12/2011

16. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3,- • Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja

Tässä numerossa:

Ay-liikkeestä todellinen edunvalvoja 9

Yrittäjäpoliittinen toimikunta puolueelle? 9

Rahasi viedään, tiesitkö sen? 12

Nuorten toimintaa Jytkyn jälkeen 14

Pelottelunpolitiikkaa

Perussuomalainen Tampereen Tesoma

Annikki Jalava on ollut Perussuomalaisten ja sitä edeltä-neen SMP:n aktiivinen jäsen 1960-luvulta lähtien.

Mikä on sitten saanut pysymään aktiivisena ja uskol-lisena aatteelle jo puolen vuosisataa?

- Me olemme niitä rohkeita ja rehellisiä ihmisiä jot-ka sanomme ääneen asioita mitä muut salaavat. Jos ei Perussuomalaisia olisi perustettu, ihmisillä ei olisi ollut vaihtoehtoa SMP:n jälkeen.

sivu 4

Eduskuntaryhmä valloitti yleisön

Timo Soini pohtii Plokissaan, että onko Perussuomalaisten pelko tyhmyyden vai viisauden alku?

Tesoman kaupunginosassa Länsi-Tampereella on kautta Perussuomalaisten historian ollut Tampereen korkeimmat puolueen kannatusprosentit, edellisissä eduskuntavaaleissa 27,2 %.

sivu 15

Annikki Jalava 90 vuotta

sivu 18sivu 8

Kuva: Harri Lindell

Suomalainen2 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ PÄÄTOIMITTAJAHarri Lindell • toimitus@peruss.fi • puh. 020 7920 362 / 040 749 9362

■ PUOLUESIHTEERI ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Silloin tällöin eteen tulee tilanne, jossa joku epävar-mana tiedustelee, kuuluu-ko puolueeseen jäsenenä, jos säännöllisesti saa vain lehden ja vuosittaisen jä-senmaksulaskun. Toisinaan taas puolueen jäsen luulee olevansa automaattisesti myös paikallisyhdistyksen jäsen, vaikka niin ei asia olekaan. No, kysymällä asi-at selviävät, ei siinä mitään. Ehkä on hyvä edes pintaraa-paisulla tässäkin yhteydessä kerrata muutamaa seikkaa liittymisestä ja jäsenyydestä puolueessa sekä paikallisyh-distyksessä.

Puolueeseen liittyminen ei koskaan tapahdu auto-maattisesti, vaan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoitta-malla puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella.

Jäsenyyttä voi hakea mm. lomakkeella joka on tulostettavissa puolueen in-ternetsivulta (www.perus-suomalaiset.fi /jäsenyys) tai PerusSuomalainen-lehden takasivulta löytyvällä ku-pongilla. Ohut lehtileike kannattaa laittaa kuoreen ennen postitusta, jotta hake-mus selviäisi varmemmin pe-rille saakka. Puoluetoimisto

käsittelee jokaisen hake-muksen erikseen. Aikanaan puoluehallitus päättää jäsen-hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan ja puo-lueen jäseneksi hyväksytty saa siitä tiedon postitse.

Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Jäsenmaksuun si-sältyy kolmen viikon välein ilmestyvä PerusSuomalai-nen-lehti. Erikseen tilattuna lehden vuositilaus maksaa 30 euroa. Jäsenmaksut kan-nattaa hoitaa vuosittain ja ajoissa, sillä maksamatta jättäminen voidaan katsoa puolueesta eroamiseksi.

Jäseneksi paikallisyhdistykseen

Puolueen jäsen ei ole auto-maattisesti paikallisyhdistyk-sen jäsen, vaan paikallisyh-distyksen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan oma-kätisesti allekirjoittamalla yhdistyksen hallitukselle osoitetulla hakemuksella. Yhdistyksen hallitus päättää hakemuksen hyväksymises-tä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.

Jäsenyyttä voi hakea sii-hen paikallisyhdistykseen joka toimii hakijan kotikun-nassa. Mikäli kotikunnassa ei ole Perussuomalaisten pai-

kallisyhdistystä, voi hakea lähimmän kunnan paikal-lisyhdistyksen jäsenyyttä.

Puolueen jäsenenä voi olla kuulumatta pai-kallisyhdistykseen, sen sijaan paikal-lisyhdistyksen var-sinaisen jäsenen on oltava Perus-suomalaiset rp:n jäsen. Paikallisyhdistyksen varsinainen jäsen voi osal-listua ja vaikuttaa perus-suomalaistoimintaan pai-kallistasolla ja sitä kautta voi pyrkiä organisaatiossa pidemmälle piiri- ja puolue-tasolla.

Jäsenyysasiaa

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000-500.000 kpl, keskimäärin 30.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 toimitus@peruss.fi Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362 harri.lindell@peruss.fi

Toimittaja: Mika Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Pauli Artturi Luttinen ja Matton Images sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Taitto: Hyvän Olon Mediat Oy Torikatu 13 A 6, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Harri LindellVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Vaili K. Jämsä-Uusitalo, Alpo Ylitalo, Reijo HongistoLehden vuositilaukset: Marjo Pihlman 0207 430 802 marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmmRivi-ilmoitus: 5,00,- / riviAineiston muokkaus: 50,- / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 375 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Todettakoon vielä, et-tä piiriyhdistyksillä ei ole henkilöjäseniä, vaan piirien jäseninä voivat olla kaikki puoluehallituksen hyväk-symät rekisteröidyt perus-suomalaiset paikallisyhdis-tykset, joiden toimialue on piirin toimialueella.

Vammaisten työllistymiseenpanostettava

Yhteiskunnassamme on paljon ihmisiä, jotka halu-aisivat tehdä työtä. Valitet-tavasti kuitenkin suuri osa suomalaisista ei omasta halustaan huolimatta pääse töihin. Vammaisten ja osa-työkykyisten työllistämisen kansantaloudellisesta mer-kityksestä puhutaan paljon. Sanonta ”Ei savua ilman tulta” on kuitenkin tässä ta-pauksessa harhaanjohtava. Vammaisten työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla on valitettavan kehnoa.

Yleinen käsitys on, että henkilöstä maksettava työl-listämisraha on vammaisten avustamista. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan mak-settava tuki on ihan tavallis-ta työnantajalle maksettavaa työllistämistukea. Tämän syvään juurtuneen käsitteen

oikaisemiseksi tarvittaisiin paljon valistusta. Nykyiseen palkkatukimalliin pitäisi lisätä työvalmennus, oppi-sopimuksen kaltainen vam-maisille suunnattu malli.

Tuen tulisi olla työnan-tajalle pysyvää. Esimerkiksi mielenterveysvammaisten pysyvää työkykyä on vaikea arvioida, joten palkkatuki heidän työllistämisekseen puoltaa hyvin paikkaansa. Monen vamma ei haittaa lainkaan varsinaista työn-tekoa, vaan työpaikan pie-nillä järjestelyillä voidaan löytää toimiva ratkaisu.

Työvoimapulaan oman maan kansalaisia

Vuonna 2009 Suomessa oli työkyvyttömyyseläkkeellä 215 000 henkilöä. Vammai-

sia arvioidaan olevan noin 200 000. Vajaakuntoisia työttömiä on noin 70 000, joten kysymyksessä on huo-mattava työvoimaresurssi, joka kansantaloudenkin kannalta olisi valjastettava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vajaakuntoisen työttömyysaika on keski-määrin 22 viikkoa, normaa-listi työllistyvien kohdalla vain 14 viikkoa. Vammai-sissa meillä on myös ilman tukitoimenpiteitä työkykyi-nen työvoimaresurssi, jonka merkitys on unohdettu eikä asiaa ole mielestäni riittä-västi tiedostettu. Työvoima-vajeeseen meillä on olemassa pääsääntöisesti suomalaisis-ta muodostuva kansanryh-mä, jotka haluavat aidosti työllistyä ja joiden työpa-nosta kannattaa hyödyntää.

Yritykset ovat kiinnos-tuneita palkkaamaan vam-maisia ja osatyökykyisiä. Työnantajat eivät saa hel-posti tietoa yhteiskunnan eri tukimuodoista, työehtosopi-musasioista ja työvalmennus-ohjelmista, joka estää heitä työllistämästä myös vammai-sia työnhakijoita. Vammaiset ovat selvästi aliedustettuina työvoimapalveluissa, vaikka reservistä löytyy motivoitu-neita ja myös korkeakoulu-tettuja henkilöitä.

Jaksatko juosta maratonin loppuun?

Kaikille meille tulee elämäs-sämme eteen hetkiä, jolloin työkykymme ei ole paras mahdollinen. Arvot, asen-teet ja työnteon motivaatio ovat ns. terveilläkin joskus

alhaisella tasolla. Työnteon motivaatio laskee meillä kaikilla iän karttuessa, halu-simmepa me sitä tai emme. Uskallan väittää, että noin puolet työssäkäyvistä kär-sivät jonkinasteisesta uupu-muksesta, haluttomuudesta tai motivaatio työhön on muuten vain hukassa.

Työn käsite on muuttu-nut Suomessa. Enää ei ole ns. varmoja työpaikkoja, jotka työllistäisivät koko työelämän ajaksi. Olemme keskimäärin 3-4 työnantajan palveluksessa työuramme aikana. Tästä ajasta olemme työttöminä 5-6 vuotta, ja se on ongelma niin työnte-kijälle kuin yhteiskunnalle-kin. Miten saisimme tämän valtavan hukkaan menevän työttömyysajan valjastettua paremmin käyttöön?

Toisaalta kaikilla eläk-keelle siirtyvillä on yleen-sä työkykyä jäljellä ja he haluaisivat tehdä töitä edelleenkin. Toinen suuri lainsäädännöllinen kysy-mys onkin, miten saamme hyödynnettyä eläkeläisten ammattitaidon, joka hyö-dyttäisi niin eläkeläistä kuin yhteiskuntaakin. Yli 60 vuotta täyttäneiden vä-lillä on valtavia yksilöllisiä eroja, toinen juoksee mara-tonia ja toinen ei pysty edes kävelemään. Suomalaisvä-estö ikääntyy koko ajan, joten asiaan pitää puuttua nopeasti, kuitenkin niin et-tä yksilölliset erot otetaan huomioon ja kohtelu on tasapuolista. Hyvä työelä-mä ottaa huomioon osa-aikaisuudet, vammaisuudet ja yksilölliset erot.

Suuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooommmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaalllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnen2

Suomalainen 3No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ PUHEENJOHTAJA timo.soini@europarl.europa.eu

SSSSSSSSSSuuomalainen 3

Eduskunnassa sanottua

”Perussuomalaiset ovat korostaneet nimenomaan sitä, että näistä rönsytuista voimme leikata. Maa-ilmalla on jo pitempään arvosteltu eurokriisin hoi-dossa käytettyjä toimenpiteitä, ja viime aikoina kri-tiikki on voimakkaasti lisääntynyt myös Suomessa. Esimerkiksi Sauli Niinistö on tullut perussuomalais-ten linjoille kritisoidessaan Euroopan kriisimaiden ongelmien hoitamista.”Pirkko Ruohonen-Lerner 8.9.2011

”Nyt hallitus kun tekee tätä politiikkaa, valtiove-toista infl aatiota lisätään etenkin bensaveron koro-tuksilla, se kertautuu kaikkialla, se iskee harvaan asuttuja alueita, se iskee kuljetusyrittäjiä, se itse itsessään ruokkii infl aatiota, joka nyt täytyisi pi-tää alhaisella tasolla, jotta kansalaisten ostovoima, opiskelijoiden, työttömien ja muiden, joiden etuja te olette halunnut parantaa, säilyy.”Timo Soini 8.9.2011

”Täällä on ministeri Häkämies tuonut ilmi pienyri-tysten ja yritysten huolen tulevaisuudesta, tilauksia ei riitä. Yhdellä alalla kuitenkin tilauksia on, mut-ta ei ole varaa niitä toimittaa, ja se on kuljetusala. Kun hallitus on kovasti halukas korjaamaan edelli-sen hallituksen virheitä, niin miksei tässä nyt sitten hallitus ojenna auttavaa kättänsä kuljetusyrittäjille ja peru tuota 8 sentin korotusta polttoaineveroon?”Ismo Soukola 8.9.2011

”Kun tähän sopimukseen aikoinaan lähdettiin, niin silloin oli tämä korvaava asejärjestelmä: rypäleaseet. Mielestäni se, että näin ei enää ole, antaa kyllä mah-dollisuuden tarkastella tilannetta uudestaan. Mie-lestäni tässä yhteydessä on tarkasteltava myös sitä, mikä on tulevien sukupolvien halukkuus suorittaa varusmiespalvelus tilanteessa, jossa Suomen Puolus-tusvoimat ottaa doktriinikseen ’hyökkäys on paras puolustus’.”Vesa-Matti Saarakkala 6.9.2011

”Täällä on puhuttu johdonmukaisuudesta. Siksi kerron, mitä pääministeri Katainen vakuutti neljä vuotta sitten: ’Yksinkertaisista, tehokkaista ja hal-voista jalkaväkimiinoista luopuminen ja niiden kor-vaaminen ulkomaisilla asejärjestelmillä, joiden suo-jaus- ja suorituskyky ei ole sama, on hölmöläisten hommaa, jos heikentyneen puolustuskyvyn lisäksi saamme kaupan päälle yhtä huonon, ellei huonom-mankin, kansainvälisen maineen.’”Reijo Tossavainen 6.9.2011

PerusSuomalainen 13/2011 ilmestyy

7.10.2011Aineistot ja lehtinippujen pyynnöt viimeistään

keskiviikkona 28.9.2011.

Demokratia on kansan valtaa. Se tarkoittaa sitä, että sinulla ja minulla on oltava valta valita ja vaih-taa edustajamme. Suomen kansan valtiovaltaa ja sitä kautta vaikutusvaltaa ei saa luovuttaa maamme rajojen ulkopuolelle. Se on Perus-suomalaisten murtumaton peruslinja.

Eduskuntatyö on alkanut

Eduskuntatyö on päässyt täyteen vauhtiin. Syksyn suurin kysymys on hallituk-sen budjettikäsittely.

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä tekee oman vaihtoehtoisen budjetti-esityksen, joka perustuu ajatukselle sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Hallitus ei esitä riittävästi talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä keinoja. Suunni-tellut leikkaukset ja veron-korotukset esimerkiksi polt-toaineisiin lyövät kovimmin heikompiosaisia ja maaseu-dun asukkaita. Perussuo-malaiset tulevat esittämään mm. varallisuusveron ja työantajien Kela-maksun

palauttamista. Ne tuottai-sivat valtiolle arviolta 900 miljoonaa euroa vuosittain. Myös harmaaseen talouteen on pystyttävä puuttumaan tehokkaammin.

Kunnallisvaalit 2012

Kentällä on syytä alkaa varautua ensi vuoden kun-

nallisvaaleihin. Vaalipäivä on 28.10.2012. Toiveeni on, että saamme tällä ker-taa entistä enemmän myös perussuomalaisia naisia ehdokkaiksi ja kunnan-valtuutetuiksi. Naisilla on usein erityistä osaamista varsinkin sosiaali- ja ter-veyskysymyksissä, jotka ovat keskeisiä teemoja Pe-

russuomalaisten ohjelmas-sa. Jatkamme lupaustemme mukaisesti heikompiosais-ten aseman paremmin huo-mioivaa politiikkaa Suo-men kunnissa.

Kannustan piirijärjes-töjä, osastoja ja yksittäisiä jäseniä jo aloittamaan eh-dokkaiden hankinnan.

Oma päätösvalta ei olevientituoteEuroopan unionin kriisi on hyvä muistutus siitä, että oma päätösvalta ei ole vientituote. Vallan ja vaikutusvallan tulee Suomea koskevissa asioissa olla Suomessa ja suomalaisilla.

Ennusteeduskunnasta?Eduskuntatalon seinällä en-nustellaan eduskunnan kau-den jatkuvan vuoteen 2014 saakka.

Nähtävästi Eduskunta-talon sisällä joku ennustelee jo aikaistettuja eduskunta-vaaleja.

Teksti ja kuva: Harri Lindell

Suomalainen4 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Itämeriparlamentaarikot huolissaan ympäristön turvallisuudestaHelsingissä 29.-30.8 koolla ollut Itämeren parla-mentaarikkokonferenssi BSPC keskusteli muun muassa meriliikenteen turvallisuudesta, ihmiskau-pan torjumisesta, vihreästä kasvusta ja alueen yh-teistyön parantamisesta.

Parlamentaarikot ehdottavat esimerkiksi, että kaikkiin Itämeren tärkeimpiin satamiin rakenne-taan vuoteen 2015 mennessä valmius laivojen käy-mäläjätevesien talteenottoon.

Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus herätti keskustelua myös Itämeren alueen voima-laitosten turvallisuudesta. BSPC korostaa tiukko-jen lupaehtojen asettamista ja noudattamista, kun rakennetaan uusia, käytetään nykyisiä tai ajetaan alas vanhoja voimalaitoksia.

Ihmiskauppa huolestuttaa

Parlamentaarikot ovat huolissaan erityisesti pros-tituutioon ja pakkotyöhön liittyvästä ihmiskau-pasta. Poliisille, syyttäjille, sosiaaliviranomaisille ja avustusjärjestöille vaaditaan lisää resursseja ri-kollisten kiinnisaamiseksi ja uhrien auttamiseksi.

Itämeren parlamentaarikot toivovat hallitusten panostavan riittävästi Pohjoisen ulottuvuuden so-siaali- ja terveyskumppanuuden edistämiseen. Poh-joisen ulottuvuuden hankkeet ovat tärkeitä, koska ne antavat myös EU:n ulkopuolisille maille mah-dollisuuden osallistua yhteistyöhön tasaveroisina kumppaneina. Erityisesti Venäjän sitouttamista yhteistyöhön pidetään tärkeänä.

Perussuomalaisista kansanedustajista kokouk-seen osallistuivat Juha Väätäinen ja Lauri Heikkilä.

RKTL avaa metsästäjille susipuhelimenRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) avaa koiran kanssa metsästäville palvelevan susi-puhelimen. Palvelusta metsästäjät voivat tiedustel-la, onko pannoitettu susi liikkunut hiljattain jahti-alueella. Tarkoituksena on vähentää riskiä susien hyökkäyksistä metsästyskoirien kimppuun.

Susipuhelin palvelee 1.9.-31.12.2011 numeros-sa 020 5751 701 joka päivä klo 7-14.

RKTL varusti GPS -lähettimellä 16 sutta kevät-talvella 2011. Tällä hetkellä paikannustietoa saa-daan 11 lähetinsudesta, jotka elävät 8 eri reviirillä. Reviirit keskittyvät Kainuuseen ja Pohjois-Savoon. Lähettimellä varustettu susi liikkuu myös Euran Pyhäjärven eteläpuolisella reviirillä, yksi pantasusi Virroilla, Ähtärissä ja Keuruulla olevalla reviirillä sekä yksi Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Puolangalla sijaitsevalla reviirillä.

Viime vuonna sudet tappoivat tai vahingoitti-vat Suomessa 26 koiraa korvaustilaston mukaan.

SKAL Kuljetusbarometri 3/2011 osoittaa kesän olleen arvioitua heikompaa maanteiden tavaralii-kenteessä. Talouden epävarmuus heijastuu myös loppuvuoden ennusteessa. Hieman yli puolet vas-taajista arvioi sekä kuljetettavien tonnien että ajo-kilometrien pysyvän ennallaan ja neljännes vastaa-jista ennakoi niiden vähenevän.

Kuljetusmarkkinoiden näkymät heikentyneetKuljetusyritysten kannattavuuden ei nähdä pa-

ranevan. Vastaajista 29 % arvioi yrityksen kannat-tavuuden yhä heikentyvän loppuvuoden aikana. Liikevaihdon arvioi vastaajista 23 % laskevan jon-kin verran ja 4 % oleellisesti. Tämä osoittaa, että kuljetusyrityksillä ei ole kykyä suoriutua tulevista veronkorotuksista ilman rahtihintojen korotuksia.

Asuntoautolla ja kahdella teltalla varustautunut pai-kallisosasto piti puoluetta kumpanakin kokouspäi-vänä edustettuna torilla noin kahdeksan tunnin ajan, vaikka tilaisuus osui kesälomien jälkeisiin arki-päiviin.

Turkuun saapui kaiken kaikkiaan 35 puolueen 39 kansanedustajasta, joten kaupunkilaisille tarjoutui harvinainen tilaisuus tavata huomattavan suuri joukko Perussuomalaisten kansan-edustajia kerralla. Myös muuta puoluejohtoa, kuten puoluesihteeri Ossi Sand-vik, oli paikalla.

Kauppatorin puhujala-valle nousivat ensimmäise-nä tapahtumapäivänä mm. Pirkko Ruohonen-Lerner ja Teuvo Hakkarainen, jälkim-mäisenä päivänä puolestaan Lauri Heikkilä ja Kike Elo-maa, joka innostui laula-maankin puheensa päät-teeksi. Toiset kansanedus-tajat juttelivat mieluummin kasvotusten turkulaisten kanssa katutasossa.

Tilaisuus houkutteli pai-kalle runsaasti toimittajia ja jo ensimmäisen päivän iltana oli esim. Iltalehden verkkoversiossa peräti neljä eri uutista tapahtumaan liit-tyen. Ripeän julkaisutahdin

hinnaksi tosin osoittautui tietojen oikeellisuudesta tin-kiminen, kuinkas muuten.

Suurimman yleisö- ja mediahuomion sai osak-seen odotetusti Timo Soini, joka keräsi lavan edustalle kolminumeroisen määrän kuulijakuntaa. Soini korosti puheessaan, ettei Euroopan kriisimaiden ongelmia ole vielä nähty koko laajuu-dessaan ja että talouskriisin verukkeella tehdään EU:sta nyt liittovaltiota. Useille toriyleisön jäsenille tuli uu-tena tietona se, että ylivel-kaantuneiden euromaiden tukeminen on juridisesti ky-seenalaista jopa EU:n omien säädösten näkökulmasta, jäsenmaiden lainsäädännös-tä puhumattakaan.

Eduskuntaryhmä ePerussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokousta vietettiin Turussa 30.-31.8. Kokouksen yhteydessä Turun Perussuomalaiset järjestivät näyttävän kaksipäiväisen kansalaistapaamisen kulttuuripääkaupungin kauppatorilla.

Vaaliteemoja ei tilata mainostoimistoilta

Paikallisyhdistyksen aktiivi-jäsenet keskustelivat ohikul-kijoiden kanssa ahkerasti ja kyselivät, millaisia valtuus-toaloitteita ja mahdollisia muita uudistuksia kaupun-kilaiset toivovat valtuutettu-jensa tekevän. Näin saatiin koottua arvokasta materi-aalia tulevia kuntavaalilin-jauksia varten. Teemoja ei tilata mainostoimistoilta, vaan niitä tulee suorana palautteena kuntalaisilta. Turkulaisten puheissa tosin korostuivat ajankohtaisten asioiden kärjessä pikemmin-kin valtakunnalliset huolen-aiheet kuin kuntatason pää-töksenteko.

Kansanedustaja Lauri Heikkilä toi terveisiä eduskunnasta omalle piirilleen ja muullekin yleisölle.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajina toimivat Pentti Kettunen, Pirkk

Suomalainen 5No: 12 • Syyskuu 2011

Kela selvittääkansaneläkkeitäKela tarkistaa syksyn kuluessa, että kansaneläk-keet maksetaan oikean suuruisina. Eläkkeensaaji-en ei itse tarvitse tehdä mitään, ellei Kelasta oteta heihin yhteyttä.

Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaik-kiaan 89 756 eläkkeensaajan eläketulot. Näistä noin 1 469 eläkkeensaajan tiedot siirtyivät Kelan toimistoihin tarkasteltavaksi yksityiskohtaisem-min. Aiempien vuosien kokemuksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on maksettu joko liian suurena tai pienenä.

Vuosittain tehtävien tietokoneajojen avulla ver-rataan kansaneläkkeen saajien muualta kuin Ke-lasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tie-toihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan.

Taksimatkojensuorakorvaus laajeneeKelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tila-usnumero otetaan käyttöön Kainuussa 6.9.2011.

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Kainuun sairaanhoitopiirin alueella tilataan 6.9. alkaen nu-merosta 0600 398 008 (Kainuun taksikeskus). Täs-tä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matka-korvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta.

Asiakas voi tilata samalla kertaa kaikki tiedos-saan olevat matkat terveydenhuoltoon seuraavien kahden viikon ajalle. Hän voi halutessaan pyytää oman kotikunnan taksia. Muussa tapauksessa tila-ukset välitetään asiakasta lähinnä olevalle vapaalle taksille tai invataksille.

Kela korvaa sairauden tai raskauden vuoksi teh-dyt matkat terveydenhuoltoon sekä matkat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Matkat korvataan en-sisijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannusten mukaisesti. Taksin käyttö korvataan, jos matkustaja ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja terveydentilan-sa vuoksi. Matka korvataan myös, jos julkisia kul-kuyhteyksiä ei ole kohtuudella käytettävissä.

Pentti Kettunen Kelan valtuutettujenpuheenjohtajaksiPerjantaina 9.9.2011 Helsingissä Kansaneläke-laitoksen tiloissa pidettiin Kelan valtuutettujen järjestäytymiskokous, jossa yksimielisesti valittiin valtuutettujen puheenjohtajaksi kansanedustaja Pentti Kettunen (ps). Eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua valvovat Kelan toimintaa eduskunnan puolesta.

Syyskuun alussa käynnistyneessä Poliisihallinnon Harmaa talous –kampanjassa nuoria opastetaan välttämään pimeitä töitä. Nuoret kokevat verotuk-seen liittyvät asiat yleisesti vaikeiksi ja verotuksen termistö tuntuu vieraalta. Esimerkiksi Ruotsissa osa nuorista on sitä mieltä, että he voisivat hyvin-kin ottaa palkan pimeästi käteen, mutta kun heille

on kerrottu, että harmaan talouden vuoksi kerää-mättä jääneet verot ovat pois niin nuorilta kuin vanhuksiltakin, on monen mielipide muuttunut.

Suomessa alle 25-vuotiaita tulonsaajia noin 622 000. Vuonna 2009 alle 25-vuotiailla nuorilla oli veronalaisia tuloja yhteensä noin 4,8 miljoo-naa euroa.

Älä sahaa omaa oksaasi

sillä Turussa

Perussuomalaisten toi-minnasta ja tavoitteista kiinnostuneille jaettiin yli 400 kappaletta puolueen lehteä ja puolueen esille-tuomisen ohella toteutettiin jäsenkeräystä. Kaupunki-laisten aineellisista tarpeista huolehdittiin perinteikkään räiskäle- ja kahvitarjoilun muodossa ja jonot kasvoi-vat ajoittain pitkiksikin.

Toritapahtuma herätti kiinnostusta yli puoluera-jojen, sillä paikalle saapui myös muiden puolueiden aktiiveja. Yhdenkään kan-sanedustajan ei tarvinnut seisoskella torilla vailla kes-kusteluseuraa. Tuntuukin tavallaan hämmästyttäväl-tä, että vielä muutamia vuo-sia sitten Perussuomalaiset

joutuivat puhumaan lähes tyhjille turuille ja toreille. Poliittista kysyntää oli ole-massa, mutta sen löytämi-nen ja perussuomalaisen vaihtoehdon julkituominen vaativat pitkäaikaista ja määrätietoista puurtamista.

Minun ja muiden uusi-en jäsenten on syytä antaa tästä tunnustusta heille, jotka ovat pidempään ol-leet viemässä puolueen asi-aa eteenpäin. Äänestäjien mielenkiinto on vihdoinkin saatu heräämään ja tuo kiinnostus on kanavoita-va sekä määrälliseksi että laadulliseksi menestykseksi ensi vuoden kuntavaaleissa.

Teksti: Tuomas TähtiKuvat: Harri Lindell

ko Ruohonen-Lerner ja Jari Lindström.

Puolueen puheenjohtaja Timo Soini peilasi mm. EU:n synkentyviä talousnäkymiä.

Suomalainen6 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Työttömyyden ja vastuuttomuuden budjetti ei miellytä

Hallituksen tuleva työttö-myyden, vastuuttomuuden ja epäoikeudenmukaisuu-den budjetti on aiheutta-nut oikeutettua kuohuntaa paitsi oppositiossa myös hallituspuolueiden omissa riveissä. Vaikka Perussuo-malaiset jakaa hallituksen tavoitteen velkaantumis-kehityksen taittamisesta, olisimme toivoneet budjet-tiehdotukselta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, ai-dosti työllisyyttä ja talous-kasvua edistävää ja koko Suomen elinvoimaisuutta tukevaa otetta.

Valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua

Suunniteltu kuntien valti-onosuuksien leikkaaminen 631 miljoonalla eurolla on vastuun pakoilua pahimmil-laan. Osoittaa hallitukselta todellista selkärangatto-muutta siirtää ikävät ratkai-

sut kuntapäättäjille. Leikka-uksien seurauksena kunnat joutuvat paitsi korottamaan veroja ja maksuja myös tin-kimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalo-uksien arkea. Palveluiden heikentymisestä kärsivät erityisesti heikko-osaisim-mat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita yk-sityiseltä sektorilta.

Valtionosuuksien leikka-uksien toteuttamisaikataulu on aiheuttanut erimielisyyttä jopa hallituksen sisällä. Asi-at ovat totisesti päälaellaan, kun sosialidemokraattimi-nisteri ajaa palveluita kerta-rysäyksellä alas kokoomus-ministerin yrittäessä puolus-taa kuntia esittämällä mal-tillisempaa leikkaustahtia. Suunnitelluilla leikkauksilla on kerralla toteutuessaan siinä määrin raskaat seura-ukset, ettei Perussuomalaiset

voi kuin ihmetellä, kuinka työn, vastuun ja oikeuden-mukaisuuden puolesta li-puttava hallitus voi sellaista edes harkita.

Omaishoidon tuki Kelan vastuulle

Hallitusohjelmassa on si-touduttu työttömyyden hoitoon ja nuorisotyöttö-myyden vähentämiseen. Nyt kuitenkin ollaan leik-kaamassa nuorten työlli-syyttä ja osallisuutta edistä-viä määrärahoja esimerkiksi työpajoilta ja etsivältä nuo-risotyöltä. Karsinnan koh-teena tulisi olla tukijärjes-telmään liittyvä monimut-kainen resursseja syövä by-rokratia, joka pelottaa mo-net hädänalaiset pois heille tarpeellisten tukien piiristä. Lisäksi suuresti mainostettu ja sinänsä kiitettävä sadan euron korotus perusturvaan jää monen kohdalla todelli-suudessa vaivaiseen 25 eu-roon toimeentulotukiansan takia. Perussuomalaisten mielestä myöskään lapsili-sät eivät saa vähentää toi-meentulotukea.

Perussuomalaiset toi-voo, että kauan odotetun vanhuspalvelulain käyt-

töönottoon riittää tahtoa ja resursseja. Ikäihmisten hoito on ollut retuperällä jo kauan ja asia on saa-tava kuntoon tiukasta ta-loustilanteesta huolimatta. Arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeen-tulo ja jaksaminen on pys-tyttävä turvaamaan nykyis-tä paremmin. Perussuoma-laiset vaatii vaaliohjelmansa mukaisesti omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vas-tuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtä-läiset mahdollisuudet huo-lehtia läheisistään.

Eläkevääryyksien kor-jaaminen on hallitusoh-jelmassa siirretty perus-tettavan työryhmän sel-vitettäväksi. Tällä tavalla nykyhallitus pelaa aikaa, eikä halua korjata tiedossa olevia eläkeindeksiongel-mia. Useat puolueet lupa-sivat vaalien alla korjata nämä asiat, mutta nyt ne taas kerran pyritään unoh-tamaan. Lisäksi kaikkien sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa pitää päästä säännöllisesti kuntoutuk-seen. Perussuomalaiset tu-lee tekemään eduskunnassa näihinkin asioihin tarvitta-vat korjausehdotukset.

Maaseutu on pidettävä elävänäPolttoaineisiin suunniteltu veronkorotus tarkoittaa en-tistä kalliimpaa liikkumista erityisesti maaseudun asuk-kaille, koska maaseudulla ei juuri ole julkista liikennettä. Jälleen kerran suhteellisesti eniten kuritetaan pienituloi-sia haja-asutusalueiden asuk-kaita. Diesel-veron korotus ja yleisen polttoaineveron nosto tarkoittavat myös suo-malaisille kuljetusliikkeille toistakymmentä senttiä kal-liimpaa dieselin litrahintaa. Tällä linjauksella ei pelasteta yhtään suomalaista kuljetus-alan työpaikkaa, vaan päin-vastoin edistetään ulkomais-ten kuljetusyritysten käyttöä ja harmaata taloutta.

Energiaverojen korotuk-set on peruttava. Esitetty korotustaso tietäisi monille pienituloisille vaikeita aiko-ja, kun Suomessa on talvel-lakin pystyttävä asumaan ja asuntoja lämmittämään. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme ei energiave-rotuksen korotusten ansios-ta kilpailukykyään paranna.

Maantie- ja rautatie-hankkeiden rahoitus laahaa edelleen pahasti todelli-sen tarpeen perässä. Koko

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kannanotto valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion talousarvio-esitykseksi vuodelle 2012.

Turun Perussuomalaiset jär-jestivät Turun torilla suur-tapahtuman 30.-31.8.2011. Tapahtuma oli suunniteltu pidettäväksi samana ajan-kohtana kun Perussuoma-laiset kansanedustajat piti-vät kokousta Turussa.

Kiitos kaikille kansan-edustajillemme, jotka tuli-vat torille tapaamaan sinne kokoontuneita noin tuhatta kansalaista. Kiitos Timo Soinille, joka toi toriväelle terveiset kaikilta kansan-edustajilta ja kertoi niin EU:n kuin Suomen halli-tuksenkin tämänhetkisestä

tilanteesta ja tulevaisuuden-näkymistä.

Kiitos medialle, joka oli saapunut paikalle ennen-näkemättömän runsaslu-kuisena. En muista, olenko koskaan nähnyt näin paljon tiedotusvälineiden edusta-jia samalla kertaa. Kiitos Turun perussuomalaisille aktiiveille avusta telttojen pystytyksissä, räiskäleiden paistossa ja kahvinkeitossa. Erityinen kiitos seuraaville henkilöille: Veikko Leh-tonen, Mikael Andersson, Markku Säisänen, Markku Palonen, Teijo Pöyhönen,

Perussuomalaiset Turun torilla

Tappi Rissanen, Veikko Laine, Jukka Auranen, Ja-ri Laine, Taito Ylhäinen ja Leo Laaksomaa.

maan liikenneverkkoa on kehitettävä tasapuolisesti. Valtiovarainministeriön eh-dotuksessa teiden kunnon halutaan ilmeisesti edelleen huononevan ja huonojen teiden osuus koko tiever-kostosta kasvaakin hallituk-sen tavoitteen mukaan ensi vuonna 400 kilometrillä.

Suunnitellut tukileikka-ukset maatalouden harjoit-tajille sekä energiaverojen palautusten vähentäminen ja metsänhoitoon varattu-jen tukien leikkaukset vievät edellytyksiä pitää maaseu-tumme elävänä. Suunnitel-tujen tukileikkausten toteut-taminen ennen EU:n kanssa asiasta käytävien neuvotte-luiden päättymistä on kä-sittämätön linjaus, jonka on syytä muuttua budjetti-riihessä. Elintarvikeomava-raisuutemme on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Puolustusvoimien määrärahoista ei tule leikata

Poliisien määrärahojen pi-täminen nyt esitetyllä tasol-la tulee sisäasianministeriön mukaan vähentämään po-liisien määrää ensi vuonna. Kun samaan aikaan esimer-

Samoin kiitokset Turun Perussuomalaisilta Louhi-saaren kartanon isäntäväen Kaarina ja Taito Ylhäisen

2.9.2011 järjestämästä ruo-kailu- ja kahvitilaisuudes-ta. Tilaisuudessa sai jutella ihmisten kanssa ja kansan-

edustajamme Maria Lohela, Kike Elomaa ja Lauri Heik-kilä pitivät puheita.

Kiitos myös Räiskäle-

Perussuomalaisten edustajat saivat reilusti huomiota.

Yhteislauluna laulettiin Mun sydämeni tänne jää.

Suomalainen 7No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisiakiksi harmaan talouden tor-juntaa halutaan tehostaa, on yhtälö mahdoton toteut-taa. Rikosten ennaltaehkäi-sy kärsii varmasti, mutta myös hälytysajat tulevat ve-nymään entisestään, mikä lisää kansalaisten turvatto-muuden tunnetta.

Valtiovarainministeriö esittää leikkauksia myös puolustusmäärärahoihin. Etenkin kalustohankinnois-ta halutaan karsia. Haluam-me ylläpitää itsenäistä ja us-kottavaa puolustusta, joten määrärahoja ei voi leikata. Myös panostuksia tarvi-taan. Perussuomalaisten mielestä puolustusvoimien määrärahat olisi pidettävä vähintään ennallaan. Säi-lyttämällä jalkaväkimiinat saadaan aikaan huomatta-via säästöjä eikä puolustus-kykymme laske.

Vaihtoehtoisia keinoja talouden tasapainottamiseen

Perussuomalaiset on jo mm. eduskuntavaaliohjelmas-saan esittänyt lukuisia vaih-toehtoisia keinoja valtion talouden tasapainottami-seksi sekä tapoja kohdentaa verotusta ja määrärahoja

nykyistä oikeudenmukai-semmalla tavalla. Harmaan talouden järeillä torjunta-toimilla saadaan 2-3 mil-jardia euroa vuodessa lisää verotuloja, mikäli hallitus on valmis riittäviin panos-tuksiin. Luonnollisesti ensin (vuonna 2012) torjuntatoi-miin vaaditaan lisämäärära-hoja, mutta jo vuosina 2013 ja 2014 voidaan em. verotu-lojen kasvulukuihin päästä. Harmaan talouden, rahan-pesun ja muun talousrikol-lisuuden torjumisella saa-vutetaan myös merkittävää työllisyyden kohentumista.

Varallisuusveron ja työnantajien Kela-maksun palauttaminen tuottaisi valtiolle arviolta 900 mil-joonaa euroa. Varallisuus-veron palauttaminen olisi ennen kaikkea sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisää-vä teko. Verotuksen oikeu-denmukaisuutta voitaisiin lisätä myös kaikkein suuri-tuloisimpien ansiotulovero-tusta kiristämällä. Kaikkein suurimpien eläkkeiden osal-ta voitaisiin säätää laki elä-kekatosta myös Suomeen.

Perussuomalaisten mie-lestä puoluetukea voidaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa leikata 15 %.

Nykyistä kehitysapumää-rärahojen tasoa voidaan pe-russuomalaisten mielestä lei-kata yleisen säästölinjan mu-kaisesti. Myös maahanmuu-ton kustannuksista voitaisiin löytää jo ehdotettujen vähen-nysten lisäksi säästökohteita. Säästöjä ei kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkaha-kemusten käsittelyyn, koska tämä lisää ruuhkia ja kus-tannuksia vastaanottokes-kuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.

EU-jäsenmaksujemme osalta säästöä voidaan ta-voitella ainakin siten, että aktiivisesti pyritään Iso-Bri-tannian jäsenmaksuhelpo-tuksen poistoon. Tavoite on perusteltu siinä valossa, että Suomen Kreikka-vakuuk-siin Euroopassa kohdistettu kritiikki pohjautuu ajatuk-seen siitä, ettei yksittäistä jäsenmaata tule perusteet-tomasti suosia.

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä tulee hallituk-sen budjettiesityksen val-mistuttua esittämään oman vaihtoehtoisen budjettinsa ja jättämään siihen liittyvät talousarvioaloitteet edus-kunnan käsiteltäviksi.

Perussuomalaisten tava-ramerkki täällä Varsinais-Suomen piirissä. Perinne sai alkunsa vuonna 2006, kun Timo Laihinen laittoi en-simmäisen taikinan kotona ja tarjoilu Turun toritapah-tumassa alkoi.

Kiitos kaikille kansan-edustajille, jotka puhuivat Timo Soinin ohella. Lauri Heikkilä puhui kumpaise-nakin päivänä kertoen valio-kunta- ja eduskuntatyöstään. Samoista asioista kertoi Kike Elomaa ja lisäksi haastatteli Teuvo Hakkaraista, lauloi muutaman kappaleen sekä kertoi mielipiteitään nyky-Suomen tilasta.

Kiitos Heidi Brunilal-le, joka hoiti äänentoiston moitteettomasti. Kiitos Ola Mikolalle laulusta ja Taina Laiholle säestyksestä sekä Tappi Rissaselle omista lau-lelmistaan.

Kiitos kaikille; niin ylei-sölle, torin myyjille kuin henkilökunnallekin.

Turun Perussuomalaiset rypj. Timo J. LaihinenKuvat: Harri Lindell

ryhmälle Anneli Wellroo-sille, Siru Korhoselle, Raija Hannulalle ja Pertti Hannu-lalle. Tämä ryhmä paistoi

kahden päivän aikana 90 litraa taikinaa, josta tuli räiskäleitä pitkälle toista tuhatta. Räiskäleet ovatkin

Perussuomalaiset eivät iloitse maailmantalou-den huolestuttavasta ti-lasta tai Kreikan ja mui-den vaikeuksissa olevien euromaiden yhä hei-kentyvästä tilanteesta. Emme iloitse siitä, että olimme oikeassa, kun totesimme, että muiden euromaiden velkojen takaaminen ei ole oikea lääke kriisin hoitoon. Iloitsemme sitten, kun Euroopan päättäjät ja Suomen hallitus ymmär-tävät, että on löydettävä muita keinoja ylivel-kaantuneiden maiden tilanteen korjaamiseksi kuin nykyiset takausjär-jestelyt.

Kriisikokouksesta kriisikokoukseen

Toisin kuin monet po-liitikot - mukaan lukien pääministeri Katainen - ovat aiemmin väittäneet, ei euroalueen talouskrii-siä ole onnistuttu pa-toamaan tukipakettien avulla. Päinvastoin krii-sikokous on seurannut toistaan ja koko euro-alue on tullut entistä pahemmin vedetyksi mukaan taloutensa huo-nosti hoitaneiden mai-den aiheuttamaan sot-kuun. Kauhistuttavinta tilanteessa on se, että väliaikaiset takauskäy-tännöt, jotka eivät ole toimineet, ollaan muut-tamassa EVM:n myötä pysyviksi.

Sekä Kreikan oman talouden että koko Eu-roopan kannalta oli-si alusta alkaen ollut parempi, että Kreikka olisi joutunut velkajär-jestelyyn. Tällöin myös sijoittajien vastuu olisi toteutunut aidosti. Kun nyt näyttää yhä toden-näköisemmältä, että vel-kajärjestely on joka ta-pauksessa edessä ennen pitkää, pahentaa vääjää-mättömän lykkääminen vain tilannetta.

Suomen pidettävä kiinni itsenäisestä päätöksenteostaan

Pääministeri Katainen on oikeassa siinä, että maail-mantalouden lähitulevai-suus ei näytä ruusuiselta. Mutta hänen johtopäätök-sensä ovat virheellisiä. Juuri nyt, kun laman uhka kasvaa ja Euroopan velkakriisi uh-kaa riistäytyä käsistä, Suo-men on pidettävä kynsin hampain kiinni itsenäisestä päätöksenteostaan. Suo-men osallistuminen tuki-paketteihin ei estä kriisiä, mutta lisää huomattavasti suomalaisten veronmak-sajien kärsimiä tappioita. Mikä pahinta, euro-eliitti pyrkii painostamaan mei-dät järjestelmään, jossa osa kriisirahoituksesta tehdään määräenemmistöpäätök-sin. Tämä tarkoittaa selko-kielellä sitä, että jatkossa meidät suomalaiset pan-naan rahoittamaan Italiaa ja Espanjaa sekä Saksan ja Ranskan pankkitukia, jopa vastoin Suomen eduskun-nan tahtoa!

Keskityttäessä Suomen vaatimiin vakuuksiin on vä-hemmälle huomiolle jäänyt ylivelkaantuneiden maiden oma vastuu talouksiensa hoidosta. Esimerkiksi Krei-kassa ei ole riittävällä ripey-dellä ryhdytty tilanteen va-kavuuden edellyttämiin toi-menpiteisiin. Monien leikka-usten toimeenpanemista on lykätty poliitikkojen rohke-uden puutteen vuoksi.

Heikompiosaisia lyödään

Perussuomalaiset ymmärtä-vät varsin hyvin, että ympä-rillämme olevan maailman yleisen taloussuhdanteen heikentyminen vaikuttaa myös suomalaisten hyvin-vointiin. Se mistä olemme hallituksen kanssa eri miel-tä, on se, millä keinoilla hy-vinvointivaltiomme rippeitä voidaan näissä olosuhteissa suojella. Talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä keino-ja ei ole hallitukselta riittä-

västi tulossa. Leikkauk-set ja veronkorotukset on päätetty toteuttaa siten, että kovimmin lyödään heikompiosaisia.

Lisäverotuloja harmaata taloutta torjumalla

Yksi tapa tasapainottaa valtion taloutta ja hank-kia lisäverotuloja on har-maan talouden torjunta. Me kaikki tiedämme, että yhteisestä kassas-tamme häviää joka vuosi miljardeja euroa hämä-rämiesten taskuihin. Jä-reillä harmaan talouden torjuntatoimilla voidaan osaltaan taittaa Suomen budjettialijäämää. Tar-vittavien toimien sijasta hallitus on kuitenkin val-tion tuottavuusohjelman hengessä leikkaamassa mm. poliisien määrära-hoja. Joka ikinen har-maan talouden taskuihin päästetty euro on varka-us, jonka kohteena ovat suomalaiset veronmak-sajat. Meillä Perussuo-malaisilla on halu puut-tua asiaan. Haluaako hallitus?

Kuten valtiosihtee-ri Raimo Sailaskin on tällä viikolla julkisuu-dessa todennut, löytyy valtion budjetista useita esimerkkejä sellaises-ta rahankäytöstä, jota voidaan järkeistää. Hän nosti esiin mm. yritys-tuet, joiden karsimista Perussuomalaisetkin on jo eduskuntavaaliohjel-massaan esittänyt. Jos valtaosa yritystuista me-nee hukkaan siksi, että hankkeet olisivat toteu-tuneet ilman niitäkin, on selvää, että järkevästi kohdennettuna voidaan tukia leikata ilman, että aiheutetaan samalla va-hinkoa yritystoiminnalle.

Kun eduskunnassa myöhemmin syksyllä käsitellään budjettia, tulee Perussuomalaiset tuomaan esiin oman, pa-remman vaihtoehtonsa, jossa otetaan huomioon muuttuva maailmantalo-uden tilanne.

Lisätietoja:Pirkko Ruohonen-Lernerpirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

Suomalaisenhyvinvoinnin puolestaEduskunnassa pidetty perussuomalaisten ryhmäpuhe liittyen pääministerin tiedonantoon ajankohtaisesta taloustilanteesta. Puheen piti kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Valtiotieteiden tohtori Manu Vuorio oli uskollinen pukeutumistyylilleen.

