1

Hinta 6,50 €

2

Omakoti on asumismuotona monelle haluttu, jopa ihan-teeksi koettu. Mutta katsotaanpa tarkemmin, miltä taus-talta ihanne muodostetaan, ja miten se vaikuttaa tai sentulisi vaikuttaa valintoihin. Asiaa tutkittaessa on näet pys-tytty erottamaan kolme erilaista näkökulmaa, joista kä-sin asumisihanne muodostetaan.

Ensimmäistä näkökulmaa edustaa suomalaisista hyvinpieni osa, joka kokee asumisihanteensa korostetustisosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvänä asiana, yhtei-

söllisyytenä. Tälle ryhmälle tavanomainen omakotialue ja -talo eivät ehkä olekaan paras ratkaisu. Ehkäpä parempi va-linta on ns. kaupunkipientalo ja sen mukana tiiviimpi aluepienemmin tontein ja kaupunkimaisempi miljöö parem-min palveluiden lähellä. Voisi myös kerätä ryhmän saman-mielisiä, ja rakennuttaa yhteisesti asuntoryhmän, jossa asun-not sinänsä olisivat vaikka erillisinä nappuloina, ehkäpä si-vuasunnoilla täydennettyinä.

Toinen, selvästi suurempi ryhmä lähestyy ja kuvaa ihan-nettaan esteettispainotteisesti, korostaen erityisesti talonulkoarkkitehtuuria. Sisätiloja arvioidaan ja arvotetaan useim-miten sen pohjalta, millaisia tila- ja valovaikutelmia syntyyns. avoimen pohjaratkaisun ollessa hyvin suosittu. Tekniik-ka ja itse rakentaminen eivät kiinnosta, mutta lopputulok-sen hyvä viimeistely ja korkeatasoiset materiaalit kylläkin.Omakotitalon uudisrakentaminen ei ole poissuljettu valin-tana, mutta silloin luotettava ja kunnon työpanoksen anta-va ammattilainen ainakin valvojana on enemmän kuin tär-keä valinta. Ehkäpä kuitenkin parempi linja olisi etsiä myyn-nissä oleva ja tyyliltään miellyttävä, valmis omakotitalo, jokaoston jälkeen käsialaltaan miellyttävän suunnittelijan tai si-sustajan kanssa viritetään ihanteen mukaisesti.

Kuitenkin selkeän enemmistön muodostaa kolmas ryhmä,joka määrittelee ihannetalonsa rationaalisesta, käytännölli-sestä näkökulmasta. Tärkeintä sisältöä ihanteessa ovat asun-non sisätilat, niiden toiminnallisuus ja järkevyys käytön kan-nalta. Ulkonäkö ei ole yhtä oleellinen. Ulkoasua kuvataanusein sanoilla totutun näköinen, "neutraalinen". Perinteisyysilmeessä ei ole vierasta, mutta ei kuitenkaan arvo sinänsä.Talon soveltuvuus ympäristöönsä korostuu. Työn laatu, oike-at materiaalit, turvalliset rakenneratkaisut sekä esimerkiksienergiansäästö ovat tärkeitä. Yksityiskohdat kiinnostavat. Tä-hän valtaryhmään itsensä luokittelevalle omakotirakentami-seen ryhtyminen on kaikkein luontevinta, ja tälle on suun-nattu myös valtaosa alan moninaisesta tiedotus-, opaskirjal-lisuus- ja markkinointiviestintäaineistosta. On hyvä syy odot-taa rakennushankkeenkin onnistuvan ainakin kohtuullisesti.

Muutama evästys ja alleviivaus voisi silti olla hyödyksi.Ensiksi usein mainittu tilaohjelman, kustannusarvion ja

rahoitussuunnitelman tärkeys. Ne kyllä tehdään ja apuväli-neitä on tarjolla. Korostaisin kuitenkin todellista paneutu-mista, omaksumista ja sitoutumista. Juuri mikään ei ole niinturhauttavaa ja tuskallista kuin karsiminen ja tinkiminenhankkeen toteutusvaiheessa. Jos haluttua kokonaisuutta ei

saa kerralla, on parempi alun pitäen suunnitella toteutuk-selle myöhempi täydennysvaihe.

Toiseksi; vaikka hyväksyy "tavallisen" talon, ei automaatti-sesti pidä mennä valtavirran mukaan ja nyt vallitsevaan kah-den kerroksen talotyyppiin. Vielä 80-luvulla kymmenestäperheestä 8 halusi yhden tason talon, yksi kahden tason ja sekymmenes kelpuutti kumman tahansa. Yhden tason ratkai-sulla on edelleen eittämättömät etunsa. Sen yhteydessä onmyös muistettava mahdollisuus tarpeen ja tonttitilanteenmukaiseen kellariin. Haitaksi ei ole sekään, että markkinoillaasuintilan tasoon toteutettu kellariala hinnoitellaan nyt jopasaman arvoiseksi kuin varsinainen huoneistoala.

Kolmanneksi; jos pitää mukavista yksityiskohdista, ei pidärakastua niihin. Rakastuminen tapahtuu usein niin, että itseryhtyy piirtämään talon pohjapiirrosta osaratkaisuja tai yksi-tyiskohtia yhteen liittäen. Syntynyt pohjapiirros kokonaisuu-tena näyttää lähes aina vähän sattumanvaraiselta ja ryhdittö-mältä, eikä julkisivuja, leikkauksista puhumattakaan, jaksetatyöstää ratkaistuiksi asti. Vaikka se ei ihannetalolta näytäkään,on siitä "omatekemänä" vaikea irtautua uusiin ajatuksiin. Oi-keampi järjestys on tietysti kokonaisuudesta osiin, aluksipelkistäen jolloin perusvaihtoehtojakin voi vertailla, lopuksivalittua perusratkaisua harkituilla muunnoksilla ja yksityis-kohdilla budjetin puitteissa rikastaen ja yksilöllistäen.

Neljänneksi; on hyvä, että hyväksyy ja korostaa talon sopi-vuutta ympäristöön. Omakotitalon olennainen arvo on siltimyös mahdollisuus yksilöllisyyteen. Liika samanlaisuus onmonotoonisuutta, ja liika kontrastisuus kaaosta. Ehkä oikeaja samalla realistinen tavoite on "yhtenäisyyttä vaihtelussa javaihtelua yhtenäisyydessä". Ennen vanhaan maalla ökytalok-si nimitettiin muita suurempaa ja vauraampaa maatilaa janimitys oli arvostava. Nykyisillä omakotialueilla ökytalo onhaukkumanimi, jonka naapurusto antaa liian poikkeavalle jasuurelle, alueelle ilmaantuneelle talolle. Se ehkä kertoo ra-kentajan varallisuudesta, mutta ennen kaikkea piittaamatto-muudesta naapureista. Jos on varaa isoon taloon, odottaisiolevan varaa myös jakaa talo vaistokkaasti siten massaltaanosiin, että rakennus "pujottautuu" tontille.

Tästä pääsemmekin lopputoteamukseen:Ihannetalo on mieluisa, sopiva ja joustava, pitkäaikaiseen

käyttöön hyvin tehty ja arvonsa säilyttävä. Sen varsinainenlaatu punnitaan kuitenkin aina myös valinnoissa suhteessaympäristöön. Kuinka se ottaa varteen tontin mahdollisuu-det ja ominaisuudet. Kuinka luontevasti, tyyliltään ja ar-vokkuudeltaan kauniisti ja jopa oivaltavasti se sopii ympä-ristöönsä. Eli kertoorakennuskulttuurinymmärryksestä ja ar-vostuksesta. Sehän onkaiken rakentamisenperimmäinen tarkoi-tus.

Erkki Kuoppamäkiarkkitehti

Omakotirakentajan ihanteistaja valinnoista

3

Sisällysluettelo

Omakotirakentajan ihanteista ja valinnoista .......... 2Valintojen monet näkökulmat ............................... 3Tulevaisuudessakin asutaan – mutta miten? ........... 4Rakentaja.fi valtakunnan eliittiä ............................. 6Kiinteistömiehen omakotiprojekti ......................... 8Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän ................... 11Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja ........................ 14Jätevesisaneerauksen aika on käsillä ..................... 16Kuka tekee kotisi?Työvoimapula uhkaa rakennusalaa ....................... 18Värikkäästi kevääseen – keraamisissa laatoissanäkyy nyt iloiset ja pirteät sävyttasapainottavien luonnon värien rinnalla ............. 20Terve perusta talolle oikeilla sokkelin eristeillä .... 22Lattiabetonointi on taitolaji –varsinkin talvikeleillä ........................................... 24Päivää, esite, koska putket? .................................. 26Kestävää kehitystä imemällä ja puhaltamalla ........ 28Kangasalalla rakennetaan kokonaiskonseptilla ..... 30Olkea, betonia, huopaa vai peltiä? ....................... 32RemonttiOptimi omakotitalojen, kesämökkienja rivitalojen kustannuslaskentaan ....................... 34Levi on aina auki! ................................................ 35CGL 80 autotalliin ja -halliin ............................... 36Kevät on maanparannuksen kulta-aikaa ............... 38Kun rappaus rapisee ............................................. 40Uponor-pientaloratkaisu helpottaarakentajan valintoja .............................................. 42Harkitse kahdesti ................................................. 44Kauneinta katosta etsimässä ................................. 46Uusia Tuulia ......................................................... 48

Tapasin hiljattain sattumalta muutaman vuoden takai-sen naapuripariskunnan, joiden elämäntilanne olimuotoutunut niin tuttuun vaiheeseen; lapset olivat

maailmalla ja edessä häämötti eläkkeelle lähtö. Niinpä paris-kunta oli päättänyt rakentaa kesämökin, kun olivat juuri pe-rineet tontin järven rannalta ja vieläpä läheltä vakituista asun-toa. Päällimmäisenä ongelmana oli niin tuttu, miten verrataerilaisia rakenneratkaisuja. Taustani tuntien kysyivät tietysti,että mikä viisasta. Niinpä. Kun tähän ei taida kenelläkään ollaheittää sitä ainoaa oikeaa vastausta, kiemurtelin minäkin vas-tuullisesta tehtävästä ohjaten heitä miettimään kestäviä, kau-askantoisia ratkaisuja ja kiinnittämään huomiota rakennuk-sen energiatalouteen, kun ”mökillä” kuulemma tultaisiinviettämään aikaa ympärivuotisesti, pidempiäkin aikoja ker-rallaan, eläkkeellä olo kun sen mahdollistaa.

Oli myös helppo sanoa, että hyvän energiatalouden lisäksion valittava turvallista ja terveellistä. Myös asumisviihtyvyy-teen voidaan vaikuttaa jo rakennuksen sijoittamisella, ilman-suuntien huomioon ottamisella, tilaratkaisuilla, pintamateri-aaleilla, ilmanvaihdolla ja muilla teknisillä ratkaisuilla. Perus-kysymys oli kuitenkin, että tekevätkö hirrestä vai puurungonlämmöneristein ja hirsipaneelein vai kenties ihan jostain muus-ta materiaalista. Ympäripyöreä vastaukseni sai heidät kuiten-kin miettimään valintoja ehkä ihan toisesta näkökulmasta jamyös pohtimaan asioita elinkaaret huomioiden. Siis raken-nuksen ja myös pariskunnan omaa elinkaarta, mahdollisestivielä kymmeniä vuosia kestävää mukavaa yhteiseloa. Mitäpäsilloin itse asiassa merkitsee, jos nyt ”paremmalta” tuntuvavalinta on 2 750 euroa kalliimpi? Enkä tällä nyt tarkoita sitä,että kallein on aina parasta, mutta näin isossa ja pitkäkestoises-sa investoinnissa on vaan avarasti katsottava muitakin kuin hin-takriteereitä – ja valittava ratkaisuja joita joutuu katsomaan,koskettamaan, huoltamaan ja hellimään.

Hyviä valintoja Riitta ja Markku!Raimo Holopainenpäätoimittaja

Syksy 2006 lukijatutkimuksen voittajat

Maisematapetti:Kai Hakkarainen, VantaaHeikki Jaaksi, KokkolaHanne Koivula, Järvelä

Kevät 2007 lukijatutkimus sivulla 50.

Valintojen monet näkökulmat

4

KOTINA ENERGIAPARATIISIASUNTO

Asumisen ja asuntomarkkinoiden muutokset liittyvät läheskaikkiin yhteiskunnallisiin ja taloudellis-teknisiin proses-seihin. Työn, asumisen ja vapaa-ajan linkittyminen yhä vah-vemmin toisiinsa kertoo elämisen sisältöjen nousemisestaohi yksiulotteisen asumisen, kiteytti Heinonen. Asumisentulevista ilmiöistä kertovia, orastavia kehityssuuntia Hei-nonen kuvasi vielä heikoiksi signaaleiksi. Pitkän tähtäyksenvisioita, suunnitelmia ja kokeiluja kyllä on, kuten kelluvattai veden alle rakennetut asunnot, maahan upotetut ener-giaparatiisiasunnot, ekomodernit heinäpaalitalot ja orgaa-niset, elävät talot. Aika kaukana massatuotannosta taitavatolla myös Heinosen visioimat asukasta opastavat ja kun-touttavat digitalot ja ilmassa leijuvat magneettilevitaatioasun-not. Sen sijaan tekosaarten ja niemekkeiden päälle raken-netut kodit on ainakin helpompi "nähdä" omissa ajatuksis-sa.

IHMINEN ASUMISEN KESKIÖSSÄ

Tulevaisuutta ei voi ennakoida, jos ei tunnista lähtötilan-netta, kuvasi Sirkka Heinonen tutkijan otetta työhön. Asu-

Tulevaisuudessakin asutaan

Asuminen moninaistuu, monipuolistuu, monipaikkaistuu, moniarvois-tuu… roolit, merkitykset, kontekstit korostuvat.– Johtava tutkija, dosentti Sirkka Heinonen

Tulevaisuudentutkimuksen dosentti Sirkka HeinonenVTT:ltä ennakoi tulevaisuuden asumista Asuntomark-kinat 2020 -huippuseminaarissa tammikuussa lähtö-

kohtanaan asumisen toimintaympäristön muutoksiin vai-kuttavat megatrendit.

MAAILMA MUUTTUU NOPEASTI

– Maailma muuttuu nopeasti ja siksi tarvitaan ennakointi-tietoa sen vaikutuksista myös asumisolosuhteissa odotetta-viin muutoksiin, perusteli dosentti Heinonen. Asumisen toi-mintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä ovat EU:n laa-jeneminen ja sen lähialueiden kehityskulun epävarmuus,talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen, yhteis-kunnan rakennemuutokset, kiihtyvä teknologinen kehitys,ympäristöongelmien kärjistyminen sekä siihen liittyvät eet-tiset ja ekologiset vastuunkannot. Asukkaan osalta liikku-minen ja vuorovaikutus tulevat lisääntymään, elämäntavatja toimintatavat tulevat yksilöllisemmiksi ja verkostoidum-me. Toiminnot eriaikaistuvat, elämme yhä enemmän 24/7-yhteiskunnassa, sanoi Heinonen.

