteerin äärellä. Sydä-mellä ei ole kieltä. On vain kaipaus. Tähdet pukevat öistä avaruutta, mutta ovat vaiti. Ne vain tuikkivat. Eivät valaise koko totuutta. Voimme vain aavistaa, nähdä heijastuksia – ei koko kuvaa. ”Totuus ei ole jotain, joka löydetään, vaan, jota löydetään”, kirjoittaa esseisti, pappi Juhani Rekola.

Lumihuntua odotellessa, pimeydessä rämpien mieli hala-jaa vastasataneen lumenkaltaista puhtautta, valoa, kirkkautta. Oivallusta, rauhaa. Vaan usein on niin, että sävel soi rinnassa, mutta ei tule koneesta ulos. Mieli on epävireessä eikä riita-soinnuiltakaan voi välttyä. Harras tunnelma on vain kiilto-kuvamainen häivähdys kaamoksen taivaanrannalla.

Olemme osa suurta kaikkeutta. Välillä niin synkkää, toisinaan valkenevaa, joskus jopa kirkkautta. Aina epätäy-dellistä. Marraskuussa edesmennyt laulaja ja lauluntekijä Leonard Cohen oli mestari sanoittamaan elämän rosoi-suutta: ”Kaikessa on särö. Kaikissa on särö. Sitä kautta valo pääsee sisään.” Murtumiemme kautta, säröjemme kanssa olemme osa ihmisyyttä. Kultanauhat kauhtuneina, rutussa ja rullalla.

Kuitenkin. Tai juuri siksi. Tällaiseen maailmaan syntyy Lapsi. Epätäydellinen lapsi. Ei täydel-linen aikuinen. Avuton. Rakkautta vailla. Tämä Lapsi vapauttaa meidät Ihmisiksi. Keskeneräisiksi. Kesken-kasvuisiksi. Eksyviksi. Erehtyviksi. Itseksemme.

Beetlehem on siellä, missä me vapautamme toisemme. Missä me vapautamme itsemme. Virheettömyy-den ja täydellisyyden taakasta. Beet-lehem on kaikkialla, missä me rakas-tamme.

outi Ruoholasairaalapappi, Tyks, Turunmaan sairaala

Beetlehem on kaikkialla, Juhani Rekola, 1974

Joulunpyhät vaikuttavat joukkoliikenteen aikatauluihin. Parhaiten valmistaudut joulun ja uudenvuoden työvuoroihin tarkistamalla bussiyhteytesi etukäteen.

Jouluaattona 24.12. liikennöidään lauantaiaikataulujen mukaisesti klo 14 asti, jonka jälkeen Kauppatorilta ja päätepysäkeiltä lähteviä vuoroja ei ajeta. Joulu-päivä 25.12. on vuodenvaihteen tienoon ainoa päivä, jolloin Fölin bussit eivät kulje lainkaan.

Tapaninpäivänä eli maanantaina 26.12. liikennöidään aamusta iltaan, mutta pyhäaikataulujen mukaisesti eli tavallista maanantaita harvemmin. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä bussit kulkevat jälleen normaalien arkiaikataulujen mukaisesti.

Uudenvuodenaattona, lauantaina 31.12. bussit kulkevat koko päivän normaa-lien lauantaiaikataulujen mukaisesti. Uudenvuodenpäivänä 1.1.2017 aamupäivän lähtöjä ei ajeta, vaan bussiliikenne alkaa vasta klo 12. Loppupäivä ajetaan pyhä-aikataulujen mukaisesti.

Vuodenvaihteen viimeinen poikkeus on loppiainen, joka osuu perjantaille 6.1. Silloin liikennöidään koko päivä pyhäaikataulujen mukaan.

Vuosi 2017 alkaa ilman suuria muutoksia Fölin liikenteessä. Seuraavan kerran bussiliikenteessä on ennalta tiedossa olevia poikkeuksia vasta pääsiäisenä, joten siihen saakka vuorotyöläinen voi luottaa normaaleihin aikatauluihin.

LISäTIeToA: www .foli .fi

näillä busseilla pääset Tyksin Kantasairaalaan linjatKohmosta tai Littoisista ja Liljalaaksosta tai Länsinummesta 2, 2A, 2B, 2C

Varissuolta ja Pernosta tai Pansiosta 32, 32A, 42

Ylioppilaskylästä ja Hirvensalosta 50, 51, 53, 54

Halisista ja Hirvensalosta 55, 55A, 56

Vaalasta ja Suikkilasta 60

Naantalista ja Liedosta 6

Raisiosta ja Kaarinasta 221

Paimion suunnalta 709

Joulu tuo poikkeuksia Fölin liikenteeseen

TUnnISTATKo? VASTAUS: Kuva on otettu Tyksin Kantasairaalan mäeltä ra-kennuksen seitsemän toisesta kerroksesta. Valotähdin koristeltujen ikkunoiden takaa löytyy Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan taukotila. Rakennus tunnetaan myös lempinimellä ”Kuppala”, sillä siinä sijaitsi aikoinaan iho- ja sukupuolitautien klinikka.

6 HOSPITAALI 6 2016

Varastosta lähtee kynttelikköjäKun Hospitaali piipahtaa Tekniseen varastoon marraskuun lopun aamupäi-vänä, toimistossa on vilskettä. Varaston tiskiltä haetaan monenlaista tarvi-ketta, joihin näin joulun alla kuuluvat myös kyntteliköt.

– Kaikkiaan tuhat kynttelikköä ja satoja valosarjoja lähtee täältä kansli-oihin eri puolille sairaanhoitopiiriä. Kauemmaksi, esimerkiksi Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, menevät tavarat pakkaamme rullakoihin, jotka logis-tiikka hoitaa perille. Tänä vuonna palvelemme myös Turun kaupunkia jou-lutavaran osalta, varastonhoitaja Satu Kettunen (kuvassa vasemmalla) ja hallintovirkailija Maili Valtanen kertovat.

Kynttelikköjen liikenne on tänä vuonna ollut kaksisuuntainen, sillä osa kiinalaisvalmisteisista valoista oli viallisia. Joulun lisäksi varastoa työllis-tävät lukuiset remontit, joita on meneillään sairaanhoitopiirissä. Tavaraa käyvät hakemassa oman henkilökunnan lisäksi muun muassa alihankki-joiden asentajat.

Sairaanhoitopiirin logistiikkapalveluihin kuuluva Tekninen varasto pal-velee Kantasairaalan rakennuksessa 1, 3. kerroksessa. Kolmantena varas-tossa työskentelee ammattimies Jyrki Rantasalmi.

MIKä PALSTA? Hospitaalin toimituskunta käynnisti vuoden kolmannessa numerossa uuden palstan . Säännöllisesti ilmestyvän palstan tekijätiimi voi tulla keskeyttämään juuri sinun työpäiväsi . Ole siis varuillasi, jos näet tarmokkaan näköisen ihmisen lähelläsi kameran kanssa . Hän saattaa keskeyttää toimintasi ja kysyä muutaman lauseen verran tilanteesta, joka on juuri silloin käynnissä . Kaipaamme palstasta palautetta ja sisällöksi työyhteisöjen ilmiantoja toisistaan .

Uusia eväitä opiskelijaohjaukseen

PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti sai Suomalaisen Lääkä-riseuran Duodecimin tiedottajapalkinnon tunnustuksena onnistuneesta ja yleistajuisesta lääketieteen viestinnästä .

Professori Juhani Knuuti esittelee blogissaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja näyttöön perustuvan lääketieteen periaatteita . Knuuti opas-taa lukijoita arvioimaan kriittisesti, mikä on luotettavaa lääketieteellistä tie-toa ja rohkaisee heitä vaatimaan perusteluja terveysväittämille .

– Tänä vuonna palkinnolla haluttiin kannustaa lääkäreitä hyödyntämään moderneja viestinnän kanavia ja osallistumaan aktiivisesti terveydestä käy-tävään keskusteluun, kertoo Duodecimin viestintävaliokunnan puheenjoh-taja Otto Helve.

Knuutin blogikirjoituksia julkaistaan muun muassa Turun Sanomissa ja Uusi Suomi -lehdessä . Knuuti on aidosti kiinnostunut lukijoistaan ja osallis-tuu aktiivisesti myös blogin keskusteluihin .

– Terveyskysymykset kiinnostavat väestöä laajasti . Kuitenkin nykyisessä viestintäympäristössä tieteellinen, tutkittuun näyttöön perustuva tieto huk-kuu valtavaan uutisvirtaan, Knuuti toteaa blogissaan .

Juhani Knuuti on julkaissut lähes 500 tieteellistä artikkelia . Hän on ve-renkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja .

TEKSTI JA KUVA: ESA HALSINAHO

Opiskelijaohjausta sairaanhoitopiirissä yhtenäis-tetään ja kehitetään opiskelijaohjausprosessien avulla. Tavoitteena on kuvata opiskelijan harjoit-telun eteneminen sekä eri toimijoiden ohjausvas-tuut viikko viikolta. Ohjausprosessin kuvaus pyri-tään saamaan jokaiseen opiskelijoita vastaanotta-vaan yksikköön.

Kliinisen hoitotyön opettajat järjestävät opis-kelijaohjausprosessien osaamispajoja. Ensinnä opiskelijaohjausprosessin kuvaamisen osaamis-paja on tarkoitettu yksiköille, joissa prosessia ei

vielä ole kuvattu tai se on kesken. Toisena opiskeli-jaohjausprosessin arvioinnin osaamispaja on suun-niteltu yksiköille, joilla prosessi on kuvattu ja ollut käytössä jo jonkin aikaa. Arviointityökalun on teh-nyt hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelija Heidi Pihlavirta.

Opiskelijaohjausprosessin suu- ja leukakirur-gian osastolle tekivät Turun AMKn suuhygienis-tiopiskelijat Hanna Pursiainen ja Outi Hakanen opinnäytetyönään. Tähän ja jo aiemmin julkais-tuihin opiskelijaohjausprosesseihin pääset tutus-tumaan

Sairaanhoitopiiri > Ammattilaisille > Sairaala oppimisympäristönä > Opiskelijaohjausprosessit

TEKSTI JA KUVA: MERJA NUMMELIN

Opiskelijaohjausprosessia Suu- ja leukasairauksien klinikkaan miellekartan avulla laatimassa suuhygienistiopiskelija Outi Hakanen, suuhygienistit Taina Salminen ja Mirja Jakobsson sekä suuhygienistiopiskelija Hanna Pursiainen.

duodecimin tiedottaja-palkinto Juhani Knuutille

7HOSPITAALI 6 2016

härkääSarvesta

Vaikuttava muutosStrategiamme mukaisesti olemme tekemässä vaikutta-vaa muutosta Varsinais-Suomessa . Meidän strategiam-me on siis hyvin ajassa, onhan Varsinais-Suomessa teke-misen meininki sote-uudistuksen tiimoilta . Yksi neljästä strategisesta tavoitteestamme on hyvinvoiva ja osaavaa henkilöstö: ”kuunteleva ja keskusteleva esimiestyö se-kä tavoitteiden asettaminen ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat toiminnan joustavan kehittämisen .” Hy-vä tavoite jossa olemmekin onnistuneet paremmin kuin muut organisaatiot .