Suomalainen8 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Tesoman kaupunginosas-sa Länsi-Tampereella on kautta Perussuomalaisten historian ollut Tampereen korkeimmat puolueen kan-natusprosentit kaikissa vaa-leissa, edellisissä eduskunta-vaaleissa 27,2 %.

Tesoma on enimmäkseen 1960-luvulla rakennettua betonilähiötä, jossa alussa olivat lähinnä vain Voiman kauppa ja baari sekä E-Öl-jyn huoltoasema Tesomajär-venkadun varrella. Vuosina 1964-69 Tesoman alueelle valmistui yli 800 kerrostalo-asuntoa ja väkiluku nousi yli 3 000 asukkaan. Nykyään Tesoma on läntisen Tampe-reen elinvoimainen aluekes-kus, missä on monipuoliset palvelut, hyvät liikenneyhte-ydet ja n. 15 000 asukasta. Alueen muuttoliike on mel-ko vähäistä ja väestön keski-ikä nousemaan päin, nyt jo 47,4 vuotta.

Kaupunginosayhdistys toimii asukkaiden puolesta

Tesomalaiset ovat aktiivi-sia toimijoita oman asuin-alueensa hyväksi. Seudulla toimii mm. Tesoma-seura ry, joka pitää yhteyksiä kaupungin päättäjiin asuk-kaiden viihtyvyyden lisää-miseksi, sekä palveluiden säilyttämisen puolesta.

Lähiaikojen projektina on ollut tesomalaisille tär-keä kaavoitussuunnitelma-

asia. Tampereen kaupunki aikoo siirtää Tesoman ter-veysaseman, kirjaston ja nuorisokeskuksen toimin-not uudesta kauppakeskuk-sesta vuokrattaviin tiloihin. Tarkoitus on purkaa nykyi-set rakennukset ja myydä tontti tulevan kerrostalon rakentamista varten.

Tätä asiaa koski yksi ky-symyksistämme kun olimme kauniina syksyisenä iltapäi-vänä haastattelemassa asuk-kaita Tesoman liikekeskuk-sen ympäristössä. Asukkaat eivät ymmärrä, miksi hyvä-kuntoiset ja yleisilmeeseen sopivat punatiilirakennuk-set pitäisi purkaa ja siirtää mm. hyvin toimiva nuori-sokeskus pois, etenkin kun sinne on juuri rakennettu ti-lat bändien treenikämppää, diskotoimintaa ja eloku-vateatteria silmällä pitäen. Tesoman nuorisokeskuksen bänditiloista on ponnistanut maailmalle mm. Negativen Jonne Aaron. Tesoma-seura ehdottaakin, että terveysase-man talosta tulisi tehdä ns. ”kylätalo”, joka olisi asuk-kaiden kohtaamispaikka ja tesomalaisille saataisiin puuttuvia kokoontumis- ja kerhotiloja.

Palvelut, investoinnit vai veronkorotukset?

Tesomalla oltiin yksimielisiä siitä, että Tampereen tulisi jättää ratikkasuunnittelu tu-levaisuuteen ja kehittää sen

sijaan bussiliikennettä. Ra-tikan vaikutuksia ja kustan-nuksia verrataan parhaillaan vaihtoehtoon, jossa unohde-taan ratikka ja kehitetään bussiliikennettä. Suunnitel-man mukainen bussivaihto-ehto lisäisi vuorotarjontaa noin kolmanneksella nykyi-seen verrattuna. Bussivaih-toehdon selkärangan muo-dostavat kuusi runkolinjaa jotka liikennöivät samalla vuorotarjonnalla kuin rati-kat, mutta bussilinjasto on tietenkin ratikkalinjaa laa-jemmalla alueella.

Ratikan kustannusarvio on ollut yhdessä varikon kanssa 210 miljoonaa eu-roa. Tesomalaiset olivat sitä mieltä, että tämän kaltaisia kalliita projekteja pitää siir-tää odottamaan parempia taloudellisia aikoja, etenkin kun Tampereella on parhail-laan useita hintavia hank-keita meneillään. Valtion budjettiehdotuksen kuntien valtionosuuksien leikkauk-

set tarkoittavat Tampereel-la 27 miljoonaa. Haastat-telumme yksimielinen tulos oli se, että jos Tampereella jostain voidaan säästää, niin investoinneista. Pal-veluista ei ole enää mitään mahdollisuutta tinkiä.

Palveluiden ylläpitä-miseksi tesomalaiset ovat valmiita vaikka pieniin ve-ronkorotuksiin, mutta en-sin pitäisi luopua VT12:lle suunnitellusta Rantaväylän tunnelihankkeesta jonka suunnitelmat on viety jo var-sin pitkälle kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta. 82 % tamperelaisista ei halua tunnelia, vaikka valtion bud-jettiehdotukseen sen valtion-osuus onkin jo sisällytetty.

Terveisiä Tesomalta perussuomalaisille!

Lähes kaikki haastatellut olivat äänestäneet eduskun-tavaaleissa ja aikovat ää-nestää myös kuntavaaleissa

Perussuomalainen Tamperee

Viola Kallion karvaiset kaverit jaksoivat kärsivällisesti odottaa emäntänsä haastattelun päättymistä, haastattelijoina Jone Viitanen

Ilari Piirainen ja Taneli Hanhisuo ovat nuoria, joita kiinnostavat asuinalueensa asiat.

Suomalainen 9No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Ay-liikkeen toiminta on palautettava alkuperäi-seen tarkoitukseensa eli jäsenten edunvalvojaksi. Ay-liikkeen on pystyttävä lunastamaan, joka päivä toimintaoikeutensa. Se tapahtuu vain, jos jäsenet kokevat pystyvänsä vai-kuttamaan liittojen linja-uksiin ja päätöksiin.

Perussuomalaisten kannatus eri ammattiliit-tojen jäsenkunnassa on vahva. Nykyisin varsinkin SAK:n liittojen hallinto-elimet on miehitetty vain SDP tai vasemmistoliiton jäsenkirjallisilla edustajil-la. Se on luonnollistakin, koska esim. Perussuoma-laiset eivät vielä ole osal-listuneet omalla vaalilii-tollaan liittovaaleihin. Nyt on vihdoin aika tämäkin asia korjata. Ei valtapo-liittisista syistä vaan Pe-russuomalaisten voimalla voidaan ay-liikkeen toi-minta palauttaa jäsentensä

edunvalvonnan vahvistami-seksi ja todellisen jäsende-mokratian palauttamiseksi.

Ilmoita liittosi

Puoluekokouksen linjausten myötä aloitamme ay- jaos-totoiminnan puolueessa. Nykyisen jäsenrekisterimme tiedoista ei ilmene, oletko ja minkä ammattiliiton jäsen.

Siksi vaivaamme Sinua; lähetätkö sähköpostia heidi.ronkainen@perussuomalai-set.fi . Yhteystietosi, ammatti-si, minkä ammattiosaston ja – liiton jäsen olet, sekä mah-dolliset luottamustoimet.

Näiden tietojen avul-la pystymme aloittamaan säännöllisen vuoropuhe-lun ay-jaoston toiminnan aloittamisesta ja toiminnan kehittämisestä eri ammatti-liittojen toiminnassa.

Lisätietoja voit tiedustella työmies Matti Putkoselta, 0400-904 447.

AY-liikkeestä todellinenedunvalvoja

en Tesoma

ja Terhi Kiemunki.

Kari Niemisen terveiset perussuomalaisille: Pitäkää pintanne, älkää antako periksi!

2012. Kutsuimme heidät tutustumaan Tampereen Perussuomalaisiin ja kerto-maan meille mielipiteensä ja huolensa Tampereen päivä-nä 1.10.2012 kun tarjoam-me Tesoman liikekeskuksen parkkialueella hernesoppaa alkaen klo 12. Toivomme siltä tapaamiselta yhtä mie-lenkiintoista ja antoisaa keskustelua kuin oli haas-tatteluretkellämmekin.

Tutta Vimpari antoi ajattelemisen aihetta jo-kaiselle perussuomalaisel-le: ”Vaikka en kuulukaan äänestäjiinne, arvostan aatettanne ja toivon, että aito ajatusmaailmanne säilyisi eikä katoaisi po-liittisen pelin syvyyksiin.”

Teksti Terhi KiemunkiKuvat Lassi Kaleva

Perussuomalaisten kan-nattajista ja äänestäjistä hyvin suuri osa on yrit-täjätaustaisia. Näiden kannattajien piiristä on useasti esitetty halua ja tarvetta yrittäjäpoliittisen toimikunnan perustami-sesta puolueen piiriin. Toi-mikunnan tarkoitus olisi tuottaa ja suodattaa yrit-täjäpoliittisia ajatuksia ja esityksiä Perussuomalaiset -puolueen ja sen kansan-edustajien käyttöön.

Tarkoituksena ei oli-si eri ryhmittymien vas-takkain asettelua, vaan nimenomaan puolueen piirissä erilaisten ajatus-mallien yhteensovittami-nen ja niiden jalostami-nen eri lähtökohdista ja eri ammattialoilta tulevi-en henkilöiden sopimaan muotoon.

Allekirjoittanut toimii tässä lähinnä keskustelun herättäjänä ja mahdolli-sen toimikunta-ajatuksen eteenpäin viejänä. Puolue-hallitus lienee se toimielin, joka tässä asiassa tekee päätöksen ja antaa eväät ko. toiminnan käynnistä-miselle.

Tosiasia kuitenkin lie-nee, että tarvetta puolueen piirissä on tuntea eri läh-tökohdista ja ammattialu-eilta tulleiden henkilöiden motiiveja ja tarpeita toimia

Yrittäjäpoliittinen toimikunta Perussuomalaisille?

nimenomaan Perussuoma-laiset -puolueessa.

Toivon yhteydenottoja esimerkiksi sähköpostiini (paakari@jippii.fi ) niin vie-dään ajatusta eteenpäin,

mikäli näette sen tarpeelli-seksi.

Reijo OjennusPuoluehallituksen3. varapuheenjohtaja

Matti Putkonen haluaa palauttaa jäsendemokratianay-liikkeeseen.

Reijo Ojennus Parkanosta on pitkäaikainen leipomoalan yrittäjä.

Kuva: Harri Lindell

Kuva: Harri Lindell

Suomalainen10 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Kuten olemme huo-manneet, nykyistä eu-ropolitiikkaa tuetaan ennen kaikkea pelot-telulla. Jos milloin mi-täkin pelastuspakettia ei makseta mukise-matta, koko maailma muka loppuu siihen paikkaan.

Samaan aikaan yhä useampi taho niin Suomessa kuin ulko-mailla on oivaltanut, että pelastuspaketit

ovat paitsi moraalisesti arveluttavia, niin myös hyödyttömiä. Kreikan toinen kaatuminen viimeis-tään osoitti, etteivät pelastuspaketit pelasta. Moni on syystä alkanut miettiä, mikä oikein on euron ja koko EU:n tulevaisuus? Vaihtoehtoja hahmottuu karkeasti ottaen kaksi: liittovaltio tai nykyisten rakenteiden osittainen purkaminen.

Useimpien vastaus täällä europarlamentissa on tietysti liittovaltio. Erityisesti velkakriisimaissa ja jäsenmaksujen nettosaajien joukossa huudetaan nyt jatkuvasti ”me tarvitsemme lisää Eurooppaa”. Näinä päivinä saan kaikissa kokouksissa korvat punoittaen kuunnella juhlavia puheita EU:n yhte-näisyyden ja solidaarisuuden pyhyydestä.

Valitettavasti kauniiden puheiden takana on yleensä raadollisempi sanoma: me tarvitsemme lisää teidän rahojanne. Ne jotka tässä tilantees-sa huutavat lisää Eurooppaa, tarkoittavat sillä käytännössä lisää tulonsiirtoja paremmin asi-ansa hoitaneilta jäsenmailta tuhlaavaisemmille. Eurobondit ovat tällä hetkellä useimmin esitetty tapa toteuttaa tämä pysyvä tulonsiirto pohjoi-sesta etelään.

Meidän täytyy puolueena ja minun erityisesti edustajanamme Brysselissä olla erittäin tarkkana tulevan kehityksen suhteen. Lähestymme EU:n ja euron suhteen ratkaisevia hetkiä. Integraatio on ajanut koko Euroopan kriisiin, mutta fanaattiset EU-uskovaiset ovat vastanneet tähän vaatimalla pikaisesti vielä lisää integraatiota.

Liittovaltio ei kuitenkaan ole väistämätön. Jokaisella ns. asiantuntijalla näyttää tällä het-kellä olevan erilainen ennuste tulevaisuudesta ja sen vaatimuksista. Oma näkemykseni on, että tällaisena epävarmuuden aikana poliittisten rat-kaisujen tulee perustua tavallistakin vahvemmin moraaliin, joka aina on pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevintä. Lyhytkatseinen kädestä suuhun -politiikka, johon hätätilanteessa on niin helppo sortua ja jota pelastuspaketit edustavat, kostautuu nyt normaaliolojakin pahemmin.

Perussuomalaiset sanoivat jo silloin kun mi-kään muu puolue tai asiantuntija ei uskaltanut, että pelastuspaketit ovat moraalittomia ja hyö-dyttömiä. Kukaan ei myönnä sitä ääneen, mutta selväksi on käynyt, että me olimme alusta saakka oikeassa.

Nyt meidän on yhtä rohkeasti uskallettava sanoa, ettemme suostu liittovaltioon velkakrii-sin korjaamiseksi, vaikka meitä uhkailtaisiin ja peloteltaisiin millä. Elämme historiallisia aikoja, joissa meillä perussuomalaisilla ja koko Suomella on tilaisuus olla Euroopan vapauden selkäranka.

■SAMPO TAKOO BRYSSELISSÄ

Pelottelemalla kohti liittovaltiota

Sampo Terhoeuroparlamentaarikko

www.perussuomalaiset.fi

toihin. Kaikki materiaali tulee verkkoon, josta se on osattava poimia ja istunnon aikana myös sieltä seura-ta asialistaa. Sama tilanne on kaikissa lautakunnissa. Enää ei jaeta paperikasoja ennen kokouksia. Nyt kaik-ki tapahtuu verkossa. Jos siis tietokoneen käyttö on kovin puutteellista, kannat-taa ensin opetella sen käyt-tö kunnolla ja vasta sitten ilmoittautua ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin.

Toinen tärkeä asia on ehdokkaan kielenkäyttö ja

Ehdokas, katso peiliin!

Jos ajattelet asettua ehdok-kaaksi, mitä tulee ottaa huomioon?

Ensimmäinen asia on luoda tutkiva katse peiliin. Katsoa kriittisesti, mitä siel-tä näkyy. Arvioida mahdol-lisimman objektiivisesti, mi-tä peilissä näkyvällä tyypillä on muille annettavaa, vai onko mitään? – Ihmiset hy-väksyvät helposti itseltään ominaisuuksia, joita toisis-sa ei suvaita, joten itsetut-kiskeluun kannattaa uhrata vähän aikaa ja vaivaa. Kan-nattaa myös miettiä, minkä verran omaa aikaansa on valmis yhteiselle asialle uh-raamaan. Asiamäärä aina-kin Helsingissä on suoras-taan hengästyttävä, etenkin, jos valtuustotyöskentelyn li-säksi tekee leipätyötä 8 tun-tia päivässä. – Jos aikoo asi-at hoitaa kunnolla ja niihin jollain tasolla paneutuakin, on varauduttava melkoiseen tuntimäärään. Kestääkö perhe tästä aiheutuvan yh-teisen ajan puutteen? Onko kipinäsi maailmanparan-nukseen niin iso, että se kantaa myös ajanpuutteen ym. mukanaan tuomat epä-mukavuudet?

Vaikka ehdokkaille ei ole asetettu mitään päte-vyysvaatimuksia, tosiasia kuitenkin on, ettei ilman tietynlaista yleissivistystä ja osaamista voi tehtäväs-sä menestyä eikä toimia. Esimerkkinä atk-taidot. Jos ehdokas ei hallitse koh-tuullisessa määrin tieto-koneen käyttöä, on turha edes pyrkiä valtuutetuksi. Helsinki ainakin on siirty-nyt nk. koneellisiin istun-

seuraavien päätösten aika. Tällä välillä pulinat pois! - Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Ihmettelen, jos joku oi-keasti kuvittelee, että demo-kraattisessa järjestelmässä valittuja ihmisiä erotetaan viikon päästä, tai että ää-nestystilanteissa joku ei saa äänestää oman vakaumuk-sensa mukaan. Äänioikeus on aina henkilökohtainen asia. Sitä varten on suljettu lippuäänestys, että arempi-kin uskaltaa toimia oman kantansa mukaisesti. Ihmet-telen suuresti, että tällaisia pulinoita kuulee tämän tästä. Kaikki eivät näkö-jään ole mieltäneet, miten demokratia toimii. Totta on, että joskus demokraat-tiset päätökset ovat ikäviä, koska ne ovat valtaosin kompromisseja eri intres-sipiirien välillä, mutta jos ei olisi demokratiaa, olisi vahvemman, rikkaamman, kookkaamman jne. oikeus. Tuskin kukaan nykyaikana oikeasti haluaisi sellaista päätösmallia.

Jos olet aktiivi, mieti, kenen etua toiminnassa ajat, kenen lauluja laulat? Osastojen välisten revii-ri- tai muiden riitojen liet-sominen ei ole sinun etusi mukaista. Eikä puolueen. Siihen ei kannata aikaan-sa haaskata. Ja hyvä on muistaa, että puolueella on myös oikeus jopa erot-taa jäsenensä, jos hän te-kee haittaa puolueelle ja sen toiminnalle. – En tie-dä, minkä verran tällaisia keinoja yleensä puolueissa käytetään, mutta sellainen sääntökohta kuitenkin on olemassa.

Nyt, kun kunnallisvaaleihin on vielä aikaa reilu vuosi, on oikea aika nostaa niihin liittyviä asioita pöydälle. Tarvetta siihen on niin pii-reillä, paikallisyhdistyksillä kuin aktiiveilla ja sellaisiksi pyrkivillä.

Olen nyt käynyt läpi niin kunnallisvaalien kuin eduskuntavaalien osalta asiat ehdokkaan näkö-kulmasta. Eduskuntavaa-lit myös piirin johdon ja kaupunginosayhdistyksen näkökulmasta. Jotta pys-tyisimme saavuttamaan maksimi tuloksen, kaikkien osapuolten on syytä pikai-sesti huoltaa ja rasvata vaa-likoneistot ja myös käyn-nistellä yhteistyökuviot. Il-man tehokasta taustatyötä, emme saavuta seuraavaa ”jytkyä”.

Hiekkaa monissa rattaissa

Tietooni on tullut useita ti-lanteita eri puolilta maata, joissa sisäinen kähinä vie kaiken ajan ja energian, joka pitäisi suunnata yh-teistyöhön ja vaaliorgani-saation hiomiseen. Pahim-millaan ihmiset puhuvat ja kirjoittelevat toisistaan ihan perättömiä juttuja tai vetävät sellaisia johtopää-töksiä, joille ei ole perus-teita. Kenen etu se on? Ei ainakaan puolueen. Ja se kai kuitenkin pitäisi olla meille kaikille se ykkösjut-tu! Puoluesihteeri kirjoitti edellisessä Perussuomalai-nen-lehdessä, että jokaisen pitäisi sopeutua siihen, et-tä demokraattisesti tehtyjä päätöksiä pitää noudattaa siihen saakka, kunnes on

Valppaana vaaleihin

Joskus vaalityö voi olla hauskaakin. Eki pääsi Kiken kanssa samaan kuvaan.

Suomalainen 11No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

julkinen esiintyminen. Vii-me kunnallisvaalien aikaan törmäsin muutamaan vii-nalle tai vanhalle viinalle haisevaan ehdokkaaseen ja oman ryhmänsä muodos-tivat myös ne, jotka eivät osanneet suodattaa jatku-vaa kiroilua ja v-sanoja pois puheestaan edes vaali-teltalla. Hävetti. Eduskun-tavaalien alla kuulin, miten toisen ehdokkaan vaali-

työntekijä haukkui toista ehdokasta äänestäjälle. Kaiken lisäksi ”uhri” oli samalla vaaliteltalla. Toi-vottavasti tällaista häpeää ei enää tarvitse tuntea!

Onko ikä etu vai rasite?

Ehdokkaille ei ole myös-kään asetettu mitään ylä-ikärajaa, mutta siihenkin asiaan kannattaa uhrata

hetki aikaa, ainakin jos on ensimmäistä kertaa lähdös-sä mukaan. Arvostan toki kokemusta ja eläkkeellä olevalla on etunaan se, et-tei leipätyö vie aikaa po-litiikalta, mutta jos nyt jo on oltu kymmenen vuotta eläkkeellä, ei ehkä ole ihan fi ksua kuvitella enää voi-vansa maailmaa kovin pal-joa parantaa. Fiksumpaa voisi olla toimia jonkun

nuoremman ”takapiruna”. Sekin voi antaa elämään sitä kaivattua sisältöä!

Luurankokaappi voi olla este

Ehdokkailta edellytetään yleensä nuhteettomuutta. Ennen asialle oli selkeä tulkinta: rikosrekisterin piti olla puhdas. Nykyisin välillä tuntuu, että mitä enemmän rikosrekisterissä on merkintöjä, sitä var-memmin ihminen hakeu-tuu politiikkaan mukaan. Keskustelimme tästä asi-asta kaupunginosayhdis-tyksessämme vilkkaasti ja meillä linja oli selkeä: ei merkintöjä. Me näimme asian niin, että perussuo-malaisia haukutaan muu-tenkin rikollisiksi tai aina-kin juopoiksi. Meillä ei ole mitään syytä kasvattaa tätä mainetta.

Useimmilla ihmisillä on jossain elämänsä vaiheessa ollut omat kriisinsä ja on-gelmansa, mutta jos koto-na tai työpaikalla on oma luurankokaappi, kannattaa sanoa ” Ei ” ehdokkuudelle. Suomalainen lehdistö kai-vaa jokaisen asian esiin vii-meistään silloin, kun tulet valituksi. Omasta elämäs-tään ei kannata tehdä julki-suushelvettiä. Eikä sellainen edesauta puoluettakaan yh-tään eteen päin.

Mistä rahat?

Ehdokkaalla tulee olla myös rahoitussuunnitel-ma kampanjansa maksa-miseksi. Julkisuudesta saa helposti käsityksen, että puolueet maksavat ehdok-kaiden vaalilaskuja. Tämä ei pidä paikkaansa. Puolue ei juurikaan tue taloudelli-sesti yksittäisiä ehdokkaita. Ja lehti-ilmoittelu yksinään maksaa helposti tuhansia euroja. Velkaa ei yleensä asian takia kannata tehdä. Sponsoreita tietysti voi on-nistua hankkimaan muuta-man ilmoituksen tai posti-laatikkomainoksen verran. Rahoitus kannattaa kuiten-kin selvittää itselleen aika tarkkaan jo ennen ehdok-kaaksi ilmoittautumista.

• Mikä on vaaliteema, jolla kampanjaa käyn?• Paljonko olen valmis uhraamaan aikaa ja rahaa kampanjaani?• Taustatyö pitää alkaa heti (kotisivut, blogit yms.)• Tukijoukot?• Sponsorit?

Osaston näkökulma

Jokainen osasto haluaa tie-tysti pistää omat näppinsä mukaan kunnallisvaaleihin, vaikka niillä ei olekaan vi-rallista roolia ehdokkaiden nimeämisessä. Jokainen osasto tietysti haluaa eh-dokkaaksi mahdollisimman monta oman alueensa jä-sentä. Kaupunginosayhdis-tyshän toimii näkyvimmin juuri omalla maantieteelli-sellä alueellaan ja kunnal-lisvaalit, jos mitkä, ovat alueelliset vaalit sen lisäksi, että oma tärkeä merkityk-sensä on myös ehdokkaan persoonalla. Niinpä esi-merkiksi Itärannikko kerää oman alueensa osalta ehdo-kaslistan, joka menee piiri-hallitukseen käsiteltäväksi.

