arviointikertomus 2018 - vsshp.fi · linto maakunnassa ja tiekartta yhtei-siin...

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ARVIOINTIKERTOMUS 2018Tarkastuslautakunta 9.5.2019

2

OLET TÄSSÄ

PALAUTEVastaan-otot

VALTUUSTO 11.6.2019 LIITE 1 § 7

Kansikuva: Tyks, Lasten ja nuorten toimialue, Vastasyntyneiden teho-osasto Julkaisija: VSSHP Ky, Tarkastuslautakunta, Tarkastusyksikkö Painopaikka: VSSHP Ky, Tyksin monistamo, Turku 2019

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 Puheenjohtajan katsaus ............................................................................................................... 2

2 Tiivistelmä .................................................................................................................................... 3

3 Taulukko vuoden 2018 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ..................................................... 4

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi ................................................ 10 4.1 Taloudelliset tavoitteet ..................................................................................... 10 4.2 Toiminnalliset tavoitteet ................................................................................... 12 4.3 Talouden vakauttamisohjelma .......................................................................... 14 4.4 Tuottavuus ......................................................................................................... 16

5 Henkilöstöä koskevat havainnot ................................................................................................ 18 5.1 Kilpailukykyinen työnantaja .............................................................................. 18 5.2 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen .......................................................... 19 5.3 Henkilöstön työhyvinvointi ............................................................................... 20

6 Muut havainnot.......................................................................................................................... 22 6.1 Tietosuoja-asetuksen noudattaminen .............................................................. 22 6.2 Lähisairaaloiden toiminnan kehittäminen ........................................................ 23 6.3 Ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen ....................................................... 25 6.4 Sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen rooli ................................................... 29 6.5 Raportoinnin kehittäminen ............................................................................... 30 6.6 Hoidollisten ostopalvelujen kehitys .................................................................. 31 6.7 Hoidon turvallisuuden varmistaminen .............................................................. 33 6.8 Siirtoviivehoitopäivien määrän kasvu ............................................................... 35

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta .................................................................................... 36 7.1 Tietojärjestelmien toimintavarmuus ................................................................. 36 7.2 Laadunhallinta ................................................................................................... 38 7.3 Kiinteistöt ja rakentaminen ............................................................................... 39 7.4 Kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta ....................... 43 7.5 Organisaatiomuutosten vaikutusten seuranta ................................................. 46

8 Yhteenveto ................................................................................................................................. 49

Allekirjoitukset .............................................................................................................................. 51

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet ......................................................................................................... 52 Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta ......................................................................................... 53

2

1 Puheenjohtajan katsaus

Laajat organisaatiomuutokset sairaanhoitopiirissä jatkuivat vuonna 2018, kun vuoden alusta purettiin sai

raanhoidollisten palvelujen liikelaitos (Tyks-Sapa-liikelaitos). Organisaatiomuutoksessa Tyksiin liitettiin kaksi

uutta toimialuetta, Laboratorio-toimialue ja Kuvantaminen-toimialue. Lääkehuolto erotettiin omaksi tulos

alueeksi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuuteen.

Laboratorio-toimialue sai upouudet työtilat, kun Medisiina D -rakennus otettiin käyttöön alkusyksystä 2018.

Sairaanhoitopiiri vuokraa puolet rakennuksesta, jonka omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Medisiina D

rakennus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteiskäy

tössä.

Medisiina D:ssä työskentelee päivittäin noin 600 henkilöä, jonka lisäksi opiskelijoita on noin 1.500. Rakennus

on merkittävä korjaus opetustilojen määrään ja laatuun. Simulaatio- ja oppimiskeskuksessa voidaan harjoi

tella moniammatillisesti useita eri tilanteita, kuten synnytyksen ja elvytystilanteen hoitoa. Medisiina D mah

dollistaa hoitoyksiköiden, laboratoriodiagnostiikan sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuksen ja

opetuksen entistä tiiviimmän yhteistyön.

Vuosi 2018 oli Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusion jälkeen Psyki

atrian toimialueen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2018 alusta toiminta siirtyi Tyksin alai

suuteen. Samassa yhteydessä Psykiatrian toimialueen sisäinen organisaatio muuttui. Organisaatiomuutokset

ja samanaikaisesti erittäin voimakkaasti kasvanut palvelujen kysyntä aiheutti vuoden aikana psykiatrian hoi

toon pääsyyn viiveitä ja hoitotakuun ylityksiä.

Sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyn mediaani piteni ja oli 38 päivää 31.12.2018. Tilastot osoittavat, että vuo

den viimeisenä päivänä jonossa oli 110 henkilöä, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli lakisääteisen

määräajan kuusi kuukautta. Vuoden aikana ilmeni kuitenkin puutteita erityisesti psykiatriaa koskevissa hoi

totakuutilastoissa, minkä vuoksi tiedot eivät ole ainakaan tältä osin luotettavia.

Sairaanhoitopiirin sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tavoitteista saavutettiin kahdeksan ko

konaan, kaksi lähes saavutettiin ja vain yksi jäi saavuttamatta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toi

minnan sitovat nettokulut ylittivät tavoitteen vastaisesti talousarvion 1,66 M{ (2,5 %).

Keväällä todettiin sairaanhoitopiirin talousarviokulujen merkittävä ylitysuhka, minkä johdosta ryhdyttiin kor

jaaviin toimenpiteisiin, mm. kehotettiin henkilöstöi!i käyttämään säästöön jätetyt vuosilomapäivät. Taloudel

liset tavoitteet saavutettiin, mutta sen kääntöpuolena oli hoitoon pääsyn mediaanin pidentyminen.

Toiminnallisista tavoitteista saavutettiin vuonna 2018 kokonaan puolet. Vain kaksi tavoitetta jäi kokonaan

saavuttamatta. Saavuttamatta jäi hoitoon pääsyn odotusajan mediaanin lyhentämistä koskevan tavoitteen

lisäksi biopankkitutkimusten määrän kasvattamista koskevat tavoitteet. Muut toiminnalliset tavoitteet saa

vutettiin lähes tai osittain.

Muutosten keskellä ja kysynnän kasvaessa vaaditaan henkilöstöltä merkittävästi joustoa. Osa henkilöstöstä

on jo siirtynyt uusiin tai remontoituihin tiloihin, mutta osa joutuu edelleen odottamaan rapistuneissa tiloissa

muuttoa uusiin tiloihin. Henkilöstö ansaitsee erityisen kiitoksen joustavuudestaan ja kärsivällisyydestään toi

miessaan haastavissa olosuhteissa potilaan hyväksi.

tarkastuslautakunn n puheenjohtaja

3

2 Tiivistelmä

Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2018 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tar-koituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voi-massa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä.

Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2018 sitovien ta-voitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. VSSHP:n ti-linpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2018 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien vi-ranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoittei-den toteutumista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä.

Kohdassa 5 käsitellään henkilöstöä koskevia havaintoja. Aiheina ovat sairaanhoitopiirin kilpailukyky työnan-tajana, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja henkilöstön työhyvinvointi. Kohdassa 6 käsitellään havain-toja koskien tietosuoja-asetuksen noudattamista, lähisairaaloiden toiminnan kehittämistä, ruotsinkielisten palveluiden kehittämistä, sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen roolia, raportoinnin kehittämistä, hoidollis-ten ostopalvelujen kehitystä, hoidon turvallisuuden varmistamista ja siirtoviivehoitopäivien määrän kasvua.

Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jäl-kiseurantaa. Aiheina ovat tietojärjestelmien toimintavarmuus, laadunhallinta, kiinteistöt ja rakentaminen, kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta sekä organisaatiomuutosten vaikutusten seu-ranta.

Kohdassa 8 on yhteenveto tarkastuslautakunnan keskeisimmistä havainnoista. Arviointikertomuksen liit-teenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2018.

Kuvassa VSSHP:n toimikauden 2017‒2020 tarkastuslautakunta. Henkilöt oikealta: Eija Adenius-Tiilikainen, Leena Rau-tiola, puheenjohtaja Reino Lindqvist, Sanna Vauranoja, Jukka Sirén, varapuheenjohtaja Annika Sirén, Antti Ääritalo sekä lautakunnan esittelijä ja sihteeri, kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Valokuvaaja: Suvi Vainio/VSSHP.

4

3 Taulukko vuoden 2018 sitovien tavoitteiden toteutumisesta

Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2018 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutui osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut

Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso Toimintakerto-muksessa rapor-toitu tulos

Tarkastuslauta-kunnan arviointi toteutumisesta

Hallitus Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <520,43 M€

513,9 M€ 513,9 M€

Tilikauden alijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <‒4,27 M€

1,8 M€ 1,8 M€

Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <42,93 M€

39,8 M€ 39,8 M€

Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvupro-sentti (TA 2017‒TA 2018 ilman psykiatriaa) on korkeintaan 1,6 %

1,76 % 1,76 %

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <65,84 M€ 67,5 M€ 67,5 M€

Tilikauden ylijäämä >700.000 € 1,1 M€ 1,1 M€

Investointimenot <202.000 € 203.619 € 203.619 €

Turunmaan sairaalan liike-laitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <11,84 M€ 11,0 M€ 11,0 M€

Tilikauden alijäämä > ‒800.000 € ‒685.289 € ‒685.289 €

Investointimenot <180.000 € 51.020 € 51.020 €

Medbit Oy:n hallitus Tulostavoitteena on nollatulos ja Medbitin palveluiden yksikköhinnoittelu ei kasva. Mittari: jatkuvien palvelujen yksikköhin-noittelun muutosprosentin keskiarvo

Fuusioitui 2 M-IT Oy:öön 1.3.2018


Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus

Voitollinen tulos kilpailukykyisin hinnoin Tilikauden voitto 0,6 M€, hinnasto ennallaan

Tilikauden voitto 0,6 M€, hinnasto ennallaan

5

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-muksessa raportoitu tulos

Tarkastuslau-takunnan arviointi toteutumisesta

Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa poti-laille ja muille asiakkaille.

Takaamme laajat, laadukkaat, hyvin saavutettavat ja yhdenvertaiset eri-koissairaanhoidon palvelut maakun-nassa.

Hoitoon pääsyä nopeute-taan toimi- ja vastuu-aluekohtaisesti.

Hoidon odottamisen me-diaani laskee.

Mediaani nousi Mediaani nousi

Kokoamme yhteistyössä kuntien kanssa sairaanhoito-piirin ja Turun kaupungin erikoissairaanhoitoa ja kun-toutusta yhdenvertaiseksi palvelujärjestelmäksi.

Kokoamishanke on käyn-nistynyt ja toteutuksessa.

Neuvottelut käynnissä


Keskeiset arvon mittarit ovat asi-akkaan kokemus ja hoitojen vai-kuttavuus.

Lisäämme asiak-kaiden osallisuutta hoidossa sekä hoi-don ja hoitopro-sessien suunnitte-lussa.

Kokemusasiantuntijatoimin-ta ja asiakasraatitoiminta va-kiinnutetaan. Asiakaspalautteet käsitel-lään viiveettä ja niistä anne-taan vastaus.

Ei poikkeamia sovitusta palautteen käsittelyajasta

Vähän poik-keamia

Vähän poik-keamia

Laajennamme hoidon vai-kuttavuustiedon keräämistä ja hyödyntämistä päätök-senteossa myös vertaisarvi-oinnein.

Laatuseurannan piirissä olevien hoidettujen poti-laiden määrä kasvaa yli 25 %.

Kasvoi yli 25 % Kasvoi yli 25 %

Potilas on aktiivi-sesti mukana hoidoissaan maakunnallisten digitaalisten asi-ointipalveluiden kautta.

Jatkamme asiakas-lähtöisten IT-tuet-tujen toimintamal-lien käyttöönot-toa: maakunnallinen potilas- ja asiakas-tiedon hallinta ja sähköinen asiointi.

Laadimme sähköisten asia-kaspalvelujen käyttöönoton strategian (digistrategian) ja lisäämme etäasiointimah-dollisuuksia

Digitalisaatiostrategia on laadittu ja toimeenpanta-vana.

Toteutui Toteutui

Potilastiedot ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Mahdollistamme asiakastiedon käy-tettävyyden: yhtei-nen sote-tietohal-linto maakunnassa ja tiekartta yhtei-siin potilastietojär-jestelmiin.

Potilas- ja asiakastietojärjes-telmien uudistaminen ete-nee.

Kuntien yhteinen UNA-hanke etenee projekti-suunnitelman mukaisesti.

Toteutui Toteutui

Palvelu on niin hyvää ja hoidon korkea laatu ylei-sesti tiedossa, jotta ihmiset ha-luavat tulla meille hoitoon.

Viestimme aktiivi-sesti palveluiden korkeasta laa-dusta.

Lisätään markkinointiviestin-tää tavoitteellisesti.

Markkinointiviestintäsuun-nitelma on tehty ja toteu-tuksessa.

Siirtyi vuodelle 2019


6



Oikeudenmukai-suus konkretisoi-tuu eri potilas- ja asiakasryhmien yhdenvertaisena kohteluna.

Vahvistamme poti-laiden yhdenver-taisuutta palvelu-ketjuissa huomioi-malla potilaan äi-dinkielen.

Palveluketjun suunnittelussa huomioidaan systemaatti-sesti potilaan ruotsinkieli-syys.

Ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asia-kastyytyväisyys paranee.

Tyytyväisyys pääosin hyvä tai erinomainen

Ruotsinkielellä palvelua saa-neiden ruotsin-kielisten määrä väheni

Alueellinen yh-denvertaisuus edellyttää palve-luiden jatkuvaa kehittämistä.

Kehitämme Yksi sairaala -mallin mukaisia kuntout-tavia lähisairaa-loita alueen yh-denvertaisten pal-veluiden takaa-miseksi ja perus-terveydenhuollon tueksi. Yhtenäistämme erikoissairaanhoi-don hoitokäytän-nöt ja tuemme hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä myös peruspalve-luissa.

Kts. kohta 1 Erikoissairaan-hoidon ja kuntoutuksen pal-velujärjestelmä


Säännölliset tapaamiset aloitettu


Päätökset Ensihoidon ja päi-vystyksen liikelaitoksen ja Turunmaan sairaalan liikelai-toksen jatkosta tehdään syk-syllä 2018.

Päätökset tehty. EPLL jatkaa lii-kelaitoksena. Turunmaan sai-raalan liikelai-toksesta päätös siirtyi vuodelle 2019

Toteutui osit-tain. EPLL jatkaa lii-kelaitoksena. Turunmaan sai-raalan liikelai-toksesta päätös siirtyi vuodelle 2019

Yhdenvertaisuus tarkoittaa talou-den kantokyvyn huomiointia: jul-kisten varojen pitää riittää myös muihin kuin sote-palve-luihin.

Talouden suunnit-telussa toteute-taan talouden va-kauttamisohjel-man tavoitteita jä-senkuntien keski-määräisen maksu-osuuden muutok-sesta, vieraan pää-oman määrästä ja alijäämän kattami-sesta.

Jatkamme jäsenkuntien maksuosuuksien muutoksen osalta talouden vakautta-misohjelmaa.

Jäsenkuntien maksu-osuuksien kasvuprosentti

(talousarvio 2017‒ talous-

arvio 2018 ilman psykiat-riaa) on korkeintaan 1,6 %.

1,76 % 1,76 %

Vapautamme pää-omaa tiloista ja laitteista. Piden-nämme toiminnan suunnittelun aika-jännettä ja kyt-kemme sen tiiviisti tila- ja investointi-ohjelmaan.

Rakennusinvestoinneissa noudatetaan kiinteistöstra-tegiassa määritettyjä peri-aatteita.

Vuosille 2019‒2021 koh-

distuvien investointisuun-nitelmien arviointi. Inves-tointisuunnitelmat täysin strategian mukaisia.

Toteutui Toteutui

Toiminnassa tarpeetto-mien kiinteistöjen osuus (hum2) pienenee 15 %.

On pienentynyt Pieneni, mutta alle 15%

Varmistamme, että uuden tekno-logian käyttö on perusteltua, arvioi-tua ja harkittua.

Noudatamme investointien arviointimenettelyä laite- ja menetelmähankinnoissa.

Yli 100.000 € suuruiset laite- ja palveluhankinnat on päätetty menetelmien arvioinnin pohjalta.

Toteutui suun-nitellusti


7

Oikea osaami-nen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kannustamme henkilöstöä liikku-maan eri toimipis-teiden välillä ja li-säämme etävas-taanottoa ja etä-konsultaatiotoi-mintaa.

Kohdennetaan erikoissai-raanhoidon osaajia toden-nettujen tarpeiden mukai-sesti perusterveydenhuollon ja erva-alueen palvelutuo-tantoon.

Erityisvastuualueella (eri-koissairaanhoito ja perus-terveydenhuolto) sairaan-hoitopiirin tehtävissä liik-kuvien lääkärien määrä kasvaa.

Vähäistä kas-vua lääkärityö-panoksessa


Potilaiden ja ammattilais-ten etäasiointia hyödyntä-vien toimialueiden määrä kasvaa.

Ei muutosta Ei muutosta

Lisäämme palvelutarjontaa myös ilta-aikaan.

Iltavastaanottojen määrä kasvaa selvästi.

Lisääntyi vähän Lisääntyi vähän

Kehitämme kilpailukykyistä työnantajakuvaa.

Rekrytointi onnistuu avoi-miin toimiin viiveettä.

Toteutui 98 %:sti

Toteutui 98 %:sti

Arvostava vuoro-vaikutus ja su-juva yhteistyö työpaikalla tuo-vat työhyvin-vointia ja varmis-tavat potilaan hyvän hoidon.

Kehitämme työyh-teisötaitoja.

Toteutui Koulutuksia to-teutettiin aiheesta.

Kuunteleva ja keskusteleva esi-miestyö sekä ta-voitteiden aset-taminen ja osaa-misen kehittämi-nen mahdollista-vat toiminnan joustavan kehit-tämisen.

Vahvistamme sote-alalla tarvitta-via johtamis- ja esimiestaitoja yh-dessä kuntien, kor-keakoulujen ja erva-alueen kanssa

Varmistamme muutosjohta-misen ja organisaatioviestin-nän taitojen tuen esimiehille ja hankevastuuhenkilöille.

Tukimuotoja on tarjolla useita.

Toteutui Toteutui



Kehitämme ekolo-gisempaa tervey-denhuoltoa.

Edistämme kierrätystä, ym-päristöystävällisyyttä ja kes-tävää kehitystä sairaalatoi-minnassa säästäen samalla kustannuksia.

Kalusteiden ja laitteiden uusiokäyttö on organi-soitu.

Toteutui Toteutui

Kierrätettävä jätteen osuus kasvaa.

Kasvoi Kasvoi

8



Erikoissairaan-hoidon on py-syttävä huip-pulaatuisena, kustannuste-hokkaana ja kilpailukykyi-senä

Erikoissairaanhoi-don kysynnän kas-vusta aiheutuvat tarpeet katetaan re-sursseja uudelleen kohdentamalla ja vähentämällä palve-luiden ylikäyttöä.

Edistämme vaativien hoitojen keskittä-mistä Tyksiin.

Tuemme yliopisto-sairaalan kilpailuky-kyä ja edistämme sitä järjestämissopi-muksen mukaisen erityisvastuualue-yhteistyön kautta.

Toteutamme uusien toi-mintojen ja kasvavien poti-lasmäärien edellyttämät resursoinnit toimintojen uudelleen järjestelyillä tai rahoitamme ne muille kuin jäsenkunnille myytävillä palveluilla. Lisäämme sopimusperus-teista palvelumyyntiä.

Muille kuin jäsenkunnille tehtävä palvelumyynti kattaa mahdollisen meno-jen kasvun täysin.

Toteutui Toteutui

Sovimme erva-alueella vaativan hoidon keskittä-misestä asetuksen mukai-sesti.

STM:lle annettava raportti vastaa keskittämisasetuk-sen sisältöä täysin.

Toteutunut pääosin keskit-tämisasetuksen mukaisesti

Toteutunut pää-osin keskittämis-asetuksen mu-kaisesti

Laadimme psykiatrian uu-disrakennuksen toiminnal-lisen suunnitelman ja hankkeen tarveselvityksen. Teemme aloitteen kaavoi-tuksen käynnistämisestä.

Toiminnallinen suunni-telma on tehty ja hyväk-sytty johtoryhmässä ja hallituksessa. Tarveselvi-tys on hyväksytty kiinteis-töjaostossa.

Molemmat ovat edenneet


Sairaanhoito-piiri parantaa omaa toimin-taansa ja tukee koko maakun-nan palvelujär-jestelmän ke-hittämistä.

Panostamme resurs-seja maakunnallisen järjestämissuunni-telmatyön ja sote-valmistelun tukeen ja toteuttamiseen.

Osallistumme aktiivisti sai-raanhoitopiirin toiminto-jen siirtämiseen maakun-taan kuntien hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Suunnitteluryhmiin osal-listuneiden sairaanhoito-piirin viranhaltijoiden määrä on yli 40.

Arviolta 20 osallistui

Arviolta 20 osal-listui

Otamme käyttöön alueelliset tiedolla johtamisen järjestel-mät.

Käynnistämme paljon pal-veluja käyttävien potilai-den tunnistamisen ja pal-veluohjauksen suunnitte-lun.

Paljon palveluja käyttä-vien kriteerit on määri-telty ja tunnistamisessa tarvittavat tiedot ovat tie-toaltaassa. Tiedot >10 kunnasta.

Mm. STM:n KuVa-pilotti-hanke

Kuntien luku-määrä puuttuu

Yliopistosairaa-lan kyky tukea tutkimusta ja maakunnan terveys- ja bio-alaa paranee. Yhteistyö kor-keakoulujen kanssa tiivistyy.

Tiivistämme yhteis-työtä alueen tutki-mus- ja opetusorga-nisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa.

Varmistamme osaltamme hyvän Terveyskampus-yh-teistyön.

HCT-hankkeet ja innovaa-tioiden hyödyntäminen etenevät sille laaditun suunnitelman mukaisesti.

Etenevät Etenevät

Lisäämme geenitiedon hyödyntämistä hoidossa.

Kansallisen genomistrate-gian toimeenpanosuunni-telma on laadittu ja en-simmäinen pilotti käynnis-tynyt.

Toteutunut Toteutunut

Vahvistamme biopankin Auria Tietopalvelua ja tu-emme biopankkiosuuskun-nan käynnistymistä.

Käynnistyneiden biopank-kitutkimusten määrä vuo-teen 2017 verrattuna on 10 % suurempi.

Ei toteutunut 2017 35 2018 33


9


Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa po-tilaille ja muille asiakkaille.


Saat tarvitsemaasi päivystys-palvelua ilman turhia vii-veitä. Nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma palvelupro-sessin sujuvoittamiseksi.

Prosessin aikaleimat on määritelty.

Nykytilan kar-toitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan su-juvoittamiseksi ovat kesken.

Nykytilan kar-toitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan suju-voittamiseksi ovat kesken.

Mittaristo on rakennettu it-järjestelmään.

Mittaristo on testattu.

Keskeiset ar-von mittarit ovat asiakkaan kokemus ja hoitojen vai-kuttavuus.


Tunnet palvelumme ja toi-mintamme.

Viestintäsuunnitelma on hyväksytty johtokunnassa 30.6.2018 mennessä. Viestintäsuunnitelman mukainen eteneminen on vaiheistettu 31.12.2018 mennessä.

Toteutui Toteutui


Tarkastuslau- takunnan arviointi toteutumisesta

Päivitämme huippuosaa-misyksikköstrategian huo-mioiden kokemukset en-simmäisestä kierroksesta.

Strategia on päivitetty. Päivitys on käynnistynyt

Päivitys on käynnistynyt

Turunmaan sairaalan johtokunta – Direktionen för Åbolands sjukhus

Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa po-tilaille ja muille asiakkaille

Takaamme laajat, laadukkaat, hyvin saavutettava ja yh-denvertaiset erikois-sairaanhoidon palve-lut maakunnassa

Yhteistyö Tyksin kanssa si-ten, että keskussairaalalla on mahdollisuus käyttää Tu-runmaan sairaalan kaksikie-listä infrastruktuuria esim. omasta piiristä, Pohjan-maalta, Ahvenanmaalta ja myös Ruotsista tulevien ruotsinkielisten potilaiden poliklinikkavastaanottoja varten.

Yhteistyömalli on valmis ja yhteistyö on aloitettu.

Valmistelu aloi-tettu


Oikeudenmu-kaisuus kon-kretisoituu eri potilas- ja asia-kasryhmien yh-denvertaisena kohteluna.

Vahvistamme potilai-den yhdenvertai-suutta palveluker-juissa huomioimalla potilaan äidinkielen.

Toimintasuunnitelma Turun-maan sairaalan tulevalle toi-mintatavalle kaksikielisenä sote-keskuksena, jossa on integroituna perustervey-denhuolto, sosiaalitoimi ja perustason erikoissairaan-hoito.

Toimintasuunnitelma on valmis.

Valmistelu jat-kuu

Valmistelu jat-kuu

Alueellinen yh-denvertaisuus edellyttää pal-veluiden jatku-vaa kehittä-mistä.

Kehitämme Yksi sai-raala -mallin mukai-sia kuntouttavia lähi-sairaaloita alueen yh-denvertaisten palve-luiden takaamiseksi ja perusterveyden-huollon tueksi.

Turunmaan sairaalan osas-tonhoito kehittyy vähitellen eri erikoisaloilla yhä enem-män kuntouttavan toiminta-tavan suuntaisesti.

Toimintatapa on valmis ja on aloitettu.

Totetutui Toteutui

10

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi

4.1 Taloudelliset tavoitteet

Sitovien taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Valtuusto asetti kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) sekä erikseen liikelaitoksille yhteensä yksitoista sitovaa taloudellista tavoitetta, joista kahdeksan toteutui täysin, kaksi toteutui osittain ja yksi tavoite jäi toteutu-matta.

Kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) asetetusta neljästä tavoitteesta kolme saavutettiin täysin ja yksi lähes saavutettiin. Tavoitteeksi oli asetettu, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti (TA 2017‒TA 2018 ilman psy-

kiatriaa) on korkeintaan 1,6 %. Toteutuma oli 1,78 %.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kolmesta taloudellisesta tavoitteesta yksi toteutui täysin, yksi lähes toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Tilikauden ylijäämä oli tavoitteen mukainen ja investointimenot lähes ta-voitteen mukaiset. Toteutumatta jäi toiminnan sitovia nettokuluja koskeva tavoite. Sitovat nettokulut ylitti-vät talousarvion 1,66 M€ (2,5 %).




Päämäärät Suunnitelmallinen ja tavoit-teellinen työterveyshyhteis-työ toteutuu: HR, työsuo-jelu, VSSHP:n ja SATSHP:n johto ja esimiehet.

Vuoden 2018 alussa arvio työterveysyhteistyön käy-tännön toimivuudesta ja loppumittaus vuoden 2018 lopussa. Arvio pyydetään työter-veysyhteistytön keskei-siltä toimijoilta: työter-veyshuolto, HR, johto.

Toteutui osit-tain

Toteutui osit-tain

Raportoinnin kehittäminen Kesken Kesken

Medbit Oy:n hallitus (Medbit Oy sulautui Medi-IT Oy:öön 1.3.2018, jolloin syntyi uusi yhtiö, 2M-IT Oy)

Omistaja-asiakkaiden toiminnan kehittämi-sen ja muutoksen tu-keminen tarvitta-vassa laajuudessa ja aikataulussa

60 % kehitystyöstä asiak-kaan priorisoiman kymme-nen kärkikehityshankkeen tekemiseen

Medbitin työajanseuran-nasta tietovarastoon ra-portoitu kehitystyön osuus ja kohdistuminen keskiarvona viikkotasolla 1.1.–31.12

Ei raportoitu. Fuusioitui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018


Medbitin kyky toimia tehok-kaasti ottaen huomioon muutoksen kriittisyys asi-akkaiden toi-minnalle

Avainasiakkaiden kohtaamiskyselyiden tulos nousee vuosita-solla vähintään 0,1 yksikköä

Asiakassuhdetutkimuksen tavoitearvon tulee olla 3,7



11

Turunmaan sairaalan liikelaitos saavutti kaikki kolme sille asetettua sitovaa taloudellista tavoitetta. Medbit Oy sulautui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018. Länsirannikon Työterveys Oy saavutti ainoan sille asetetun taloudellisen tavoitteen.

Kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) talousarvion toteutuminen

Sitovat nettokulut alittivat talousarvion koko kuntayhtymän tasolla 5,7 M€ (0,9 %). Sitovien nettokulujen kasvu oli 4,7 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,2 M€, kun talousarvion tavoitetulos oli ‒4,4 M€.

Sekä kulut että tuotot ylittivät talousarvion merkittävästi. Koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintaku-lut kasvoivat 5,6 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 16,7 M€ (2,3 %). Materiaalin ostomenot ylittivät määrärahat yhteensä 10,1 M€ (6,4 %), josta tarvikemyynnin talousarvioylitystä oli 1,9 M€. Kalliiden uusien lääkkeiden käyttöönotto aiheutti 4,1 M€ materiaalikustannusten talousarvioylityksestä. Hen-kilöstökulut ylittivät talousarvion 6,4 M€ (1,6 %). Ilman potilasvakuutukseen liittyvän varauksen muutosta (3,3 M€) ostopalvelujen talousarvio olisi alittunut 2,0 M€. Varauksen muutoksesta johtuen ostopalvelujen talousarvio ylittyi 1,3 M€ (0,9 %).

Toimintakulujen kasvu oli merkittävästi suurempi kuin toiminnan volyymin kasvu vuonna 2018. Palveluja saa-neiden eri henkilöiden lukumäärä oli 1,7 % suurempi kuin vuonna 2017, mikä sisältää psykiatrisen erikoissai-raanhoidon organisaatiomuutoksen vaikutuksen.

Lähetteitä kertyi tammi‒joulukuussa 2018 piirin sairaaloihin yhteensä 182.565, mikä on 3,1 % vuotta 2017 enemmän. Mikäli tästä poistetaan psykiatrian luvut, kasvuksi jää yhteensä 1,5 %. Tyksin lähetemäärän kasvu ilman psykiatriaa oli 2,7 %.

Myös toimintatuottojen määrä ylitti talousarvion. Koko kuntayhtymän toimintatuottoja saatiin 21,9 M€ (2,8 %) arvoitua enemmän. Ylitys syntyi lähes kokonaan muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityk-sistä ja kasvusta. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylittivät talousarvion 7,4 M€, muut myyntituotot 6,9 M€ (josta tarvikemyynnin osuus 1,9 M€), muut toimintatuotot 3,5 M€, sekä tuet ja avustukset 1,9 M€. Muut kuin jäsenkuntatuotot kasvoivat 6,7 % vuodesta 2017. Tuotot jäsenkunnilta ylittivät koko kuntayhtymässä talous-arvion 0,9 M€ (0,2 %).

Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2018 lopussa 177,9 M€ (184,2 M€ 31.12.2017). Omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla, 33,3 % (31.12.2017 33,0 %). Omavaraisuusaste on hyvä, jos se on yli 70 % ja heikko jos se on alle 50 %. Velat ja vastuut prosentteina toimintatuotoista on kasvanut ja oli 58,7 % vuonna 2018 (47,2 % vuonna 2017).

Taseen tunnusluvut 2012–2018

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Omavaraisuusaste, % 27,7 25,9 28,7 29,9 33,3 33,0 33,3

Velkaantumisaste, % 162,1 192,1 147,6 131,1 104,8 86,7 85,6

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,6 64,0 54,8 49,2 44,2 43,5 41,1

Velat ja vastuut prosenttia toimintatuotoista 45,0 47,2 58,7

Quick ratio 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5

Current ratio 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6

Lainakanta 31.12., M€ 268,9 307,6 259,2 231,9 200,6 184,2 177,9

Lainakanta 31.12. asukasta kohti, € 572 651 547 487 420 385 370

Yli-alijäämäkertymä myyntituotoista, % –3,1 –3,5 –1,8 –1,6 0,8 1,1 1,4 Lähteet: VSSHP:n tilinpäätös 2018, VSSHP:n tilinpäätös 2017

12

Alijäämien kattaminen

Sairaanhoitopiirin alijäämät on saatu katetuiksi jo vuonna 2016. Tilinpäätöksen 2018 jälkeen kumulatiivinen ylijäämä taseessa on 8,6 M€.

Johtopäätökset: Talousarvion valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna 2018. Muilla kuin jäsenkuntatuotoilla pystyttiin kattamaan talousarviokulujen ylitys ja tulos muodostui yli-jäämäiseksi.

Vaikka monet talouden kehitystä kuvaavista tunnusluvuista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimei-sen viiden vuoden aikana, omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla ja velat ja vastuut prosentteina toi-mintatuotoista ovat kasvaneet.

4.2 Toiminnalliset tavoitteet

Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia

Havainnot: Kuntayhtymälle talousarviossa asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2018 paremmin kuin vuonna 2017. Sitovista toiminnallisista tavoitteista puolet (15 kpl) toteutuivat kokonaan. Ta-voitteista 13 kpl lähes saavutettiin tai saavutettiin osittain. Ainoastaan kaksi tavoitetta jäi toteutumatta.

Mittareille on annettu numeerinen tavoitetaso melko harvoin. Mittareiden tavoitetaso jää usein epämää-räiseksi, mikä tekee niiden toteutumisen arvioinnin haasteelliseksi.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin tekee haasteelliseksi, etteivät ne useinkaan ole numee-risia tai mitattavia. Joissakin tapauksissa puuttuu vertailutieto edelliseen vuoteen, kun tavoitteeksi on ase-tettu, että määrä kasvaa tai vähenee. Sairaanhoitopiirin johto on tuonut esille, että tavoitteiden arvioinnissa on edelleen ongelmana aitojen mittareiden puute. Tuloksen arvioinnissa käytetään toimintaa läheisesti tun-tevien henkilöiden subjektiivista arviota, koska numeerista dataa ei ole saatavilla ilman kohtuuttomaksi arvi-oitua työpanosta. Tietojärjestelmät eivät mahdollista automaattista seurantaa esim. poikkeamista hoitopa-lautteen käsittelyajoissa, maakunnassa ja erityisvastuualueella liikkuvien lääkärien määrän kehityksessä tai etäasioinnin ja iltavastaanottojen määrässä.

Suositus: Tarkastuslautakunnan mielestä sairaanhoitopiirin sitovia tavoitteita tulee edelleen terävöittää. Si-tovalle tavoitteelle tulee asettaa selkeä mittari, joka liittyy asetettuun tavoitteeseen, ja mittarille yksiselittei-nen, esim. numeerinen tavoitetaso. Tavoitetaso voi kuvastaa esimerkiksi mittarin arvon tavoiteltua kehitty-mistä verrattuna edelliseen vuoteen tai verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Talousarviotavoitteiden mit-tarit tulee valita niin, että mahdollisimman moni mahdollistaa seurannan talousarviovuoden aikana osavuo-sikatsauksissa.

Toiminnan potilaslähtöisyyttä kuvasi seitsemän tavoitetta, joista toteutui kolme. Yksi jäi toteutumatta ja kolme toteutui osittain. Toteutumatta jäi tavoite hoitoon pääsyn nopeuttamisesta toimialueittain ja vastuu-alueittain. Tavoitetasona oli, että odottamisen mediaani laskee. Toteutunut odotusajan mediaani oli 38 päi-vää, kun vuonna 2017 mediaani oli 29 päivää. Odotusajan pitenemisen syynä olivat säästötoimenpiteet, joilla torjuttiin talousarvion ylitysuhkaa. Henkilöstökustannusten kasvua pyrittiin saamaan hallintaan lomapalkka-velan purkamisella ja ylitöiden ja EVES-työn rajoittamisella.

13

THL:n vertailun mukaan VSSHP:n hoitoa odottavien odotusajan mediaani oli koko maahan verrattuna alle keskiarvon vuoden 2018 lopussa. Yliopistosairaanhoitopiireistä ainoastaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä oli lyhempi odotusajan mediaani kuin VSSHP:llä.

Hoitoa odottavien odotusajan mediaani 31.12.2018

Lähde: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2018, Tilastoraportti 6/2019, THL 29.3.2019

Yhdenvertaisuutta kuvasi yhdeksän tavoitetta, joista toteutui neljä ja viisi toteutui osittain. Tavoitteeksi oli asetettu mm. että ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asiakastyytyväisyys paranee. Toteutu-misselvityksen mukaan tyytyväisyys oli vuonna 2018 pääosin hyvä tai erinomainen. Tavoitteen arviointia vai-keuttaa se, että vertailutieto ruotsinkielisten potilaiden asiakastyytyväisyydestä vuonna 2017 puuttuu. Ruot-sinkielisiltä potilailta saadun palautteen mukaan ruotsinkielistä palvelua saaneiden määrä on vähentynyt vuonna 2018 verrattuna aiempaan.

Hyvinvoivaa ja osaavaa henkilöstöä kuvasi kuusi tavoitetta, joista toteutui neljä ja kaksi toteutui osittain. Ta-voitteeksi oli asetettu, että potilaiden ja ammattilaisten etäasiointia hyödyntävien toimialueiden määrä kas-vaa, mutta toimialueiden määrä pysyi ennallaan. Myös iltavastaanottojen määrän piti kasvaa selvästi, mutta kasvu oli vähäinen.

Jatkuvaa parantamista ja uudistamista kuvaavia tavoitteita oli asetettu yhdeksän, joista toteutui neljä. Yksi tavoitteista jäi saavuttamatta, neljä eteni tavoitteen suuntaan. Saavuttamatta jäi biopankkitutkimusten mää-rän kasvattamista koskeva tavoite. Määrä laski 33:een vuonna 2018, kun tutkimuksia oli 35 vuonna 2017.

Liikelaitokset ja yhtiöt

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella oli kaksi toiminnallista tavoitetta, joista toinen toteutui ja toinen toteutui osittain. Tavoitteena oli, että potilas saa tarvitsemansa päivystyspalvelun ilman turhia viiveitä ja,

14

että tehdään nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma palveluprosessin sujuvoittamiseksi. Toteutumissel-vityksen mukaan nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi olivat vuoden lo-pussa vielä kesken. Toimintakertomuksen mukaan EPLL:n hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika on pysynyt ennallaan. Viimeisen osavuosikatsauksen aikana hoidon tarpeen arvioinnin toteuma alle 30 min oli 95 % ja alle 10 minuutissa pääsi 73 % hoidon tarpeen arviointiin.

EPLL sai lisää vakansseja vuonna 2018, joita on täytetty vuoden aikana. Valtuusto myönsi EPLL:n palkkamää-rärahaan 27 sairaanhoitajan kustannusten mukaisen lisäyksen vuodelle 2018 ja lisäksi tarkkailuyksikköön kohdennettiin 15 sairaanhoitajan palkkamäärärahan mukainen summa. Vakanssit on perustettu EPLL:n joh-tokunnan päätöksellä 1.3.2018. Viimeiset rekrytoinnit tehtiin lokakuussa 2018.

Vuonna 2018 odotusaikaa hoidon tarpeen arviointiin on henkilöstölisäysten lisäksi pyritty lyhentämään ja potilasturvallisuutta parantamaan sijoittamalla päivystyksen sisääntuloaulaan palvelupisteen, jossa toimii osastosihteeri ja aulahoitaja. Palvelupisteellä pystytään reagoimaan välittömästi, mikäli potilaan tilanne sitä vaatii.

Suositus: Tarkastuslautakunta pitää edelleen kiinni jo aiemmin antamastaan suosituksesta, jonka mukaan päivystystoiminnan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Yhteis-päivystyksen jonotusajat vaikuttavat ratkaisevasti koko VSSHP:n julkisuuskuvaan, minkä takia on tärkeä, että ne ovat lyhyet.

Turunmaan sairaalan liikelaitoksen kolmesta sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui yksi ja kaksi ta-voitetta toteutui osittain. Turunmaan sairaalan osastonhoito kehittyy vähitellen eri erikoisaloilla yhä enem-män kuntouttavan toimintatavan suuntaisesti, kuten tavoitteeksi oli asetettu. Valmistelu jatkuu kahden muun tavoitteen osalta, jotka liittyvät kaksikielisen sote-keskuksen valmisteluun ja yhteistyöhön Tyksin kanssa.

Länsirannikon Työterveys Oy:n kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta saavutettiin osittain. Tavoitetasona oli että vuoden 2018 alussa pyydetään työterveysyhteistyön keskeisiltä toimijoilta: (työterveyshuolto, HR, johto, esimiehet (otos)) arvio työterveysyhteistyön käytännön toimivuudesta ja loppumittaus vuoden 2018 lopussa. Työterveysyhteistyön yleisarvosana vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä oli 3,29 (asteikolla 1‒5). Vertailutieto kehityksestä puuttuu. Toisena tavoitteena oli raportoinnin kehittäminen. Toteutusselvityksen mukaan erilli-sen raportointiohjelman hankintaprosessi on käynnistynyt. Sähköisten terveystarkastusten kyselyiden säh-köistäminen on tekeillä. Ensimmäiset laatumittarit saadaan käyttöön vuoden 2019 alkupuoliskolla (työpaik-kaselvitykset).

4.3 Talouden vakauttamisohjelma

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt talouden vakauttamisohjelman vuosille 2012‒

2021, jonka mukaan vieraan pääoman määrä vuonna 2021 on korkeintaan 200 M€ ja jäsenkuntien maksu-osuuksien keskimääräinen nousu on korkeintaan 3,8 % per vuosi.

Hallitukselle on raportoitu vakauttamisohjelman toteutumisesta kokouksessa 5.3.2019. Jäsenkuntalaskutus olisi vuosina 2012‒2018 kasvanut keskimäärin 3,5 %, jos mukaan laskettaisiin vain sairaanhoitopiirille kun-nilta siirtynyt ensihoito ja päivystys (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, EPLL). Jos mukaan lasketaan myös 1.5.2017 toteutunut Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirto sairaanhoitopiirille, niin jäsen-kuntalaskutuksen kasvu on ollut keskimäärin 4,2 % per vuosi ajanjaksolla 2012‒2018. Vuonna 2018 jäsenkun-talaskutuksen kasvu oli 1,76 % ilman psykiatrian fuusiota.