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa sote-uudistuksen onnistumisessa . Sote on iso muutos, mutta myös melkoinen mahdollisuus . Uu-distuneen soten johtaminen edellyttää hyvää tietopohjaa . Varmaa on, että tiedonvaihto ja vuorovaikutus ovat erittäin tärkeässä roolissa uudistuksen onnistumisessa . Meillä täällä Varsinais-Suomessa on ollut mielestäni historial-lisen haasteellista ottaa henkilöstön edustajia mukaan SOTE-uudistuksen valmistelutyöryhmiin .

Sote-uudistuksen eteenpäin vieminen edellyttää hyviä muutosjohtamisen taitoja . Suuri merkitys on vuorovaiku-tuksella, ajatusten jakamisella ja avoimella keskustelulla . Kuitenkin suurinta johtamisen taitoa vaatii kyky kuunnel-la ja aidosti kuulla toisen henkilön mielipidettä . Tärkeää on myös kunnioittaa toisen näkökulmaa, olipa siitä samaa mieltä tai ei .

Sotessa onnistumisen avaimet ovat avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä . Johdon ja esimiesten esimerkki ratkai-see, millaiseksi viestintäkulttuuri muutosorganisaatiossa muodostuu . Piilotellaanko asioita? Jaetaanko vielä kes-keneräistä valmistelua? Onko rohkeutta ottaa vastaan niin kiitos kuin kritiikki, vaikka työ on vielä viimeistelemät-tä? Mielestäni viisas johtaja uskaltaa avata keskustelun . Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää . Näin varmistetaan tarkoituksen-

mukaiset ja arjessa toimivat ratkaisut . Or-ganisaatioiden uudistuminen voi toisaalta olla henkilöstölle mahdollisuus esimer-kiksi lisätä osaamista ja laajentaa vas-tuita, millä voi olla myönteinen vaikutus palkkaukseen ja urakehitykseen .

Meidän sote-ammattilaisten työlli-syysnäkymät ovat erittäin hyvät . Nykyisis-tä kuntatyöntekijöistä moni on eläköity-mässä ja ikääntyvän väestön palveluntar-ve kasvaa . Uskon että jatkossa pulmana on pikemminkin kustannuksia aiheuttava kilpailu osaavasta henkilöstöstä .

En haluaisi ”betonoida” ajatuksiani vaikka pelkään että sairaanhoitopiiri on

enemmän yksin/ensam kuin yhdessä/allihopa sote-uu-distuksen pyörteissä Varsinais-Suomessa .

Rauhallista joulun odotuksen aikaa niin työssä oleville kuin vapaillakin oleville .

Jussi RantanenKoordinoiva pääluottamusmiesTehy

Professori, vastuualuejohtaja Reidar Grénman tekee

tilinpäätöstä U-sairaalan työhuoneessaan. Kyse ei ole

niinkään taloudesta, vaan menneistä vuosista korva-

klinikalla, jonne hän tuli apulaislääkäriksi pian valmistu-

misensa jälkeen vuonna 1979. Pois ei ole tehnyt mieli.

Korvaprofessorin ja -ylilääkärin huoneeseen kuljetaan kunniakujaa, jota reunus-tavat edeltäjien muotokuvat. Professorit Urpo Siirala, Otto H. Meurman ja Aatto Kortekangas katsovat toiselta puolelta Erkki Virolaista, Jouko Suonpäätä ja Reidar Grénmania. Naisia joukkoon ei ole mahtunut, ainakaan vielä. Heikki Puhakka lähti professoriksi Tampereelle.

Grénmanin väitöskirja oli lääketieteessä nykyään harvinainen monografia. Se käsitteli multippeliskleroosipotilaiden kuulo- ja tasapainoaistia. Uran jatkolle tär-keää oli tapaaminen Michiganin yliopiston professorin Tom Careyn kanssa pro-fessori Erkki Virolaisen luona. Sen illallisen seurauksena Reidar ja Seija Grénman lähtivät Ann Arboriin, Michiganiin.

Kahden vuoden jälkeen he toivat sieltä mukanaan vahvaa osaamista syöpätut-kimuksessa. Niiden vuosien työn tuloksena valmistui myös naistentautien vas-tuualuejohtajana työskentelevän Seija-puolison väitöskirja. Pään ja kaulan alueen kasvainten hoito on sittemmin kiinnostanut Reidar Grenmania. Käsillä tekeminen on tuntunut omimmalta alueelta.

Vaikutustyö vei mukanaanGrénman tunnetaan myös aktiivisena järjestötoimijana, nuorempana TLKS:ssa, Medisiinariliitossa ja Lääkäriliitossa, myöhemmin korva-, nenä- ja kurkkulääkä-rien kansainvälisissä järjestöissä. Miksi?

– Olen aina ollut huono sanomaan ei. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu tähän ammattiin, se vie mukanaan, palkitsee, ja yksi asia johtaa toiseen, hän hymähtää.

Kansainväliseen keskittämisprosessiin voimakkaasti osallistunut Grénman on tyytyväinen siitä, että korva-, nenä- ja kurkkutauteihin on Euroopan tasolla saatu muodostettua yksi ääni eli yhteinen järjestö ja voimakas vaikuttaja Confederation of European Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgeryn muodossa.

– Olin uuden yhdistyneen järjestön ensimmäinen presidentti, mutta vetäydyin sitten syrjään – oli aika nuorempien jatkaa.

Korvaklinikka hyviin käsiinTyönsä korvaklinikalla, joka nykyisin kuuluu operatiivisen toiminnan ja syöpä-tautien vastuualueeseen, hän jättää hyvillä mielin.

– Meillä henkilöstöryhmien välinen yhteistyö on aina sujunut. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut pientä. Olemme olleet vähän sellainen iso perhe, joka tosin nyt kuuluu hallinnollisesti eri alueisiin, kun leikkaussalihoitajamme ovat Totekissa. Byrokratia on hieman lisääntynyt, kun toimialuetaso tuli mukaan.

– Hyvien vetäjien ansiosta se ei kuitenkaan ole haitannut käytännön työtä. Suh-taudun valoisasti yksikkömme tulevaisuuteen. Aktiiviset kollegat jäävät, henki on hyvä ja uudet tilat T3:ssa ja Medisiina D:ssä, jonne tulee muun muassa korvanpo-rauslaboratorio, odottavat tulevaisuudessa. Professoriksi on kuusi hyvää hakijaa.

Eläkeläisen päivät kuluvat aluksi työn vuoksi viivästyneiden hankkeiden parissa muun muassa metsätalouspuolella.

TEKSTI: TUULA VAINIKAINEN • KUVA: PASI LEINO

Korvaklinikan hyvä henki kantaa

8 HOSPITAALI 6 2016

härkää

Lapsi-koira-allergiatutkimus on yksi Turun yliopiston ja Tyksin lastenklinikan

yhteiseen NAMI-tutkimusryhmän tunnetuimpia hankkeita. Pieneen

työyhteisöön kuuluu sekä koko sen olemassaolon ajan parikymmentä vuotta

siinä työskennellyttä henkilöstöä että vaihtuvia väitöskirjantekijöitä.

Merja Nermes on työskennellyt ryhmässä jo 10 vuotta ja toimii muuten Tyksin Astma- ja allergia-poliklinikalla erikoislääkärinä.

– Tutkimuksissa on havaittu, että jos perheessä on koira tai koiria ihan lapsen varhaisvaiheista läh-tien, tällaisilla lapsilla on pienempi riski sairastua astmaan ja allergioihin. On pohdittu mikä meka-nismi taustalla on ja nykyään ajatellaan, että se liit-tyy mikrobialtistukseen. Koira kotona tuo sinne kotiin hyviä ja hyödyllisiä bakteereita, jotka siirtyvät lapseen ja karaisevat lapsen immuunijärjestelmää,

jolloin lapsi on pienemmässä riskissä sairastua ast-maan ja allergioihin, Nermes kuvailee.

Osallistujia rekrytoidaan muun muassa perin-teisten ja netti-ilmoitusten kautta.

– Yleisesti ottaen kaikkiin tutkimuksiin on vai-keampaa saada osallistujia kuin vaikka 20 vuotta sit-ten, kun maitohappobakteeritutkimukset aloitettiin täällä Tyksissä. Motivaationa on varmaankin osalla perheistä ainakin se, että he saavat allergiatestit. Niitä halutaan, jos perheen lapsella epäillään jotakin allergiaa, esimerkiksi siitepölyallergiaa. Osa on vain yleisesti kiinnostunut tästä tutkimuksesta, koska se on vähän erilainen, kun tässä on tämä perheen koi-rakin mukana, Ulla-Maija Eriksson tuumii. Perheen koiralle annetaan koirien probioottia sisältävää tut-kimusvalmistetta tai lumevalmistetta. Tutkimusval-misteen sisältämien probioottien siirtymistä koiran ja lapsen välillä tutkitaan ulostenäytteiden avulla. Tutkimus alkoi kesällä 2015 ja jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun.

– Tuloksia odotetaan innolla, sillä tämän kaltai-sia tutkimuksia ei ole tehty, Eriksson sanoo.

Meneillään uraauurtavia tutkimuksia

Nami-ryhmän probioottitutkimukset ovat liitty-neet muun muassa allergioihin, synnytystapoihin, lihavuuteen ja keskosiin. Tulevaisuuden tavoit-teena on löytää uusia hoitomuotoja sekä ehkäisy-keinoja allergiaan ja lihavuuteen. Meneillään on parhaillaan useita tutkimuksia.

Dosentti Samuli Rautava selvittää erityisesti syn-tymää ympäröivän ajan mikrobikontaktin ja sen häi-riöiden merkitystä pitkäaikaissairauksien ja lihavuu-den kehittymisessä. Siksi NAMI-tutkimusryhmän tutkimusohjelma onkin 2016 alkaen nimetty uudel-leen Neonatal exposures, Adverse outcomes, Mucosal immunology and Intestinal microbiota -ohjelmaksi.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Myös koirilla virka nami-tutkimuksessa

Tutkimusryhmä on vahvasti yhteen hiileen puhaltava työyhteisö. Kuvassa NAMI-tutkimusryhmään kuuluvat tutkijalääkäri Merja Nermes (edessä) ja tutkimushoitajat Sari Laksio (vasem-malla), Johanna Hvitfelt-Koskelainen (keskellä) sekä Ulla-Maija Eriksson.