Nyt, kun PS suosio on kenties suurimmillaan, tar-jokkaita tulee ilmeisesti ole-maan aika paljon. Toisaalta paikkojakin on paljon, jo-ten ainakin aktiivien luulisi hyvin mahtuvan mukaan keräämään ääniä niin puo-lueelle kuin itselleenkin.

Teimme Itärannikon ko-tisivuille ehdokkaita varten ”hakemuskaavakkeen”, jonka täyttämällä ja osas-tolle toimittamalla päästään asiassa joustavasti alkuun.

Lähiviikkojen aika-na mietimme myös, miten voisimme tukea omia eh-dokkaitamme. Tuki ei ehkä ole niinkään rahaa, kuin preppausta ja koulutusta. Olemme käynnistämässä syksyn aikana ainakin pro-jektihallinnan kurssia. Se ei tule olemaan varsinaisesti mikään kampanjan toteut-tamisohjelma, mutta siitä voi saada hyvää pohjamate-riaalia omaan kampanjaan-sa, jos sellaista suunnittelee. Tämä kurssi tulee olemaan avoin kaikille, mutta perim-me osallistumisesta pienen, lähinnä symbolisen mak-sun. Ensi vuoden puolella kurssivalikoimaamme tulee mukaan myös muita, eh-dokkaita valmentavia osia. Seuratkaa nettisivujamme, jos asia kiinnostaa. Osa kursseista tullaan toteutta-maan Itärannikon omina projekteina, osa yhdessä Helsingin piirin kanssa.

• Mitä kriteereitä ehdokkaalle asetatte?• Miten tuette omaa/omia ehdokkaitanne?• Milloin viimeistään pitää ilmoittautua ehdokkaaksi, miten ja kenelle?• Kuka on ehdokkaiden tukihenkilö?

Piiri valitsee

Piirin kuvakulma ehdokas-valinnassa on keskeinen. Piiri päättää, ketkä ovat ehdokkaitamme kunnallis-vaaleissa. Prosessi on aika raskas ja valitettavasti vie aikaakin jonkin verran. Sik-si olisi tärkeää, että ehdok-kaaksi haluavat lähtevät liikkeelle ajoissa.

Valintakriteerit koos-tuvat useista eri tekijöistä: pitää olla miehiä ja naisia, pitää olla eri ikäisiä eh-dokkaita ja pitää olla eri ammattikuntien edustajia. - Jokaisen äänestäjän kun pitäisi pystyä samastumaan edes yhteen ehdokkaaseem-me. Kunnallisvaalien osalta tilanne on kiitollisempi, kuin eduskuntavaalien osalta oli. Valittavien ehdokkaiden määrä on nyt moninker-tainen eduskuntavaaleihin nähden, joten tunnollisilla, kunnollisilla, asiansa hy-vin hoitavilla ihmisillä on oikeasti mahdollisuus läh-teä kampeamaan Helsingin valtuustosta vähemmäksi vihreitä ja muita vallan kah-vassa nyt olevia ja tekemään myös Helsingistä perussuo-malaisten vahvan alueen.

Seuraavat asiat ainakin on käytäväpiireissä läpi, jottavaalityössä päästään alkuun:

• Ehdokaskriteerit?• Piirin vaaliteemat?• Vaalipäällikkö ja hänen tehtävänsä?• Kenelle/milloin viimeis- tään pitää toimittaa ehdokashakemukset?• Ehdokashaastattelut (kysymykset, haastatteli- jat, ajankohdat)• Ehdokaskuvaukset • Yhteisilmoitus (tienvarsijuliste, lehti-ilmoitukset)• Vaalislogan? Onko vaa-lipiirissä joku iso asia, jota kannattaa pitää esillä...• Ehdokkaiden preppaus• Aikataulut eri toiminnoille

Kristina Ljungqvist

PerussuomalaistenHelsingin piiri ry:n 2. varapj.Helsingin ItärannikonPerussuomalaiset ry, pj.Helsingin PS valtuusto-ryhmän sihteeri

(Toim. huom.: osa tämän jutun ohjeista koskee vain Helsingin piiriä. Tarkasta oman piirisi säännöt.)

n

Jokaiset vaalit vaativat aikaa ja energiaa koko tiimiltä. Tässä juttuhetki Eu-vaalitoimistolla EU vaalien aikaan. Miettikääpäs, missä kuvan ihmiset tänään vaikuttavat.– Arkadianmäellä ja Brysselissä!

Suomalainen12 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Suuressa valiokunnassa käsiteltiin perjantaina 2.9. euromaiden taloudelliseen tukemiseen liittyvien Eu-roopan rahoitusvakausväli-neen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) muutossuunnitelmia.

Perussuomalaiset kat-soo, että nyt ollaan laa-jentamassa euromaiden rahoitusvakausjärjestel-mien toimintavaltuuksia ja -mahdollisuuksia siten, että suunnitellut muutok-set mahdollistavat myös määräenemmistöpäätökset sellaisissa tärkeissä kysy-myksissä, jotka voivat olla Suomen edun vastaisia.

Julkisen keskustelun keskittyessä Kreikan muu-taman sadan miljoonan euron käteisvakuuksiin on hallitus kaikessa hiljaisuu-dessa korottamassa Euroo-pan rahoitusvakausväli-neelle annettavien valtion takausten enimmäismäärää 7,9 miljardista eurosta 13,9 miljardiin euroon. Sum-man korotus mahdollistaisi muun muassa velkamaiden ns. ennakoivan tukemisen, vaikkei niillä olisi voimassa-olevaa valvottua sopeutus-ohjelmaa, kuten asianlaita on nykyisin esimerkiksi Kreikan kohdalla.

Nämä ennakoivat toi-menpiteet luovat järjestel-män, jossa Espanjan ja Ita-

lian kaltaiset talousvaike-uksissa kaulaansa myöten lilluvat maat voivat pyytää muilta euromailta talou-dellista tukea jo ennen ra-hojensa loppumista. Nämä pyynnöt olisivat velvoitta-via myös Suomelle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomen valtion kassa voitaisiin imeä tyhjiin korahtelevien eurojättien pelastamiseksi ja oma talou-dellinen liikkumavaramme kutistuisi samalla olematto-miin. Samalla suurin osa tu-kiaisista menisi käytännös-sä Euroopan ulkopuolisten sijoittajien taskuihin.

Eikä edellä mainittu-jen takausten korotuspaine jää tähän. Aitona vaarana on, että Suomen takausten määrä joudutaan ajan mit-taan kolminkertaistamaan. Markkina-arvioiden mu-kaan ERVV/EVM:n kokoa pitäisikin nostaa nykyisestä 726 miljardista eurosta pe-räti 2000 miljardiin euroon jotta euron kriisi ratkeaisi. Suomen osuus tästä potista olisi noin 40 miljardia eu-roa eli lähes Suomen vuotui-sen valtionbudjetin verran. Onko meillä varaa tähän? Ei ole.

Tämä kaikki tapahtuu siitä huolimatta, että nämä ns. ”no bailout”-järjeste-lyt, eli muiden euromaiden velkojen maksaminen, on

eurovaltioiden yhteises-tä sopimuksesta kielletty Maastrichtin sopimuksessa jo kaksi vuosikymmentä sitten yhteisvaluutta euron luomisen alkuaikoina.

Nämä kaikki suunnitel-lut muutokset kuolinkamp-pailuaan käyvän euron pe-lastamiseksi vauhdittavat samalla Euroopan Unionin liittovaltiokehitystä. Tuki-

järjestelmän muutos sitoo erityisesti pienten asiansa hyvin hoitaneiden euro-maiden kädet tavalla, joka ei ole eduksi Euroopalle, Suomelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle. Sinulle.

Pietari JääskeläinenPerussuomalaistenSuuren valiokunnanvaliokuntavastaava

Rahasi viedään, tiesitkö sen?

Lehtivero, eli tilattavien sanoma- ja aikakaus-lehtien arvonlisävero-tuksen ehdotettu muu-tos nollaverokannasta yhdeksään prosenttiin, puhuttaa päättäjiä ja luonnollisesti lehtialaa. Hallitus ei ole tutkinut uuden veron vaikutuk-sia työllisyyteen saati eriarvoistumiskehityk-

seen. Lehtiverosta odotetaan budjettiesitykses-sä 90 miljoonan euron tuottoja valtiolle, mikä on ylioptimistista.

Veronkorotus on iso, sillä EU ei tunne tässä suhteessa välimuotoja. Sillä tulee toteutuessaan olemaan vaikutuksensa lehtien talouteen mutta myös suomalaiseen lukemisen kautta rakentu-vaan kulttuuriin.

Ajatuksia herättää Sanomalehtien liiton teettämä tutkimus, jonka mukaan lehtien luke-misella on suomalaista kansanvaltaa edistävä vaikutuksensa. Viime eduskuntavaaleissa ää-nestysprosentti oli 70,5. Niiden, jotka lukivat painettuja sanomalehtiä päivittäin, äänestys-prosentti olikin 79,1.

Alle kolmekymppisten aikuisten keskuu-dessa ero oli vielä suurempi. Heidän yleinen äänestysprosenttinsa oli 57,2, kun lehtiä luke-vien saman ikäisten äänestäjien prosentti oli peräti 76,1!

Myös verkkolehtien lukeminen näkyy ää-nestysaktiivisuuden nousuna kaikissa ikäluo-kissa – nuorilla jopa merkittävämmin kuin painettujen lehtien kohdalla, sillä päivittäin verkkoversioita lukeneista nuorista 77,7 pro-senttia kävi äänestämässä.

Verkkoversioiden kehitykseen ei tässä ta-pauksessa kuitenkaan voida turvautua, sillä kun painettujen lehtien kannattavuus heikke-nee tilaus- ja ilmoitustuottojen pienentyessä, kutistuu myös verkossa oleva kansallinen uu-tistarjonta.

Kyseessä voi tietenkin olla tutkimus, jonka korrelaatio johtaa harhaan. Voihan olla, että aktiiviset ja tiedonhaluiset ihmiset äänestävät muita herkemmin eikä arvonlisäveron nosto heidän tiedonjanoansa sammuta.

Ongelman ydin kuitenkin on, että hallitus on valmis tekemään selvityksen esimerkiksi matkailuautojen tuomisesta autoveron piiriin, muttei vaivaudu pohtimaan lehtialan taloudel-lisen tilanteen heikentämisen yhteiskunnallisia seurauksia vaikka kyseessä on alan toimijoille merkittävin päätös vuosikymmeniin.

Asia on kirjattu hallitusohjelmaan ilman minkäänlaista ehtoa tai selvityksen mahdol-lisuutta. Kysymystä on pidetty puhtaasti ve-ropoliittisena: veroja on kerättävä enemmän. Selvä se, mutta miksi toimia huterin tiedoin: uusien kohteiden vaikutus yhteiskunnan koko-naisetuun on ensin tutkittava. Verouudistuksen ideoineille valtionvarainministeriön virkamie-hille ja Kimmo Sasille (kok.) ei sellainen kai tullut mieleenkään.

Lehtialaa olisi tullut kuulla – eikä se myö-häistä ole vieläkään. Tässä muodossa toteu-tuessaan lehtivero voi osoittautua pitkässä juoksussa karhunpalvelukseksi kansanvallalle.

Jussi Niinistö

Kirjoittaja on nurmijärveläinen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.

Lehtivero jakansanvalta

Hallitus toi heti syysistunto-kauden aluksi eduskunnan lähetekeskusteluun jalkavä-kimiinat kieltävän ns. Otta-wan sopimuksen. Hyväk-symällä sopimuksen Suomi sitoutuu hävittämään jalka-väkimiinavarastonsa neljän vuoden sisällä.

Kyseessä ei ole aivan vähäinen manooveri, sillä jv-miinat ovat oleellinen osa nykyistä puolustusjär-jestelmäämme. On laskettu että miinojen hävittäminen ja korvaavien asejärjestel-mien hankkiminen maksaa vähintään 200 miljoonaa euroa.

Rohkenen epäillä hinta-lapun oikeellisuutta. Asiaan jo vuodesta 1982 lähtien perehtyneenä voin kertoa, että tuo 200 milj. € on vain käsiraha, mikäli halutaan täysmääräisesti korvata jv-miinojen hävittämisellä ai-kaansaatu puolustusvaje.

Jv-miinojen tilalle kaa-vaillut miehittämättömät kulunvalvontaan ja tiedus-

teluun tarkoitetut lennokit ja erilaisilla kuorma-am-muksilla levitettävät siro-temiinoitteet ovat erittäin kalliita ja epävarmoja vaih-toehtoja, eikä niillä pystytä korvaamaan miinankielto-sopimuksen allekirjoituk-sella heikennettyä puolus-tuskykyämme.

En ymmärrä miinankiel-to-asiaa ajavien henkilöiden ajatusta siitä, että perintei-sesti sotilaan asentama jv-miina olisi vaarallisempi si-viiliväestölle kuin vaikkapa viuhkamiinat tai laukaistut sirotemiinat, jotka nimensä mukaisesti ”sirottuvat” sat-tumanvaraisesti maastoon, eikä niiden tarkkaa paikkaa tiedä kukaan. Itsetuhome-kanismistaan huolimatta osa sirotemiinoista jää rä-jähtämättä ja ne lojuvat armeerautuneina maastossa täsmälleen samalla tavalla kuin sotilaan asentama jv-miinakin.

Mielestäni tällainen sat-tumanvaraisesti maastoon

pudonnut miina on todelli-suudessa paljon vaarallisem-pi kuin sellainen perinteinen jv-miina jonka olinpaikka tiedetään tarkasti ja joka voidaan tarvittaessa poistaa ja varastoida uudelleen.

Julkisuuskuvan ”parantaminen” tulee kalliiksi

Hallitus ja puolustusvoi-mien ylipäällikkö haluavat Suomen allekirjoittavan Ot-tawan sopimuksen, koska heidän mielestään sopimuk-sen ratifi oiminen parantaisi Suomen julkisuuskuvaa maailmalla.

Suomen julkisuuskuva voi tulla kalliiksi, sillä hal-litusohjelmaan kaavaillut säästöt leikkaavat puolus-tusvoimiemme budjettia jo noin 200 milj. euroa. Kun tähän lisätään Ottawan sopimuksen ratifi oinnista koituva lisälasku, ollaan-kin tilanteessa jota puolus-tusministeri Stefan Wallin

kommentoi taannoin Salon Seudun sanomissa: ”Säästöt ajavat kohti Natoa”.

Ministeri Wallinin lau-sunto on ilmeisessä ristirii-dassa myös Hänen itsensä hyväksymän hallitusohjel-man kanssa, sillä hallitus-ohjelmassa on kirjoitettu:” Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jä-senyyden hakemista”.

Tilanne on todella eri-koinen, mikäli hallitus aikoo noudattaa omaa ohjelmaansa, sillä hallitus-ohjelmaan kirjatut säästöt ja hallituksemme ajama Ottawan sopimuksen li-sälasku ohjaavat Suomea vääjäämättä kohti Natoa ja ovat käytännössä sitä mistä hallitusohjelmassa kieltäy-dytään, eli Nato jäsenyyden valmistelemista.

Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Reijo HongistokansanedustajaPerussuomalaiset

Viekö Ottawan sopimus Suomen Natoon?

Suomalainen 13No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisten perus-tuslakivaliokuntaryhmä jät-ti eilisessä perustuslakiva-liokunnan kokouksessa alla olevan eriävän mielipiteen koskien perustuslakivalio-kunnan suurelle valiokun-nalle lähettämää kirjelmää, jonka pohjalta suuri va-liokunta tekee perjantaina päätöksiä Suomen kannasta EVM- ja ERVV-sopimuksiin tehtävistä muutoksista.

Ryhmän mielestä muu-tokset ovat valtiosääntöoi-keudellisesta kannalta ongel-mallisia johtuen perimmäl-tään siitä, että Maastrichtin sopimuksen 125 artiklassa on ns. no-bail-out -sääntö, jonka mukaan jokainen jä-senmaa vastaa itse taloudes-taan, kuten veloistaan.

Perutuslakivaliokunta tarkastelee vain asioiden ju-ridista puolta, joten mahdol-liset muut perustelut koskien sopimusten ongelmallisuutta jäävät muiden valiokuntien arvioitaviksi. Perussuoma-laisten linja tullee olemaan myös siltä osin EVM:n ja

ERVV:n kyseenalaistava ja järjestelyjä vastustava.

ERIÄVÄ MIELIPIDEPerustelut

Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Eu-roopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenmaita otta-masta vastatakseen toisen jäsenmaan velkaongelmia. Tämän nk. no-bailout -so-pimuskirjauksen tehtävä oli sitoa jäsenmaiden kädet, jottei millekään maalle syn-tyisi kiusausta ajautua tois-ten elätettäväksi.

EVM-valtiosopimuksen ja ERVV-puitesopimuksen hyväksyminen siis toisin sa-noen edellyttäisi muutoksia Euroopan unionin toimin-nasta tehtyyn sopimukseen, minkä takia em. sopimuksia ei voidakaan pitää EU:ssa tehtävinä sopimuksina ei-kä niitä voida sisällöltään myöskään rinnastaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Ky-

se on sopimuksista, joista päättäminen perustuslain 93 § 1 momentin mukaan kuuluu tasavallan presiden-tin ja valtioneuvoston yh-teistoiminnan piiriin.

EVM- ja ERVV-sopi-mukset ovat merkitykselli-siä perustuslain 3 § 1 mo-mentin ja 7 luvun mukaan eduskunnalle kuuluvan budjettivallan kannalta. Ko-konaisuutena tarkastellen EVM- ja ERVV-sopimukset ovat vaikutuksiltaan huo-mattavia, millä perusteella toisaalta eduskunnan tulisi päättää niistä.

Ristiriidan johdosta EVM- ja ERVV-sopimuksis-ta on Suomen perustuslain kannalta toistaiseksi ongel-mallista tehdä kansallisia päätöksiä, eikä perustusla-kivaliokunta voi mielestäm-me tulkita sopimusten luon-netta ikään kuin parhain päin. Ongelma ei tältä osin ole Suomen perustuslaissa, vaan EVM- ja ERVV-sopi-muksissa. On tärkeää, ettei kansallinen perustuslakim-

me taivu ongelmallisten sopimusten edessä, vaan kunnioitamme sitä ja vaa-dimme sellaista päätöksen-tekoa myös ylikansallisella ja kansainvälisellä tasolla, joka ei ole perustavaa laa-tua olevassa ristiriidassa pe-rustuslakimme kanssa.

Mikäli EVM- ja ERVV-sopimusten yhteydessä on-gelmaksi ei koeta niiden si-sältöä, vaan Suomen perus-tuslain sisältö, siinä tapauk-sessa niiden tahojen, jotka haluavat EVM- ja ERVV-sopimuksista päätettävän, on tehtävä esitys Suomen perustuslain muuttamises-ta, niin jottei synny sellaista tulkintaristiriitaa kuin nyt, jossa ei voida yksiselittei-sesti ratkaista, kumman, eduskunnan vai tasavallan presidentin, tulisi päättää EVM- ja ERVV-sopimusten hyväksymisestä/hylkäämi-sestä.

EVM-valtiosopimukses-ta päättäminen ja ERVV-puitesopimukseen tehtävis-tä muutoksista päättämi-

Perussuomalaiset pitävät EVM- ja ERVV-sopimuksiavaltiosääntöoikeudellisesti ongelmallisina

nen tai kokonaan uudesta ERVV-sopimuksesta päät-täminen edellyttäisivät, että EU:n uusi perustamissopi-mus olisi astunut voimaan siltä osin kuin Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt sii-hen muutoksen (SEUT) 136 artiklaa koskien niin, että siihen on lisätty uusi 3 koh-ta. Sen mukaan euroalueen jäsenvaltiot voivat perustaa vakausmekanismin turvaa-maan koko euroalueen ra-hoitusvakautta. Vasta tämä kirjaus kumoaisi no-bail-out -kirjauksen.

Perustuslakivaliokun-ta ei ole antanut lausuntoa voimassa olevasta ERVV-sopimuksesta lainkaan, kun sopimuksen hyväksymi-sestä aikanaan päätettiin, joten sopimusmuutoksen tai kokonaan uuden ERVV-sopimuksen yhteydessä on voitava kyseenalaistaa myös koko aiempi päätöksente-koprosessi ERVV-sopimus-ta koskien siihen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten ongelmien kannalta. Käy-

tännössä on kyseenalaistet-tava koko olemassaoleva ERVV-sopimus, samoin kuin siihen tehtävät mah-dolliset no-bail-out -sopi-muskirjausta heikentävät muutokset. Niin ikään on kyseenalaistettava myös mahdollisesti kokonaan uusi ERVV-sopimus, joka on ristiriidassa no-bail-out -sopimuskirjauksen kanssa. Sama koskee EVM-valtio-sopimusta, jonka hyväksy-misestä Suomi ei ole vielä edes päättänyt.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella katsomme, että emme voi yhtyä perustuslakivaliokun-nan enemmistön kantaan.

Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2011Perussuomalaistenvaliokuntaryhmä

Vesa-Matti SaarakkalaTom PackalenKimmo Kivelä

- Viesti kentältä oli selvä. Ihmisiä tuli paljon tapaa-maan, osa vasta kuuntele-maan, osa kertomaan an-taneensa jo äänensä. Huoli työttömyystilanteesta on kova niin Pohjois-Karjalas-sa kuin muuallakin Suomes-sa, Osmo kertoo.

Räyhääminen ei kuulu tyyliin

Kokon poliittiset juuret kantavat SMP:n aikoihin. 1980-luvun alusta alkaen Kokko oli SMP:n Pohjois-Karjalan piirisihteerinä ja myöhemmin saman puolu-een listoilta Joensuun kau-pungin valtuuston jäsenenä 1980-1990 -luvuilla. Tällä-kin hetkellä Kokko vaikut-taa Joensuun kaupungin valtuuston ja hallituksen jäsenenä. Eduskunnas-sa Kokko on Liikenne- ja viestintävaliokunnan vara-puheenjohtaja ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsenenä.

- On tässä vuosien var-rella jo tullut tutuksi mui-den päättäjien kanssa. Yh-teisymmärrykseen yleensä päästään, kun keskustellaan rakentavassa mielessä. Tyh-jänpäiväinen räyhääminen ja asioiden vitkuttelu ei kuu-lu tyyliini, Kokko toteaa.

Väestökato kuriin

Kokon ykkösteemana vaa-leissa oli pysäyttää Pohjois-Karjalan väestökato. Tämä ei onnistu millään muulla tapaa kuin työllisyystilan-teen parantamisella. Yli 20-vuotisen kuljetusalan yrittäjän kokemuksella Osmo tietää, että ihmisten suunta on ollut jo pitkään etelään päin.

- Suurin osa Etelä-Suo-men muuttokuormista kuu-luu nuorille. Heille ei ole täällä töitä valmistumisen jälkeen, mikä on sääli jo hei-dän itsensä kannalta, mutta myös Pohjois-Karjalan kan-nalta, Osmo harmittelee.

- Tilastokeskuksen mu-kaan maaliskuussa 2011 15-24 -vuotiaiden työttö-myysaste koko maassa oli liki 28%. Kaikki ikäryhmät huomioon ottaen Itä-Suo-mea enemmän työttömyyt-tä on Pohjois-Suomessa. Niin ikään Tilastokeskuk-sen mukaan vuonna 2010 Suomessa oli 191 työtaiste-lua (vuonna 2009 139 kpl). Uskon, että tällä menolla taistelut tulevat vain lisään-tymään, Osmo kertoo.