15

Talouden vakauttamisohjelman toteutuminen, jäsenkuntalaskutuksen kasvu 2013‒2021

Lähde: Talouspalvelut, Heli Lähteenmäki, 14.3.2019

Talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019‒2021 on laadittu siten, että jäsenkuntalasku-tuksen vuosittainen kasvu vakauttamisohjelman ajanjaksolla 2012‒2021 tulee olemaan keskimäärin 4,2 %.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusiolle on asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, joiden toteu-tuminen on osittain riippuvainen psykiatrian uusista tilaratkaisuista. Suunnitteilla olevan uuden psykiatrisen toimitalon toteutuessa tulee talouden vakauttamisohjelman velkaantumista koskeva maksimiraja (200 M€) ylittymään n. 10 %, päätyen 219,3 M€:n lainakantaan.

Talouden vakauttamisohjelman toteutuminen, lainakanta 2010‒2021, M€

Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2018, hallitus 26.3.2019

Havainnot: Talouden vakauttamisohjelman pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut yli-voimaiseksi johtuen sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisesta. Ilman Turun kaupungin psykiatrisen eri-koissairaanhoidon siirtymistä sairaanhoitopiirille toukokuussa 2017 vakauttamisohjelman jäsenkuntien mak-suosuuden vuosittaiselle kasvulle asetettu maksimiraja (3,8 %) alitettaisiin. Vuosille 2019‒2021 hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vuosittainen kasvu tulee olemaan keskimäärin 4,2 % per vuosi.

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Vakauttamistavoite Keskimääräinen muutos -% Jäsenkuntatuotot muutos %

170,6

213,7

268,9

307,6

259,2

231,9

200,6184,2 177,9 183,6 193,2

214,4

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Vakauttamisohjelmantavoite

16

Myöskään velkaantumiselle asetettua vakauttamisohjelman pitkän aikavälin tavoitetta ei saavuteta, mikäli Psykiatrian toimitalo rakennetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Lainamäärä tulee arvion mukaan ole-maan vuonna 2021 n. 219 M€ kun maksimirajaksi oli asetettu 200 M€. Tämä siitä huolimatta, että T3-sairaala rakennetaan leasingrahoituksella, mikä ei näy velkamäärässä. Jos T3-sairaalan rakentaminen ja varustami-nen olisi rahoitettu ottamalla lainaa, se olisi lisännyt velanoton tarvetta yli 200 M€, jolloin sairaanhoitopiirin velkamäärä vakauttamisohjelman lopussa olisi ollut yli 400 M€.

4.4 Tuottavuus

Yliopistosairaaloiden tuottavuusvertailu

THL julkaisi 26.3.2019 Suomen sairaaloiden tuottavuusvertailun. Yliopistosairaaloiden tuottavuus ilman psy-kiatriaa laski 5 % vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tänä aikana tuottavuus laski vähiten Turun yliopistollisessa sairaalassa ja eniten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Samana ajanjaksona keskussairaaloiden tuottavuus nousi 5 %.

Kun tarkastellaan muutosta yhden vuoden aikana, tuottavuus laski vuodesta 2016 vuoteen 2017 kolme pro-senttiyksikköä Turun yliopistollisessa sairaalassa. Tuottavin yliopistosairaala vuonna 2017 oli Tampereen yli-opistollinen sairaala. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat kaventuneet viime vuosina. Yhteensä yliopistosairaaloiden tuottavuus väheni yhden prosenttiyksikön vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016.

Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2013─2017; indeksi 2013=100

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2017, Tilastoraportti 5/2019, THL 26.3.2019

Yliopistosairaaloiden palvelutuotanto kasvoi 8 % vuodesta 2013 vuoteen 2017 samalla kun reaalikustannuk-set nousivat 14 %. THL:n raportin mukaan palvelutuotanto on lisääntynyt sairaaloissa erityisesti päivystys-toiminnassa, kun koko sairaaloiden yhteispäivystys on siirtynyt osaksi erikoissairaanhoidon tuottavuustie-toja.

17

VSSHP:n tuottavuuden kehittämisohjelma

VSSHP:n hallitus on päättänyt 5.3.2019, että sairaanhoitopiirissä käynnistetään monivuotinen tuottavuuden kehittämisohjelma. Hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajoh-tajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta koostuva ns. taloustyöryhmä toimii tuottavuushankkeen oh-jausryhmänä. Tuottavuusohjelman valmisteluun perustetaan ohjausryhmän lisäksi erillinen seurantaryhmä, jossa on edustus kaikista hallituksessa edustetuista puolueista sekä henkilöstön edustus. Hallitus totesi li-säksi, että tuottavuusohjelman valmistelu tulee käsitellä tiedoksiantona sairaanhoitopiirin kaikissa toimieli-missä sekä laatia valmistelua varten henkilöstölle palautekanava, ja että asiasta tulee informoida aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin jäsenkuntia.

Tuottavuutta koskevien selvitysten mukaan trendinä on ollut, että potilasta kohti laskettu keskimääräinen hoidon kustannus pienenee. Menojen kasvupaineita lisäävät kuitenkin kasvavat potilasmäärät eli erikoissai-raanhoidon kasvava kysyntä, uudet hoitoindikaatiot, entistä kalliimmat hoidot ja teknologiat sekä uusien ti-lojen rakennustarpeet. Menojen kasvua lisäävät myös kasvavat henkilöstökulut kuten lomarahaleikkausten taloudellisten vaikutusten päättyminen, työehtosopimusten edellistä kautta korkeammat palkankorotukset sekä edessä oleva korkotason nousu. Maakunnan terveydenhuollon digitalisaation kehittämiseen tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia uusien tehokkaammiksi arvioitujen tietojärjestelmien käyttöönottamiseen.

Hallituksen 5.3.2019 hyväksymän ohjelman mukaan jäsenkuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2,0–2,5 % vuodessa. Kevään 2019 aikana selvitetään ulkoista konsulttia käyttäen sairaanhoitopiirin toiminnasta suurin tuottavuuspotentiaali ja määritetään toimenpiteet, joiden avulla voidaan jo lyhyellä aikavälillä pienen-tää jäsenkuntalaskutuksen kasvuvauhtia merkittävästi.

Tuottavuuskohteiden esiselvitys valmistui keväällä 2019, jonka jälkeen on suunniteltu pitkäjänteistä, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelmaa, joka samanaikaisesti kehittää sekä terveyspalvelujen vaikutta-vuutta että kustannustehokkuutta. Sen keskeisenä sisältönä on koko maakunnan kattavien toimivien hoito-ketjujen rakentaminen, palveluverkon yhteensovittaminen sekä rakenteellisten ja toiminnallisten päällekkäi-syyksien purkaminen niin sairaanhoidollisissa kuin hoidon tukipalveluissakin. Sote-uudistuksen viipyessä toi-menpideohjelma tulee tehdä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Myös tähän tehtävään on tarkoitus käyttää konsulttia analysoimaan nykytilaa ja suunnittelemaan toimenpiteet.

Vuoden 2019 aikana on tarkoitus vahvistaa sairaanhoitopiirin oma muutosjohtamisen kyvykkyys sille tasolle, että tuottavuuden parantaminen voidaan aloittaa toimintatapamuutoksilla, erillishankkeilla ja mahdollisesti joidenkin toimintojen uudelleen organisoinnilla. Muutostuen tulee hallituksen tekemän päätöksen mukaan sisältää talouden, tietoanalytiikan ja muutosjohtamisen osaamisen sekä kattaa konsernijohdon lisäksi kaikki tulos- ja toimialueet pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. Koulutukset suunnitellaan ja osin toimeenpannaan jo kevätkaudella 2019, jotta tuottavuuskehityksen varsinaiset toimenpiteet voidaan käynnistää kuluvan vuo-den aikana.

Toimenpidesuunnitelma ja sen tarkemmat euromääräiset tavoitteet on tarkoitus huomioida vuoden 2020 talousarviokehyksen valmistelussa toukokuussa 2019 ja esitellä sairaanhoitopiirin valtuustolle kesäkuussa.

Johtopäätös: Tarkastuslautakunta pitää hallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman laatimista tarpeellisena ja kannatettavana.

Suositukset: Johdon ja esimiesten lisäksi on tärkeää antaa muutosvalmennusta myös koko henkilöstölle. Hen-kilöstöä tulee kannustaa osallistumaan suunnittelutyöhön asettamalla konkreettisia, motivoivia tavoitteita ja palkitsemalla matalalla kynnyksellä henkilöstöä tuottavuutta nostavista aloitteista, ideoista, innovaatioista ja toteutetuista toimenpiteistä.

18

Yksiköitä tulee tukea vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannushyötyanalyysien ja vertailulaskelmien teke-misessä. Sairaanhoitopiirin yksiköiden esimiehillä on usein riittämätön osaaminen tällaisten laskelmien teke-miseen, minkä vuoksi tuottavuutta nostavat muutokset ovat vaarassa jäädä toteuttamatta.

5 Henkilöstöä koskevat havainnot

5.1 Kilpailukykyinen työnantaja

VSSHP:n henkilöstön vaihtuvuus on edelleen alhainen, vaikka erityisesti lääkäreiden ja hoitohenkilöstön irti-sanoutumiset ovat lisääntyneet hieman. Siitä huolimatta on syytä varautua siihen, että kilpailu henkilöstöstä tulee kiristymään tulevaisuudessa.

Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käsiteltiin 4.9.2018 selvitystä VSSHP:n kilpailukyvystä työnantajana. Kilpai-lukykyä selvitettiin touko‒kesäkuussa 2018 haastattelemalla 11 erityisasiantuntijaa. Tulokset osoittivat, että työnantajakuvassa positiivista VSSHP:ssa oli mahdollisuus tehdä haasteellista työtä, hyvät koulutusmahdolli-suudet ja mahdollisuus erikoistua, tehdä tutkimustyötä ja tulla valitsemansa erikoisalan huippuosaajaksi. Palkka ei ollut ensisijainen asia VSSHP:n työnantajakuvan muodostuksessa. Erityisen tärkeää positiivisen työnantajakuvan muodostumisen kannalta oli työnantajan osoittama arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu.

Haastatteluissa esille nousseita kilpailukykyhaasteita olivat mm. - Resursoinnin riittävyys. Työvälineet ja toiminnan voimavarat tulee saada kuntoon.- Työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava. On ratkaistava miten huolehditaan siitä

että iän karttuessa löydetään esim. fyysisesti raskaiden tehtävien tilalle uudet, paremminsopivat työtehtävät

- Joissakin työyksiköissä koettiin ongelmaksi näkymätön johto- Eri henkilöstöryhmät tulee palkita tasa-arvoisella tavalla lisävastuusta- Urakehitysmahdollisuudet tulee turvata eri ammattiryhmille tasapuolisesti.

Haastatteluissa esitettiin lukuisia ehdotuksia kilpailukyvyn parantamiseksi, esim. voimavarojen riittävyyden varmistamiseen ja työaikojen joustoon liittyen. Työ tulisi resursoida siten, että työ on mahdollista tehdä laa-dukkaasti. Aikaa tulisi varata myös kehittämiselle, laadunhallinnalle, hallinnolliselle työlle ja kouluttautumi-selle. Työaikojen joustavuutta tulisi kehittää toiminnan ja työntekijän tarpeet yhteen sovittaen sekä käyttää työaikajoustoja sitouttamisen/ kannustamisen keinoina. Mahdollisuuksia osa-aikaiseen työntekoon ja etä-työhön tulisi parantaa. Laitteiden merkitys (esim. robotiikka) kehityksen kärjessä olemiselle ja sitä kautta osaajien sitouttamiselle ja houkuttelulle tulisi ottaa huomioon.

Henkilöstön motivointiin ja palkkaukseen liittyen ehdotettiin huomion kiinnittämistä palkkauksen kannusta-vuuteen, eriarvoisuuksien poistoon ja erityisosaamisesta maksamiseen. Uusia palkitsemisen ja kannustami-sen keinojen käyttöönottoa suositeltiin. Yksilön motivointia voisi tehdä osoittamalla arvostusta, tehtä-vänimikkeiden houkuttelevuudella ja vähentämällä virkamääräysten pirstaleisuutta.

Tiedottamiseen ja johtamiseen liittyen toivottiin johdon parempaa ja luontevaa näkymistä henkilöstön pa-rissa, johdon päätösten linjakkuutta ja parempaa viestimistä vaikeista asioista, VSSHP:n vahvuuksien markki-nointia omalle henkilöstölle ja ulospäin, alan opiskelijoiden sitouttamista uusiksi työntekijöiksi sekä sosiaali-sen median hyödyntämistä ym. viestintää.

Suositus: Haastattelujen perusteella on löydettävissä lukuisia keinoja henkilöstön työolojen ja sitä kautta VSSHP:n työnantajakuvan parantamiseksi. Selvityksen esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi tulee ryh-tyä toimenpiteisiin.

19

1790 1788 2051 2065

5871 59006172 6209

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2015 2016 2017 2018

Henkilöstömäärän kehitys 2015-2018

Määräaikaiset Vakinaiset

5.2 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen

Vuonna 2018 perustettiin sairaanhoitopiiriin yhteensä 111 uutta vakinaista virkaa ja tointa. Yli puolet vakans-seista sijoittui Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen, jonka johtokunta perusti kuusi erikoislääkärin virkaa ja 46 sairaanhoitajan tointa. Hallitus perusti hallintokeskukseen turvallisuuskouluttajan toimen, Tyksin tulos-alueelle kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa, kahdeksan erikoislääkärin virkaa, erikoislääkärin sivuviran ja ylilää-kärin viran sekä viisi välinehuoltajan tointa Turun yliopiston ja VSSHP:n liikkeenluovutuksen yhteydessä. Li-säksi Tyksin tulosalueelle perustettiin seuraavat vakanssit: 27 sairaanhoitajaa, neljä laboratorionhoitajaa, fyy-sikko, hammashoitaja, johtaja ja kehittämispäällikkö läntisen syöpäkeskuksen organisaatioon, kielenkään-täjä, kaksi psykologia, ravitsemusterapeutti ja sairaalasolubiologi. Turunmaan sairaalan johtokunta perusti erikoislääkärin viran.

Uusista viroista huolimatta työvoimapula on nopeasti kasvavan kysynnän ja uusien vaikuttavampien hoito-menetelmien käyttöönoton tilanteessa vakava ongelma etenkin Psykiatrian ja Kuvantamisen toimialueilla. Kuvantamisen toimialuejohdon tammikuussa 2018 tekemän riskianalyysin mukaan vakansseja ei nykyisillä menettelytavoilla saada erikoisaloille ketterästi ja oikea-aikaisesti. Kasvavaan kysyntään vastataan sen vuoksi tällä hetkellä kestämättömästi ja lyhytnäköisesti EVES-lisätyöllä (EVES=erikoisvirkaehtosopimus), ostopalve-luilla ja määräaikaisilla projektitöillä. Virka-ajan ulkopuolinen palvelu toteutetaan osittain hätä-EVES-työnä, koska osaavaa henkilöstöä ei riitä päivystykseen tai varallaoloon.

Kuvantamisen toimialueen laskelmien mukaan EVES-lisätyö on noin viisi kertaa omaa virka-ajan työtä kal-liimpi ratkaisu, ostopalvelu noin kolme kertaa kalliimpi ratkaisu. Toimialuejohdon mukaan rahaa käytetään tehottomasti, koska uusia vakansseja ei saada suunnitelmallisesti, joustavasti ja nopeasti kysynnän kasvun tahdissa. Työaikakorvauksiin varatut määrärahat ylittyvät säännöllisesti. Pitkään jatkunut EVES-lisätyö ai-heuttaa työuupumusta. Vakituisten työsuhteiden puuttuessa kalliisti ja pitkään koulutettua henkilöstöä siir-tyy pois.

Lähde: Henkilöstöpalvelut/ Katariina Similä 11.4.2019

2015 2016 2017 20187 661 7 688 8 223 8 274

Kokonais-määrät

20

Analyysin mukaan osaajavaje ja useilla erikoisosaamisaloilla ohut avainosaajapohja ovat merkittävä toimin-nan kehittämisen este ja jatkossa valtakunnallisen kilpailukyvyn heikentäjä – heikentäen VSSHP:n potilaiden palveluiden saatavuutta ja aiheuttaen kustannusten kasvua omia vakansseja kalliimpien järjestelyjen vuoksi.

Toimialuejohdon analyysin mukaan tavoitteena tulisi olla riittävä ja osaava oma henkilöstö vakituisiin työ-suhteisiin. Henkilöstöresurssien riittävyyden turvaamisen tulisi olla jatkuva prosessi, jossa kysyntä ohjaa re-sursointia reaaliaikaisesti, ei kertaluonteisesti. Käyttösuunnitelman valmistelun tulisi pohjautua edelliseen tilinpäätökseen ollakseen realistinen. Toiminnalliset muutokset tulisi suunnitella yhdessä hyvissä ajoin, kaik-kien osapuolten osalta samanaikaisesti käyttösuunnitelman valmisteluprosessissa.

Riskianalyysissä todetaan, että laadukkaan diagnostiikan oikea-aikainen ja riittävä saatavuus on edellytys vai-kuttavalle hoidolle. Puutteellinen diagnostiikka johtaa virheellisiin hoitoratkaisuihin, viivästynyt diagnostiikka hoitotulosten heikentymiseen ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun. Riittämätön/heikkolaa-tuinen diagnostiikka johtaa siis tehottomuuteen ja hoidon heikkoon vaikuttavuuteen.

Tarkastuslautakunta haastatteli henkilöstöjärjestöjen edustajia lokakuussa 2018. Myös heiltä tuli vahva viesti siitä, että miehityksen tulee olla riittävä. Vuonna 2018 toteutunut vuoronvaihto- ja ylityökielto osoitti heidän mielestään, että sairaanhoitopiirin toiminta on haavoittuvaa. Henkilöstömitoitus on niin tiukka, että sairaan-hoidossa ollaan täysin riippuvaisia henkilöstön venymisestä tekemään ylimääräisiä työvuoroja. Sijaisten palk-kaamiseen ei aina ole taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin henkilöstö joutuu vaihtamaan vuoroja tai teke-mään hälytysrahalla ylimääräisiä vuoroja. Henkilöstö kokee, ettei kaikissa yksiköissä ole tarpeeksi työnteki-jöitä. Toimialuejohto ei aina ole reagoinut riittävästi siihen viestiin, mikä henkilöstöltä tulee. Tämä on johta-nut eräissä tapauksissa työntekijän uupumiseen.

Henkilöstöjärjestöjen edustajien mukaan varahenkilöstön lisääminen voisi olla yksi keino ratkaista resurssien puute. Lisäksi toiveena oli että tukipalvelujen merkitys koko toimintaprosessin toimivuudelle otettaisiin ny-

kyistä paremmin huomioon kun yhtiöitetään tukitoimintoja.

Suositus: Eräillä erikoisaloilla, etenkin sellaisilla, joilla kysyntä kasvaa nopeasti, on vaikeuksia saada nopeasti lisää vakansseja palvelujen kysyntää vastaavasti. Jatkuva EVES- tai ylityö tulee kalliiksi ja uuvuttaa henkilös-tön. Nykyisen vakanssijärjestelmän muuttaminen joustavampaan muotoon on tarpeen.

5.3 Henkilöstön työhyvinvointi

Pitkäaikaisen trendin mukaan VSSHP:n henkilöstön sairaslomapäivien määrä suhteessa henkilöstön määrään on vähentynyt selvästi viime vuosina. Länsirannikon Työterveys Oy:n keräämien tilastojen mukaan eniten on pystytty vähentämään tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liit-tyvien sairauspäivien määrää. Erityisesti on pystytty vaikuttamaan siihen, kuinka henkilö otetaan vastaan työpaikalla kun hän palaa sairaslomalta. Pitkät sairaslomat ovat vähentyneet.

Pitkään jatkunut myönteinen trendi päättyi vuonna 2018. Sairaspoissaoloprosentti nousi hieman ja oli 3,8 % vuonna 2018 (3,7 % vuonna 2017 ja 3,9 % vuonna 2016,). Sairauspäivien määrä oli vuonna 2018 keskimäärin 13,9 päivää per henkilö (13,6 vuonna 2017 ja 14,4 vuonna 2016). Sairaspoissaolojen kasvun syynä oli influens-saepidemia alkuvuonna 2018. Länsirannikon Työterveys Oy:n laskelmien mukaan 0,1 prosenttiyksikön muu-tos sairaspoissaoloprosentissa merkitsee n. 0,5 M€:n vaikutusta sairaanhoitopiirin kuluihin.

Sairauspäivät/henkilö 2011–20182011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

16,1 15 14,4 14,4 14,3 14,4 13,6 13,9 Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2018

21

Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi. Työhyvinvointikyselyn perusteella kyselyssä kymmenen heikoimmin menestynyttä yksikköä, toteutetaan niiden työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta seuraavan kahden vuoden ajan.

Vuonna 2018 otettiin käyttöön kevyt työhyvinvointikysely, eli Fiilispulssi, jolla kartoitetaan henkilöstön aja-tuksia työhön liittyvistä asioista kolmesti vuodessa viiden vakiokysymyksen avulla. Lisäksi vuoden ensimmäi-sessä Fiilispulssikyselyssä on mukana kuudes vaihtuva ajankohtainen kysymys.

Fiilispulssi toteutettiin vuonna 2018 kolme kertaa ja sen vastausprosentti vaihteli 40 %‒57 % välillä. Fiilispuls-sikyselyn mukaan vastaajat kokivat pääasiassa pärjäävänsä työssään hyvin. Työstä koettiin innostusta ja oman työyhteisön ilmapiirin koettiin myös varsin hyväksi. Heikoimmat tulokset kyselyssä tulivat työvälineille (tietojärjestelmät yms.).

Fiilispulssin ajankohtaisena kysymyksenä huhtikuussa 2018 kartoitettiin seksuaalisen häirinnän kokemusta VSSHP:ssä kysymyksellä: ”Olen kokenut seksuaalista häirintää työssäni viimeisen 12 kuukauden aikana”. Vas-tanneista 3,8 %, eli 109 henkilöä, vastasi kysymykseen myöntävästi. Eniten häirintäilmoituksia tehtiin toimi-alueilta, joilla samat potilaat käyvät usein, minkä johdosta on mahdollista, että häirintään syyllistyvät voivat olla pääasiassa potilaita. Yksiköissä, joissa kyselyn mukaan esiintyi seksuaalista häirintää, ryhdyttiin toimen-piteisiin häirinnän poistamiseksi.

Lähde: Fiilispulssi huhtikuu 2018, Henkilöstöpalvelut/Saija Jokinen 6.9.2018

Vuonna 2018 järjestettiin useita työhyvinvointitempauksia, kuten ilmainen pyörähuolto ja kuntomittaustem-pauksia. Työhyvinvointiasioita koulutetaan esimiehille 4-päiväisessä Työhyvinvointitaitaja-koulutuksessa.

Aiemmissa kyselyissä esille tulleeseen kiusaamiseen on puututtu. Esimiehiä ja muuta henkilöstöä on koulu-tettu ja tehty kohdistettuja kiusaamispulssimittauksia. Lisäksi on otettu käyttöön työyhteisösovittelu. Sai-raanhoitopiirissä on kymmenen sisäistä työyhteisösovittelijaa, jotka hoitavat tehtävää oman toimensa ohella.

Tarkastuslautakunnan haastattelemien henkilöstön edustajien mukaan henkilöstö kokee työmotivaatiota la-tistavana, että nousukauden huipulla viestitään toiminnan sopeuttamisesta. Työmotivaatioon ja työhyvin-vointiin voidaan vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi hyödyntämällä oikein henkilöstön ammattiosaamista, ot-tamalla käyttöön innovatiivisempia tapoja kannustaa henkilöstöä silloin kun on menestytty hyvin ja ottamalla

52,2 % 52,4 %

43,0 % 42,9 %

77,1 %

39,3 %

55,8 %51,5 %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Olen käynyt merkityksellisen keskustelun esimieheni kanssa työn tavoitteista ja osaamisesta

22

esimiesten rekrytointien yhteydessä nykyistä paremmin huomioon hakijoiden johtamiskoulutus. Nuori suku-polvi, joka on aloittelemassa työuraansa, tulee vaatimaan nykyistä joustavampaa, keskustelevaa johtamista.

Henkilöstön edustajat kiinnittivät lisäksi huomiota mm. siihen, että yksiköiden määrärahat työhyvinvointiin ovat kovin niukat. Budjetointiohjeena on ollut, että tarkoitukseen varataan 29 €/henkilö/vuosi. Sairaanhoi-topiirissä ei myöskään ole yleisesti käytössä liikunta- tai kulttuuriseteleitä henkilöstölle, kuten esim. Turun kaupungilla on ollut jo pitkään.

Havainnot: Työhyvinvoinnin edistäminen on systemaattista ja siinä käytetään monipuolisesti eri keinoja. Ylei-sillä, sekä kehittämiskohteena oleville yksiköille kohdistetuilla kyselyillä seurataan ajantasaisesti henkilöstön mielipiteitä ja tunnelmia työhyvinvointiin liittyen. Yksiköt, joissa havaitaan työhyvinvointiin liittyviä ongelmia saavat erityistä tukea.

Henkilöstön edustajien mukaan suurimmat työhyvinvointiin vaikuttavat ongelmat liittyvät henkilöstön riittä-mättömyyteen, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa henkilöstön liialliseen kuormittumiseen ja uupumi-seen. Esimies ei aina reagoi ajoissa henkilöstöltä tuleviin viesteihin. Lisäksi henkilöstöllä on edelleen eräissä yksiköissä huonosta sisäilmasta aiheutuvia oireita, vaikka tiloja on korjattu.

Suositukset: Johtamista tulee edelleen kehittää joustavammaksi ja keskustelevammaksi. Henkilöstöltä tule-viin viesteihin mahdollisista ongelmista tulee reagoida nopeasti korjaavin toimenpitein.

Oikeudenmukainen johtaminen on työhyvinvoinnin perusedellytys.

6 Muut havainnot

6.1 Tietosuoja-asetuksen noudattaminen

Euroopan unionin laajuinen tietosuoja-asetus tuli voimaan 24.5.2016. Kaksi vuotta myöhemmin, 25.5.2018 päättyi siirtymäaika, jonka kuluessa organisaatioiden tuli saada henkilötietojen käsittely asetuksen mukai-seen kuntoon. Valmistautumista hankaloitti valtakunnallisesti jonkin verran se, että kansallinen tietosuojalaki astui voimaan vasta 1.1.2019.

Tietosuoja-asetukseen valmistautuminen VSSHP:ssä aloitettiin virallisesti syksyllä 2017. Sairaanhoitopiirin johtaja asetti määräaikaisen tietosuojaryhmän valmistelemaan asiaa. Tietosuojaryhmän puheenjohtajana toimi sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana toimiva arkistopäällikkö.

Tietosuojaryhmä laati projektisuunnitelman, jonka toteutumista se seurasi säännöllisissä tapaamisissa. Mää-räaikainen tietosuojaryhmä toimi elokuuhun 2018 asti, jolloin suurin osa toimenpiteistä oli valmiina. Toimen-piteet voidaan ryhmitellä seuraavasti:

tietosuojan hallinnointi, roolit ja vastuut

henkilötietoinventaario

tietosuojariskien hallinta

tietoturva- ja tietosuojaloukkausten käsittely

rekisteröidyn oikeudet.

Tietosuojaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä johtaa ja valvoo sairaanhoitopiirin hallitus. Tietosuojalain-säädännön muutokseen liittyen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 12.6.2018 Tietosuojapolitiikka- ja Tieto-turvapolitiikka -nimiset ohjeet.

23

Sairaanhoitopiirin johtaja päättää rekisterinpidon ja tietosuojan kokonaisuudesta antamalla tietosuojaa ja rekisterinpitoa koskevat periaateohjeet sekä nimeämällä tietosuojavastaavan sekä tietosuojaryhmän. Rekis-terihallinnon ohjeessa (sairaanhoitopiirin johtajan päätös 30/2018) määritellään rekisterihallinnon vastuut ja menettelytavat. Potilastietosuojan ja -turvan osa-alueesta vastaa johtajaylilääkäri.

Kunkin henkilörekisterin vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että tietosuojalainsäädännön edellyttämät velvoitteet ko. rekisterinpidon osalta tulevat hoidettua

Henkilöstöhallinnolliset esimiehet vastaavat alaistensa toimintatavan tietosuojalain-säädännön mukaisuu-desta sairaanhoitopiirissä ja omissa yksiköissään annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jokainen sairaanhoitopiirissä tietoja käsittelevä, tietojärjestelmien ylläpitäjä ja käyttäjä on vastuussa tieto-suojan toteuttamisesta omalta osaltaan

Tarkastuslautakunta on haastatellut tietosuojavastaavaa. Haastattelun perusteella sairaanhoitopiirin valmiu-det edistää tietosuojan toteutumista ovat selkeästi parantuneet, dokumentaatio on aiempaa kattavaa, peri-aatteet ja vastuujako ovat entistä selkeämpiä ja tietosuojan huomioiminen toiminnan kehittämisessä on vah-vistunut sekä tietosuojapoikkeamien havaitseminen ja raportointi on aiempaa tarkempaa. Vakituinen tieto-suojaryhmä seuraa, valvoo ja toteuttaa edelleen näitä toimia.

Tietosuojasta on annettu laajempi koulutus potilastietoja käsitteleville, jonka testin oli tammikuuhun 2019 mennessä hyväksytysti suorittanut 4.562 työntekijää (3.759 vuonna 2017). Tämä koulutus on pakollinen suu-rimmalle osalle henkilöstöstä. Suppeamman koulutuksen testin on hyväksytysti suorittanut 663 työntekijää (512 vuonna 2017). Suppeampi koulutus on tarkoitettu työntekijöille, jotka eivät käsittele potilastietoa aktii-visesti.

Havainto: VSSHP:n tietosuojaa ja rekisterihallinnon menettelytapoja koskevat ohjeet on laadittu kattavasti ja ajantasaiset ohjeet löytyvät sairaanhoitopiiriin sisäisestä verkosta (Santra). Henkilöstöä on koulutettu ja tie-tosuojalainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä toteutettu järjestelmällisesti.

Suositus: Sairaanhoitopiirin kilpailuttamisen ja sopimusten laadinnan yhteydessä on tärkeää asettaa selkeät vaatimukset sille, miten henkilötietoja käsitellään ja valvoa, että sopimusehtoja noudatetaan ja että sopimus-kumppanin toiminnassa on riittävä resursointi tietosuojatyöhön.

6.2 Lähisairaaloiden toiminnan kehittäminen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa tulivat osaksi Tyksin organisaatiota vuoden 2015 alusta alkaen. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti yhdistymisestä kokouk-sessaan 25.11.2014.

Sairaaloiden hallinnollista liitosta valmisteltiin ns. Yksi sairaala -projektissa, jonka ajatuksena oli muodostaa Tyksistä yhtenäinen, koko maakunnan erikoissairaanhoidon kattava kokonaisuus, joka toimii yhteisellä orga-nisaatiolla Turun lisäksi myös muissa lähisairaalakaupungeissa.

Muutoksessa Salon, Loimaan, ja Vakka-Suomen sairaalat liitettiin Tyksin kantasairaalassa vuonna 2013 käyt-töön otettuun hoitolinjaorganisaatioon. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman sujuva potilaan hoitopolku, nopeampi hoitoon pääsy, yhdenmukaisempi hoito ja parempi hoidon koordinaatio eri sairaaloiden välillä.

24

Toiminnallinen ja taloudellinen vastuu potilaiden hoidoista keskitettiin vuoden 2015 alusta alkaen Tyksin toi-mialuejohtajille, jotka toimivat yhteistyössä aluesairaaloiden koordinoivien ylilääkäreiden ja johtavien ylihoi-tajien kanssa.

Yhteen sairaalaorganisaatioon siirtymisen myötä alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen johtokunta lakkautettiin valtuuston 25.11.2014 tekemällä päätöksellä ja sen tilalle muodostettiin 1.1.2015 alkaen 13-jäseninen lähipalvelulautakunta. Lähipalvelulautakunnan esittelijänä toimii Tyksin sairaalajohtaja.

Lähipalvelulautakunnalla on noin 6 kokousta vuodessa. Tärkein rooli on lähisairaaloiden palveluprofiilin tark-kailu ja tuotannon seuranta. Lautakunta on ottanut kantaa mm. vuodeosastopaikkojen määriin lähisairaa-loissa. Yhteistyö hallituksen kanssa on ollut hyvin vähäistä. Hallitukselle on koko lautakunnan toiminnan ai-kana esitetty vain kaksi kysymystä. Lautakunnalla ei ole päätösvaltaa, mikä rajoittaa lautakunnan toimintaa. Lähipalvelulautakunnan esittelijän tarkastuslautakunnalle esittämän arvion mukaan lautakunnan tehtävien uudelleen arviointi olisi tarpeen.

Tarkastuslautakunnan haastatteluissa lähisairaaloiden koordinoivat ylilääkärit ja ylihoitajat toivoivat, että heidän osallistumisensa lähipalvelulautakunnan kokouksiin mahdollistettaisiin. Myös lautakunnan esittelijä kannatti ajatusta. Tämä toimintatavan muutos voisi tuoda lisäarvoa ja enemmän käytännönläheisyyttä lau-takunnan toimintaan.

Sairaanhoitopiirin hallitus on syksyllä 2018 antanut tehtäväksi selvittää, millaisia vaikutuksia Yksi sairaala -hankkeella, päivystysasetuksella ja keskittämisasetuksella on ollut sairaanhoitopiirin tulos- ja toimialueiden toimintaan. Selvitystä on käsitelty hallituksessa 26.3.2019. Päivystysrinkien lopettamisesta, vuodeosasto-paikkojen vähenemisestä ja vakanssimäärän pienemisestä saatu välitön hyöty on ollut noin 7,9 M€. Toimin-nan muutoksista syntyneet uudet kulut (lisäresurssit, uudet päivystysringit, EVES- ja päivystyskulut) ovat seu-rantavuosien aikana aiheuttaneet noin 6,9 M€:n lisäkulut. Saadulla säästöllä on pystytty toteuttamaan lisään-tyneiden velvoitteiden aiheuttamat kulut sekä saavuttamaan n. 7 M€:n lisääntyneet ulkokuntatulot.

Havainto: Lähipalvelulautakunnan roolia rajoittaa päätösvallan puute. Päätösvalta on Yksi sairaala -muutok-sen myötä siirtynyt paikallistasolta Turkuun toimialuejohdolle tai Tyksin sairaalajohtajalle. Koordinoivien yli-lääkäreiden haastattelujen mukaan tämä voi toisinaan johtaa siihen, että päätös tehdään ilman paikallisten olosuhteiden tuntemusta, tai että päätökset viivästyvät. Koordinoivat ylilääkärit lähisairaaloissa kokivat on-gelmalliseksi toiminnan sujuvuuden kannalta sen, että heidän päätösvaltuudet koko lähisairaalaa koskevissa asioissa ovat kovin rajalliset.

Suositukset: Lähipalvelulautakunnan tehtävien uudelleen arviointi on tarpeen. Lautakunnan päätösvallan li-säämistä lähisairaaloita koskevissa asioissa tulee harkita.

Lähisairaaloiden sujuvan toiminnan ja nopean päätöksenteon kannalta olisi tarkoituksenmukaista lisätä koor-dinoivien ylilääkäreiden ja ylihoitajien päätösvaltaa määrätyissä lähisairaaloita koskevissa asioissa.

Koordinoivien ylilääkäreiden ja ylihoitajien osallistuminen lähipalvelulautakunnan kokouksiin tulee mahdol-listaa. Tämä edistäisi tiedonkulkua sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailua ja levittämistä toiminta-yksiköiden välillä ja toisi lisäarvoa lähipalvelulautakunnan toimintaan.

25

6.3 Ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen

Kieliohjelman toteuttaminen

Sitovana valtuustotason talousarviotavoitteena vuodelle 2018 oli, että palveluketjun suunnittelussa huomi-odaan systemaattisesti potilaan ruotsinkielisyys. Mittarina oli, että ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asiakastyytyväisyys paranee.

Q-Pro asiakaspalaute osoittaa viime vuosina alenevaa trendiä niiden ruotsinkielisten potilaiden vastaustenmäärän osalta, jotka ilmoittavat saaneensa palvelua äidinkielellään. Niiden henkilöiden vastausten määrä,jotka eivät ole saaneet palvelua äidinkielellään, on pysynyt melko samana vuodesta toiseen.

Lähde: Hallintoylihoitaja Wiveka Kauppila 14.3.2019

Tarkastuslautakunnalle raportoitiin sairaanhoitopiirin kieliohjelman toteutumisesta 14.3.2019. Raportin mukaan toteutuneita tavoitteita on yhdeksän, osittain toteutuneita on kuusi ja toteutumatta on jäänyt kolme tavoitetta. Kieliohjelman tavoitteiden mukaisesti kieliohjelmasta on tiedotettu ja se on käyty läpi kaikissa yksiköissä.

Yleisenä havaintona on, että kieli-ilmapiiri on muuttunut sairaanhoitopiirissä myönteisemmäksi. Kielikoulut-uksiin osallistuneiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 vuoteen 2018.

Ruotsin kielikoulutuksen määrä VSSHP:n henkilöstölle 2015-2018

2015 2016 2017 2018

Opintoryhmiä 11 21 37 25

Oppitunteja 132 252 428 314

Kursseille osallistujia yhteensä

88 186 253 224

Lähde: Henkilöstöpalvelut, Katariina Similä 11.4.2019

0

50

100

150

200

250

300

2015 2016 2017 2018

Q-Pro / Palveltiin äidinkielellä / Äidinkieli ruotsi

fullkoml.ensde delvis ense neutral delvis oense oense

26

Ruotsinkielen käyttöön kannustetaan maksamalla kielenkäyttölisää. Kielilisä ja kielenkäyttölisä ovat käytössä enenevässä määrässä. Kielenkäyttölisää saa 11,9 % henkilöstöstä. Jokaisessa yksikössä on henkilöitä, jotka saavat kielenkäyttölisää. 1,8 %:lla henkilöstöstä on ruotsi äidinkielenä.

Asetettujen tavoitteiden mukaisesti joka yksikköön on nimetty vähintään yksi kielitaitonen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt saavat koulutusta ja he tekevät yhteistyötä edistääkseen ruotsinkielistä palvelua. Kieliohjel-man koordinaattoriksi on nimetty sairaanhoitopiirin johtoryhmästä hallintoylihoitaja. Ruotsinkieleen koh-distuvista asenteista ja arvoista käydään keskustelua kehityskeskustelujen yhteydessä.

Toteuttamatta on edelleen tavoite, jonka mukaan tiedotusyksikköön nimetään ruotsinkielisestä materiaalista vastaava henkilö. Hänen vastuullaan olisi, että VSSHP:n kirjallinen materiaali, sairaalan logot ja kyltit olisivat suomeksi ja ruotsiksi. Tavoitteeksi oli myös asetettu, että sairaaloiden puhelinvaihteissa palvellaan suomeksi ja ruotsiksi, ja että sairaaloiden puhelimiin vastaajista joka työvuorossa on suomen- ja ruotsinkielentaitoinen henkilö.

Ongelmana on aikaisempien vuosien tapaan edelleen, että kielenkääntäjäresurssit ovat riittämättömät, minkä vuoksi kaikkea kirjallista materiaalia, eikä kaikkien yksiköiden nettisivuja ole käännetty ruotsinkielelle. Käännösalan asiantuntijoiden mukaan kielenkääntäjien palkkaus on sairaanhoitopiirissä merkittävästi alhai-semmalla tasolla kuin yksityissektorilla, mikä vaikeuttaa kielenkääntäjien rekrytointia. Toisena rekrytointia haittaavana tekijänä on mainittu kielenkääntäjien nykyinen kapea tehtäväkuva. Aikaisemmin kielenkääntäjät osallistuivat kielellisen vähemmistön lautakuntaan asiantuntijoina tai sihteereinä sekä antoivat kie-likoulutusta.

Kieliohjelman toteutussuunnitelman vaatimia määrärahoja ei ole myöskään huomioitu talousarviossa siten kuin tavoitteeksi oli asetettu.

Havainto: Myönteistä on, että henkilöstön suhtautuminen ruotsinkieleen on muuttunut myönteisemmäksi ja ruotsinkielinen palvelu on monella tavalla edistynyt. Kieliohjelman toteutus vaatii kuitenkin edelleen runsaasti työtä.

Suositukset: Kieliohjelman toteutukseen tulee varata tarpeellinen määräraha, jonka avulla pystytään var-mistamaan mm. käännöstyön ja kielikoulutusten vaatimat resurssit. Ammattitaitoisista kääntäjistä kilpaillaan yksityissektorin kanssa, minkä vuoksi kääntäjien rekrytoinnin yhteydessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kilpailukykyiseen palkkaan ja työtehtävien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Aikaisempina vuosina kielenkääntäjät ovat osallistuneet kielellisen vähemmistön lautakuntaan asiantuntijoina tai sihtee-reinä. He ovat myös antaneet kielikoulutusta. Kielenkääntäjien tehtäväkuvan laajentamista on syytä harkita. Tehtäväkuvan laajentaminen edellyttää kuitenkin kielenkääntäjien riittävää määrää organisaatiossa.

Ruotsinkielisten palveluiden organisointi

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä asetti 31.8.2018 työryhmän jonka tehtävänä oli: 1) Selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten erikoissairaanhoidon palveluiden turvaami-

selle huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet ja eteneminen, mukaan lukien sellaiset sairaalaympäris-töön nojaavat palvelut kuin psykiatrinen erikoissairaanhoito, sairaalakuntoutus ja palliatiivinen hoito.

2) Laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma nykyisessä Turunmaan sai-raalassa tarjottavasta palveluvalikoimasta ja ottaa kantaa mahdollisen sitä korvaavan uudisrakennuksenerikoissairaanhoidon palveluihin ja synergiapotentiaaliin.

3) Esittää organisaatiomallia, jolla parhaiten tähdättäisiin yhdenvertaiseen palvelujen tarjontaan niin eri-koissairaanhoidon kuin kielellisissä palveluissa (liikelaitosmalli / tulosaluemalli / fuusio Tyksiin) sekä sentoteutuksen aikataulua.

27

Turunmaan sairaala. Kuva: VSSHP

Työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Tyksin sairaalajohtaja, sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja, Turun-maan sairaalan liikelaitoksen toimitusjohtaja ja talouspäällikkö, sairaanhoitopiirin talouspäällikkö ja henkilös-tön edustaja.