TYÖYHTEISÖ TUTUKSI

Professori Erika Isolaurin perustama monialai-nen NAMI-tutkimusryhmä (Nutrition, Allergy, Mucosal Immunology, Intestinal Microbiota) on toiminut Turussa vuodesta 1997 ja tuottanut uutta tutkimusnäyttöä ei-tarttuvien tautien lisääntymi-sen syistä, allergisiin sairauksiin liittyvistä ravitse-muksellisista tekijöistä sekä ravinnon ja rintaruo-kinnan yhteydestä terveyteen.

Tutkimusryhmässä on kolme tutkimushoita-jaa, tutkijalääkäri Merja Nermes ja muita lääkä-reitä, professori Seppo Salminen Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskes-kuksesta, laboratoriohenkilökuntaa sekä väitös-kirjan tekijöitä. Toimitilat sijaitsevat Hämeenkatu 4:ssä. Kaikki tutkimushoitajat ovat olleet töissä tut-kimusryhmässä alusta saakka.

– Täällä Hämeenkadulla on toimisto ja tutki-muslääkärin vastaanottohuone sekä yksi huone, jossa on kehonkoostumuksen mittari. Aloitimme Lasten poliklinikan käytävältä, minkä jälkeen muutimme kymppirakennukseen ja sen jälkeen tänne 2004. Meillä on huippuhyvä ja iloinen työ-yhteisö. Kaikilla tutkimushoitajilla on omat tutki-mukset, joista vastaamme, tutkimushoitaja Ulla-Maija Eriksson toteaa.

Lapsi-koira-tutkimuksen tuloksia odotetaan

Lapsi-koira-allergiatutkimuksessa on mukana koi-raperheitä, joissa on alle 6-vuotiaita lapsia ja joissa joko lapsella tai muulla perheenjäsenellä on allergi-nen sairaus. Lapsi-koira-tutkimuksen tutkijalääkäri

Meillä on huippu-

hyvä ja iloinen

työyhteisö

9HOSPITAALI 6 2016

Tyksin kuntoutusosastolla on tehty kaatumisten ehkäisytyötä jo

yli vuoden ajan. Osastolla on tehty useana vuotena peräkkäin paljon

tapaturmiin liittyviä vaaratapahtumailmoituksia.

Kaatumisia ehkäistään moniammatillisesti

Kaikista kuntoutusosastolla tehdyistä HaiPro-ilmoi-tuksista noin puolet on ollut kaatumisia ja putoami-sia. Tulos on samanlainen kuin muilla kuntoutus-osastoilla tehdyt tutkimukset sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kaatumisten ehkäisyä edistämään perustettiin Neuron ylihoitajan toimeksiannosta kliinisen hoi-totyön asiantuntijan vetämä moniammatillinen työ-ryhmä, johon kuuluu sairaanhoitaja, apulaisosas-tonhoitaja, psykologi, puheterapeutti ja toiminta-terapeutti sekä erikoislääkäri.

– Valtakunnallisesti kaatumisten ehkäisyä on toteutettu ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirissä sekä Kuopion yliopistollisessa sairaa-lassa. Pohjos-Savon sairaanhoitopiirin alueella on alueellinen kaatumisten ehkäisyn verkosto, kertoo Tyksin työryhmän vetäjä Tarja Kurikka.

Miten kaatumien riskiä vähennetään?

Työryhmä laati kaatumisen ehkäisyä varten toimin-tamallin Tyksin kuntoutusosastolle. Keinot kaatu-misten ehkäisyyn ovat olleet olemassa, mutta nyt ne on päivitetty ja otettu käyttöön järjestelmällisemmin.

Potilashuoneisiin on tehty turvakylttejä, joissa on erilaisia muistutuksia, kuten ”älä kiirehdi”. Ohjeita voidaan personoida potilaan omalla kuvalla. Käytä-ville on tehty apuvälineparkit ja huoneissa olevien tavaroiden järjestyksestä huolehditaan.

Keltainen nauha on huomaamaton vihje

Suuressa kaatumisriskissä olevat kuntoutujat on alettu merkitä sängyn päätyyn, rollaattoriin tai pyö-rätuoliin kiinnitettävällä keltaisella nauhalla, joka on selkeä, mutta huomaamaton merkki henkilö-kunnalle.

– Omaisten ohjaaminen kuuluu kaatumisteneh-käisytyöhön. Sairaalassaoloaikana tehdään seuran-taa ja tilanteen muuttuessa uudelleenarviointia. Tie-don kaatumisriskistä tulee kulkea myös jatkohoito-paikkaan, apulaisosastonhoitaja Anne Kuparinen muistuttaa.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Kaatumisten ehkäisytyöryhmäläisiä: erikoislääkäri Sinikka Tarvonen-Schröder, psykologi Katja Utriainen, Kha Tarja Kurikka ja sh/aoh Anne Kuparinen. Lisäksi ryhmään kuuluu fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Kaatumisten ehkäisy alkaa jo ennen osastolle tuloa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa pyyde-tään kuntoutujaa ottamaan mukaan omat sisäjal-kineensa.

Kuntoutujan saapuessa täytetään esitietolomake ja haastattelun yhteydessä täytetään kaatumisriski-mittari (FRAT). Kaatumisen ehkäisyssä otetaan käyttöön joko yleiset ehkäisymenetelmät tai yksi-lölliset ehkäisymenetelmät sen mukaan, miten suu-reksi kaatumisriski arvioidaan.

Kaatumisriskimittari on kuntoutusosastolla pilottikäytössä ja se on tarkoitus tämän syksyn ja ensi kevään aikana laajentaa koko sairaanhoitopii-rin neurotoimialueelle. Jokainen ammattiryhmä on kaatumisen ehkäisyn toimintamalliin kerännyt omat kaatumisenehkäisykeinonsa.

– Esimerkiksi fysioterapeutit tekevät kuntoutu-jien kanssa tasapaino- ja siirtymisharjoituksia. Kaik-kia kaatumisia ei voida ehkäistä, mutta toimenpi-teillä pyritään ehkäisemään kaatumisista johtuvien vammojen syntymistä. Jokaisella henkilökunnasta on vastuu, joten jos joku esimerkiksi huomaa latti-alla lunta, on se huolehdittava siitä pois, psykologi Katja Utriainen kertoo.

10 HOSPITAALI 6 2016

Konsultaatioapua liikenneterveyden arviointiin lääkäreille tarjoavan Tyksin Ajo-

polin toinen toimintavuosi päättyy pian. Lähetemäärät ovat kasvaneet ja liiken-

neturvallisuus paranee, kun ajokykyä pystytään arvioimaa yhä luotettavammin.

Ajopoli on osoittanut tarpeellisuutensa

Ajopolin toimintaa Tyksissä on luotsannut ansiok-kaasti hankejohtaja Marja Huuskonen ja hänen lisäkseen polilla työskentelee vastuuhoitaja Marja Sauvonsaari. Toiminnan ydin on kuitenkin sen ympärille luotu verkosto ja kerran kuussa kokoon-tuva moniammatillinen ajoraati, joka käsittelee eri-tyisen hankalia ja monen erikoisalan osaamista vaa-tivia ajoterveystapauksia.

Lähetteiden määrä vuonna 2016 on kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Lähetteitä tulee lääkä-reiltä työterveydestä, terveyskeskuksista ja Tyksin sisältä. Apua voidaan pyytää esimerkiksi keskitty-mishäiriöstä ja epävakaasta persoonallisuushäiri-östä kärsivän nuoren naisen tai näkökyvyn ongel-mista kärsivän ammattikuljettajan ajokyvyn arvi-ointiin.

Ajopoli voi tällöin tarvittaessa pyytää konsultaa-tiota ensiksi mainitussa psykiatrilta ja neurologilta ja jälkimmäisessä silmälääkäriltä. Jokaisesta vaati-vasta tapauksesta tehdään raatilähete ja raatikutsut lähetetään tarvittaville erikoisaloille kunkin poti-laan tarpeiden mukaan.

Marraskuun ajoraatiin osallistuneet Lounais-Suomen poliisin edustajat ilmaisivat huolensa siitä, että he eivät saa lääkäreiltä ilmoituksia kuin joiltain erikoisaloilta, kuten silmäpolilta tai neurologialta, mutta esimerkiksi yksityiseltä työterveyshuollolta tai psykiatrialta vähänlaisesti. Lounais-Suomen poliisin lupayksikössä on varattu hyvät resurssit ajopäätösten tekoon ja niitä tehdäänkin enemmän kuin Helsingissä.

Uusia laitteita ajokyvyn testaamiseen

Uutta on, että tekniikka on tulossa vahvasti Ajo-polilla haastatteluarvioinnin tueksi. Tyksin mäellä rakennuksessa 7 sijaitsevissa Ajopolin tiloissa on kaksi ajokykyä mittaavaa laitetta, jotka ovat tulleet tänä vuonna. Vienna on Marja Huuskosen tietojen mukaan Suomessa toinen lajiaan ja sillä tutkitaan näönvaraista hahmottamista, nopeutta ja reagoin-tikykyä. Myös Ocusweep-laitteella voidaan arvioida näköterveysvaatimusten täyttymistä. Ensi vuonna Ajopolille on tulossa virtuaalilasit, joiden avulla tes-tataan reaktiota ajotilanteessa aidonoloisessa virtu-aalimaisemassa eri vaikeusasteilla. Sääolosuhteita voi vaihtaa aina auringonpaisteesta lumisateeseen.

– Tänä vuonna on 11 kertaa pyydetty autokou-lunopettajaa mukaan arvioimaan muun muassa tarkkaavaisuutta ja vireyttä ja ajeluttamaan tutkit-tavia. Jatkossa virtuaalitesti voi korvata saman.

Lähetteiden syyt voivat olla neurologisia, psyki-atrisia, päihteisiin, uniapneaan, diabetekseen, syö-pään, näköön, sydänoireisiin, kehitysvammaisuu-teen tai epilepsiaan liittyviä. Raadissa on useimmi-ten mukana 6–8 erikoisalan edustajaa. Neurologiset, vireyteen tai päihteisiin sekä näkökykyyn liittyvät syyt ovat yleisimpiä. Uutta ja tarpeellista on Huus-kosen mukaan yhteistyö tutkijalautakunnan kanssa.

Tyksissä on jo yksi liikennelääketieteen erityis-pätevyyden suorittanut lääkäri ja lisää on tulossa. Marja Huuskosen haaveena on tehdä Ajopolista myös opetusklinikka, jossa voisi olla töissä liiken-nelääketieteeseen erikoistuvia.

Ajopoli on järjestänyt koulutuksia terveyskeskuk-sien ja työterveyshuollon henkilökunnalle ajoter-veyden arvioinnista. 29.3.2017 luvassa on seuraava alueellinen koulutus, johon voi osallistua myös etäyhteydellä, ja jonka teemana on eri sairauksiin liittyvä ajokyky.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Virtuaalitesti voi korvata

ajelut-tamisen

AJOPOLIN KÄVIJÄT 2016

Asiakkaista kolmasosa tuli terveyskeskuksista, kolmasosa työterveyshuollosta ja kolmasosa talon sisältä . • ulkokuntalähetteellä tuli 20 prosenttia • ajokortittomia oli 10 prosenttia • naisia 10 prosenttia • ammattikuljettajia 59 prosenttia • yli 60-vuotiaita 22 prosenttia • valtaosa työikäisiä

Tutkituista noin puolet sai ajokiellon .