Ihmisen asumisolosuhteet ovat muuttuneet vuosituhan-sien saatossa luonnon muovaamista koloista itse tehtyi-hin majoihin ja myöhemmin asuinrakennuksiin. Muu-taman viimeisimmän vuosisadan aikana ovat materiaa-lit ja rakentamisen menetelmät muuttuneet entistä teol-lisimmiksi ja itse asunto on teknistynyt valtavasti. Ny-kyisin voidaan asumisolosuhteita ja -viihtyvyyttä muo-kata vaivattomasti säätelemällä erilaisin ohjausjärjestel-min mm. kodin lämpöä, valaistusta ja ilmanlaatua. Tur-vallisuusjärjestelmät ovat melkeinpä joka kodin perus-varustuksia. Mutta kuinka asumme ensi vuosikymme-nellä, ensi vuosisadalla?

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy

– mutta miten?– mutta miten?

5

KESKEISET ASUMISEN JA ASUNTOMARKKINOIDENTULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT MEGATRENDIT

SIRKKA HEINOSEN MUKAAN:

Ympäristö- ja energiakysymysten korostuminen –Energia- ja ympäristöherkkä asuminen– Energiaan ja ympäristöön liittyvät muutokset– Ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden rajallisuus– Puhtaan veden turvaaminen– Ihmisen ympäristötietoisuus ja yksilön vastuu

Työn, asumisen ja vapaa-ajan toimintojen linkitty-minen ja väestön muutos – Asumisen roolin muutos– Asumisen monitasoisuus– Elämisen sisällön korostuminen– Etätyön lisääntyminen, työ tehdään kotona– Väestön ikääntyy, mutta asuu pidempään kotona

Kulttuurin uusi tuleminen ja elämysyhteiskunnannousu – Asuminen elämystaloudessa– Valinnat halujen, ei tarpeiden pohjalta– Asumisesta kulutustuote, globaali markkina-alue– Elämänsisältöjen etsintää, yksilöllisyyttä– Passiivi- (viihde, vapaa-aika) tai aktiiviasuminen(opiskelu, itse tekeminen)

minen on ymmärrettävä fyysisenä, sosiaalisena, kulttuuri-sena ja taloudellisena kokonaisuutena, joka kuitenkin muut-tuu koko ajan. Asuminen on nähtävä myös osana muutayhteiskunnan ja ihmisen toimintojen muodostamaa koko-naisuutta, jota ohjaavat toimintaympäristön muutokset pai-kallisesti, alueellisesti ja globaalisesti. Asumisen keskiössäon aina ihminen. Asukaslähtöisyydessä on otettava huomi-oon asukas, perhe, kotitalous ja laajemmin koko asuinym-päristö. Asukkaiden tarpeita on kuunneltava ja pystyttävätarjoamaan toimivia, edullisia ja kestäviä ratkaisuja ottaenhuomioon, että tarpeet vaihtelevat mm. asukkaan iän, per-he- ja elämäntilanteen mukaan. Kaiken kaikkiaan tämä tar-koittaa tavallisen ihmisen arkista tulevaisuutta, terveyttä,viihtymistä, toimeentuloa ja elämänlaatua. VTT:n johtavantutkijan, dosentti Sirkka Heinosen mukaan asukkaan roolitulee vahvistumaan asumistutkimuksissa, mutta myös itseasuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa – vastataan tar-peeseen.

6

teen, kuvaa Suorakanavan toimitusjoh-taja Hannu Myöhänen Rakentaja.finkäynnistystä. – Luovuimme melkoisenrivakasti siihenastisesta lippulaivasta-mme, Rakenna & Remontoi -videosta,jota oltiin noin viidentoista vuodenajan tuotettu ja jaettu rakentajille ylipuoli miljoonaa kappaletta toiminnanmyötäillessä periaatteessa nykyistä mal-lia, kommunikointiväline vaan oli toi-nen. Väitämmekin, että olimme tietty-jä uranuurtajia rakennusalalla, kun sil-loinen Rakentajan Suorakanava -por-taali ja ensimmäiset verkkolehdet nä-kivät päivänvalon, toteaa Myöhänen.

RAKENTAJA RAKENTAA VÄHEMMÄN

– Vaikka itse rakentaminen ei teknisenäprosessina ole juurikaan muuttunutSuorakanavan 20 toimintavuoden ai-kana – puhumattakaan tästä vuositu-hannesta – rakentamisen toimintatavat

Rakentaja.fivaltakunnan eliittiä

INNOSUOMI-palkinto on perustet-tu vuonna 1994. Tasavallan presi-dentti myöntää INNOSUOMI-raa-

din esityksestä INNOSUOMI-palkin-non tunnustukseksi ja kannustukseksiinnovatiivisesta yrittäjyydestä. Suora-kanavalle myönnetyn palkinnon perus-teluna oli: – INNOSUOMI 2006 -pal-kinto myönnetään erityisesti kehitetyl-le Rakentaja.fi-palvelukonseptille, jokatarjoaa jatkuvan interaktiivisen yhtey-den rakentajiin, remontoijiin, pihan japuutarhan kunnostajiin sekä sisustajiin

ENSIMMÄISINÄ RAKENNUSALALLA

– Kun katselimme vuosituhannen vaih-teessa hieman ympärillemme pohtien,missä rakentamisen viestinnässä tullaan2000-luvulla menemään, näimme aikapian, että Internet on se taikasana.Niinpä herätimme koko silloisen or-ganisaatiomme tähyämään bittiavaruu-

Suorakanava Oy:n kehittämä ja ylläpitämä Rakentaja.fi-konsepti sai toimin-nalleen korkeimman mahdollisen tunnustuksen, kun palvelulle myönnet-tiin Tasavallan presidentin valtakunnallinen INNOSUOMI 2006 -palkinto.

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

7

ja -ympäristö ovat muuttunet sitäkinenemmän, sanoo Myöhänen. Raken-taminen on tosin muuttunut yhä teol-lisemmaksi, johon on toisaalta ohjan-nut rakentajien omakohtaisen osaami-sen ja ennen kaikkea ajankäytön vähen-tyminen. Enää ei voida uhrata puolta-toista vuotta työnantajan aikaa raken-tamisen ohjaamiseen; suunnittelijapa-lavereihin, työvoiman hankintaan jarautakaupassa asioimiseen, puhumat-takaan itse rakennustyön tekemisestä.Omatoimirakentajan ajankäyttö pai-nottuu tiedon hankintaan, vertailujenja päätösten tekemiseen ja yhä enem-män siis omalla ajalla, iltaisin ja vii-konloppuisin. Ja tässä on Internet pää-osassa, Myöhänen vakuuttaa.

HALU TIETÄÄ JA VALVOA

– Rakentamisesta on valtavasti tietoa jakaikkien tässä ajassa modernisti toimi-vien yritysten tuote- ja palvelutietolöytyy netistä – yrityksen omilta sivuil-ta ja Rakentaja.fin tapaisista klustereista.Ja juuri tämän me oivalsimme eturi-vissä ja siksi voimmekin sanoa olevam-me kiistattomia markkinajohtajia ra-kentamisen tiedon sähköisessä välittä-misessä, myhäilee Myöhänen. Tiedonvälittämistä kuluttajalle ja myös toisin-päin, sen etsimistä helpottaa kotikonei-den määrän räjähdysmäinen kasvu.Kun vielä viisi vuotta sitten yli 80 %sähköpostiosoitteista oli työpaikka-päätteisiä, niin nyt kun laajakaistayh-teyden voi hankkia jo 96 % suomalais-talouksista, näemme, että tietoa hae-taan kotikoneilta, kaikkina vuorokau-den aikoina. Rakentaja voi nyt siis kos-ka tahansa paneutua rakentamisenmoninaisiin valintoihin ja työtapaoh-jeisiin ja olla siten työmaansa herra,ylivalvoja. Jo tieto siitä, että tietää itsemikä on tärkeätä laadun ja asumisviih-tyvyyden kannalta rauhoittaa. Olem-me iloisia ja tyytyväisiä, että voimmeolla näin avuksi pääosalle rakentajistaja remontoijista, onhan Rakentaja.fi-palvelussa tällä hetkellä jo yli 145 000jäsentä. Erityisen otettuja olemme täl-lä hetkellä tietysti siitä, että palvelum-me on noteerattu saamallamme tun-nustuksella. Se innostaa yhä uusienpalveluratkaisujen kehittämiseen, lupaaSuorakanavan toimitusjohtaja HannuMyöhänen.

INNOSUOMELLA ARVOVALTAINEN TAUSTA

INNOSUOMESSA ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto, Kauppa-ja teollisuusministeriö, Keksintösäätiö, Keskuskauppakamari, Maakuntalii-tot, Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Suomen Jobs and Society, Suomen Yrit-täjät, TE-keskukset, Tekes sekä Työministeriö.

Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007

Rakentaja.fi käyntimäärät 2001-2007 (miljoonaa käyntiä)

1,52,2

3,5

6,7

8,5

0

2

4

6

8

10

0,70,3

8

Harri ja Anu Hiltusen nelihenkisen perheen raken-nusprojekti alkoi toden teolla vuonna 2004, jolloinsopiva omakotitontti löytyi läheltä heidän silloista

rivitaloasuntoaan.Tontin ympäristössä oli rintamamiestaloasutusta. Suun-

nitteluvaiheessa Hiltuset miettivät pitkään valintaa kivi- japuurakenteisen talon välillä. Lopulta he päätyivät puura-kenteeseen ajatuksenaan löytää moderni rintamamiestalo-henkinen ratkaisu.

Hiltuset päätyivät Kastelli-Talojen malliin. – Rakennus-valvonta toivoi vahvasti, että talon pääsuunnittelija olisi ark-kitehti. Kastellin arkkitehdin mukanaolo projektissa olimuutenkin hyvä ratkaisu. Tärkeinä pitämämme toiminnal-liset asiat siirtyivät ammattilaisen avulla onnistuneesti to-teutukseen.

Hiltuset toivoivat 1,5-kerroksisen talonsa ylempään ker-rokseen makuuhuonetiloja ja oleskeluaulaa. Parvekkeen tuliolla riittävän tilava, kuten myös kylpyhuoneen ja vaatehuo-

Kiinteistömiehenomakotiprojekti

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen muutti perheineen loka-kuussa 2006 Espoon Laajalahteen rakentamaansa omakotitaloon. Ensi kesä-nä on pihatöiden vuoro. Rakennuttaminen antoi näkökulmaa pientalora-kentamiseen laajemminkin – tukeutuminen asiansa hyvin hoitaviin ammat-tilaisiin ja energiakysymykset päällimmäisenä.

Teksti: Vallox Oy/Communica, kuvat: Nina Dahl

Yksi Harri Hiltusen uudisrakennukselleen asettamista tavoit-teista oli energiatehokkuus. Ilmanvaihtokone Vallox 180 yl-tää lähes 80 % hyötysuhteeseen ja on riittävän tehokas var-mistamaan taloon hyvän sisäilman.

9

neen. – Halusimme toisesta kerroksesta toiminnallisesti it-senäisen kokonaisuuden.

Ensimmäisen kerroksen sisääntulokuistin piti olla riittä-vän iso. – Olimme edellisessä asunnossa havainneet, ettäahdas tuulikaappi on hankala, erityisesti kun perheeseenkuuluu kaksi puuhaikäistä poikaa ja koira. Keittiöstä toi-voimme sen verran isoa, että pystyimme sijoittamaan sin-ne arkiruokapöydän. Keittiö, ruokailutila ja olohuone muo-dostavat kokonaisuuden. Kodinhoitohuone tuli alakertaanja sen kokoon panostimme, Harri Hiltunen listaa kodilleasetettuja toiveita.

Hiltuset eivät ole himosaunojia, joten saunaa ei tarvin-nut korostaa. Alakertaan he sijoittivat makuuhuoneen, jokatoimii tarvittaessa vierashuoneena ja arkikäytössä työhuo-neena. Myös katettu takaterassi oli toivomuslistalla.

TEKNISEEN TILAAN HUOMIOTA

Alkuperäisessä talomallissa tekninen tila oli viritetty ver-rattain ahtaana ensimmäisen kerroksen yhteyteen.

Hiltuset päättivät kuitenkin louhituttaa kunnollisen ko-koisen kellariin, jolloin talotekniikallekin saatiin väljät ti-lat. Kellari ei myöskään rasittanut rakennusoikeutta. Sinnetuli teknisen tilan lisäksi tilava varasto, pelihuone-kuntosa-li sekä oleskelutila.

Tekniseen tilaan sijoitettiin ilmanvaihtokone ja muunmuassa kaukolämpöjärjestelmän lämmönvaihdin sekä Upo-norin toimittaman käyttövesijärjestelmän jakotukit. Läm-mönjakojärjestelmänä on lattialämmitys, jonka toimittiUponor, kuten myös radon-paketin.

Pitkän pohdinnan jälkeen Hiltuset valitsivat puurakenteisen talon. Ideana oli löytää vanhalle rintamamiesalueelle moderni, mutta alueen henkeensopiva talo. Hiltuset kiinnittivät erityistä huomiota siihen, kuinka joustavasti erilaisissa ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon rakentajan toiveet.

Omakotirakentajan kannattaa varmistaa, että talon tekninen tila on riit-tävän suuri. Hiltusten talossa tilakysymykset ratkesivat, kun taloon pää-tettiin rakentaa kunnon kokoinen kellari. Tekniseen tilaan sijoitettiinmuun muassa Valloxin ilmanvaihtokone. Kellariin tuli lisäksi oleskelu- javarastotiloja.

10

– Louhintatöiden yhteydessä jouduimme vaihtamaan kau-kolämpökanavien paikat. Samalla tarjoutui mahdollisuusuusia naapurin iäkkäät viemäri- ja käyttövesilinjat.

ILMANVAIHTOON ENERGIATEHOKAS RATKAISU

– Uusien omakotitalojen ilmanvaihtoasiat ovat pääsääntöi-sesti kunnossa. Paineet kohdistuvat jatkossa erityisesti talo-yhtiöihin, joiden 1,5 miljoonaisesta asuntokannasta vastanoin 180.000 on varustettu lämmön talteenotolla. Ilman-vaihdon saneeraus olisi järkevintä toteuttaa putkiremontintai muiden mittavien saneerausoperaatioiden yhteydessä,pohtii Harri Hiltunen.

Hiltusten tavoitteena oli hankkia omaan kotiinsa mahdol-lisimman energiataloudellinen ja hyvän sisäilman varmista-va ratkaisu. Tämä vaikutti ilmanvaihtokoneen valintaan.