Yrittäjyyteen pitää kannustaa

Tietenkin yrittäjä pitää myös yritystalouden puolia eduskunnassa.

- Yritystoimintaa pitäisi tukea kaikin tavoin, ja yrit-täjyyteen pitäisi kannustaa entistä enemmän. Tuoreen Yrittäjäilmapuntari-tutki-muksen mukaan vain joka kolmas suomalainen on kiinnostunut yrittäjyydes-tä, näistä nuoret aikuiset suurimpana ikäryhmänä. Yrittäjyyden eteen pitäisi saada konkreettisia toimia aikaiseksi, että ihmiset ryh-tyisivät tuumasta toimeen. Yrittäjyyden tukemisella vähennetään työttömyyttä,

ja saadaanhan siitä tietysti verorahoja kunnille. Valta-osa Suomen yrityksistä on pienyrityksiä, mutta toisi-naan pienistä ideoista syn-tyy maailmanlaajuisia inno-vaatioita, Osmo tuumailee.

- Tällä hetkellä aloitta-neiden yritysten määrä on ollut laskussa jo vuodesta 2010 alkaen. Olen sitä miel-tä, että pienyritysten pää-omatuloverotusta ei tulisi kiristää. Tämän lisäksi välil-lisiä työvoimakustannuksia tulisi keventää ja aloittaville yrityksille tulisi saada taka-ukset, Osmo kertoo.

Heinävedellä syntynyt, sittemmin Joensuussa asuva Kokko tulee jatkossa asu-maan Helsingissä suurim-man osan viikosta istunto-kausilla.

- Poika hoitaa yrityk-semme työt silloin, kun mi-nä olen Helsingissä. Muina aikoina hyppään itse kuor-ma-auton rattiin ja tuuraan poikaani sillä tavoin. Sit-ten, kun ehdin ja aikaa on, harrastan monipuolista lii-kuntaa ja käydään vaimon kanssa vanhalla kotipai-kallani Paiholassa, Osmo kertoo.

Teksti: Paula Immonen

Tolkkua ja rakentavaa yhteistyötä56-vuotiaan Joensuulaisen Osmo Kokon pitkä poliittinen ura huipentui keväällä hurjaan 4 678 saatuun ääneen.

Kuvassa Osmo Kokko avaa Perus-Isku tapahtuman joensuussa vuonna 2009.

Suomalainen14 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Myös Perussuomalaiset Nuoret olivat isona osana luomassa huhtikuun Jytkyä. Lukuisat jäsenemme olivat ehdolla tai kentällä töissä. Nuorten äänisaalis oli puo-lueen potissa merkittävä.

Vaikeiden ja pitkien, farssimaisten hallitusneu-votteluiden myötä kesälo-ma alkoi pian myös uusilla kansanedustajillamme. Lo-ma tuli varmasti myös ken-tällä hikoilleille tarpeeseen vaikka se ei toki pelkkää lomailua monelle ole ollut-kaan. Jo heti vaalien jälkeen lukuisat kansanedustajat löysivät luotettavat avusta-jat itselleen nuorten parista.

Perussuomalaiset Nuo-ret hutkivat hommia myös kesällä mm. järjestämällä seminaari- ja virkistysvii-konlopun Ouluun 9.-10.6. Seminaarista jo tässä leh-dessä hyvin kerrottiinkin. Myös jälkeenpäin olen saanut huomattavan mää-rän positiivista palautet-ta turvallisuuspoliittisesta seminaarista, ja olemme-kin päättäneet järjestää ”tupo-seminaarista” jatko-osan syyskokouksemme yhteydessä Jyväskylässä 8.-9.10. Tässä seminaaris-sa käsittelemme asiantun-tijoiden avustuksella mm. huoltovarmuutta kansalli-sessa kriisitilanteessa sekä kyseenalaisia maakauppoja Venäjälle.

Tapahtumakalenterim-me on täyttynyt muiltakin osin kiitettävästi kohti syk-syä – on piirien tutustu-misiltoja, homma-kerhoja, periaatetyöryhmän ko-koontuminen ym. ym. ja kaiken tämän lisäksi joka-päiväinen ajatustenvaihto mm. sähköpostilistalla ja internetissä. Näistä vielä tarkennettakoon periaate-työryhmän työ joka alkoi vaalien jälkeen. Jopa 20 henkilöä on jaettu aihealu-eittain ryhmiin pohtimaan järjestöllemme uutta peri-aateohjelmaa, joka julkais-

taan vuoden 2012 kevätko-kouksessa. Jokainen ryhmä on jo tehnyt pohjatyön, jo-ka on esitelty muille ryhmil-le. Tämä pitkäjänteinen työ jatkuu siis pitkin tulevaa talvea ja seuraavan kerran periaatetyöryhmä kokoon-tuukin Helsingissä 30.9.

Uutena aluevaltauksena olemme saamassa kiitettä-västi listoja myös yliopis-tojen edustajistovaaleihin. Lukuisat yhteydenotot uu-silta jäseniltä lämmittävät järjestön johdon mieltä. Ak-tiivisuutta siis on ja tarmoa yhteisen hyvän tekoon!

Kesän kannanottoja ja valintoja

Olemme aina kannanotoil-lamme herättäneet keskus-telua uusilla ideoillamme ja sillä että uskallamme kyseenalaistaa ”kaikille kaikkea” -politiikan. Näis-tä mainittakoon mm. kär-käs vastakannanottomme VINO:n (Vihreiden nuor-ten ja opiskelijoiden liitto ry) suorastaan härskiin kannanottoon moniavioi-suuden puolesta. Moniavi-oisuuden kannattaminen on vastuutonta länsimaisen kulttuurin ja arvomaailman alasajoa ja islamisaatiokehi-tyksen tukemista!

Lisäksi kesällä järjes-tömme huomautti, että hal-lituksen olisi välittömästi aloitettava varautuminen euron kaatumiseen ja oman valuutan, rakkaan mark-kamme palauttamiseen. Va-rautuminen olisi vähintään-kin vastuullista nykyisessä euron kriisissä. Viimeisin kannanottomme koski ritu-aaliteurastuksen kieltämistä Suomessa. Rituaaliteurastus on eläinrääkkäystä uskon-non nimissä. Tämä ei ole suotavaa nykyaikaisessa länsimaassa. Tulevaisuudes-sa EU:n asetus mahdollistaa rituaaliteurastuksen. Lisää ”sitä itseään” Brysselistä siis. Tätä emme voi hyväk-

syä inhimillisenä eläinten-kohteluna.

Kerrottakoon vielä että kesän lopulla puheenjohtaja Simon Elo valittiin Nuori-soasiain neuvottelukuntaan sekä allekirjoittanut valit-tiin tasa-arvoasiain neuvot-telukuntaan (TANE).

Jäsenmäärästä ja toimintaedellytyksistä

Jäsenmäärä järjestössä on ollut räjähtävässä nousus-sa. Vaalien jälkeen olemme saaneet noin tuhat uutta jä-sentä joka yli tuplaa jäsen-määrämme. Tämän vuoden uusittu vähimmäistavoite on ylittää 2000:n jäsenen rajapyykki. Tämä tuo val-tavat haasteet myös toimin-nalliselle kehitykselle.

Tähän on pakko maini-ta, että on toimintakehityk-sen ja jäsenmäärän kasvun valossa pakko vähintäänkin ihmetellä opetus- ja kulttuu-riministeriön avustusperi-aatteita. OKM:n avustus- ja

arviointitoimikuntaan valit-tiin kesän lopulla vain hal-lituspuoluetaustojen omaa-via henkilöitä. Perussuoma-laisten Nuorten esitykset kaikuivat kuuroille kor-ville. Näin taas piiri pieni

Nuorten toimintaa Jytkyn jä

pyörii ja avustukset jaetaan mafi a-tyyliin! Esimerkkinä avustuksista: vuonna 2010 ainoan aidosti kehittyvän puolueen ”junnu-jaosto” - Perussuomalaiset Nuo-ret sai avustusta vuodeksi

15 000 euroa. Vertailuna mainittakoon kolmen van-han puolueen nuorten avus-tukset, jotka kaikki olivat reilusti yli puoli miljoonaa euroa! Mikä tässä on oikeu-denmukaista ja mikä koh-tuullista? Mikä on avustus-ten arviointiperuste?

Tätä yhtälöä ei ratkaisi-si edes Einstein. Sen tietää vain se mafi a, joka nämä avustukset itse itselleen on myöntänyt ja näemmä tu-lee jälleen kerran myöntä-mään kun katsoo avustus-toimikunnan ensi kauden kokoonpanoa. Tällainen syrjintä ja omaan pussiin pelaaminen on omiaan vai-keuttamaan huomattavasti tulevaa järjestön kehitystä.

Raaka fakta on, että il-man taloudellisia resursse-ja, emme voi kasvaa siinä määrin mitä jäsenmäärä ja politiikkamme kysyntä vaa-tisi. Nämä epäkohdat joista kerron, ovat sellaisia joista ei voi lehdistä lukea. Avus-tusperusteista olemme teh-neet aikanaan myös kante-lun, joka yllättäen kantau-tui kuuroille korville. Tämä epäoikeudenmukaisuus on luotu ja pidetty yllä jotta me pysymme pieninä ja hiljaisi-na, mutta siihenhän emme alistu!

Uskallan väittää, että järjestömme taloudellisia resursseja, ja toimintaa ver-taillessa voimme kutsua jär-jestöämme yhdeksi Suomen kustannustehokkaimmista järjestöistä. Raja on toki aina jossain, ja siksi on vii-meistään nyt älähdettävä. Yhdellä palkatulla ja yli-töitä paiskivalla sihteerin, ja lukuisien talkoolaisten voimalla olemme saaneet aikaan ihmeitä jo tähänkin mennessä. Siis vaihdetta

Perussuomalaiset Nuoret tekivät töitä myös kesällä mm. järjestämällä seminaari- ja virkistysviikonlopun Ouluun 9.-10.6.

Perussuomalaisten Nuorten toiminnanjohtaja Heikki Tamminen perää oikeudenmukaisuutta OKM:n avustuksiin.

Kuva: Harri Lindell

Kuva: Harri Lindell

Suomalainen 15No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Annikilla vierailusta jäi hyvä ja iloinen mieli, aivan päivänsankarin näköinen mieli. Annikki Jalava on ollut Perussuo-malaisten ja sitä edeltä-neen SMP:n aktiivinen jäsen 1960-luvulta lähti-en. Tuohon aikaan mah-tuu monenlaista mäkeä ja mutkaa puolueiden vaiheissa. Hän muistaa, kun 60-luvulla jakoi si-sukkaasti puolueen leh-teä, vaikka toisinaan sai ne niskaansa kun poistui pyörällään talon pihasta. Hän on vieläkin pahoil-laan siitä, miten Veikko Vennamo sai silloin niin huonoa kohtelua ja pal-jon haukkumisia.

Mikä on sitten saanut pysymään aktiivisena ja uskollisena aatteelle jo puolen vuosisataa?

- Me olemme niitä rohkeita ja rehellisiä ih-misiä jotka sanomme ää-neen asioita mitä muut salaavat. Jos ei Perussuo-malaisia olisi perustettu, ihmisillä ei olisi ollut vaih-toehtoa SMP:n jälkeen.

Muistoja ja laulua

Syntymäpäivävierailuil-la muisteltiin yhteisiä reissuja, Marja-Leena Leppänen on Annikin kanssa kiertänyt SMP:n naisten matkoilla ympä-ri Eurooppaa ja kokouk-siakin on pidetty Tallin-nassa. Marja-Leena on yhdessä Auli Kangas-mäen kanssa yöpynyt Annikin yksiön lattialla

Tampereen matkoillaan. Katseltiin vanhoja valoku-via, naurettiin ja tietenkin laulettiin päivänsankarille. Timo Soini lähetti onnitte-luterveiset Annikille ja oli harmissaan ettei matkan takia ehtinyt mukaan vie-railulle.

Annikki on aktiivinen politiikan seuraaja

Annikki seuraa aktiivisesti ajankohtaista politiikkaa ja lukee paljon. Hän ker-too elävänsä iloiten kun

■MERKKIPÄIVÄT

■MERKKIPÄIVÄT

Annikki Jalava 90 vuotta 7.9.2011

maassamme on asiat hyvin ja suree silloin kun menee huonosti. Hänellä itsellään on asiat hyvin, kotipalvelu käy kaksi kertaa päivässä ja kerran viikossa taksi tu-lee hakemaan Tammelakes-kukseen saunomaan. Oma-hoitaja Sari Serolallekin on tullut Perussuomalaisten politiikka tutuksi, hän tie-tää Annikin tiedonhaluisek-si ja aktiiviseksi politiikan seuraajaksi.

Annikki haluaa kertoa terveisiä kaikille uusille Pe-russuomalaisten jäsenille:

- Tässä puolueessa on kaikkien hyvä olla, te saatte käyttää omia mielipiteitän-ne ja päättää itse mitä teet-te. Täällä teitä ei pakoteta muottiin. Puolueen toimin-nassa pitää ottaa huomi-oon, että maailma muuttuu ja asiat menevät eteenpäin, pitää mukautua siihen.

Annikki on lähiaikoina liittynyt Suomalaisuuden liiton jäseneksi ja pitää eri-tyisen paljon liiton julkai-suista. Hänen mielestään me maksamme Suomen kaksi-kielisyydestä aivan liikaa,

maan pitäisi olla virallisesti yksikielinen. Hän on myös huolissaan suomalaisuuden arvon säilymisestä ja maan itsemääräämisoikeuden ka-toamisesta. Niin Niinistö kuin Lipponenkin vievät maatamme Euroopan vallan alle, kuka meitä sitten joh-taa? Kysyy Annikki Jalava, Perussuomalaisten Naisten, Oikeutta Eläkeläisille ry:n ja Tampereen Perussuomalais-ten kunniajäsen.

Teksti: Terhi KiemunkiKuva: Mikko Hamunen

Perussuomalaisia naisia. Vasemmalta: päivänsankari Annikki Jalava, Heleena Pekkala, Marja-Leena Leppänen,Terhi Kiemunki, Auli Kangasmaki ja Alli Välli

lkeensilmään ja eteenpäin. Työ-voimaa tarvitsemme lisää, ettemme jää jalkoihin.

Vuonna 2012

Vuoden 2012 visiot ovat korkealla. Haluamme osal-listua ja näkyä kaikkialla missä mahdollista. Aina se ei ole ollut mahdollista tähän mennessä ja tietyt tapahtu-mat ovat jääneet tahtomat-tamme väliin, mutta olemme optimistisia ensi vuoden re-surssien suhteen. Edellisessä kappaleessa mainitut haas-teet ovat asia jonka kanssa ehkä joudumme painimaan, mutta siitä ei saa lannistua.

Vuonna 2012 järjeste-tään myös kahdet vaalit; presidentin- ja kunnallis-vaalit. Varsinkin kunnallis-vaalit ovat sellaiset, joissa puolueellamme on mahdol-lisuus suorastaan vallata kuntatason päätöselimet. Sellainen aluevaltaus tulee arvossaan vähintäänkin sa-malle tasolle kuin eduskun-tavaalivoitto, ellei ylikin!

Kunnallisvaalien lis-toille odotamme suurta osanottoa nuorilta. Presi-dentinvaalikamppailuun kannustamme mukaan puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia. Nämä tulevat vaalit vaativat järjestömme johdolta ja jäseniltä valta-via ponnistuksia joihin kyl-lä olemme varmasti valmiit ja motivoituneet. Teemme työmme kentällä ja kodeis-sa tunnollisesti. Tavoitteena on että mahdolliset tulevat työntekijät kiertävät ym-päri Suomea aktivoimas-sa ja opastamassa piirejä ja niiden aktiiveja ympäri vuoden ja varsinkin vaalien alla. Vuoden tapahtumaka-lenteri ja piiritason kehitys on paljolti toki myös re-surssien varassa, mutta kun tahtoa riittää niin eivät asi-at ainakaan huonompaan suuntaan mene. Parempi Suomi – itsenäinen Suomi on nuorten sydämen asia.

On monesti ollut läm-mittävää kuulla varttu-neemmalta sukupolvelta ke-huja toiminnastamme, joita olemme paljolti saaneet. On kiitelty hyvää henkeä, tekemisen meininkiä ja vai-keuksien voittamista. Kiitän näistä kannustuksista hen-kilökohtaisesti. Neuvot, esi-merkit ja kehut ovat kultaa arvokkaampia tässä kamp-pailussa Suomen hyväksi!

Heikki TamminenToiminnanjohtajaPerussuomalaiset Nuoret ry

Puolueveteraani ja sotaveteraani Tauno Kiviniemi vietti 85-vuotispäiväänsä ystävien kanssa syntymäpäivänään 21.8. Ikaalisten Tei-tuvalla. Tauno on syntyisin Kankaanpäästä, jossa hän toimi puolueessa jo SMP:n aikaan eri luottamustehtävissä. Nykyisin hän viettää eläkepäiviään Ikaalisissa ystävänsä Ritvan kanssa. Puolueväki onnittelee nuorekasta veteraania.

Timo Isola syntyi Ylikiimingissä 14.4. 1948 ja poistui luotamme Oulussa 19.6. 2011 vaikean sairauden mur-tamana.

Hänet tunnettiin tunnollisena ja luotettavana kun-nallispoliitikkona Kiimingissä ja hän nautti suurta luot-tamusta puolueensa Oulun piirin alueella.

Jo lapsena Timo Isola toimi isänsä hyvässä ohjauk-sessa SMP:ssa ja sittemmin Perussuomalaisessa puolu-eessa.

Timo Isolan työelämä oli hyvin laaja-alaista. Tär-keimpiä olivat turveurakointi ja YK -joukkoihin osallis-tuminen 1970-luvulla.

Timolla oli myös monipuolinen harrastustoiminta. Hän perusti Kiiminkiin moottorikerhon, harrasti las-kuvarjohyppäämistä, kullanhuuhdontaa ja lentämistä ultrakevyellä koneella.

Timo Isolaa jäivät kaipaamaan omaiset ja suuri ys-tävien joukko.

Tapio Jussila Kiimingin perussuomalaiset

Timo Isolan muistolle

Suomalainen16 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Onko hallintomme riippumaton?

Suomi on kyennyt pi-tämään oikeusvaltion maineen, vaikka oikeus-vaikutteisiin ratkaisuihin perustuvat vastakkaiset mielipiteet lisääntyvät. Ongelmia kokeneet tietä-vät, mikä merkitys mai-neen syntyyn ja ylläpitä-miseen on poliitikoilla ja tiedotuskulttuurilla.

Viranomaispäätöksen laatu ja uutisarvo syntyy usein siitä, mikä merki-tys sillä on kansalaisen tai yrityksen kannalta. Hallin-toalamaisen saama perus-telematonkin negatiivinen päätös näkyy uutisotsi-koissa, mutta kansalaisen argumentit jäävät yleensä vaille huomiota. Valitusas-teessa kansalaisen hyväksi muuttuneen päätöksen uu-tisointi on niukkaa. – Kan-san käsitys hallintovallan päätöksistä syntyy tiedo-tusvälineiden kautta ja nii-den muokkaamana. Vaikka hallintovallanalainen olisi kärsinyt vääryyttä, vain tyytymättömyydenilmaisu pääsee julkisuuteen. Tuo-mioistuin- tai viranomais-päätösten oikeellisuutta

epäillään vain harvoin. Viime vuosina jotkut tie-dotusvälineet ovat alkaneet kyseenalaistaa hallinto- ja tuomiovallan päätöksiä, mutta vasta vuosia päätös-ten jälkeen.

Laillisuusvalvojien tehtävänä on varmistaa kansalaisen oikeusturvaa. Oikeuskansleri valvoo lä-hinnä hallituksen tointen laillisuutta ja oikeusasia-mies kansalaisen oikeustur-van toteutumista. Jouduttu-aan oikeudettomaan tilaan kansalainen voi valittaa tai kannella laillisuusvalvojil-le. Näiden vuosikertomuk-set ja käytäntö osoittavat, etteivät kantelut varmenna oikeusturvaa. Päinvastoin - kanteluun saatua kielteistä päätöstä voidaan käyttää

mm. tuomioistuimessa to-disteena kantelijaa vastaan. Usein ratkaisun perusteet jäävät julkistamatta eikä niitä aina ole saatavissa-kaan.

Vero-oikeudenkäyn-teihin joutuneet yrittäjät kertovat harvoin virkamie-livallasta koston pelossa. Asian käsittelyn yhteydessä tiedotusvälineet kertovat päätöksistä hallinnon, mut-tei vastaajan näkökulmasta. Ei ole harvinaista, että tuo-mioistuimen jäsenistä yksi-kään ei tuntisi liiketaloutta ja/tai kirjanpitoa. Syyttäjä on usein yhtä tietämätön alueesta. Hallintokoneis-to toimii verotarkastajien väitteiden varassa. Mikä on tulospalkkaisten tarkas-tajien motiivi ja vaikutus?

Toteutuuko lainsäätäjän oikeusturva? Odotamme aiheesta verokonsultti Liisa Mariaporin väitöstilaisuu-den ajankohtaa.

Suomi on saanut Eu-roopan ihmisoikeustuo-mioistuimelta (EIT) run-saasti langettavia pää-töksiä. Kirjoitin aiheesta mm. Pohjalaisessa 3.8.10. Herättääkseni keskustelua esitän siinä Vaasan hovioi-keuden ex-presidentin Erk-ki Rintalan tuntoja. Hän kirjoittikin 6.8.10 HS:n vieraskynäpalstalla otsi-koin: Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi. Hän näkee tuomarikoulu-tuksessa suuria puutteita ja vaatii hallintovallan ja tuomiovallan erottamista toisistaan. Kirjoituksen pe-

rusteella ex-oikeusasia-mies ja kansanedustaja Jakob Söderman jättikin aiheesta 9.8.2010 kirjal-lisen kysymyksen edus-kunnan puhemiehelle.

Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Laki-miesuutisissa 2/2002, että poliittinen eliitti on alista-nut tuomioistuimet alai-suuteensa. Professori Jyr-ki Virolainen sekä OTT Kari Uoti ovat jatkaneet samasta aiheesta. Vaikka arvostetut vaikuttajat ot-tavat voimakkaita kanto-ja, entinen meno jatkuu. Vanhoilla puolueilla ei ole ollut halua muuttaa käytäntöä. Rohkeneeko uusi eduskunta erottaa hallinto- ja tuomiovallan toisistaan?

Alpo YlitaloKokkola

Suoraan markoiksi muutettuina monien tuotteiden ja palveluiden hinnat näyttävät hurjilta. Alla satunnaisia poimintoja kaupungilta:

Kallista on...Kallista on...

Vesipullo 0,5l9,5 mk

10,30 mk/litra(98E)

Bensan hintaEnontekiöllä

8.9.2011

Viime keväänä syntyi La-pin poliittiseen kenttään uusi merkittävä voimate-kijä. Vapun alla perustettu Lapin PerusNaiset ry. piti ensimmäisen hallituksen kokouksensa Rovaniemellä 13.8.2011.

Jäsenistö saattoi ilolla todeta ryhmän suosiollisen kehityksen. Varsinaista toi-mintaa ei ole vielä kesälo-makuukausien aikana ollut, mutta jäsenmäärä on siitä huolimatta noussut lähes kolmanneksella!

Vaikka yhdistys on vielä nuori, jäsenistö on täynnä tomeria ja osaavia henkilöi-tä eri puolilta Lappia. Mikä parasta, Lapin PerusNai-silla on todellista voimaa ja valtaa. On tärkeää että lappilaiset voivat vaikuttaa päätösten teossa ja jäsenis-tö saa tuoreet terveiset suo-raan pääkallopaikalta.