Marja Huuskonen esitteli 7.11.2016 ajoraadin kokoontumisen jälkeen porukalle

Ajopolin virtuaalilaitteita.

11HOSPITAALI 6 2016

Henkilökuntaneuvost

o

Laitilasta Turkuun 2005 muut-tanut laitoshuollon työnjohtaja Suvi Korpelainen harrastaa erikoiskakkujen leipomista omaksi iloksi ja tuttaville tehden näyttäviä koriste-luja toiveiden mukaan.

Ekotuki-henkilöt käyttöön

Sairaanhoitopiirin ympäristöohjelma on tehty vuosille 2010–2018 . Toteutuk-sesta puuttuu ainoastaan vastuuhenki-löiden nimeäminen . Ekotukihenkilöitä koulutettiin Turun kaupungin kanssa sairaanhoitopiiriin vuosina 2011–2013 noin 160 henkilöä . Järjestettiin kokoon-tumisia ja suunniteltiin tulevaa . Rahaa toimintaan ei kuitenkaan saatu .

Ympäristötyöryhmää ollaan uudel-leen virittämässä käyntiin, mutta kovin hitaasti . Ryhmä on kokoontunut tä-

nä vuonna kaksi kertaa, eikä jatkosta ole mitään tietoa . Toivoisi työnantajaakin kiinnostavan mahdollisuus saada säästöjä myös tältä puolelta . Kierrättäminen on aivan lapsen kengissä . Ei löydy esimerkiksi tilaa, missä säilytettäisiin huonekaluja .

Kalliiksi tulee, kun kilpailutuksien myötä ostetaan vain tietyl-tä toimittajalta esimerkiksi työpöytiä . Toisille kelpaisivat toisten poistamat työpöydät, mutta ei ole ketään, joka tätä kierrätystä ”hallinnoisi” . Hyvää tavaraa heitetään turhaan roskalavoille . Jä-telakimuutoksen myötä uudistusta kaivataan myös ohjeistuksiin .

Mielestäni ekotukihenkilöiden hyödyntäminen osastoilla olisi ensiarvoisen tärkeää . Tällä taattaisiin, ettei heihin jo satsattu ra-ha menisi hukkaan . Ekotukihenkilöt voisivat toiminnallaan tuoda isojakin säästöjä sairaanhoitopiirille . Ympäristötyöryhmälle pitää saada vetäjä, joka aidosti paneutuu ryhmän työskentelyyn .

Seuraavaksi kysytään tietenkin, että mistä rahat ryhmän työskentelyyn otetaan . Kaikilta osastoilta tulee jätettä (myös kierrätettävää), jolloin olisi paikallaan, että kaikki osastot rahoit-taisivat jätteiden hyödyntämistä jollain summalla . Ekotukihen-kilöt voisivat yhdessä pohtia kierrätykseen sopivaa tilaa ja edes-auttaa kierrättämistä . Jätteiden hyödyntämisestä pitää voida keskustella ja sitä suunnitella ilman toimialuerajoja .

Kierrättäminen voitaisiin aloittaa vaikka pakkausmuovien keräämisestä ja hyödyntämisestä . Hieman alkuun rahaa me-nee esimerkiksi jäteastioiden hankkimiseen, mutta pidemmässä juoksussa tulee myös tuloja . Kotonahan jokainen maksaa jät-teistään, miksi ei työpaikallakin tähän kiinnitettäisi huomiota? Ilman rahaa jätteet eivät kulkeudu minnekään .

Yllättäen Santran sivustolta löytyi ”ympäristötiimin” ilmoi-tus jäteohjeen päivitysesittelyyn . Missä tämä tiimi on perustettu ja ketä tiimiin kuuluu? Hyvä jos jokin taho edes antaa päivitettyä tietoa osastoille jätteiden käsittelystä . Tuntuu ettei vasen käsi tiedä mitä oikea käsi tekee . Toisen jäte on toiselle rahan arvoista materiaalia .

Päivi HuhtalaHenkilökuntaneuvoston varapuheenjohtaja, ekotukihenkilö

UUSI KASVO

Suvi Korpelainen aloitti laitoshuollon työnjohtajana

tänä vuonna kesäkuun alussa. Hän on yksi Tyksin

kymmenestä laitoshuollon työnjohtajasta.

Aikaisemmin Suvi Korpelainen, 33, on työskennellyt yksityisillä siivouspalvelu-liikkeillä. Edellisellä työnantajalla Lassila & Tikanojalla hän oli kymmenen vuotta palveluohjaajana ja palveluesimiehenä ja sitä ennen RTK-Palveluilla neljä vuotta.

– Peruskoulutukseltani olen laitoshuoltaja, minkä jälkeen olen opiskellut oppisopimuksella Lassila & Tikanojalla esimiestehtäviin valmentavan siivous-teknikon erikoisammattitutkinnon. Siivoojan työn kautta etenin palveluohjaa-jaksi ja sitten esimiestehtäviin, hän kertoo.

Korpelaisen alaisuuteen kuuluu noin 45 laitoshuoltajaa. Laitoshuollon työn-johtajan monipuoliseen toimenkuvaan sisältyvät muun muassa lähiesimiesteh-tävät ja päivittäinen työn organisointi, palvelun kokonaisuuksista vastaaminen, resurssointi ja sijaishallinta, rekrytointi, palvelujen kehittäminen sekä perehdyt-täminen. Korpelaisen tiimiläiset työskentelevät pääosin T-sairaalassa ja lisäksi yksi työntekijä työskentelee apuvälinekeskuksessa. Myös Korpelaisen oma työ-huone sijaitsee T-sairaalassa. Työ on päivätyötä.

Korkean hygieniatason kohteitaTyövuorolistojen laatiminen kolmivuorotyötä tekeville laitoshuoltajille on oma haasteensa. Esimerkiksi leikkaussali- ja teho-osastot, joiden laitoshuoltopalve-luista Korpelainen vastaa, on luokiteltu kaikkein korkeimmalle hygieniatasolle. Se pitää huomioida myös resurssoinnissa ja sijaisjärjestelyissä. Laitoshuoltajat toi-mivat 2–10 henkilön työryhmissä ja suurin osa kiertää jatkuvasti joitain osastoja.

– Edellinen työ oli liikkuvaa ja siinä näki paljon erilaisia kohteita. Sairaala on toimintaympäristönä mielenkiintoinen. Työ on sopivan haastavaa korkean hygieniatason takia ja tykkään siivouksista, joissa tehdään tarkkaa työtä.

Tyksin suuressa työyhteisössä Suvi kertoo saaneensa hyvän vastaanoton. T-sairaalassa on Suvin lisäksi myös kaksi muuta laitoshuollon työnjohtajaa, joi-den kanssa on helppo olla tekemisissä päivittäin. Kantasairaalan alueen työn-johtajat kokoontuvat viikoittain.

Kehittyvä työsarka– Ala on jatkuvasti kehittyvä ja minulla on vapaus tehdä työtä omalla tavallani johtaen porukkaani. Haasteena on muun muassa, että miten saan viestini perille kaikille alaisilleni, kun en näe heitä joka päivä. Toimintatapoja haluamme myös kehittää edelleen. Sairaanhoitopiiri on yleisesti ottaen ihan haluttu työnantaja, joten työntekijät viihtyvät.

Suvin perheeseen kuuluu mies, 3-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö sekä kaksi kissaa. Rakkain harrastus ovat erikoiskakut. Jouluksi on suunnitteilla ainakin glögijuustokakku.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Laitoshuollon organisaattori

12 HOSPITAALI 6 2016

Henkilökuntaneuvost

o

Tyksilän päiväkodissa ovat jouluvalmistelut jo täydessä tohinassa. Raisa, 5, kertoo odottavansa joulussa eniten lahjoja ja joulutunnelmaa. Saman ikäinen paras kaveri Tiitus kertoo nauttivansa talvessa ratti- ja moottorikelkkailusta. Oskar ja Anton askartelevat lastenhoitaja Jonna Vahteran kanssa lumitähtilintuja.

– Vanhemmat pystyvät olemaan huolehtimatta töissä kun tietävät, että lapset ovat hyvässä hoidossa, päiväkodin johtaja Heli Pyy hymyilee.

Uusien tilojen myötä päiväkotiin saatiin yksi lapsiryhmä lisää ja lapsimäärä nousi entisestä 54 paikasta 75 paikkaan. Myös henkilökuntaa tuli lisää. Suurin osa lapsista on VSSHP:n henkilökunnan lapsia ja mukaan mahtuu muutama muukin lapsi lähi-seudulta. Vuodesta 1977 toiminut päiväkoti ehti toimia edellisissä tiloissa 17 vuotta, mutta ne alkoivat käydä ahtaiksi eivätkä olleet päiväkotitiloiksi alun perin suunniteltu.

– Olimme itse uusien tilojen suunnittelussa mukana Arosuo Arkkitehtien kanssa. Saimme muun muassa toimintasalin, jossa pystytään pitämään jumppaa ja muskaria eikä tarvitse käyttää niihin minkään ryhmän omia tiloja. Jokaisella ryhmällä on käytössään monta huonetta, joten ryhmiä pystytään jakamaan pienryhmiin, mikä on uuden varhais-kasvatussuunnitelman mukaista, Heli Pyy sanoo.

Modernit tilat, tutut perinteetMuuttomatka oli puoli kilometriä Itäharjun Paljetieltä Vanhalle Littoistentielle. Käytössä on nyt yli 700 neliön tilat. Vanhempia ilahduttanevat erityisesti tilavat eteistilat. Henkilökunnan tilat palvelevat nyt hyvin toiminnan suunnittelua ja keittiötilat ovat käytännölliset. Ryhmien tiloissa on omat tunnusvärinsä ja ajan-mukaista modernia tekniikkaa on hyödynnetty monissa paikoin kuten kaapeista esiin vedettävissä sängyissä. Piha on hieman aiempaa pienempi, mutta sen suun-nittelussa on huomioitu turvallisuus ja viihtyisyys. Sisäpiha on suunnattu lähei-sestä vilkasliikenteisestä Kalevantiestä poispäin.

Päiväkodissa joulu näkyi esimerkiksi askarteluissa ja muskarin joululau-luissa marraskuussa. Lapset esiintyvät perinteisesti U-sairaalan lastenklini-kan adventtijuhlassa. Joululukuun 12. vietettiin koko päiväkodin joulujuhlaa T-sairaalan kahvion aulassa. Vuoden päähän suunnitellaan jo vähän isompaa itsenäisyyspäiväjuhlaa, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Tyksilä puolestaan täyttää ensi vuonna 40 vuotta ja sitä juhlitaan päiväkodissa muun muassa avoimin ovin syntymäpäivänä 14.3.2017.