Hallitus käsitteli asiaa 18.9.2018, jolloin se päätti perustaa poliittisen ohjausryhmän ruotsinkielisen erikois-sairaanhoidon suunnittelulle ja nimesi siihen puheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtajan, kaksi hallituksen jäsentä, johtajaylilääkärin ja Tyksin sairaalaylihoitajan. Ohjausryhmässä on lisäksi toiminut vähemmistökielen lautakunnan ja Turunmaan sairaalan johtokunnan nimeämät jäsenet. Ohjausryhmä perustettiin asian valmis-teluun perustetun työryhmän tueksi ja ohjaamiseksi.

Työryhmän ensimmäinen esitys käsiteltiin sairaanhoitopiirin johtoryhmässä jo 23.10.2018 työryhmän työn ollessa vielä kesken. Esittelytekstin mukaan Yksi sairaala -mallin etuja ovat mm. yhtenevät hoitokäytännöt ja tasapuolinen hoidon saatavuus. Jotta nämä edut saavutetaan myös Turunmaan sairaalan palvelujen osalta, Turunmaan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut voidaan sijoittaa Tyksin eri toimialueiden alaisuuteen.

Työryhmän esityksen mukaan ”Turunmaan sairaalaan tulisi sijoittaa ruotsinkielinen palveluohjaus mm. pal-jon palveluja käyttäville asiakkaille ja valikoidut erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut. Palveluvalikoi-man tulisi sisältää myös polikliiniset toimenpidepalvelut (myös päiväkirurgia) ja kliiniset tukipalvelut. Turun-maan sairaalassa tulisi myös sijaita kuntouttava vuodeosasto, mukaan lukien palliatiiviset ja geriatriset vuo-deosastopalvelut. Tarpeellisen potilasmäärän varmistamiseksi suomen kielisten potilaiden hoitoa Turunmaan sairaalassa ei tulisi rajoittaa, mutta toisaalta tulee varmistaa, että palvelusta ei tule tämän vuoksi alueellista ylitarjontaa.

28

Jotta samalla ei heikennetä ruotsinkielisiä palveluita, tarvitaan erityisiä menettelytapoja. Yksi sairaala -mal-lin ja Turunmaan sairaalan ruotsinkielisen palvelun hyödyt voidaan yhdistää, mikäli samalla varmistetaan, ettei Turunmaan sairaalan ruotsinkielinen organisaatiomalli täysin katoa.”

Ohjausryhmä käsitteli työryhmän ensimmäistä esitystä 29.10.2018, jolloin ohjausryhmä palautti ehdotuksen organisaation osalta takaisin työryhmälle. Valmisteluun liittyen on pidetty kuntakokous Turunmaan sairaalan kaksikielisille kunnille 28.11.2018. Toinen ohjausryhmän kokous pidettiin 3.12.2018.

Kielellisen vähemmistön lautakunta käsitteli asiaa mm. 5.12.2018, jolloin se totesi, että tulee löytää organi-satorinen kompromissi, joka varmistaa kaksikielisen yksikön säilymisen Tyksin sisällä. Henkilöstön rekrytointi on keskeinen tekijä. Kaksikielisten palveluiden säilyttäminen erityisen haavoittuville potilasryhmille edellyt-tää, että kaksikielisen yksikön henkilöstölle asetetaan erilliset kielitaitovaatimukset (hyvät suulliset ja kirjalli-set taidot ruotsin ja suomen kielellä). Kaskenkadun tiloihin tulee investoida ja sairaalan yhteyteen perustaa terveys- ja hyvinvointikeskus, joka käytännössä edistää hoidon yhtenäisyyttä perusterveydenhuollon, Turun ja muiden kuntien suuntaan, mikä pitkällä aikavälillä antaa lisäarvoa paremman laadun ja säästyneiden voi-mavarojen muodossa.

Turunmaan sairaalan johtokunta käsitteli asiaa 13.12.2018 ja päätti oman työryhmän asettamisesta, jonka tehtäväksi annettiin valmistella ehdotus ohjausryhmän kokoukseen 14.1.2019.

Hallitus käsitteli asiaa 29.1.2019, ja päätti että

asian valmistelua jatketaan linjauksella, jonka mukaan Turunmaan sairaala siirretään osaksi Turunyliopistollista keskussairaalaa ”Yksi sairaala” -mallin mukaisesti huomioiden ohjausryhmän jatkoval-mistelua koskevat, esityslistan liitteenä olevasta muistiosta ilmenevät linjaukset

muutoksesta tulee valmistelun edetessä teettää kielellisten vaikutusten arviointi

esitettävästä muutoksesta pyydetään kielellisten vaikutusten arvioinnin valmistuttua lausunnot Tu-runmaan sairaalan osavastuualueen kunnilta (Kemiönsaari ja Parainen) sekä kaksikielisiltä kunnilta(Turku ja Kaarina)

valmistelun aikana tulee hankkia selvitys siitä, onko päätöksenteossa sovellettava perussopimuksen11 §:n mukaista määräenemmistömenettelyä. Kyseinen 11 § kuuluu seuraavasti: ”Sen lisäksi, mitäpäätöksen tekemiseen valtuustossa muutoin vaaditaan, kuntayhtymän sairaalan lakkauttamista,muualle siirtämistä tai toiminnan olennaista muuttamista koskevan päätöksen tekemiseen valtuus-tossa vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevien kyseisen sairaalan sijain-tipaikan osavastuualueen kuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä sitä kannat-taa”.

Havainto: Elokuun lopussa 2018 nimetyn työryhmän ja syyskuun puolivälissä nimetyn ohjausryhmän valmis-telutyöhön varattiin laajaa tehtäväksiantoa ajatellen niukasti aikaa. Hallitus on 29.1.2019 tekemällään päätöksellä linjannut jatkovalmistelua siten, että sen lopputuloksena on Turunmaan sairaalan liittäminen Tyksiin.

Suositukset: Ennen merkittäviä organisaatioon liittyviä lopullisia ratkaisuja on tarkoituksenmukaista odottaa mahdollisessa sote- ja maakuntauudistuksessa vahvistettavia reunaehtoja koskien ruotsinkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvin toimivia ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä organisaatiorakenteita ja palveluita, joihin potilaat ja omistajakunnat ovat tyytyväisiä, ei tule vaarantaa lyhytnäköisin perustein. Ruotsinkielisten palvelujen säilyminen haavoittuville potilasryhmille edellyttää erillistä kaksikielistä yksikköä, jonka henkilös-töllä on tiukemmat kielitaitovaatimukset kuin Tyksin muissa yksiköissä.

29

6.4 Sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen rooli

Hallintokeskuksen Kehittämispalvelut-yksikön palveluiden pääteemat ovat o Asiakaspalvelun kehittämineno Digitalisaation kehittämineno IT-arkkitehtuurin kehittämineno Jatkuva parantaminen (Lean, laatujärjestelmät).

Kehittämispalvelujen toimintakentän laajenemista kuvastaa Kehittämispalvelut-yksikön palkkabudjetin nousu vuodesta 2017 vuoteen 2018. Nousu oli merkittävä, n. 1,2 M€:sta n. 1,6 M€:oon. Kehittämispalveluihin on vuonna 2018 palkattu tietoarkkitehti, tietokoordinaattori ja yksi osastonhoitaja, joka toimii kehittämis-tehtävissä. Koko Kehittämispalvelut-yksikön budjetti on kasvanut n. viidenneksen 3,3 M€:sta vuonna 2017 n. 3,9 M€:oon vuonna 2018.

Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2018 aikana selvitetty Hallintokeskuksen Kehittämispalvelut-yksikön roolia ja sen muutostarpeita. Julkisesti esitetyn palautteen mukaan sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä pitäisi ohjata voimakkaammin ja kehittämisen koordinoinnin pitäisi olla nykyistä vahvempaa. Tyksin hoitoyksiköi-den toiminnan kehittämiseen annetun tuen on koettu olevan liian vähäistä. Kehittämisen tukitoiminnan jal-kauttamista toimialueille tulisi lisätä ja varata budjettiin määräraha pitkäjänteisen kehittämisen vaatimiin henkilöstöresursseihin ja hankintoihin.

Tarkastuslautakunnan suorittamien haastattelujen perusteella projektinhallinta on sairaanhoitopiirissä ke-hittymätön alue, jonka osaamista pitäisi lisätä. Projektinhallintaan liittyvän osaamisen pitäisi tulla Kehittä-mispalveluista. Tarvetta on lisätä yksikön henkilöstön projektinhallinnan osaamista ja Lean-kehittämisosaa-mista, koska sille on kasvava kysyntä. Lisäksi koulutustarvetta on palvelumuotoilun käytöstä toimintojen ke-hittämisessä.

Kuvantamisen uuden sukupolven tietokonetomografialaite. Kehittämispalvelujen eräänä tehtävänä on tukea toimialoja sairaanhoitotoiminnan digitalisoinnissa. Kuva: VSSHP.

30

Kehittämispalvelut-yksikön henkilöstötyytyväisyys oli vuonna 2017 tehdyssä henkilöstötutkimuksessa VSSHP:n keskiarvoa heikompi. Fiilispulssi-kysely (lyhyt työtyytyväisyyskysely) on tehty kaksi kertaa vuonna 2018. Sen mukaan työhyvinvointia koskevat huolestuttavat piirteet eivät olleet vielä poistuneet. Tulokset voidaan tulkita niin, että Kehittämispalvelut-yksikössä on ollut lähijohtamisen vajetta. Yksikössä oli koke-musta epätasa-arvoisesta kohtelusta, työkuorman hallittavuus oli puutteellinen ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet olivat puutteelliset. 75 % ei ollut käynyt viimeisen vuoden aikana merkityksellistä keskustelua oman esimiehensä kanssa.

Sairaanhoitopiirin johtoryhmän seminaarissa 24.9.2018 analysoitiin kehittämispalvelujen nykyisiä tehtäviä ja resursseja sekä yksikön kehittämistarpeita. Johtoryhmän määrittelemät pääprosessit annettiin kehittämis-palveluille, talouspalveluille ja tutkimuspalveluille tutkittavaksi ja pyydettiin laatimaan ehdotus niiden orga-

nisoinnista.

Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä esiteltiin 15.1.2019 Kehittämispalvelujen uusi organisaatiomalli ja kehittä-mistoiminnan ohjauksen malli. Uudessa mallissa Tutkimuspalvelut, Kehittämispalvelut, Tietohallinto ja Tieto-palvelut tulevat sijoittumaan Kehittämisen johtoryhmän alle, jota tulee vetämään johtajaylilääkäri. Asiaa on käsitelty sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa ja yksikön henkilökuntaa kuultu muutoksesta.

Kehittämispalvelut-yksikkö on ollut ilman vakinaista johtajaa syyskuusta 2018 alkaen. Uuden kehittämisjoh-tajan valinta julkistettiin maaliskuussa 2019.

Havainnot: Sairaanhoitopiiritasoisen kehittämisen ohjaamisen ja koordinoinnin koetaan olevaan liian heik-koa ja Tyksin hoitoyksiköiden toiminnan kehittämiseen annetun tuen koetaan olevan liian vähäistä.

Kehittämispalvelut-yksikön työtyytyväsyyskyselyiden tulokset osoittavat, että vuonna 2014 organisaa-tiomuutoksen myötä yhdistyneistä yksiköistä ei ole vieläkään muodostunut yhtenäistä tiimiä. Tulokset voi-daan tulkita siten, että yksikössä on ollut lähijohtamisen vajetta.

Yksikön asiakaspalautemäärät ovat pienet, mikä ei edesauta yksikön palveluiden kehittämistä.

Suositukset: Toiminnan kehittämistä tulee ohjata voimakkaammin ja kehittämisen koordinoinnin tulee olla nykyistä vahvempaa. Kehittämisen tukitoiminnan jalkauttamista toimialueille tulee lisätä ja varata budjettiin riittävä määräraha pitkäjänteisen kehittämisen vaatimiin henkilöstöresursseihin ja hankintoihin.

Ajankohtaisen organisaatiomuutoksen yhteydessä on erityisesti panostettava henkilöstöjohtamisen keinoin siihen, että yksikön henkilöstöstä muodostuu yhtenäinen tiimi, jonka jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa tehtävät ja pystyvät toimimaan tuloksellisesti yhteisten tavoitteiden hyväksi. Tasa-arvoinen kohtelu, työkuor-man oikeudenmukainen tasaaminen ja ammatilliseen kehittymiseen panostaminen ovat tärkeimpiä kehittä-miskohteita.

Asiakaspalautteen keräämismenetelmiä tulee Kehittämispalvelut-yksikössä lisätä ja palautteita tulee hyö-dyntää systemaattisemmin palveluiden kehittämisessä.

6.5 Raportoinnin kehittäminen

Tiedolla johtamisen edellytykset paranivat kun operatiivisen johtamisen tueksi saatiin vuonna 2017 käyttöön talouden sähköinen raportointijärjestelmä, Talouspalveluportaali. Talouspalveluportaali sisältää tilinpää-tös/osavuosikatsaustiedot myös toimialueittain: potilasmäärät, hoitoon pääsy, suoritteet sekä tulot ja menot karkeilla tilitasoilla. Portaalissa on vuositason toteumaseuranta ja viiden vuoden seurantatieto.

31

Talouspalveluportaalin lisäksi kehitetään parhaillaan johdon sähköistä raportointijärjestelmää (Johdon työ-pöytä). Johdon työpöydän ensimmäinen demoversio valmistui kesäkuussa 2018 ja maaliskuussa 2019 saadun tiedon mukaan kehitystyö jatkuu. Raportointijärjestelmä sisältää palvelujen kysynnän ja hoitoon pääsyn tun-nuslukuja, resurssien käytön ja palvelutuotannon tuottavuuden tunnuslukuja, henkilöstön käytön ja hyvin-voinnin sekä palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden tunnuslukuja. Raportointijärjestelmästä rakennetaan eri versiot konsernitasolle (shp, Tyks) ja toimialuetasolle. Toimialuekohtaisten mittareiden määrittely oli ke-väällä 2019 osittain kesken. Osalla toimialueista on jo otettu käyttöön räätälöidyt versiot Johdon työpöy-dästä.

Havainto: Säännöllinen, ajantasainen raportointi taloudesta ja toiminnasta on jo parantunut ja paranee edel-leen Johdon työpöytä-raportointijärjestelmän käytön laajenemisen myötä. Tuoreet, esim. kuukausittain päi-vittyvät toiminnan ja talouden seurantatiedot ovat tarpeen johtamisessa, jotta korjaaviin toimenpiteisiin voi-daan ryhtyä tarvittaessa nopeasti.

6.6 Hoidollisten ostopalvelujen kehitys

VSSHP:n tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten ostopalvelujen menot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2012 käytettiin 29,3 M€ tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisiin ostopalveluihin ja vuonna 2018 summa oli 57,7 M€. Kasvua oli 28,4 M€ (97 %).

Avohoitopalveluiden ostopalveluissa oli 2,2 M€:n 85 % kasvu 2012‒2018. Ensihoidon ostopalvelumenot ovat kasvaneet 2013‒2018 3,7 M€, eli 45 %. Kasvu johtuu ensihoitoautojen ostopalvelujen laajenemisesta. Ensi-hoito on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille vuonna 2012.

Hoidollisten ulkoisten ostopalvelujen kehitys vuosina 2012‒2018

Lähde: Talouspalvelut 4.3.2019/Heli Lähteenmäki

32


2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

4200 Avohoitopalvelut 2 619 044,53 2 566 284,07 2 704 093,10 3 147 942,44 4 067 080,21 4 488 908,40 4 841 480,37

4201 Vuodeosastohoidon palvelut 10 944 132,41 10 936 873,81 12 497 462,60 12 467 764,08 17 733 343,52 20 723 439,34 20 987 163,77

4202 Lääkinn. kuntout. ostopalvelut 2 722 739,02 3 333 435,67 3 043 180,67 2 618 317,34 2 764 136,09 2 608 983,22 2 728 961,02

4203 Laboratoriopalv. os-tot 7 351 009,48 10 239 547,53 10 853 380,26 8 488 147,52 9 022 559,93 9 106 896,21 9 233 951,57

4204 Kuvantamistutkim. ostot 2 193 337,07 2 652 226,48 2 195 907,29 2 570 460,36 2 585 947,97 2 223 160,89 2 332 028,49

4205 Välinehuollon pal-velut 489,68 46,12 256,55 1 891,82 262,37 266,55 287,04

4206 Ensihoidon ostopal-velut 0.00 8 125 242,50 8 895 672,95 10 986 628,88 11 423 479,68 10 866 475,36 11 786 070,54

4209 Muut tutkimus- ja hoitopalv. 3 514 264,08 4 561 914,09 5 489 890,47 6 042 605,19 5 842 714,66 5 236 100,45 5 809 375,01

Summa: 29 345 016,27 42 415 570,27 45 679 843,89 46 323 757,63 53 439 524,43 55 254 230,42 57 719 317,81


Eniten ovat kasvaneet tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten vuodeosastopalvelujen ostot, joissa oli 92 %:n kasvu (10,0 M€) vuodesta 2012 vuoteen 2018. Yhtenä syynä oli, että kunnille on siirtynyt vuonna 2015 Yksi sairaala -organisaatiouudistuksessa lähisairaaloiden vuodeosastopaikkoja ja VSSHP ostaa vuodeosastohoito-palveluita kunnilta. Toisena syynä oli lakisääteisen valinnanvapauden nojalla muihin sairaanhoitopiireihin hoitoon hakeutuneiden potilaiden määrän kasvu.

Kolmas syy vuodeosastohoidon ostopalvelujen kasvuun oli psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusio 1.5.2017, joka lisäsi merkittävästi vuodeosastopalvelujen ostoja ulkopuolisista hoitolaitoksista. Vuodeosastohoidon tutkimus- ja hoitopalvelut ulkopuolisissa hoitolaitoksissa kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2018 3,1 M€,. Psykiatrian fuusion yhteydessä Niuvanniemen sairaalan ja Vanhan Vaasan mielisairaalan potilaat siirtyivät VSSHP:lle (ostot Vanhan Vaasan sairaalasta ja Niuvanniemen sairaalasta). Näiden sairaaloiden potilaiden hoito on vaativaa ja pitkäaikaista.

Ulkoisen vuodeosastohoidon ostopalvelut vuosina 2012‒2018


Havainto: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota sairaanhoitopiirin tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten ostopalvelujen nopeaan kasvuun.

33

Suositus: Ostopalvelujen käyttö voidaan katsoa perustelluksi, jos palvelujen ostaminen on koko sairaanhoi-topiirin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisempaa, joustavampaa, innovatiivisempaa tai palvelutaso (laatu, nopeus tms.) on parempi kuin mitä omana työnä pystytään tuottamaan. Sopimuksiin tulee sisältyä ostopalvelujen laadun varmistamisen menettelytavat ja mittarit. Ostopalvelujen käytön perusteluja tulee ar-vioida pitkällä tähtäimellä.

6.7 Hoidon turvallisuuden varmistaminen

Hoitopalautteiden viivästyminen

Potilaan hoitotietojen (sähköinen hoitopalaute tai epikriisi) tallentumisessa potilastietojärjestelmään ja lä-hettämisessä potilaalle tai sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle, lähettävälle hoitoyksikölle tai jatkohoidosta vas-taavaan hoitolaitokseen on toisinaan pitkiä viiveitä, jotka voivat aiheuttaa potilasturvallisuusriskin. Potilaan poliklinikkakäynnin jälkeen on saattanut kestää jopa 3‒4 viikkoa ennen kuin potilaan lähettänyt taho on saa-nut hoitopalautteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjoista (§ 8) määrätään potilastietojen kirjaamisen määräajoista seuraavasti:

”Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Merkinnät tulee tehdä viimeistään viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta, taikka palvelutapahtuma muutoin päättyy.

Lähetteet tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan viipymättä. Lähete tulee myös kiireettömässä tapauk-sessa lähettää jatkohoitopaikkaan viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun sen tekemisen tarve on todettu.

Yhteenveto potilaalle annetusta hoidosta jatkohoito-ohjeineen tulee toimittaa potilaalle sekä jatkohoitopaik-kaan tai muuhun paikkaan, josta on potilaan kanssa sovittu, potilaan suostumuksen mukaisesti ja viipymättä. Yhteenveto tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää viiden vuorokauden kuluessa hoidon päättymi-sestä.”

VSSHP:n käytössä oleva nykytekniikka mahdollistaa sen, että sähköinen hoitopalaute olisi Omakannasta kat-sottavissa jo samana päivänä kun potilas on käynyt vastaanotolla. Tietojen siirtymistä Omakantaan ja hoito-palautteen lähettämistä hoitolaitokselle hidastavat tietojen kirjaamisen viivästyminen hoitotoiminnassa. Lääkäri useimmiten sanelee hoitopalautteen ja sen kirjoittaa puhtaaksi toinen henkilö tai sanelurobotti. Tä-män jälkeen lääkärin on hyväksyttävä valmis teksti ennen kuin se tallentuu potilastietojärjestelmään. Viivei-den syynä on puhtaaksikirjoittamisen ruuhkien lisäksi usein hoitavan lääkärin vuosiloma tai muu pitkä pois-saolo, joka estää puhtaaksi kirjoitetun epikriisin hyväksymisen vietäväksi potilastietojärjestelmään.

Havainto: VSSHP:ssa hoitopalautteen viiden päivän määräajan noudattamista ei seurata systemaattisesti. Ra-portointia hoitopalautteiden valmistumisajoista tai tallennusviiveistä ei ole.

Moniportainen sanelun ja puhtaaksikirjoittamisen prosessi hidastaa hoitopalautteen lähettämistä. Nopeim-min hoitopalaute pystyttäisiin lähettämään jos lääkäri tuottaisi hoitopalautteen hoitotapahtuman aikanaitse ilman välikäsiä ja kuittaisi sen heti valmiiksi. Tällöin se olisi samana päivänä potilaan itsensä ja lähettävän tahon käytettävissä.

34

Suositus: Hoitotietojen kirjaamisen ja hoitopalautteen lähettämisen lakisääteistä viiden päivän määräaikaa tulee noudattaa, ellei hoitopalautteen viivästämiseen ole perusteltua syytä. Hoitotietojen kirjaamisen ja hoi-topalautteen viivästyminen voi aiheuttaa potilasturvallisuuden vaarantumisen potilaan jatkohoidossa. Hoi-topalautteen antamisen määräaikoja tulee valvoa. Valvonnan tehostamiseksi tulee käynnistää säännöllinen raportointi erikoisaloittain.

Lääkäreitä tulee hoitopalautteen lähettämisen nopeuttamiseksi kannustaa tuottamaan potilaidensa hoito-palautteet mahdollisimman usein itse ilman välikäsiä esimerkiksi puheentunnistuksen avulla.

Potilasturvallisuusraportti

Kiireen tai puutteellisten resurssien vaikutus näkyy potilasvahinkoilmoitusten ja muistutusten määrän kas-vuna. Lisäksi Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen kasvattaa lukuja. Vuoden 2018 potilasturvallisuusraportin mukaan potilasvahinkoilmoituksia tehtiin 598 vuonna 2018, kun niitä tehtiin 464 vuonna 2017. Määrä kasvoi vuodessa 29 %. Muistutuksia tehtiin 384 vuonna 2018, kun niitä tehtiin 353 vuonna 2017. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli 9 %. Kanteluita tehtiin 21 vuonna 2018 ja 18 vuonna 2017.

Haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia (HaiPro) tehtiin 6.658 vuonna 2018. Määrä on kasvanut 1 % vuodesta 2017 jolloin niitä tehtiin 6.598. Työkuormitus, vuorojärjestelyt tai aikapaine olivat yhä useammin myötävai-kuttavana tekijänä HaiPro-ilmoituksissa.

HaiPro-tapahtuman tyypit vuonna 2018

Lähde: Kehittämispalvelut/Arja Pekonen 21.9.2018

24

1974

2043

88

112

100

380

758

494

167

246

88

33

535

0 500 1000 1500 2000 2500

Ei tiedossa

Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo-…

Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä

Diagnoosiin liittyvä

Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä

Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä

Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä

Laboratorio- , kuvantamis- tai muuhun …

Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä

Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä

Tapaturma, onnettomuus

Väkivalta

Poikkeama sädehoidon toteutuksessa

Muu

2013

2014

2015

2016

2017

35

Eniten tehtiin HaiPro-ilmoituksia tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyen (31 %). Tiedonkulkuun liittyviä haitta-ja vaaratapahtumailmoituksia tehtiin esim. siitä, että ajanvaraus oli virheellinen tai puutteellinen tai potilaalle oli annettu väärä/puutteellinen ohjeistus.

Toiseksi eniten tehtiin HaiPro-ilmoituksia lääke- ja nestehoitoon liittyen (25 %). Raportin mukaan HaiPro-ilmoitukset lääkityksen kirjaamisvirheistä ovat lisääntyneet. Lääkityksen määräykseen liittyviä haitta- ja vaa-ratapahtumailmoituksia tehtiin esim. siitä, että lääkemääräys oli tekemättä, annos oli väärä tai lääkitystiedot olivat vanhentuneet. Lääkkeen jakovirheet huomataan kaksoistarkastuksen ansiosta.

Myös leikkauksiin liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä on kasvanut. Ilmoituksia tehtiin 168 vuonna 2018 ja 112 vuonna 2017. Määrä kasvoi 50 %.

Väkivaltaan liittyviä haitta-ja vaaratapahtumailmoituksia tehtiin 115, kun vuonna 2017 niitä tehtiin n. 80. Määrä kasvoi 44 %. Itsemurhasta tai sen yrityksestä raportoitiin 7 kertaa, kun vuonna 2017 raportoitiin ker-ran. Potilaan itsetuhoisesta käyttäytymisestä raportoitiin 36 kertaa, kun vuonna 2017 raportoitiin 19 kertaa. Väkivaltateon tekijänä oli toinen potilas 62 ilmoituksessa (48 vuonna 2017). Lukujen kasvun osasyynä lienee Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Havainnot: Liiallinen työkuormitus ja kiire sekä sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin psykiatrisen erikoissai-raanhoidon fuusio ovat olleet myötävaikuttavia tekijöitä potilasvahinkoilmoitusten, muistutusten sekä haitta- ja vaaratapahtumien määrän kasvussa.

Suositus: Potilaiden tai henkilöstön turvallisuus ei saa vaarantua. Vaaratilanteet tulee ennaltaehkäistä kou-luttamalla henkilöstöä yksikkökohtaisten tarpeiden mukaisesti ja tarvittaessa lisäämällä vartijapalveluita. Henkilöstön riittävyydestä on huolehdittava.

6.8 Siirtoviivehoitopäivien määrän kasvu

Sairaalassa hoidon jälkeen jatkohoitoon odottavien potilaiden siirtoviivehoitopäivien määrä kasvoi 18 % vuonna 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. Siirtoviivehoitopäivien määrä vuonna 2018 oli 5.805, joista 3.018 oli korotetun hoitomaksun päiviä.

Siirtoviivepäivä on hoitopäivä, jolloin potilas ei enää tarvitse erikoissairaanhoitoa ja odottaa jatkohoitoon pääsyä perusterveydenhuoltotasoiseen hoitopaikkaan. Siirtoviivemaksua peritään potilaan kotikunnalta nor-maalin hoitopäivämaksun mukaisesti kolmesta ensimmäisestä odotuspäivästä. Sen jälkeen peritään korotet-tua hoitopäivämaksua.

Siirtoviivehoitopäivistä laskutettiin kuntia vuonna 2018 yhteensä 3,36 M€, josta korotetun hoitomaksun (sa-kon) osuus oli 1,14 M€. Jatkohoitoa odottaneita potilaita oli vuoden aikana yhteensä 1.438, joista suurin osa, (77 %), oli turkulaisia. Korotetun hoitomaksun päivien osuus siirtoviivehoitopäivistä kasvoi vuonna 2018, minkä vuoksi kokonaislaskutus siirtoviivehoitopäivistä kasvoi 26 % vuodesta 2017 vuoteen 2018.

Siirtoviivehoitopäivät 1‒12/2018

2017 2018 Muutos, %

Potilaiden määrä 1.378 1.438 + 4,4 %

Päivien määrä yhteensä

4.917 5.805 + 18,1 %

Kokonaislaskutus, € 2.674.702 3.364.293 + 26 %Lähde: VSSHP:n internetsivut 4.3.2019

36

Havainto: Sairaalassa siirtoa jatkohoitopaikkaan erikoissairaanhoidon jälkeen odottavat potilaat aiheuttavat erityisesti Turun kaupungille lisäkustannuksia, kun edullisempia jatkohoitopaikkoja ei ole riittävässä määrin varattu kaupungin asukkaille.

Johtopäätös: Järjestämällä jatkohoitopaikat nykyistä nopeammin kunnat voisivat vähentää erikoissairaanhoi-don potilaskohtaisia kustannuksia. Lisäksi siirtoviivehoitopäivien vähentäminen nopeuttaisi hoitojonossa odottavien potilaiden hoitoon pääsyä.

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta

7.1 Tietojärjestelmien toimintavarmuus

IT-palvelut on sairaanhoitopiirille aikaisemmin tuottanut Medbit Oy. Yhtiö fuusioitiin 1.3.2018 alkaen Medi-IT Oy:n kanssa uudeksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli 2M-IT Oy. Tietohallintojohtajan arvion mukaan fuusiolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta suuntaan eikä toiseen IT-palveluiden toiminnan kannalta. Fuusion aiheutta-mat organisaatiomuutokset ja tehtävien vaihtuminen on luonnollisesti aiheuttanut jonkin verran kitkaa asi-oiden hoidossa. Peruspalvelut ovat pienen alkunotkahduksen jälkeen toimineet kuten ennenkin. Kapasiteet-tia ei ole aina ollut yhtä paljon käytettävissä kuin aiemmin, koska 2M-IT Oy:llä on enemmän asiakkaita. 2M-IT Oy toimii 14 sairaanhoitopiirin alueella. Uuden yhtiön henkilöstön määrä oli 479 ja liikevaihto 90 M€.

2M-IT Oy:n liikevaihtojakauma maakunnittain vuonna 2018

Lähde: 2M-IT Oy/Jari Nevalainen 31.1.2019

Sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien tietoturvaa on vuonna 2017 tapahtuneiden virushyökkäysten jälkeen parannettu, eikä vuonna 2018 ollut vastaavia tietojärjestelmien toimintavarmuuteen vaikuttavia virushyök-käyksiä. Viime vuonna käynnistettiin tietoturvaverkon valvontapalvelu, joka seuraa verkon toimintaa jatku-vasti ja tuottaa lokitietoa mahdollisen hakkeroinnin varalta.

Yleinen tyytyväisyys tietotekniikan toimivuuteen laski sairaanhoitopiirissä vuonna 2018 edellisistä vuosista. Tavoitetaso oli arvosana 7,5, mikä on pääosin toteutunut vuosina 2016 ja 2017 (keskiarvo 7,5 ja 7,45). Vuoden 2018 aikana tehdyssä kahdessa mittauksessa jäätiin tasoille 7,1 ja 7,2. Keskeisimpinä selittävinä tekijöinä oli-vat tietohallintojohtajan mukaan todennäköisesti alkuvuoden Uranus-potilasjärjestelmän versiopäivityksen

37

jälkeiset pitkään kestäneet häiriöt (tammikuusta aina kesäkuulle asti), hidastelu ja jumittumiset, syynä ohjel-misto- ja konfigurointivirheet, jotka aiheuttivat suorituskykyongelmia.

Syyskuussa 2018 uutisoitiin tietoverkko-ongelmista, jotka kaatoivat potilasjärjestelmän aamulla yhdeksän ai-kaan. Tietojärjestelmä saatiin toimimaan tunnin kuluttua, mutta tietoverkko-ongelmat jatkuivat iltapäivään klo 13 asti. Verkko-ongelmat viivästyttivät toimenpiteitä ja haittasivat esimerkiksi poliklinikoiden toimintaa. Verkko-ongelmien aikana ei uskallettu aloittaa uusia kiireettömiä leikkauksia ja viivästyksiä aiheutui useille potilaille. Potilasturvallisuuteen katko ei vaikuttanut.

IT-hallinnolla ei ole sairaanhoitopiirin yleisestä riskienhallinnasta poikkeavaa ohjeistusta. Käytännössä ris-kienhallinnasta vastaa tietoturvaryhmä, joka on vuosittain tehnyt kattavan riskianalyysin. Vuonna 2018 to-teutettiin tavallista perusteellisempi riskikartoitus ulkoisen konsultin avustamana. Analyysien perusteella on valittu tärkeimmät kehittämistoimet vuotuiseen tietoturvan kehittämissuunnitelmaan.

IT-häiriöiden ja muiden tietoturvatapahtumien käsittelyyn on laadittu yhteinen prosessi ja ohjeistus 2M-IT:n kanssa. Kaikista katkoista tulee 2M-IT:n palvelujärjestelmistä automaattisesti viesti tietohallintojohtajalle. Järjestelmien saatavuudesta ja katkoista 2M-IT raportoi kuukausittain koostetusti tietohallintojohtajalle.

VSSHP:llä on käytössään työasemia noin 7.000 kappaletta ja palvelupyyntöjä tehdään 3.000–6.000 kpl kuu-kaudessa. Service deskin (palvelupyynnöt) toiminnasta on oma seurantansa. Asiakaspalautteiden arvosanan keskiarvo oli yli 9. Puheluista 89 %:iin vastataan alle 30:ssä sekunnissa. Palvelupyynnöistä 2/3 tehdään puhe-limitse ja 1/3 sähköisesti. Järjestelmien käytettävyyttä seurataan ja mikäli tavoitearvoihin ei päästä. 2M-IT Oy maksaa sanktioita käytettävyyden suhteessa.

2M-IT Oy:n lähi- ja etätuen asiakaspalaute VSSHP:n käyttäjiltä 5/2018‒1/2019


KPMG suoritti VSSHP:lle helmikuussa 2018 VAHTI 2/2010 -ohjeeseen (Ohje tietoturvallisuudesta valtionhal-linnossa annetun asetuksen täytäntöönpanosta) perustuvan seuranta-auditoinnin, jonka kohteena olivat VSSHP:n toiminta tietoturvallisuuden hallintaan liittyen sekä 2M-IT:n vastuualueet IT:ssä. Tarkastuksen pe-rusteella puutteita havaittiin muun muassa tietoturvatoimenpiteiden vastuuttamisessa sekä riittävän resur-soinnin määrittelyssä. Tarkastuksessa havaittiin, että ”VSSHP:lla on kattavasti nimetty tietoturvaryhmä, mutta varsinaista tietoturvavastuuta organisaatiossa ei ole nimetty kuin tietyille rooleille. Vastuu tietoturva-

8,72 8,41 9,03 9,56 9,13 9,27 9,25 9,1 9,35

0

5

10

Kohtaamiskysely - Lähi- ja etätuki

38

toimenpiteiden jakautumisesta ei jakaudu tasaisesti esimerkiksi tietoturvaryhmään kuuluvien jäsenien kes-ken. Esimerkiksi vastuu teknisen ja osittain myös tietoturvan toteutumisesta organisaatiossa on nimettynä yhdelle roolille, vaikka toimintakenttää voidaan pitää todella laajana vastaavasti mitoitetulle resurssille. Au-ditoinnin suosituksena oli, että tietoturvasta vastaavien tehtävät katselmoidaan läpi ja tehtävää joko jaetaan paremmin läpi organisaation, tai tehtävien hoitoon järjestetään resurssi jolla on aikaa tietoturvallisuuden ylläpitoon ja kehitykseen.”

Hallintojaosto päätti 5.11.2019 perustaa 1.1.2019 alkaen sairaanhoitopiiriin tietototurvapäällikön toimen, ensimmäisenä sijoituspaikkana hallintokeskuksen Hallintopalvelut-yksikkö. Päätöksen perusteluissa tode-taan, että ”Euroopan unionin uudistunut lainsäädäntö (verkko- ja tietoturvadirektiivi sekä tietosuoja-asetus) on luonut velvoitteet suunnitella, dokumentoida ja hallinnoida tietoturva- ja tietosuojatyötä kattavasti sekä käsitellä tietoturvapoikkeamat asianmukaisesti huolehtien riskienhallinnan toimenpiteiden jalkauttamisesta sairaanhoitopiirin toimintaan. Toteutuneista tietoturvapoikkeamista sairaanhoitopiirillä on uusia lakisäätei-siä ilmoitusvelvollisuuksia valvontaviranomaisille. Tämä kaikki edellyttää riittävää resursointia sairaanhoito-piirin tietoturvatyöhön, jotta voidaan varmistua riittävästä riskinhallinnan ja tietoturvan tasosta jatkuvasti kehittyvässä ja samalla kyberturvallisuuden näkökulmasta myös entistä haavoittuvammassa digitalisoitu-vassa toimintaympäristössä.”

Johtopäätös: Tietojärjestelmien toimintavarmuuden ja tietoturvan parantamiseksi on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin ja kehitys on vuoden 2018 aikana edennyt myönteiseen suuntaan. Medbit Oy:n fuusioitumi-sella 2M-IT Oy:öön ei ole ollut haittavaikutuksia IT-palveluihin. Osa IT-palveluista on uusilla järjestelyillä pys-tytty tuottamaan aiempaa edullisemmin.

7.2 Laadunhallinta

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 19.12.2017 laatuneuvoston esityksestä ottaa käyttöön SHQS laatujärjestel-mäkriteeristön toiminnan laadun kehittämisessä. Yhtenä perusteluna SHQS-laatujärjestelmän valinnalle oli se, että tuolloin valmistelussa olevassa sote-lainsäädännön esityksessä oli mainittu, että sairaalassa on oltava käytössä sertifioitu laatujärjestelmä. Tällaisiksi katsottiin ainakin SHQS ja ISO9001 mukaiset laatujärjestelmät.

SHQS-laatuohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön tarkoitettu johtamista ja pro-sessien jatkuvaa kehittämistä tukeva laatujohtamisen työkalu. SHQS-laatuohjelma koostuu arviointikriteeris-töstä, joka on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden laadun ar-viointitarvetta. Siinä on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, valtakunnallisia suosituksia ja hyviä hoitokäytäntöjä.

SHQS lyhenne tulee termistä Social and Health Quality Service. SHQS-laatuohjelma ja arviointikriteeristö poh-jautuu kansainvälisen kattojärjestön The International Society for Quality in Health Care – ISQua:n periaat-teisiin sekä auditointeja ja laaduntunnustusten myöntämistä koskeviin vaatimuksiin (vastaavasti kuten esim. ISO-järjestö ISO 9001 standardoinnissa). Labquality Oy:llä on Suomessa yksinoikeus SHQS-arviointikriteeris-töön.

Noin puolet sairaanhoitopiirin toimi- ja tulosalueista aloitti SHQS:n käyttöönottokoulutukset keväällä 2018 ja loput lokakuusta 2018 lähtien. Tavoitteena on, että kaiken toiminnan on tuotettava arvoa potilaille ja muille asiakkaille, ongelmiin reagoidaan nopeasti, välitetään hyviä käytäntöjä muualle ja prosessien sujuvuutta pa-rannetaan.

SHQS:n käyttöönottoa ja muuta laatutyötä, kuten Lean-kehittämistä, on tuettu palkkaamalla vuonna 2018 kehittämispalveluihin kolme henkilöä. Lean-asiantuntijoiden verkosto on perustettu 2017 ja toimintaa on ke-hitetty vuonna 2018. Laatuun liittyviä koulutuksia on vuonna 2018 ollut runsaasti:

Uuden lean-kehittäjäkoulutuksen toteutus: vuoden mittainen koulutusohjelma alkoi lokakuussa2018

39

SHQS koulutukset: alkoivat helmikuussa 2018 ja jatkuvat vuodelle 2019. 200 henkilöä koulutettiinkeväällä. Seuraavien n. 200 henkilön koulutus alkoi marraskuussa 2018.

Johdon ja esimiesten koulutus ja valmentaminen: yksittäisiä koulutuksia on toteutettu 2018, laajen-taminen on suunnitteilla 2019

Avoimet perus- ja täydennyskoulutukset kaikille on aloitettu, laajenee 2018‒2019.

Koulutetut henkilöt suorittavat yksikössään SHQS-kriteereiden pohjalta itsearvioinnit. Kehittämiskohteita on tehdyissä itsearvioinneissa löytynyt runsaasti, mikä oli tavoitteenakin. Jatkossa olisi tarkoitus, että yksiköissä tehdään itsearviointi ja sisäinen auditointi vuosittain. Kehittämiskohteina on noussut esiin erityisesti proses-sien kuvaaminen, tavoitteet ja seuranta, vastuiden täsmentäminen ja asiakirjojen hallinta. Ulkoisen laaduntunnustuksen (sertifioinnin) hakeminen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua, mutta tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty.

Havainto: SHQS-laatutyöhön on varattu hyvin henkilöstöresursseja Kehittämispalveluissa ja laajat käyttöön-ottokoulutukset on pääosin toteutettu vuonna 2018 jatkuen vuonna 2019. Haasteena on tulosyksiköiden ja toimialueiden hoitohenkilöstön mahdollisuudet irrottaa työaikaa laatu- ja kehittämistyöhön.

Suositus: Laatujärjestelmän käyttöönotto tuo järjestelmällisyyttä toiminnan kehittämiseen ja prosessien vir-taviivaistamiseen. Henkilöstön haasteena on ajan löytäminen kehittämistyöhön osallistumiseen. Tarkastus-lautakunta kannustaa henkilöstöä osallistumaan kehittämistyöhön ja toiminnan laadun parantamiseen.

7.3 Kiinteistöt ja rakentaminen

T3-sairaala

Moottoritien ja junaradan päälle rakennettavan betonikannen virheellisen rakenneosan purku ja uudelleen rakentaminen viivästytti T3-sairaalahanketta 12 kuukautta. Siitä ajasta on hankejohtajan mukaan kurottu umpeen pari viikkoa, joten hankkeen aikataulun viivästys alkuperäisestä on 11,5 kuukautta. Vuoden 2019 alkupuolella korvauskysymys oli edelleen ratkaisematta ja neuvottelut asiasta kesken. Viivästyksestä aiheutui laskelmien mukaan 19‒20 M€:n lisäkustannukset, mm. rakennuskustannusten nousun vuoksi. Rakennuksen valmistumisajankohta on nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2021 heinäkuu, jonka jälkeen rakennuk-sen varustaminen jatkuu vielä vuoden 2021 loppusyksyyn.