Verrattain isokokoisen talon ilmanvaihto on aina haasta-va ratkaisu. Talon LVI-suunnittelun tehnyt insinööritoimis-to Reijo Patronen päätyi suosittamaan, että ilmanvaihtohoidetaan yhdellä riittävän tehokkaalla ilmanvaihtokoneella.

– Selviämme yhdellä suodattimien vaihdolla. Konetta eiole tarve pitää täydellä teholla. Ilmanvaihto pysyy hiljaise-na ja tarvittaessa laitteessa on vielä tehostamisvaraa, HarriHiltunen kommentoi. Ilmanvaihtolaitteeksi hän valitsi Val-lox 180 -ilmanvaihtokoneen, jonka toiminta-arvot ovatVTT:n testaamat.

Koneen hyötysuhde on korkea, jopa 80 prosenttia. Niinpäsen energiankulutus on suurimmillakin käyttötehoilla alhai-nen moneen muuhun laitteeseen verrattuna. Talon ilman-vaihtokanavisto rakennettiin pääosin muovikanavista, joidenliikuttelu ja työstäminen työmaalla on siistiä ja nopeaa.

ITSELLEEN RAKENTAVANKANNATTAA OLLA TARKKA LAADUSTA

– Perushavainto rakentamisessa oli se valintojen runsaus,joiden eteen rakentaja joutuu. Sisustus, laatoitus, värit,maalit, ikkunat, ovet, kynnykset, listoitukset, tekniikka. Va-lintoja tuli eteen solkenaan, vaikka yritimme pilkkoa ra-kentamisen mahdollisimman isoihin urakoihin.

Omakotitalossa voi rakentaja ja saneeraaja touhuta eri ta-valla kuin asunto-osakeyhtiössä, joissa useisiin töihin onilmoitusvelvollisuus, osa myös vaatii taloyhtiön luvan ja ontaloyhtiön vastuulla.

– Molemmille on kuitenkin yhteistä se, että ammattimie-hen käyttö kannattaa. Osaava rakentaja voi toki itsekin teh-dä osan töistä, mutta ammattimies tekee useimmiten asiatnopeammin ja laadukkaammin. Erityisesti kosteiden tilo-jen ja vedeneristysten osalta pidin tärkeänä luottaa osaa-jiin.

Harri Hiltunen myös muistuttaa vastuukysymyksistä.– Harmaita markkinoita tuntuu pientalorakentamisessa ole-van, mutta rakentajan kannattaa käyttää niitä ammattilaisia,jotka hoitavat asiansa säntillisesti. Asunnossa asutaan kym-meniä vuosia, joten perävalovastuullisten käyttö kilahtaaomaan nilkkaan.

Harri Hiltunen kiittelee hyvin sujunutta yhteistyötä Es-poon rakennusvalvonnan kanssa. – Lähtökohta on se, ettäkun on ajoissa liikkeellä ja ottaa rakennusvalvonnan näkö-kohdat huomioon, asiat sujuvat. Rakennusvalvonta esitti joensitapaamisessa omia näkökohtiaan, jotka otimme suun-nitelmassa huomioon. Rakennuslupa oli käsissämme vii-dessä viikossa.

Arkkitehdin mukanaolo suunnittelussa helpotti Harri ja Anu Hiltusen rakennukselle asettamien toiminnallisten tavoitteiden siirtämistä käytäntöön.

11

TULISIJA OSANA SISUSTUSTA

Peltoset miettivät tulisijan väritystä tarkoin. Valintaan vai-kuttivat kodin muu väritys ja valitut materiaalit. He halusi-vat, että tulisija istuu myös uuden kodin sisustukseen. Hepäätyivät tiilipintaiseen leivinuunimalliin, koska heidänmielestään tulisija on talon sydän. Koska Peltosten talo ontäystiilitalo, on sen sydänkin luonnollisesti tiiltä. Kuoritii-leksi he valitsivat ajattomia vaaleita sävyjä. Leivinuunin kuo-ritiileksi valittiin sama tiili kun heidän talonsa julkisivussaeli luonnonvalkoinen Tundra. Tundra-tiilen vaalea sävy so-pii hyvin moderniin sisustukseen ja pinnan täydentää vielävaalea Tundra-sauma, joka on varta vasten tätä tiiliväriä var-ten valmistettu.

Peltoset halusivat tulisijaansa myös hieman vaaleankel-taista väriä ja siksi he valitsivat tulisijaansa koristetiilet jakuvion Sahara-tiilestä, joka sopii Tundra-tiilen kanssa erin-omaisesti yhteen.

Luukuiksi valittiin Puulämmön valurautaiset luukut, jot-ka kestävät vuodesta toiseen kovaakin käyttöä muuttumat-tomina.

Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän

Viime numerossa seurasimme Peltosen perheen täystii-litalon rakentamista. Näin pakkasen paukkuessa katso-taan hieman, miten täystiilitalon lämmitys on hoidettu.Peltoset valitsivat lämmitysmuodoksi ilmalattialämmi-tyksen ja lisälämmönlähteeksi Tiilerin takkaleivinuuniTuulian. Tiilerin Tuulia painaa peräti 3100 kg ja näinollen siinä on runsaasti massaa, johon lämpö voi varau-tua. Teknisistä tiedoista voisi mainita reilun kokoisentulipesän takan puolella 310x 580 mm ja lisäksi leivin-uunin, joka on mitoiltaan 470 x 570 mm.

Teksti ja kuvat: Jari Seppälä

Tiilerin kuivapuristetuista tulitiilistä tehty pesä kestää. Rungosta löytyy hyvän läm-mönvarauskyvyn omaava massatulitiili

12

LEIVINUUNILLA RUOKAA JA LÄMPÖÄ

Tiilerin Tuuliassa on aito leivinuuni elipuita poltetaan itse leivinuunissa jamuutoin tulen loimusta voi nauttiatakan luukun kautta. Näin leivinuuniinon mahdollista saada erittäin korkealämpötila. Tätä tarvitaan kun paistetaanpiirakoita, rieskoja ja vaikka pizzaa.Paula kertookin, että heidän perheessäleivinuuni ei ole pelkkä koriste, vaikkase toki on kaunis katsella. Hän aikootalon valmistuttua laittaa monia eriruokalajeja aina uunipuurosta haudu-tettuun lihapataan, joka on Paulan eh-doton suosikki.

TOIMIVA RAKENNE JAKAIKKI TARVITTAVA LÖYTYY PAKETISTA

Tiilitulisijan toimivuus on jo vuosi-kymmenten aikana hyväksi havaittu jatoimivaksi todettu. Sen vuoksi tiilitu-lisijan toimivuutta ei sinällään enäätarvitse perustella ja vakuutella. Tiilerion halunnut kehittää entisestään perin-teistä tiilitulisijaa ja siksi valmis paket-ti koostuu kolmesta erilaisesta tiilityy-pistä, jotka on varta vasten tiettyyn teh-tävään suunniteltu.

Tulisijan tulipesä tehdään Tiilerin tu-litiilistä, jotka on suunniteltu kestämäänsuuria lämpötilanmuutoksia. Tiilerin tu-litiilet, kuten muutkin Tiilerin tiilet, ovatkaikki Suomessa valmistettuja.

Tulisijan runko on lämmönvarausky-vyn vuoksi erityisen tärkeässä asemas-sa. Tiileri valmistaa tulisijan rungot ns.massatulitiilestä. Kuten nimikin kertoo,massatulitiili on normaaleja tiiliä pai-navampi ja siksi se varastoi entistä pa-remmin lämpöä. Tulisijojen vertailus-sa massa on kaikista tärkein seikka. Mitäenemmän on massaa, sitä suurempi

määrä lämpöä siihen on mahdollistavarata.

Tulisijan kuori erotetaan rungosta 10mm:n paksuisella mineraalivillalla. Vil-lan tarkoituksena on tasata lämpöä jatoisaalta annostella sitä pitkän ajan ku-luessa.

Tällä rakenteella ja tiilien massallasaadaan tulisija, joka varaa hyvin läm-pöä ja luovuttaa sitä hitaasti ja pitkään.Massiiviset tiilitakat ovat teholtaan mal-tillisia eli noin 1,5-2 KwH luokkaa. Tii-litulisijat soveltuvat hyvin tasalämpöi-siin asuintiloihin. Tiileri-tulisijojenpintalämpötila on maltillinen, eli vain40-60 astetta. Tiilerit-ulisija on näinollen turvallinen valinta lapsiperhee-seen ja lisäksi vältytään liikalämmittä-miseltä, kun tulisija säännöstelee läm-pöä itsessään. Matala pintalämpötila olitärkeä ominaisuus myös Peltosten per-heelle, koska heillä on kolme lasta. Nyttulisijan lämmössä on turvallista leik-

kiä, kunhan muistaa olla koskemattaluukkuihin, jotka kaikissa tulisijoissaovat käytön aikana erittäin kuumat.Kaikki Tiilerin tulisijapaketit ovat va-raavia. Tämä on tärkeä ominaisuus näinalati nousevien energiakustannustenaikoina. Tulisijan ulkonäkö on tärkeäominaisuus, mutta niin on myös mah-dollisimman hyvä lämmönvarauskyky.

Leivinuunin luukun asennus vaatii keskittymistä.Puulämmön uunin luukku on kestävää valurau-taa.

Hyllyjen ja koristeiden asennus vaatii muuraril-ta taitoa.

Hyllytiilet antavat näköä. Asiakas voi valita hyl-lyt 8 eri väristä

Tiilet on tehtaalla valmiiksi sahattu ja numeroi-tu. Tämä nopeuttaa pystytystä huomattavasti.

VALMIIKSI SAHATUT TIILETHELPOTTAVAT MUURARIN TYÖTÄ

Ajatus tulisijapakettien valmistuksestasai alkunsa muurarin työn helpottami-sesta ja toisaalta myös asiakkaan valin-nan helpottamisesta. Pakettiratkaisullanopeutetaan oleellisesti muurarin työs-kentelyä työmaalla, kun pölyinen tiili-en sahaus on siirretty tehtaalle. Muu-rarille ja asiakkaalle on selvää, minkä-lainen tulisija on tarkoitus tehdä. Li-säksi näin varmistetaan tulisijan toimi-vuus ja pitkäikäisyys. Asiakkaan ei tar-vitse myöskään ostaa tiiliä enempääkuin on tarvetta, sillä paketissa on kaik-ki tarvittava.

13

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta

Tiileri-myynti:Helsinki, puh. 09-878 5432Tampere, puh. 03-368 5883Turku, puh. 02-275 7500Kouvola, puh. 05-886 1125Kuopio, puh. 017-282 4805Oulu, puh. 08-371 995Seinäjoki, puh. 0500-565 906

Tiileritehtaat:Tiileri Keramia, 25730 Mjösundpuh. 02-420 000, fax 02-420 300

Tiileri SeppäläKyröntie 504, 21450 Tarvasjokipuh. 02-484 300, fax 02-484 8919

Tiileri YlivieskaLentokentäntie 833, 84880 Ylivieskapuh. 08-427 6000, fax 08-427 139

www.tiileri.fi

TIILIHORMI TOIMIVA RATKAISU

Peltosen perhe luottaa luonnonmateri-aaleihin ja sen vuoksi tiili oli heille selvävalinta. Kesällä täystiilirungon muurauk-sen yhteydessä tehtiin tiilistä myös hor-mi. Hormi muurattiin alhaalta ylös astiTiilerin NRT75 II-luokan tiilistä. Tämäsiksi, että talon väki päätti jo alussa ettäpiippu pinnoitetaan rappaamalla valkoi-seksi. Toinen syy kakkosluokan tiilen va-lintaan on n. 20 % edullisempi hinta. Kak-kosluokan tiili säänkestävänä sopii mai-niosti myös piipun materiaaliksi. Nrt ko-koisena piippu nousi nopeasti ja oli yk-sinkertainen tehdä, koska alusta loppuunasti voitiin käyttää samaa tiililaatua.

Kokonaiskustannukseltaan tiilipiippuon edullinen tehdä ja huokoisen raken-teen ansiosta piipun veto-ominaisuu-det on vertaansa vailla. Tiilipiippu pys-tyy ottamaan kosteutta puoleensa jaeroaa siksi esimerkiksi piipuista, jois-sa on kova putki sisällä. Tärkein ja sel-västi muista piippumateriaaleista erot-tava tekijä tiilipiipulla on sen lämmön-luovutuskyky. Tiilipiippu on markki-noiden ainoa piippu, joka tulisijan ta-voin luovuttaa lämpöä. Näillä perus-teilla Peltoset tekivät valintansa ja vaik-ka talo ei vielä valmis olekaan, niin tu-lisijaa ja piippua on jo päästy kokeile-maan ja niiden lämmöstä nauttimaan.

PÄÄLILIITTYMÄ VIE VÄHÄN TILAA

Tiilerin mallistosta löytyy myös ns.pääliliittymämalleja, mikäli talossa hor-mia ei ole jo valmiina tai sitä ei voidaperinteisellä tavalla tilan puutteenvuoksi toteuttaa.

Pääliliittymämalli vaatii aina metal-lipiipun, koska se lähtee tulisijan pääl-tä. Määräykset kieltävät tiili- tai hark-kopiipun asentamisen tulisijan päälle.

TIILERIN MALLISTOSTA MYÖSFUNKKISTYYLISET TULISIJAT

Moderni sisustus suosii nykypäivänäselkeitä suoraviivaisia linjoja. Tähän tar-peeseen on vastattava myös tulisijamark-kinoilla. Niinpä Tiileri kehitti Funkkis-malliston nykyajan sisustajalle. Perim-mäisenä ideana oli kuitenkin tarjotakaikki tiilitulisijan hyvät ominaisuudet,

Valmis tulisija ja piippu. Värit sopivat suomalai-seen kotiin.

Mallistossa on kymmeniä erilaisia funkkis-malleja. Vasemmalla Funkkis Kulma-Lauri,alla Funkkis Lassi.

kuten hyvä lämmönvarauskyky ja senhidas luovuttaminen myös tähän uuteenmallistoon. Juuri tiilellä on ainutlaatui-nen ominaisuus varata hyvin lämpöä jaluovuttaa sitä hitaasti ja pitkään.

TULISIJAN PERUSTA JA PAINO

Tiileri-tulisija on mahdollista asentaasekä uudis- että saneerauskohteeseen.Usein meiltä tiedustellaan, onko lattia,johon takka tulee tarpeeksi vahva tuli-sijalle. Siihen seikkaan osaa parhaitenvastata rakennesuunnittelija. Kevyim-mät Tiileri-tulisijat eli hellat painavat750 kg ja keveimmät Tiileri-takat ovatpainoltaan 1500 kg. Raskaimmat tak-kaleivinuunit painavat yli 3500 kg.Kuten esimerkeistä huomataan, tiilitu-lisijoja on monen painoisia ja tieten-kin monen kokoisia. Tämä asettaa eri-laiset vaatimukset myös pohjaraken-teille.