– Turvallisuus, leikki ja inhimillisyys ovat pysyviä arvojamme. Meillä on myös pysyvä, hyvä henkilökunta. Lapsilähtöisessä toiminnassamme pyritään huomioimaan lapsilta lähtevät ideat. Vanhempien kanssa pyri-tään tekemään saumatonta yhteistyötä lapsien parhaaksi. Toiminta-vuoteen kuuluvat niin Vasu-keskustelut kaikkien lasten vanhempien kanssa kuin vanhempainillatkin, Heli Pyy kertoo toimintarutiineista.

TEKSTI JA KUVAT: MARJO PELTONIEMI

Tyksilän lasten tilat tuplaantuivat

Tyksilän päiväkodin syyskausi on mennyt uusiin tiloihin

totutellessa. Lapset pääsivät elokuussa uusiin varta vasten

päiväkotia varten suunniteltuihin valoisiin tiloihin, joissa

on neliöitä yli tuplasti entisiin verrattuna.

13HOSPITAALI 6 2016

ett språk till ryms väl in mellan salladen och kaffet

– Men i alla fall vill jag göra något för mitt land och mitt folk. Vi har tänkt att min handledare Jussi Posti och jag kanske kunde åka till Dhaka och undervisa i neurokirurgi. Och kanske operera en månad – gratis, för alla har inte råd att betala.

Nu är livet klinisk praxis och forsk-ning, det är så det skall vara, säger Hos-sain. Mycket jobb, men det utvecklar.

Och mellan salladen och kaffet kan det finnas en liten stund att tala svenska, om någon medarbetare kän-ner sig kallad.

Bara att ta kontakt, skriva epost till ifthos@utu.fi eller komma och dra i ärmen i kön. Säga hej, Ifti. För det namnet använder hans vänner. Och hans mamma.

TExT OCH BILD: MATHIAS LUTHER

Dagarna är långa för en ambitiös läkare och forskare

på Åbo universitetssjukhus. Det blir 10-12 timmar

dagligen på neurokirurgiska avdelningen, räknar Iftakher

Hossain. Forskningen och jobbet på avhandlingen

förlänger dagarna.

Men ännu finns det plats att klämma in lite till.

– Om det finns någon bland personalen som talar svenska så kunde hen hjälpa mig lite att lära mig. Vi kunde tala svenska över lunch.

– Jag hinner ju inte gå ut så mycket. Iftakher Hossain är 28-årig doktorand och läkare på neurokirurgiska klini-

ken på T-sjukhusets avdelning 18. Han är hemma från Bangladesh.Svenska är något som behövs då man skall förstå och ta hand om patienter

från Vasatrakten, har Hossain förstått. Han är optimistisk om att det skall gå att lära sig svenska.

– Det sägs påminna ganska mycket om engelska. Så det borde ju vara enklare än finska, som han just på två år har lärt sig så

väl att han klarat Valviras språkprov och snart kan få sin obligatoriska praktik på en hälsocentral.

Iftakher Hossain har något att brås på. Hans mor är språklärare. Det var hon som var hans främsta inspiration och stöd då han kämpade sig fram mot läkarexamen i Bangladesh som en av de bästa i en av de bästa läkarskolorna.

– Jag har faktiskt mycket att tacka henne för, säger han. Han är enda barnet i familjen och plågsamt medveten om att föräldrarna

hemma i Dhaka är saknar sonen som är borta så långt och länge.

OperationsmaratonMen det goda syftet överskuggar.

Iftakher Hossain vill göra något för sitt folk – och han har redan börjat. Redan då han var första året i Finland övertalade han professor Juha Hernes-niemi – världens bästa neurokirurg, säger Hossain – att leda en kurs i mikro-kirurgi i Bangladesh.

– Han åkte dit, opererade dag och natt i fyra dagar – 23 patienter – och sedan föreläste han, säger Hossain imponerad.

Det var just Juha Hernesniemi som under en läkarkongress i Indien år 2014 rådde Hossain att komma till Finland för att jobba och forska. Då hade Hos-sain jobbat några månader på den neurokirurgiska avdelningen på ett sjukhus i Dhaka, men sökte möjligheter att utvecklas.

– Den finländska neurokirurgin är världskänd, säger Hossain.Processen att bli legitimerad som läkare i Finland då man kommer från ett

land utanför EU är lång, det tog nästan ett år. Den tiden använde Hossain för att studera finska och börja som doktorand i forskarskola vid Åbo Universitet.

Avhandlingen kommer att handla om möjligheterna att komplettera avbild-ning av hjärnan med biomarkörer i blodet för att snabbare och exaktare diag-nosticera hjärnskador.

– Nu är det ofta så att datortomografin inte visar något speciellt alls om hjärnskadan är lindrig eller medelsvår. Men efter några månader har patien-terna skakningar, minnessvårigheter och talsvårigheter så att de inte kan jobba eller klara vardagen.

– Det vi vill veta är om man kan använda ett par ämnen – markörer – som uppträder i blodet vid hjärnskada som komplement till avbildningen. Då kunde man sätta in vården mycket tidigare om det finns någon skada.

Lektion och lunchAvhandlingen kan bli klar i mitten av 2018. Men processen att bli specialist i neurokirurgi är längre och den räknar Iftakher Hossain med att kunna bli klar med 2022.

Stannar han i Finland sedan? – Svårt att säga sex år i förväg, säger han.

ORDLISTA– SANASTO

Ambitiös – kunnianhimoinenAvhandling – väitöskirjadoktorand – tohtorikoulutettavaForskare – tutkijaHandledare – (tutkimustyön) ohjaaja Hjärna – aivotLindrig – lieväMedelsvår – keskivaikeaMinnessvårigheter – muisti-vaikeuksiaobligatorisk – pakollinenoperera – leikataPlågsam – tuskallinenSkakningar – vapinaSpråklärare – kielten opettajaTalsvårigheter – puhevaikeuksia

Tack och hej. Iftakher Hossain hoppas kunna lära sig lite svenska av medarbetare över lunchbordet på T-sjukhuset. Men det är svårt att upptäcka finlandssvenskarna.

14 HOSPITAALI 6 2016

Vaikka kaikki ympärillä muuttuu, ihmisen perustarpeet

eivät katoa mihinkään ja niihin myös puhtaus kuuluu.

Tämän on todennut vuodesta 1979 Tyksissä kylvettäjänä

työskennellyt Hannele Karila, joka jäi juuri eläkkeelle kah-

den syöpäosaston yhteisestä kylvettäjän virasta. Hannele

nauraa, että kenties hän ei pääsekään eläkkeelle, vaan

hänet pannaan pyykkihäkkiin näytille: lajinsa viimeinen.

Aloittaessaan tekemään kylvettäjän sijaisuuksia Hannele Karila oli 24-vuotias ja vanhempi lapsi oli menossa esikouluun. Hän oli ollut perhepäivähoitajana pari vuotta ja kaipasi jo muihin töihin.

– Tein kylvettäjän sijaisuuksia pari vuotta. Kaikki eivät kuulemma tulleet niihin, mutta minulle työ kelpasi. Se oli kolmivuorotyötä silloin. Vanhassa A-sairaalassa oli seitsemän kylvettäjän virkaa ja me kiersimme siellä osas-toilla, Karila kertoo.

Siihen aikaan oli sairaaloissa vielä kylpyosastot, joista potilaat tulivat sisälle ja jättivät sinne omat vaatteet, jotka hakivat taas kotiin lähtiessä. A-sai-raalassa oli silloin muun muassa kirurgisia ja sisätautiosastoja, joissa oli kyl-pypäivät. Vuonna 1981 tuli kylvettäjän virka syöpätaudeille.

– Sitä ei ole kukaan muu tehnyt kuin minä. Hain siihen, koska en tykän-nyt kolmivuoro- ja viikonlopputyöstä. Syöpäosastot sijaitsivat silloin U-sai-raalassa. Olin kahden syöpäosaston yhteinen kylvettäjä. Myöhemmin Syöpä-osastot muuttivat T-sairaalaan.

Potilailta suurin kiitosSuurin kiitos työssä tulee Karilan mukaan aina potilailta.

– Se on niin aitoa. Siinä vaiheessa kun ihminen riisuu vaatteet, oli sitten tuomari tai tohtori, se ei missään näy, enkä välttämättä ole halunnutkaan tie-tää. Olen vain ollut oma itseni.

Kylvettäjän työhön kuului lisäksi muun muassa avustamista ruuan jaka-misessa. Kylvettäjät myös raportoivat löytäessään jotain mainittavaa kuten ihorikkoja. Itse työ ei lopu mihinkään, mutta sen tekevät nykyään lähihoitajat, joilla toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin.

– Harjoitteluitaan tehneet opiskelijat usein hämmästelivätkin, että oikein kylvettäjän ammatti erikseen. Viimeinen ennen minua eläkkeelle jäänyt kyl-vettäjä oli tietääkseni Naistentaudeilla.

Ennen eläkkeelle jäämistään Hannele teki puolikasta työaikaa osatyöky-vyttömyyseläkkeellä muun muassa polvien nivelrikon ja muiden sairauksien vuoksi. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat vastaavissa hankalissa työasennoissa työskenteleville hoitotyöntekijöille Hannelen mukaan arkipäivää.

– Mieheni on myös juuri jäänyt eläkkeelle. Mökkeilemme Kustavissa ja matkustelemme perinteisissä kohteissa kuten Kreikassa ja Kanarialla. Toivon, että terveys pysyisi sellaisena, että päästäisiin liikenteeseen, Hannele sanoo.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

ett språk till ryms väl in mellan salladen och kaffet

Hannele Karilan läksiäiskahvitteluita vietettiin18.11.2016. Kun kaksi syöpäosastoa yhdistyivät, henkilökunnan itsestään tuomat lapsuus- ja aikuisiän kuvat koottiin samalle seinälle. Hannele löytää omansa joukosta.

Tyksin viimeinen kylvettäjä

Kliinisen hematologian erikoislääkäri Marko Vesanen

sai Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan

vuoden 2016 Kliininen silmä -palkinnon.

Mihin perustui Rasputinin kyky pysäyttää verenvuoto?– Rasputinin taito hemofilian hoidossa perustui kolmeen asiaan eli potilaan/omaisen kohdalta vahvaan uskoon pa-rantamisen taidosta, hoidon keskittämisestä yhden ihmi-sen käsiin sekä muiden lääkä-rien pitäminen poissa hoitoa sotkemasta (tai paljastamasta bluffia) . Näistä nykyään pä-tee edelleen keskittäminen . Ei yhden ihmisen varaan vaan kokonaisen hoitotiimin, johon kuuluu niin hoitaja kuin use-ampi lääkäri .