Valtuuston hyväksymät T3-hankkeen rakentamiskustannukset (elokuun 2014 kustannustasossa) olivat 139,8 M€ ja muut hankkeeseen liittyvät hankintakustannukset (laitteet ja kalustohankinnat) olivat 17,6 M€, yh-teensä 157,4 M€. Hankejohtajan tammikuussa 2019 tarkastuslautakunnalle antaman selvityksen mukaan ra-kentamisen tarjoushinnat ovat nousseet keskimäärin yli 5 % vuodessa vuodesta 2014 tammikuuhun 2019. Haahtela-indeksi on noussut elokuusta 2014 (pisteluku 78,0) tammikuuhun 2019 (pisteluku 97,0) 19 pistettä, eli 24,4 %. Valtuuston hyväksymä rakentamiskustannusarvio, johon on lisätty Haahtela-indeksin mukaan las-kettu rakentamisen tarjoushintojen nousu 2014‒2019, oli tammikuun 2019 tarjoushintatasossa näin ollen 173,3 M€.

Haahtela-yhtiöiden internet-sivuilla kerrotaan, että Haahtela-tarjoushintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä in-deksialueilla ja sitä käytetään uudis-, korjaus-, ylläpito- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Haahtela-kehitys Oy tuottaa menetelmiä ja ohjelmistoja kiinteistö- ja rakentamistalouden tarpeisiin.

Suurimmat rakentamiseen liittyvät hankinnat on jo päätetty, mutta laitteet ja kalusteet olivat tammikuussa 2019 suurimmilta osin vielä kilpailuttamatta.

40

Hanketta seurataan ja raportoidaan mm. projektinjohtourakan johtoryhmässä kerran kuussa sekä hallituksen kiinteistöjaoston tilannekatsauksissa. Sairaanhoitopiirin hallituksessa hanketta on vuonna 2018 käsitelty huh-tikuussa ja joulukuussa.

Havainnot: Valtuuston hyväksymän vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman perusteluissa (s. 49) todetaan T3-sairaalahankkeesta seuraavasti: ”Hankkeen rakennuskustannukset ovat 189 miljoonaa euroa ar-vonlisäverottomana. Rakentamiseen liittyvien kiinteiden sairaalalaitteiden hankintaan varataan lisäksi 7,1 miljoonaa euroa, isojen hoito- ja tutkimuslaitteiden hankintaan 4,75 miljoonaa euroa (tarkentuu) ja irtaimis-ton hankintaan varataan yhteensä 24 milj. euroa (tarkentuu).”

T3-sairaalan kokonaiskustannusarvio on siis yhteensä noin 225 M€. Alkuperäisen, valtuuston hyväksymän kokonaiskustannusarvion (157,4 M€) ja investointisuunnitelman 2019‒2021 kustannusarvion (224,85 M€) erotus on 67,45 M€ (kustannuskasvu 43 %).

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksi on noussut vuo-den 2015 tammikuusta vuoden 2019 tammikuuhun yhteensä 3,85 % (rakennuskustannusindeksin koko-naisindeksin pisteluku oli 103,85 (2015 = 100)). Vastaavasti tuotantorakennuksen rakennuskustannusindeksi oli noussut tammikuusta 2015 tammikuuhun 2019 3,13 % (2015 = 100).

Rakennuskustannusindeksin kehitys panosnimikkeittäin 2015-

Lähde: Tilastokeskus, rakennuskustannusindeksi, artikkeli julkaistu 30.10.2018

Suositukset: Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että hallitus selvittää perusteellisesti mitkä syyt ovat johtamassa siihen, että T3-sairaalan rakentamiskustannukset tulevat (talousarvion investointisuunnitel-man mukaan) nousemaan 43 % verrattuna hallituksen valmistelemaan ja valtuuston hyväksymään alkuperäi-seen kustannusarvioon. Hankkeen kustannusten kasvu poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin mukaisesta rakennuskustannusten noususta.

Jäljellä olevat mahdollisuudet T3-hankkeen kokonaiskustannusten kasvun hillintään tulee pikaisesti kartoit-taa ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

41

Merkittävien rakennushankkeiden kokonaisbudjetin toteutumisen valvontaa ja raportointia poikkeamista tu-lee tehostaa huomattavasti. Poikkeamien perusteella tulee ryhtyä toimenpiteisiin kustannusten hillitse-miseksi ennen kuin mahdollisuus siihen on menetetty.

Lääkehuoltorakennus

Kiinteistöjaostossa käsiteltiin 11.9.2018 § 96 Lääkehuollon korjausprojektin seurantaraportointi, jonka mu-kaan Lääkehuoltorakennuksen viivästymisestä ja rakennusvirheiden korjauksesta oli tuohon mennessä ai-heutunut sairaanhoitopiirille ylimääräisiä kustannuksia yhteensä 4,6 M€, joista 1,4 M€ vuonna 2018. Lääke-huollon kustannuksiin sisältyvät tilapäistyövoiman ja väliaikaisjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset.

Sovintosopimus korjaustöiden kustannusten korvaamisesta allekirjoitettiin 10.10.2017 ja kertakaikkinen kor-vaus oli 3,5 M€.

Rakennuksen vastaanottotarkastus oli 30.1.2019, mutta rakennuksessa oli edelleen korjattavaa, eikä sitä hy-väksytty. Aikaisempien kosteusvaurioiden ja rakennusvirheiden lisäksi viime aikoina havaittuja laatuvirheitä on ollut mm., ettei palokatkoja ole rakennettu sääntöjen mukaisesti, ulkokatto on vuotanut ja seinistä on puuttunut eristeitä. Tilojen valmistumisen jälkeen seuraa noin vuoden pituinen tilojen validointiprosessi. Lää-kehuollon tulosaluejohtajan antaman arvion mukaan ajankohta paluumuutolle on aikaisintaan vuoden 2020 alussa. Alkuperäinen aikataulu oli maaliskuussa 2013, eli viivästyminen on noin seitsemän vuotta.

Lääkehuoltorakennuksen valmistumisen viivästyminen ja huonokuntoisissa, ahtaissa väistötiloissa toimimi-nen on tulosaluejohtajan mukaan aiheuttanut merkittävää haittaa Lääkehuollon toiminnalle. Henkilöstöä on jouduttu palkkaamaan lisää väistötiloissa toimimisen ja korjausrakennusprojektin aiheuttaman ylimääräisen työmäärän vuoksi. Silti henkilöstöä on edelleen useissa eri toiminnoissa liian vähän ja etenkin proviisoreiden ylityömäärät ovat jatkuvasti lähellä lain sallimaa ylärajaa. Niukat henkilöresurssit näkyivät myös Fimean tar-kastuksessa vuonna 2017, jolloin toiminnassa löytyi 2 kriittistä puutetta, 9 vakavaa puutetta ja 9 muuta puu-tetta. Seurantatarkastus pidettiin 22.1.2019, jolloin tilanne oli hieman parempi ja puutteita oli enää 7.

Potilaiden lääkehoito on väistötiloissa toimimisesta huolimatta onnistuttu turvaamaan. Lääkitysturvallisuus on parantunut osastofarmasian laajentumisen myötä ja vaativaa lääkevalmistusta on pystytty laajentamaan (esim. seerumisilmätipat).

Suositus: Lääkehuollon tulosalueen riittävistä voimavaroista tulee huolehtia ylimenokauden ajan kunnes uusi toimitila saadaan käyttöön. Henkilöstön jaksaminen on turvattava.

Medisiina D

Medisiina D -rakennus valmistui toukokuussa 2018 ja otettiin käyttöön kesäkuussa. Medisiina D -rakennus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteiskäytössä. Kai-killa kolmella toimijalla on omia tiloja, joiden lisäksi rakennuksessa on esimerkiksi yhteiset info-, ravintola-ja kokoustilat. Uudisrakennuksen pinta-ala on 26 500 neliötä, joista VSSHP vuokraa puolet. Rakennuksessa si-jaitsee esim. Tyksin laboratoriotoimialueen tilat.

Hankkeen rakennuttajana oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen kustannusarvio oli n. 80 M€. Ra-kennuksessa työskentelee päivittäin noin 600 henkilöä, joista opiskelijoita on noin 1.500.

42

Medisiina D -rakennus otettiin käyttöön syksyllä 2018. VSSHP vuokraa rakennuksesta noin puolet Laboratoriotoimi-alueen käyttöön Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä. Kuva: VSSHP.

Merkittävät suunnitteilla olevat uudisrakennushankkeet

Vuonna 2018 käynnistyi Psykiatrian toimitalon toiminnallinen suunnittelu ja tarveselvitys ja ne on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa 2019. Marraskuussa 2018 hallituksessa käsitellyn investointisuunnitelman mu-kaan Psykiatrian toiminnat ovat hajallaan lukuisissa eri kiinteistöissä eri paikkakunnilla. Tilat ovat pääosin huonokuntoisia ja sopimattomia nykyisen toiminnan tarpeisiin. Hankepäätöksen jälkeen varataan hanke-suunnitteluun noin puolen vuoden aika. Uudisrakennus on tarkoitus rakentaa sairaanhoitopiirin kaupungilta vuokraamalle ns. Micron tontille. Kaava-aloite on jätetty ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 55,0 M€, joista vuodelle 2019 0,5 M€. Alustavan aikataulun mukaan rakennus valmistuisi vuonna 2023.

Investointisuunnitelman mukaan Salon sairaalasta on tehty konsultin toimesta selvitys Salon terveyspalve-luista 2021. Selvitykseen perustuen VSSHP ja Salon kaupunki ovat yhteistyössä päättäneet aloittaa toimin-nallisen suunnittelun Salon sairaalan uudistamisesta ja kunnostamisesta kokonaisuutena. Työnimen "Salon sairaala 2023" saanut hanke hyödyntää aiemmin SAS 2016 -hankkeessa tehtyä suunnittelutyötä. Suunnitel-mana on toteuttaa vuodeosastoja osittain korvaava uudisrakennus, sekä sen käyttöönoton jälkeen vapautu-vien tilojen peruskorjaus. Uudisrakennus on ajateltu otettavaksi käyttöön vuonna 2023. Hankkeeseen on alustavasti varattu sairaanhoitopiirin talousarvioon vuosille 2019–2024 19,5 M€. Vastaavasti Salon kaupunki on varannut investointisuunnitelmaan vuosille 2019–2023 yhteensä 16,5 M€. Hankkeen kokonaiskustannus olisi siten n. 36 M€.

43

Tyks Salon sairaala. kuva: VSSHP

7.4 Kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta

Kiinteistöstrategian 2017‒2021 seuranta

Hallitus on hyväksynyt 10.10.2017 VSSHP:n kiinteistöstrategian vuosille 2017‒2021. Hallitus päätti tuolloin

lähettää kiinteistöstrategian kiinteistöjaostolle välitöntä toimeenpanoa varten

edellyttää, että jaosto raportoi hallitukselle kiinteistöstrategian toimeenpanosta 6 kuukauden vä-lein ja

todeta, että sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia ja yleinen strategia tulee sovittaa jatkovalmiste-lussa yhteen.

Kiinteistöstrategian toimeenpanosta ei ole päätöksessä edellytetyllä tavalla raportoitu hallitukselle. Kiinteis-töjaosto on käsitellyt kiinteistöstrategian toimeenpanoa erillisenä asiana ainoastaan toukokuussa 2018, jol-loin hyväksyttiin kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2018 ja käytiin läpi strategian toteu-tuksen tilannetta. Kiinteistöjä koskevia erillisiä esityksiä (esim. luopuminen kiinteistöstä) käsitellään kuitenkin kiinteistöjaostossa ja hallituksessa.

Laajan valmistelun, henkilöstökyselyn ja lausuntokierroksen jälkeen valtuusto hyväksyi 12.6.2018 ehdotuk-sen sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi vuosille 2019–2020. Hallituksen 10.10.2017 tekemän päätöksen mukaan kiinteistöstrategia ja yleinen strategia tuli sovittaa yhteen.

Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille 2019‒2020 ei ole asetettu erikseen kiinteistöihin tai toimitiloihin liit-tyviä tavoitteita. Kiinteistöstrategian ja yleisen strategian yhteen sovittaminen tapahtuu teknillisen johtajan mukaan käytännössä strategisen kiinteistöryhmän työskentelyn kautta. Strategisessa kiinteistöryhmässä

44

ovat edustettuna sairaanhoitopiirin ylin virkamiesjohto, tekniikan ja huoltopalvelujen tulosalueen johto ja Tyksin toimialueiden johto.

Hallituksen hyväksymän Kiinteistöstrategian strategisina päämäärinä on, mm. että - ”Kartoitetaan VSSHP:n nykyinen rakennus- ja maaomaisuus ja laaditaan kullekin raken-

nukselle pitkän tähtäimen suunnitelma, joka pohjautuu sairaanhoidon toiminnalliseensuunnitelmaan ja toiminnan harjoittamisen edellyttämiin peruskorjaustarpeisiin.” ja

- ”Säilytettävien kiinteistöjen arvo pyritään pitämään yllä laatimalla kohteista kuntoarviotpitkän tähtäimen suunnitelmineen ja korjausvelan arviointeineen sekä toteuttamalla kun-toarvioissa ehdotetut toimenpiteet oikea-aikaisesti. Kunnossapito pidetään niin hyväta-soisena että vältetään kiinteistöjen arvoa ja käyttöä merkittävästi heikentävät tekijät. Ra-kennusten korjausvelkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että rakennus-ten kuntotaso pidetään vähintään 75 %:n tasolla suhteessa kiinteistön jälleenhankinta-ar-voon. Tämä toteutetaan suunnitelmallisella kunnossapitotoiminnalla niissä kiinteistöissä,jotka ovat strategisesti sairaanhoitotoiminnalle tärkeitä. Tavoitteena on estää korjausve-lan kasvu ja isot yllätykset tulevissa kunnossapitokustannuksissa.”

Teknillisen johtajan antaman selvityksen mukaan rakennuskohtaisten pitkän tähtäimen suunnitelmien laati-minen oli vuoden 2018 lopussa vielä aloittamatta suunnitteluresurssien riittämättömyyden vuoksi. Tarkas-tuslautakunnan saaman selvityksen mukaan kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2018 on toteutunut kokonaisuudessaan kahta tavoitetta lukuun ottamatta:

- Aloitetaan PTS-suunnittelu ensimmäisenä kohteena T1-sairaala ja- Osaksi tulevaa U-sairaalarakennusta koskevaa päätöksentekoa varten selvitetään raken-

nuksen teknisten järjestelmien ”itsenäisyys” tai mahdollinen kytkeytyminen ja vaikutussairaala-alueen laajempiin teknisiin verkostoihin (siirtyy vuodelle 2019).

T2-sairaala valmistui vuonna 2013. Kuva: VSSHP.

45

VSSHP:n kiinteistömassa on kiinteistöstrategiassa jaettu kiinteistösalkkuihin käyttötarpeen mukaan. Kiinteis-töstrategian mukaan VSSHP:lla oli strategiaa laadittaessa vuonna 2017 rakennuksia kaiken kaikkiaan 72 kpl, joista lukumääräisesti eniten sijoittui luovuttaviin tai myytäviin kiinteistöihin (41 kpl, 93.594 huoneisto-m2). Strategisesti tärkeitä ydintehtävää palvelevia kiinteistöjä oli sairaanhoitopiirissä jaottelun mukaan 22 kpl ja nämä edustivat 59 % osuutta VSSHP:n tilapinta-alasta huoneistoneliömäärän mukaan laskettuna.

Tarkastuslautakunnan 4.3.2019 saaman selvityksen mukaan kiinteistöjen myyntejä kirjattiin toteutuneeksi vuonna 2018 yhdeksän, joista kertyi tuloja yhteensä 1,4 M€. Myytyjen kiinteistöjen pinta-ala oli 4.631 huo-neisto-m2. Myytävien kiinteistöjen salkussa oli vuoden 2018 lopussa edelleen yli 30 kiinteistöä, joiden pinta-ala on lähes 89.000 huoneisto-m2, eli luovuttavien kiinteistöjen huoneisto-m2 vähenivät 5 %. Kiinteistöstra-tegian vuoden 2018 toteutussuunnitelman tavoitteena oli että toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen osuus vähenee ‒15 %. Tavoitteen toteutuminen siirtyi keväälle 2019, jolloin sairaanhoitopiirin hallitus 5.3.2019 hyväksyi Tyks Vakka-Suomen sairaalan kahden rakennuksen myynnin Uudenkaupungin kaupungille. Kyseisten rakennusten pinta-ala oli yhteensä n. 11.000 huoneisto-m2.

Sairaanhoitopiirin yleistä strategiaa on vuonna 2018 toteutettu mm. tilahankkeilla, jotka korostavat VSSHP:n ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä:

- Tyks Loimaan sairaalan vanhan leikkaussalin tilojen tulevan käytön suunnittelu yhdessä Loi-maan kaupungin perusterveydenhuollon kanssa

- Tyks Vakka-Suomen sairaalan A-sairaalarakennuksen kiinteistökauppa Uudenkaupungin kau-pungin kanssa

- Tyks Salon sairaalahankkeen toiminnallisen suunnitelman käynnistäminen tiiviissä yhteistyössäSalon kaupungin kanssa.

Suositukset: Hallitukselle tulee sen edellyttämällä tavalla tuoda kuuden kuukauden välein kiinteistöjaoston yhteenvetoraportti vuosien 2017‒2021 kiinteistöstrategian toimeenpanosta.

Säilytettävien kiinteistöjen kuntoarviot pitkän tähtäimen suunnitelmineen ja korjausvelan arviointeineen tu-lee laatia ja kuntoarvioissa ehdotetut toimenpiteet toteuttaa oikea-aikaisesti kiinteistöstrategian päämäärien mukaisesti.

Investointibudjetin seuranta

Valtuusto hyväksyi investointisuunnitelman vuosille 2018‒2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä 28.11.2017. Kiinteistöjaosto hyväksyi 27.2.2018 rakentamisen työohjelman vuodelle 2018. Työohjelma pe-rustui valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman mukaisiin investointihankkeisiin määräraharaamei-neen.

Hallitukselle on raportoitu investointibudjetin toteutumisesta vuonna 2018 tammi‒huhtikuun ja tammi‒elo-kuun osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksiin sisältyi lyhyt yhteenveto määrärahan käy-töstä suhteessa talousarvioon sekä arvio mahdollisista talousarviopoikkeamista ja niiden syistä. Lisäksi vuo-den 2018 tilinpäätöksen toimintakertomukseen sisältyi hankekohtainen selvitys talousarviovuoden inves-tointisuunnitelman toteutumisesta. Hankekohtainen toteutumisselvitys sisältyi vain tilinpäätökseen, ei osa-vuosikatsauksiin.

Investointibudjetissa pysyttiin, budjetin toteutumaprosentti oli 92,6 %. Investointimenot olivat vuonna 2018 koko kuntayhtymässä 40,1 M€. Talousarvio alittui yhteensä 3,2 M€.

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2017 arviointikertomuksessa, että tilinpäätöksen tulee sisältää mer-kittävistä rakennushankkeista hankekohtaista, koko hankkeen suunnittelu- ja rakentamisaikaa kattavaa seu-rantaa siitä, kuinka kunkin hankkeen kokonaismäärärahassa on pysytty.

46

Havainto: Vuoden 2018 tilinpäätökseen sisältyy merkittävien hankkeiden koko suunnittelu- ja rakentamis-ajan seurantataulukko, josta ilmenee miten paljon kullekin hankkeelle on myönnetty määrärahaa eri vuosina ja yhteensä, ja miten hankkeen talousarviossa on kunakin vuonna pysytty. Sinänsä hyvin informatiivisesta taulukosta kuitenkin puuttuu kaksi olennaista tietoa. Ensinnäkin puuttuu tieto siitä, mikä oli hankkeen alku-peräinen kokonaiskustannusarvio, ja toiseksi puuttuu tieto alkuperäisen kustannusarvion ja toteutuneiden kokonaiskustannusten erotuksesta.

Suositus: Tilinpäätöksestä tulee käydä ilmi miten paljon kunkin rakennushankkeen toteutunut kustannus poikkeaa alkuperäisestä, hyväksytystä kustannusarviosta ja mitkä ovat poikkeaman syyt. Taulukon tulee si-sältää merkittävistä rakennushankkeista seuraavat tiedot: alkuperäinen hyväksytty kokonaiskustannusarvio, toteutuneet kustannukset tilinpäätöshetkeen mennessä, hankkeen kokonaiskustannukset koko rakennus-ajalta (lopullinen tai arvioitu) sekä alkuperäisen kustannusarvion ja hankkeen kokonaiskustannusten (lopulli-nen tai arvioitu) erotus. Laskelma erotuksesta on syytä tehdä rakennuskustannusindeksillä korjattuna. Ala-viitteissä tai taulukon sisältöä selittävässä tekstissä tulee olla selvitys syistä poikkeamiin kustannusarvioista.

Vastuiden seuranta

Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2017 arviointikertomuksessa, että taloudellisista vastuista annetaan kattava ja perusteellinen selvitys tilinpäätöksessä, sisältäen kiinteistöleasing- ja vuokravastuut, joihin on so-pimuksin sitouduttu.

Vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee, että kuntayhtymän vuokra- ja leasingvastuut olivat vuo-den 2018 lopussa yhteensä 94,8 M€, josta leasingvastuut 4,8 M€ (sis. alv.).

T3-sairaalahanke toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksena. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan sopimuk-seen sisältyviä menoja on toteutunut 31.12.2018 mennessä yhteensä 45,1 M€ (alv 0 %). Varsinainen kiinteis-töleasingin mukainen vuokra-aika alkaa rakennuksen käyttöönotosta 2021. Rakennushankkeen kokonaiskus-tannusarvio laite- ja kalustohankintoineen on talousarvion investointisuunnitelman mukaan 225 M€.

Johtopäätös: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että velat ja vastuut suhteessa toimintatuot-toihin ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Vuonna 2016 velat ja vastuut olivat 45,0 % toimintatuotoista, vuonna 2017 47,2 % ja vuonna 2018 jo 58,7 %. Suunnitteilla olevat rakennushankkeet tulevat jatkossa nos-tamaan suhteellista osuutta edelleen.

7.5 Organisaatiomuutosten vaikutusten seuranta

Psykiatrian fuusio

Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito liitettiin sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialueeseen 1.5.2017. Turun kaupungin henkilöstön siirron seurauksena Psykiatrian toimialueen vakanssimäärä kasvoi 359 vakanssilla. Lisäksi Turunmaan sairaalan psykiatrisen erikoissairaanhoidon henkilöstö (30 henkilöä) on siirtynyt Psykiatrian toimialueelle. Muutosten jälkeen vakansseja oli toimialueella 965 ja henkilöstömäärä oli sijaiset ja määräaikaiset mukaan luettuna n. 1.100.

Turkulaisten potilaiden lähetteiden määrä (VSSHP + Turku yhteensä) psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut organisaatiomuutoksen jälkeen yli 40 %. Turkulaisten potilaiden avohoitokäynnit ovat kasvaneet vuodesta 2016 vuoteen 2018 n. 20 %. Turkulaisten potilaiden psykiatrisen vuodeosastopäivien määrä nousi väliaikaisesti vuonna 2017, mutta oli vuonna 2018 samalla tasolla kuin ennen fuusiota. Turun kaupungille psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ovat kuitenkin pysyneet lähes samalla tasolla kuin ennen fuusiota.

47

Lähde: Psykiatrian toimialue/ Jesper Ekelund 11.4.2019


Äkillisesti voimakkaasti kasvaneen kysynnän ja siitä aiheutuneiden puutteellisten resurssien johdosta hoidon laadun puutteita on ilmennyt neuropsykiatrisen hoidon lisäksi mielialahäiriöiden hoidossa ja Kupittaan sai-raalan M1-osastolla, joka on akuutti suljettu osasto. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt loppu-vuonna 2018 selvitykset koskien hoidon ruuhkaantumista neuropsykiatriassa ja mielialatyöryhmässä ja vuo-den 2019 alussa Kupittaan sairaalan M1-osastosta.

Fuusion vaikutusta hoitoonpääsyn odotusaikoihin on hankala arvioida, koska toimialueen hoitoonpääsytilas-toissa oli merkittäviä virheitä vuonna 2018. Tämä ilmenee VSSHP:n 18.1.2019 antamassa selvityksessä alue-hallintovirastolle koskien neuropsykiatriaa, jossa todetaan seuraavasti: ”Lähetteiden arvioimisen jälkeen potilaiden hoito alkaa nykyisin lain edellyttämässä määräajassa kaikilla muilla kuin Raision aikuispsykiatrian poliklinikalla. Siellä alle 23-vuotiaista potilaista 40 on odottanut ensim-mäistä vastaanottoaikaa yli 3 kuukautta ja 23 vuotta täyttäneistä 182 on sellaisia, että heidän ensimmäinen ajanvarauksensa ei toteudu 6 kuukauden määräajassa. TYKSin 2.1.2019 päivitetyn jonotustilaston (liitteenä) mukaan yli 6 kuukautta jonottaneita olisi vain 10 kpl, mutta todellinen luku on Raision neuropsykiatrian poli-klinikan osastoylilääkärin arvion mukaan keväällä 2019 noin 180, koska ensimmäinen aika on vielä kokonaan antamatta 222 potilaalle. Hoitotakuun mukainen 6 kuukauden odotusaika ylitetään suhteellisen vähän,

4000

4500

5000

5500

6000

6500

2016 2017 2018

Turkulaisten potilaiden lähetteetTurun kaupunki + VSSHP

100000

105000

110000

115000

120000

125000

130000

135000

2016 2017 2018

Turkulaisten potilaiden avohoitokäynnitTurun kaupunki + VSSHP

48

14.10.2018 tehdyssä selvityksessä todettiin, että pisin jonotusaika vuonna 2018 oli 8 kuukautta ja keskimää-räinen jonotusaika 6,4 kuukautta. TYKSin tietojärjestelmien puutteellinen toiminta vaikeuttaa merkittävästi jonotilanteen reaaliaikaista ja tarkkaa seurantaa.”

Havainto: Psykiatrian toimialueella hoitotietojen kirjaamisessa on ollut virheitä. Kiireettömän hoidon hoito-takuutilastojen oikeellisuus on sidoksissa siihen, että kirjataan oikein potilaan jonotuksen alkamiseen liittyvät tiedot. Mikäli hoitotietojen kirjaaminen on puutteellista, se aiheuttaa virheitä kiireettömän hoidon hoitoon-pääsyn määräaikojen noudattamista koskeviin tilastoihin. Virheelliset tilastot vaikeuttavat johtamista ja voi-vat aiheuttaa sen, ettei ongelmatilanteisiin tartuta ajoissa. Myös laskutustiedot saattavat virheellisten kir-jausten seurauksena olla virheellistä.

Psykiatrian toimialueen toiminta on hajautettu 26 eri toimipisteeseen. Hajautettu toiminta lisää henkilöstön tarvetta ja toiminnan tehottomuutta. Psykiatrinen sairaala tulee valmistuessaan sujuvoittamaan toimintaa ja alentamaan kustannuksia.

Suositukset: Hoitotietojen oikeasta kirjaamisesta tulee järjestää luentotilaisuuksia ja muita koulutuksia kat-tavasti sairaanhoitopiirin uusille hoitoalan työntekijöille, ja myös tarvittaessa muille. Koulutuksissa tulee eri-tyisesti kiinnittää huomiota siihen, miten kirjattavat hoitotiedot vaikuttavat toiminnan seurantatietoihin, las-kutustietoihin ja hoitotakuutilastoihin.

Poikkeamia hoitotietojen kirjaamisessa tulee seurata ja kirjaamisvirheet tulee korjata.

Potilashoidon riittävistä resursseista tulee myös ruuhkatilanteessa huolehtia niin, että lain vaatimissa hoito-takuun määräajoissa pysytään. Ensi kädessä tähän on pyrittävä sisäisin järjestelyin, ylityöllä tai palkkaamalla määräaikaista henkilöstöä. Usein tulee edullisemmaksi palkata lisähenkilöstöä kuin hankkia palvelut ulko-puoliselta palveluntoimittajalta.

Psykiatrian toimitalon ripeä toteuttaminen on välttämätöntä fuusion hyötyjen lunastamiseksi.

Yksi sairaala -muutos

Sairaanhoitopiirin hallitus on syksyllä 2018 antanut tehtäväksi selvittää, millaisia vaikutuksia Yksi sairaala -hankkeesta, päivystysasetuksesta ja keskittämisasetuksesta aiheutuvilla muutoksilla on ollut sairaanhoitopii-rin tulos- ja toimialueiden toimintaan. Selvitys vaikutuksista Tyksiin käsiteltiin hallituksessa 26.3.2019.

Yksi sairaala hankkeen seurauksena Loimaalla ja Vakka-Suomessa ympärivuorokautinen päivystys on loppu-nut, kuten tätä edellyttänyt leikkaustoimintakin. Salossa on edelleen ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja leikkaustoimintaa, mutta Salosta ovat loppuneet synnytykset sekä lastentautien että naistentautien vuode-osastotoiminta. Lähisairaaloihin on lisätty avoterveydenhuollon palveluita. Toiminnalliset muutokset ovat koskeneet kaikkia Tyksin sairaaloita ja toimialueita. Hoitoindikaatioita ja prosesseja on yhdenmukaistettu koko sairaalassa.

Selvityksessä on laskettu muutoksista saadut taloudelliset hyödyt ja pyritty tästä poistamaan kaikki eri muu-toksista (keskittämis- ja päivystysasetus) tulleet lisäkustannukset. Tulos osoittaa, että Yksi sairaala -hank-keesta on saatu selvää taloudellista hyötyä. Päivystysrinkien lopettamisesta, vuodeosastopaikkojen vähene-misestä ja vakanssimäärän pienemisestä saatu välitön hyöty on ollut noin 7,9 M€. Toiminnan muutoksista syntyneet uudet kulut (lisäresurssit, uudet päivystysringit, EVES- ja päivystyskulut) ovat seurantavuosien ai-kana aiheuttaneet noin 6,9 M€:n lisäkulut. Saadulla säästöllä on pystytty toteuttamaan lisääntyneiden vel-voitteiden aiheuttamat kulut sekä saavuttamaan vuositasolla n. 7 M€:n enemmän ulkokuntatuloja kuin vuonna 2014.

49

Selvityksestä ilmenee, että lisäkuluja aiheutuu siitä, että kantasairaalan päivystystoiminta on merkittävästi laajempaa nykyisin verrattuna vuoteen 2014. Vuonna 2018 Tyksissä oli 184 päivystysrinkiä, joista 73 on aloi-tettu vuoden 2014 jälkeen. Päivystystuntien määrä oli 495.500 vuonna 2018, mikä oli 6,5 % enemmän kuin vuonna 2014. Päivystyksen aiheuttamat kulut olivat 19,1 M€ vuonna 2014 ja 21,9 M€ vuonna 2018. Loi-maalla, Salossa ja Uudessakaupungissa päivystysmenot ovat vähentyneet, Turussa kasvaneet.

Myös ylityö/EVES-kustannukset ovat nousseet koko Tyksissä 4 M€:sta vuonna 2014 6,9 M€:oon vuonna 2018. EVES-kustannuskasvusta 85 % kohdistuu kuvantamiseen (EVES-kustannukset olivat 1,7 M€ 2014 ja 4,2 M€ vuonna 2018). Jatkuvasti kasvavat potilasmäärät ja uudet, vaikuttavammat ja kustannustehokkaammat tut-kimus- ja hoitomenetelmät ovat lisänneet Kuvantamisen toimialueen työtaakkaa.

Kuten selvityksestä ilmenee, Yksi sairaala -hankkeella on myös merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin raken-nusinvestointeihin. Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa oli suunniteltu tehtäväksi laajat leikkaus-saliremontit, jotka on pystytty nyt toteuttamaan huomattavasti pienempinä. Lisäksi Tyks Salon sairaalan hankkeessa erikoissairaanhoidon osuus on selvästi alkuperäistä hanketta vähäisempi.

Havainto: Tehty selvitys osoittaa, että vaikka organisaatio ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 2014 ja 2018 osalta, niin lähisairaaloiden päivystyksen ja synnytysten siirrosta Turkuun sekä vuodeosastotoiminnan vähen-tämisestä on kertynyt tuntuvia säästöjä. Muutosten myötä myös potilaan hoito on laadullisesti parantunut. Yksi sairaala -projektista, päivystysasetuksesta ja keskittämisasetuksesta aiheutuneilla muutoksilla saavutet-tiin taloudellista hyötyä, jolla on pystytty kattamaan uusien velvoitteiden ja kasvaneen potilasmäärän aiheut-tamat kulut. Lisäksi on pystytty kasvattamaan ulkokuntamyyntiä merkittävästi.

Suositukset: On hyvä, että lähisairaaloiden organisaation ja toiminnan muutosten vaikutuksista on tehty pe-rusteellinen selvitys. Selvityksestä saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muutosten suunnitte-lussa. Tarkastuslautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että vastaavan kaltaisia analyyseja organisaatio- tai toiminnallisten muutosten vaikutuksista tehtäisiin jonkun ajan kuluttua jokaisen merkittävän muutoksen jäl-keen.

Ylityön tai EVES-työn jatkuessa pitkään tulee tutkia muita mahdollisuuksia työntekijöiden työtaakan vähen-tämiseksi. Työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava. Lisähenkilöstön palkkaaminen määräaikaisesti tai pysyvästi saattaa olla ratkaisu, jos sisäisin järjestelyin ei pystytä purkamaan työruuhkaa. Tämä voi olla edul-lisempi ratkaisu kuin ostopalvelut.

8 Yhteenveto

Sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna 2018. Talousarviokulujen ylitys pystyttiin kat-tamaan muiden kuin jäsenkuntatuottojen kasvulla ja tulos muodostui ylijäämäiseksi. Monet talouden kehi-tystä kuvaavista tunnusluvuista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana, mutta huolestuttavaa on, että omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla ja velat ja vastuut prosentteina toimintatuotoista ovat kasvussa.

Talouden vakauttamisohjelmassa vuosille 2012–2021 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet tulevat jäämään saavuttamatta, koska suunnitteilla olevat rakennushankkeet lisäävät lähivuosina velkaantumista edelleen. Lisäksi toiminta on vakauttamisohjelman aikana laajentunut niin, että jäsenkuntatuottojen keskimääräinen vuosikasvu ylittää ohjelmassa asetetun maksimirajan 3,8 % ja tulee olemaan noin 4,2 %. Vuosikasvu olisi py-synyt alle asetetun rajan, ellei Turun kaupungin psykiatrista erikoissairaanhoitoa olisi liitetty sairaanhoitopii-rin alaisuuteen vuonna 2017.

50

Sitovista toiminnallisista tavoitteista puolet (15 kpl) toteutuivat kokonaan. Tavoitteista 13 kpl lähes saavutet-tiin tai saavutettiin osittain. Ainoastaan kaksi tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta.

Tarkastuslautakunnan mielestä sairaanhoitopiirin sitovia tavoitteita tulee edelleen terävöittää. Sitovalle ta-voitteelle tulee asettaa selkeä mittari, joka liittyy asetettuun tavoitteeseen, ja mittarille yksiselitteinen, esim. numeerinen tavoitetaso.

THL:n tuottavuusvertailun mukaan Tyksin tuottavuus on laskenut. Maaliskuussa 2019 julkaistun tuottavuus-vertailun mukaan yliopistosairaaloiden tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tänä aikana tuottavuus laski vähiten Tyksissä, noin kaksi prosenttiyksikköä. Kun tarkas-tellaan muutosta yhden vuoden aikana, tuottavuus laski Tyksissä vuodesta 2016 vuoteen 2017 kolme pro-senttiyksikköä. Yliopistosairaaloiden tuottavuus väheni yhteensä yhden prosenttiyksikön vuodesta 2017 vuo-teen 2016.

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 5.3.2019 tuottavuusohjelman, jonka mukaan jäsenkuntien maksuosuudet voivat jatkossa kasvaa enintään 2,0–2,5 prosenttia vuodessa. Tarkastuslautakunta pitää hallituksen hyväksy-män tuottavuusohjelman laatimista tarpeellisena ja kannatettavana. Tuottavuusohjelmaan liittyvää muutos-valmennusta tulee johdon ja esimiesten lisäksi antaa koko henkilöstölle. Henkilöstöä tulee kannustaa osallis-tumaan suunnittelutyöhön asettamalla konkreettisia, motivoivia tavoitteita ja palkitsemalla matalalla kyn-nyksellä henkilöstöä tuottavuutta nostavista aloitteista, ideoista, innovaatioista ja toteutetuista toimenpi-teistä.


Henkilöstömitoitus on eräillä erikoisaloilla niin tiukka, että sairaanhoidossa ollaan täysin riippuvaisia henki-löstön venymisestä tekemään ylimääräisiä työvuoroja. Sijaisten palkkaamiseen ei aina ole taloudellisia mah-dollisuuksia, jolloin henkilöstö joutuu vaihtamaan vuoroja tai tekemään hälytysrahalla ylimääräisiä vuoroja. Eräillä erikoisaloilla, etenkin sellaisilla, joilla kysyntä kasvaa nopeasti, on vaikeuksia saada nopeasti lisää va-kansseja palvelujen kysyntää vastaavasti. Jatkuva ylityö tulee kalliiksi ja uuvuttaa henkilöstön. Nykyisen va-kanssijärjestelmän muuttaminen joustavampaan muotoon on tarpeen.

Sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä tulee ohjata ja koordinoida nykyistä voimakkaammin ja yksiköille tulee antaa kehittämistyöhön tarvittava tuki. Kehittämisen tukitoiminnan jalkauttamista toimialueille tulee lisätä ja budjettiin tulee varata riittävä määräraha pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Lähisairaaloiden toiminta on muuttunut merkittävästi viime vuosina organisaatiouudistusten ja lakimuutos-ten johdosta. Lähipalvelulautakunnan rooli on jäänyt vähäiseksi ja sen tehtävien uudelleen arviointi on tar-peen. Lautakunnan päätösvallan lisäämistä lähisairaaloita koskevissa asioissa tulee harkita. Lähisairaaloiden sujuvan toiminnan ja nopean päätöksenteon kannalta olisi tarkoituksenmukaista lisätä koordinoivien ylilää-käreiden ja ylihoitajien päätösvaltaa määrätyissä lähisairaaloita koskevissa asioissa. Koordinoivien ylilääkä-reiden ja ylihoitajien osallistuminen lähipalvelulautakunnan kokouksiin tulee mahdollistaa.

T3-sairaalan rakentamiskustannukset tulevat (talousarvion investointisuunnitelman mukaan) nousemaan 43 % verrattuna alkuperäiseen kustannusarvioon. Hankkeen kustannusten kasvu poikkeaa merkittävästi Ti-lastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin mukaisesta rakennuskustannusten noususta.


Allekirjoitukset

Turussa 9.5.2019

Reino Lindqvist puheenjohtaja

Eija Adenius-Tiilikainen jäsen

JukkaSirO� jäsen

-------c_ __

;hfd7.6 ' {_,�tcc_,,,--

Antti Äärita lo jäsen

51

��-n-·Annika Sire� varapuheenjohtaja

Leena Rautiola jäsen

5��' Sanna Vauranoja U jäsen

52

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet

DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimava-rojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa.

DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana.

EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos

Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avo-hoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuo-den aikana.

Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosai-raaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaa-san sairaanhoitopiirit.

EVES = Erikoisvirkaehtosopimus

HaiPro = HaiPro on potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu.

HCT = Health Campus Turku, Terveyskampus Turku

Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö.

Medbit Oy = Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpal-velut Tyksin erityisvastuualueella. Medbit Oy fuusioitui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018.

Polikliininen hoito (POKI) = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa

Päiväkirurgia (PÄIKI) = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa

Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään Vsshp:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tu-loslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot

Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon

STM = Sosiaali- ja terveysministeriö

THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut

Totek = Toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualue

Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi

Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala

UNA-hanke = Valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain

VSKK = Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus

VSSHP = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

53

Liite 2

Tarkastuslautakunnan toiminta

Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudel-liset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa ja onko toiminta järjestetty tulok-sellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle.

Toimikauden 2017–2020 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on hen-kilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunta 2017–2020: Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila

Varajäsen Heikki Vainio, Loimaa

Annika Sirén, varapuheenjohtaja, Turku Mona Nylund, Turku (28.11.2017 asti) Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (29.11.2017 alkaen) Leena Rautiola, Mynämäki Jukka Sirén, Kaarina Sanna Vauranoja, Kaarina Antti Ääritalo, Kustavi

Kirsti Lannermaa, Salo Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (28.11.2017 asti) Arja Iho, Turku (29.11.2017 alkaen) Päivi Föhr, Kaarina Olli Vestu, Pöytyä Piki Kettinen, Rusko Ari Aalto, Salo

Tarkastuslautakunta piti vuonna 2018 kymmenen kokousta. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.6.2018 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kuntayhtymän hallituk-selle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityk-sen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 27.11.2018. Selvityksen perusteella voi-daan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntai-sesti.

Toimikauden alussa hyväksytyn työohjelman mukaisesti lautakunta käsitteli vuoden 2018 aikana mm. osa-vuosikatsauksia, työhyvinvointia ym. henkilöstöasioita, Länsirannikon Työterveys Oy:tä, kehittämispalveluita, ruotsinkielisiä palveluita ja kielellisen vähemmistön lautakuntaa, eettistä toimikuntaa sekä lähisairaaloiden ja lähipalvelulautakunnan toimintaa. Tarkastuslautakunta raportoi kuntalain mukaisesti valtuustolle 27.11.2018 laissa mainittujen luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuuksista.

Lautakunta osallistui Satakunnan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan järjestämään Länsirannikon mil-joonapiirin tarkastuslautakuntien seminaariin Porissa 13.3.2018. VSSHP:n tarkastuslautakunta järjesti valta-kunnallisen yliopistollisten sairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien yhteistapaamisen 29.‒30.8.2018. Ta-paamiseen osallistui yhteensä 31 luottamushenkilöä ja lautakuntien valmistelijaa. Lautakunnan edustajat osallistuivat BDO Audiator Oy:n järjestämään koulutusristeilyyn 5.10.2018 ja PwC Oy:n järjestämään Arvioin-tiseminaariin Helsingissä 7.‒8.11.2018.