TIILERI-TULISIJA MUUTTUUSISUSTUKSEN MUKANA

Tiileri-tulisijalla on vielä eräs tulevai-suuden kannalta hyvä ominaisuus. Tu-lisija on mahdollista pinnoittaa jälki-käteen vielä uudestaan. Sen voi esimer-kiksi maalata tai laatoittaa sekä rapatauudelleen. Näin tulisija elää sisustuk-sen ja remonttien mukana.

Tiilerin tulisijapaketteja voi tilata kai-kista rautakaupoista ympäri Suomen.Jos haluat tutustua eri mallivaihtoeh-toihin paikan päällä, niin parhaimmatmyyntinäyttelyt löytyvät Tiilerin toimi-pisteistä. Tervetuloa!

14

Periaatteessa passiivitalolla tarkoi-tetaan rakennusta, joka tulee toi-meen ilman varsinaista lämmi-

tysenergiaa eikä siis tarvitse erillistälämmitysjärjestelmää. Talo pysyy läm-pimänä rakennuksen sisäisistä lämpö-kuormista (mm. ihmisten ruumiin-lämpö) hukkalämpöä hyödyntämälläsekä auringosta ikkunoiden kautta.Käytännössä jonkun verran lisälämpöätoki tarvitaan kylmimpänä aikana,mutta senkin jakelu rakennuksessa ta-pahtuu ilmanvaihtojärjestelmän kaut-ta ilman erillistä lämmitysjärjestel-mää.

TEKNOLOGIARATKAISUT VALMIINA

Vaikka passiivitalon lämmitysenergi-an kulutus on vain neljännes tämänpäivän standarditalon kulutuksesta,sen toiminta perustuu koettuun,markkinoilla jo olevaan teknologiaan.Siinä hyödynnetään hyvin lämmön-eristettyjä rakenteita, nykyaikaisia ik-kunoita ja ovia, tehokasta ilmanvaih-don lämmön talteenottoa. Poikkeuk-sellisen paljon huomiota kiinnitetääneristetyn vaipan ilmanpitävyyteensekä vältetään rakenteellisia kylmäsil-toja.

Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja

Ihmistä on aina kiehtonut ikiliikkujan toteuttaminen; rakentaa suljet-tu systeemi, joka tuottaa energiaa tyhjästä saatuaan kerralla tietyn mää-rän energiaa. Fysiikan lait eivät tätä kuitenkaan mahdollista, elleivät sit-ten ko. lait pidäkään paikkaansa. Passiivitalo on kuitenkin aika lähellätätä ideaalitoteutusta ja on joka tapauksessa merkittävä ratkaisu ilmas-tonmuutosta vastaan.

Teksti: Raimo Holopainen ja Pekka Haikonen, kuvat: Suorakanava Oy ja Paroc Oy Ab

Paroc, Building Insulation/Pekka Haikonen

15

tuloilma

tuloilma

poistoilma

poistoilma

Ilmanvaihtojärjestelmälämmön talteenotolla

Aurinkopaneelit(lisävaruste)

Normaaliatehokkaampieristys

Lämmönvaihdin

Kolmilasinenikkuna, jossaon kaksiselektiivi-pintaa

VAIN 4 000 KWH VUODESSA

Keski-Euroopassa passiivitaloja on rakennettu jo toistakym-mentä vuotta ja sikäläisen passiivitalon määritelmässä läm-mitysenergian vuosikulutus rajataan 15 kilowattituntiinneliötä kohti ja primäärienergian vuosikulutus 120 kilo-wattituntiin neliötä kohti. Edellinen tarkoittaa tilojen läm-mittämiseen käytettävää ostoenergiaa ja jälkimmäinen ra-kennuksen koko energiankulutusta tuotanto- ja siirtohävi-öt huomioon otettuina. Suomessa VTT on tutkinut asiaa jatodennut että meillä voitaisiin tulla toimeen noin 25-30kilowattitunnilla vuotuista ostoenergiaa neliötä kohti las-kettuna. Keskimääräisellä 150 m2:n talolla tämä tarkoittai-si vain 4 000 kilowattitunnin vuosikulutusta.

RATKAISU ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN

Kokemukset Euroopasta ovat osoittaneet, ettei passiivitalonrakentaminen tule oleellisesti perinteistä taloa kalliimmak-

si. Lisäkustannuksia koituu reilummin mitoitetuista raken-teista, mutta säästöä taas vastaavasti saadaan, koska lämmi-tysjärjestelmää ei enää tarvita. Nettovaikutus rakentamis-kustannuksiin on ollut 5 -15 %. Rakennuksen elinkaarenaikana lisäkustannus saadaan katettua edullisemmilla läm-mityskuluilla jo muutamassa vuodessa. Sitä nopeamminmitä korkeammaksi energian hinta nousee. Asumismuka-vuus passiivitalossa on korkeata luokkaa, hallittu ilmanvaihtotakaa raittiin ilman saannin ja hyvin eristetyn rakennusvai-pan korkeat pintalämpötilat sekä tehokkaat ikkunat takaa-vat, ettei vedon tunnetta pääse syntymään. Passiivitalo onympäristöystävällinen ja edustaa kestävää kehitystä. Passii-vitaloa voidaankin pitää rakennusalan ratkaisuna ilmaston-muutosta vastaan.

EU komission julkistamassa energiastrategiassa ehdote-taan passiivitalokonseptin kehittämistä vuonna 2008 ja pas-siivitalojen laajamittaista käyttöönottoa vuonna 2015.

16

Jätevesisaneerauksen aika

Jyrki Löppösen mukaan laitetek-niikassa ei ole tapahtumassaoleellisia muutoksia. Biologis-

kemialliset panospuhdistamot toimi-vat samalla periaatteella kuin kunnal-liset jäteveden puhdistuslaitokset ovatjo kymmeniä vuosia toimineet, eivät-kä tekniset ratkaisut ole muuttumassa.

Jäteveden puhdistusjärjestelmien ra-kentamisen hintatasoon saattaa vaikut-taa suunnittelun ja asennustyön saata-vuus. Suunnittelijoita ja asennuksentekeviä yrityksiä on tällä hetkellä ver-rattain hyvin saatavilla, mutta saneera-uksien kasautuminen aivan siirtymä-ajan loppuun muuttaisi tilanteen oleel-lisesti huonommaksi.

JÄTEVESIRATKAISUN PERUSTEET

Puhdistamon mitoitukselle ohjeen an-taa jätevesiasetus, joka määrittää läh-tökohdaksi pysyvässä asutuksessa ole-van kiinteistön huoneistoalan. Minimi-vaatimuksena on jäteveden puhdistus-järjestelmän mitoittaminen viidellehengelle. Asetus siis ottaa huomioontilanteen, jossa kiinteistön omistajamahdollisesti vaihtuu.

Oleellinen lähtökohta järjestelmänvalinnassa on tontti. Tontin koko ja sentilankäyttö, sen sijainti vesistöön,omaan sekä naapurin juomavesikai-voon ja pohjavesialueisiin nähden sekätontin maaperä vaikuttavat järjestelmänsuunnitteluun ja sen valintaan. Tästäsyystä suunnittelijan on aina välttämä-töntä käydä tutustumassa tonttiin hy-vän suunnitelman varmistamiseksi.

Kiinteistön omistajan omista lähtö-kohdista ja elämäntavoista syntyvät te-kijät, kuten esimerkiksi vapaa-ajanasunnon käytön runsaus, ekologiset ar-vostukset ja suhtautuminen vaaditta-vaan investointiin vaikuttavat nekin rat-kaisuun.

Oma vaikutuksensa voi olla myössillä puhutaanko saneerauksesta vai uu-disrakentamisesta – erityisesti sanee-rauksesta eri ratkaisut vaativat eri ta-

Jos haluaa välttää kiireen ja varmistaa osaavien ammattilaisten saatavuuden,kannattaa jäteveden puhdistusjärjestelmä saattaa nyt uuden jätevesiasetuk-sen vaatimalle tasolle, neuvoo tekninen markkinoija Jyrki Löppönen Upo-nor Suomi Oy:stä.

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy

valla kajoamista jo rakennettuun ym-päristöön ja istutuksiin.

KOLME PERUSRATKAISUA

Jyrki Löppönen Uponor Suomi Oy:stäjakaa ratkaisut kolmeen pääryhmään. –Tarjolla on biologis-kemiallisia panos-puhdistamoita, maapuhdistamoita jaerillisviemäröintijärjestelmiä, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja muutasumajätevedet eli niin sanotut harmaatvedet käsitellään maapuhdistamossa.

Trendinä on se, että panospuhdista-mot ovat yleistymässä. Samoin lisään-tyy erityisesti vapaa-ajanasuntoihin so-veltuva erillisviemäröinti. Maapuhdis-tamot, joissa käsitellään samassa yhtey-dessä sekä wc- että muut asumajäteve-det, ovat ratkaisuna entistä harvemmin.

PANOSPUHDISTAMO ONYMPÄRIVUOTISEN KÄYTÖN RATKAISU

Panospuhdistamo on ratkaisu nykyajanmukavuuksin varustettuihin rakennuk-siin, joissa asutaan ympärivuotisesti jakäytetään runsaasti vettä.

– Panospuhdistamo soveltuu raken-nukseen, jossa asutaan vähintään viikon-loppu kuukaudessa ympäri vuoden. Jospuhdistamoon johdetaan jätevesiä har-vemmin, sen biologinen puhdistus kär-sii ja puhdistustulokset heikentyvät ti-lapäisesti, kunnes käyttö nousee taasohjeiden mukaiselle tasolle.

Uponor-panospuhdistamo 7 on tar-koitettu yhden perheen kaikkien jäte-vesien käsittelyyn ja se soveltuu myösloma-asuntoihin, joiden käyttö on hy-vin runsasta.

Panospuhdistamon etuna on sensuunnittelun ja asennuksen helppous,mikä vaikuttaa vaadittuun investoin-tiin. Pelkkä puhdistamon hinta siis eiratkaise järjestelmän kokonaiskustan-nusta, vaan suunnittelun ja asennuk-sen kustannus tulee ottaa huomioon.Panospuhdistamon toiminta ei riiputontin maaperän laadusta, eikä se edel-

lytä maa-aineksen kuljettamista tontil-le. Panospuhdistamo saadaan toimin-tavalmiiksi yhdessä päivässä.

ERILLISVIEMÄRÖINTI SOPIIERITYISESTI VAPAA-AJAN ASUNTOIHIN

Erillisviemäröintiä Jyrki Löppönen pitäähyvänä ratkaisuna kevyemmän puhdis-tustarpeen loma-asuntokohteisiin, jotkaeivät ole ympärivuotisessa käytössä.

– Uponor-maapuhdistamo harmaillevesille sopii erillisviemäröityihin ra-kennuksiin, joissa wc-vedet johdetaanumpisäiliöön, esimerkiksi Uponor-umpisäiliö 5,3 m3, ja harmaat vedetkäsitellään maapuhdistamossa. Erillis-tä fosforinpoistoratkaisua ei tarvita. Jär-jestelmä sopii sekä uudisrakentamiseenettä saneeraukseen. Saneerauskohteis-sa, joissa viemäröinti on toteutettu yh-dellä ulosmenevällä putkella, eikä wc-vesille ole omaa putkeaan, erillisvie-märöinnin rakentaminen on hankalaa.

Oma lukunsa ovat perinteisten kesä-mökkien ratkaisut. Suurimmassa osas-sa suomalaisten kesämökkejä vesiratkai-su perustuu edelleen kantoveteen, eikämökillä ole vesi-wc:tä tai pesukonetta.Tällöin ratkaisuksi sopii 300 litran Upo-nor-saunakaivo, jossa pesuvedet imey-tetään vettä läpäisevään maaperään puh-distumaan. Jos järjestelmässä käsitelläänmyös rasvaisia tiskivesiä, liitetään järjes-telmään saostuspallo.

MAAPUHDISTAMOT WC- JAASUMAJÄTEVESILLE

Maasuodattamo sopii hyvin vettä läpäi-semättömälle maaperälle, kuten savelleja siltille. Maahan imeyttämössä vesijohdetaan sepelikerrokseen asennettu-jen imeytysputkien kautta hyvin vettäläpäisevään hiekka- tai soramaaperään.

– Maapuhdistamot ovat yhä hyvinyleisiä ratkaisuja, vaikka niiden osuusonkin vähenemässä. Järjestelmää uu-sittaessa voi vanhan toimivan maapuh-distamon varustaminen Uponor-fosfo-rinpoistokaivolla olla hyvä ratkaisu.Fosforinpoistokaivo pidentää maapuh-distamon käyttöikää 2-3 -kertaiseksi.Se täyttää jätevesiasetuksen vaatimuk-sen, jonka mukaan jätevesijärjestel-mään tulevasta kokonaisfosforista onpoistettava 85 prosenttia.

17

Jyrki Löppönen korostaa hyvänsuunnittelun merkitystä erityisestimaapuhdistamoiden kohdalla.Hyvä lopputulos edellyttää suun-nittelijalta ehdottomasti tonttiin jasen maaperään tutustumista.

– Oikeiden maa-aineksien käyt-tö on maapuhdistamoissa erityi-sen tärkeää. Se, kuinka läheltä tar-vittava maa-aines saadaan, vaikut-taa investoinnin suuruuteen.

JÄRJESTELMIEN TILAVAATIMUKSET

Uponor-panospuhdistamo vie ti-laa vajaat 10 m2, jolloin se sopiiahtaammillekin tonteille, esim.vanhojen betonirengaskaivojentilalle ja sallii saneerauksissa ole-massa olevien istutuksien säästä-misen kaivuutöiltä. Maapuhdista-mon imeytys-/suodatuskenttävaatii enemmän tilaa, jolloin puh-distamoratkaisun kokonaistilan-tarve on noin 30-40 m2.

Imeytys-/suodatuskentän vaati-ma tila voidaan vähentää kolman-nekseen käyttämällä Uponor-imeytysmoduulia. Imeytysmo-duulia käytettäessä maapuhdista-mon tilantarve putoaa puoleen eli15-20 m2:iin.

– Vaadittavaan työhön ja sen myö-tä asennuskustannuksiin vaikuttaamyös puhdistamon muotoilu. Upo-norin tuotteissa vaadittava kaivuu-työ on pyritty saamaan mahdolli-simman vähäiseksi muotoilemallatuotteet matalanmallisiksi.