Mitä kaikkien Hospitaalin lukijoiden pitäisi tietää hyytymishäiriöistä?– Hospitaalin lukijoiden tulee ymmärtää, että ihmisen kos-kematon hyytymisjärjestelmä toimii nopeasti ja luotettavasti . Lääkkeet tai sairaudet tekevät siitä vahingoittuvan . Vaikutuk-set voivat olla peruuttamatto-mia .

Toimit akuuttisisätautiosaston erikoislääkärinä: Mitä lääkäriltä vaaditaan, kun tilanne on akuutti!?– Akuutti sisätautiosasto vastaanottaa sairaita potilaita ensiavusta ja muilta klinikoilta, jonka lisäksi repertuaariimme kuuluvat valvontatason tukitoimet osastopotilaillakin . Ensiavun jälkeen tarvitaan laaja-alaista ko-kemusta ja erittäin ammattitaitoista henkilökuntaa potilaan tilan paranta-miseksi . Nämä ominaisuudet kyllä osastollamme yhdistyvät .

olet toiminut opettajana yli viisi vuotta. Kuinka hyvä kliinisen osaamisen taso yleensä vastavalmistuneilla lääkäreillä on? – Valmistuva lääkäri on aina täysi raakile, mutta valmis oppimaan lisää . Lähtötasoiltaan nykyiset valmistuvat ovat paljon parempia kuin me aika-naan, mutta pitävät tarpeetonta kiirettä erikoistumisen kanssa . Yliopis-tosairaalan vinkkelistä näkisin, että oppirahat pitää ansaita ensin muu-alla . Sellainen nyrkkisääntö olisi, että kun kykenee paikkaamaan kes-kussairaalassa erikoislääkäriä useammilla erikoisaloilla, vasta sitten on valmis yliopistosairaalaan . Siihen menee vuosia . Kirurgiassa riittävän kokemuksen kerryttäminen on automaatio ja näin pitäisi olla myös sisä-taudeilla .

Törmäätkö hoidollisiin kulttuurieroihin kun kierrät opettamassa eri puolilla Suomea?– Eroa on tullut vastaan klinikoissa, joissa hoidossa mukaillaan joko van-hoja periaatteita tai noudatetaan orjallisesti hoitosuosituksia yksilöllisen hoitotavan sijaan .

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Rasputinin keinoista pätee yksi

15HOSPITAALI 6 2016

Perusterveydenhuollon tasoinen yöpäivystys Uudessakaupungissa ja

Loimaalla loppuu keväällä, koska sairaanhoitopiiri ei saanut poikkeuslupaa

sen jatkamiseen. Ensihoito ja päivystys (EPLL) varautuu yöaikaisten

hälytysten ja ambulanssisiirtojen kasvuun.

Vakka-Suomen ja Loimaan yöpäivystykset loppumassa

ePLL varautuu kuljetusten kasvuun

seudulla. Lisäksi on tärkeää säilyttää lähipalveluina perustasoista palvelua Loimaalla ja Uudessakau-pungissa, hän sanoo. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloihin erikoissairaanhoidon akutologipäivystys.

– Akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä alkaa vähitellen valmistua oman koulutuksemme kautta. Akutologipäivystyksessä voidaan myös hoitaa perus-terveydenhuollontasoisia potilaita, hän kertoo.

Syksyllä 2017 Tyksin päivystyksessä alkaa työs-kennellä myös sosiaalityöntekijä.

Vaativat leikkaukset loppuvatYmpärivuorokautisen päivystyksen päättymistä seuraa toinen, lähisairaaloihin myös vaikuttava muutos.

– Jos ei päivystetä, ei myöskään leikata, sairaan-hoitopiirin johtaja Leena Setälä tiivistää.

Hallituksen esityksen mukaan toimenpiteitä, jotka edellyttävät leikkaussaliolosuhteita ja aneste-siaa, koottaisiin vain niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Salon sairaa-lassa vaadittava yhteispäivystys toimii, joten siellä leikkaukset voivat jatkua.

Lähi-sairaaloissa

on paljon

osaamista

Sairaanhoitopiirissä alettiin valmistautua muutok-seen, kun tieto ministeriöistä saatiin tieto poikkeus-luvan epäämisestä. Lääkäripäivystyksen lopettami-sen kello 22–08 välisenä aikana arvioidaan lisäävän ainakin alkuun ensihoidon ilta-ja yöaikaisia häly-tyksiä ja ambulanssisiirtoja.

EPLL:ssä suunnitellaan ensihoidon yöaikaista valmiutta lisättäväksi Laitilassa ja Loimaalla hie-man ennen yöpäivystyksen päättymistä keväällä. Toimitusjohtaja Sirpa Rantasen mukaan ambulans-sien lisävahvuus on tarpeen, jotta yöaikaiset siirrot eivät vastaavasti heikentäisi ensihoidon kykyä vas-tata hälytyksiin.

– Ensihoidon valmiutta parannetaan nostamalla keväällä 2017 kaksi yksikköä, Loimaan toinen auto ja Laitilan auto, ympärivuorokautiseen valmiuteen, Rantanen kertoo.

Samalla arvioidaan lähisairaaloiden vuodeosas-toilla yöpyvien potilaiden mahdollista yöaikaista hoidon tarvetta ja järjestelyjä sen turvaamiseksi. Lääkärikonsultaatio annetaan yölläkin Turun päi-vystyspisteestä.

– Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirin alueella on yksi päivystyspiste, josta on saatavana myös kaik-kein vaativinta hoitoa, ja sen lisäksi toinen yhteis-päivystys vähän suppeammalla valikoimalla Salon

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo, Ensihoidon ja päivystyksen toimitus-johtaja Sirpa Rantanen sekä sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoivat muutoksista sairaan-hoitopiirin järjestämässä tiedotus- ja keskustelu-tilaisuudessa Uudenkaupungin Cruselli-salissa lokakuun lopulla.

– Leikkaustoimintaa harjoittavat toimialueet sel-vittävät tällä hetkellä, miten ja millä aikataululla heidän erikoisalansa potilaiden hoito järjestetään. Samaan tarkasteluun otetaan Turunmaan sairaala, jossa myös tehdään paljon päiväkirurgiaa ja jonka päivystys hoidetaan Kantasairaalasta käsin tarvitta-essa, Setälä kertoo.

Suunnitelma esitetään sairaanhoitopiirin halli-tukselle tammikuussa.

Tyksin esimiehet keskustelevat Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloiden henkilökuntien kanssa muutoksesta.

– Lähisairaaloissa on paljon osaamista, jota sai-raanhoitopiiri tarvitsee jatkossakin. Parhaillaan kar-toitamme henkilöiden halua ja mahdollisuutta vaih-taa työnsisältöä tai siirtyä toiselle paikkakunnalle töihin, hän kertoo.

Sairaaloille uusi rooliSairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan lähisai-raaloihin on jo siirretty runsaasti uutta avohoitoa, muun muassa uusien erikoisalojen polikliinista toi-mintaa.

– Tätä suuntausta on tarkoitus jatkaa. Sairaa-loissa tehdään entistä enemmän muun muassa syö-pien sytostaattihoitoja ja aiemmin leikkaussaleissa tehtyjä polikliinisiä toimenpiteitä. Tällaisia ovat esi-merkiksi suonikohjujen ruiskutushoidot ja monet urologiset tähystystoimenpiteet, Virolainen kuvasi.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

16 HOSPITAALI 6 2016

Liikuttava-kisan voittaneille kuntoutusohjaajille pyöräily on yhteinen intohimo. Innokkaita työ-matkapyöräilijöitä ei talvikaan lannista. Pyöriin vain vaihtuvat talvikumit. Kesällä kuntoutusohjaa-jat viettivät tyky-päivänsä kiertämällä Kakskerran lenkin tandemeilla.

Toisen sijan Liikuttava-kisassa jakoivat AVH-valvonnan ja gastroenterologian poliklinikan jouk-kueet. Suosituin kulkupeli myös heillä oli pyörä.

Henkilöstöneuvoston puolesta palkinnot jaka-nut pääluottamusmies Lennu Yläneva kiittää osal-listumisesta kaikkia neljäätoista joukkuetta. Liikut-tava-kisa järjestettiin kuudetta kertaa viime kesänä.

– Voittajajoukkue osoitti sitoutumista tavoittee-seen ja osoitti, miten oman työmatkan voi käyttää

Kuntoutusohjaajat liikuttavimpia

hyödyksi. Työmatkaliikunta on keino ottaa työhy-vinvointi omiin käsiin, hän sanoi.

Henkilökuntaneuvosto palkitsi lisäksi Tyksin naislentopalloilijat, jotka voittivat pronssia keskus-sairaaloiden välisissä kisoissa toukokuussa.

Mitali tuli Tyksin naisille nyt toista kertaa. Ennestään sillä on hallussaan kultasija vuodelta 2011. Vuosittaisen turnauksen antia on eri puolilta Suomea saapuvien kollegoiden tapaaminen ja kuu-lumisten vaihtaminen. Lentopallonaiset toivottavat uusia palloilijoita tervetulleeksi harjoituksiin. Myös Tyksin miehillä on lentopallojoukkue. Sairaanhoito-piirin johtaja Leena Setälä onnitteli voittajia ja ker-toi liikunnan hyvistä vaikutuksista ihmisen tervey-teen. Esimerkiksi reipas kävely iltapäivällä, vaikkapa

Kuvassa vasemmalta gastroenterologian poliklinikan väkeä, sitten AVH-valvonnan joukkue ja oikealla kuntoutusohjaajat. Alarivissä lentopalloilijat. Vasemmassa reunassa Tyks henkilökuntaneuvostoa (HKN) edustaneet Lennu Yläneva ja Jussi Rantanen, oikealla onnittelupuheen pitänyt sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

 

töistä kotiin, parantaa unen laatua. Päivittäinen 30 minuutin kävely lievittää stressiä ja ehkäisee pai-nonnousua. Setälä itse kertoi nauttivansa näin tal-vella työmatkakävelystä.

– Odotan jo kotimatkaa, sillä kuuntelen kävel-lessäni äänikirjaa, ja se jäi jännittävään kohtaan, hän kertoi.

Polkupyörien pysäköinti paranee Kantasairaa-lan alueella kevään aikana. Kaikkiaan 200 uutta pyörätelinettä odottavat sijoituspaikkaansa. Uusiin telineisiin pyörän saa halutessaan kiinnitettyä ket-julukolla.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Sairaanhoitopiirin luento- ja kokous-

tilojen löytymistä on helpotettu tänä

syksynä yhtenäistämällä tilojen

nimiä. Osan tiloista voi varata

suoraan sähköpostin kalenterista.

Remonttien takia moni ryhmä on joutunut etsimään uuden tilan kokouksille. Asiakkuuspäällikkö Janne Mutanen Medbit Oy:stä kertoo, että asia nousi esiin myös hallinnon it-kokouksessa. Ongelma ei välttä-mättä ole tilojen puute, sillä sairaanhoitopiirillä on kokoustiloja pitkä luettelo.