Kuntayhtymän valtuusto on valinnut kokouksessaan 29.11.2016 tilintarkastajaksi vuodesta 2017 alkaen BDO Audiator Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila 13.6.2018 asti ja 14.6.2018 alkaen JHT, HT Minna Ainasvuori. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymä-tarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja.

VARSI NAIS-SUOM EN SAIRAAN HOITOPI I RI

EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu 1 Puheenjohtajan katsaus ............................................................................................................... 2 2 Tiivistelmä .................................................................................................................................... 3 3 Taulukko vuoden 2018 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ..................................................... 4 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi ................................................ 10

4.1 Taloudelliset tavoitteet ..................................................................................... 10 4.2 Toiminnalliset tavoitteet ................................................................................... 12 4.3 Talouden vakauttamisohjelma .......................................................................... 14 4.4 Tuottavuus ......................................................................................................... 16

5 Henkilöstöä koskevat havainnot ................................................................................................ 18 5.1 Kilpailukykyinen työnantaja .............................................................................. 18 5.2 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen .......................................................... 19 5.3 Henkilöstön työhyvinvointi ............................................................................... 20

6 Muut havainnot.......................................................................................................................... 22

6.1 Tietosuoja-asetuksen noudattaminen .............................................................. 22 6.2 Lähisairaaloiden toiminnan kehittäminen ........................................................ 23 6.3 Ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen ....................................................... 25 6.4 Sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen rooli ................................................... 29 6.5 Raportoinnin kehittäminen ............................................................................... 30 6.6 Hoidollisten ostopalvelujen kehitys .................................................................. 31 6.7 Hoidon turvallisuuden varmistaminen .............................................................. 33 6.8 Siirtoviivehoitopäivien määrän kasvu ............................................................... 35

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta .................................................................................... 36 7.1 Tietojärjestelmien toimintavarmuus ................................................................. 36 7.2 Laadunhallinta ................................................................................................... 38 7.3 Kiinteistöt ja rakentaminen ............................................................................... 39 7.4 Kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta ....................... 43 7.5 Organisaatiomuutosten vaikutusten seuranta ................................................. 46

8 Yhteenveto ................................................................................................................................. 49 Allekirjoitukset .............................................................................................................................. 51 Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet ......................................................................................................... 52 Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta ......................................................................................... 53

2

1 Puheenjohtajan katsaus Laajat organisaatiomuutokset sairaanhoitopiirissä jatkuivat vuonna 2018, kun vuoden alusta purettiin sai-raanhoidollisten palvelujen liikelaitos (Tyks-Sapa-liikelaitos). Organisaatiomuutoksessa Tyksiin liitettiin kaksi uutta toimialuetta, Laboratorio-toimialue ja Kuvantaminen-toimialue. Lääkehuolto erotettiin omaksi tulos-alueeksi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuuteen. Laboratorio-toimialue sai upouudet työtilat, kun Medisiina D -rakennus otettiin käyttöön alkusyksystä 2018. Sairaanhoitopiiri vuokraa puolet rakennuksesta, jonka omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Medisiina D- rakennus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteiskäy-tössä. Medisiina D:ssä työskentelee päivittäin noin 600 henkilöä, jonka lisäksi opiskelijoita on noin 1.500. Rakennus on merkittävä korjaus opetustilojen määrään ja laatuun. Simulaatio- ja oppimiskeskuksessa voidaan harjoi-tella moniammatillisesti useita eri tilanteita, kuten synnytyksen ja elvytystilanteen hoitoa. Medisiina D mah-dollistaa hoitoyksiköiden, laboratoriodiagnostiikan sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen entistä tiiviimmän yhteistyön. Vuosi 2018 oli Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusion jälkeen Psyki-atrian toimialueen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2018 alusta toiminta siirtyi Tyksin alai-suuteen. Samassa yhteydessä Psykiatrian toimialueen sisäinen organisaatio muuttui. Organisaatiomuutokset ja samanaikaisesti erittäin voimakkaasti kasvanut palvelujen kysyntä aiheutti vuoden aikana psykiatrian hoi-toon pääsyyn viiveitä ja hoitotakuun ylityksiä. Sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyn mediaani piteni ja oli 38 päivää 31.12.2018. Tilastot osoittavat, että vuo-den viimeisenä päivänä jonossa oli 110 henkilöä, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli lakisääteisen määräajan kuusi kuukautta. Vuoden aikana ilmeni kuitenkin puutteita erityisesti psykiatriaa koskevissa hoi-totakuutilastoissa, minkä vuoksi tiedot eivät ole ainakaan tältä osin luotettavia. Sairaanhoitopiirin sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Tavoitteista saavutettiin kahdeksan ko-konaan, kaksi lähes saavutettiin ja vain yksi jäi saavuttamatta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toi-minnan sitovat nettokulut ylittivät tavoitteen vastaisesti talousarvion 1,66 M€ (2,5 %). Keväällä todettiin sairaanhoitopiirin talousarviokulujen merkittävä ylitysuhka, minkä johdosta ryhdyttiin kor-jaaviin toimenpiteisiin, mm. kehotettiin henkilöstöä käyttämään säästöön jätetyt vuosilomapäivät. Taloudel-liset tavoitteet saavutettiin, mutta sen kääntöpuolena oli hoitoon pääsyn mediaanin pidentyminen. Toiminnallisista tavoitteista saavutettiin vuonna 2018 kokonaan puolet. Vain kaksi tavoitetta jäi kokonaan saavuttamatta. Saavuttamatta jäi hoitoon pääsyn odotusajan mediaanin lyhentämistä koskevan tavoitteen lisäksi biopankkitutkimusten määrän kasvattamista koskevat tavoitteet. Muut toiminnalliset tavoitteet saa-vutettiin lähes tai osittain. Muutosten keskellä ja kysynnän kasvaessa vaaditaan henkilöstöltä merkittävästi joustoa. Osa henkilöstöstä on jo siirtynyt uusiin tai remontoituihin tiloihin, mutta osa joutuu edelleen odottamaan rapistuneissa tiloissa muuttoa uusiin tiloihin. Henkilöstö ansaitsee erityisen kiitoksen joustavuudestaan ja kärsivällisyydestään toi-miessaan haastavissa olosuhteissa potilaan hyväksi. Reino Lindqvist tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3

2 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2018 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tar-koituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voi-massa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2018 sitovien ta-voitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. VSSHP:n ti-linpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2018 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien vi-ranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoittei-den toteutumista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä. Kohdassa 5 käsitellään henkilöstöä koskevia havaintoja. Aiheina ovat sairaanhoitopiirin kilpailukyky työnan-tajana, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja henkilöstön työhyvinvointi. Kohdassa 6 käsitellään havain-toja koskien tietosuoja-asetuksen noudattamista, lähisairaaloiden toiminnan kehittämistä, ruotsinkielisten palveluiden kehittämistä, sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen roolia, raportoinnin kehittämistä, hoidollis-ten ostopalvelujen kehitystä, hoidon turvallisuuden varmistamista ja siirtoviivehoitopäivien määrän kasvua. Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jäl-kiseurantaa. Aiheina ovat tietojärjestelmien toimintavarmuus, laadunhallinta, kiinteistöt ja rakentaminen, kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta sekä organisaatiomuutosten vaikutusten seu-ranta. Kohdassa 8 on yhteenveto tarkastuslautakunnan keskeisimmistä havainnoista. Arviointikertomuksen liit-teenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2018.

Kuvassa VSSHP:n toimikauden 2017‒2020 tarkastuslautakunta. Henkilöt oikealta: Eija Adenius-Tiilikainen, Leena Rau-tiola, puheenjohtaja Reino Lindqvist, Sanna Vauranoja, Jukka Sirén, varapuheenjohtaja Annika Sirén, Antti Ääritalo sekä lautakunnan esittelijä ja sihteeri, kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Valokuvaaja: Suvi Vainio/VSSHP.

4

3 Taulukko vuoden 2018 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2018 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutui osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut

Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso

Toimintakerto-muksessa rapor-toitu tulos


Hallitus

Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <520,43 M€

513,9 M€ 513,9 M€

Tilikauden alijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <‒4,27 M€

1,8 M€ 1,8 M€

Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <42,93 M€

39,8 M€ 39,8 M€

Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvupro-sentti (TA 2017‒TA 2018 ilman psykiatriaa) on korkeintaan 1,6 %

1,76 % 1,76 %


Toiminnan sitovat nettokulut <65,84 M€

67,5 M€ 67,5 M€

Tilikauden ylijäämä >700.000 €

1,1 M€ 1,1 M€

Investointimenot <202.000 €

203.619 € 203.619 €

Turunmaan sairaalan liike-laitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <11,84 M€

11,0 M€ 11,0 M€

Tilikauden alijäämä > ‒800.000 €

‒685.289 € ‒685.289 €

Investointimenot <180.000 €

51.020 € 51.020 €

Medbit Oy:n hallitus Tulostavoitteena on nollatulos ja Medbitin palveluiden yksikköhinnoittelu ei kasva. Mittari: jatkuvien palvelujen yksikköhin-noittelun muutosprosentin keskiarvo




Voitollinen tulos kilpailukykyisin hinnoin Tilikauden voitto 0,6 M€, hinnasto ennallaan

Tilikauden voitto 0,6 M€, hinnasto ennallaan

5

Päämäärät

Tavoitteet

Tavoite Mittarit Toimintakerto-muksessa raportoitu tulos


Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa poti-laille ja muille asiakkaille.


Hoitoon pääsyä nopeute-taan toimi- ja vastuu-aluekohtaisesti.

Hoidon odottamisen me-diaani laskee.

Mediaani nousi Mediaani nousi

Kokoamme yhteistyössä kuntien kanssa sairaanhoito-piirin ja Turun kaupungin erikoissairaanhoitoa ja kun-toutusta yhdenvertaiseksi palvelujärjestelmäksi.




Keskeiset arvon mittarit ovat asi-akkaan kokemus ja hoitojen vai-kuttavuus.

Lisäämme asiak-kaiden osallisuutta hoidossa sekä hoi-don ja hoitopro-sessien suunnitte-lussa.

Kokemusasiantuntijatoimin-ta ja asiakasraatitoiminta va-kiinnutetaan. Asiakaspalautteet käsitel-lään viiveettä ja niistä anne-taan vastaus.

Ei poikkeamia sovitusta palautteen käsittelyajasta

Vähän poik-keamia

Vähän poik-keamia

Laajennamme hoidon vai-kuttavuustiedon keräämistä ja hyödyntämistä päätök-senteossa myös vertaisarvi-oinnein.

Laatuseurannan piirissä olevien hoidettujen poti-laiden määrä kasvaa yli 25 %.

Kasvoi yli 25 % Kasvoi yli 25 %

Potilas on aktiivi-sesti mukana hoidoissaan maakunnallisten digitaalisten asi-ointipalveluiden kautta.

Jatkamme asiakas-lähtöisten IT-tuet-tujen toimintamal-lien käyttöönot-toa: maakunnallinen potilas- ja asiakas-tiedon hallinta ja sähköinen asiointi.

Laadimme sähköisten asia-kaspalvelujen käyttöönoton strategian (digistrategian) ja lisäämme etäasiointimah-dollisuuksia

Digitalisaatiostrategia on laadittu ja toimeenpanta-vana.

Toteutui Toteutui

Potilastiedot ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Mahdollistamme asiakastiedon käy-tettävyyden: yhtei-nen sote-tietohal-linto maakunnassa ja tiekartta yhtei-siin potilastietojär-jestelmiin.

Potilas- ja asiakastietojärjes-telmien uudistaminen ete-nee.

Kuntien yhteinen UNA-hanke etenee projekti-suunnitelman mukaisesti.

Toteutui Toteutui

Palvelu on niin hyvää ja hoidon korkea laatu ylei-sesti tiedossa, jotta ihmiset ha-luavat tulla meille hoitoon.


Lisätään markkinointiviestin-tää tavoitteellisesti.

Markkinointiviestintäsuun-nitelma on tehty ja toteu-tuksessa.



6

Päämäärät

Tavoitteet



Oikeudenmukai-suus konkretisoi-tuu eri potilas- ja asiakasryhmien yhdenvertaisena kohteluna.

Vahvistamme poti-laiden yhdenver-taisuutta palvelu-ketjuissa huomioi-malla potilaan äi-dinkielen.

Palveluketjun suunnittelussa huomioidaan systemaatti-sesti potilaan ruotsinkieli-syys.

Ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asia-kastyytyväisyys paranee.

Tyytyväisyys pääosin hyvä tai erinomainen

Ruotsinkielellä palvelua saa-neiden ruotsin-kielisten määrä väheni

Alueellinen yh-denvertaisuus edellyttää palve-luiden jatkuvaa kehittämistä.

Kehitämme Yksi sairaala -mallin mukaisia kuntout-tavia lähisairaa-loita alueen yh-denvertaisten pal-veluiden takaa-miseksi ja perus-terveydenhuollon tueksi. Yhtenäistämme erikoissairaanhoi-don hoitokäytän-nöt ja tuemme hoitokäytäntöjen yhtenäistämistä myös peruspalve-luissa.

Kts. kohta 1 Erikoissairaan-hoidon ja kuntoutuksen pal-velujärjestelmä




Päätökset Ensihoidon ja päi-vystyksen liikelaitoksen ja Turunmaan sairaalan liikelai-toksen jatkosta tehdään syk-syllä 2018.

Päätökset tehty.

EPLL jatkaa lii-kelaitoksena. Turunmaan sai-raalan liikelai-toksesta päätös siirtyi vuodelle 2019

Toteutui osit-tain. EPLL jatkaa lii-kelaitoksena. Turunmaan sai-raalan liikelai-toksesta päätös siirtyi vuodelle 2019

Yhdenvertaisuus tarkoittaa talou-den kantokyvyn huomiointia: jul-kisten varojen pitää riittää myös muihin kuin sote-palve-luihin.

Talouden suunnit-telussa toteute-taan talouden va-kauttamisohjel-man tavoitteita jä-senkuntien keski-määräisen maksu-osuuden muutok-sesta, vieraan pää-oman määrästä ja alijäämän kattami-sesta.

Jatkamme jäsenkuntien maksuosuuksien muutoksen osalta talouden vakautta-misohjelmaa.

Jäsenkuntien maksu-osuuksien kasvuprosentti

(talousarvio 2017‒ talous-

arvio 2018 ilman psykiat-riaa) on korkeintaan 1,6 %.

1,76 %

1,76 %

Vapautamme pää-omaa tiloista ja laitteista. Piden-nämme toiminnan suunnittelun aika-jännettä ja kyt-kemme sen tiiviisti tila- ja investointi-ohjelmaan.

Rakennusinvestoinneissa noudatetaan kiinteistöstra-tegiassa määritettyjä peri-aatteita.

Vuosille 2019‒2021 koh-

distuvien investointisuun-nitelmien arviointi. Inves-tointisuunnitelmat täysin strategian mukaisia.

Toteutui Toteutui

Toiminnassa tarpeetto-mien kiinteistöjen osuus (hum2) pienenee 15 %.

On pienentynyt Pieneni, mutta alle 15%

Varmistamme, että uuden tekno-logian käyttö on perusteltua, arvioi-tua ja harkittua.

Noudatamme investointien arviointimenettelyä laite- ja menetelmähankinnoissa.

Yli 100.000 € suuruiset laite- ja palveluhankinnat on päätetty menetelmien arvioinnin pohjalta.



7

Oikea osaami-nen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kannustamme henkilöstöä liikku-maan eri toimipis-teiden välillä ja li-säämme etävas-taanottoa ja etä-konsultaatiotoi-mintaa.

Kohdennetaan erikoissai-raanhoidon osaajia toden-nettujen tarpeiden mukai-sesti perusterveydenhuollon ja erva-alueen palvelutuo-tantoon.

Erityisvastuualueella (eri-koissairaanhoito ja perus-terveydenhuolto) sairaan-hoitopiirin tehtävissä liik-kuvien lääkärien määrä kasvaa.



Potilaiden ja ammattilais-ten etäasiointia hyödyntä-vien toimialueiden määrä kasvaa.

Ei muutosta Ei muutosta

Lisäämme palvelutarjontaa myös ilta-aikaan.

Iltavastaanottojen määrä kasvaa selvästi.

Lisääntyi vähän Lisääntyi vähän

Kehitämme kilpailukykyistä työnantajakuvaa.

Rekrytointi onnistuu avoi-miin toimiin viiveettä.

Toteutui 98 %:sti

Toteutui 98 %:sti

Arvostava vuoro-vaikutus ja su-juva yhteistyö työpaikalla tuo-vat työhyvin-vointia ja varmis-tavat potilaan hyvän hoidon.

Kehitämme työyh-teisötaitoja.

Toteutui Koulutuksia to-teutettiin aiheesta.

Kuunteleva ja keskusteleva esi-miestyö sekä ta-voitteiden aset-taminen ja osaa-misen kehittämi-nen mahdollista-vat toiminnan joustavan kehit-tämisen.

Vahvistamme sote-alalla tarvitta-via johtamis- ja esimiestaitoja yh-dessä kuntien, kor-keakoulujen ja erva-alueen kanssa

Varmistamme muutosjohta-misen ja organisaatioviestin-nän taitojen tuen esimiehille ja hankevastuuhenkilöille.

Tukimuotoja on tarjolla useita.

Toteutui Toteutui

Päämäärät

Tavoitteet



Kehitämme ekolo-gisempaa tervey-denhuoltoa.

Edistämme kierrätystä, ym-päristöystävällisyyttä ja kes-tävää kehitystä sairaalatoi-minnassa säästäen samalla kustannuksia.

Kalusteiden ja laitteiden uusiokäyttö on organi-soitu.

Toteutui Toteutui

Kierrätettävä jätteen osuus kasvaa.

Kasvoi Kasvoi

8

Päämäärät

Tavoitteet



Erikoissairaan-hoidon on py-syttävä huip-pulaatuisena, kustannuste-hokkaana ja kilpailukykyi-senä

Erikoissairaanhoi-don kysynnän kas-vusta aiheutuvat tarpeet katetaan re-sursseja uudelleen kohdentamalla ja vähentämällä palve-luiden ylikäyttöä. Edistämme vaativien hoitojen keskittä-mistä Tyksiin. Tuemme yliopisto-sairaalan kilpailuky-kyä ja edistämme sitä järjestämissopi-muksen mukaisen erityisvastuualue-yhteistyön kautta.

Toteutamme uusien toi-mintojen ja kasvavien poti-lasmäärien edellyttämät resursoinnit toimintojen uudelleen järjestelyillä tai rahoitamme ne muille kuin jäsenkunnille myytävillä palveluilla. Lisäämme sopimusperus-teista palvelumyyntiä.

Muille kuin jäsenkunnille tehtävä palvelumyynti kattaa mahdollisen meno-jen kasvun täysin.

Toteutui Toteutui

Sovimme erva-alueella vaativan hoidon keskittä-misestä asetuksen mukai-sesti.

STM:lle annettava raportti vastaa keskittämisasetuk-sen sisältöä täysin.

Toteutunut pääosin keskit-tämisasetuksen mukaisesti

Toteutunut pää-osin keskittämis-asetuksen mu-kaisesti

Laadimme psykiatrian uu-disrakennuksen toiminnal-lisen suunnitelman ja hankkeen tarveselvityksen. Teemme aloitteen kaavoi-tuksen käynnistämisestä.

Toiminnallinen suunni-telma on tehty ja hyväk-sytty johtoryhmässä ja hallituksessa. Tarveselvi-tys on hyväksytty kiinteis-töjaostossa.



Sairaanhoito-piiri parantaa omaa toimin-taansa ja tukee koko maakun-nan palvelujär-jestelmän ke-hittämistä.

Panostamme resurs-seja maakunnallisen järjestämissuunni-telmatyön ja sote-valmistelun tukeen ja toteuttamiseen.

Osallistumme aktiivisti sai-raanhoitopiirin toiminto-jen siirtämiseen maakun-taan kuntien hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Suunnitteluryhmiin osal-listuneiden sairaanhoito-piirin viranhaltijoiden määrä on yli 40.

Arviolta 20 osallistui

Arviolta 20 osal-listui

Otamme käyttöön alueelliset tiedolla johtamisen järjestel-mät.

Käynnistämme paljon pal-veluja käyttävien potilai-den tunnistamisen ja pal-veluohjauksen suunnitte-lun.

Paljon palveluja käyttä-vien kriteerit on määri-telty ja tunnistamisessa tarvittavat tiedot ovat tie-toaltaassa. Tiedot >10 kunnasta.

Mm. STM:n KuVa-pilotti-hanke

Kuntien luku-määrä puuttuu

Yliopistosairaa-lan kyky tukea tutkimusta ja maakunnan terveys- ja bio-alaa paranee. Yhteistyö kor-keakoulujen kanssa tiivistyy.

Tiivistämme yhteis-työtä alueen tutki-mus- ja opetusorga-nisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa.

Varmistamme osaltamme hyvän Terveyskampus-yh-teistyön.

HCT-hankkeet ja innovaa-tioiden hyödyntäminen etenevät sille laaditun suunnitelman mukaisesti.

Etenevät Etenevät

Lisäämme geenitiedon hyödyntämistä hoidossa.

Kansallisen genomistrate-gian toimeenpanosuunni-telma on laadittu ja en-simmäinen pilotti käynnis-tynyt.

Toteutunut Toteutunut

Vahvistamme biopankin Auria Tietopalvelua ja tu-emme biopankkiosuuskun-nan käynnistymistä.

Käynnistyneiden biopank-kitutkimusten määrä vuo-teen 2017 verrattuna on 10 % suurempi.



9


Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa po-tilaille ja muille asiakkaille.


Saat tarvitsemaasi päivystys-palvelua ilman turhia vii-veitä. Nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma palvelupro-sessin sujuvoittamiseksi.

Prosessin aikaleimat on määritelty.

Nykytilan kar-toitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan su-juvoittamiseksi ovat kesken.

Nykytilan kar-toitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan suju-voittamiseksi ovat kesken.

Mittaristo on rakennettu it-järjestelmään.

Mittaristo on testattu.

Keskeiset ar-von mittarit ovat asiakkaan kokemus ja hoitojen vai-kuttavuus.


Tunnet palvelumme ja toi-mintamme.

Viestintäsuunnitelma on hyväksytty johtokunnassa 30.6.2018 mennessä. Viestintäsuunnitelman mukainen eteneminen on vaiheistettu 31.12.2018 mennessä.

Toteutui Toteutui

Päämäärät

Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-muksessa raportoitu tulos

Tarkastuslau- takunnan arviointi toteutumisesta

Päivitämme huippuosaa-misyksikköstrategian huo-mioiden kokemukset en-simmäisestä kierroksesta.

Strategia on päivitetty. Päivitys on käynnistynyt

Päivitys on käynnistynyt

Turunmaan sairaalan johtokunta – Direktionen för Åbolands sjukhus

Kaiken toimin-nan on tuotet-tava arvoa po-tilaille ja muille asiakkaille

Takaamme laajat, laadukkaat, hyvin saavutettava ja yh-denvertaiset erikois-sairaanhoidon palve-lut maakunnassa

Yhteistyö Tyksin kanssa si-ten, että keskussairaalalla on mahdollisuus käyttää Tu-runmaan sairaalan kaksikie-listä infrastruktuuria esim. omasta piiristä, Pohjan-maalta, Ahvenanmaalta ja myös Ruotsista tulevien ruotsinkielisten potilaiden poliklinikkavastaanottoja varten.

Yhteistyömalli on valmis ja yhteistyö on aloitettu.



Oikeudenmu-kaisuus kon-kretisoituu eri potilas- ja asia-kasryhmien yh-denvertaisena kohteluna.

Vahvistamme potilai-den yhdenvertai-suutta palveluker-juissa huomioimalla potilaan äidinkielen.

Toimintasuunnitelma Turun-maan sairaalan tulevalle toi-mintatavalle kaksikielisenä sote-keskuksena, jossa on integroituna perustervey-denhuolto, sosiaalitoimi ja perustason erikoissairaan-hoito.

Toimintasuunnitelma on valmis.

Valmistelu jat-kuu

Valmistelu jat-kuu

Alueellinen yh-denvertaisuus edellyttää pal-veluiden jatku-vaa kehittä-mistä.

Kehitämme Yksi sai-raala -mallin mukai-sia kuntouttavia lähi-sairaaloita alueen yh-denvertaisten palve-luiden takaamiseksi ja perusterveyden-huollon tueksi.

Turunmaan sairaalan osas-tonhoito kehittyy vähitellen eri erikoisaloilla yhä enem-män kuntouttavan toiminta-tavan suuntaisesti.

Toimintatapa on valmis ja on aloitettu.

Totetutui Toteutui

10

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi

4.1 Taloudelliset tavoitteet Sitovien taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Valtuusto asetti kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) sekä erikseen liikelaitoksille yhteensä yksitoista sitovaa taloudellista tavoitetta, joista kahdeksan toteutui täysin, kaksi toteutui osittain ja yksi tavoite jäi toteutu-matta. Kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) asetetusta neljästä tavoitteesta kolme saavutettiin täysin ja yksi lähes saavutettiin. Tavoitteeksi oli asetettu, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti (TA 2017‒TA 2018 ilman psy-

kiatriaa) on korkeintaan 1,6 %. Toteutuma oli 1,78 %. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kolmesta taloudellisesta tavoitteesta yksi toteutui täysin, yksi lähes toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Tilikauden ylijäämä oli tavoitteen mukainen ja investointimenot lähes ta-voitteen mukaiset. Toteutumatta jäi toiminnan sitovia nettokuluja koskeva tavoite. Sitovat nettokulut ylitti-vät talousarvion 1,66 M€ (2,5 %).

Päämäärät

Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-muksessa raportoitu tulos



Päämäärät Suunnitelmallinen ja tavoit-teellinen työterveyshyhteis-työ toteutuu: HR, työsuo-jelu, VSSHP:n ja SATSHP:n johto ja esimiehet.

Vuoden 2018 alussa arvio työterveysyhteistyön käy-tännön toimivuudesta ja loppumittaus vuoden 2018 lopussa. Arvio pyydetään työter-veysyhteistytön keskei-siltä toimijoilta: työter-veyshuolto, HR, johto.

Toteutui osit-tain

Toteutui osit-tain

Raportoinnin kehittäminen Kesken Kesken

Medbit Oy:n hallitus (Medbit Oy sulautui Medi-IT Oy:öön 1.3.2018, jolloin syntyi uusi yhtiö, 2M-IT Oy)

Omistaja-asiakkaiden toiminnan kehittämi-sen ja muutoksen tu-keminen tarvitta-vassa laajuudessa ja aikataulussa

60 % kehitystyöstä asiak-kaan priorisoiman kymme-nen kärkikehityshankkeen tekemiseen

Medbitin työajanseuran-nasta tietovarastoon ra-portoitu kehitystyön osuus ja kohdistuminen keskiarvona viikkotasolla 1.1.–31.12



Medbitin kyky toimia tehok-kaasti ottaen huomioon muutoksen kriittisyys asi-akkaiden toi-minnalle

Avainasiakkaiden kohtaamiskyselyiden tulos nousee vuosita-solla vähintään 0,1 yksikköä

Asiakassuhdetutkimuksen tavoitearvon tulee olla 3,7



11

Turunmaan sairaalan liikelaitos saavutti kaikki kolme sille asetettua sitovaa taloudellista tavoitetta. Medbit Oy sulautui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018. Länsirannikon Työterveys Oy saavutti ainoan sille asetetun taloudellisen tavoitteen. Kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) talousarvion toteutuminen Sitovat nettokulut alittivat talousarvion koko kuntayhtymän tasolla 5,7 M€ (0,9 %). Sitovien nettokulujen kasvu oli 4,7 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,2 M€, kun talousarvion tavoitetulos oli ‒4,4 M€. Sekä kulut että tuotot ylittivät talousarvion merkittävästi. Koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintaku-lut kasvoivat 5,6 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 16,7 M€ (2,3 %). Materiaalin ostomenot ylittivät määrärahat yhteensä 10,1 M€ (6,4 %), josta tarvikemyynnin talousarvioylitystä oli 1,9 M€. Kalliiden uusien lääkkeiden käyttöönotto aiheutti 4,1 M€ materiaalikustannusten talousarvioylityksestä. Hen-kilöstökulut ylittivät talousarvion 6,4 M€ (1,6 %). Ilman potilasvakuutukseen liittyvän varauksen muutosta (3,3 M€) ostopalvelujen talousarvio olisi alittunut 2,0 M€. Varauksen muutoksesta johtuen ostopalvelujen talousarvio ylittyi 1,3 M€ (0,9 %). Toimintakulujen kasvu oli merkittävästi suurempi kuin toiminnan volyymin kasvu vuonna 2018. Palveluja saa-neiden eri henkilöiden lukumäärä oli 1,7 % suurempi kuin vuonna 2017, mikä sisältää psykiatrisen erikoissai-raanhoidon organisaatiomuutoksen vaikutuksen. Lähetteitä kertyi tammi‒joulukuussa 2018 piirin sairaaloihin yhteensä 182.565, mikä on 3,1 % vuotta 2017 enemmän. Mikäli tästä poistetaan psykiatrian luvut, kasvuksi jää yhteensä 1,5 %. Tyksin lähetemäärän kasvu ilman psykiatriaa oli 2,7 %. Myös toimintatuottojen määrä ylitti talousarvion. Koko kuntayhtymän toimintatuottoja saatiin 21,9 M€ (2,8 %) arvoitua enemmän. Ylitys syntyi lähes kokonaan muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityk-sistä ja kasvusta. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylittivät talousarvion 7,4 M€, muut myyntituotot 6,9 M€ (josta tarvikemyynnin osuus 1,9 M€), muut toimintatuotot 3,5 M€, sekä tuet ja avustukset 1,9 M€. Muut kuin jäsenkuntatuotot kasvoivat 6,7 % vuodesta 2017. Tuotot jäsenkunnilta ylittivät koko kuntayhtymässä talous-arvion 0,9 M€ (0,2 %). Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2018 lopussa 177,9 M€ (184,2 M€ 31.12.2017). Omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla, 33,3 % (31.12.2017 33,0 %). Omavaraisuusaste on hyvä, jos se on yli 70 % ja heikko jos se on alle 50 %. Velat ja vastuut prosentteina toimintatuotoista on kasvanut ja oli 58,7 % vuonna 2018 (47,2 % vuonna 2017). Taseen tunnusluvut 2012–2018

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Omavaraisuusaste, % 27,7 25,9 28,7 29,9 33,3 33,0 33,3

Velkaantumisaste, % 162,1 192,1 147,6 131,1 104,8 86,7 85,6

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,6 64,0 54,8 49,2 44,2 43,5 41,1

Velat ja vastuut prosenttia toimintatuotoista 45,0 47,2 58,7

Quick ratio 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5

Current ratio 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6

Lainakanta 31.12., M€ 268,9 307,6 259,2 231,9 200,6 184,2 177,9

Lainakanta 31.12. asukasta kohti, € 572 651 547 487 420 385 370

Yli-alijäämäkertymä myyntituotoista, % –3,1 –3,5 –1,8 –1,6 0,8 1,1 1,4 Lähteet: VSSHP:n tilinpäätös 2018, VSSHP:n tilinpäätös 2017

12

Alijäämien kattaminen Sairaanhoitopiirin alijäämät on saatu katetuiksi jo vuonna 2016. Tilinpäätöksen 2018 jälkeen kumulatiivinen ylijäämä taseessa on 8,6 M€.

Johtopäätökset: Talousarvion valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna 2018. Muilla kuin jäsenkuntatuotoilla pystyttiin kattamaan talousarviokulujen ylitys ja tulos muodostui yli-jäämäiseksi. Vaikka monet talouden kehitystä kuvaavista tunnusluvuista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimei-sen viiden vuoden aikana, omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla ja velat ja vastuut prosentteina toi-mintatuotoista ovat kasvaneet.

4.2 Toiminnalliset tavoitteet Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia

Havainnot: Kuntayhtymälle talousarviossa asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2018 paremmin kuin vuonna 2017. Sitovista toiminnallisista tavoitteista puolet (15 kpl) toteutuivat kokonaan. Ta-voitteista 13 kpl lähes saavutettiin tai saavutettiin osittain. Ainoastaan kaksi tavoitetta jäi toteutumatta. Mittareille on annettu numeerinen tavoitetaso melko harvoin. Mittareiden tavoitetaso jää usein epämää-räiseksi, mikä tekee niiden toteutumisen arvioinnin haasteelliseksi.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin tekee haasteelliseksi, etteivät ne useinkaan ole numee-risia tai mitattavia. Joissakin tapauksissa puuttuu vertailutieto edelliseen vuoteen, kun tavoitteeksi on ase-tettu, että määrä kasvaa tai vähenee. Sairaanhoitopiirin johto on tuonut esille, että tavoitteiden arvioinnissa on edelleen ongelmana aitojen mittareiden puute. Tuloksen arvioinnissa käytetään toimintaa läheisesti tun-tevien henkilöiden subjektiivista arviota, koska numeerista dataa ei ole saatavilla ilman kohtuuttomaksi arvi-oitua työpanosta. Tietojärjestelmät eivät mahdollista automaattista seurantaa esim. poikkeamista hoitopa-lautteen käsittelyajoissa, maakunnassa ja erityisvastuualueella liikkuvien lääkärien määrän kehityksessä tai etäasioinnin ja iltavastaanottojen määrässä.

Suositus: Tarkastuslautakunnan mielestä sairaanhoitopiirin sitovia tavoitteita tulee edelleen terävöittää. Si-tovalle tavoitteelle tulee asettaa selkeä mittari, joka liittyy asetettuun tavoitteeseen, ja mittarille yksiselittei-nen, esim. numeerinen tavoitetaso. Tavoitetaso voi kuvastaa esimerkiksi mittarin arvon tavoiteltua kehitty-mistä verrattuna edelliseen vuoteen tai verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Talousarviotavoitteiden mit-tarit tulee valita niin, että mahdollisimman moni mahdollistaa seurannan talousarviovuoden aikana osavuo-sikatsauksissa.

Toiminnan potilaslähtöisyyttä kuvasi seitsemän tavoitetta, joista toteutui kolme. Yksi jäi toteutumatta ja kolme toteutui osittain. Toteutumatta jäi tavoite hoitoon pääsyn nopeuttamisesta toimialueittain ja vastuu-alueittain. Tavoitetasona oli, että odottamisen mediaani laskee. Toteutunut odotusajan mediaani oli 38 päi-vää, kun vuonna 2017 mediaani oli 29 päivää. Odotusajan pitenemisen syynä olivat säästötoimenpiteet, joilla torjuttiin talousarvion ylitysuhkaa. Henkilöstökustannusten kasvua pyrittiin saamaan hallintaan lomapalkka-velan purkamisella ja ylitöiden ja EVES-työn rajoittamisella.

13

THL:n vertailun mukaan VSSHP:n hoitoa odottavien odotusajan mediaani oli koko maahan verrattuna alle keskiarvon vuoden 2018 lopussa. Yliopistosairaanhoitopiireistä ainoastaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä oli lyhempi odotusajan mediaani kuin VSSHP:llä.

Hoitoa odottavien odotusajan mediaani 31.12.2018

Lähde: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 31.12.2018, Tilastoraportti 6/2019, THL 29.3.2019

Yhdenvertaisuutta kuvasi yhdeksän tavoitetta, joista toteutui neljä ja viisi toteutui osittain. Tavoitteeksi oli asetettu mm. että ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asiakastyytyväisyys paranee. Toteutu-misselvityksen mukaan tyytyväisyys oli vuonna 2018 pääosin hyvä tai erinomainen. Tavoitteen arviointia vai-keuttaa se, että vertailutieto ruotsinkielisten potilaiden asiakastyytyväisyydestä vuonna 2017 puuttuu. Ruot-sinkielisiltä potilailta saadun palautteen mukaan ruotsinkielistä palvelua saaneiden määrä on vähentynyt vuonna 2018 verrattuna aiempaan. Hyvinvoivaa ja osaavaa henkilöstöä kuvasi kuusi tavoitetta, joista toteutui neljä ja kaksi toteutui osittain. Ta-voitteeksi oli asetettu, että potilaiden ja ammattilaisten etäasiointia hyödyntävien toimialueiden määrä kas-vaa, mutta toimialueiden määrä pysyi ennallaan. Myös iltavastaanottojen määrän piti kasvaa selvästi, mutta kasvu oli vähäinen. Jatkuvaa parantamista ja uudistamista kuvaavia tavoitteita oli asetettu yhdeksän, joista toteutui neljä. Yksi tavoitteista jäi saavuttamatta, neljä eteni tavoitteen suuntaan. Saavuttamatta jäi biopankkitutkimusten mää-rän kasvattamista koskeva tavoite. Määrä laski 33:een vuonna 2018, kun tutkimuksia oli 35 vuonna 2017. Liikelaitokset ja yhtiöt Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella oli kaksi toiminnallista tavoitetta, joista toinen toteutui ja toinen toteutui osittain. Tavoitteena oli, että potilas saa tarvitsemansa päivystyspalvelun ilman turhia viiveitä ja,

14

että tehdään nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma palveluprosessin sujuvoittamiseksi. Toteutumissel-vityksen mukaan nykytilan kartoitus, arviointi ja suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi olivat vuoden lo-pussa vielä kesken. Toimintakertomuksen mukaan EPLL:n hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika on pysynyt ennallaan. Viimeisen osavuosikatsauksen aikana hoidon tarpeen arvioinnin toteuma alle 30 min oli 95 % ja alle 10 minuutissa pääsi 73 % hoidon tarpeen arviointiin. EPLL sai lisää vakansseja vuonna 2018, joita on täytetty vuoden aikana. Valtuusto myönsi EPLL:n palkkamää-rärahaan 27 sairaanhoitajan kustannusten mukaisen lisäyksen vuodelle 2018 ja lisäksi tarkkailuyksikköön kohdennettiin 15 sairaanhoitajan palkkamäärärahan mukainen summa. Vakanssit on perustettu EPLL:n joh-tokunnan päätöksellä 1.3.2018. Viimeiset rekrytoinnit tehtiin lokakuussa 2018.

Vuonna 2018 odotusaikaa hoidon tarpeen arviointiin on henkilöstölisäysten lisäksi pyritty lyhentämään ja potilasturvallisuutta parantamaan sijoittamalla päivystyksen sisääntuloaulaan palvelupisteen, jossa toimii osastosihteeri ja aulahoitaja. Palvelupisteellä pystytään reagoimaan välittömästi, mikäli potilaan tilanne sitä vaatii.

Suositus: Tarkastuslautakunta pitää edelleen kiinni jo aiemmin antamastaan suosituksesta, jonka mukaan päivystystoiminnan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Yhteis-päivystyksen jonotusajat vaikuttavat ratkaisevasti koko VSSHP:n julkisuuskuvaan, minkä takia on tärkeä, että ne ovat lyhyet.

Turunmaan sairaalan liikelaitoksen kolmesta sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui yksi ja kaksi ta-voitetta toteutui osittain. Turunmaan sairaalan osastonhoito kehittyy vähitellen eri erikoisaloilla yhä enem-män kuntouttavan toimintatavan suuntaisesti, kuten tavoitteeksi oli asetettu. Valmistelu jatkuu kahden muun tavoitteen osalta, jotka liittyvät kaksikielisen sote-keskuksen valmisteluun ja yhteistyöhön Tyksin kanssa.

Länsirannikon Työterveys Oy:n kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta saavutettiin osittain. Tavoitetasona oli että vuoden 2018 alussa pyydetään työterveysyhteistyön keskeisiltä toimijoilta: (työterveyshuolto, HR, johto, esimiehet (otos)) arvio työterveysyhteistyön käytännön toimivuudesta ja loppumittaus vuoden 2018 lopussa. Työterveysyhteistyön yleisarvosana vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä oli 3,29 (asteikolla 1‒5). Vertailutieto kehityksestä puuttuu. Toisena tavoitteena oli raportoinnin kehittäminen. Toteutusselvityksen mukaan erilli-sen raportointiohjelman hankintaprosessi on käynnistynyt. Sähköisten terveystarkastusten kyselyiden säh-köistäminen on tekeillä. Ensimmäiset laatumittarit saadaan käyttöön vuoden 2019 alkupuoliskolla (työpaik-kaselvitykset).

4.3 Talouden vakauttamisohjelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt talouden vakauttamisohjelman vuosille 2012‒

2021, jonka mukaan vieraan pääoman määrä vuonna 2021 on korkeintaan 200 M€ ja jäsenkuntien maksu-osuuksien keskimääräinen nousu on korkeintaan 3,8 % per vuosi. Hallitukselle on raportoitu vakauttamisohjelman toteutumisesta kokouksessa 5.3.2019. Jäsenkuntalaskutus olisi vuosina 2012‒2018 kasvanut keskimäärin 3,5 %, jos mukaan laskettaisiin vain sairaanhoitopiirille kun-nilta siirtynyt ensihoito ja päivystys (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, EPLL). Jos mukaan lasketaan myös 1.5.2017 toteutunut Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirto sairaanhoitopiirille, niin jäsen-kuntalaskutuksen kasvu on ollut keskimäärin 4,2 % per vuosi ajanjaksolla 2012‒2018. Vuonna 2018 jäsenkun-talaskutuksen kasvu oli 1,76 % ilman psykiatrian fuusiota.