HUOLTOTARPEETERI JÄRJESTELMISSÄ

Kaikkien asumajätevesien saostus-säiliöt tyhjennytetään 2 kertaavuodessa, erillisviemäröinnissäharmaiden vesien saostussäiliöntyhjennys tarvitaan noin kerranvuodessa ja umpisäiliön tyhjennysmuutaman kerran vuodessa.

Panospuhdistamon toiminnanseuranta vaatii jonkin verran ak-tiivisuutta. Sen kemikaalisäiliöttäytetään normaalisti 3-4 kuukau-den välein. Vakituisessa asuinkäy-tössä olevan rakennuksen puhdis-tamon saostussäiliöt tyhjennetään

lietteestä pari kertaa vuodessa.– Uponor-panospuhdistamon ja

palvelukonseptin suunnittelussakiinteistön omistajan asema ontehty helpoksi. Tekemällä palvelu-sopimuksen saa lietetyhjennyksenautomaattisesti sitä erikseen tilaa-matta. Uponor-huoltosopimuspuolestaan sisältää puhdistamonperushuoltotoimet.

PUOLUEETONTA TIETOAON SAATAVILLA

Kuluttajan kannattaa olla tarkka-na järjestelmätoimittajan valinnas-sa ja turvautua ammattitaitoiseensuunnittelijaan ja asennusyrityk-seen. – Jätevesiasetuksen mukaankiinteistön omistaja vastaa järjes-telmän toimivuudesta, Jyrki Löp-pönen painottaa.

Markkinoilla on tarjolla myösjärjestelmiä, joilla ei ole mahdol-lisuuksia saavuttaa jätevesiasetuk-sessa edellytettäviä puhdistustu-loksia. Suomen kansalliset mää-räykset esimerkiksi fosforinpois-ton osalta ovat esimerkiksi Keski-Euroopan vaatimustasoa tiukem-mat.

– Puolueetonta tietoa järjestel-mien toimivuudesta saa Suomenympäristökeskuksen (SYKE) pitä-mästä puhdistamotiedostosta ym-päristöhallinnon nettisivuilta taiammattitaitoisilta suunnittelijoil-ta, Jyrki Löppönen neuvoo.

JÄTEVEDEN KÄSITTELY-JÄRJESTELMÄN HANKINTA

LOPPUKÄYTTÄJÄN KANNALTA

1. Kiinteistönomistajan päätös jä-tevesijärjestelmän rakentamisestatai korjaamisesta2. Ota yhteys jätevesisuunnitteli-jaan ja teetä suunnitelma.– paikkakuntakohtaisten määräys-ten selvittäminen– suunniteltavan järjestelmän valinta3. Hae rakennus- ja toimenpide-lupa viranomaisilta. Liitä hake-mukseen suunnitelma jätevedenkäsittelystä4. Hakemuksen käsittely ja luvanmyöntäminen5. Järjestelmän hankinta6. Asennus7. Viranomaisten tarkastukset8. Käyttöönotto9. Säännöllinen huolto

Uponor maapuhdistamo harmaille vesille soveltuu raken-nuksiin, joissa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kui-vakäymälään, ja harmaat vedet (pesu- ja talöusjätevedet)käsitellään maapuhdistamossa.

Uponor-panospuhdistamo on ratkaisu nykyajan muka-vuuksin varustettuihin rakennuksiin, joissa asutaan ympä-rivuotisesti ja käytetään runsaasti vettä.

Kaikille jätevesille tarkoitettu Uponor-maapuhdistamovoidaan toteuttaa maahan imeyttämönä tai maasuodat-tamona. Maapuhdistamon varustaminen Uponor-fosforin-poistokaivolla pidentää merkittävästi sen käyttöikää.

on käsillä

18

Suomen Rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtajaHelena Soimakallio toteaa laajaan alalta juuri valmis-tuneeseen barometriin viitaten työvoimapulan uh-

kaavan rakennusalaa nuorten kasvavasta kiinnostuksesta huo-limatta.

NYKYISET KOULUTUSMÄÄRÄT EIVÄT RIITÄ

– Ammatin löytyminen rakennusalalta näyttää onneksi ole-van jälleen hyvä vaihtoehto nuorille, sillä kiinnostus raken-nusalan opiskeluun on jatkuvasti kasvanut, sanoo Soima-kallio. Tämä on hyvä uutinen, mutta nykyiset koulutusmääräteivät silti riita kattamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siir-tymisen jättämää vajetta. Tilanne on sama kaikkien ammat-tiryhmien osalta, mutta lisätarvetta on etenkin ammatti-työntekijöistä, rakennusmestareista sekä LVI- ja rakenne-suunnittelijoista, täsmentää Soimakallio.

INSINÖÖREJÄ JA KIRVESMIEHIÄ

– Rakennusalan diplomi-insinöörejä valmistuu vuoteen2010 mennessä noin 210 henkilöä vuodessa, mutta koko-naistarve on kuitenkin 50 henkilöä suurempi. Työnjohdonväheneminen on rakennusalalla ollut suurena huolena sen

Kuka tekee kotisi?Työvoimapula uhkaa rakennusalaa

Rakennus- ja kiinteistöklusteri työllistää Suomessa yhteensä noin 500 000 ihmistä ja ra-kennettu ympäristö edustaa yli 70 % maamme kansallisvarallisuudesta. Suomea rakenne-taan kuitenkin edelleen ja uusia tekijöitä tullaan tarvitsemaan rakentamisen kaikilla osa-alueilla, jotta myös ensi vuosikymmenien rakentajien kodit voitaisiin toteuttaa osaamisel-la ja ammattitaidolla.

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy ja

ToimitusjohtajaHelena Soimakallio,SuomenRakennusinsinöörienLiitto IL

19

jälkeen, kun rakennusmestarikoulutuslopetettiin. Ammattikorkeakoulupoh-jaisen rakennusmestarikoulutuksenkäynnistyminen kuudessa ammattikor-keakoulussa vuonna 2007 onkin ensi-arvoisen tärkeää, sanoo Soimakallio.Ensimmäiset AMK-rakennusmestaritvalmistuvat vuonna 2010. Insinööri-en ja rakennusmestarien eläkepoistu-ma alkaa noin viiden vuoden kuluttuaja on noin 1 000 henkilöä vuodessa.Tarve on jatkossa vuositasolla suurinpiirtein sama, mutta arvio valmistuvis-ta on vain reilut 700 vuodessa. Arkki-tehtikunnan osalta tilanne on kuta-kuinkin tasapainossa. Keskeisten raken-nusalan ammattityöntekijöiden, kutenkirvesmiesten, muurareiden ja raudoit-tajien keski-ikä on varsin korkea ja kuntarve, 3 000-4 000 ammattityönteki-jää vuodessa, suhteutetaan eri ammat-tikouluista vuosittain valmistuviin noin2 500:een on vaje huutavan suuri, Soi-makallio toteaa.

MITÄ ON TEHTÄVÄ

– Työvoimapulan helpottamiseksi yli-opistotasoisen rakennusalan perusope-tus ja sen perustana oleva perustutki-mus on turvattava budjettivaroin, si-säänottoja korkeakoulujen rakennus-

alan opintoihin tulee kasvattaa, raken-nusalan teekkareita pitää kannustaaopiskelemaan nykyistä useammin ra-kennesuunnittelua ja LVI-tekniikkaa eliohjata valmistumista alueille, joissa tar-ve barometrin mukaan tulee olemaankaikkein suurin, painottaa Soimakallio.Tärkeätä on kiinnittää huomiota myösopiskelijoiden motivoimiseen, jottahuomattavasti enemmän kuin nykyi-set 60 % aloittavista myös valmistuisi.Haasteita on myös asetettava opintosi-sältöjen suunnitteluun ja opetuksenlaatuun. Nyt aloitettavaa rakennusmes-tarikoulutusta pitäisi jatkaa pysyvästi japeruskoulusta valmistuneiden nuortenkiinnostusta rakennusalaa kohtaan onlisättävä yleisesti, jotta heitä hakeutui-si vielä nykyistä enemmän rakennus-alan toisen asteen koulutukseen. Ai-kuiskoulutus, alanvaihtajat ja ulkomai-nen työvoima auttavat vain osaltaantyövoimavajeen paikkauksessa. Yleisestiottaen elinkeinotoiminnan ja oppilai-tosten vuorovaikutusta tulisi lisätä. Alanyritykset voisivat esimerkiksi tarjotaenemmän mielekkäitä harjoittelupaik-koja opiskelijoille sekä tukea opetustaja tutkimusta, kiteyttää toimitusjohta-ja Helena Soimakallio barometrin vies-tiä yhteiskunnan ja rakennusalan eriosapuolille.

RAKENNUSALAN KOULUTUS- JAOSAAMISBAROMETRI 2006-2010

Rakennusalan koulutus- ja osaamis-barometri antaa kuvan talonraken-nus-, kiinteistö-, yhdyskunta-, ym-päristö- ja talotekniikka sekä raken-nusmateriaaliteollisuuden koulutuk-sen ja osaamisen tilanteesta, kehityk-sestä ja tulevaisuuden tarpeista. Ba-rometrin avulla voidaan hahmottaamuutostrendejä ja auttaa näkemääntulevaisuuden osaamisen tarpeet. Saa-tujen tulosten avulla pystytään vai-kuttamaan osaamisen ja koulutuksentarpeenmukaiseen kehittämiseen.

KOULUTUS- JA OSAAMISBAROMET-RIN 2006-2010 TOTEUTTIVAT:

• Suomen Rakennusinsinöörien Liit-to RIL• Rakennusinsinöörit ja -arkkitehditRIA• Rakennusmestarit ja -insinööritRKL• Suomen Arkkitehtiliitto – Finlands• Arkitektförbund SAFA• LVI-Talotekniikkateollisuus• Rakennusliitto• Rakennusteollisuus RT

20

Pukkilan mallistosta löytyy runsaasti suuria laattakokoja. Kuvassa Trendsto-ne-laattoja koossa 60 x 60 cm.

SISUSTAMISEN SÄVYT

Suomalainen sisustaa perinteisesti hy-vin neutraaleja sävyjä käyttäen ja pin-tamateriaalitarjonta on vastannut tähänkysyntään. Iloksemme olemme saaneetkuitenkin huomata, että rohkeus mm.värien käytössä on lisääntynyt. Keraa-misissa laatoissa näkyy muunkin sisus-tamisen trendit, joihin kuuluvat tällähetkellä erilaiset luonto-aiheet sekäluonnon beigen, ruskean ja harmaansävyt, joihin yhdistellään värikkäitätehosteita. Tehostesävyistä ovat tällähetkellä suosituimpia punainen, keltai-nen, turkoosi ja vihreän eri sävyt.

Myös musta-valkoisuus on jälleennousemassa tapetille – ja laattoihin.Mustaan yhdistetään lisäksi kirkkaitasävyjä sekä metallin tai helmiäisenhohdetta. Mustavalkoiseen sisustami-seen saadaan pehmeyttä nimenomaanerilaisia tehostevärejä käyttämällä taipehmeillä tekstiileillä ja muilla sisus-tamisen elementeillä.

Värikkäästi kevääseen –keraamisissa laatoissa näkyy nyt

iloiset ja pirteät sävyttasapainottavien luonnon värien rinnallaKevään saapuessa ja auringon pais-taessa katseet kääntyvät jälleen ko-din sisätiloihin ja on mukava uudis-taa kodin pintoja pitkän pimeän jak-son päätteeksi. Uusimmissa keraa-misten laattojen valikoimissa on on-neksi iloista värien loistoa sekä ke-sästä tuttuja kasvi- ja luonto-aihei-ta.

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab

LAATTAKOOT KASVAVAT

Vuosi vuodelta on tarjolla yhä isom-pia ja isompia laattakokoja, joita käy-tetään niin lattioissa kuin seinissäkin.Perinteisemmin suuria laattoja käyte-tään oleskelutilojen ja keittiöiden lat-tioissa mutta uudet lattiakaivoratkaisutmahdollistavat niiden käytön myös pe-sutiloissa. Pienissä tiloissa, kuten wc:nseinässä isot laatat antavat tilan tuntuasillä suuret laatat tekevät tilasta yhte-näisemmän kun saumapintaa on vä-hemmän.

Suuriin, jopa 60 x 60 cm kokoisiinlaattoihin yhdistellään pienempiä laat-takokoja, jolloin pinnasta tulee eläväi-nen. Pinta säilyy pelkistettynä mikäliyhdistellään saman sävyisiä erikokoi-sia laattoja kun taas kirkkailla mosaii-keilla, listalaatoilla ja peruslaatoilla saa-daan aikaan piristäviä yksityiskohtia.Tilaan voidaan luoda ilmeikkyyttämyös laatoittamalla yksi seinä tai vaik-ka suihkuhanan taustaosa tehostevärillätai erikokoisella laatalla.

Tehostevärit tekevät pesu-tilasta raikkaan houkutte-levan. Kuvassa PukkilanFlou-sarjan laattoja.

21

Lisätietoja:Pukkila Oy AbPitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turkupuh. 0207 219 600, fax 0207 219 690www.pukkila.com

Pukkila Myymälät:• Hagelstamintie 31/Tammisto,Vantaapuh. 0207 219 755• Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaapuh. 0207 219 770• Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja,Espoopuh. 0207 219 780• Pitkämäenkatu 9, 20250 Turkupuh. 0207 219 750• Lekatie 2, 90150 Oulupuh. 0207 219 765• Viinikankatu 47, 33800 Tamperepuh. 0207 219 790

KUVIOT JA PINTASTRUKTUURITLUONNON TEEMOISSA

Perinteisten kuviolaattojen rinnalleovat nousseet yhtenäisen kuvion muo-dostavat useamman laatan yhdistelmät.Esimerkiksi asentamalla päällekkäinmonta kasviaiheista lista- tai kuviolaat-taa muodostuu kaunis köynnösmäinenkuvio. Pintakuviot henkivät muuten-kin luonnon läheisyyttä toistaen niinkasvi- kivi- kuin puuaiheitakin.

Luonto on innoittanut myös koti-maista Kosketus-mallistoa. Pukkilan jasuunnittelija Jarkko Kallion yhteistyö-tä jatkava mallisto sisältää kauniin ajat-tomia yksivärisiä struktuuripintoja,jotka suorastaan houkuttelevat kokei-lemaan pintaa kädellä. Malliston laat-tasarjojen "Kaarna", "Ruoko" ja "Ver-so" -nimetkin kertovat niiden luontoahenkivästä olemuksesta.

Uutta keraamisissa laatoissa on myöserilaisilla pintastruktuureilla sekä ma-tan ja kiiltävän lasitteen yhdistelmillämuodostetut hempeät ja elegantit ku-vioinnit. Kuvion ei siis aina tarvitse ollavärikkään räiskyvä vaan elävyyttä saa-daan aikaan myös pelkistetymmin.