Sen lisäksi että kenttävä-ki on tarmokasta ja aikaan-saavaa, ovat Lapin Perusnai-set erittäin hyvin edustettu-na myös valtakunnallisessa puoluepolitiikassa.

Lapin PerusNaiset ry:n varapuheenjohtaja, Sodan-kylässä asuva Eila Kivioja on myös valtakunnallisen Perussuomalaiset naiset ry:n hallituksen jäsen sekä puoluevaltuuston jäsen. Ei-la toi terveisensä Perussuo-malaisten naisten Turussa heinäkuussa pidetystä val-

takunnallisesta vuosijuhlas-ta. Hän kertoi, että yhteis-työtä aluejärjestöjen välillä pyritään tehostamaan ja naiset verkostoituvat yhä tehokkaampaan yhteistoi-mintaan. Onhan edessä sekä kuntavaalit että presi-denttivaalit.

Rovaniemen kaupungin-valtuutettu Pirita Nenonen on sekä Perussuomalaisten Lapin Piirin pitkäaikainen sihteeri että puoluehallituk-sen jäsen.

Sallalainen kansanedus-tajamme Hanna Mäntylä

valittiin Tampereen puo-luekokouksessa 1. varapu-heenjohtajaksi. Hanna on Perussuomalaisten puo-luehallituksen jäsen ja hän vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan var-sinaisena jäsenenä. Valio-kunnassa päätetään kaikkia meitä Suomen kansalaisia koskevista sosiaalipoliitti-sista asioista. Lisäksi hän on varajäsenenä ulkoasiain-valiokunnassa sekä talous-valiokunnassa. Hanna toi kokoukseen tuoreen terveh-dyksensä eduskunnasta ja

kertoikin eduskuntaryhmän odottavan työn alkamista sekä erittäin mielenkiintois-ta poliittista syksyä.

Haku päällä

Kokouksessa puitiin tule-van vuoden kuntavaaleja ja suunniteltiin PerusNaisten omaa ehdokaslistaa. Kun-tavaalien tiimoilta käytiin myös keskustelua siitä miten kovaan prässiin kuntavaali-ehdokkaat joutuvatkaan. On selvää että hallituksen tekemien leikkauspäätösten

takia kuntien taloudellinen tilanne kurjistuu entises-tään. Kenellepä muille kuin tuleville kuntapäättäjille sy-sätään todella raskas vastuu leikkausten toteuttamisesta. Sen mistä loppujen lopuksi sitten leikataan, siitä päät-tävät kansan valitsemat val-tuutetut.

PerusNaiset etsivätkin nyt lisää yhteiskunnallisesti valveutuneita ja yhteistyö-kykyisiä ja -haluisia lap-pilaisia naisia. On tärkeää että perussuomalaisesti ajattelevien naisten voima-varat saadaan yhdistettyä ja kynnys tulla mukaan poliit-tiseen toimintaan madaltuu kaikille naisille.

Valtaa ei anneta se ote-taan. Sinä itsenäisesti ajatte-leva ja perussuomalaisia ar-voja oikeana pitävä nainen, jos näet tärkeänä vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehityk-seen tule mukaan tekemään laillinen vallankumous.

Oletpa mistä päin Lap-pia tahansa, älä enää epäröi vaan tule mukaan toimin-taamme. Jäsenhakemuk-sen voit lähettää s-postilla osoitteeseen suutari@suuta-rinliikehelin.net tai soittele puh. 0440 185 316.

Tehdään yhdessä parem-paa Lappia ja Suomea

Lapin Perusnaiset ryPuheenjohtaja Liisa Helin

Valtaa ei anneta, se otetaan!

LAPIN PERUSNAISET RY.

Kuva Lapin PerusNaisten perustavasta kokouksesta vappuaatolta.

Suomalainen 17No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen 11/2004

■HISTORIAA

■ LEIVÄNJAKAJA

Älä kiroa vaan kiitä

EU:n perustuslakiallekirjoitettuYmpäri Eurooppaa kansalaiset ovat huolestuneita Euroopan unionin yhä kasvavasta epädemokraatti-sesta ja epäsosiaalisesta suuntauksesta, yhä rajummis-ta yhteiskunnallisista muutoksista, jotka eivät palve-le EU:n jäsenmaiden kansoja. Tällaiselle pohjalle on vaarallista rakentaa EU:n perustuslakiin pohjautuvaa liittoa, jolla on täydellisen liittovaltion – ja pitkälle valtion – kaikki ominaisuudet.

Kotouttaminen ontuuMaahanmuuttajana olen sitä mieltä, että kaikki maahanmuuttajat ovat vapaa-eh-toi-ses-ti muutta-neet Suomeen. Ketään ei ole pakotettu asumaan tääl-lä, joten jos ei miellytä, voi vapaasti muuttaa pois. Kaikkien on sopeuduttava Suomen oloihin, lakeihin ja opittava maan kieltä. Minulta eivät saa ymmärrys-tä ne maahanmuuttajat, jotka vaativat vähemmistön asemaa ja palveluita omalla äidinkielellään, eivätkä myöskään ne, jotka suorittavat lainvastaisia tekoja ja vetoavat omaan kulttuuritaustaansa.Freddy Van Wonterghem

sattumia! Huomasin, et-tä jos vaikeassa tilanteessa sain kirosanan sijasta pun-nerrettua suustani ”kiitos Jeesus!”, niin ongelmani ratkesi lähes saman tien.

Ällistyin asiaa yhä uudel-leen ja uudelleen. Päähäni ei meinannut millään mahtua, että Isä todellakin auttaa minua ihan konkreettisesti. Että Hän haluaa jopa kom-munikoida kanssani! Se jos mikä oli (ja on minusta edel-leenkin) aivan käsittämättö-män ihana asia!

Niinpä suuni puhdistui perkeleistä ja kiitos Jeesuk-

selle alkoi kummuta yhä syvemmältä sydämestäni. Ihmettelin, kuinka yksin-kertaista kaikki onkaan. Olin luullut, että Jumalaan liittyvät jutut ovat vaikeita, mutta ehei! Lapsikin käsit-tää Hänen neuvonsa.

Minulle tuli tavaksi kiit-tää Jeesusta ja aivan erityi-sesti kiitän Häntä vastoin-käymisissäni. Jos vaikka auton avaimet tai silmälasit häviävät juuri kun on ka-mala kiire jonnekin, niin sanon ”kiitos Jeesus!” – ja kas, siinähän se kadonnut huulipuna onkin.

siis voi edes pyytää käytös-täni anteeksi!

Yllättäen koin, että Ju-mala puhuu minulle. Hän kehotti minua kiittämään Jeesusta. Auts! Se tuntui mahdottomalta, mutta lopulta tottelin. Kun en silloin tiennyt muutakaan keinoa kiittää Häntä, aloin itku kurkussa vei-sata virttä ´Herraa hyvää kiittäkää´.

Laulaessani sydämeni tulvahti täyteen iloa. Ja jo ennen kuin pääsin virren loppuun, Jussi karautti au-tollaan takaisin pihaan!

Se ei ollutkaan sattumaa

Tulin tapahtumasta tosi iloiseksi, mutta vielä silloin luulin, että se oli vain sat-tumaa. Mutta Isäpä näytti, että Hänen sopassaan ei ole

Raamattu on pullollaan kehotuksia kiittää Her-raa. Sama teos kertoo myös, että Jeesuksen ni-messä on yliluonnollinen voima. Eli kun sanot ää-neen ja koko sydämestäsi ”kiitos Jeesus!”, niin usko tai älä, siinä on valtava positiivinen voima.

Ensimmäisen aavis-tuksen tästä sain, kun olin juuri tullut uskoon. Olin riidellyt miesys-täväni kanssa, joka oli suuttuneena lähtenyt ajamaan kohti Helsinkiä. Olin varma, että välim-me menivät nyt lopulli-sesti poikki. Kun hänen autonsa perävalot sukel-sivat metsikköön, aloin itkeä ääneen.

Siihen aikaan ei vielä ollut kännyköitä ja tiesin, että en saa häneen yhteyt-tä moneen päivään. En

Kerran ajoin liukasta tietä autonromulla, jonka renkaat olivat yksin Hiihto-liiton hyväksymät. Edelläni ajoi tuliterä, valkoinen kaa-ra ja yhtäkkiä sen kuljettaja jarrutti rajusti. Niin yritin tehdä minäkin, mutta kau-hukseni huomasin, että jar-runi eivät toimi. Olin jo lui-sumassa kaunottaren päälle, kun suustani pääsi huuto ”Jeesus!” Ja usko tai älä, sil-loin autoni pysähtyi kuin sei-nään. Kolaria ei tullutkaan!

Kiitosta kannattaa kokeilla

Tietenkään kaikki ongel-mani eivät poistu pelkällä Jeesus-nimen henkäisyllä. Tietenkään ”Kiitos Jeesus” ei ole mikään taikasana, jol-la saan Jumalalta mitä kul-loinkin satun haluamaan. Ei niin! Mutta kiittämällä Jee-

susta olen saanut nähdä valtavan määrän Hänen ihmeitään ja tutustua Häneen yhä läheisemmin.

Jumala on kätkenyt kiitokseen valtavan salai-suuden. Mitä enemmän kiitän Häntä, sitä enem-män minulla on kiitettä-vää! Toivon sydämestäni, että tuo ihana salaisuus avautuisi sinullekin, niin että sinäkin saisit kokea, kuinka ihastuttava per-soonallisuus Hän on!

Kokeilepa kiitosta seu-raavan vastoinkäymisen tullessa. Jos vaikka vahin-gossa isket vasaralla sor-meesi, niin sen sijaan että kirota päräyttäisit, niin kiitäpä Jeesusta! Siinä voi kuule käydä niinkin, että sormeesi ei jää suuresta-kaan täräyksestä mitään kipua tai jälkiä! Seija Pajatie

Juho Eerola Kotkasta ei eduskuntavaaleissa lupail-lut äänestäjille kuuta tai-vaalta, tavoitteita sen si-jaan oli paljonkin. Tukan leikkaaminen lyhyeksi oli yksi Eerolan antama vaa-lilupaus. Eduskuntaan va-littiin pitkätukkainen po-ninhäntämies, joka ei pal-jon partureita työllistänyt. Äänestäjät alkoivat pian vaalien jälkeen tapojensa mukaan kysellä lupauksen perään. Periaatteen mie-henä kansanedustaja Juho Eerola piti lupauksensa ja suuntasi tiensä kohti Kot-kan keskustassa sijaitsevaa parturiliikettä.

Tukka lähti ja jäljelle jäi muutaman millin sänki muistuttamaan lupauksen seurauksista. Viimeksi ar-meijassa on Eerolan tukka ollut näin lyhyenä. Pitkä letti on tallella ja mahdol-lisesti nähtävilläkin Kotkan linja-autoaseman baarissa, samassa kuppilassa jota Eerola jossakin vaiheessa it-sekin piti. Juho lähettää ter-veisiä sosialidemokraattien puoluesihteeri Jungerille:

- Ole sinäkin mies ja seuraa perässä. Kansalle annetut lupaukset kuuluu pitää.

Tukkalähti!

Juho Eerola lyhyessä kesätukassaan lomakeskus Rauhalassa Saarijärvellä.

Teksti ja kuva: Harri Lindell

Perussuomalainen 11/2004

Suomalainen18 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

EU-jäsenyytensä aikana Suomea vastaan on nostettu yli tuhat virallista huomautusta, joista kanteisiin asti on tähän mennessä johtanut puolisen sataa. Tällä palstalla käsittelemme joitain niistä rikoksista, joilla Suomi-neito on Brysselin herroja vastaan rikkonut.

Suomi tuomiolla

Asianosaiset: Euroopan yhteisöjen komissio, jota tukee Ruotsin kuningaskunta vs. Suomen tasavaltaEuroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY 226 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 17.5.2000 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Suomen tasavalta ei ole noudattanut kiven-näisöljyjen valmisteverojen rakenteiden yhden-mukaistamisesta 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/81/ETY 8 artiklan 2 ja 3 kohdan ja kivennäisöljyjen val-misteverojen määrien lähentämisestä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/82/ETY 5 artiklan 1 kohdan mukaisia vel-voitteitaan, koska se on pitänyt voimassa lakeja ja asetuksia, jotka koskevat kaasuöljyn käyttöä moottoripolttoaineena, sellaisina kuin kyseisiä lakeja ja asetuksia sovelletaan käytännössä.

Tuomio: Syyllinen.

Suomen tasavalta velvoitetaan korvaamaan oi-keudenkäyntikulut. Ruotsin kuningaskunta vas-taa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

OTTEITA SOININ PLOKEISTA

Perussuomalaisten pelko. Onko se tyhmyyden vai vii-sauden alku?

Median eliitti on EU:n tulevaisuudesta yhtä huo-lissaan kuin se oli aikanaan Neuvostoliiton tulevaisuu-desta. Huolesta huolimatta Neuvostoliitto on historiaa, eikä Euroopan Unionikaan tulevaisuutta edusta.

Uusi Kreikan pelastus-paketti EI rauhoita Euroo-pan taloustilannetta. Se on yksi askel lisää väärään suuntaan.

Ylivelkaisuus ja maksu-kyvyttömyys on juurittava Euroopasta. Se käy päivä päivältä hankalammaksi ja kalliimmaksi. Siihen men-nään ajan kanssa, kun en-sin pankki- ja pörssipelurit on pelastettu ja koko lasku saadaan siirretyksi euroop-palaisille veronmaksajille. Not in my name.

Lehman Brothersin katastrofi on se kieli- ja mielikuva, jolla kansaa pe-lotellaan. Menemättä yksi-tyiskohtiin. Kysyn lukijalta: monenako päivänä jätit syömättä noina päivinä?

Minkä puolueen edus-tajan lausumassa Suuressa valiokunnassa toukokuus-sa vastustettiin Euroopan vakausmekanismia? Saman puolueen edustaja on nyt ministeri, jonka puolueen hyväksymässä hallitusoh-

jelmassa lukee, että mainit-tu pysyvä vakausmekanismi on välttämättömyys?

Ensin äänessä oli edus-taja Arhinmäki ja mainitun hallituskirjauksen hyväksyt-tyään hän nykyään tottelee nimeä ministeri Arhinmäki.

SDP:n ryhmäpuheenjoh-taja Jouni Backman arvoste-li jälleen kerran hallintova-liokunnan kokoonpanoa ja puheenjohtajaa, jonka SDP on eduskunnassa yksimieli-sesti hyväksynyt. Aivan oi-kein, mutta päinvastoin on SDP:n linja.

Suomi meni vanho-jen puolueiden hurrates-

sa EU:ssa mukaan niihin pöytiin, jossa päätökset tehdään. Missä tuo pöytä sijaitsee ja kuka sen ääressä istuu, kun Saksa ja Ranska sanelevat EU-päätöksiä? Outoa on sekin, että Saksan hallituksen tiedottaja ker-too medialle, mitä Suomen rauhaan kuuluu. Hommat-kaa Angela Merkelille edes Jyrki Kataisen puhelinnu-mero, jotta hän saa päätök-set edes tiedoksi ennen pää-tösten julkistamista!

The Finns -Party he-rättää keskustelua. Miksi ruotsalainen eduskuntaryh-mä ei?

Perussuomalaisilla pe-lottelulla saa palstatilaa, vai mitä Arno Ahosniemi? Lapa jäähän ja nimi lehteen.

Luuletko sinä että suo-malainen huipputuote, jota tilaaja maailmalla tarvitsee, jää tilaamatta vientiin siksi, että Suomi ei osallistu toi-mimattomiin EU-tukipa-ketteihin?

Mikäli moista soopaa uskot, olet ilmeisesti me-nettänyt järkesi tulematta hulluksi.

26.8.2011, Timo Soini, ploki

Pelottelun politiikkaa

Fotokonttori.fi

Syksy on pikkuhiljaa saa-massa paremman ja pi-tävämmän niskalenkin kesästä kuin edellinen ja nykyinenkin hallitus talou-sahdingoissa rypevien EU:n jäsenvaltioiden levittämästä kulkutaudista. Tosiasiat on aina parasta tunnustaa ja ne hyväksymällä voi edetä muissakin asioissa jäämät-tä neuvottomana synkkien ja tuntemattomien tuulien riepoteltaviksi.

Kaikenlainen toimin-ta pitää kuitenkin mielen virkeänä, eivätkä ajatuk-set puuroudu kuutioimaan vain yhtä ja samaa asiaa.

Oulun piirissä olemme pyrkineet pitämään toimin-tavirettä yllä järjestämällä omia tapahtumia yhdessä paikallisyhdistysten kanssa

sekä osallistumalla muihin erilaisiin tapahtumiin.

Tapahtumia on riittänyt

Elokuussa olimme esillä mm. Kiiminki-päivillä Kii-mingissä, jossa paikallisyh-distysaktiivit Tapio Jussila ja Teuvo Appel sekä kansan-edustajamme Pirkko Matti-la noukkivat pisteitä kotiin muiden puolueiden nenän alta. Pidimme myös kesä-tapahtumat Paula ja Kauko Jukan sievällä ja kodik-kaalla mökillä Oulujärven rannalla sekä Kärsämäellä Frosteruksen koulun hulp-peissa tiloissa, joita Kärsä-mäen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Nie-mi esitteli allekirjoittaneelle

tapahtuman aikana. Siellä on hienot puitteet vaativim-millekin tapahtumille. Tai-valkosken elomarkkinoilla oli alueellisten toimijoiden lisäksi edustettuina myös kansanedustajamme Pirk-ko Mattila, Ville Vähämäki sekä Kainuun piirin Pentti Kettunen.

Syyskuun alussa oli Paavolan markkinat ja kol-mipäiväiset Oulun Päivät, joissa molemmissa väki löysi tiensä perussuoma-laisten teltoille. Tiukkoja kannanottoja vallitsevasta taloustilanteesta ja sen ke-hittymisestä sekä kansanta-loutensa ahdinkoon ajanei-den EU:n jäsenmaiden tuki-paketeista kuultiin laajalta rintamalta. Terveiset pai-kalla olleille kansanedusta-

Oulun piirissä toiminnallinen syyskesä

PERUSSUOMALAISTEN OULUN PIIRI

jillemme Pirkko Mattilalle ja Ville Vähämäelle sekä koko puolueemme edus-kuntaryhmälle olivat lähes poikkeuksetta tiukasta lin-jasta kiinnipitoa vaativia ja tätä linjaa kannatavia. Oman kansantaloutemme velkaannuttaminen avus-tamalla kilpailijamaita ei nostattanut muuta kuin kylmää hikeä ja tunne-kuohuja teltalla kävijöiden keskuudessa.

Uusia yhdistyksiä perustettu

Uusi paikallisyhdistys on perustettu Ylivieskan alu-eelle käsittäen Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin. Pu-heenjohtajaksi tälle yhdis-tykselle valittiin varakan-

sanedustajamme, sieviläi-nen Juha Liukkonen.

Perustamiskokouksessa oli paikalla kaiken kaikki-aan lähes parikymmentä henkilöä, joten tilausta uu-delle yhdistykselle oli todel-lakin odotusten mukaisesti.

Raahen on myös perus-tettu oma yhdistys ja sen puheenjohtajuutta vetää kansanedustajaehdokkaa-nakin ollut Tuula Kellola.

Kunnallisvaalityö käyn-nistyy täysipainoisesti Oulun piirin osalta seminaaripäi-villä Oulussa 17.9.2011 ja jatkuu eripuolilla maakun-taa pidettävillä koulutus- ja ehdokasrekrytointitapahtu-milla aina ensi syksyyn saak-ka. Oulussa pidetään myös säännöllisesti tiistai-iltaisin ”Kohti vaaleja -keskusteluil-

ta”, johon kaikki perussuo-malaisuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita ruotimaan niin alueellisia kuin valta-kunnallisiakin kysymyksiä sekä tekemään omia aloit-teita retuperällä olevien asi-oiden kohentamiseksi.

Jos jotakin on jo saatu ai-kaiseksi, niin paljon on vielä tekemättä. Tälläkin perus-teella aktiiveja tekijöitä kai-vataan yhä lisää. Tarttukaa tarjoukseen ja varmistakaa Perussuomalaiset-puolueen pysyminen suurten puoluei-den joukossa.

Sääsketöntä syksyä

Jari PirinentoiminnanjohtajaPerussuomalaistenOulun piiri ry

Suomalainen 19No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ PUOLUETOIMISTO

Puoluesihteeri: Sandvik, OssiPuh. 0207 430 806, 0400 926 908ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Vastaava päätoimittaja:Lindell, HarriPuh. 0207 920 362, 040 749 9362harri.lindell@peruss.fi

Projektisihteeri, järjestö- ja PRH-asiat (1.10.2011 lukien)Pihlman, MarjoPuh. 0207 430 802, 0400 917 351marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Toimittaja:Männistö, MikaPuh. 0207 920 368, 040 352 9368mika.mannisto@peruss.fi

Jäsenrekisterivastaava:Ronkainen, HeidiPuh. 0207 430 805, 0400 917 354heidi.ronkainen@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaiset rp.Mannerheimintie 40 B 56, 00100 HELSINKIPuh: 020 7430 800Fax: 020 7430 801www.perussuomalaiset.fi

Työmies:Putkonen, MattiPuh. 0207 430 809, 0400 904 447matti.putkonen@perussuomalaiset.fi

Talouspäällikkö:Kangasmäki, AuliPuh. 0207 430 803auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

HELSINGIN ITÄRANNIKON PERUSSUOMALAISET RY.

Projektihallinnan koulutusta 2011-2012Helsingin Itärannikon Perussuomalaiset ry. järjestää syksyn ja kevään 2011 -2012 aikana projektihallinnan koulutusta. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tietoa projektihallinnan mene-telmistä esimerkiksi työhönsä liittyen.

Projektihallinnan menetelmiä voidaan hyödyntää hyvin laajasti toimialasta riip-pumatta esim. teollisuudessa, rakentami-sessa, kulttuuri- ja mainosalalla tai vaik-kapa poliittisessa vaalityössä.

Kurssien luennoitsija toimii Pertti Sa-viranta. Hänellä on pitkäaikainen koke-mus kansainvälisistä toimitusprojekteista sekä kattava projektialan koulutus.

Kurssit pidetään Liikuntamyllyn kou-lutustiloissa Myllypurontie 1, 00920 Hel-sinki. Ensimmäinen koulutustilaisuus pi-detään torstaina 27.10.2011, alkaen klo 18.00. Kurssin pituus on 3 x 45 min.

Ensimmäinen kurssi on johdatus pro-jektihallinnan perusteisiin. Kurssilla kä-sittelemme projektin määritelmän, miten projektin asetetaan, projektin sudenkuo-pat, katsaus projektisuunnitelmaan, pro-jekti vs. prosessi, esimerkki projektiorga-nisaatiosta sekä erilaisista prosesseista.

Yhden kurssin (3x45min) hinta on 10 euroa PS jäsenille, muille 20 euroa, sisäl-täen kurssimateriaalin.

Sitovat ilmoittautumiset 17.10.2011 men-nessä sähköpostitse: pertti.saviranta@sau-nalahti.fi . Lisätietoja puhelimitse:Pertti Saviranta / 040 5474084 (iltaisin).