15

Talouden vakauttamisohjelman toteutuminen, jäsenkuntalaskutuksen kasvu 2013‒2021

Lähde: Talouspalvelut, Heli Lähteenmäki, 14.3.2019 Talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019‒2021 on laadittu siten, että jäsenkuntalasku-tuksen vuosittainen kasvu vakauttamisohjelman ajanjaksolla 2012‒2021 tulee olemaan keskimäärin 4,2 %.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusiolle on asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, joiden toteu-tuminen on osittain riippuvainen psykiatrian uusista tilaratkaisuista. Suunnitteilla olevan uuden psykiatrisen toimitalon toteutuessa tulee talouden vakauttamisohjelman velkaantumista koskeva maksimiraja (200 M€) ylittymään n. 10 %, päätyen 219,3 M€:n lainakantaan. Talouden vakauttamisohjelman toteutuminen, lainakanta 2010‒2021, M€

Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2018, hallitus 26.3.2019

Havainnot: Talouden vakauttamisohjelman pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut yli-voimaiseksi johtuen sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisesta. Ilman Turun kaupungin psykiatrisen eri-koissairaanhoidon siirtymistä sairaanhoitopiirille toukokuussa 2017 vakauttamisohjelman jäsenkuntien mak-suosuuden vuosittaiselle kasvulle asetettu maksimiraja (3,8 %) alitettaisiin. Vuosille 2019‒2021 hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vuosittainen kasvu tulee olemaan keskimäärin 4,2 % per vuosi.

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Vakauttamistavoite Keskimääräinen muutos -% Jäsenkuntatuotot muutos %

170,6

213,7

268,9

307,6

259,2

231,9

200,6184,2 177,9 183,6 193,2

214,4

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Vakauttamisohjelmantavoite

16

Myöskään velkaantumiselle asetettua vakauttamisohjelman pitkän aikavälin tavoitetta ei saavuteta, mikäli Psykiatrian toimitalo rakennetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Lainamäärä tulee arvion mukaan ole-maan vuonna 2021 n. 219 M€ kun maksimirajaksi oli asetettu 200 M€. Tämä siitä huolimatta, että T3-sairaala rakennetaan leasingrahoituksella, mikä ei näy velkamäärässä. Jos T3-sairaalan rakentaminen ja varustami-nen olisi rahoitettu ottamalla lainaa, se olisi lisännyt velanoton tarvetta yli 200 M€, jolloin sairaanhoitopiirin velkamäärä vakauttamisohjelman lopussa olisi ollut yli 400 M€.

4.4 Tuottavuus Yliopistosairaaloiden tuottavuusvertailu THL julkaisi 26.3.2019 Suomen sairaaloiden tuottavuusvertailun. Yliopistosairaaloiden tuottavuus ilman psy-kiatriaa laski 5 % vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tänä aikana tuottavuus laski vähiten Turun yliopistollisessa sairaalassa ja eniten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Samana ajanjaksona keskussairaaloiden tuottavuus nousi 5 %. Kun tarkastellaan muutosta yhden vuoden aikana, tuottavuus laski vuodesta 2016 vuoteen 2017 kolme pro-senttiyksikköä Turun yliopistollisessa sairaalassa. Tuottavin yliopistosairaala vuonna 2017 oli Tampereen yli-opistollinen sairaala. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat kaventuneet viime vuosina. Yhteensä yliopistosairaaloiden tuottavuus väheni yhden prosenttiyksikön vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016. Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2013─2017; indeksi 2013=100

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2017, Tilastoraportti 5/2019, THL 26.3.2019

Yliopistosairaaloiden palvelutuotanto kasvoi 8 % vuodesta 2013 vuoteen 2017 samalla kun reaalikustannuk-set nousivat 14 %. THL:n raportin mukaan palvelutuotanto on lisääntynyt sairaaloissa erityisesti päivystys-toiminnassa, kun koko sairaaloiden yhteispäivystys on siirtynyt osaksi erikoissairaanhoidon tuottavuustie-toja.

17

VSSHP:n tuottavuuden kehittämisohjelma VSSHP:n hallitus on päättänyt 5.3.2019, että sairaanhoitopiirissä käynnistetään monivuotinen tuottavuuden kehittämisohjelma. Hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajoh-tajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta koostuva ns. taloustyöryhmä toimii tuottavuushankkeen oh-jausryhmänä. Tuottavuusohjelman valmisteluun perustetaan ohjausryhmän lisäksi erillinen seurantaryhmä, jossa on edustus kaikista hallituksessa edustetuista puolueista sekä henkilöstön edustus. Hallitus totesi li-säksi, että tuottavuusohjelman valmistelu tulee käsitellä tiedoksiantona sairaanhoitopiirin kaikissa toimieli-missä sekä laatia valmistelua varten henkilöstölle palautekanava, ja että asiasta tulee informoida aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin jäsenkuntia. Tuottavuutta koskevien selvitysten mukaan trendinä on ollut, että potilasta kohti laskettu keskimääräinen hoidon kustannus pienenee. Menojen kasvupaineita lisäävät kuitenkin kasvavat potilasmäärät eli erikoissai-raanhoidon kasvava kysyntä, uudet hoitoindikaatiot, entistä kalliimmat hoidot ja teknologiat sekä uusien ti-lojen rakennustarpeet. Menojen kasvua lisäävät myös kasvavat henkilöstökulut kuten lomarahaleikkausten taloudellisten vaikutusten päättyminen, työehtosopimusten edellistä kautta korkeammat palkankorotukset sekä edessä oleva korkotason nousu. Maakunnan terveydenhuollon digitalisaation kehittämiseen tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia uusien tehokkaammiksi arvioitujen tietojärjestelmien käyttöönottamiseen. Hallituksen 5.3.2019 hyväksymän ohjelman mukaan jäsenkuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2,0–2,5 % vuodessa. Kevään 2019 aikana selvitetään ulkoista konsulttia käyttäen sairaanhoitopiirin toiminnasta suurin tuottavuuspotentiaali ja määritetään toimenpiteet, joiden avulla voidaan jo lyhyellä aikavälillä pienen-tää jäsenkuntalaskutuksen kasvuvauhtia merkittävästi. Tuottavuuskohteiden esiselvitys valmistui keväällä 2019, jonka jälkeen on suunniteltu pitkäjänteistä, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelmaa, joka samanaikaisesti kehittää sekä terveyspalvelujen vaikutta-vuutta että kustannustehokkuutta. Sen keskeisenä sisältönä on koko maakunnan kattavien toimivien hoito-ketjujen rakentaminen, palveluverkon yhteensovittaminen sekä rakenteellisten ja toiminnallisten päällekkäi-syyksien purkaminen niin sairaanhoidollisissa kuin hoidon tukipalveluissakin. Sote-uudistuksen viipyessä toi-menpideohjelma tulee tehdä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Myös tähän tehtävään on tarkoitus käyttää konsulttia analysoimaan nykytilaa ja suunnittelemaan toimenpiteet.

Vuoden 2019 aikana on tarkoitus vahvistaa sairaanhoitopiirin oma muutosjohtamisen kyvykkyys sille tasolle, että tuottavuuden parantaminen voidaan aloittaa toimintatapamuutoksilla, erillishankkeilla ja mahdollisesti joidenkin toimintojen uudelleen organisoinnilla. Muutostuen tulee hallituksen tekemän päätöksen mukaan sisältää talouden, tietoanalytiikan ja muutosjohtamisen osaamisen sekä kattaa konsernijohdon lisäksi kaikki tulos- ja toimialueet pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. Koulutukset suunnitellaan ja osin toimeenpannaan jo kevätkaudella 2019, jotta tuottavuuskehityksen varsinaiset toimenpiteet voidaan käynnistää kuluvan vuo-den aikana.

Toimenpidesuunnitelma ja sen tarkemmat euromääräiset tavoitteet on tarkoitus huomioida vuoden 2020 talousarviokehyksen valmistelussa toukokuussa 2019 ja esitellä sairaanhoitopiirin valtuustolle kesäkuussa.

Johtopäätös: Tarkastuslautakunta pitää hallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman laatimista tarpeellisena ja kannatettavana.

Suositukset: Johdon ja esimiesten lisäksi on tärkeää antaa muutosvalmennusta myös koko henkilöstölle. Hen-kilöstöä tulee kannustaa osallistumaan suunnittelutyöhön asettamalla konkreettisia, motivoivia tavoitteita ja palkitsemalla matalalla kynnyksellä henkilöstöä tuottavuutta nostavista aloitteista, ideoista, innovaatioista ja toteutetuista toimenpiteistä.

18


5 Henkilöstöä koskevat havainnot

5.1 Kilpailukykyinen työnantaja VSSHP:n henkilöstön vaihtuvuus on edelleen alhainen, vaikka erityisesti lääkäreiden ja hoitohenkilöstön irti-sanoutumiset ovat lisääntyneet hieman. Siitä huolimatta on syytä varautua siihen, että kilpailu henkilöstöstä tulee kiristymään tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käsiteltiin 4.9.2018 selvitystä VSSHP:n kilpailukyvystä työnantajana. Kilpai-lukykyä selvitettiin touko‒kesäkuussa 2018 haastattelemalla 11 erityisasiantuntijaa. Tulokset osoittivat, että työnantajakuvassa positiivista VSSHP:ssa oli mahdollisuus tehdä haasteellista työtä, hyvät koulutusmahdolli-suudet ja mahdollisuus erikoistua, tehdä tutkimustyötä ja tulla valitsemansa erikoisalan huippuosaajaksi. Palkka ei ollut ensisijainen asia VSSHP:n työnantajakuvan muodostuksessa. Erityisen tärkeää positiivisen työnantajakuvan muodostumisen kannalta oli työnantajan osoittama arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu.

Haastatteluissa esille nousseita kilpailukykyhaasteita olivat mm.

- Resursoinnin riittävyys. Työvälineet ja toiminnan voimavarat tulee saada kuntoon. - Työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava. On ratkaistava miten huolehditaan siitä

että iän karttuessa löydetään esim. fyysisesti raskaiden tehtävien tilalle uudet, paremmin sopivat työtehtävät

- Joissakin työyksiköissä koettiin ongelmaksi näkymätön johto - Eri henkilöstöryhmät tulee palkita tasa-arvoisella tavalla lisävastuusta - Urakehitysmahdollisuudet tulee turvata eri ammattiryhmille tasapuolisesti.

Haastatteluissa esitettiin lukuisia ehdotuksia kilpailukyvyn parantamiseksi, esim. voimavarojen riittävyyden varmistamiseen ja työaikojen joustoon liittyen. Työ tulisi resursoida siten, että työ on mahdollista tehdä laa-dukkaasti. Aikaa tulisi varata myös kehittämiselle, laadunhallinnalle, hallinnolliselle työlle ja kouluttautumi-selle. Työaikojen joustavuutta tulisi kehittää toiminnan ja työntekijän tarpeet yhteen sovittaen sekä käyttää työaikajoustoja sitouttamisen/ kannustamisen keinoina. Mahdollisuuksia osa-aikaiseen työntekoon ja etä-työhön tulisi parantaa. Laitteiden merkitys (esim. robotiikka) kehityksen kärjessä olemiselle ja sitä kautta osaajien sitouttamiselle ja houkuttelulle tulisi ottaa huomioon. Henkilöstön motivointiin ja palkkaukseen liittyen ehdotettiin huomion kiinnittämistä palkkauksen kannusta-vuuteen, eriarvoisuuksien poistoon ja erityisosaamisesta maksamiseen. Uusia palkitsemisen ja kannustami-sen keinojen käyttöönottoa suositeltiin. Yksilön motivointia voisi tehdä osoittamalla arvostusta, tehtä-vänimikkeiden houkuttelevuudella ja vähentämällä virkamääräysten pirstaleisuutta. Tiedottamiseen ja johtamiseen liittyen toivottiin johdon parempaa ja luontevaa näkymistä henkilöstön pa-rissa, johdon päätösten linjakkuutta ja parempaa viestimistä vaikeista asioista, VSSHP:n vahvuuksien markki-nointia omalle henkilöstölle ja ulospäin, alan opiskelijoiden sitouttamista uusiksi työntekijöiksi sekä sosiaali-sen median hyödyntämistä ym. viestintää.

Suositus: Haastattelujen perusteella on löydettävissä lukuisia keinoja henkilöstön työolojen ja sitä kautta VSSHP:n työnantajakuvan parantamiseksi. Selvityksen esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi tulee ryh-tyä toimenpiteisiin.

19

1790 1788 2051 2065

5871 59006172 6209

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2015 2016 2017 2018

Henkilöstömäärän kehitys 2015-2018

Määräaikaiset Vakinaiset

5.2 Henkilöstön riittävyyden varmistaminen Vuonna 2018 perustettiin sairaanhoitopiiriin yhteensä 111 uutta vakinaista virkaa ja tointa. Yli puolet vakans-seista sijoittui Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen, jonka johtokunta perusti kuusi erikoislääkärin virkaa ja 46 sairaanhoitajan tointa. Hallitus perusti hallintokeskukseen turvallisuuskouluttajan toimen, Tyksin tulos-alueelle kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa, kahdeksan erikoislääkärin virkaa, erikoislääkärin sivuviran ja ylilää-kärin viran sekä viisi välinehuoltajan tointa Turun yliopiston ja VSSHP:n liikkeenluovutuksen yhteydessä. Li-säksi Tyksin tulosalueelle perustettiin seuraavat vakanssit: 27 sairaanhoitajaa, neljä laboratorionhoitajaa, fyy-sikko, hammashoitaja, johtaja ja kehittämispäällikkö läntisen syöpäkeskuksen organisaatioon, kielenkään-täjä, kaksi psykologia, ravitsemusterapeutti ja sairaalasolubiologi. Turunmaan sairaalan johtokunta perusti erikoislääkärin viran. Uusista viroista huolimatta työvoimapula on nopeasti kasvavan kysynnän ja uusien vaikuttavampien hoito-menetelmien käyttöönoton tilanteessa vakava ongelma etenkin Psykiatrian ja Kuvantamisen toimialueilla. Kuvantamisen toimialuejohdon tammikuussa 2018 tekemän riskianalyysin mukaan vakansseja ei nykyisillä menettelytavoilla saada erikoisaloille ketterästi ja oikea-aikaisesti. Kasvavaan kysyntään vastataan sen vuoksi tällä hetkellä kestämättömästi ja lyhytnäköisesti EVES-lisätyöllä (EVES=erikoisvirkaehtosopimus), ostopalve-luilla ja määräaikaisilla projektitöillä. Virka-ajan ulkopuolinen palvelu toteutetaan osittain hätä-EVES-työnä, koska osaavaa henkilöstöä ei riitä päivystykseen tai varallaoloon. Kuvantamisen toimialueen laskelmien mukaan EVES-lisätyö on noin viisi kertaa omaa virka-ajan työtä kal-liimpi ratkaisu, ostopalvelu noin kolme kertaa kalliimpi ratkaisu. Toimialuejohdon mukaan rahaa käytetään tehottomasti, koska uusia vakansseja ei saada suunnitelmallisesti, joustavasti ja nopeasti kysynnän kasvun tahdissa. Työaikakorvauksiin varatut määrärahat ylittyvät säännöllisesti. Pitkään jatkunut EVES-lisätyö ai-heuttaa työuupumusta. Vakituisten työsuhteiden puuttuessa kalliisti ja pitkään koulutettua henkilöstöä siir-tyy pois.

Lähde: Henkilöstöpalvelut/ Katariina Similä 11.4.2019

2015 2016 2017 2018

7 661 7 688 8 223 8 274

Kokonais-

määrät

20

Analyysin mukaan osaajavaje ja useilla erikoisosaamisaloilla ohut avainosaajapohja ovat merkittävä toimin-nan kehittämisen este ja jatkossa valtakunnallisen kilpailukyvyn heikentäjä – heikentäen VSSHP:n potilaiden palveluiden saatavuutta ja aiheuttaen kustannusten kasvua omia vakansseja kalliimpien järjestelyjen vuoksi.

Toimialuejohdon analyysin mukaan tavoitteena tulisi olla riittävä ja osaava oma henkilöstö vakituisiin työ-suhteisiin. Henkilöstöresurssien riittävyyden turvaamisen tulisi olla jatkuva prosessi, jossa kysyntä ohjaa re-sursointia reaaliaikaisesti, ei kertaluonteisesti. Käyttösuunnitelman valmistelun tulisi pohjautua edelliseen tilinpäätökseen ollakseen realistinen. Toiminnalliset muutokset tulisi suunnitella yhdessä hyvissä ajoin, kaik-kien osapuolten osalta samanaikaisesti käyttösuunnitelman valmisteluprosessissa. Riskianalyysissä todetaan, että laadukkaan diagnostiikan oikea-aikainen ja riittävä saatavuus on edellytys vai-kuttavalle hoidolle. Puutteellinen diagnostiikka johtaa virheellisiin hoitoratkaisuihin, viivästynyt diagnostiikka hoitotulosten heikentymiseen ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun. Riittämätön/heikkolaa-tuinen diagnostiikka johtaa siis tehottomuuteen ja hoidon heikkoon vaikuttavuuteen. Tarkastuslautakunta haastatteli henkilöstöjärjestöjen edustajia lokakuussa 2018. Myös heiltä tuli vahva viesti siitä, että miehityksen tulee olla riittävä. Vuonna 2018 toteutunut vuoronvaihto- ja ylityökielto osoitti heidän mielestään, että sairaanhoitopiirin toiminta on haavoittuvaa. Henkilöstömitoitus on niin tiukka, että sairaan-hoidossa ollaan täysin riippuvaisia henkilöstön venymisestä tekemään ylimääräisiä työvuoroja. Sijaisten palk-kaamiseen ei aina ole taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin henkilöstö joutuu vaihtamaan vuoroja tai teke-mään hälytysrahalla ylimääräisiä vuoroja. Henkilöstö kokee, ettei kaikissa yksiköissä ole tarpeeksi työnteki-jöitä. Toimialuejohto ei aina ole reagoinut riittävästi siihen viestiin, mikä henkilöstöltä tulee. Tämä on johta-nut eräissä tapauksissa työntekijän uupumiseen.

Henkilöstöjärjestöjen edustajien mukaan varahenkilöstön lisääminen voisi olla yksi keino ratkaista resurssien puute. Lisäksi toiveena oli että tukipalvelujen merkitys koko toimintaprosessin toimivuudelle otettaisiin ny-

kyistä paremmin huomioon kun yhtiöitetään tukitoimintoja.

Suositus: Eräillä erikoisaloilla, etenkin sellaisilla, joilla kysyntä kasvaa nopeasti, on vaikeuksia saada nopeasti lisää vakansseja palvelujen kysyntää vastaavasti. Jatkuva EVES- tai ylityö tulee kalliiksi ja uuvuttaa henkilös-tön. Nykyisen vakanssijärjestelmän muuttaminen joustavampaan muotoon on tarpeen.

5.3 Henkilöstön työhyvinvointi Pitkäaikaisen trendin mukaan VSSHP:n henkilöstön sairaslomapäivien määrä suhteessa henkilöstön määrään on vähentynyt selvästi viime vuosina. Länsirannikon Työterveys Oy:n keräämien tilastojen mukaan eniten on pystytty vähentämään tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liit-tyvien sairauspäivien määrää. Erityisesti on pystytty vaikuttamaan siihen, kuinka henkilö otetaan vastaan työpaikalla kun hän palaa sairaslomalta. Pitkät sairaslomat ovat vähentyneet. Pitkään jatkunut myönteinen trendi päättyi vuonna 2018. Sairaspoissaoloprosentti nousi hieman ja oli 3,8 % vuonna 2018 (3,7 % vuonna 2017 ja 3,9 % vuonna 2016,). Sairauspäivien määrä oli vuonna 2018 keskimäärin 13,9 päivää per henkilö (13,6 vuonna 2017 ja 14,4 vuonna 2016). Sairaspoissaolojen kasvun syynä oli influens-saepidemia alkuvuonna 2018. Länsirannikon Työterveys Oy:n laskelmien mukaan 0,1 prosenttiyksikön muu-tos sairaspoissaoloprosentissa merkitsee n. 0,5 M€:n vaikutusta sairaanhoitopiirin kuluihin. Sairauspäivät/henkilö 2011–2018

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

16,1 15 14,4 14,4 14,3 14,4 13,6 13,9 Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2018

21

Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi. Työhyvinvointikyselyn perusteella kyselyssä kymmenen heikoimmin menestynyttä yksikköä, toteutetaan niiden työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta seuraavan kahden vuoden ajan. Vuonna 2018 otettiin käyttöön kevyt työhyvinvointikysely, eli Fiilispulssi, jolla kartoitetaan henkilöstön aja-tuksia työhön liittyvistä asioista kolmesti vuodessa viiden vakiokysymyksen avulla. Lisäksi vuoden ensimmäi-sessä Fiilispulssikyselyssä on mukana kuudes vaihtuva ajankohtainen kysymys. Fiilispulssi toteutettiin vuonna 2018 kolme kertaa ja sen vastausprosentti vaihteli 40 %‒57 % välillä. Fiilispuls-sikyselyn mukaan vastaajat kokivat pääasiassa pärjäävänsä työssään hyvin. Työstä koettiin innostusta ja oman työyhteisön ilmapiirin koettiin myös varsin hyväksi. Heikoimmat tulokset kyselyssä tulivat työvälineille (tietojärjestelmät yms.). Fiilispulssin ajankohtaisena kysymyksenä huhtikuussa 2018 kartoitettiin seksuaalisen häirinnän kokemusta VSSHP:ssä kysymyksellä: ”Olen kokenut seksuaalista häirintää työssäni viimeisen 12 kuukauden aikana”. Vas-tanneista 3,8 %, eli 109 henkilöä, vastasi kysymykseen myöntävästi. Eniten häirintäilmoituksia tehtiin toimi-alueilta, joilla samat potilaat käyvät usein, minkä johdosta on mahdollista, että häirintään syyllistyvät voivat olla pääasiassa potilaita. Yksiköissä, joissa kyselyn mukaan esiintyi seksuaalista häirintää, ryhdyttiin toimen-piteisiin häirinnän poistamiseksi.

Lähde: Fiilispulssi huhtikuu 2018, Henkilöstöpalvelut/Saija Jokinen 6.9.2018 Vuonna 2018 järjestettiin useita työhyvinvointitempauksia, kuten ilmainen pyörähuolto ja kuntomittaustem-pauksia. Työhyvinvointiasioita koulutetaan esimiehille 4-päiväisessä Työhyvinvointitaitaja-koulutuksessa. Aiemmissa kyselyissä esille tulleeseen kiusaamiseen on puututtu. Esimiehiä ja muuta henkilöstöä on koulu-tettu ja tehty kohdistettuja kiusaamispulssimittauksia. Lisäksi on otettu käyttöön työyhteisösovittelu. Sai-raanhoitopiirissä on kymmenen sisäistä työyhteisösovittelijaa, jotka hoitavat tehtävää oman toimensa ohella. Tarkastuslautakunnan haastattelemien henkilöstön edustajien mukaan henkilöstö kokee työmotivaatiota la-tistavana, että nousukauden huipulla viestitään toiminnan sopeuttamisesta. Työmotivaatioon ja työhyvin-vointiin voidaan vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi hyödyntämällä oikein henkilöstön ammattiosaamista, ot-tamalla käyttöön innovatiivisempia tapoja kannustaa henkilöstöä silloin kun on menestytty hyvin ja ottamalla

52,2 % 52,4 %

43,0 % 42,9 %

77,1 %

39,3 %

55,8 %51,5 %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Olen käynyt merkityksellisen keskustelun esimieheni kanssa työn tavoitteista ja osaamisesta

22

esimiesten rekrytointien yhteydessä nykyistä paremmin huomioon hakijoiden johtamiskoulutus. Nuori suku-polvi, joka on aloittelemassa työuraansa, tulee vaatimaan nykyistä joustavampaa, keskustelevaa johtamista. Henkilöstön edustajat kiinnittivät lisäksi huomiota mm. siihen, että yksiköiden määrärahat työhyvinvointiin ovat kovin niukat. Budjetointiohjeena on ollut, että tarkoitukseen varataan 29 €/henkilö/vuosi. Sairaanhoi-topiirissä ei myöskään ole yleisesti käytössä liikunta- tai kulttuuriseteleitä henkilöstölle, kuten esim. Turun kaupungilla on ollut jo pitkään.

Havainnot: Työhyvinvoinnin edistäminen on systemaattista ja siinä käytetään monipuolisesti eri keinoja. Ylei-sillä, sekä kehittämiskohteena oleville yksiköille kohdistetuilla kyselyillä seurataan ajantasaisesti henkilöstön mielipiteitä ja tunnelmia työhyvinvointiin liittyen. Yksiköt, joissa havaitaan työhyvinvointiin liittyviä ongelmia saavat erityistä tukea. Henkilöstön edustajien mukaan suurimmat työhyvinvointiin vaikuttavat ongelmat liittyvät henkilöstön riittä-mättömyyteen, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa henkilöstön liialliseen kuormittumiseen ja uupumi-seen. Esimies ei aina reagoi ajoissa henkilöstöltä tuleviin viesteihin. Lisäksi henkilöstöllä on edelleen eräissä yksiköissä huonosta sisäilmasta aiheutuvia oireita, vaikka tiloja on korjattu.

Suositukset: Johtamista tulee edelleen kehittää joustavammaksi ja keskustelevammaksi. Henkilöstöltä tule-viin viesteihin mahdollisista ongelmista tulee reagoida nopeasti korjaavin toimenpitein. Oikeudenmukainen johtaminen on työhyvinvoinnin perusedellytys.

6 Muut havainnot 6.1 Tietosuoja-asetuksen noudattaminen Euroopan unionin laajuinen tietosuoja-asetus tuli voimaan 24.5.2016. Kaksi vuotta myöhemmin, 25.5.2018 päättyi siirtymäaika, jonka kuluessa organisaatioiden tuli saada henkilötietojen käsittely asetuksen mukai-seen kuntoon. Valmistautumista hankaloitti valtakunnallisesti jonkin verran se, että kansallinen tietosuojalaki astui voimaan vasta 1.1.2019. Tietosuoja-asetukseen valmistautuminen VSSHP:ssä aloitettiin virallisesti syksyllä 2017. Sairaanhoitopiirin johtaja asetti määräaikaisen tietosuojaryhmän valmistelemaan asiaa. Tietosuojaryhmän puheenjohtajana toimi sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana toimiva arkistopäällikkö. Tietosuojaryhmä laati projektisuunnitelman, jonka toteutumista se seurasi säännöllisissä tapaamisissa. Mää-räaikainen tietosuojaryhmä toimi elokuuhun 2018 asti, jolloin suurin osa toimenpiteistä oli valmiina. Toimen-piteet voidaan ryhmitellä seuraavasti:

tietosuojan hallinnointi, roolit ja vastuut

henkilötietoinventaario

tietosuojariskien hallinta

tietoturva- ja tietosuojaloukkausten käsittely

rekisteröidyn oikeudet. Tietosuojaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä johtaa ja valvoo sairaanhoitopiirin hallitus. Tietosuojalain-säädännön muutokseen liittyen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 12.6.2018 Tietosuojapolitiikka- ja Tieto-turvapolitiikka -nimiset ohjeet.

23

Sairaanhoitopiirin johtaja päättää rekisterinpidon ja tietosuojan kokonaisuudesta antamalla tietosuojaa ja rekisterinpitoa koskevat periaateohjeet sekä nimeämällä tietosuojavastaavan sekä tietosuojaryhmän. Rekis-terihallinnon ohjeessa (sairaanhoitopiirin johtajan päätös 30/2018) määritellään rekisterihallinnon vastuut ja menettelytavat. Potilastietosuojan ja -turvan osa-alueesta vastaa johtajaylilääkäri. Kunkin henkilörekisterin vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että tietosuojalainsäädännön edellyttämät velvoitteet ko. rekisterinpidon osalta tulevat hoidettua Henkilöstöhallinnolliset esimiehet vastaavat alaistensa toimintatavan tietosuojalain-säädännön mukaisuu-desta sairaanhoitopiirissä ja omissa yksiköissään annettujen ohjeiden mukaisesti. Jokainen sairaanhoitopiirissä tietoja käsittelevä, tietojärjestelmien ylläpitäjä ja käyttäjä on vastuussa tieto-suojan toteuttamisesta omalta osaltaan Tarkastuslautakunta on haastatellut tietosuojavastaavaa. Haastattelun perusteella sairaanhoitopiirin valmiu-det edistää tietosuojan toteutumista ovat selkeästi parantuneet, dokumentaatio on aiempaa kattavaa, peri-aatteet ja vastuujako ovat entistä selkeämpiä ja tietosuojan huomioiminen toiminnan kehittämisessä on vah-vistunut sekä tietosuojapoikkeamien havaitseminen ja raportointi on aiempaa tarkempaa. Vakituinen tieto-suojaryhmä seuraa, valvoo ja toteuttaa edelleen näitä toimia. Tietosuojasta on annettu laajempi koulutus potilastietoja käsitteleville, jonka testin oli tammikuuhun 2019 mennessä hyväksytysti suorittanut 4.562 työntekijää (3.759 vuonna 2017). Tämä koulutus on pakollinen suu-rimmalle osalle henkilöstöstä. Suppeamman koulutuksen testin on hyväksytysti suorittanut 663 työntekijää (512 vuonna 2017). Suppeampi koulutus on tarkoitettu työntekijöille, jotka eivät käsittele potilastietoa aktii-visesti.

Havainto: VSSHP:n tietosuojaa ja rekisterihallinnon menettelytapoja koskevat ohjeet on laadittu kattavasti ja ajantasaiset ohjeet löytyvät sairaanhoitopiiriin sisäisestä verkosta (Santra). Henkilöstöä on koulutettu ja tie-tosuojalainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä toteutettu järjestelmällisesti.

Suositus: Sairaanhoitopiirin kilpailuttamisen ja sopimusten laadinnan yhteydessä on tärkeää asettaa selkeät vaatimukset sille, miten henkilötietoja käsitellään ja valvoa, että sopimusehtoja noudatetaan ja että sopimus-kumppanin toiminnassa on riittävä resursointi tietosuojatyöhön. 6.2 Lähisairaaloiden toiminnan kehittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa tulivat osaksi Tyksin organisaatiota vuoden 2015 alusta alkaen. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti yhdistymisestä kokouk-sessaan 25.11.2014. Sairaaloiden hallinnollista liitosta valmisteltiin ns. Yksi sairaala -projektissa, jonka ajatuksena oli muodostaa Tyksistä yhtenäinen, koko maakunnan erikoissairaanhoidon kattava kokonaisuus, joka toimii yhteisellä orga-nisaatiolla Turun lisäksi myös muissa lähisairaalakaupungeissa. Muutoksessa Salon, Loimaan, ja Vakka-Suomen sairaalat liitettiin Tyksin kantasairaalassa vuonna 2013 käyt-töön otettuun hoitolinjaorganisaatioon. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman sujuva potilaan hoitopolku, nopeampi hoitoon pääsy, yhdenmukaisempi hoito ja parempi hoidon koordinaatio eri sairaaloiden välillä.

24

Toiminnallinen ja taloudellinen vastuu potilaiden hoidoista keskitettiin vuoden 2015 alusta alkaen Tyksin toi-mialuejohtajille, jotka toimivat yhteistyössä aluesairaaloiden koordinoivien ylilääkäreiden ja johtavien ylihoi-tajien kanssa. Yhteen sairaalaorganisaatioon siirtymisen myötä alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen johtokunta lakkautettiin valtuuston 25.11.2014 tekemällä päätöksellä ja sen tilalle muodostettiin 1.1.2015 alkaen 13-jäseninen lähipalvelulautakunta. Lähipalvelulautakunnan esittelijänä toimii Tyksin sairaalajohtaja. Lähipalvelulautakunnalla on noin 6 kokousta vuodessa. Tärkein rooli on lähisairaaloiden palveluprofiilin tark-kailu ja tuotannon seuranta. Lautakunta on ottanut kantaa mm. vuodeosastopaikkojen määriin lähisairaa-loissa. Yhteistyö hallituksen kanssa on ollut hyvin vähäistä. Hallitukselle on koko lautakunnan toiminnan ai-kana esitetty vain kaksi kysymystä. Lautakunnalla ei ole päätösvaltaa, mikä rajoittaa lautakunnan toimintaa. Lähipalvelulautakunnan esittelijän tarkastuslautakunnalle esittämän arvion mukaan lautakunnan tehtävien uudelleen arviointi olisi tarpeen.

Tarkastuslautakunnan haastatteluissa lähisairaaloiden koordinoivat ylilääkärit ja ylihoitajat toivoivat, että heidän osallistumisensa lähipalvelulautakunnan kokouksiin mahdollistettaisiin. Myös lautakunnan esittelijä kannatti ajatusta. Tämä toimintatavan muutos voisi tuoda lisäarvoa ja enemmän käytännönläheisyyttä lau-takunnan toimintaan. Sairaanhoitopiirin hallitus on syksyllä 2018 antanut tehtäväksi selvittää, millaisia vaikutuksia Yksi sairaala -hankkeella, päivystysasetuksella ja keskittämisasetuksella on ollut sairaanhoitopiirin tulos- ja toimialueiden toimintaan. Selvitystä on käsitelty hallituksessa 26.3.2019. Päivystysrinkien lopettamisesta, vuodeosasto-paikkojen vähenemisestä ja vakanssimäärän pienemisestä saatu välitön hyöty on ollut noin 7,9 M€. Toimin-nan muutoksista syntyneet uudet kulut (lisäresurssit, uudet päivystysringit, EVES- ja päivystyskulut) ovat seu-rantavuosien aikana aiheuttaneet noin 6,9 M€:n lisäkulut. Saadulla säästöllä on pystytty toteuttamaan lisään-tyneiden velvoitteiden aiheuttamat kulut sekä saavuttamaan n. 7 M€:n lisääntyneet ulkokuntatulot.

Havainto: Lähipalvelulautakunnan roolia rajoittaa päätösvallan puute. Päätösvalta on Yksi sairaala -muutok-sen myötä siirtynyt paikallistasolta Turkuun toimialuejohdolle tai Tyksin sairaalajohtajalle. Koordinoivien yli-lääkäreiden haastattelujen mukaan tämä voi toisinaan johtaa siihen, että päätös tehdään ilman paikallisten olosuhteiden tuntemusta, tai että päätökset viivästyvät. Koordinoivat ylilääkärit lähisairaaloissa kokivat on-gelmalliseksi toiminnan sujuvuuden kannalta sen, että heidän päätösvaltuudet koko lähisairaalaa koskevissa asioissa ovat kovin rajalliset.

Suositukset: Lähipalvelulautakunnan tehtävien uudelleen arviointi on tarpeen. Lautakunnan päätösvallan li-säämistä lähisairaaloita koskevissa asioissa tulee harkita. Lähisairaaloiden sujuvan toiminnan ja nopean päätöksenteon kannalta olisi tarkoituksenmukaista lisätä koor-dinoivien ylilääkäreiden ja ylihoitajien päätösvaltaa määrätyissä lähisairaaloita koskevissa asioissa. Koordinoivien ylilääkäreiden ja ylihoitajien osallistuminen lähipalvelulautakunnan kokouksiin tulee mahdol-listaa. Tämä edistäisi tiedonkulkua sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailua ja levittämistä toiminta-yksiköiden välillä ja toisi lisäarvoa lähipalvelulautakunnan toimintaan.

25

6.3 Ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen Kieliohjelman toteuttaminen

Sitovana valtuustotason talousarviotavoitteena vuodelle 2018 oli, että palveluketjun suunnittelussa huomi-odaan systemaattisesti potilaan ruotsinkielisyys. Mittarina oli, että ruotsinkieltä äidinkielenään käyttävien asiakkaiden asiakastyytyväisyys paranee. Q-Pro asiakaspalaute osoittaa viime vuosina alenevaa trendiä niiden ruotsinkielisten potilaiden vastausten määrän osalta, jotka ilmoittavat saaneensa palvelua äidinkielellään. Niiden henkilöiden vastausten määrä, jotka eivät ole saaneet palvelua äidinkielellään, on pysynyt melko samana vuodesta toiseen.

Lähde: Hallintoylihoitaja Wiveka Kauppila 14.3.2019

Tarkastuslautakunnalle raportoitiin sairaanhoitopiirin kieliohjelman toteutumisesta 14.3.2019. Raportin mukaan toteutuneita tavoitteita on yhdeksän, osittain toteutuneita on kuusi ja toteutumatta on jäänyt kolme tavoitetta. Kieliohjelman tavoitteiden mukaisesti kieliohjelmasta on tiedotettu ja se on käyty läpi kaikissa yksiköissä.

Yleisenä havaintona on, että kieli-ilmapiiri on muuttunut sairaanhoitopiirissä myönteisemmäksi. Kielikoulut-uksiin osallistuneiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 vuoteen 2018. Ruotsin kielikoulutuksen määrä VSSHP:n henkilöstölle 2015-2018

2015 2016 2017 2018

Opintoryhmiä 11 21 37 25

Oppitunteja 132 252 428 314

Kursseille osallistujia yhteensä

88 186 253 224

Lähde: Henkilöstöpalvelut, Katariina Similä 11.4.2019

0

50

100

150

200

250

300

2015 2016 2017 2018

Q-Pro / Palveltiin äidinkielellä / Äidinkieli ruotsi

fullkoml.ensde delvis ense neutral delvis oense oense

26

Ruotsinkielen käyttöön kannustetaan maksamalla kielenkäyttölisää. Kielilisä ja kielenkäyttölisä ovat käytössä enenevässä määrässä. Kielenkäyttölisää saa 11,9 % henkilöstöstä. Jokaisessa yksikössä on henkilöitä, jotka saavat kielenkäyttölisää. 1,8 %:lla henkilöstöstä on ruotsi äidinkielenä. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti joka yksikköön on nimetty vähintään yksi kielitaitonen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt saavat koulutusta ja he tekevät yhteistyötä edistääkseen ruotsinkielistä palvelua. Kieliohjel-man koordinaattoriksi on nimetty sairaanhoitopiirin johtoryhmästä hallintoylihoitaja. Ruotsinkieleen koh-distuvista asenteista ja arvoista käydään keskustelua kehityskeskustelujen yhteydessä. Toteuttamatta on edelleen tavoite, jonka mukaan tiedotusyksikköön nimetään ruotsinkielisestä materiaalista vastaava henkilö. Hänen vastuullaan olisi, että VSSHP:n kirjallinen materiaali, sairaalan logot ja kyltit olisivat suomeksi ja ruotsiksi. Tavoitteeksi oli myös asetettu, että sairaaloiden puhelinvaihteissa palvellaan suomeksi ja ruotsiksi, ja että sairaaloiden puhelimiin vastaajista joka työvuorossa on suomen- ja ruotsinkielentaitoinen henkilö. Ongelmana on aikaisempien vuosien tapaan edelleen, että kielenkääntäjäresurssit ovat riittämättömät, minkä vuoksi kaikkea kirjallista materiaalia, eikä kaikkien yksiköiden nettisivuja ole käännetty ruotsinkielelle. Käännösalan asiantuntijoiden mukaan kielenkääntäjien palkkaus on sairaanhoitopiirissä merkittävästi alhai-semmalla tasolla kuin yksityissektorilla, mikä vaikeuttaa kielenkääntäjien rekrytointia. Toisena rekrytointia haittaavana tekijänä on mainittu kielenkääntäjien nykyinen kapea tehtäväkuva. Aikaisemmin kielenkääntäjät osallistuivat kielellisen vähemmistön lautakuntaan asiantuntijoina tai sihteereinä sekä antoivat kie-likoulutusta. Kieliohjelman toteutussuunnitelman vaatimia määrärahoja ei ole myöskään huomioitu talousarviossa siten kuin tavoitteeksi oli asetettu.

Havainto: Myönteistä on, että henkilöstön suhtautuminen ruotsinkieleen on muuttunut myönteisemmäksi ja ruotsinkielinen palvelu on monella tavalla edistynyt. Kieliohjelman toteutus vaatii kuitenkin edelleen runsaasti työtä.

Suositukset: Kieliohjelman toteutukseen tulee varata tarpeellinen määräraha, jonka avulla pystytään var-mistamaan mm. käännöstyön ja kielikoulutusten vaatimat resurssit. Ammattitaitoisista kääntäjistä kilpaillaan yksityissektorin kanssa, minkä vuoksi kääntäjien rekrytoinnin yhteydessä on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kilpailukykyiseen palkkaan ja työtehtävien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Aikaisempina vuosina kielenkääntäjät ovat osallistuneet kielellisen vähemmistön lautakuntaan asiantuntijoina tai sihtee-reinä. He ovat myös antaneet kielikoulutusta. Kielenkääntäjien tehtäväkuvan laajentamista on syytä harkita. Tehtäväkuvan laajentaminen edellyttää kuitenkin kielenkääntäjien riittävää määrää organisaatiossa.

Ruotsinkielisten palveluiden organisointi Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä asetti 31.8.2018 työryhmän jonka tehtävänä oli: 1) Selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten potilaiden erikoissairaanhoidon palveluiden

turvaamiselle huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet ja eteneminen, mukaan lukien sellaiset sairaa-laympäristöön nojaavat palvelut kuin psykiatrinen erikoissairaanhoito, sairaalakuntoutus ja palliatiivinen hoito.

2) Laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma nykyisessä Turunmaan sai-raalassa tarjottavasta palveluvalikoimasta ja ottaa kantaa mahdollisen sitä korvaavan uudisrakennuksen erikoissairaanhoidon palveluihin ja synergiapotentiaaliin.

3) Esittää organisaatiomallia, jolla parhaiten tähdättäisiin yhdenvertaiseen palvelujen tarjontaan niin eri-koissairaanhoidon kuin kielellisissä palveluissa (liikelaitosmalli / tulosaluemalli / fuusio Tyksiin) sekä sen toteutuksen aikataulua.