Eri laattakokoja yhdistelemällä pintaan tuleepelkistettyä ilmeikkyyttä. Kuvassa Pukkilan Ke-raplus-sarjan laattoja.

Pukkilan Basaltina-sarjan kauniit listalaatat muodostavat hempeän köynnöskuvion.

22

Sokkelin eristysmateriaali valitaan maaperän ominai-suuksien mukaan. Kun pohjavesi ei nouse perusta-mistason yläpuolelle ja maaperän kuivumisominai-

suudet ovat hyvät, eristeeksi sopii Valjuksen mukaan Ico-palin Universal-eristelevy. Tämä polypropyleenista valmis-tettu nystyrälevy estää kosteuden tunkeutumisen sokke-liin. – Nystyräkuviointi jättää levyn ja seinän väliin ilmara-

on, jonka ansiosta mahdollinen kosteus tiivistyy ja levyynja valuu sitä pitkin alas salaojiin, Valjus kertoo. KattavaanUniversal-eristysjärjestelmään kuuluvat lisäksi yläreunanpeitelista, tulpalliset naulat betoni- ja harkkoperustuksillesekä erilliset tulpat poraproppuja ja naulaimia varten, sekähitsattava Radon/Sokkelipolar-kumibitumikermi sokkelinja anturan liitoskohtaa varten.

Terve perusta talolleoikeilla sokkelin eristeillä

Toimiva sokkelineristysratkaisu suojaa talon rakenteita kosteudelta, paran-taa asumisen laatua ja pidentää talon ikää. Rakenteisiin päästessään vesi jakondensoituva kosteus aiheuttavat monenlaisia haittoja. - Homeongelmat,rakenteiden muodonmuutokset ja muut vauriot ovat helposti estettävissä,kun jo rakennusvaiheessa kiinnitetään huomiota oikeaoppiseen kosteuseris-tämiseen, sanoo Icopalin tuotepäällikkö Jaana Valjus.

Teksti ja kuvat: Icopal Oy

23

KELLARILLINEN PERUSTUS VAATII KUMIBITUMIERISTYKSEN

Kosteammalla rakennuspaikalla sokkelin vedeneristeiltä vaa-ditaan tukevampaa vedenpitävyyttä. Jos pohjaveden pintanousee välillä tai jatkuvasti perustamistason yläpuolelle, taimaaperän kuivumisominaisuudet ovat muuten huonot,sokkeli eristetään hitsattavalla kumibitumikermillä, esimer-kiksi Icopalin Hitsattavalla Polarilla.

Kellarin eristykseen käytetään aina kumibitumikermiä.Maanpinnan alapuolelle jäävä kellarin seinä käsitellään bi-tumiliuksella. Kun liuos on kuivunut, kiinnitetään hitsatta-vat Polar-kumibitumikermit nestekaasupolttimen lämmöl-lä rakenteisiin. Jos kyseessä on harkoista muurattu sokkeli,tulee pinta tasoittaa slammaamalla ennen bitumiliuoskä-sittelyä. – Universal-levyn voi omakotirakentaja asentaa it-sekin, mutta kermieristystä käytettäessä on syytä kääntyäammattimiehen puoleen, sillä nestekaasupolttimella tapah-tuva kermien kiinnitys vaatii asentajaltaan tulityökortin,Jaana Valjus muistuttaa.

KOSTEUSKATKOT VARMISTAVATTOIMIVAN KOSTEUSERISTYKSEN

Maakosketuksissa olevissa ulko- ja väliseinissä on estettäväveden kapillaarinen nousu perustuksista ylöspäin. Ensim-mäinen kosteuskatko suositellaan tehtäväksi anturan ja pe-rustusten väliin ja toinen sokkelin yläpintaan erottamaanulkoseinä sokkelista. Kosteuskatkot tehdään lisäksi myös kan-tavien seinien perustusten yläpintaan. Kosteuskatkot teh-dään bitumikaistoilla, jotka liimataan yhteen 50 mm:n li-mityksillä.

Perusmuurin kosteuseristyksiä suunniteltaessa on hyvähuomioida myös radonin torjunta. Radioaktiivista radon-kaasua nousee huoneilmaan maasta ja hiekkapohjaisista ra-kennusmateriaaleista. Kumibituminen Radon/Sokkelipolar-kermi estää tehokkaasti radonin kulkeutumisen huoneil-maan, kun myös läpivientien tiivistäminen on tehty huo-lella.

24

Jos kaikki vain noudattaisivatperuslattiabetonointiohjeita,monet ongelmat vältettäisiin –

mutta kun usein kuvitellaan, että ra-kentaminen on helppoa ja jokainen onsiinä mestari itsestään, ongelmilta eiaina voi välttyä!

– Ongelmana eivät ole ainoastaankuumina, tuulisina kesäpäivinä tehtä-vät valut, joiden pinta kuivuu liiannopeasti ja halkeilee. Samaa voi tapah-tua myös päinvastaisissa olosuhteissa,pakkasella, Vesa Anttila huomauttaa.

Pakkasella pinnan liiannopeaan kuivumiseen eioikein aina osata varautua,koska syynä on betonin hi-taampi sitoutuminen, jol-loin pinta on haihtumisellepitkään avoin.

Lattiabetonin tulee ollahelposti valettavaa ja hyvinhierrettävää, juuri sellaistakuin Normaalisti sitoutu-va lattiabetoni (LA) onkin.Vesi erottuu siitä vähem-män kuin karkeista raken-nebetoneista ja se sitoutuunormaalilämmössä sopivas-ti. Se toimii hyvin, kun olo-suhteet ovat lattiavalulleotolliset eikä lattialle oleasetettu mitään erikoisvaa-timuksia. Tyypillisiä käyttö-kohteita ovat pintalattiat,maanvaraiset ja kelluvat lat-tiat sekä muut hierrettävätvaakarakenteet. Normaalis-

ti sitoutuvan lattiabetonin suositeltavakäyttölämpötila on yli +15 °C:ta, silläsen sitoutuminen hidastuu oleellisestiviileissä olosuhteissa.

PEIKKOINA KIIRE JA KYLMYYS

- Tyypilliset ongelmat lattiavalussa joh-tuvat yleensä kiireestä, vaikeista olo-suhteista ja/tai väärästä lattiabetonilaa-dusta, Vesa Anttila kertoo. Vesikellot pin-tabetonissa kertovat, ettei betoni ehti-nyt sitoutua ennen hiertoa tarpeeksi.

Kelluva betonivalu puolestaan syntyy,jos pohja on valettaessa ollut liian kyl-mä. Silloin pohja ei sitoudu kunnolla,vaikka pinta sen tekeekin. Pinta pitäisihiertää, mutta pohjakerros ei sitä kes-tä.

Vesa Anttila sanoo, että myös talvi-pakkasilla lattiavalujen pitäisi vielä oi-kein toteutettuna onnistua. Valettavanalueen tulisi olla sääsuojassa ja mah-dollisimman vedoton. Kunhan valu-alusta pystytään pitämään +5 astettakorkeammassa lämpötilassa, olosuh-teet ovat sitoutumiselle otolliset myöstalvisaikaan.

Jos valualusta ja -tila on alle +5 as-teen lämpötilassa tai jopa pakkasenpuolella, tulee usein ongelmia.

– Erityisesti, jos halutaan halvinmahdollinen betonilattia ja tilataanvaativiin olosuhteisiin normaalibeto-

nia, Vesa Anttilahuomauttaa. Pa-himmillaan sitä va-letaan sitten jääty-neelle alustalle pal-jaan taivaan alla jalumiräntää sataapäälle.

– On kuitenkinolemassa juuri han-kaliin ja kylmiin tal-violosuhteisiin ke-hitettyjä betonilaa-tuja, joiden sitoutu-minen on nopeaa,Vesa Anttila huo-mauttaa. Tällöinkinlämpötilan tulisiolla yli +5 C-astet-ta. Asiakkaan pitäisiniitä tilata tai mikä-li on asian suhteenepävarma, pyytääneuvoa tilauskes-kuksesta tai betoninmyyjältä. Näin voi-daan ongelmia vält-tää.

Nopeasti sitou-tuvaa lattiabeto-nia (LR) suositel-laan käytettäväksi

Lattiabetonointi on taitolaji– varsinkin talvikeleillä

- Lattiabetonointi on periaatteessa helppoa. valmisbetonin kehityspäällikköVesa Anttila Lohja Rudus Oy Ab:stä toteaa. Sen oikeaoppinen suorittaminenedellyttää kuitenkin paljon taitoa ja kokemusta sekä tarkkuutta vaativaa kä-sityötä ja toisaalta sekä työsuoritus että tietenkin lopputulos ovat hyvin herk-kiä olosuhteille.

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento ja Lohja Rudus Oy Ab

Lattiabetonointi on taitolaji. On-nistuneen lopputuloksen saa kyl-lä aikaan talvikeleilläkin, kun käyt-tää olosuhteisiin ja tarkoitukseensopivaa betonilaatua.Kuva: Suomen Lämpöpumppu-tekniikka Oy.

-

25

varsinkin viileissä olosuhteissa. Nope-asti päällystettävä lattiabetoni (NP)puolestaan on pinnoitettavien lattioi-den erikoisbetoni. Nopean kuivumi-sen johdosta se vaatii huolellisen jäl-kihoidon sekä tarkkuutta työssä, silläse on hivenen sitkeämpää työstää. Tyy-pillisiä käyttökohteita ovat mm. liitto-laatat, pinta- ja kallistuslattiat, massii-vilaatat, kelluvat lattiat sekä element-tisaumaukset tai muut kosteusarallamateriaalilla pinnoitettavat betonira-kenteet.

Säänkestävä lattiabetoni (SL) ontyöstettävyysominaisuuksiltaan sään-kestävää rakennebetonia paremminohuisiin tai tiuhasti raudoitettuihinlaattarakenteisiin soveltuva betonilaa-tu, joka kestää myös toistuvia pakkas-rasituksia.

Ideaalisissa oloissakin onnistunutvalu edellyttää huolellista jälkihoitoa.

Erityisesti hankalissa olosuhteissa var-haisjälkihoitoaine levitetään heti mas-san valun jälkeen ja pinnan hiertämi-sen jälkeen toistamiseen varsinainenjälkihoitoaine pinnan halkeilun estämi-seksi. – Kylmässä sitoutuminen kestääpidempään, veto haihduttaa vettä liikaaja kun sitä ei nouse betonista riittävästi,pintaan muodostuu vetojännitystä ja sealkaa halkeilla, Vesa Anttila selvittää. Sa-moin voi tapahtua kesäkuumalla.

TARKKAILEOLOSUHTEIDEN MUUTOKSIA

Ammattiasiakas tilaa lattiabetoninsahyvissä ajoin, noin viikkoa ennen suun-niteltua valua oikean laadun ja saatavuu-den varmistaakseen. Tilauksen voi kui-tenkin muuttaa olosuhteiden vaatiessavaikka valupäivän aamuna. Työmailla

– Epätasainen sepelikerros valun allasaattaa aiheuttaa kapeisiin kohtiin hal-keiluherkkyyttä. Jos teräsverkkoa ei käy-tetä ollenkaan, halkeiluriski on melkoi-nen. Verkkojen on puolestaan oltava oi-keassa syvyydessä, jotta ne estävät par-haiten kutistumaa ja halkeilua. Verkonpitäisi olla myös niin tuettu, ettei sevalunaikana liikkumisen takia painu.

Lohja Rudus järjestää ammattiasiak-kailleen säännöllisesti lattiabetonikou-lutusta oikeista valuista ja työtavoistatyömaille. – Lattiabetonikouluista onsaatu paljon kiitosta. Ammattilaiselle-kin sieltä on löytynyt uutta kerrotta-vaa, Vesa Anttila sanoo.

OHJEITA LATTIABETONOINTIIN:

• Betonilattiat 2002• Betoninormit 2005• Pintabetonilattioiden halkeilun syyt jahalkeamisen estäminen, RTK Oy 2006• Betonityömaaohje, Lohja Rudus Oy Ab,www.lohjarudus.fi/docs/betonityo-maaohje.doc• Työmaan betonilattiaohje, Lohja Ru-dus Oy Ab

kannattaakin seurata säätietoja tarkkaan.– Kokemattomamman asiakkaan kan-nattaa soittaa vaikka Lohja Ruduksentekniseen neuvontaan tai betonin myy-jälle varmistaakseen, että kohteeseen javallitseviin olosuhteisiin valitaan var-masti paras mahdollinen betonilaatusekä tekniseltä että taloudelliselta kan-nalta, Vesa Anttila muistuttaa.

Erityisesti vaativien erikoislattioidenvalut edellyttävät kaikilta osapuoliltatoimivaa yhteistyötä. Uusien rasitus-luokkavaatimusten kohteissa käytetäänjoskus pienen vesisementtisuhteenmassoja, jotka ovat voimakkaasti not-kistettuja betonilaatuja. Näiden käyttövaatii enemmän harkintaa ja kokemus-ta sekä lämmityksen, sitoutumisajanettä hierron suhteen.

Tehonotkistimilla betonimassaan teh-dään vedenvähennys, joka kasvattaa be-tonin loppulujuutta ja tiivistää betonia.Tehonotkistetut massat ovat hyvin työs-tettäviä ja vaativat huolellisen varhais-ja varsinaisen jälkihoidon. Viileissä olo-suhteissa tehonotkistettujen massojensitoutuminen hidastuu voimakkaasti,joten valuolosuhteiden lämpötilan tu-lisi olla mielellään vähintään +10 °C:ta.

Suuremmilla työmailla kannattaa jär-jestää ennen betonitöiden aloittamistaaloituspalaveri. Kannattaa myös pitääbetonointipöytäkirjaa, josta ilmenevätolosuhteet, betonilaatu ja betonoinninsujuminen. Pöytäkirjasta kaikki seikaton helppo tarkistaa ja jos jotakin me-nee pieleen, se on apuna ongelmienselvittelyssä.

Vesa Anttila haluaa korostaa myös al-kutöiden ja suunnittelun merkitystä:

Normaalisti sitoutuva lattiabetoni (LA) edellyttää valulle otollisia olosuhteita. Sen suositeltavakäyttölämpötila on yli +15 °C:ta, sillä sen sitoutuminen hidastuu oleellisesti viileässä. Tyypillisiäkäyttökohteita ovat pintalattiat, maanvaraiset ja kelluvat lattiat sekä muut hierrettävät vaakara-kenteet.

Betoni kannattaa tilata ajoissa, noin viikkoaennen ajateltua valua. Jos olosuhteet olennai-sesti muuttuvat, laatu kannattaa vaihtaa sopi-vaksi, sanoo Vesa Anttila Lohja Rudukselta.