Kurssien sisältö kattaa keskeisimmät projektihallinnan osa-alueet seuraavasti:

- Projektin määritelmä- Projektien käynnistys, organisointi ja päättäminen- Projektisuunnitelma- Projektin vaiheistus ja ositus- Eri projektiohjausmenetelmät- Projektin riskienhallinta- Viestintä ja tiedottaminen- Projektikokoukset ja raportointi- Projektihallinnan työkalut- Projektijohtamisen kehittäminen- Tiimityöskentely- Verkostoituminen

TAPAHTUMAT

Kymen perussuomalaisten retki eduskuntaanKymen piirin perussuomalaiset tekevät tutustumismat-kan eduskunnan kyselytunnille torstaina 10.11.2011. Mahdollisuus tavata myös puolueen kansanedustajia.

Matkaan lähdetään tutulla bussilla, aamusta Ruoko-lahdelta, Rasilan R-kioskilta. Matkareitti kulkee Imat-ran, Lappeenrannan, Kouvolan, Kuusankosken, Eli-mäen kautta Helsinkiin. Matkaan lähdetään aamusta, lähtöajat varmentuu myöhemmin. Paluu samaa reittiä. Tarkempi ohjelma myöhemmin.

Varaa nyt paikkasi Saarimäen Erkiltä 050 331 0102 ja varmista pääsy mukaan mielenkiintoiselle retkelle. Mukaan mahtuu 45 nopeinta. Bussimatkan hinta on vain 20 €/henkilö. Lisätietoja joko Erkiltä tai Harrilta 040 841 2504.

Tampereen Perussuomalaiset TesomallaTampereen päivänä 1.10.2011 alkaen klo 12.00 liike-keskuksen piha-alueella. Paikalla Perussuomalaisia kau-punginvaltuutettuja. Tarjolla hernesoppaa ja pullakah-vit. Tervetuloa!

Avoimet ovet eduskunnassaEduskuntatalossa järjestetään maanantaina 19.9. klo 14-18 jo perinteeksi muodostunut Avoimien ovien tapahtuma.

Tapahtuman keskuspaikkana toimii Valtiosali, jossa on mahdollista tutustua Perussuomalaisten eduskunta-ryhmän työhön ja tavata paikalla olevia kansanedusta-jiamme. Tervetuloa!

Perussuomalaisia kansanedustajia tavattavissa:

Johanna Jurva klo 14-16Mika Niikko klo 14-16Jussi Niinistö klo 15-17Pirkko Ruohonen-Lerner klo 15-17Arja Juvonen klo 16-18

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

HUOMIO!! Mäntyharju, Juva, Joroinen, Rantasalmi,Hirvensalmi ja SulkavaTarkoituksemme on perustaa Etelä-Savon piiri ry:n Pe-russuomalaisiin uusia osastoja tarpeen mukaan. Pyy-dänkin yllä olevien paikkakuntien perussuomalaisia (ja perussuomalaiseksi haluavia) ottamaan yhteyttä, jotta saamme selvyyden halukkaista aktiivijäsenistämme.

Piirisihteeri Outi Virtanenpuh: 044 3403573sähköposti: outinposti@wippies.com

Seminaaripäivä Oulussalauantaina 17.9.Seminaaripäivä Oulussa lauantaina 17.9. klo 9.00-15.00. Paikkana Kirkkotorin koulutuskeskus, Asema-katu 3-5, Oulu.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Perussuomalaisten Oulun piiri ry:n toiminta-alueella olevien jäsenyhdis-tystemme kunnanvaltuutetuille, varavaltuutetuille, ak-tiivitoimijoille sekä sellaiseksi aikoville. Teemoina mm. puolueemme eri organisaatiot ja niiden toiminta sekä valmistautuminen tuleviin kunnallisvaaleihin. Paikalla kansanedustajiamme sekä piirin toimihenkilöt.

Järjestää Perussuomalaisten Oulun piiri ry. Kahvi ja ruokatarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistu-maan kouluttavaan toimintaan.

Toimistopäällikkö:Leppänen, Marja-LeenaPuh. 0207 430 807, 0400 912 422marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi

Euroopan Unioniin kuu-luvien kriisimaiden rahoi-tusongelma oli yksi mer-kittävin Perussuomalaisten vaaliohjelmaan liittyvä asia kautta koko maan. Kansa oli tämän vaalilupauksen takana voimakkaasti. Vii-meisimmät gallupit ker-tovat asian selkokielellä. 22-23%:n kannatuksella Perussuomalaiset olisivat maan suurin puolue, jos vaalit käytäisiin nyt.

Pitkien neuvottelujen jälkeen syntyi uusi hallitus-ohjelma, jonka jälkimai-ningit lyövät voimakkaasti rantaan jo nyt ennen varsi-naista eduskunnan syysis-tuntokauden alkua. Kuntien valtionosuuksia leikataan tilapäisesti 631 miljoonaa euroa. Tilapäinen voidaan lukea yhtä hyvin pysyväksi.

Maaseutu ja kylätiet hil-jenevät. Kuntia yhdistetään kiihtyvällä vauhdilla. Pienet lukiot lopetetaan ja samoin käy terveysasemille. Samaan aikaan, kun matkat kunta-keskuksiin kasvavat, niin verotusta kiristetään mm. polttoaineveroa nostamal-la. Polttoainevero koskettaa eniten taajamien ulkopuo-lella asuvia eli heitä, jotka tarvitsevat kulkuneuvojaan kaikissa tilanteissa julkisen liikenteen puuttuessa.

Hallitusohjelmaan kir-jatut veronkorotukset nä-kyvät myös taloyhtiöissä asuvien vuokra- tai vasti-kekustannuksissa. Lämmi-tys-, jätehuolto-, hallinto-, kiinteistönhoitokustannuk-set, kiinteistöverot, vakuu-tukset ym. nousevat. Elä-keläisille ja pienituloisille luvatut pienet korjaukset tulopuolelle hupenevat mo-ninkertaisesti. Yrityssekto-rilla leikkaukset näkyvät mm. investoinneissa.

Tarvitaan nopeita korjausliikkeitä

Hallitusohjelma rakennet-tiin hyvässä uskossa tule-ville kasvuvuosille. Jo nyt on nähtävissä, ettei näin kuitenkaan tule tapahtu-maan. Ellei korjausliikettä tehdä nopeasti, niin kaik-ki lupaukset romuttuvat ja Suomi ajautuu Etelä-Euroopan maiden tavoin syvään lamaan. Hyvät neuvot on nyt tuotava esiin ja suhdanneheilahtelujen tasausmekanismit on saa-tava nopeasti Jutta Urpi-laisen käyttöön. Perussuo-malaiset ovat esityksensä tehneet hallitusneuvottelu-jen yhteydessä. Toki uusia vaihtoehtoja tuodaan esiin jatkuvasti.

Päättymätön ja korjaa-maton kierre on velkaantu-vien maiden tukeminen, jon-ka seurauksena ajaudumme kohti Euroopan liittoval-tiota. 16.2.2011 eduskunta päätti, että perustuslakia muutetaan niin, että Suomi on osa Euroopan Unionia ja samalla presidentin valtaoi-keuksia heikennetään. Ko. EU-lauseke on askel kohti liittovaltiota. Perustuslain muutos vaatii toisen käsitte-lyn tullakseen hyväksytyksi ja äänestyksessä tähän tarvi-taan edelleen 2/3 enemmistö eduskunnassa. Toivon, että tässä asiassa Perussuoma-laisten vaalivoitolla on suu-ri merkitys ja, että nykyinen perustuslaki jää voimaan.

Kohti liittovaltiota?

Martti MölsäKansanedustaja (PS)Pirkanmaa, Punkalaidun

Suomalainen20 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

KOKOUKSET

Perussuomalaisten Nuorten syyskokous 8.-9.10.Perussuomalaiset Nuoret järjestävät valtakunnallisen syys-kokouksen ja seminaariviikonlopun Jyväskylässä 8.-9.10. Paikkana Sokos Hotel Alexandra (Hannikaisenkatu 35).

Syyskokous on lauantaina 8.10. Aiheina ovat sään-tömääräiset asiat kuten puheenjohtajan ja hallituksen valinta vuodelle 2012 sekä toimintasuunnitelman hyväk-syminen tulevalle vuodelle.

Sunnuntaina 9.10. kiitelty turvallisuuspoliittinen se-minaari saa jatkoa. Tällä kertaa aiheena on muun muassa Suomen maakaupat ulkomaille, josta kertovat asiaa yli kolme vuotta tutkineet vanhempi konstaapeli Asko Hack-zell ja insinööri Kalevi Kuorelahti.

Perussuomalaiset Nuoret toivottaa tervetulleeksi Keski-Suomen perussuomalainen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen.

Viikonlopun ohjelma

Lauantai 8.10.

- Syyskokous klo 14 alkaen (hallitus kokoontuu klo 13) Hotel Alexandran kokoustiloissa. Tätä ennen yöpyjät ilmoittautuvat hotellille.- Klo 18 periaatetyöryhmän aineiston esittely aihealueittain.- Illan aikana kannanoton luonti sunnuntai aamulla julkaistavaksi (työryhmä valitaan kokousväestä)- Omakustanneruokailu halukkaille ja vapaamuotoista illanviettoa

Sunnuntai 9.10.

- Aamiainen tarjolla hotellissa yöpyneille klo 7.30-10.30- Klo 11-15 turvallisuuspoliittinen seminaari hotellin kokoustiloissa.- Kokoustiloissa kahvitarjoilu

Hotellilta on varattu Perussuomalaisten Nuorten jä-senille 30 yöpaikkaa, jotka järjestö kustantaa. Sitovat ilmoittautumiset majoitukseen 22.9. mennessä toimin-nanjohtaja Heikki Tammiselle sähköpostitse: toiminnan-johtaja@ps-nuoret.net. Yöpaikkoja on rajoitetusti ja ne jaetaan varausjärjestyksessä, mutta ensisijaisesti pitkän-matkalaisille. Olet lämpimästi tervetullut!

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret

Sääntömääräinen vuosikokousLauantaina 17.9. klo 14.00 Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin toimistolla osoitteessa Puistokatu 2. Koko-uksessa mm. valitaan hallitus vuodelle 2012. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus on jokaisella ps-nuorten jäsenellä, joka on kokoukseen mennessä liittynyt Pohjois-Savon Perus-suomalaiset Nuoret ry:n jäseneksi (maksuton).

Liittyminen osoitteeseen antti.rantakokko@ps-nuoret.net Tiedustelut Antti Rantakokko, puh 050 3088499.

Etelä-PohjanmaanPerussuomalaiset Nuoret ry

Sääntömääräinen syyskokousLauantaina 24.9 kello 16.00. Kokouspaikkana toimii Vaasan Sokos Hotel Vaakunan Coronet 4 sali Rewell Center 101:ssä. Tervetuloa!

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin

Sääntömääräinen vuosikokousLauantaina 8.10.2011 klo 14.00 Vanhalla Kirjastotalolla, Keskustori 4, Tampere. Esillä sääntöjen määräämät asiat.Huom. mukaan jäsenluettelo ja valtakirja tai pöytäkirjajosta ilmenee paikallisyhdistyksen päätös piirikokous-edustajistaan. Tervetuloa!

Perussuomalaisten Lapuanpaikallisyhdistys ry:n

SyyskokousKeskiviikkona 21.9.2011 klo 18.00 Lapuan Abc:n kabi-netissa, Latojantie 9. Tervetuloa!

Vaasan Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen syyskokousSunnuntaina 2.10.2011 kello 14:00. Kokouspaikka on Ravintola Brandonin kokoustilat Palosaarentie 58. Sään-tömääräisten asioiden lisäksi käsitellään mm. tulevat tapahtumat, keskustellaan ehdokasasettelusta tulevissa kuntavaaleissa. Kokouksemme jälkeen jatketaan keskus-telua Laihian ja Mustasaaren Perussuomalaisten tiiviim-mästä yhteistyöstä.

Toivon runsasta osallistujien määrää. Ota mukaan myös Perussuomalaisista kiinnostuneet ystäväsi. Tervetuloa!

Harri Leppälä, puheenjohtaja, Vaasan Perussuomalaiset ry

Valkeakosken Perussuomalaiset

SyyskokousValkeakosken perussuomalaisten syyskokous 13.10.2011 klo 17.00 liikuntahallin kokoushuone.

Haapajärven Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen syyskokousPerjantaina 14.10.2011 kello 19.00 Haapajärven kau-pungintalolla, kokoushuone 2. (Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi). Tervetuloa.

Nivalan Perussuomalaiset ry

KokousKeskiviikkona 28.9.2011 klo 18.00. Käsiteltävänä asioina sääntömääräiset asiat, mm. puheenjohtajan valinta, koko-usedustajat ym. Kokouspaikkana on Kahvila Kuppikulma, Toritie 16, 85500 Nivala. Tervetuloa kaikki mukaan.Hallituksen pj. Vesa Jaakola

Karkkilan Perussuomalaiset ry.

Sääntömääräinen syyskokousLauantaina 1.10.2011 klo 12.00. Närönkatu 18 A 1.

Lappeenrannan Seudun Perussuomalaiset

Syyskokous Sunnuntaina 2.10.2011 kello 16.00 Lappeenrannan kau-pungintalolla (Villimiehenkatu 1), Willimies-kabinetissa. Opastus pääovella sekä alaovella alkuajankohtaan asti. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi piirin syyskoko-ukselle esitettävät valinnat. Paikalla piirin johtoa sekä paikallisia aktiiveja, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Pellon Perussuomalaiset

PerustamiskokousSunnuntaina 18.9. klo 12.00. Kokouspaikka Vihreä py-säkki, Kolarintie. Kokousasioina Pellon paikallisyhdis-tyksen perustamiseen liittyvät asiat.

Kaustisen Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen syyskokousKortesjärven säästöpankin kerhohuoneessa sunnuntaina 25.9.2011 klo 19.00.

Rovaniemen Perussuomalaiset ry

SyyskokousSunnuntaina 9.10. klo 14.00, Hotelli Aakenus, Koskikatu 47, Rovaniemi. Esillä sääntömääräiset asiat.Tervetuloa keskustelemaan ja kahvittelemaan!

Lapin PerusNaiset ry

SyyskokousLauantaina 8.10. klo 14.00, Hotelli Merihovi, Keskus-puistokatu 6-8, Kemi. Esillä sääntömääräiset asiat.Tervetuloa mukaan!

Sallan Perussuomalaisten

perustamiskokousLauantaina 24.9.2011 klo 11.00 Sallan TB:n kahviossa. Paikalla kansanedustaja Hanna Mäntylä, joka tarjoaa kahvit ja ehkä pullat.

Pieksämäen Perussuomalaiset ry:n

Syys- ja sääntömuutoskokousTervetuloa paikallisosaston syys- ja sääntömuutoskoko-ukseen torstaina 22.syyskuuta 2011 kello 18.30. Kokous-paikka: Pieksämäen ABC (Vehkanotko 2, 76150 Pieksä-mäki). Esillä sääntömääräiset asiat sekä uusien sääntöjen hyväksyminen.

Ennen varsinaista kokousta pidämme Infotilaisuuden kello 17.30 alkaen, paikalla piirin puheenjohtaja Pekka Leskinen puh; 040-7020865 ja piirisihteeri Outi Virtanen puh; 044-3403573. Tervetuloa!

Riihimäen Perussuomalaiset ry

SyyskokousTiistaina 18.10.2011 klo 18.00. Paikkana Riihimäen ABC- aseman kabinettitila, Kinturintie 2. Tervetuloa!

Kuopion seudun Perussuomalaiset ry:n

Sääntömääräinen syyskokousMaanantaina 17.10.11 klo 18.00 alkaen piiritoimistolla, osoitteessa Puistokatu 2, Kuopio. Tervetuloa!

Perusssuomalaisten Kankaanpään jaJämijärven osastojen

SyyskokousKankaanpään kaupungintalolla sunnuntaina 2.10. klo 18.00. Tervetuloa.

Laihian Perussuomalaiset

SyyskokousSunnuntaina 25.9 kello 16.00 alkaen. Kokous järjeste-tään ravintola Kantrissa (Kauppatie 5, 66400 Laihia). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouk-sen jälkeen kello 17.00 alkaen järjestetään avoin keskus-telutilaisuus liittyen tuleviin kuntavaaleihin. Sekä kokous että keskustelutilaisuus ovat avoimia kaikille.

Mikkelin Seudun Perussuomalaiset ry

Sääntömääräinen syyskokous17.10.2011 klo 17.00, Elomaan talo, Pirttiniemenkatu 21. Tervetuloa!

Perussuomalaistenpuoluevaltuuston kokousLauantaina 15.10.2011 klo 13.00 eduskunnan audito-riossa. Esillä presidentinvaali- ja muut esityslista-asiat.

Kirjallisessa kokouskutsussa esityslista ja muut asiat tarkemmin.

Timo Soini Ossi Sandvik puheenjohtaja puoluesihteeri

Suomalainen 21No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■PERUSSUOMALAISET NAISET RY:N HALLITUS

Elomaa, KikeMaskupuh. 0400-824 774kike.elomaa@eduskunta.fi

Karinkanta, MerviTamperepuh. 041-546 7428mervi.karinkanta@elisanet.fi

Kivioja, EilaSodankyläPuh: 040-758 2375eila.kivioja@gmail.com

Lamminkoski, Sirkka-LiisaÄhtäripuh. 040-533 1725lamminkoski@gmail.com

Mäkinen, MinnaJyväskyläpuh. 044-0708338minna.makinen@jyvaskylalainen.com

Ojennus, HelenaParkanopuh. 0400-236 154paakari@jippii.fi

Papinaho, Sirkka-LiisaOrimattilapuh. 044-3893458sirkka-liisa.papinaho@orimattila.fi

Salonen, HilkkaHämeenlinnapuh. (03) 616 5903hm.salonen@luukku.com

Sankilampi, JaanaKajaanipuh. 040-513 5038jaana.sankilampi@wippies.fi

Taloudenhoitaja

Kangasmäki, AuliLemipuh. 020 7430 808, 0400 988 960auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi

1. varapuheenjohtaja

Jämsä-Uusitalo, VailiOuluPuh. 040-777 8478vailikjamsa@suomi24.fi

2. varapuheenjohtaja

Kuusinen, TuulaHelsinkipuh. 040-504 5808tuulak_67@hotmail.com

Puheenjohtaja

Leppänen, Marja-LeenaLappeenrantapuh. 040-775 1757lpr.laatusiivous@co.inet.fi

Sihteeri

Peltomaa, IirisPyhärantaPuh: 050-342 5325iiris.peltomaa@kolumbus.fi

Toiminnanjohtaja

Pihlman, MarjoEspoopuh. 020 7430 802, 0400 917 351marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Varajäsenet:

Hyttinen, MirvaKontiolahtipuh. 040 592 4892psmirva.hyttinen@gmail.com

Pekkala, HeleenaYlöjärvipuh. 040-704 4059

Mäkipää, LeaKihniöpuh. 050-505 2171

Hiltunen, HelenaOrimattilapuh. 0400-688 132

Koivisto, MarianneHämeenlinnamariannekoivisto92@gmail.com

Kunniajäsen:

Jalava, AnnikkiTampere

Jäsenet:

http://ps-naiset.perussuomalaiset.fi

■PERUSSUOMALAISET NUORET

■EUROPARLAMENTTIRYHMÄ

Puheenjohtaja:

Elo, SimonPuh: 0400 988960simon@simonelo.fi

Toiminnanjohtaja:

Tamminen, HeikkiPuh. 044 301 9791heikki.tamminen@ps-nuoret.net

Terho, SampoPuh: +358 50 538 1674 sampo.terho@europarl.europa.eu

Avustajat Brysselissä:

Ristevirta, HanneGSM: 0032 47 6055 037

hanne.ristevirta@europarl.europa.eu

Jusula, JukkaGSM: +358 400 606 220jukka.jusula@europarl.europa.eu

tel: 0032 228 47757 (Bryssel)fax :0032 228 49757tel: 0033 3881 77757 (Strasbourg)fax: 0033 3881 79757

Kotimaan avustaja:Sinisalo, Pekka M., puh. 044 2222 678pekka.sinisalo.ps@gmail.com

Sihteeri:

Grönroos, SimoPuh. 050 321 1755sihteeri@ps-nuoret.net

www.ps-nuoret.net

Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 5600100 HelsinkiPuh. 0207 430 800 Fax: 0207 430 801

Perussuomalaiset rp:

Perustettu: 1995

www.perussuomalaiset.fi

Espoon Perussuomalaiset ry. on kohdannut positii-visen ongelman JYTKYn myötä.

Kannatus on kasvanut Espoossa huomattavasti ja uusia jäseniä on kertynyt paljon. Uudet jäsenet ovat suurimmaksi osaksi taval-lisia peruskansalaisia, jotka ovat kyllästyneet nykyiseen poliittiseen suuntautumi-seen.

- Iloksemme voimme todeta, että kasvuvauh-timme on suuri. Saamme uusia jäseniä niin rivikan-salaisista kuin muistakin puolueista. Jopa Espoon yksinvaltias-Kokoomus vuotaa meille päin jäseni-ään, toteaa Espoon Perus-

suomalaisten puheenjohta-ja Jarno Eerola.

Puoluevaihtojen, jäsen-määrän kasvun ja ihmisten poliittisen aktiivisuuden lisääntyminen tuo rivei-himme paljon uutta verta. Kunnallisvaaliehdokkaiksi on niin paljon halukkuutta, että Espoon Perussuoma-laiset ovat jo nyt alkaneet miettiä ensimmäisiä valin-toja ja tarkkoja kriteerejä listalle. Päivänselvää on, että kaikki halukkaat ei-vät pääse ehdolle, eivätkä varsinkaan ns. Matti Myö-häiset, jotka ilmoittavat halukkuutensa viime tin-gassa. Tässäkin asiassa no-peat syövät hitaat. Espoon Perussuomalaiset haluavat

antaa mahdollisimman paljon aikaa valituille eh-dokkaille valmistella/käyn-nistää vaalityötään. Tällä hetkellä kunnallisvaaleihin on vielä aikaa vuosi ja kol-me kuukautta, mutta kuten kokemuksesta tiedämme, aika kuluu erittäin nope-asti.

- Hyvin asetellulla ja ajatellulla ehdokaslistal-la saamme varmistettua eduskuntavaaleissa ansai-tun toiseksi suurimman puolueen aseman Espoos-sa. Samalla luomme poh-jan Kokoomuksen upotta-miseen viimeistään 2020, kommentoi Jarno Eerola Espoon PS:n kunnallisvaa-lityöryhmässä 23.8.

ESPOON PERUSSUOMALAISET

VARKAUDEN PERUSSUOMALAISET

Täydellä listalla kunnallisvaaleihin

Varkauden kaupunginvaltuustokasvoi yhdellä perussuomalaisella

Pohjois-Savossa, Varkauden kaupunginvaltuustossa pe-russuomalaisten valtuusto-ryhmän koko kasvoi yhdellä henkilöllä, kun Pasi Paana-nen (sitoutumaton) ilmoitti eroavansa kristillisdemo-kraattien valtuustoryhmästä ja liittyvänsä perussuoma-laisten ryhmään. Asia tuli julkisuuteen 29.8. pidetyssä

Varkauden kaupunginval-tuuston kokouksessa.

Kaupunginvaltuutetun tehtävänsä ohella Paananen toimii jäsenenä sivistyslau-takunnassa.

Perussuomalaisten kan-natus on noussut voimak-kaasti Varkauden seudulla viime kunnallisvaalien jäl-keen kun paikallisosaston

puheenjohtaja Pekka Keto nousi valtuutetuksi neljän-neksi eniten ääniä kerännee-nä ja naapurikunnassa Lep-pävirralla ”sillanrakentaja” Markku Pesonen valittiin valtuutetun tehtävään.