27

Turunmaan sairaala. Kuva: VSSHP Työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Tyksin sairaalajohtaja, sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja, Turun-maan sairaalan liikelaitoksen toimitusjohtaja ja talouspäällikkö, sairaanhoitopiirin talouspäällikkö ja henkilös-tön edustaja. Hallitus käsitteli asiaa 18.9.2018, jolloin se päätti perustaa poliittisen ohjausryhmän ruotsinkielisen erikois-sairaanhoidon suunnittelulle ja nimesi siihen puheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtajan, kaksi hallituksen jäsentä, johtajaylilääkärin ja Tyksin sairaalaylihoitajan. Ohjausryhmässä on lisäksi toiminut vähemmistökielen lautakunnan ja Turunmaan sairaalan johtokunnan nimeämät jäsenet. Ohjausryhmä perustettiin asian valmis-teluun perustetun työryhmän tueksi ja ohjaamiseksi. Työryhmän ensimmäinen esitys käsiteltiin sairaanhoitopiirin johtoryhmässä jo 23.10.2018 työryhmän työn ollessa vielä kesken. Esittelytekstin mukaan Yksi sairaala -mallin etuja ovat mm. yhtenevät hoitokäytännöt ja tasapuolinen hoidon saatavuus. Jotta nämä edut saavutetaan myös Turunmaan sairaalan palvelujen osalta, Turunmaan sairaalan erikoissairaanhoidon palvelut voidaan sijoittaa Tyksin eri toimialueiden alaisuuteen. Työryhmän esityksen mukaan ”Turunmaan sairaalaan tulisi sijoittaa ruotsinkielinen palveluohjaus mm. pal-jon palveluja käyttäville asiakkaille ja valikoidut erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut. Palveluvalikoi-man tulisi sisältää myös polikliiniset toimenpidepalvelut (myös päiväkirurgia) ja kliiniset tukipalvelut. Turun-maan sairaalassa tulisi myös sijaita kuntouttava vuodeosasto, mukaan lukien palliatiiviset ja geriatriset vuo-deosastopalvelut. Tarpeellisen potilasmäärän varmistamiseksi suomen kielisten potilaiden hoitoa Turunmaan sairaalassa ei tulisi rajoittaa, mutta toisaalta tulee varmistaa, että palvelusta ei tule tämän vuoksi alueellista ylitarjontaa.

28

Jotta samalla ei heikennetä ruotsinkielisiä palveluita, tarvitaan erityisiä menettelytapoja. Yksi sairaala -mal-lin ja Turunmaan sairaalan ruotsinkielisen palvelun hyödyt voidaan yhdistää, mikäli samalla varmistetaan, ettei Turunmaan sairaalan ruotsinkielinen organisaatiomalli täysin katoa.”

Ohjausryhmä käsitteli työryhmän ensimmäistä esitystä 29.10.2018, jolloin ohjausryhmä palautti ehdotuksen organisaation osalta takaisin työryhmälle. Valmisteluun liittyen on pidetty kuntakokous Turunmaan sairaalan kaksikielisille kunnille 28.11.2018. Toinen ohjausryhmän kokous pidettiin 3.12.2018. Kielellisen vähemmistön lautakunta käsitteli asiaa mm. 5.12.2018, jolloin se totesi, että tulee löytää organi-satorinen kompromissi, joka varmistaa kaksikielisen yksikön säilymisen Tyksin sisällä. Henkilöstön rekrytointi on keskeinen tekijä. Kaksikielisten palveluiden säilyttäminen erityisen haavoittuville potilasryhmille edellyt-tää, että kaksikielisen yksikön henkilöstölle asetetaan erilliset kielitaitovaatimukset (hyvät suulliset ja kirjalli-set taidot ruotsin ja suomen kielellä). Kaskenkadun tiloihin tulee investoida ja sairaalan yhteyteen perustaa terveys- ja hyvinvointikeskus, joka käytännössä edistää hoidon yhtenäisyyttä perusterveydenhuollon, Turun ja muiden kuntien suuntaan, mikä pitkällä aikavälillä antaa lisäarvoa paremman laadun ja säästyneiden voi-mavarojen muodossa. Turunmaan sairaalan johtokunta käsitteli asiaa 13.12.2018 ja päätti oman työryhmän asettamisesta, jonka tehtäväksi annettiin valmistella ehdotus ohjausryhmän kokoukseen 14.1.2019.

Hallitus käsitteli asiaa 29.1.2019, ja päätti että

asian valmistelua jatketaan linjauksella, jonka mukaan Turunmaan sairaala siirretään osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa ”Yksi sairaala” – mallin mukaisesti huomioiden ohjausryhmän jatkoval-mistelua koskevat, esityslistan liitteenä olevasta muistiosta ilmenevät linjaukset

muutoksesta tulee valmistelun edetessä teettää kielellisten vaikutusten arviointi

esitettävästä muutoksesta pyydetään kielellisten vaikutusten arvioinnin valmistuttua lausunnot Tu-runmaan sairaalan osavastuualueen kunnilta (Kemiönsaari ja Parainen) sekä kaksikielisiltä kunnilta (Turku ja Kaarina)

valmistelun aikana tulee hankkia selvitys siitä, onko päätöksenteossa sovellettava perussopimuksen 11 §:n mukaista määräenemmistömenettelyä. Kyseinen 11 § kuuluu seuraavasti: ”Sen lisäksi, mitä päätöksen tekemiseen valtuustossa muutoin vaaditaan, kuntayhtymän sairaalan lakkauttamista, muualle siirtämistä tai toiminnan olennaista muuttamista koskevan päätöksen tekemiseen valtuus-tossa vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevien kyseisen sairaalan sijain-tipaikan osavastuualueen kuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä sitä kannat-taa”.

Havainto: Elokuun lopussa 2018 nimetyn työryhmän ja syyskuun puolivälissä nimetyn ohjausryhmän valmis-telutyöhön varattiin laajaa tehtäväksiantoa ajatellen niukasti aikaa. Hallitus on 29.1.2019 tekemällään päätöksellä linjannut jatkovalmistelua siten, että sen lopputuloksena on Turunmaan sairaalan liittäminen Tyksiin.

Suositukset: Ennen merkittäviä organisaatioon liittyviä lopullisia ratkaisuja on tarkoituksenmukaista odottaa mahdollisessa sote- ja maakuntauudistuksessa vahvistettavia reunaehtoja koskien ruotsinkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvin toimivia ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä organisaatiorakenteita ja palveluita, joihin potilaat ja omistajakunnat ovat tyytyväisiä, ei tule vaarantaa lyhytnäköisin perustein. Ruotsinkielisten palvelujen säilyminen haavoittuville potilasryhmille edellyttää erillistä kaksikielistä yksikköä, jonka henkilös-töllä on tiukemmat kielitaitovaatimukset kuin Tyksin muissa yksiköissä.

29

6.4 Sairaanhoitopiirin kehittämispalvelujen rooli

Hallintokeskuksen Kehittämispalvelut-yksikön palveluiden pääteemat ovat o Asiakaspalvelun kehittäminen o Digitalisaation kehittäminen o IT-arkkitehtuurin kehittäminen o Jatkuva parantaminen (Lean, laatujärjestelmät).

Kehittämispalvelujen toimintakentän laajenemista kuvastaa Kehittämispalvelut-yksikön palkkabudjetin nousu vuodesta 2017 vuoteen 2018. Nousu oli merkittävä, n. 1,2 M€:sta n. 1,6 M€:oon. Kehittämispalveluihin on vuonna 2018 palkattu tietoarkkitehti, tietokoordinaattori ja yksi osastonhoitaja, joka toimii kehittämis-tehtävissä. Koko Kehittämispalvelut-yksikön budjetti on kasvanut n. viidenneksen 3,3 M€:sta vuonna 2017 n. 3,9 M€:oon vuonna 2018. Sairaanhoitopiirissä on vuoden 2018 aikana selvitetty Hallintokeskuksen Kehittämispalvelut-yksikön roolia ja sen muutostarpeita. Julkisesti esitetyn palautteen mukaan sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä pitäisi ohjata voimakkaammin ja kehittämisen koordinoinnin pitäisi olla nykyistä vahvempaa. Tyksin hoitoyksiköi-den toiminnan kehittämiseen annetun tuen on koettu olevan liian vähäistä. Kehittämisen tukitoiminnan jal-kauttamista toimialueille tulisi lisätä ja varata budjettiin määräraha pitkäjänteisen kehittämisen vaatimiin henkilöstöresursseihin ja hankintoihin. Tarkastuslautakunnan suorittamien haastattelujen perusteella projektinhallinta on sairaanhoitopiirissä ke-hittymätön alue, jonka osaamista pitäisi lisätä. Projektinhallintaan liittyvän osaamisen pitäisi tulla Kehittä-mispalveluista. Tarvetta on lisätä yksikön henkilöstön projektinhallinnan osaamista ja Lean-kehittämisosaa-mista, koska sille on kasvava kysyntä. Lisäksi koulutustarvetta on palvelumuotoilun käytöstä toimintojen ke-hittämisessä.

Kuvantamisen uuden sukupolven tietokonetomografialaite. Kehittämispalvelujen eräänä tehtävänä on tukea toimialoja sairaanhoitotoiminnan digitalisoinnissa. Kuva: VSSHP.

30

Kehittämispalvelut-yksikön henkilöstötyytyväisyys oli vuonna 2017 tehdyssä henkilöstötutkimuksessa VSSHP:n keskiarvoa heikompi. Fiilispulssi-kysely (lyhyt työtyytyväisyyskysely) on tehty kaksi kertaa vuonna 2018. Sen mukaan työhyvinvointia koskevat huolestuttavat piirteet eivät olleet vielä poistuneet. Tulokset voidaan tulkita niin, että Kehittämispalvelut-yksikössä on ollut lähijohtamisen vajetta. Yksikössä oli koke-musta epätasa-arvoisesta kohtelusta, työkuorman hallittavuus oli puutteellinen ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet olivat puutteelliset. 75 % ei ollut käynyt viimeisen vuoden aikana merkityksellistä keskustelua oman esimiehensä kanssa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmän seminaarissa 24.9.2018 analysoitiin kehittämispalvelujen nykyisiä tehtäviä ja resursseja sekä yksikön kehittämistarpeita. Johtoryhmän määrittelemät pääprosessit annettiin kehittämis-palveluille, talouspalveluille ja tutkimuspalveluille tutkittavaksi ja pyydettiin laatimaan ehdotus niiden orga-

nisoinnista.

Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä esiteltiin 15.1.2019 Kehittämispalvelujen uusi organisaatiomalli ja kehittä-mistoiminnan ohjauksen malli. Uudessa mallissa Tutkimuspalvelut, Kehittämispalvelut, Tietohallinto ja Tieto-palvelut tulevat sijoittumaan Kehittämisen johtoryhmän alle, jota tulee vetämään johtajaylilääkäri. Asiaa on käsitelty sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa ja yksikön henkilökuntaa kuultu muutoksesta. Kehittämispalvelut-yksikkö on ollut ilman vakinaista johtajaa syyskuusta 2018 alkaen. Uuden kehittämisjoh-tajan valinta julkistettiin maaliskuussa 2019.

Havainnot: Sairaanhoitopiiritasoisen kehittämisen ohjaamisen ja koordinoinnin koetaan olevaan liian heik-koa ja Tyksin hoitoyksiköiden toiminnan kehittämiseen annetun tuen koetaan olevan liian vähäistä. Kehittämispalvelut-yksikön työtyytyväsyyskyselyiden tulokset osoittavat, että vuonna 2014 organisaa-tiomuutoksen myötä yhdistyneistä yksiköistä ei ole vieläkään muodostunut yhtenäistä tiimiä. Tulokset voi-daan tulkita siten, että yksikössä on ollut lähijohtamisen vajetta. Yksikön asiakaspalautemäärät ovat pienet, mikä ei edesauta yksikön palveluiden kehittämistä.

Suositukset: Toiminnan kehittämistä tulee ohjata voimakkaammin ja kehittämisen koordinoinnin tulee olla nykyistä vahvempaa. Kehittämisen tukitoiminnan jalkauttamista toimialueille tulee lisätä ja varata budjettiin riittävä määräraha pitkäjänteisen kehittämisen vaatimiin henkilöstöresursseihin ja hankintoihin. Ajankohtaisen organisaatiomuutoksen yhteydessä on erityisesti panostettava henkilöstöjohtamisen keinoin siihen, että yksikön henkilöstöstä muodostuu yhtenäinen tiimi, jonka jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa tehtävät ja pystyvät toimimaan tuloksellisesti yhteisten tavoitteiden hyväksi. Tasa-arvoinen kohtelu, työkuor-man oikeudenmukainen tasaaminen ja ammatilliseen kehittymiseen panostaminen ovat tärkeimpiä kehittä-miskohteita. Asiakaspalautteen keräämismenetelmiä tulee Kehittämispalvelut-yksikössä lisätä ja palautteita tulee hyö-dyntää systemaattisemmin palveluiden kehittämisessä.

6.5 Raportoinnin kehittäminen Tiedolla johtamisen edellytykset paranivat kun operatiivisen johtamisen tueksi saatiin vuonna 2017 käyttöön talouden sähköinen raportointijärjestelmä, Talouspalveluportaali. Talouspalveluportaali sisältää tilinpää-tös/osavuosikatsaustiedot myös toimialueittain: potilasmäärät, hoitoon pääsy, suoritteet sekä tulot ja menot karkeilla tilitasoilla. Portaalissa on vuositason toteumaseuranta ja viiden vuoden seurantatieto.

31

Talouspalveluportaalin lisäksi kehitetään parhaillaan johdon sähköistä raportointijärjestelmää (Johdon työ-pöytä). Johdon työpöydän ensimmäinen demoversio valmistui kesäkuussa 2018 ja maaliskuussa 2019 saadun tiedon mukaan kehitystyö jatkuu. Raportointijärjestelmä sisältää palvelujen kysynnän ja hoitoon pääsyn tun-nuslukuja, resurssien käytön ja palvelutuotannon tuottavuuden tunnuslukuja, henkilöstön käytön ja hyvin-voinnin sekä palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden tunnuslukuja. Raportointijärjestelmästä rakennetaan eri versiot konsernitasolle (shp, Tyks) ja toimialuetasolle. Toimialuekohtaisten mittareiden määrittely oli ke-väällä 2019 osittain kesken. Osalla toimialueista on jo otettu käyttöön räätälöidyt versiot Johdon työpöy-dästä.

Havainto: Säännöllinen, ajantasainen raportointi taloudesta ja toiminnasta on jo parantunut ja paranee edel-leen Johdon työpöytä-raportointijärjestelmän käytön laajenemisen myötä. Tuoreet, esim. kuukausittain päi-vittyvät toiminnan ja talouden seurantatiedot ovat tarpeen johtamisessa, jotta korjaaviin toimenpiteisiin voi-daan ryhtyä tarvittaessa nopeasti.

6.6 Hoidollisten ostopalvelujen kehitys

VSSHP:n tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten ostopalvelujen menot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2012 käytettiin 29,3 M€ tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisiin ostopalveluihin ja vuonna 2018 summa oli 57,7 M€. Kasvua oli 28,4 M€ (97 %). Avohoitopalveluiden ostopalveluissa oli 2,2 M€:n 85 % kasvu 2012‒2018. Ensihoidon ostopalvelumenot ovat kasvaneet 2013‒2018 3,7 M€, eli 45 %. Kasvu johtuu ensihoitoautojen ostopalvelujen laajenemisesta. Ensi-hoito on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille vuonna 2012. Hoidollisten ulkoisten ostopalvelujen kehitys vuosina 2012‒2018


32


2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

4200 Avohoitopalvelut 2 619 044,53 2 566 284,07 2 704 093,10 3 147 942,44 4 067 080,21 4 488 908,40 4 841 480,37

4201 Vuodeosastohoidon palvelut 10 944 132,41 10 936 873,81 12 497 462,60 12 467 764,08 17 733 343,52 20 723 439,34 20 987 163,77

4202 Lääkinn. kuntout. ostopalvelut 2 722 739,02 3 333 435,67 3 043 180,67 2 618 317,34 2 764 136,09 2 608 983,22 2 728 961,02

4203 Laboratoriopalv. os-tot 7 351 009,48 10 239 547,53 10 853 380,26 8 488 147,52 9 022 559,93 9 106 896,21 9 233 951,57

4204 Kuvantamistutkim. ostot 2 193 337,07 2 652 226,48 2 195 907,29 2 570 460,36 2 585 947,97 2 223 160,89 2 332 028,49

4205 Välinehuollon pal-velut 489,68 46,12 256,55 1 891,82 262,37 266,55 287,04

4206 Ensihoidon ostopal-velut 0.00 8 125 242,50 8 895 672,95 10 986 628,88 11 423 479,68 10 866 475,36 11 786 070,54

4209 Muut tutkimus- ja hoitopalv. 3 514 264,08 4 561 914,09 5 489 890,47 6 042 605,19 5 842 714,66 5 236 100,45 5 809 375,01

Summa: 29 345 016,27 42 415 570,27 45 679 843,89 46 323 757,63 53 439 524,43 55 254 230,42 57 719 317,81


Eniten ovat kasvaneet tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten vuodeosastopalvelujen ostot, joissa oli 92 %:n kasvu (10,0 M€) vuodesta 2012 vuoteen 2018. Yhtenä syynä oli, että kunnille on siirtynyt vuonna 2015 Yksi sairaala -organisaatiouudistuksessa lähisairaaloiden vuodeosastopaikkoja ja VSSHP ostaa vuodeosastohoito-palveluita kunnilta. Toisena syynä oli lakisääteisen valinnanvapauden nojalla muihin sairaanhoitopiireihin hoitoon hakeutuneiden potilaiden määrän kasvu.

Kolmas syy vuodeosastohoidon ostopalvelujen kasvuun oli psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusio 1.5.2017, joka lisäsi merkittävästi vuodeosastopalvelujen ostoja ulkopuolisista hoitolaitoksista. Vuodeosastohoidon tutkimus- ja hoitopalvelut ulkopuolisissa hoitolaitoksissa kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2018 3,1 M€,. Psykiatrian fuusion yhteydessä Niuvanniemen sairaalan ja Vanhan Vaasan mielisairaalan potilaat siirtyivät VSSHP:lle (ostot Vanhan Vaasan sairaalasta ja Niuvanniemen sairaalasta). Näiden sairaaloiden potilaiden hoito on vaativaa ja pitkäaikaista. Ulkoisen vuodeosastohoidon ostopalvelut vuosina 2012‒2018


Havainto: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota sairaanhoitopiirin tutkimus- ja hoitotoiminnan ulkoisten ostopalvelujen nopeaan kasvuun.

33

Suositus: Ostopalvelujen käyttö voidaan katsoa perustelluksi, jos palvelujen ostaminen on koko sairaanhoi-topiirin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisempaa, joustavampaa, innovatiivisempaa tai palvelutaso (laatu, nopeus tms.) on parempi kuin mitä omana työnä pystytään tuottamaan. Sopimuksiin tulee sisältyä ostopalvelujen laadun varmistamisen menettelytavat ja mittarit. Ostopalvelujen käytön perusteluja tulee ar-vioida pitkällä tähtäimellä.

6.7 Hoidon turvallisuuden varmistaminen

Hoitopalautteiden viivästyminen

Potilaan hoitotietojen (sähköinen hoitopalaute tai epikriisi) tallentumisessa potilastietojärjestelmään ja lä-hettämisessä potilaalle tai sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle, lähettävälle hoitoyksikölle tai jatkohoidosta vas-taavaan hoitolaitokseen on toisinaan pitkiä viiveitä, jotka voivat aiheuttaa potilasturvallisuusriskin. Potilaan poliklinikkakäynnin jälkeen on saattanut kestää jopa 3‒4 viikkoa ennen kuin potilaan lähettänyt taho on saa-nut hoitopalautteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjoista (§ 8) määrätään potilastietojen kirjaamisen määräajoista seuraavasti:

”Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Merkinnät tulee tehdä viimeistään viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta, taikka palvelutapahtuma muutoin päättyy.

Lähetteet tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan viipymättä. Lähete tulee myös kiireettömässä tapauk-sessa lähettää jatkohoitopaikkaan viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun sen tekemisen tarve on todettu.

Yhteenveto potilaalle annetusta hoidosta jatkohoito-ohjeineen tulee toimittaa potilaalle sekä jatkohoitopaik-kaan tai muuhun paikkaan, josta on potilaan kanssa sovittu, potilaan suostumuksen mukaisesti ja viipymättä. Yhteenveto tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää viiden vuorokauden kuluessa hoidon päättymi-sestä.”

VSSHP:n käytössä oleva nykytekniikka mahdollistaa sen, että sähköinen hoitopalaute olisi Omakannasta kat-sottavissa jo samana päivänä kun potilas on käynyt vastaanotolla. Tietojen siirtymistä Omakantaan ja hoito-palautteen lähettämistä hoitolaitokselle hidastavat tietojen kirjaamisen viivästyminen hoitotoiminnassa. Lääkäri useimmiten sanelee hoitopalautteen ja sen kirjoittaa puhtaaksi toinen henkilö tai sanelurobotti. Tä-män jälkeen lääkärin on hyväksyttävä valmis teksti ennen kuin se tallentuu potilastietojärjestelmään. Viivei-den syynä on puhtaaksikirjoittamisen ruuhkien lisäksi usein hoitavan lääkärin vuosiloma tai muu pitkä pois-saolo, joka estää puhtaaksi kirjoitetun epikriisin hyväksymisen vietäväksi potilastietojärjestelmään.

Havainto: VSSHP:ssa hoitopalautteen viiden päivän määräajan noudattamista ei seurata systemaattisesti. Ra-portointia hoitopalautteiden valmistumisajoista tai tallennusviiveistä ei ole. Moniportainen sanelun ja puhtaaksikirjoittamisen prosessi hidastaa hoitopalautteen lähettämistä. Nopeim-min hoitopalaute pystyttäisiin lähettämään jos lääkäri kirjoittaisi hoitopalautteen hoitotapahtuman aikana itse puhtaaksi ilman välikäsiä ja kuittaisi sen heti valmiiksi. Tällöin se olisi samana päivänä potilaan itsensä ja lähettävän tahon käytettävissä.

34

Suositus: Hoitotietojen kirjaamisen ja hoitopalautteen lähettämisen lakisääteistä viiden päivän määräaikaa tulee noudattaa, ellei hoitopalautteen viivästämiseen ole perusteltua syytä. Hoitotietojen kirjaamisen ja hoi-topalautteen viivästyminen voi aiheuttaa potilasturvallisuuden vaarantumisen potilaan jatkohoidossa. Hoi-topalautteen antamisen määräaikoja tulee valvoa. Valvonnan tehostamiseksi tulee käynnistää säännöllinen raportointi erikoisaloittain. Lääkäreitä tulee hoitopalautteen lähettämisen nopeuttamiseksi kannustaa kirjoittamaan potilaidensa hoito-palautteet mahdollisimman usein itse ilman välikäsiä esimerkiksi digisanelun avulla.

Potilasturvallisuusraportti

Kiireen tai puutteellisten resurssien vaikutus näkyy potilasvahinkoilmoitusten ja muistutusten määrän kas-vuna. Lisäksi Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen kasvattaa lukuja. Vuoden 2018 potilasturvallisuusraportin mukaan potilasvahinkoilmoituksia tehtiin 598 vuonna 2018, kun niitä tehtiin 464 vuonna 2017. Määrä kasvoi vuodessa 29 %. Muistutuksia tehtiin 384 vuonna 2018, kun niitä tehtiin 353 vuonna 2017. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli 9 %. Kanteluita tehtiin 21 vuonna 2018 ja 18 vuonna 2017.

Haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia (HaiPro) tehtiin 6.658 vuonna 2018. Määrä on kasvanut 1 % vuodesta 2017 jolloin niitä tehtiin 6.598. Työkuormitus, vuorojärjestelyt tai aikapaine olivat yhä useammin myötävai-kuttavana tekijänä HaiPro-ilmoituksissa. HaiPro-tapahtuman tyypit vuonna 2018

Lähde: Kehittämispalvelut/Arja Pekonen 21.9.2018

24

1974

2043

88

112

100

380

758

494

167

246

88

33

535

0 500 1000 1500 2000 2500

Ei tiedossa

Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo-…

Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä

Diagnoosiin liittyvä

Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä

Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä

Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä

Laboratorio- , kuvantamis- tai muuhun …

Laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä

Aseptiikkaan / hygieniaan liittyvä

Tapaturma, onnettomuus

Väkivalta

Poikkeama sädehoidon toteutuksessa

Muu

2013

2014

2015

2016

2017

35

Eniten tehtiin HaiPro-ilmoituksia tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyen (31 %). Tiedonkulkuun liittyviä haitta-ja vaaratapahtumailmoituksia tehtiin esim. siitä, että ajanvaraus oli virheellinen tai puutteellinen tai potilaalle oli annettu väärä/puutteellinen ohjeistus. Toiseksi eniten tehtiin HaiPro-ilmoituksia lääke- ja nestehoitoon liittyen (25 %). Raportin mukaan HaiPro-ilmoitukset lääkityksen kirjaamisvirheistä ovat lisääntyneet. Lääkityksen määräykseen liittyviä haitta- ja vaa-ratapahtumailmoituksia tehtiin esim. siitä, että lääkemääräys oli tekemättä, annos oli väärä tai lääkitystiedot olivat vanhentuneet. Lääkkeen jakovirheet huomataan kaksoistarkastuksen ansiosta. Myös leikkauksiin liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä on kasvanut. Ilmoituksia tehtiin 168 vuonna 2018 ja 112 vuonna 2017. Määrä kasvoi 50 %. Väkivaltaan liittyviä haitta-ja vaaratapahtumailmoituksia tehtiin 115, kun vuonna 2017 niitä tehtiin n. 80. Määrä kasvoi 44 %. Itsemurhasta tai sen yrityksestä raportoitiin 7 kertaa, kun vuonna 2017 raportoitiin ker-ran. Potilaan itsetuhoisesta käyttäytymisestä raportoitiin 36 kertaa, kun vuonna 2017 raportoitiin 19 kertaa. Väkivaltateon tekijänä oli toinen potilas 62 ilmoituksessa (48 vuonna 2017). Lukujen kasvun osasyynä lienee Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Havainnot: Liiallinen työkuormitus ja kiire sekä sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin psykiatrisen erikoissai-raanhoidon fuusio ovat olleet myötävaikuttavia tekijöitä potilasvahinkoilmoitusten, muistutusten sekä haitta- ja vaaratapahtumien määrän kasvussa.

Suositus: Potilaiden tai henkilöstön turvallisuus ei saa vaarantua. Vaaratilanteet tulee ennaltaehkäistä kou-luttamalla henkilöstöä yksikkökohtaisten tarpeiden mukaisesti ja tarvittaessa lisäämällä vartijapalveluita. Henkilöstön riittävyydestä on huolehdittava.

6.8 Siirtoviivehoitopäivien määrän kasvu Sairaalassa hoidon jälkeen jatkohoitoon odottavien potilaiden siirtoviivehoitopäivien määrä kasvoi 18 % vuonna 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. Siirtoviivehoitopäivien määrä vuonna 2018 oli 5.805, joista 3.018 oli korotetun hoitomaksun päiviä. Siirtoviivepäivä on hoitopäivä, jolloin potilas ei enää tarvitse erikoissairaanhoitoa ja odottaa jatkohoitoon pääsyä perusterveydenhuoltotasoiseen hoitopaikkaan. Siirtoviivemaksua peritään potilaan kotikunnalta nor-maalin hoitopäivämaksun mukaisesti kolmesta ensimmäisestä odotuspäivästä. Sen jälkeen peritään korotet-tua hoitopäivämaksua. Siirtoviivehoitopäivistä laskutettiin kuntia vuonna 2018 yhteensä 3,36 M€, josta korotetun hoitomaksun (sa-kon) osuus oli 1,14 M€. Jatkohoitoa odottaneita potilaita oli vuoden aikana yhteensä 1.438, joista suurin osa, (77 %), oli turkulaisia. Korotetun hoitomaksun päivien osuus siirtoviivehoitopäivistä kasvoi vuonna 2018, minkä vuoksi kokonaislaskutus siirtoviivehoitopäivistä kasvoi 26 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Siirtoviivehoitopäivät 1‒12/2018

2017 2018 Muutos, %

Potilaiden määrä 1.378 1.438 + 4,4 %

Päivien määrä yhteensä

4.917 5.805 + 18,1 %

Kokonaislaskutus, € 2.674.702 3.364.293 + 26 % Lähde: VSSHP:n internetsivut 4.3.2019

36

Havainto: Sairaalassa siirtoa jatkohoitopaikkaan erikoissairaanhoidon jälkeen odottavat potilaat aiheuttavat erityisesti Turun kaupungille lisäkustannuksia, kun edullisempia jatkohoitopaikkoja ei ole riittävässä määrin varattu kaupungin asukkaille.

Johtopäätös: Järjestämällä jatkohoitopaikat nykyistä nopeammin kunnat voisivat vähentää erikoissairaanhoi-don potilaskohtaisia kustannuksia. Lisäksi siirtoviivehoitopäivien vähentäminen nopeuttaisi hoitojonossa odottavien potilaiden hoitoon pääsyä.

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta

7.1 Tietojärjestelmien toimintavarmuus IT-palvelut on sairaanhoitopiirille aikaisemmin tuottanut Medbit Oy. Yhtiö fuusioitiin 1.3.2018 alkaen Medi-IT Oy:n kanssa uudeksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli 2M-IT Oy. Tietohallintojohtajan arvion mukaan fuusiolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta suuntaan eikä toiseen IT-palveluiden toiminnan kannalta. Fuusion aiheutta-mat organisaatiomuutokset ja tehtävien vaihtuminen on luonnollisesti aiheuttanut jonkin verran kitkaa asi-oiden hoidossa. Peruspalvelut ovat pienen alkunotkahduksen jälkeen toimineet kuten ennenkin. Kapasiteet-tia ei ole aina ollut yhtä paljon käytettävissä kuin aiemmin, koska 2M-IT Oy:llä on enemmän asiakkaita. 2M-IT Oy toimii 14 sairaanhoitopiirin alueella. Uuden yhtiön henkilöstön määrä oli 479 ja liikevaihto 90 M€. 2M-IT Oy:n liikevaihtojakauma maakunnittain vuonna 2018


Sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien tietoturvaa on vuonna 2017 tapahtuneiden virushyökkäysten jälkeen parannettu, eikä vuonna 2018 ollut vastaavia tietojärjestelmien toimintavarmuuteen vaikuttavia virushyök-käyksiä. Viime vuonna käynnistettiin tietoturvaverkon valvontapalvelu, joka seuraa verkon toimintaa jatku-vasti ja tuottaa lokitietoa mahdollisen hakkeroinnin varalta.

Yleinen tyytyväisyys tietotekniikan toimivuuteen laski sairaanhoitopiirissä vuonna 2018 edellisistä vuosista. Tavoitetaso oli arvosana 7,5, mikä on pääosin toteutunut vuosina 2016 ja 2017 (keskiarvo 7,5 ja 7,45). Vuoden 2018 aikana tehdyssä kahdessa mittauksessa jäätiin tasoille 7,1 ja 7,2. Keskeisimpinä selittävinä tekijöinä oli-vat tietohallintojohtajan mukaan todennäköisesti alkuvuoden Uranus-potilasjärjestelmän versiopäivityksen

37

jälkeiset pitkään kestäneet häiriöt (tammikuusta aina kesäkuulle asti), hidastelu ja jumittumiset, syynä ohjel-misto- ja konfigurointivirheet, jotka aiheuttivat suorituskykyongelmia. Syyskuussa 2018 uutisoitiin tietoverkko-ongelmista, jotka kaatoivat potilasjärjestelmän aamulla yhdeksän ai-kaan. Tietojärjestelmä saatiin toimimaan tunnin kuluttua, mutta tietoverkko-ongelmat jatkuivat iltapäivään klo 13 asti. Verkko-ongelmat viivästyttivät toimenpiteitä ja haittasivat esimerkiksi poliklinikoiden toimintaa. Verkko-ongelmien aikana ei uskallettu aloittaa uusia kiireettömiä leikkauksia ja viivästyksiä aiheutui useille potilaille. Potilasturvallisuuteen katko ei vaikuttanut. IT-hallinnolla ei ole sairaanhoitopiirin yleisestä riskienhallinnasta poikkeavaa ohjeistusta. Käytännössä ris-kienhallinnasta vastaa tietoturvaryhmä, joka on vuosittain tehnyt kattavan riskianalyysin. Vuonna 2018 to-teutettiin tavallista perusteellisempi riskikartoitus ulkoisen konsultin avustamana. Analyysien perusteella on valittu tärkeimmät kehittämistoimet vuotuiseen tietoturvan kehittämissuunnitelmaan.

IT-häiriöiden ja muiden tietoturvatapahtumien käsittelyyn on laadittu yhteinen prosessi ja ohjeistus 2M-IT:n kanssa. Kaikista katkoista tulee 2M-IT:n palvelujärjestelmistä automaattisesti viesti tietohallintojohtajalle. Järjestelmien saatavuudesta ja katkoista 2M-IT raportoi kuukausittain koostetusti tietohallintojohtajalle.

VSSHP:llä on käytössään työasemia noin 7.000 kappaletta ja palvelupyyntöjä tehdään 3.000–6.000 kpl kuu-kaudessa. Service deskin (palvelupyynnöt) toiminnasta on oma seurantansa. Asiakaspalautteiden arvosanan keskiarvo oli yli 9. Puheluista 89 %:iin vastataan alle 30:ssä sekunnissa. Palvelupyynnöistä 2/3 tehdään puhe-limitse ja 1/3 sähköisesti. Järjestelmien käytettävyyttä seurataan ja mikäli tavoitearvoihin ei päästä. 2M-IT Oy maksaa sanktioita käytettävyyden suhteessa. 2M-IT Oy:n lähi- ja etätuen asiakaspalaute VSSHP:n käyttäjiltä 5/2018‒1/2019


KPMG suoritti VSSHP:lle helmikuussa 2018 VAHTI 2/2010 -ohjeeseen (Ohje tietoturvallisuudesta valtionhal-linnossa annetun asetuksen täytäntöönpanosta) perustuvan seuranta-auditoinnin, jonka kohteena olivat VSSHP:n toiminta tietoturvallisuuden hallintaan liittyen sekä 2M-IT:n vastuualueet IT:ssä. Tarkastuksen pe-rusteella puutteita havaittiin muun muassa tietoturvatoimenpiteiden vastuuttamisessa sekä riittävän resur-soinnin määrittelyssä. Tarkastuksessa havaittiin, että ”VSSHP:lla on kattavasti nimetty tietoturvaryhmä, mutta varsinaista tietoturvavastuuta organisaatiossa ei ole nimetty kuin tietyille rooleille. Vastuu tietoturva-

8,72 8,41 9,03 9,56 9,13 9,27 9,25 9,1 9,35

0

5

10

Kohtaamiskysely - Lähi- ja etätuki

38

toimenpiteiden jakautumisesta ei jakaudu tasaisesti esimerkiksi tietoturvaryhmään kuuluvien jäsenien kes-ken. Esimerkiksi vastuu teknisen ja osittain myös tietoturvan toteutumisesta organisaatiossa on nimettynä yhdelle roolille, vaikka toimintakenttää voidaan pitää todella laajana vastaavasti mitoitetulle resurssille. Au-ditoinnin suosituksena oli, että tietoturvasta vastaavien tehtävät katselmoidaan läpi ja tehtävää joko jaetaan paremmin läpi organisaation, tai tehtävien hoitoon järjestetään resurssi jolla on aikaa tietoturvallisuuden ylläpitoon ja kehitykseen.” Hallintojaosto päätti 5.11.2019 perustaa 1.1.2019 alkaen sairaanhoitopiiriin tietototurvapäällikön toimen, ensimmäisenä sijoituspaikkana hallintokeskuksen Hallintopalvelut-yksikkö. Päätöksen perusteluissa tode-taan, että ”Euroopan unionin uudistunut lainsäädäntö (verkko- ja tietoturvadirektiivi sekä tietosuoja-asetus) on luonut velvoitteet suunnitella, dokumentoida ja hallinnoida tietoturva- ja tietosuojatyötä kattavasti sekä käsitellä tietoturvapoikkeamat asianmukaisesti huolehtien riskienhallinnan toimenpiteiden jalkauttamisesta sairaanhoitopiirin toimintaan. Toteutuneista tietoturvapoikkeamista sairaanhoitopiirillä on uusia lakisäätei-siä ilmoitusvelvollisuuksia valvontaviranomaisille. Tämä kaikki edellyttää riittävää resursointia sairaanhoito-piirin tietoturvatyöhön, jotta voidaan varmistua riittävästä riskinhallinnan ja tietoturvan tasosta jatkuvasti kehittyvässä ja samalla kyberturvallisuuden näkökulmasta myös entistä haavoittuvammassa digitalisoitu-vassa toimintaympäristössä.”

Johtopäätös: Tietojärjestelmien toimintavarmuuden ja tietoturvan parantamiseksi on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin ja kehitys on vuoden 2018 aikana edennyt myönteiseen suuntaan. Medbit Oy:n fuusioitumi-sella 2M-IT Oy:öön ei ole ollut haittavaikutuksia IT-palveluihin. Osa IT-palveluista on uusilla järjestelyillä pys-tytty tuottamaan aiempaa edullisemmin.

7.2 Laadunhallinta Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 19.12.2017 laatuneuvoston esityksestä ottaa käyttöön SHQS laatujärjestel-mäkriteeristön toiminnan laadun kehittämisessä. Yhtenä perusteluna SHQS-laatujärjestelmän valinnalle oli se, että tuolloin valmistelussa olevassa sote-lainsäädännön esityksessä oli mainittu, että sairaalassa on oltava käytössä sertifioitu laatujärjestelmä. Tällaisiksi katsottiin ainakin SHQS ja ISO9001 mukaiset laatujärjestelmät.

SHQS-laatuohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön tarkoitettu johtamista ja pro-sessien jatkuvaa kehittämistä tukeva laatujohtamisen työkalu. SHQS-laatuohjelma koostuu arviointikriteeris-töstä, joka on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden laadun ar-viointitarvetta. Siinä on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, valtakunnallisia suosituksia ja hyviä hoitokäytäntöjä.

SHQS lyhenne tulee termistä Social and Health Quality Service. SHQS-laatuohjelma ja arviointikriteeristö poh-jautuu kansainvälisen kattojärjestön The International Society for Quality in Health Care – ISQua:n periaat-teisiin sekä auditointeja ja laaduntunnustusten myöntämistä koskeviin vaatimuksiin (vastaavasti kuten esim. ISO-järjestö ISO 9001 standardoinnissa). Labquality Oy:llä on Suomessa yksinoikeus SHQS-arviointikriteeris-töön.

Noin puolet sairaanhoitopiirin toimi- ja tulosalueista aloitti SHQS:n käyttöönottokoulutukset keväällä 2018 ja loput lokakuusta 2018 lähtien. Tavoitteena on, että kaiken toiminnan on tuotettava arvoa potilaille ja muille asiakkaille, ongelmiin reagoidaan nopeasti, välitetään hyviä käytäntöjä muualle ja prosessien sujuvuutta pa-rannetaan. SHQS:n käyttöönottoa ja muuta laatutyötä, kuten Lean-kehittämistä, on tuettu palkkaamalla vuonna 2018 kehittämispalveluihin kolme henkilöä. Lean-asiantuntijoiden verkosto on perustettu 2017 ja toimintaa on ke-hitetty vuonna 2018. Laatuun liittyviä koulutuksia on vuonna 2018 ollut runsaasti:

Uuden lean-kehittäjäkoulutuksen toteutus: vuoden mittainen koulutusohjelma alkoi lokakuussa 2018

39

SHQS koulutukset: alkoivat helmikuussa 2018 ja jatkuvat vuodelle 2019. 200 henkilöä koulutettiin keväällä. Seuraavien n. 200 henkilön koulutus alkoi marraskuussa 2018.

Johdon ja esimiesten koulutus ja valmentaminen: yksittäisiä koulutuksia on toteutettu 2018, laajen-taminen on suunnitteilla 2019

Avoimet perus- ja täydennyskoulutukset kaikille on aloitettu, laajenee 2018‒2019. Koulutetut henkilöt suorittavat yksikössään SHQS-kriteereiden pohjalta itsearvioinnit. Kehittämiskohteita on tehdyissä itsearvioinneissa löytynyt runsaasti, mikä oli tavoitteenakin. Jatkossa olisi tarkoitus, että yksiköissä tehdään itsearviointi ja sisäinen auditointi vuosittain. Kehittämiskohteina on noussut esiin erityisesti proses-sien kuvaaminen, tavoitteet ja seuranta, vastuiden täsmentäminen ja asiakirjojen hallinta. Ulkoisen laaduntunnustuksen (sertifioinnin) hakeminen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua, mutta tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty.

Havainto: SHQS-laatutyöhön on varattu hyvin henkilöstöresursseja Kehittämispalveluissa ja laajat käyttöön-ottokoulutukset on pääosin toteutettu vuonna 2018 jatkuen vuonna 2019. Haasteena on tulosyksiköiden ja toimialueiden hoitohenkilöstön mahdollisuudet irrottaa työaikaa laatu- ja kehittämistyöhön.

Suositus: Laatujärjestelmän käyttöönotto tuo järjestelmällisyyttä toiminnan kehittämiseen ja prosessien vir-taviivaistamiseen. Henkilöstön haasteena on ajan löytäminen kehittämistyöhön osallistumiseen. Tarkastus-lautakunta kannustaa henkilöstöä osallistumaan kehittämistyöhön ja toiminnan laadun parantamiseen.

7.3 Kiinteistöt ja rakentaminen T3-sairaala Moottoritien ja junaradan päälle rakennettavan betonikannen virheellisen rakenneosan purku ja uudelleen rakentaminen viivästytti T3-sairaalahanketta 12 kuukautta. Siitä ajasta on hankejohtajan mukaan kurottu umpeen pari viikkoa, joten hankkeen aikataulun viivästys alkuperäisestä on 11,5 kuukautta. Vuoden 2019 alkupuolella korvauskysymys oli edelleen ratkaisematta ja neuvottelut asiasta kesken. Viivästyksestä aiheutui laskelmien mukaan 19‒20 M€:n lisäkustannukset, mm. rakennuskustannusten nousun vuoksi. Rakennuksen valmistumisajankohta on nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2021 heinäkuu, jonka jälkeen rakennuk-sen varustaminen jatkuu vielä vuoden 2021 loppusyksyyn. Valtuuston hyväksymät T3-hankkeen rakentamiskustannukset (elokuun 2014 kustannustasossa) olivat 139,8 M€ ja muut hankkeeseen liittyvät hankintakustannukset (laitteet ja kalustohankinnat) olivat 17,6 M€, yh-teensä 157,4 M€. Hankejohtajan tammikuussa 2019 tarkastuslautakunnalle antaman selvityksen mukaan ra-kentamisen tarjoushinnat ovat nousseet keskimäärin yli 5 % vuodessa vuodesta 2014 tammikuuhun 2019. Haahtela-indeksi on noussut elokuusta 2014 (pisteluku 78,0) tammikuuhun 2019 (pisteluku 97,0) 19 pistettä, eli 24,4 %. Valtuuston hyväksymä rakentamiskustannusarvio, johon on lisätty Haahtela-indeksin mukaan las-kettu rakentamisen tarjoushintojen nousu 2014‒2019, oli tammikuun 2019 tarjoushintatasossa näin ollen 173,3 M€. Haahtela-yhtiöiden internet-sivuilla kerrotaan, että Haahtela-tarjoushintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä in-deksialueilla ja sitä käytetään uudis-, korjaus-, ylläpito- ja nykyhintoja arvioitaessa. Indeksialueita on kuusi alkaen pääkaupunkiseudusta ja päättyen halvan rakentamisen paikkakuntiin. Haahtela-kehitys Oy tuottaa menetelmiä ja ohjelmistoja kiinteistö- ja rakentamistalouden tarpeisiin. Suurimmat rakentamiseen liittyvät hankinnat on jo päätetty, mutta laitteet ja kalusteet olivat tammikuussa 2019 suurimmilta osin vielä kilpailuttamatta.