Lisätietoja: Lohja Rudus Oy Abwww.lohjarudus.fi/valmisbetoni

26

Vanhan asunnon myynnissä,sen sijainnissa, kunnossa jahinnassa on aina kaksi näke-

mystä; myyjän ja ostajan. Kuinkausein, millä edellytyksillä ja millai-sin toimenpitein nämä parhaitenkohtaavat, siitä keskustelimme Sai-ja Hakolan kanssa.

JUGENDIA VAI SIPOON KORPEA

- Muistan kun jo pikkutyttönä piir-telin mieluummin asunnon pohja-piirustuksia kuin ikkunalaudan kuk-kapurkkirivistöjä. Arkkitehtiä minus-ta ei sitten koskaan kuitenkaan tul-lut, mutta tämä työ on nyt ihan mie-lettömän hauskaa ja mielenkiintois-ta, jossa on aina myös ripaus histo-rian havinaa mukana. Ei ole esimer-kiksi ollenkaan harvinaista, että jokumyytäväksi tuleva, varsinkin suurem-pi kohde on ollut saman suvun hal-lussa jo viime vuosisadan alusta asti,kuvaa Saija "toiveammattinsa" pers-pektiiviä. Tällaisten Jugend-talojenostajina ovat sekä perusstadilaiset,jotka eivät muuta kaupunginosastaankuin korkeintaan korttelin päähän jatoisaalta nuoret lapsiperheet, jotkatosin saattavat tehdä myös salaman-nopean päätöksen rakentaa sittenkinSipooseen omakotitalon, kun saavat-kin samalla rahalla ihan muuta.

HISSI JA REMONTIT TEHTY

- Jos asunnon ostajan mielikuvissaon asunto, josta näkyy meri ja puita,remontit tehty, hinta on halpa ja vas-tike on pieni, niin hän kyllä etsiiedelleenkin, sanoo Saija. Ja vaikkakaikki olisi muuten lähes haluttua,niin sitten talosta saattaa puuttua hissija aika moneen sitä ei ole edes lupa

tehdä. Monelle nuorellekin ihmiselle tämä on ylittämätönkynnys, kun ei enää jakseta kävellä, huokaa Saija. Taloyhtiönvastuulla olevien remonttien tila tietysti kiinnostaa, muttamyös asunnon sisäinen kunto on tärkeää. Eikä aina auta, ettäkymmenen vuotta sitten tehty keittiöremontti on kuin eilentehty, jos se ei edusta nykyisiä modernimpia ratkaisuja. Keit-tiön tulisi olla mieluummin avoin ja lisäksi kylpyhuoneenon oltava kunnossa. Ja jos remontoimaan on jostain päin alet-tu, niin valitettavasti kontrasti mm. kuluneeseen lattiaan vaankorostuu. Ihmisten toiveiden ja odotusten erilaisuus kiehtootässä työssä. Kun lisäksi joka ikisellä vanhalla asunnolla on

tarinansa ja olemuksensa, täytyy ollajatkuvasti skarppina niin myyjän kuinostajankin suuntaan. Ammattitaitoi-sen kiinteistönvälittäjän tehtävänä onhuolehtia, että kauppa saatetaan tur-vallisesti alusta loppuun asti hyväävälitystapaa ja lakeja noudattaen, ki-teyttää Saija.

NELJÄN KUUKAUDEN ENNAKOINTI

Tulevia omakotirakentajia uskallan joneuvoakin; sopiva ajankohta asunnonmyynnin aloittamiseen on nelisenkuukautta ennen asunnon luovutta-mista. Asunto pitää tietysti myydä ko-tina, mutta useimpia ostajia häiritseekuitenkin kylpyhuoneessa roikkuvatkurahaalarit, yletön pikkuesineiden jayleensäkin tavaran määrä. Niinpä va-lokuvista suurin osa piirongin laatik-koon, kylpyhuoneessa ei tarvitse olla17 shampoopulloa esillä. Erittäin tär-keä on valoisuus, jossa auttaa ikku-noiden pesu. Olen itsekin vähintäänharrastestailaaja ja tuon joskus puut-teellisesti valaistuun asuntoon omiavalaisimia. Usein pienetkin asiat, ku-ten tuoreet leikkokukat, uudet table-tit pöydällä ja puhtaat matot auttavathuomattavasti. Muutama satanen kan-nattaa varmasti laittaa kodin ehostuk-seen eli stailaukseen. Jos taas asuntoon hurjan huonossa kunnossa, on tie-tysti mietittävä myyntiä sellaisenaanhalvemmalla hinnalla tai pohtia, ettäsaako mahdollisen remonttiin käyte-tyn rahan myynnissä takaisin. Aivankuten yhtiölle kuuluvan putki- tai jul-kisivuremontinkin osalta. Kaikki tapa-ukset ovat aina yksilöllisiä ja annan tie-tysti tarvittaessa mielelläni myösoman näkemykseni, lupaa Saija Ha-kola. Ja semmoinen tuntuma keskus-telustamme jäi, että kannattaa var-maan kuunnella.

Päivää, esite, koska putket?Omakotitalon rakentajista suurin osa käyttää rakenta-miskustannusten osarahoitukseen kerrostaloyhtiönasunnosta saatavaa myyntihintaa. Varsinkin pääkaupun-kiseudulla on myös vanhoista asunnoista muuttoliik-keestä johtuen runsasta kysyntää. Nykyisin vaan terveh-dysten ja esitepyynnön jälkeen onkin jo seuraava kysy-mys talon putkiremontin ajankohta, kertoo Kiinteistö-maailman Bulevardin asuntomyymälässä työskentelevämyyntineuvottelija Saija Hakola.

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy

27

Saija Hakolan monet muistavat Speden Speli-en juontajana noin 5 vuoden takaa. Tätä edel-si kuitenkin toinen naispääosa elokuvassa Is-kelmäprinssi vuonna 1991. Muita Saijan TV-ohjelmia 90-luvun alusta 2000-luvulle ovatolleet Puutarhassa, Koiravisa ja Ihmeidenteki-jät. Kiinteistönvälittäjänä Saija on ollut nytkolme vuotta nousten raketin lailla Kiinteis-tömaailman valtakunnalliseksi huippumyyjäk-si vuosina 2005 ja 2006. Omakohtaista koke-musta vanhan asunnon remontoinnista Saijahakee parhaillaan miehensä kanssa remontoi-dessaan jokin aika sitten hankittu uutta kotia.

28

ovat nousseet merkittävästi – isoissa teol-lisuuskohteissa maksut nousevat helpostituhansiin euroihin. Kysymyksessä on siistoisaalta taloudelliset näkökulmat, mut-ta vahvasti myös ympäristölliset, vakuut-taa Pesola. Meillä on yhteistyötä myöstalotehtaiden kanssa, sillä tehtaalla ylitsejääneet villasuikaleet voidaan repiä lait-teillamme puhalluskäyttöön sopivaksi jahyödyntää näin jälleen eristyskäyttöön.Tämä imutyö sopii meille erittäin hy-

Puhallusvillan kierrätys on hyvä esimerkki suo-malaisten oikeasta asenteesta kestävän kehi-tyksen periaatteiden noudattamisessa, sanootoimitusjohtaja Hannu Pesola.

Lohjalainen Anpe Oy on investoi-nut Suomessa aivan toisen koko-luokan kalustoon kuin tähän

saakka markkinoilla olleet. Niinpä imu-kaluston kapasiteettikin on moninker-tainen, säiliöön mahtuu jopa 70 m3pakkautunutta puhallusvillaa. Olemmehankkimassa nyt jo toista vastaavaa yk-sikköä, sillä kysyntää näyttää olevan,sanoo Anpe Oy:n toisen polven toimi-tusjohtaja Hannu Pesola.

Kestävää kehitystäimemällä ja puhaltamalla

Teollisuushallien ja pientalojen yläpohjan eristyksessä on käytetty puhal-lusvillaa merkittävästi jo 70- ja 80-luvulla rakennetuissa kohteissa. Nyt kunteollisuuden rakenne ja tuotantopaikat muuttuvat, jää isojakin halleja tyh-jilleen tai puretaan pois nykyisten tarpeiden tieltä. Kaikkea ei tarvitse kui-tenkaan ajaa kaatopaikalle, sillä mm. puhallusvillat voidaan ottaa uuskäyt-töön – kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

KAATOPAIKALLE VAI KIERRÄTYKSEEN

– Vaikka itse rakennuksen kestoikä voisiolla 50-100 vuotta, niin mm. muutto-liikkeestä johtuen jää 70- ja 80-luvuillatehtyjä marketteja, jopa kouluja ja tuo-tantolaitoksia tyhjilleen, sanoo Pesola. Jostämmöinen rakennus sitten saa purku-tuomion, niin nykyisin selvitetään ainayhä tarkemmin, olisiko osalla rakenteis-ta uuskäyttöä, sillä kaatopaikkamaksut

vin, sillä miehet ovat tottuneet liikku-maan ahtaissa tai muutenkin hankalissapaikoissa. Aika usein pystymme puhal-tamaan imetyn puhallusvillan saman tienuuteen kohteeseen ilman välivarastoin-tia. Tuhansia kuutioita on jo siirretty toi-selle kierrokselle, vaikka toimintammeon imu-urakoinnin osalta vasta aluillaan.

MYÖS OMAKOTITALOT

Teknis-taloudellisesti myös omakotita-lojen puhallusvillaeristeet kannattaa ot-taa mieluummin talteen kuin ajaa kaa-topaikalle. – Aina ei kysymyksessä olekuitenkaan purkaminen, sillä jos taloontehdään isoa saneerausta, jossa yläpoh-jaan asennetaan esim. runsaasti ilman-vaihtoputkia, saattaa olla mielekästäimeä eristeet välillä pois ja puhaltaa nesitten IV-töiden jälkeen takaisin, kuvaaPesola mahdollisuuksia. Tällöinhän voi-daan samalla lisätä eristevahvuutta vas-

29

Sahalaitteet on myyty Venäjälle.

Forssan Sahan sahalaitos puretaan ja tilallenousee Prisma.

Imukalusto on ajettu rakennuksen viereen. Puhallusvillaeristeet imetään katon kautta.

Antti Pesola perusti Anpe Oy:n 1976.Vuonna 2005 tehtiin sukupolven-vaihdos ja toimitusjohtajuus siirtyiAntin pojalle Hannulle. Yritys toimiiLohjalla ja työllistää 20 henkilöä.Anpe toimii Parocin valtuuttamanapuhallusvillaurakoitsijana, tekee mär-kähiekkapuhalluksia sekä suurtehoi-murointia, mikä mahdollistaa kaik-kien irtoeristeiden talteenoton ja kier-rätyksen. Yrityksen muut toimipaikatsijaitsevat Vantaalla ja Hollolassa. An-pen toiminta-alue kulkee suurin piir-tein akselin Pori-Tampere-Heinola-Kotka eteläpuolella, mutta varsinkinisommat imukohteet Keski- ja Poh-jois-Suomessa kiinnostavat.

Lisätietoja: www.anpe.fi

taamaan nykyisiä mitoituksia. Eräänkinrivitaloyhtiön yläpohjan eristevahvuuson nyt uusintapuhalluksen jälkeen pe-räti 500 mm. Jos kysymyksessä on ve-sivahingosta johtuva remontti, niin täl-löin usein kuitenkin pienellä alueellaolevaa märkää eristettä ei luonnollises-tikaan kierrätetä vaan se kannattaa toi-mittaa kaatopaikalle. Vuorivilla on kai-ken kaikkiaan erittäin kiitollinen mate-riaali, eristyskyky ei ole muuttunut vuo-sien saatossa miksikään. Niinpä tämäntyyppinen kierrättäminen on jo ratkai-su, kun EU:ssa kiristetään vaatimuksiateollisesti tuotettujen materiaalien elä-mänkaaresta ja jatkokulutuspaikasta,pohtii toimitusjohtaja Hannu Pesola.

Imu tapahtuu 100 mm:n taipuisalla letkulla.

Vanhojen purujen poisto.

30

Komponentit sopivat varmastiyhteen, kokonaisuus on toi-mintavarma, eikä yksittäisten

osien kokonaisuuteen sovittamisen kans-sa tarvitse leikkiä. Yhden vastuunkanta-jan ratkaisu on sekä urakoitsijan että lop-puasiakkaan kannalta selkeä, sanoo yri-tyksen toimitusjohtaja Esko Saarikko.

Kangasalan Putkilämpö on perustet-tu olympiavuonna 1952. Alun perinneljän putkimiehen perustama yrityson ollut Veikkolaisten suvun omistuk-sessa jo liki 50 vuotta.

Yritys siirtyi vuonna 2002 tehdyssäsukupolvenvaihdoksessa Kalevi Veik-kolaiselta hänen tyttärilleen Virpi Ran-nikolle ja Kirsi Veikkolaiselle. Ennen Ka-levi Veikkolaista yrityksen omisti hä-nen setänsä Reino Veikkolainen.

Yrityksen toimitusjohtaja on alunperin työnjohtajaksi yritykseen tullutEsko Saarikko. Tällä hetkellä Kangasa-lan Putkilämpö työllistää 16 henkeä,

joista 10 asennustehtävissä, 3 myymä-lässä sekä kolme yritysjohdossa.

Yritys toimii Pirkanmaalla tehdenLVI-asennuksia pientaloista teollisuu-teen. Työ käsittää sekä uudisrakentamistaettä vanhan korjaamista. Nykyisessäsuhdannetilanteessa uudisrakentaminenmuodostaa hieman suuremman osanliikevaihdosta. Merkittävä osa liikevaih-dosta tulee myös LVI-myymälästä. Yri-tys kuuluu Hanakat-ketjuun.

ERIKOISLIIKE KILPAILEE PALVELULLAJA OSAAMISELLA

– Kilpailemme palvelulla ja asiantun-temuksella. Itsensä ajantasalla pitämi-nen on varsin haastava tehtävä, sillätuoteuutuuksia tulee markkinoille kii-vaaseen tahtiin. Onneksi merkittävätvalmistajat hoitavat koulutuksen kiitet-tävästi. Kokemus tuotteista ja järjestel-mistä on tärkeää. Jos jokainen työmaa

Kangasalallarakennetaan

kokonaiskonseptillaKangasalan Putkilämpö Oy rakentaa Pirkanmaan kasvukeskuksiin lukeutu-vaa Kangasalaa konseptilla, jossa luotetaan valmiina järjestelminä valmista-jalta tulevaan talotekniikkaan.

Teksti: Uponor Suomi Oy, kuvat: Nina Dahl

Toimitusjohtaja Esko Saarikko tuli KangasalanPutkilämpöön alunperin työnjohtajaksi. Hänenmukaansa selkeiden järjestelmäkokonaisuuk-sien käyttö on talotekniikkaa rakennettaessajärkevää. Yhden vastuunkantajan ratkaisu onselkeä sekä loppuasiakkaan että urakoitsijankannalta.