– Päätimme selkeyttää tilaluetteloa nimeämällä osan tiloista uudestaan. Myös tilojen tietoja, esimer-kiksi paikkalukuja, on lisätty, hän kertoo.

Suuri osa tiloista on suoraan varattavissa tila-kalenterista. Tavoitteena on, että kokouksen koolle

Kokoustila löytyy kalenteristakutsuja voi itse kätevästi varata tilan. Toinen osa tiloista on varattavissa yhdyshenkilön kautta. Kai-killa sairaanhoitopiirin työntekijöillä on oikeus varata tiloja! Varaukseen merkitään oma nimi ja käyttötarkoitus.

Valitse tila luettelostaKun tarvitset kokous- tai koulutustilaa, klikkaa sähköpostin kalenterinäkymä auki. Yläreunasta löytyy kuvake ”Avaa kalenteri”, klikkaa kerran, jol-loin pääset valitsemaan ”Huoneluettelosta”. Avautu-vassa luettelossa ovat kaikki sairaanhoitopiirin tilat. Nimen alkuosa kertoo, missä tila sijaitsee. esimer-kiksi Tila Kantas. T-sairaala E1 koh/ryhmäopetus E151 tai Tila Vakka-Suomen Tammil. sauna. Kum-mankin tilan voit varata suoraan merkitsemällä varauksen kalenteriin.

Muista merkitä varaukseen oma nimesi ja yhteystietosi, mielellään myös tilan käyttötarkoi-tus. Luottamuksellisia asiakirjoja varaukseen ei

kuitenkaan kannata liittää, sillä ne ovat kaikkien nähtävänä. HUOM: muista peruuttaa varaus, jos kokous peruuntuu!

Sairaanhoitopiirin luentosaleista löytyvät nyky-aikaiset välineet myös videoneuvotteluihin. Kou-lutuksen järjestäjän kannattaa tutustua etukäteen ohjeisiin ja teknisen tuen yhteystietoihin: santra > tukipalvelut > atk-tuki > videoneuvottelu.

Luennoitsija, ota huomioon etänä osallistujat .Pyri luontevaan esiintymiseen .Puhu selkeästi ja rauhallisesti .Kuuntele puheenvuorot loppuun, vältä päälle puhumista .Vältä häiritseviä ääniä kuten kynän ja tieto-koneen napsuttelua .Toista yleisöstä esitetyt kysymykset kaikille .Anna puheenvuoro välillä etäosallistujille .

T E K S T I : S U V I VA I N I O

17HOSPITAALI 6 2016

Kouluttaja Outi Mäenpään mukaan työpaikan ilmapiiri merkitsee paljon, miten ihmiset käyttäytyvät. Rento tunnelma saa ihmiset toimimaan parhaimmalla tavalla.

Helpolta vaikuttanut, mutta vaikeaksi osoittautunut sormiharjoitus nauratti yleisöä. Mäenpää kannusti kuulijoita puhumaan avoimesti myös epäonnistumisen tunteista.

Sanallinen ilmaisu on vain pieni osa vuorovaikutusta. Vastapuoli lukee ole-

mustamme kymmenen kertaa nopeammin kuin ehdimme edes sanoa päivää.

Hän sai yleisönsä tuntemaan epäonnistumista hel-polla sormiharjoituksella. Vahvuutta ei pitäisi ihan-noida liikaa.

– Jokainen on toisinaan vahva ja toisinaan heikko. Kun tämän hyväksyy itselleen ja toisille, ei tarvitse suojata itseään negatiivisuuden tai ilmeet-tömän kelmun taakse. Rennossa, virheen sallivassa yhteisössä, ihminen on parhaimmillaan, hän sanoi.

Pahan puhumista selän takana Mäenpää nimitti termillä mädättäminen. Kun samassa työpaikassa ollaan pitkään, avoimuus ja reilu meininki ovat eri-tyisen tärkeitä. Ilmapiiri organisaation sisällä näkyy siinä, miten siinä työskentelevät ihmiset toimivat.

Koulutus innostuneesti alkuun

Sairaanhoitopiirin parempaan asiakaskokemukseen tähtäävän koulutusohjelman suunnittelijat ovat tyy-tyväisiä aloitukseen. Mäenpään luennoista on tullut hyvää palautetta.

– Tämä on avaus isompaan muutokseen, jolla haluamme luoda entistä parempaa palvelukulttuu-ria. Päätimme aloittaa hankkeen uudella, innosta-valla tavalla, hallintoylihoitaja Päivi Nygren kertoo.

Taustalla on sairaanhoitopiirin kesällä hyväk-sytty strategia, jossa potilaslähtöisyys on ykkösasi-ana. Tavoitteena on, että hoito on laadukasta, oikea-aikaista ja ystävällistä. Potilailta saatu palaute ker-too, minkälaisia heidän kokemuksensa ovat.

– Seuraamme tiiviisti palautetta, jota saamme. Haluaisimme saada sitä nykyistä enemmän, Nygren sanoo.

Henkilökunnan koulutus jatkuu keväällä kol-messa pilottiyksikössä. Tällöin pureudutaan

konkreettisiin kysymyksiin, joita henkilöstö kohtaa arkitilanteissa. Myös Mäenpää tulee luennoimaan keväällä uudestaan.

Terveydenhuollon asiakaspalvelussa on omat haasteensa. Hoitotyö on vaativaa.

– Akuuttiluonteisessa työssä on ymmärrettävää, että toiminta ei aina mene käsikirjoituksen mukaan, erikoissuunnittelija Pekka Makkonen toteaa.

Peruskohtaaminen paremmaksi

Potilaan kokemus on tärkeä hoidon onnistumiselle. Peruskohtaaminen on avainasemassa. Kun ihminen kokee, että hänet otetaan mukaan tasavertaisena kumppanina, hoidon tulos paranee.

Makkonen kertoo psykiatristen potilaiden parissa tehdystä kyselystä.

– Kun ihmisiltä kysyttiin, haluavatko he tulla kutsutuksi potilaaksi vai asiakkaaksi, vastaus oli, että ei kummaksikaan, vaan omalla nimellä, hän kertoo.

Nyt alkaneen ohjelman tavoitteena on löytää malli, jolla saadaan pysyviä muutoksia toiminta-kulttuuriin.

– Koulutuksessa työstetään esimerkiksi haasta-via asiakastilanteita. Hyviä toimintamalleja pyritään siirtämään myös eteenpäin, koulutussuunnittelija Sirpa Saarni kertoo.

Tavoitteena on, että parempaan asiakaspalve-luun tähtäävä koulutus leviää koko organisaatioon.

TEKSTI: SUVI VAINIOKUVAT: PRINCEPS/TITAM TRUONg

Asiakkaan kokemus paremmaksi uudella koulutusohjelmalla

Tyly puhe sattuu kuin lyöntiNäyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Outi Mäen-pään luento avasi sairaanhoitopiirin koulutusohjel-man, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan koke-musta. Hänen esityksensä veti Haartman-salin täy-teen kahdesti marraskuussa.

Mäenpää kertoi esittävänsä ”isoja väittämiä”, joiden hän toivoi herättävän ajatuksia. Hän esimer-kiksi kehotti kuulijoita suhtautumaan työtovereihin samalla tavoin kuin eläimiin, rakkaudella ja läm-möllä. Mökötys ja tiuskiminen vain eivät ole aikui-sen ihmisen käytöstä.

Luennoitsija herätti yleisössä naurunpurskah-duksia esittäen elävästi, kuinka esimerkiksi puhe-limessa kuumentunut tunnetila säteilee asiakkaan kohtaamiseen. Oma tunnetila pitäisi oppia tiedos-tamaan niin, että näin ei kävisi.

Mäenpää vetosi tutkimustuloksiin, jotka osoit-tavat, että tiuskiminen ei ole harmitonta. Kun ihminen saa osakseen tylyä tai torjuvaa käytöstä, hänen aivonsa aktivoituvat samalla tavoin kuin häntä olisi lyöty.

Luennoitsija muistutti, että viestintämme on pal-jon muutakin kuin sanoja. Vastapuoli lukee myös ele-kieltämme, ja tulkinta syntyy silmänräpäyksessä. Sii-hen vaikuttavat vastapuolen aiemmat kokemukset.

– Jokaisella on omat traumat, oma historia, joka vaikuttaa siihen, miten katsomme muita ihmisiä, Mäenpää selitti.

Kielteisyys kilpenäTietoa ja osaamista arvostavissa yhteisöissä on Mäenpään mukaan vaarana liiallinen täydellisyy-den tavoittelu. Silloin ihmiset alkavat pelätä epäon-nistumista ja suojata itseään kielteisyydellä.

18 HOSPITAALI 6 2016

Kierrätystä tutuksi

Jouluiset kierrätys-vinkit kotiinJoulunpyhinä syntyy paljon jätettä . Parasta jätehuoltoa on syntymätön jäte, ja ostopäätöksillä on suuri merkitys sen määrään . Lajittelu- ja hyötykäyttömahdollisuu-det vaihtelevat jonkin verran paikkakun-nittain . Oman kunnan lajitteluohjeet voi tarkistaa joko kunnan internet-sivuilta tai paikalliselta jätehuoltoyritykseltä .

ALUMIInIVUoAT JA -FoLIoTAlumiinifoliot ja huuhdellut alumiinivuo-at ovat keräysmetallia . Myös tuikkukynt-tilöiden metallikuoret, hautakynttilöiden hatut ja ulkotulien foliot kelpaavat me-tallikeräykseen .

eLInTARVIKePUSSITMuoviset pussit lajitellaan erikseen kerättävien muovipakkausten joukkoon tai likaantuneina polttokelpoiseen jätteeseen . JoULUKUUSIJoulukuusta ei tule laittaa kiinteistön jäteastioihin pilkottunakaan . Kerros- tai rivitalossa kuusen voi viedä kiinteistön jätepisteeseen, josta jätehuoltoyhtiö käy ne keräämässä . Muoviset tekokuuset voi viedä polttokelpoiseen jätteeseen .

JoULUVALoTYksittäiset lamput lajitellaan polttokel-poiseen jätteeseen . Rikkoutuneet säh-kökyntteliköt ja -valot (mukaan lukien LED-valot) kuuluvat sähkö- ja elektro-niikkaromun joukkoon .

KInKUnRASVAVoit pakata kinkun paistoliemen pieniin rasioihin ja käyttää kastikkeisiin . Jos et halua uusiokäyttää, valuta liemi tyhjään maitotölkkiin ja pakkaa tiiviisti kiinni . Jähmettyneen rasvan voi laittaa sekajät-teen joukkoon tai biojäteastiaan . Kinkun rasvalle on tänä vuonna myös keräyspis-teitä kauppojen yhteydessä . Katso lisää: kinkkutemppu .fi

KynTTILäTLajittele steariini ja kynttilänpätkät sekä muoviset hautakynttilät polttokelpoiseen jätteeseen .