Mikko Kähäri, sihteeriVarkauden seudunPerussuomalaiset

Suomalainen22 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■PUOLUEHALLITUS ■PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ

ETELÄ-POHJANMAAPihlaja, TapioHonkakuja 13, 61800 KauhajokiPuh: 045-209 4905

ETELÄ-SAVOLeskinen, PekkaHiekkointie 95, 51440 VuojalahtiPuh. 040-702 0865leskispekka@gmail.com

HELSINKIVälikangas, ArtoMerikorttikuja 2 V621, 00960 HelsinkiPuh: 050-376 9046arto.valikangas@kolumbus.fi

HÄMENiemelä, AnteroHämeenlinnaPuh: 045 264 2026anteroniemela@gmail.com

KAINUU Kettunen, PenttiKirkkoahontie 899, 87100 KajaaniPuh: 044-029 6681, pentti.kettunen@kajaani.net

KESKI-POHJANMAAKaistila, KaarleKevarintie 4, 69820 RäyrinkiPuh: 0400 462 101kalle@tuliruusu.fi

KESKI-SUOMITuominen, MarkeRavitie 28, 44260 VihijärviPuh: 040 523 1566marke.tuominen@pp1.inet.fi

KYMI Lindström, JariKymenlaaksonkatu 2 C 7, 45700 KuusankoskiPuh: 040-555 9328jarppa.lindstrom@elisanet.fi

LAPPIHärö, KariRovaniemiPuh: 044 208 4671kari.haro26@gmail.com

OULUMoilanen, AhtiIkäläntie 3, 91600 UtajärviPuh: 040-413 4941ahti.moilanen@dnainternet.net

PIRKANMAAOjennus, ReijoMajakkakatu 8, 39700 Parkanopuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,paakari@jippii.fi

POHJOIS-KARJALAKokko, OsmoVakkosalmenkatu 8, 80200 JoensuuPuh.(013)137 529, 0400-375 472,osmo.kokko@kolumbus.fi

POHJOIS-SAVO Ruotsalainen, PauliTuuttikuja 2 B 14, 70780 KuopioPuh: 044 081 4224pauli@pauliruotsalainen.net

SATAKUNTAToriseva, SeppoPenunvahe 10, 26100 RaumaPuh. 050-517 2810seppo.toriseva@luukku.com

UUSIMAAJääskeläinen, PietariRutarsinpolku 5 A, 01510 VantaaPuh. 050-582 9444,pietari.jaaskelainen@yahoo.com

VARSINAIS-SUOMI Heikkilä, LauriSepäntie 14, 21490 MarttilaPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,lauri.heikkila@marttila.fi

■PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT

Soini, Timopuheenjohtaja Puh. 050-511 3027timo.soini@eduskunta.fi

Mäntylä, Hanna1. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 3126hanna.mantyla@eduskunta.fi

Eerola, Juho2. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 3013juho.eerola@eduskunta.fi

Ojennus, Reijo3. varapuheenjohtajaPuh. 0400-984 238paakari@jippii.fi

Sandvik, OssipuoluesihteeriPuh. 0207 430 806 0400-926 908ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi

Eerola, JuhoPuh. (09) 432 3013juho.eerola@eduskunta.fi

Elomaa, RitvaPuh. (09) 432 3022ritva.elomaa@eduskunta.fi

Hakkarainen, TeuvoPuh. (09) 432 3040teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi

Halla-aho, JussiPuh. (09) 432 3042jussi.halla-aho@eduskunta.fi

Heikkilä, LauriPuh. (09) 432 3043lauri.heikkila@eduskunta.fi

Hirvisaari, JamesPuh. (09) 432 3045james.hirvisaari@eduskunta.fi

Hongisto, ReijoPuh. (09) 432 3046reijo.hongisto@eduskunta.fi

Immonen, OlliPuh. (09) 432 3049olli.immonen@eduskunta.fi

Jalonen, AriPuh. (09) 432 3050ari.jalonen@eduskunta.fi

Joutsenlahti, AnssiPuh. (09) 432 3052anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi

Jurva, JohannaPuh. (09) 432 3054johanna.jurva@eduskunta.fi

Juvonen, ArjaPuh. (09) 432 3060arja.juvonen@eduskunta.fi

Jääskeläinen, PietariPuh. (09) 432 3027pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi

Kivelä, KimmoPuh. (09) 432 3075kimmo.kivela@eduskunta.fi

Kokko, OsmoPuh. (09) 432 3078osmo.kokko@eduskunta.fi

Koskela, LailaPuh. (09) 432 3083laila.koskela@eduskunta.fi

Lohela, MariaPuh. (09) 432 3092maria.lohela@eduskunta.fi

Louhelainen, AnnePuh. (09) 432 3096anne.louhelainen@eduskunta.fi

Mattila, PirkkoPuh. (09) 432 3102pirkko.mattila@eduskunta.fi

Mäkipää, LeaPuh. (09) 432 3120lea.makipaa@eduskunta.fi

Mäntylä, HannaPuh. (09) 432 3126hanna.mantyla@eduskunta.fi

Mölsä, MarttiPuh. (09) 432 3128martti.molsa@eduskunta.fi

Niikko, MikaPuh. (09) 432 3129mika.niikko@eduskunta.fi

Niinistö, JussiPuh. (09) 432 3134jussi.niinisto@eduskunta.fi

Oinonen, PenttiPuh. (09) 432 3131pentti.oinonen@eduskunta.fi

Packalén, TomPuh. (09) 432 3136tom.packalen@eduskunta.fi

Saarakkala, Vesa-MattiPuh. (09) 432 3150vesa-matti.saarakkala@eduskunta.fi

Soini, TimoPuh. (09) 432 3163timo.soini@eduskunta.fi

Soukola, IsmoPuh. (09) 432 3168ismo.soukola@eduskunta.fi

Tolppanen, MariaPuh. (09) 432 3179maria.tolppanen@eduskunta.fi

Tossavainen, ReijoPuh. (09) 432 3185reijo.tossavainen@eduskunta.fi

Turunen, KajPuh. (09) 432 3187kaj.turunen@eduskunta.fi

Tuupainen, KaukoPuh. (09) 432 3190kauko.tuupainen@eduskunta.fi

Virtanen, PerttiPuh. (09) 432 3111pertti.virtanen@eduskunta.fi

Vähämäki, VillePuh. (09) 432 3195ville.vahamaki@eduskunta.fi

Väätäinen, JuhaPuh. (09) 432 3196juha.vaatainen@eduskunta.fi

Ruohonen-Lerner, Pirkko (eduskuntaryhmän pj.)

Puh. 050 512 2788 (09) 432 3165pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

Kettunen, Pentti(eduskuntaryhmän 1. vpj.)

Puh. (09) 432 3070pentti.kettunen@eduskunta.fi

Lindström, Jari(eduskuntaryhmän 2. vpj.)

Puh. (09) 432 3088jari.lindstrom @eduskunta.fi

Kokko, ToniPääsihteeriPuh. (09) 432 3282toni.kokko@eduskunta.fi

Valpas, AnttiEduskuntasihteeriPuh. (09) 432 3278antti.valpas@eduskunta.fi

Seivo, KirsiOa. tiedottajaPuh. (09) 432 3284kirsi.seivo@eduskunta.fi

Ojala, PäiviToimistosihteeriPuh. (09) 432 3285paivi.ojala@eduskunta.fi

Havansi, ErkkiOikeudellinen asiantuntijaPuh. (09) 432 3286erkki.havansi@eduskunta.fi

Juurikkala, OskariTalouspoliittinen asiantuntijaPuh. (09) 432 3288oskari.juurikkala@eduskunta.fi

Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 5600100 HelsinkiPuh. 0207 430 800 Fax: 0207 430 801

Perussuomalaiset rp:n tilinumero:Nordea 218518-148703

Perussuomalaiset rp:

www.perussuomalaiset.fiHuom! Maksa jäsenmaksu

vasta laskun saatuasi!

MUUT JÄSENET:

Huhta, SeppoEspooPuh: 040 516 4354seppo.huhta@netti.fi

Lahti, VuokkoVeteliPuh: 040 594 7289vuokko.lahti@pp.inet.fi

Leskinen, PekkaVuojalahtiPuh: 040-702 0865leskispekka@gmail.com

Nenonen, PiritaRovaniemiPuh: 040 531 9715pirita.nenonen@pp.inet.fi

Ruohonen-Lerner, PirkkoPuh. 050 512 2788 , (09) 432 3165pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi

Slunga-Poutsalo, RiikkaLohjaPuh: 040 550 9280riikka@poutsalo.com

Toriseva, SeppoRaumaPuh: 050-517 2810seppo.toriseva@luukku.com

Vistbacka, RaimoAlajärviPuh: 050 511 3186raimo.vistbacka@alajarvi.fi

MUUT KANSANEDUSTAJAT: MUUT KANSANEDUSTAJAT:

Eduskuntaryhmä: Puh. (09) 4321*, Fax (09)-432 3274perussuomalaiset@eduskunta.fi

Suomalainen 23No: 12 • Syyskuu 2011 www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

VAPAA SANA

Mielipiteitä voi lähettää osoitteeseen toimitus@peruss.fi . Kirjoitusten pituus maksimissaan 1500 merkkiä.

Kaikkien lehteen tulevien kirjoitusten mukana on oltava kirjoittajan yhteystiedot, vaikka juttu pyydettäisiinkin julkaisemaan nimimerkillä. Ilman yhteystietoja tulleita kirjoituksia ei julkaista.

Toimitus voi otsikoida ja tiivistää juttuja.

Vapaan Sanan ohjeet

S-ryhmänhallintoneuvostonjäsenedutVaikka S-ryhmän hallintoneuvoston jäsenten ostoe-tu nousee toistuvasti julkisuuteen (esim. Aamulehti 31.8.2011), tahto asian korjaamiseksi ei tunnu riittävän.

Edustajiston syyskokouksessa 2010 käsitelty aloit-teeni kyseisen ostoedun poistamisesta kevätkokoukses-sa 2011 kaatui äänin 26-25. Tämä tarkoitti sitä, että niukka enemmistö edustajiston jäsenistä kannatti etujen säilyttämistä hallintoneuvoston jäsenille.

Ainakin Helsingissä ja Turussa näistä eduista voivat nauttia myös hallintoneuvosten jäsenten perheen jäsenet. Etuja voi pitää merkittävänä, sillä se koskee myös kallii-ta tuotteita kuten merkkivaatteita, rakennustarvikkeita ja autoja.

Kahden vahvan keskusliikkeen jo muutenkin hal-litsemassa maassa vallitsevaa asiantilaa voidaan pitää hyvin epäilyttävänä ja epäoikeudenmukaisena. Edusta-jiston jäseniltä ostoetu poistui vuoden 2011 alusta.

Arja Juvonenkansanedustaja (PS),HOK-Elannon edustajiston jäsen

Miten pihalla suomalaisten asioista ministerit oikein voivat olla? He voivat kes-kittyä maailman parantami-seen Suomen asioiden sijaan eikä heidän ei tarvitse miet-tiä mistä raha seuraavan päivän ruokaan.

Mutta monien suoma-laisten tarvitsee. Pelätä huomista, sairautta, onko enää kattoa pään päällä. Ja mitä sitten kun ei ole? Heil-lä ei ole resursseja keskittyä

muun maailman ongelmiin kun omassa elämässä on tarpeeksi selviämistä.

Yhteiskunnalta ei tule apua. Kaikki kallistuu. Työ-tä ei ole tiedossa. Yritykset, varsinkin pien- ja keskisuu-ret, tapetaan maassamme byrokratiaan ja sääntöihin, maksuihin ja veroihin. Ter-veydenhoitoa ei saa, varsin-kaan iäkkäänä.

Epävarmuus häiritsee

Miltä tällaisesta aamuisin epävarmuuteen heräävästä suomalaisesta verojenmak-sajasta tuntuu kuulla, että valtio mm. maksaa pako-laisista kunnalle 2100 eu-roa per nenä per kuukau-si? Kolmen vuoden ajan. Kunta hankkii asunnon. Sun muuta. Tai lehdet kir-joittelevat sivukaupalla kuukausitolkulla kahden ulkomaalaisen mummon ongelmista Suomessa. Ei

koskaan ole yhdenkään suomalaismummon ahdin-gosta tai hoitovirheestä kirjoitettu murto-osaakaan siitä määrästä.

Kysymys ei ole suoma-laisten ihmisvastaisuudesta, muukalaisvihasta, rasismis-ta tms. rakkaista termeistä, sloganeista, joilla media ja hallituspuolueet yksinker-taistetusti mässäilevät, kun ei haluta puhua itse ongel-mista. Ulkomaankauppa-ministerin mielestä on ky-symys kansalliskiihkosta. Ulkoministerin mielestä kysymys on äärimmäisil-miöstä, mutta Libyaa pitää auttaa, verorahoilla. Pää-ministeri auttaa Kreikkaa, verorahoilla. Valtiovarain-ministeri vetää verorahoja pois peruspalveluista.

On kysymys suomalais-ten vihaisuudesta. Vihaisuu-desta, koska viranomaiset kohtelevat heitä, jotka mak-savat myös viranomaisten

palkan, epätasa-arvoisesti omassa isänmaassaan.

Ketä syrjitään?

En esim. koskaan tule saa-maan yhteiskunnalta edes pellolle rakennettua rivita-loa saunoineen ja pesukonei-neen. Vaikka olisin kuinka työtön, köyhä, sairas.

Tosiasia on, että Suo-messa kohdellaan köyhiä, sairaita, asunnottomia, työttömiä suomalaisia huo-nommin kuin vähäosaisia ulkomaalaisia.

Tietynlaisesta tasa-arvos-ta pidetään kovaa mölyä. Mutta kukaan ei välitä siitä, että osaa veroja maksavasta valtaväestöstä syrjitään.

Ja kaiken tässä kirjoi-tetun voi dissata yhdellä muotisloganilla: Suomi on viennistä riippuvainen maa, meidän on autettava muita!

Kristiina Ilmarinen

Ministerien mielestä suomalaisilla onvain yksi ongelma nimeltä rasismi

Professori Lauri Karvonen sanoi Nopsa 2011-kongres-sissa Vaasassa, että perus-suomalaisilla on vaikeuksia pysyä tulevaisuudessa yhte-näisenä. Rivien välistä saat-toi lukea, että hän ennus-telee puolueen hajoamista. Siihen pelkoon ei kuiten-kaan ole syytä.

On totta, että perus-suomalaisissa on ihmisiä kaikista kansanryhmistä, mutta se on puolueen pe-rusvoima. Me vaihdamme eduskuntaryhmässä mielipi-teitä ja keskustelemme pal-jon. Se ei hajota puoluetta, päinvastoin se on yhdessä pitävä voima. Perussuoma-laisilla on vahva yhteinen punainen lanka.

Olemme EU- ja euro-kriittinen puolue. Meidän mielestämme on järjetön-tä jakaa rahaa Kreikalle, Portugalille, Irlannille jne, jolleivät nämä maat korjaa taloutensa perusteita. Vaik-ka Suomi on hoitanut omaa talouttaan hyvin, olemme pieni maa, jolla on pieni kansantalous. Ei ole mi-tään järkeä kasvattaa val-tionvelkaa ja heittää rahaa niille maille, jotka ovat viis-veisanneet omasta taloudes-

taan. Kataisen politiikka on kestämätöntä. Minä haluai-sin todellakin tietää, missä hänen rahapuunsa kasvaa.

Me kritisoimme myös huonoa maahanmuutto-politiikkaa. Maahanmuut-tajista, esimerkiksi kiintiö-pakolaisista pitää pystyä pitämään huolta myös kou-lutuksen ja työllistymisen

osalta. Ei riitä, että heitä otetaan vain maahan. Jos jotkut kritisoivat maahan-muuttajia, se ei tarkoita sitä, että avun tarvitsijoita ei autettaisi, eikä se tarkoi-ta sitä, että puolueella olisi vaikeuksia pysyä yhtenäi-senä.

Olen vakuuttunut siitä, että perussuomalaiset nos-

tavat kannatustaan ja puo-lueella on ensi vaalikaudella enemmän paikkoja kuin nyt.

Maria TolppanenkansanedustajaPerussuomalaiset

(otsikko on toimituksen)

Perussuomalaisetovat yhtenäisiä

Varusmiespalvelun lyhennys jäihinItse kannatan tämänhetkistä linjaa, eli kuuden kuukau-den minimiaikaa reserviläisarmeijalle Suomessa.

Nykyaikana suurin osa alokkaista, sen enempää miehistä kuin naisistakaan, ei ole fyysisessä työssä ku-ten edellinen sukupolvi ja veteraanit. Siksi kannatan uusien alokkaiden jakamista 12 minuutin Cooperin tes-tin perusteella eri kuntoryhmiin siten, että 3000 metriä juosseet saisivat jo aikaisemmassa vaiheessa erikois-koulutusta esimerkiksi ammuntaan. Alle 3000 metriä Cooperin testissä juosseet pääsisivät kunnonkohotus-ohjelmaan.

Tällä tavalla kaikki sotilaamme saisivat hyvän kun-totason, joka on 2600 metriä/12 minuuttia (joka on nykyinen alaraja YK:n rauhanturvaajaksi hakevalla). Suomi pelastui sodissa 1939-1945 kovakuntoisen ve-teraanisukupolven ansiosta. Siihen aikaan lähes koko kansa teki fyysistä työtä. Siitä nöyrä kiitos veteraaneil-lemme.

Nykynuoria on turha syyllistää siitä, että liikuntaa harrastetaan nykyisin liian vähän. Ensimmäinen syy löy-tyy jo koululiikunnasta. Sitä on lisättävä, jotta nuoret löytäisivät liikunnan iloisen harrasteen.

Kari J. KemppainenLohja

Kuva: Harri Lindell

Suomalainen24 No: 12 • Syyskuu 2011www.perussuomalaiset.fi • peruss@perussuomalaiset.fi

■ LYHYET

Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä,

muistathan allekirjoittaa viestisi.

Viestit numeroon 040 749 9362.

Viestin hinta operaattorin mukaan.

POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Sukunimi Etunimet

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Sotu Kotikunta Ammatti/toimi/koulutus

Puhelin

Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi(ei erillistä jäsenmaksua)

Jäsenhankkija

____/____ 2011 Jäseneksi haluavan allekirjoitus_____________________________________

Sähköposti Kansalaisuus

PerusSuomalainen

Tunnus: 500 9637

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilata ainoastaan PERUSSUOMALAINEN -lehden: Vuositilaus 30 euroa, 15 numeroa Lahjatilaus (maksajan tiedot sulkuihin alapuolelle) 1/2 vsk 20 euroa Näytenumero, ilmainen

Tehdä osoitteenmuutoksen tms. _____________________________________________________

vanha osoite: ____________________________________________________________________

Haluan Liittyä jäseneksi Perussuomalaiset -puolueeseen. 25 euron jäsenmaksulla saan samalla PERUSSUOMALAINEN -lehden

Hyvä V-M Saarakkala! Hienoa että teit kirjallisen kysymyksen Bilderberg- kokousasiasta. Salaseuran kokouksiin osallistuminen on kiellettävä valtioneu-voston jäseniltä! Maanpetturuuttako?Jani Viinikainen, Kangasala

Eiköhän tämä hallitus ole nähty ja taputeltu. Kelk-ka kääntyy yhtä usein kuin takkikin.Nordman, Kaarina

Nyt on Suomella H-hetki lopettaa EU:n tukipoli-tiikka ökypankeille!P. Tolvanen, Sysmä

Minkälainen työilmapiiri eduskunnassa sinun mie-lestäsi vallitsee, Perussuo-malaisten eduskuntaryh-män puheenjohtaja Pirk-ko Ruohonen-Lerner?

- Hyvin asiallinen ja ystävällinen työilmapiiri.

Millaisia vahvuuksia eduskunnalla on työpaik-kana ja –yhteisönä?

- Eduskunnassa on eri aloilta paljon korkeaa asi-antuntemusta. Ylemmillä virkamiehillä on hyvät palkat. Monilla virka-miehillä on vakituinen ja turvallinen työpaikka kes-kellä Helsinkiä.

Olisiko jossain vielä parantamisen varaa?

- Eduskunnan omat palkkausjärjestelmät on

Eduskunta on hyvä työpaikkakehitetty liian monimut-kaisiksi. Mielestäni vanha virkamiesten taulukkopalk-kausjärjestelmä olisi selkeä ja oikeudenmukainen.

Toteutuuko eduskunnassa tasa-arvo?

- Mielestäni toteutuu.

Esiintyykö työpaikkakiu-saamista?

- Yksittäistapauksia var-maankin löytyy.

Entä seksuaalista häirintää?- Nimettömien kysely-

jen mukaan esiintyy. Olen itsekin kuullut esimerkiksi kaksimielisiä vitsejä, mutta en ole kokenut, että ne oli-sivat häirintää.

Teksti: Mika Männistö

Työilmapiiri ja yhteistyö, työn sisältö ja haasteellisuus sekä työolot ovat eduskun-nan kanslian vahvuuksia, ilmenee eduskunnan henki-löstön työtyytyväisyyskyse-lystä.

Eniten tyytymättömyyt-tä on palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Myös kehit-tymisen tukeen, tiedonkul-kuun ja työnantajakuvaan toivotaan parannusta. Su-kupuolten tasa-arvon koe-taan toteutuvan kansliassa ministeriöitä ja muuta val-tionhallintoa paremmin.

Tyytyväisyys työilma-piiriin ja yhteistyöhön on parantunut viime vuosi-na. Lähes 70 % prosent-tia henkilöstöstä ilmoittaa olevansa tyytyväinen työil-mapiiriin ja yhteistyöhön. Arviot työoloista ovat säi-lyneet melko hyvänä, vaik-ka vanhentuneista tietoko-neista ja peruskorjauksesta koetaan olevan haittaa. Myönteiseen suuntaan on kehittynyt myös työn sisäl-tö ja haasteellisuus, jossa parhaina puolina pidetään itsenäisyyttä, vaikutusmah-dollisuuksia sekä työniloa.

Kanslian uusi palk-kausjärjestelmä herättää tyytymättömyyttä eikä sitä pidetä oikeudenmukaisena eikä palkitsevana silloin, kun työtehtävät muuttuvat. Kehittämisen tuessa eniten

kritiikkiä saa osana em. järjestelmää toteutettavat tulos/kehityskeskustelut.

Johtamisen kehittämi-seksi esimiehiltä toivotaan erityisesti parempaa kykyä antaa palautetta sekä toimia esimerkkinä ja suunnan-näyttäjänä. Tiedonkulkua halutaan parantaa lisää-

mällä avoimuutta asioiden valmistelussa ja päätöksen-teossa. Työnantajakuvan osalta painotetaan arvojen toteutumista käytännössä. Eduskunnan kanslian uudet arvot hyväksyttiin viime ke-väänä.

Kyselyssä arvioitiin myös vuonna 2009 hyväk-

Eduskunnan kansliantyötyytyväisyyskysely valmistui

sytyn tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Ongelmia ei niinkään näh-dä sukupuolen, vaan eri ikäluokkien ja henkilöstö-ryhmien välisinä.

Vaikka kansliassa on jo vuosia sitten asetettu nollatoleranssi, seksuaa-

lista häirintää on kokenut 8 virkamiestä ja 10 avus-tajaa. Koettu häirintä on ilmennyt mm. sähköposti-viesteinä, lähentelynä, epä-asiallisena kielenkäyttönä sekä tungettelevina katsei-na. Avustajien osalta kysely toteutettiin viime vaalikau-den lopussa.

Häirinnän lopettami-seksi kansliassa on viime keväänä uudistettu var-haisen puuttumisen malli, järjestetty koulutusta sekä aktivoitu yhteyshenkilöiden toimintaa.

Eduskuntatiedotus

Pirkko Ruohonen-Lerner puhumassa Turun torilla tiistaina 30.8.

Kuva: Harri Lindell