40

Hanketta seurataan ja raportoidaan mm. projektinjohtourakan johtoryhmässä kerran kuussa sekä hallituksen kiinteistöjaoston tilannekatsauksissa. Sairaanhoitopiirin hallituksessa hanketta on vuonna 2018 käsitelty huh-tikuussa ja joulukuussa.

Havainnot: Valtuuston hyväksymän vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman perusteluissa (s. 49) todetaan T3-sairaalahankkeesta seuraavasti: ”Hankkeen rakennuskustannukset ovat 189 miljoonaa euroa ar-vonlisäverottomana. Rakentamiseen liittyvien kiinteiden sairaalalaitteiden hankintaan varataan lisäksi 7,1 miljoonaa euroa, isojen hoito- ja tutkimuslaitteiden hankintaan 4,75 miljoonaa euroa (tarkentuu) ja irtaimis-ton hankintaan varataan yhteensä 24 milj. euroa (tarkentuu).” T3-sairaalan kokonaiskustannusarvio on siis yhteensä noin 225 M€. Alkuperäisen, valtuuston hyväksymän kokonaiskustannusarvion (157,4 M€) ja investointisuunnitelman 2019‒2021 kustannusarvion (224,85 M€) erotus on 67,45 M€ (kustannuskasvu 43 %). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksi on noussut vuo-den 2015 tammikuusta vuoden 2019 tammikuuhun yhteensä 3,85 % (rakennuskustannusindeksin koko-naisindeksin pisteluku oli 103,85 (2015 = 100)). Vastaavasti tuotantorakennuksen rakennuskustannusindeksi oli noussut tammikuusta 2015 tammikuuhun 2019 3,13 % (2015 = 100).

Rakennuskustannusindeksin kehitys panosnimikkeittäin 2015-

Lähde: Tilastokeskus, rakennuskustannusindeksi, artikkeli julkaistu 30.10.2018

Suositukset: Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että hallitus selvittää perusteellisesti mitkä syyt ovat johtamassa siihen, että T3-sairaalan rakentamiskustannukset tulevat (talousarvion investointisuunnitel-man mukaan) nousemaan 43 % verrattuna hallituksen valmistelemaan ja valtuuston hyväksymään alkuperäi-seen kustannusarvioon. Hankkeen kustannusten kasvu poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin mukaisesta rakennuskustannusten noususta. Jäljellä olevat mahdollisuudet T3-hankkeen kokonaiskustannusten kasvun hillintään tulee pikaisesti kartoit-taa ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

41


Lääkehuoltorakennus

Kiinteistöjaostossa käsiteltiin 11.9.2018 § 96 Lääkehuollon korjausprojektin seurantaraportointi, jonka mu-kaan Lääkehuoltorakennuksen viivästymisestä ja rakennusvirheiden korjauksesta oli tuohon mennessä ai-heutunut sairaanhoitopiirille ylimääräisiä kustannuksia yhteensä 4,6 M€, joista 1,4 M€ vuonna 2018. Lääke-huollon kustannuksiin sisältyvät tilapäistyövoiman ja väliaikaisjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset. Sovintosopimus korjaustöiden kustannusten korvaamisesta allekirjoitettiin 10.10.2017 ja kertakaikkinen kor-vaus oli 3,5 M€.

Rakennuksen vastaanottotarkastus oli 30.1.2019, mutta rakennuksessa oli edelleen korjattavaa, eikä sitä hy-väksytty. Aikaisempien kosteusvaurioiden ja rakennusvirheiden lisäksi viime aikoina havaittuja laatuvirheitä on ollut mm., ettei palokatkoja ole rakennettu sääntöjen mukaisesti, ulkokatto on vuotanut ja seinistä on puuttunut eristeitä. Tilojen valmistumisen jälkeen seuraa noin vuoden pituinen tilojen validointiprosessi. Lää-kehuollon tulosaluejohtajan antaman arvion mukaan ajankohta paluumuutolle on aikaisintaan vuoden 2020 alussa. Alkuperäinen aikataulu oli maaliskuussa 2013, eli viivästyminen on noin seitsemän vuotta. Lääkehuoltorakennuksen valmistumisen viivästyminen ja huonokuntoisissa, ahtaissa väistötiloissa toimimi-nen on tulosaluejohtajan mukaan aiheuttanut merkittävää haittaa Lääkehuollon toiminnalle. Henkilöstöä on jouduttu palkkaamaan lisää väistötiloissa toimimisen ja korjausrakennusprojektin aiheuttaman ylimääräisen työmäärän vuoksi. Silti henkilöstöä on edelleen useissa eri toiminnoissa liian vähän ja etenkin proviisoreiden ylityömäärät ovat jatkuvasti lähellä lain sallimaa ylärajaa. Niukat henkilöresurssit näkyivät myös Fimean tar-kastuksessa vuonna 2017, jolloin toiminnassa löytyi 2 kriittistä puutetta, 9 vakavaa puutetta ja 9 muuta puu-tetta. Seurantatarkastus pidettiin 22.1.2019, jolloin tilanne oli hieman parempi ja puutteita oli enää 7. Potilaiden lääkehoito on väistötiloissa toimimisesta huolimatta onnistuttu turvaamaan. Lääkitysturvallisuus on parantunut osastofarmasian laajentumisen myötä ja vaativaa lääkevalmistusta on pystytty laajentamaan (esim. seerumisilmätipat).

Suositus: Lääkehuollon tulosalueen riittävistä voimavaroista tulee huolehtia ylimenokauden ajan kunnes uusi toimitila saadaan käyttöön. Henkilöstön jaksaminen on turvattava.

Medisiina D Medisiina D -rakennus valmistui toukokuussa 2018 ja otettiin käyttöön kesäkuussa. Medisiina D -rakennus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteiskäytössä. Kai-killa kolmella toimijalla on omia tiloja, joiden lisäksi rakennuksessa on esimerkiksi yhteiset info-, ravintola-ja kokoustilat. Uudisrakennuksen pinta-ala on 26 500 neliötä, joista VSSHP vuokraa puolet. Rakennuksessa si-jaitsee esim. Tyksin laboratoriotoimialueen tilat. Hankkeen rakennuttajana oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen kustannusarvio oli n. 80 M€. Ra-kennuksessa työskentelee päivittäin noin 600 henkilöä, joista opiskelijoita on noin 1.500.

42

Medisiina D -rakennus otettiin käyttöön syksyllä 2018. VSSHP vuokraa rakennuksesta noin puolet Laboratoriotoimi-alueen käyttöön Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä. Kuva: VSSHP. Merkittävät suunnitteilla olevat uudisrakennushankkeet Vuonna 2018 käynnistyi Psykiatrian toimitalon toiminnallinen suunnittelu ja tarveselvitys ja ne on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa 2019. Marraskuussa 2018 hallituksessa käsitellyn investointisuunnitelman mu-kaan Psykiatrian toiminnat ovat hajallaan lukuisissa eri kiinteistöissä eri paikkakunnilla. Tilat ovat pääosin huonokuntoisia ja sopimattomia nykyisen toiminnan tarpeisiin. Hankepäätöksen jälkeen varataan hanke-suunnitteluun noin puolen vuoden aika. Uudisrakennus on tarkoitus rakentaa sairaanhoitopiirin kaupungilta vuokraamalle ns. Micron tontille. Kaava-aloite on jätetty ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 55,0 M€, joista vuodelle 2019 0,5 M€. Alustavan aikataulun mukaan rakennus valmistuisi vuonna 2023. Investointisuunnitelman mukaan Salon sairaalasta on tehty konsultin toimesta selvitys Salon terveyspalve-luista 2021. Selvitykseen perustuen VSSHP ja Salon kaupunki ovat yhteistyössä päättäneet aloittaa toimin-nallisen suunnittelun Salon sairaalan uudistamisesta ja kunnostamisesta kokonaisuutena. Työnimen "Salon sairaala 2023" saanut hanke hyödyntää aiemmin SAS 2016 -hankkeessa tehtyä suunnittelutyötä. Suunnitel-mana on toteuttaa vuodeosastoja osittain korvaava uudisrakennus, sekä sen käyttöönoton jälkeen vapautu-vien tilojen peruskorjaus. Uudisrakennus on ajateltu otettavaksi käyttöön vuonna 2023. Hankkeeseen on alustavasti varattu sairaanhoitopiirin talousarvioon vuosille 2019–2024 19,5 M€. Vastaavasti Salon kaupunki on varannut investointisuunnitelmaan vuosille 2019–2023 yhteensä 16,5 M€. Hankkeen kokonaiskustannus olisi siten n. 36 M€.

43

Tyks Salon sairaala. kuva: VSSHP

7.4 Kiinteistöstrategian, investointibudjetin ja vastuiden seuranta Kiinteistöstrategian 2017‒2021 seuranta Hallitus on hyväksynyt 10.10.2017 VSSHP:n kiinteistöstrategian vuosille 2017‒2021. Hallitus päätti tuolloin

lähettää kiinteistöstrategian kiinteistöjaostolle välitöntä toimeenpanoa varten

edellyttää, että jaosto raportoi hallitukselle kiinteistöstrategian toimeenpanosta 6 kuukauden vä-lein ja

todeta, että sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia ja yleinen strategia tulee sovittaa jatkovalmiste-lussa yhteen.

Kiinteistöstrategian toimeenpanosta ei ole päätöksessä edellytetyllä tavalla raportoitu hallitukselle. Kiinteis-töjaosto on käsitellyt kiinteistöstrategian toimeenpanoa erillisenä asiana ainoastaan toukokuussa 2018, jol-loin hyväksyttiin kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2018 ja käytiin läpi strategian toteu-tuksen tilannetta. Kiinteistöjä koskevia erillisiä esityksiä (esim. luopuminen kiinteistöstä) käsitellään kuitenkin kiinteistöjaostossa ja hallituksessa. Laajan valmistelun, henkilöstökyselyn ja lausuntokierroksen jälkeen valtuusto hyväksyi 12.6.2018 ehdotuk-sen sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi vuosille 2019–2020. Hallituksen 10.10.2017 tekemän päätöksen mukaan kiinteistöstrategia ja yleinen strategia tuli sovittaa yhteen. Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille 2019‒2020 ei ole asetettu erikseen kiinteistöihin tai toimitiloihin liit-tyviä tavoitteita. Kiinteistöstrategian ja yleisen strategian yhteen sovittaminen tapahtuu teknillisen johtajan mukaan käytännössä strategisen kiinteistöryhmän työskentelyn kautta. Strategisessa kiinteistöryhmässä

44

ovat edustettuna sairaanhoitopiirin ylin virkamiesjohto, tekniikan ja huoltopalvelujen tulosalueen johto ja Tyksin toimialueiden johto. Hallituksen hyväksymän Kiinteistöstrategian strategisina päämäärinä on, mm. että

- ”Kartoitetaan VSSHP:n nykyinen rakennus- ja maaomaisuus ja laaditaan kullekin raken-nukselle pitkän tähtäimen suunnitelma, joka pohjautuu sairaanhoidon toiminnalliseen suunnitelmaan ja toiminnan harjoittamisen edellyttämiin peruskorjaustarpeisiin.” ja

- ”Säilytettävien kiinteistöjen arvo pyritään pitämään yllä laatimalla kohteista kuntoarviot pitkän tähtäimen suunnitelmineen ja korjausvelan arviointeineen sekä toteuttamalla kun-toarvioissa ehdotetut toimenpiteet oikea-aikaisesti. Kunnossapito pidetään niin hyväta-soisena että vältetään kiinteistöjen arvoa ja käyttöä merkittävästi heikentävät tekijät. Ra-kennusten korjausvelkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että rakennus-ten kuntotaso pidetään vähintään 75 %:n tasolla suhteessa kiinteistön jälleenhankinta-ar-voon. Tämä toteutetaan suunnitelmallisella kunnossapitotoiminnalla niissä kiinteistöissä, jotka ovat strategisesti sairaanhoitotoiminnalle tärkeitä. Tavoitteena on estää korjausve-lan kasvu ja isot yllätykset tulevissa kunnossapitokustannuksissa.”

Teknillisen johtajan antaman selvityksen mukaan rakennuskohtaisten pitkän tähtäimen suunnitelmien laati-minen oli vuoden 2018 lopussa vielä aloittamatta suunnitteluresurssien riittämättömyyden vuoksi. Tarkas-tuslautakunnan saaman selvityksen mukaan kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2018 on toteutunut kokonaisuudessaan kahta tavoitetta lukuun ottamatta:

- Aloitetaan PTS-suunnittelu ensimmäisenä kohteena T1-sairaala ja - Osaksi tulevaa U-sairaalarakennusta koskevaa päätöksentekoa varten selvitetään raken-

nuksen teknisten järjestelmien ”itsenäisyys” tai mahdollinen kytkeytyminen ja vaikutus sairaala-alueen laajempiin teknisiin verkostoihin (siirtyy vuodelle 2019).

T2-sairaala valmistui vuonna 2013. Kuva: VSSHP.

45

VSSHP:n kiinteistömassa on kiinteistöstrategiassa jaettu kiinteistösalkkuihin käyttötarpeen mukaan. Kiinteis-töstrategian mukaan VSSHP:lla oli strategiaa laadittaessa vuonna 2017 rakennuksia kaiken kaikkiaan 72 kpl, joista lukumääräisesti eniten sijoittui luovuttaviin tai myytäviin kiinteistöihin (41 kpl, 93.594 huoneisto-m2). Strategisesti tärkeitä ydintehtävää palvelevia kiinteistöjä oli sairaanhoitopiirissä jaottelun mukaan 22 kpl ja nämä edustivat 59 % osuutta VSSHP:n tilapinta-alasta huoneistoneliömäärän mukaan laskettuna. Tarkastuslautakunnan 4.3.2019 saaman selvityksen mukaan kiinteistöjen myyntejä kirjattiin toteutuneeksi vuonna 2018 yhdeksän, joista kertyi tuloja yhteensä 1,4 M€. Myytyjen kiinteistöjen pinta-ala oli 4.631 huo-neisto-m2. Myytävien kiinteistöjen salkussa oli vuoden 2018 lopussa edelleen yli 30 kiinteistöä, joiden pinta-ala on lähes 89.000 huoneisto-m2, eli luovuttavien kiinteistöjen huoneisto-m2 vähenivät 5 %. Kiinteistöstra-tegian vuoden 2018 toteutussuunnitelman tavoitteena oli että toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen osuus vähenee ‒15 %. Tavoitteen toteutuminen siirtyi keväälle 2019, jolloin sairaanhoitopiirin hallitus 5.3.2019 hyväksyi Tyks Vakka-Suomen sairaalan kahden rakennuksen myynnin Uudenkaupungin kaupungille. Kyseisten rakennusten pinta-ala oli yhteensä n. 11.000 huoneisto-m2. Sairaanhoitopiirin yleistä strategiaa on vuonna 2018 toteutettu mm. tilahankkeilla, jotka korostavat VSSHP:n ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä:

- Tyks Loimaan sairaalan vanhan leikkaussalin tilojen tulevan käytön suunnittelu yhdessä Loi-maan kaupungin perusterveydenhuollon kanssa

- Tyks Vakka-Suomen sairaalan A-sairaalarakennuksen kiinteistökauppa Uudenkaupungin kau-pungin kanssa

- Tyks Salon sairaalahankkeen toiminnallisen suunnitelman käynnistäminen tiiviissä yhteistyössä Salon kaupungin kanssa.

Suositukset: Hallitukselle tulee sen edellyttämällä tavalla tuoda kuuden kuukauden välein kiinteistöjaoston yhteenvetoraportti vuosien 2017‒2021 kiinteistöstrategian toimeenpanosta. Säilytettävien kiinteistöjen kuntoarviot pitkän tähtäimen suunnitelmineen ja korjausvelan arviointeineen tu-lee laatia ja kuntoarvioissa ehdotetut toimenpiteet toteuttaa oikea-aikaisesti kiinteistöstrategian päämäärien mukaisesti.

Investointibudjetin seuranta Valtuusto hyväksyi investointisuunnitelman vuosille 2018‒2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä 28.11.2017. Kiinteistöjaosto hyväksyi 27.2.2018 rakentamisen työohjelman vuodelle 2018. Työohjelma pe-rustui valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman mukaisiin investointihankkeisiin määräraharaamei-neen. Hallitukselle on raportoitu investointibudjetin toteutumisesta vuonna 2018 tammi‒huhtikuun ja tammi‒elo-kuun osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksiin sisältyi lyhyt yhteenveto määrärahan käy-töstä suhteessa talousarvioon sekä arvio mahdollisista talousarviopoikkeamista ja niiden syistä. Lisäksi vuo-den 2018 tilinpäätöksen toimintakertomukseen sisältyi hankekohtainen selvitys talousarviovuoden inves-tointisuunnitelman toteutumisesta. Hankekohtainen toteutumisselvitys sisältyi vain tilinpäätökseen, ei osa-vuosikatsauksiin. Investointibudjetissa pysyttiin, budjetin toteutumaprosentti oli 92,6 %. Investointimenot olivat vuonna 2018 koko kuntayhtymässä 40,1 M€. Talousarvio alittui yhteensä 3,2 M€. Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2017 arviointikertomuksessa, että tilinpäätöksen tulee sisältää mer-kittävistä rakennushankkeista hankekohtaista, koko hankkeen suunnittelu- ja rakentamisaikaa kattavaa seu-rantaa siitä, kuinka kunkin hankkeen kokonaismäärärahassa on pysytty.

46

Havainto: Vuoden 2018 tilinpäätökseen sisältyy merkittävien hankkeiden koko suunnittelu- ja rakentamis-ajan seurantataulukko, josta ilmenee miten paljon kullekin hankkeelle on myönnetty määrärahaa eri vuosina ja yhteensä, ja miten hankkeen talousarviossa on kunakin vuonna pysytty. Sinänsä hyvin informatiivisesta taulukosta kuitenkin puuttuu kaksi olennaista tietoa. Ensinnäkin puuttuu tieto siitä, mikä oli hankkeen alku-peräinen kokonaiskustannusarvio, ja toiseksi puuttuu tieto alkuperäisen kustannusarvion ja toteutuneiden kokonaiskustannusten erotuksesta.

Suositus: Tilinpäätöksestä tulee käydä ilmi miten paljon kunkin rakennushankkeen toteutunut kustannus poikkeaa alkuperäisestä, hyväksytystä kustannusarviosta ja mitkä ovat poikkeaman syyt. Taulukon tulee si-sältää merkittävistä rakennushankkeista seuraavat tiedot: alkuperäinen hyväksytty kokonaiskustannusarvio, toteutuneet kustannukset tilinpäätöshetkeen mennessä, hankkeen kokonaiskustannukset koko rakennus-ajalta (lopullinen tai arvioitu) sekä alkuperäisen kustannusarvion ja hankkeen kokonaiskustannusten (lopulli-nen tai arvioitu) erotus. Laskelma erotuksesta on syytä tehdä rakennuskustannusindeksillä korjattuna. Ala-viitteissä tai taulukon sisältöä selittävässä tekstissä tulee olla selvitys syistä poikkeamiin kustannusarvioista.

Vastuiden seuranta Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2017 arviointikertomuksessa, että taloudellisista vastuista annetaan kattava ja perusteellinen selvitys tilinpäätöksessä, sisältäen kiinteistöleasing- ja vuokravastuut, joihin on so-pimuksin sitouduttu. Vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee, että kuntayhtymän vuokra- ja leasingvastuut olivat vuo-den 2018 lopussa yhteensä 94,8 M€, josta leasingvastuut 4,8 M€ (sis. alv.). T3-sairaalahanke toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksena. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan sopimuk-seen sisältyviä menoja on toteutunut 31.12.2018 mennessä yhteensä 45,1 M€ (alv 0 %). Varsinainen kiinteis-töleasingin mukainen vuokra-aika alkaa rakennuksen käyttöönotosta 2021. Rakennushankkeen kokonaiskus-tannusarvio laite- ja kalustohankintoineen on talousarvion investointisuunnitelman mukaan 225 M€.

Johtopäätös: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että velat ja vastuut suhteessa toimintatuot-toihin ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Vuonna 2016 velat ja vastuut olivat 45,0 % toimintatuotoista, vuonna 2017 47,2 % ja vuonna 2018 jo 58,7 %. Suunnitteilla olevat rakennushankkeet tulevat jatkossa nos-tamaan suhteellista osuutta edelleen.

7.5 Organisaatiomuutosten vaikutusten seuranta Psykiatrian fuusio Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito liitettiin sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialueeseen 1.5.2017. Turun kaupungin henkilöstön siirron seurauksena Psykiatrian toimialueen vakanssimäärä kasvoi 359 vakanssilla. Lisäksi Turunmaan sairaalan psykiatrisen erikoissairaanhoidon henkilöstö (30 henkilöä) on siirtynyt Psykiatrian toimialueelle. Muutosten jälkeen vakansseja oli toimialueella 965 ja henkilöstömäärä oli sijaiset ja määräaikaiset mukaan luettuna n. 1.100. Turkulaisten potilaiden lähetteiden määrä (VSSHP + Turku yhteensä) psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut organisaatiomuutoksen jälkeen yli 40 %. Turkulaisten potilaiden avohoitokäynnit ovat kasvaneet vuodesta 2016 vuoteen 2018 n. 20 %. Turkulaisten potilaiden psykiatrisen vuodeosastopäivien määrä nousi väliaikaisesti vuonna 2017, mutta oli vuonna 2018 samalla tasolla kuin ennen fuusiota. Turun kaupungille psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ovat kuitenkin pysyneet lähes samalla tasolla kuin ennen fuusiota.

47



Äkillisesti voimakkaasti kasvaneen kysynnän ja siitä aiheutuneiden puutteellisten resurssien johdosta hoidon laadun puutteita on ilmennyt neuropsykiatrisen hoidon lisäksi mielialahäiriöiden hoidossa ja Kupittaan sai-raalan M1-osastolla, joka on akuutti suljettu osasto. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt loppu-vuonna 2018 selvitykset koskien hoidon ruuhkaantumista neuropsykiatriassa ja mielialatyöryhmässä ja vuo-den 2019 alussa Kupittaan sairaalan M1-osastosta. Fuusion vaikutusta hoitoonpääsyn odotusaikoihin on hankala arvioida, koska toimialueen hoitoonpääsytilas-toissa oli merkittäviä virheitä vuonna 2018. Tämä ilmenee VSSHP:n 18.1.2019 antamassa selvityksessä alue-hallintovirastolle koskien neuropsykiatriaa, jossa todetaan seuraavasti: ”Lähetteiden arvioimisen jälkeen potilaiden hoito alkaa nykyisin lain edellyttämässä määräajassa kaikilla muilla kuin Raision aikuispsykiatrian poliklinikalla. Siellä alle 23-vuotiaista potilaista 40 on odottanut ensim-mäistä vastaanottoaikaa yli 3 kuukautta ja 23 vuotta täyttäneistä 182 on sellaisia, että heidän ensimmäinen ajanvarauksensa ei toteudu 6 kuukauden määräajassa. TYKSin 2.1.2019 päivitetyn jonotustilaston (liitteenä) mukaan yli 6 kuukautta jonottaneita olisi vain 10 kpl, mutta todellinen luku on Raision neuropsykiatrian poli-klinikan osastoylilääkärin arvion mukaan keväällä 2019 noin 180, koska ensimmäinen aika on vielä kokonaan antamatta 222 potilaalle. Hoitotakuun mukainen 6 kuukauden odotusaika ylitetään suhteellisen vähän,

4000

4500

5000

5500

6000

6500

2016 2017 2018

Turkulaisten potilaiden lähetteetTurun kaupunki + VSSHP

100000

105000

110000

115000

120000

125000

130000

135000

2016 2017 2018

Turkulaisten potilaiden avohoitokäynnitTurun kaupunki + VSSHP

48

14.10.2018 tehdyssä selvityksessä todettiin, että pisin jonotusaika vuonna 2018 oli 8 kuukautta ja keskimää-räinen jonotusaika 6,4 kuukautta. TYKSin tietojärjestelmien puutteellinen toiminta vaikeuttaa merkittävästi jonotilanteen reaaliaikaista ja tarkkaa seurantaa.”

Havainto: Psykiatrian toimialueella hoitotietojen kirjaamisessa on ollut virheitä. Kiireettömän hoidon hoito-takuutilastojen oikeellisuus on sidoksissa siihen, että kirjataan oikein potilaan jonotuksen alkamiseen liittyvät tiedot. Mikäli hoitotietojen kirjaaminen on puutteellista, se aiheuttaa virheitä kiireettömän hoidon hoitoon-pääsyn määräaikojen noudattamista koskeviin tilastoihin. Virheelliset tilastot vaikeuttavat johtamista ja voi-vat aiheuttaa sen, ettei ongelmatilanteisiin tartuta ajoissa. Myös laskutustiedot saattavat virheellisten kir-jausten seurauksena olla virheellistä. Psykiatrian toimialueen toiminta on hajautettu 26 eri toimipisteeseen. Hajautettu toiminta lisää henkilöstön tarvetta ja toiminnan tehottomuutta. Psykiatrinen sairaala tulee valmistuessaan sujuvoittamaan toimintaa ja alentamaan kustannuksia.

Suositukset: Hoitotietojen oikeasta kirjaamisesta tulee järjestää luentotilaisuuksia ja muita koulutuksia kat-tavasti sairaanhoitopiirin uusille hoitoalan työntekijöille, ja myös tarvittaessa muille. Koulutuksissa tulee eri-tyisesti kiinnittää huomiota siihen, miten kirjattavat hoitotiedot vaikuttavat toiminnan seurantatietoihin, las-kutustietoihin ja hoitotakuutilastoihin. Poikkeamia hoitotietojen kirjaamisessa tulee seurata ja kirjaamisvirheet tulee korjata. Potilashoidon riittävistä resursseista tulee myös ruuhkatilanteessa huolehtia niin, että lain vaatimissa hoito-takuun määräajoissa pysytään. Ensi kädessä tähän on pyrittävä sisäisin järjestelyin, ylityöllä tai palkkaamalla määräaikaista henkilöstöä. Usein tulee edullisemmaksi palkata lisähenkilöstöä kuin hankkia palvelut ulko-puoliselta palveluntoimittajalta. Psykiatrian toimitalon ripeä toteuttaminen on välttämätöntä fuusion hyötyjen lunastamiseksi.

Yksi sairaala -muutos

Sairaanhoitopiirin hallitus on syksyllä 2018 antanut tehtäväksi selvittää, millaisia vaikutuksia Yksi sairaala -hankkeesta, päivystysasetuksesta ja keskittämisasetuksesta aiheutuvilla muutoksilla on ollut sairaanhoitopii-rin tulos- ja toimialueiden toimintaan. Selvitys vaikutuksista Tyksiin käsiteltiin hallituksessa 26.3.2019. Yksi sairaala hankkeen seurauksena Loimaalla ja Vakka-Suomessa ympärivuorokautinen päivystys on loppu-nut, kuten tätä edellyttänyt leikkaustoimintakin. Salossa on edelleen ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja leikkaustoimintaa, mutta Salosta ovat loppuneet synnytykset sekä lastentautien että naistentautien vuode-osastotoiminta. Lähisairaaloihin on lisätty avoterveydenhuollon palveluita. Toiminnalliset muutokset ovat koskeneet kaikkia Tyksin sairaaloita ja toimialueita. Hoitoindikaatioita ja prosesseja on yhdenmukaistettu koko sairaalassa. Selvityksessä on laskettu muutoksista saadut taloudelliset hyödyt ja pyritty tästä poistamaan kaikki eri muu-toksista (keskittämis- ja päivystysasetus) tulleet lisäkustannukset. Tulos osoittaa, että Yksi sairaala -hank-keesta on saatu selvää taloudellista hyötyä. Päivystysrinkien lopettamisesta, vuodeosastopaikkojen vähene-misestä ja vakanssimäärän pienemisestä saatu välitön hyöty on ollut noin 7,9 M€. Toiminnan muutoksista syntyneet uudet kulut (lisäresurssit, uudet päivystysringit, EVES- ja päivystyskulut) ovat seurantavuosien ai-kana aiheuttaneet noin 6,9 M€:n lisäkulut. Saadulla säästöllä on pystytty toteuttamaan lisääntyneiden vel-voitteiden aiheuttamat kulut sekä saavuttamaan vuositasolla n. 7 M€:n enemmän ulkokuntatuloja kuin vuonna 2014.

49

Selvityksestä ilmenee, että lisäkuluja aiheutuu siitä, että kantasairaalan päivystystoiminta on merkittävästi laajempaa nykyisin verrattuna vuoteen 2014. Vuonna 2018 Tyksissä oli 184 päivystysrinkiä, joista 73 on aloi-tettu vuoden 2014 jälkeen. Päivystystuntien määrä oli 495.500 vuonna 2018, mikä oli 6,5 % enemmän kuin vuonna 2014. Päivystyksen aiheuttamat kulut olivat 19,1 M€ vuonna 2014 ja 21,9 M€ vuonna 2018. Loi-maalla, Salossa ja Uudessakaupungissa päivystysmenot ovat vähentyneet, Turussa kasvaneet. Myös ylityö/EVES-kustannukset ovat nousseet koko Tyksissä 4 M€:sta vuonna 2014 6,9 M€:oon vuonna 2018. EVES-kustannuskasvusta 85 % kohdistuu kuvantamiseen (EVES-kustannukset olivat 1,7 M€ 2014 ja 4,2 M€ vuonna 2018). Jatkuvasti kasvavat potilasmäärät ja uudet, vaikuttavammat ja kustannustehokkaammat tut-kimus- ja hoitomenetelmät ovat lisänneet Kuvantamisen toimialueen työtaakkaa.

Kuten selvityksestä ilmenee, Yksi sairaala -hankkeella on myös merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin raken-nusinvestointeihin. Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa oli suunniteltu tehtäväksi laajat leikkaus-saliremontit, jotka on pystytty nyt toteuttamaan huomattavasti pienempinä. Lisäksi Tyks Salon sairaalan hankkeessa erikoissairaanhoidon osuus on selvästi alkuperäistä hanketta vähäisempi.

Havainto: Tehty selvitys osoittaa, että vaikka organisaatio ei ole täysin vertailukelpoinen vuosien 2014 ja 2018 osalta, niin lähisairaaloiden päivystyksen ja synnytysten siirrosta Turkuun sekä vuodeosastotoiminnan vähen-tämisestä on kertynyt tuntuvia säästöjä. Muutosten myötä myös potilaan hoito on laadullisesti parantunut. Yksi sairaala -projektista, päivystysasetuksesta ja keskittämisasetuksesta aiheutuneilla muutoksilla saavutet-tiin taloudellista hyötyä, jolla on pystytty kattamaan uusien velvoitteiden ja kasvaneen potilasmäärän aiheut-tamat kulut. Lisäksi on pystytty kasvattamaan ulkokuntamyyntiä merkittävästi.

Suositukset: On hyvä, että lähisairaaloiden organisaation ja toiminnan muutosten vaikutuksista on tehty pe-rusteellinen selvitys. Selvityksestä saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muutosten suunnitte-lussa. Tarkastuslautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että vastaavan kaltaisia analyyseja organisaatio- tai toiminnallisten muutosten vaikutuksista tehtäisiin jonkun ajan kuluttua jokaisen merkittävän muutoksen jäl-keen. Ylityön tai EVES-työn jatkuessa pitkään tulee tutkia muita mahdollisuuksia työntekijöiden työtaakan vähen-tämiseksi. Työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava. Lisähenkilöstön palkkaaminen määräaikaisesti tai pysyvästi saattaa olla ratkaisu, jos sisäisin järjestelyin ei pystytä purkamaan työruuhkaa. Tämä voi olla edul-lisempi ratkaisu kuin ostopalvelut.

8 Yhteenveto Sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna 2018. Talousarviokulujen ylitys pystyttiin kat-tamaan muiden kuin jäsenkuntatuottojen kasvulla ja tulos muodostui ylijäämäiseksi. Monet talouden kehi-tystä kuvaavista tunnusluvuista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana, mutta huolestuttavaa on, että omavaraisuusaste on edelleen heikolla tasolla ja velat ja vastuut prosentteina toimintatuotoista ovat kasvussa. Talouden vakauttamisohjelmassa vuosille 2012-2021 asetetut pitkän aikavälin tavoitteet tulevat jäämään saavuttamatta, kun suunnitteilla olevat rakennushankkeet lisäävät lähivuosina velkaantumista edelleen. Li-säksi toiminta on vakauttamisohjelman aikana laajentunut niin, että jäsenkuntatuottojen keskimääräinen vuosikasvu ylittää ohjelmassa asetetun maksimirajan 3,8 % ja tulee olemaan noin 4,2 %. Vuosikasvu olisi py-synyt alle asetetun rajan, ellei Turun kaupungin psykiatrista erikoissairaanhoitoa olisi liitetty sairaanhoitopii-rin alaisuuteen vuonna 2017.

50

Sitovista toiminnallisista tavoitteista puolet (15 kpl) toteutuivat kokonaan. Tavoitteista 13 kpl lähes saavutet-tiin tai saavutettiin osittain. Ainoastaan kaksi tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta. Tarkastuslautakunnan mielestä sairaanhoitopiirin sitovia tavoitteita tulee edelleen terävöittää. Sitovalle ta-voitteelle tulee asettaa selkeä mittari, joka liittyy asetettuun tavoitteeseen, ja mittarille yksiselitteinen, esim. numeerinen tavoitetaso. THL:n tuottavuusvertailun mukaan Tyksin tuottavuus on laskenut. Maaliskuussa 2019 julkaistun tuottavuus-vertailun mukaan yliopistosairaaloiden tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tänä aikana tuottavuus laski vähiten Tyksissä, noin kaksi prosenttiyksikköä. Kun tarkas-tellaan muutosta yhden vuoden aikana, tuottavuus laski Tyksissä vuodesta 2016 vuoteen 2017 kolme pro-senttiyksikköä. Yliopistosairaaloiden tuottavuus väheni yhteensä yhden prosenttiyksikön vuodesta 2017 vuo-teen 2016. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 5.3.2019 tuottavuusohjelman, jonka mukaan jäsenkuntien maksuosuudet voivat jatkossa kasvaa enintään 2,0–2,5 prosenttia vuodessa. Tarkastuslautakunta pitää hallituksen hyväksy-män tuottavuusohjelman laatimista tarpeellisena ja kannatettavana. Tuottavuusohjelmaan liittyvää muutos-valmennusta tulee johdon ja esimiesten lisäksi antaa koko henkilöstölle. Henkilöstöä tulee kannustaa osallis-tumaan suunnittelutyöhön asettamalla konkreettisia, motivoivia tavoitteita ja palkitsemalla matalalla kyn-nyksellä henkilöstöä tuottavuutta nostavista aloitteista, ideoista, innovaatioista ja toteutetuista toimenpi-teistä. Yksiköitä tulee tukea vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannushyötyanalyysien ja vertailulaskelmien teke-misessä. Sairaanhoitopiirin yksiköiden esimiehillä on usein riittämätön osaaminen tällaisten laskelmien teke-miseen, minkä vuoksi tuottavuutta nostavat muutokset ovat vaarassa jäädä toteuttamatta. Henkilöstömitoitus on eräillä erikoisaloilla niin tiukka, että sairaanhoidossa ollaan täysin riippuvaisia henki-löstön venymisestä tekemään ylimääräisiä työvuoroja. Sijaisten palkkaamiseen ei aina ole taloudellisia mah-dollisuuksia, jolloin henkilöstö joutuu vaihtamaan vuoroja tai tekemään hälytysrahalla ylimääräisiä vuoroja. Eräillä erikoisaloilla, etenkin sellaisilla, joilla kysyntä kasvaa nopeasti, on vaikeuksia saada nopeasti lisää va-kansseja palvelujen kysyntää vastaavasti. Jatkuva ylityö tulee kalliiksi ja uuvuttaa henkilöstön. Nykyisen va-kanssijärjestelmän muuttaminen joustavampaan muotoon on tarpeen.

Sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä tulee ohjata ja koordinoida nykyistä voimakkaammin ja yksiköille tulee antaa kehittämistyöhön tarvittava tuki. Kehittämisen tukitoiminnan jalkauttamista toimialueille tulee lisätä ja budjettiin tulee varata riittävä määräraha pitkäjänteiseen kehittämiseen. Lähisairaaloiden toiminta on muuttunut merkittävästi viime vuosina organisaatiouudistusten ja lakimuutos-ten johdosta. Lähipalvelulautakunnan rooli on jäänyt vähäiseksi ja sen tehtävien uudelleen arviointi on tar-peen. Lautakunnan päätösvallan lisäämistä lähisairaaloita koskevissa asioissa tulee harkita. Lähisairaaloiden sujuvan toiminnan ja nopean päätöksenteon kannalta olisi tarkoituksenmukaista lisätä koordinoivien ylilää-käreiden ja ylihoitajien päätösvaltaa määrätyissä lähisairaaloita koskevissa asioissa. Koordinoivien ylilääkä-reiden ja ylihoitajien osallistuminen lähipalvelulautakunnan kokouksiin tulee mahdollistaa. T3-sairaalan rakentamiskustannukset tulevat (talousarvion investointisuunnitelman mukaan) nousemaan 43 % verrattuna alkuperäiseen kustannusarvioon. Hankkeen kustannusten kasvu poikkeaa merkittävästi Ti-lastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin mukaisesta rakennuskustannusten noususta. Merkittävien rakennushankkeiden kokonaisbudjetin toteutumisen valvontaa ja raportointia poikkeamista tu-lee tehostaa huomattavasti. Poikkeamien perusteella tulee ryhtyä toimenpiteisiin kustannusten hillitse-miseksi ennen kuin mahdollisuus siihen on menetetty.

51

Allekirjoitukset Turussa 9.5.2019 Reino Lindqvist Annika Sirén puheenjohtaja varapuheenjohtaja Eija Adenius-Tiilikainen Leena Rautiola jäsen jäsen Jukka Sirén Sanna Vauranoja jäsen jäsen Antti Ääritalo jäsen

52

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimava-rojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana. EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avo-hoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuo-den aikana. Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosai-raaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaa-san sairaanhoitopiirit. EVES = Erikoisvirkaehtosopimus HCT = Health Campus Turku, Terveyskampus Turku Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö.

Medbit Oy = Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpal-velut Tyksin erityisvastuualueella. Medbit Oy fuusioitui 2M-IT Oy:öön 1.3.2018.

Polikliininen hoito (POKI) = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Päiväkirurgia (PÄIKI) = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa SASKE = Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Tyks-Sapa-liikelaitoksen alaisuudessa Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään Vsshp:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tu-loslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon STM = Sosiaali- ja terveysministeriö THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut Totek = Toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualue Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala UNA-hanke = Valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain VSKK = Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus VSSHP = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

53

Liite 2

Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudel-liset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa ja onko toiminta järjestetty tulok-sellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Toimikauden 2017–2020 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on hen-kilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunta 2017–2020: Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila

Varajäsen Heikki Vainio, Loimaa

Annika Sirén, varapuheenjohtaja, Turku Mona Nylund, Turku (28.11.2017 asti) Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (29.11.2017 alkaen) Leena Rautiola, Mynämäki Jukka Sirén, Kaarina Sanna Vauranoja, Kaarina Antti Ääritalo, Kustavi

Kirsti Lannermaa, Salo Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (28.11.2017 asti) Arja Iho, Turku (29.11.2017 alkaen) Päivi Föhr, Kaarina Olli Vestu, Pöytyä Piki Kettinen, Rusko Ari Aalto, Salo

Tarkastuslautakunta piti vuonna 2018 kymmenen kokousta. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.6.2018 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kuntayhtymän hallituk-selle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityk-sen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 27.11.2018. Selvityksen perusteella voi-daan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntai-sesti.

Toimikauden alussa hyväksytyn työohjelman mukaisesti lautakunta käsitteli vuoden 2018 aikana mm. osa-vuosikatsauksia, työhyvinvointia ym. henkilöstöasioita, Länsirannikon Työterveys Oy:tä, kehittämispalveluita, ruotsinkielisiä palveluita ja kielellisen vähemmistön lautakuntaa, eettistä toimikuntaa sekä lähisairaaloiden ja lähipalvelulautakunnan toimintaa. Tarkastuslautakunta raportoi kuntalain mukaisesti valtuustolle 27.11.2018 laissa mainittujen luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuuksista. Lautakunta osallistui Satakunnan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan järjestämään Länsirannikon mil-joonapiirin tarkastuslautakuntien seminaariin Porissa 13.3.2018. VSSHP:n tarkastuslautakunta järjesti valta-kunnallisen yliopistollisten sairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien yhteistapaamisen 29.‒30.8.2018. Ta-paamiseen osallistui yhteensä 31 luottamushenkilöä ja lautakuntien valmistelijaa. Lautakunnan edustajat osallistuivat BDO Audiator Oy:n järjestämään koulutusristeilyyn 5.10.2018 ja PwC Oy:n järjestämään Arvioin-tiseminaariin Helsingissä 7.‒8.11.2018.

Kuntayhtymän valtuusto on valinnut kokouksessaan 29.11.2016 tilintarkastajaksi vuodesta 2017 alkaen BDO Audiator Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila 13.6.2018 asti ja 14.6.2018 alkaen JHT, HT Minna Ainasvuori. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymä-tarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja.

arviointikertomus 2018 - vsshp.fi · linto maakunnassa ja tiekartta yhtei-siin...

Documents