LAHJAPAPeRITRunsaan painovärimääränsä vuoksi lah-japapereita ei voi laittaa keräyspaperin tai keräyskartongin joukkoon, vaan ne kuuluvat polttokelpoiseen jätteeseen .

TEKSTI JA KUVAT: MARJO PELTONIEMI

Tyksissä järjestettiin jätehuollon ja kierrätyksen näkyvyyden lisäämiseksi

ympäristö- ja jätehuoltotapahtumat A- ja T-sairaaloissa Samalla haluttiin

lobata juuri päivitettyä sairaanhoitopiirin jäteohjetta.

Asiantuntijoina marraskuun tapahtumissa olivat sairaanhoitopiirin jäteasioissa toimiva Jari Airola ja L&T:ltä ympäristöhuollon asiantuntija Eeva Lammi.

– Olemme kiertäneet osastoja kantasairaalassa ja lähisairaaloissa. Kartoitamme ensin, mitä jätteitä niissä syntyy ja miten ne on lajiteltu. Sen jälkeen pidämme koulutuksia jätteiden käsittelystä sekä lajittelusta osastokohtaisesti. Tänä vuonna on jo koulutettu yli 670 ihmistä. Se on silti vasta pieni osa noin 7000 ihmisen yhteisöstä, Airola kertoo.

Jokaiselle kierretylle yksikölle on voitu antaa sel-keitä ja käytännöllisiä ohjeita.

– Jos esimerkiksi henkilökunnan taukotiloissa tulee yli viiden litran sanko päivässä biojätettä, se kannattaa lajitella erikseen polttokelpoisesta jät-teestä. Olemme voineet neuvoa myös esimerkiksi sijoituspaikkoja salassa pidettävien paperien jäteas-tioille. Laki tiukentaa myös sairaalajätteiden osalta kierrätysvaatimuksia koko ajan. Jäteohje, jossa on viimeisimmät tiedot, ja ajantasaiset yhteystiedot jäteasioissa löytyvät Santrasta.

Muuttuneita käytäntöjä– Ajankohtaisista asioista voi nostaa nyt esille paris-tojen kierrätyksen ja niiden napojen teippaami-sen, jotta ne olisivat paloturvallisia, mikä on ollut monelle uusi asia. Paloturvallisuuden kannalta eri-tyisesti litium-paristo on vaarallinen, mikä johtuu sen mallista. Uutta on myös se, että pakkausmuo-via on alettu keräämään polttokelpoisesta jätteestä erikseen pois kierrätettäväksi, jolloin siitä voidaan tehdä uusia muovipakkauksia. Samalla saadaan vähennettyä hiilidioksidia, jota syntyisi poltossa, Eeva Lammi sanoo.

Työturvallisuus on yksi tärkeä näkökulma, kun puhutaan esimerkiksi neula-astioiden käsittelystä. Kun jätteet lajitellaan oikein, saavutetaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Esimerkiksi salassa pidettävien papereiden käsittelyhinta on monin-kertainen tavalliseen paperiin nähden. Sama pätee tavallisena tai tartuntavaarallisena käsiteltävien neula-astioiden kohdalla.

– Keramiikka on yksi, mikä on herättänyt kysy-myksiä, koska se on ennen mennyt kaatopaikkajät-teeseen, mutta nyt sen voi laittaa polttokelpoiseen. Tavoitteena olisi saada ainakin 50 prosenttia jät-teestä kierrätykseen. Nyt ollaan ehkä 30 prosentin tienoilla, Airola arvioi.

Tutustu jäteohjeeseen: Santra > tukipalvelut > ymparisto > jateohjeet

Jari Airola ja L&T:n Eeva Lammi kiertävät kouluttamassa osastoja. Kuvassa ständillä T-sairaalassa 9.11.2016.

Uutta: Muovipakkaukset otetaan nyt puhtaina erikseen keräykseen.

19HOSPITAALI 6 2016

Haiman vaikutus diabetekseen oli selvillä jo 1880-luvulla. Antidiabeettiselle hormonille ehdo-tettiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 nimeksi insuliinia. Tutkimukset eivät tässä vaiheessa kuiten-kaan tuottaneet riittävän puhdasta insuliinia, jotta diabeteksen hoito olisi saatu ratkaistua.

Lopulta vuosina 1921−1923 lääkäri ja tutkija Frederick Banting (1891−1941) onnistui eristämään insuliinin ja kehittämään siitä lääkkeen diabetek-sen hoitoon. Hän työskenteli yhdessä lääketieteen opiskelija Charles Bestin (1899−1978), fysiologian professori James Macleodin (1876−1935) ja bioke-misti James Collipin (1892-1965) kanssa. Ryhmä työskenteli Toronton yliopistossa, johon perustet-tiin vuonna 1923 Banting and Best Department of Medical Research -tutkimuslaitos. Banting ja Best aloittivat eläinkokeet vuonna 1921. Yhdeltä koiralta, jolta haimatiehyet oli suljettu, poistettiin haiman degeneroitunut jäännös, jota hienonnettiin ja sekoi-tettiin suolaliuokseen. Tätä ruiskutettiin yhteen hai-man poiston seurauksena diabeteksen saaneeseen koiraan. Koiran vointi parani ja verensokeri laski.

Ensimmäiset kokeet insuliinin antamiseksi dia-betesta sairastaville ihmisille toteutettiin 11.1.1922. Potilailla tapahtui selvää laskua verensokerissa ja lievää laskua virtsan sokerissa. Kun tieto uudesta hoitomenetelmästä levisi, Torontoon alkoi suun-nata suuri määrä aiemmin hoitoa saamattomia diabeetikkoja. Best onnistui valmistamaan riittävän

määrän tarpeeksi puhdasta insuliinia, jotta lääk-keen vaikutus diabeteksen hoidossa voitiin varmis-taa. Pian James Collip kehitti teknisen menetelmän, jonka avulla voitiin valmistaa enemmän ja puh-taampaa insuliinia. Vuonna 1923 Nobelin fysiolo-gian ja lääketieteen palkinto annettiin Bantingille ja Macleodille insuliinin keksimisestä. Hämmästystä herätti se, että osa tutkijoista jäi palkinnon ulkopuo-lelle. Kiista ratkesi, kun Bantig antoi puolet osuudes-taan Bestille ja Macleod puolet Collipille.

Suomessa Aikakauskirja Duodecimissa sokeri-taudin insuliinihoito mainitaan ensimmäisen ker-ran vuonna 1924. Lääkäri Viljo Weijo oli hoitanut potilaan ”yhä ankarampaan muotoon kehittyvää koomaa” täydellisen paaston sekä alkoholin ja soo-dan avulla. Hoito ei tehonnut, joten lääkäri hankki englantilaisvalmisteista insuliinia. Potilaan virtsa oli neljäntenä päivänä ”sokerivapaata”. Samoin ”poti-las tuli paljon iloisemmaksi ja reippaammaksi, saa-den lisääntyneen työhalun”. Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä esillä olevat insuliinipullot olivat nuoren diabeetikon käytössä 1930-luvun alussa.

Turun Lasarettimuseon uudessa näyttelytilassa T-sairaalan g3-aulatilassa avataan Halikon sai-raalan historiaa esittelevä näyttely perjantaina 20 .1 .2017 . Näyttelyyn voi tutustua T-sairaalan aukioloaikana .

TEKSTI JA KUVA: ANNA-MARIA NIINIKOSKI

Insuliinipullo

Hanna Lahtinen ihastui olkisiin himmeleihin ja opetteli tekemään niitä itse.

Himmelin symmetrisyys on tärkeää, joten oljet kan-nattaa Lahtisen mukaan mitata tarkasti. Olkipillit kiinnitetään toisiinsa pujottamalla neulassa oleva pellavalanka niiden läpi. Saumakohdat päätellään umpisolmuin. Himmeli saa muotonsa, kun erilaisia timantteja ja kuutioita liitetään toisiinsa.

– Tämä vaatii jonkun verran sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä.

Mielikuvitus rajanaTyksin synnytysvuodeosastolla kätilönä työskente-levälle Lahtiselle himmeleiden tekeminen on tapa rauhoittua vapaa-ajalla. Hän pystyy keskittymään paremmin ympärillä tapahtuviin asioihin, kun tekee käsillään koko ajan jotain.

Hänestä turhauttavinta on huomata, että val-miissa himmelissä on rikkoontuneita olkia. Siksi olkien kunto kannattaa tarkistaa ennen rakenta-mista. Hän pitää siitä, puuhassa rajana on vain mielikuvitus.

– Palkitsevinta on, kun valmiin himme-lin saa roikkumaan ja näkee, että se liikkuu vapaasti ja osat ovat ehjät, symmetriset ja sopusoinnussa keskenään.

Täksi jouluksi Lahtinen haluaisi tehdä joulukuuseen nauhan puuhelmistä ja pie-nistä himmelikuutioista. Etusijalla ovat kui-tenkin oman osaston joulumyyjäiset.

TEKSTI JA KUVA: HEIDI PELANDER

Perinteinen koriste on paras

Vuosi siten jouluna ystävät ja sukulaiset huomasivat Hanna Lahtisen omaksuneen uuden harrastuksen. Aika moni sai häneltä lahjaksi omatekemän him-melin.

– Jotkut pitävät niitä ympäri vuoden esillä, kun niitä on niin hankala säilyttää. Kesällähän himme-liin voi ripustaa vaikka kukkia, Lahtinen sanoo.

Himmeleissä häntä kiehtoo korumainen muoto. Perinteinen koriste on hänestä ainoa oikea. Hän haaveili himmeleistä omassa puutalokodissaan, mutta huomasi, että niistä pyydettiin myyjäisissä tolkuttomia summia. Niinpä hän päätti opetella tekemään niitä itse.

Vaatii kärsivällisyyttäHimmeleitä voi tehdä esimerkiksi olki-, lasi-, muovi-, kupari- tai pahvipilleistä. Lahtinen on vie-hättynyt oljen väriin ja luonnollisuuteen siitäkin huolimatta, että herkkä materiaali aiheuttaa teki-jälle päänvaivaa.

Hän ei koskaan suunnittele himmeliä valmiiksi paperille, vaan ideoi tehdessään. Ideoita hän on ammentanut muun muassa Pinterestistä. Netistä löytyvillä ohjeilla pääsee hänestä hyvin alkuun.

Himmelintekovälineitä löytyy askartelukau-pasta. Puuhaan tarvitaan pitkä, ohut neula, pella-valankaa, olkia, sakset ja viivoitin. Ennen rakente-lua oljet pitää liottaa, jotta ne kestävät paremmin leikkaamista.

Hanna tekee keskikokoisen himmelin 2–3 tunnissa.

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

20 HOSPITAALI 6 2016