Kangasalan Putkilämpö on asentanut Uponor-lattialämmityksiä jo vuodesta 1991 asti, yhteen-sä tuhansia kilometrejä. Yhdestäkään kohteesta ei yritykselle ole tullut huomautuksia, mikäkertoo sekä työn että tuotteen laadusta. Lattialämmityssuunnittelu tehdään Uponorissa.

on opettelukohde, ei hommasta tulemitään Esko Saarikko toteaa.

Urakoitsija arvostaa toimittajien luo-tettavuutta. Niillä tulee olla toimivamyyntiorganisaatio, jonka puoleen voitarvittaessa kääntyä. – Kokemus tuo tul-lessaan toimittajatuntemusta, mikä aut-taa yhteistyökumppaneiden valinnassa.

26 000 asukkaan Kangasala lukeu-tuu Pirkanmaan alueen kasvukeskuk-siin. Pientalotontteja on tarjolla ja ra-kentaminen on vilkasta. Yksi Kangasa-lan Putkilämmön kohteista on seitse-män kolmen asunnon rivitaloa kunnankeskustassa. Asuntojen koot vaihtele-vat 55 neliömetristä 110 neliöön.

KATTAVAT JÄRJESTELMÄT

Rakenteilla olevat rivitalokohteet ovatesimerkki rakentamisen nykysuunta-uksesta, jossa perinteisestä työmaallatapahtuvasta palapelin kokoamisestaollaan siirtymässä valmiiden järjestel-mien käyttöön.

Kangasalan Putkilämmön keskeisenäkumppanina rakennushankkeessa onUponor, jolta tulevat kohteisiin lattialäm-mitys- ja käyttövesijärjestelmät, koneel-lisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ilman-vaihtokanavistot sekä eristetyt putkistot.

31

tajalle varmuuden siitä, etteivät keske-nään yhteensopimattomat osat tai so-pimattomat liitokset synnytä kosteus-ongelmia ja vesivahinkoja.

ERISTETYT PUTKISTOT YHDISTÄVÄTTEKNISEN TILAN RAKENNUKSEEN

Kaukolämmöllä lämpiävät rivitalo-asunnot on yhdistetty eristetyillä put-killa erilliseen rakennukseen, jossa tek-ninen tila ja lämmönsiirtimet sijaitse-vat. Lämmitysverkoston vesi sekä kyl-mä- ja lämmin käyttövesi kulkevat val-miiksi eristetyissä PEX-putkissa.

Eristettyjen putkistojen suojakuorion poikittaissuunnassa jäykkä, muttataipuu helposti pituussuunnassa. Siksiputkien käsittely ja sijoittaminen kai-vantoihin on helppoa ja linjaukset voi-daan tehdä piha-aluetta säästäen.

ENEMMÄN TEKNIIKKAA,VÄHEMMÄN ASENTAJIA

Uuden tekniikan ja järjestelmien tulonäkyy työmaalla niin yksittäisen asenta-jan kuin koko yrityksen näkökulmasta.

– Vuoteen 1952 verrattuna asenta-jan työ on nykyään kuin kellosepäntyötä. Asentajan työ on entistä siis-timpää ja kevyempää. Yrityksellä onasentajia rakennuksella entistä vähem-män, mutta talotekniikkaa sijoitetaantaloihin yhä enemmän. Työ on muut-tunut rakentamisprosessissa etupainot-teisemmaksi ja se tehdään selvästi ai-empaa nopeammin, Esko Saarikko ar-vioi rakentamisen muutoksia.

PELTI VAIHTUI MUOVIKANAVIKSI

– Ilmanvaihtokanavisto oli alun perinsuunniteltu peltikanavien varaan, muttavaihdoimme ratkaisun muoviin. Perus-teena oli materiaalin helpompi käsitel-tävyys työmaalla. Muovi ei vaadi "rällä-kän" käyttöä. Muutenkin muovikanavankokoaminen on siistimpää, sujuvampaaja vaatii vähemmän työkaluja.

Lattialämmitysratkaisuista Esko Saa-rikko kertoo yrityksellä olevan pitkäkokemus. – Olemme asentaneet Upo-nor-lattialämmityksiä jo vuodesta1991 asti, yhteensä satojatuhansiametrejä lattialämmitysputkea. Yhdestä-kään kohteesta ei ole tullut huomau-tuksia. Lattialämmityksen suunnittelus-sa käytämme Uponorin lattialämmi-tyssuunnittelupalvelua.

LATTIALÄMMITYSRATKAISUILLAMONIPUOLISET

KIINNITYSMAHDOLLISUUDET

Uponor-lattialämmitystarjonnan etunaon vaihtoehtojen monipuolisuus. Sekäsaneerauksella että uudisrakentamisellaon omat vaateensa. Lukuisat vaihtoeh-toiset lattialämmitysputkien kiinnitys-tavat ovat eduksi, sillä jokaiseen lattia-

Esa Saarikko Kangasalan Putkilämmöstä ja Pek-ka Natukka Uponorilta katsastavat Kangasalankohteen ilmanvaihtokanavistoa. Alunperin pel-tikanavaksi suunniteltu ratkaisu vaihdettiin hy-gieeniseen muoviin, jota on kevyt ja siisti käsi-tellä työmaalla.

Kohteessa käytetään rakenteisiin asennettavaksi tarkoitettua Uponor-PEX-käyttövesijärjestel-mää, jolla on sekä VTT-sertifikaatti että pohjoismainen Nordtest-hyväksyntä.

rakenteeseen voidaan valita siihen par-haiten sopiva kiinnitys.

Kangasalan kohteiden järjestelmätoi-mitukseen sisältyvät lattialämmitysjär-jestelmän tehdasvalmisteiset Jakotec-jakolaatikot. Lattialämmityksellä on ja-kotukit talojen molemmissa kerroksis-sa, mutta käyttöveden jako tapahtuualakerran jakotukista. Alakerrassa jako-tukkikaappi on sijoitettu lattiaan ja ylä-kerrassa seinään.

Lattialämmityksen kiinnitystapa onylä- ja alakerrassa erilainen. Välipohjarat-kaisuna kohteessa on tavallaan puu- jabetonipohjan välimuoto. Välipohjaristik-kojen päälle sijoitetaan vanerilevy, johonmuoviset putkipidikelistat kiinnitetään.Rakenteen päälle tulee verkko, ja tämänpäälle tehdään ohutvalu. Alakerrassa lat-tialämmitysputket kiinnitetään verkkoon,jonka päälle lattiavalu tehdään.

SERTIFIOITU KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄON KOSTEUSTURVALLINEN

Käyttövesiratkaisuna kohteessa on ra-kenteisiin asennettavaksi tarkoitettuUponor-PEX-käyttövesijärjestelmä.Tämä on ensimmäisenä Suomessa VTT-sertifikaatin saanut käyttövesijärjestel-mä. Lisäksi järjestelmällä on pohjois-mainen Nordtest-hyväksyntä.

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmäon sekä järjestelmäkokonaisuuden ettäyksittäisten osien kohdalla läpäissytmuun muassa osien yhteensopivuut-ta, tiiviyttä ja kestävyyttä mittaavat testitja tyyppihyväksynnät. Valmiin järjestel-mäkokonaisuuden käyttö antaa raken-

32

Jos rakentaja saa itse valita vesi-kattonsa täysin vapaasti muo-don, kaltevuuden ja materiaalin

osalta, on vaihtoehtoja sitten jo kym-menittäin. Lähtökohtana pitää tietystiolla vesikaton perimmäinen tehtävä.Muita valintatekijöitä ovat katteen tek-ninen toimivuus ja arkkitehtuuriset nä-kökulmat sekä tyylilliset seikat.

VESIKATON TEHTÄVÄ

Vesikaton tehtävä on suojata rakennustaluonnon "hyökkäyksiä" vastaan, joitaovat mm. sateet, tuulet ja auringon-paiste sekä toimia tiettyjen yläpohja-ratkaisujen runkona. Näitä ovat mm.eristeet, kattoikkunat, savupiippu, kat-toturvatuotteet ja sadevesijärjestelmät.Oma tehtävänsä sillä on myös talon ul-konäköä arvioitaessa, onhan katto ta-lon viides julkisivu. Materiaali ja muo-to vaikuttavat rakennuksen ilmeeseen.Kun tontit ovat usein monimuotoises-sa maastossa, myös asuntoalueen talo-jen katot ovat luontaisesti nähtävissä.

YLÄPOHJAN RAKENNE

Vesikaton kannatus tapahtuu ulkoseini-en ja joskus myös kantavien väliseinienpäältä. Varsinaisen vesikaton kantavanarakenteena käytetään kattotuoleja (ris-tikoita) ja erilaisia palkkiratkaisuja, var-sinkin silloin, kun halutaan korkeaahuonetilaa tai hyödyntää ylintä tilaamaksimaalisesti asuinhuoneena. Tällöinkattokaltevuuden tulee olla vähintään1:2 tai jyrkempi. Palkkirakenteinen ylä-pohja tarvitsee harjapalkin, joka puo-lestaan kannatetaan joko kantavilla sei-

nillä tai pilareilla. Näiden tarve riippuupalkin pituudesta ja katon muista kuor-mista. Tuettaessa harjapalkki päätyseiniintämä tulee ottaa huomioon niiden au-kotuksen suunnittelussa

Vesikaton ja koko yläpohjan raken-teet riippuvat jonkin verran varsinai-sesta vesikatteesta. Esimerkiksi tiilikat-teella koko rakenne on alhaalta ylös-päin: sisäverhous, ilmarako, höyryn-sulku, eriste, aluskate, ruoteet, katto-

tiili. Varsinkin ns. 11/2 -kerroksisissataloihin lisätään erilaisia valoa tuoviaelementtejä, kuten kattoikkunoita jaerilaisia kattolyhtyjä. Erityisen tärkeä-tä on huolehtia vesikaton tuuletukses-ta, sillä yläpohjan läpi kulkevan kos-teuden on poistuttava riittävän tehok-kaasti jotta rakenteet pysyvät kuivinaja kosteusvaurioilta vältytään ja ettälämmöneristävyys säilyy suunnitellunmukaisena.

Talon vesikatemateriaalin valinnas-sa on kaksi mahdollisuutta. Joko kaa-voittaja on sen valinnut tai sitten seon rakentajan valittavissa täysin va-paasti tai jonkinlaisin reunaehdoinja vähintäänkin suosituksin. Joskusrakennustapaohjeet ovat täysin yksi-selitteiset; tummanharmaa tai mus-ta huopakate. Joskus hieman väljem-mät; punainen betonitiili tai vaihto-ehtoisesti punainen kattotiiltä jäljit-televä profiilipelti.

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Icopal Oy

Olkea, betonia, huopaa vai peltiä?

Kiviteräskate edustaa uutta, modernia linjaa.

33

AUMAA JA PULPETTIA

Vesikaton tyypillisin muoto on harja-eli satulakatto. Nykyisin käytetäänmyös 70-luvulla uudelleen ”muotiin”tullutta auma- eli valmikattoa sekä eri-laisia harja- ja aumakaton yhdistelmiä,kuten leikattua aumakattoa ja puoliau-makattoa. Sen sijaan mansardi- eli tai-tekatto tunnetaan jo 1700 -luvun kar-tanoista. Vuosisadan vaihteen huviloi-den katot olivat upeita lanterniini- elisäterikattoja. Varsinkin rivitaloissa käy-tettiin 1960-luvulla paljon tasakatto-ja. Modernia tyyliä edustaa nykyisinmyös pulpettikatot.

VESIKATEVAIHTOEHDOT

Varsinaiset vesikatemateriaalit voidaanjakaa karkeasti kahteen luokkaan:

Katto, eli se ylimmäinen pinta, jol-la warjellaan rakennuksia weden sa-teesta, tehdään monista erilaisistaaineista.– Alexander Ruti, vuonna 1867 ilmesty-neessä oppikirjassa Muistellus oppi Raken-nustaidosta.

luonnonmateriaalit ja teollisesti tuo-tetut. Tässäkin on tapahtunut noin sa-dan vuoden sisällä selkeä teollinenvallankumous, sillä vaikka luonnon-materiaaleja edelleenkin käytetään, onniiden osuus van murto-osa ja sekinlähes yksinomaan korjausrakentami-sen puolella mm. museoviraston suo-jelukohteissa. Rakentamisessa onkautta aikain käytetty mitä moninai-simpia ratkaisuja. Puu on luonnolli-sesti ollut tärkeä materiaali, samoinmuut luonnontuotteet. Katteiden his-toriassa voidaankin puhua erilaisistakausista ja jopa kausivaihteluista. Onollut puukausia, rautakausia, tiilikau-sia ja huopakausia. Eri kaudet ovat ol-leet osittain tai kokonaan päällekkäi-siä ja jotkut voimakkaita ja pitkäänvallitsevia ja jotkut lyhyitä, useam-pinakin jaksoina toistuvia. Entisaiko-

jenkaan rakentajilla ei toki kaikki vaih-toehdot ole olleet samaan aikaan "tar-jolla".

Puukatteet* Tuohi- eli malkakatto* Palkkikatto* Kourukatto* Lautakatto* Liistekatto* Paanukatto* Kimpikatto

Muut luonnonmateriaalikatot* Turvekatto* Olkikatto* Liuskekivikatto* Savitiilikatto* Paperikatto

Teollisesti tuotetut* Sementtikattotiili* Lasitiili* Asbestisementtikate* Kupari- ja lyijykate* Aaltopelti* Rautapeltikate* Huopakate* Kiviteräskate

ENTÄ TÄNÄÄN?

Reilusta paristakymmenestä vaihtoeh-dosta on rakentajalla valittavissa nytvain puolenkymmentä, joskin kaikki-en osalta on useampia eri vaihtoehto-ja tarjolla. Perusvaihtoehdot ovat pel-ti, betoni ja huopa, mutta myös yksi-löllisiäkin ratkaisuja löytyy. Miten oli-si esim. kuparikatto? Joillain kaava-alu-eilla on haettu tietoisesti myös ns. van-hoja ratkaisuja, kuten konesaumattuapeltikattoa, mutta siinä nimenomaanperinteisen ratkaisun tekijät taitavat ollavähissä. Olipa ratkaisusi sitten mikätahansa, muista kuitenkin vesikatonperimmäinen tehtävä vaikkapa Alexan-der Rutin oppien mukaan. Pidä myöstyyli ja käytä hyvää makua, kutenmuussakin elämässä.

Huopakate

Peltikate.

Profiilipeltikate

Tiilikate

34

REMONTTIOPTIMI KERTOOKUSTANNUSARVION TYÖVAIHEITTAIN

Ohjelmassa eri remonttikohteita tar-kastellaan vaiheittain, aivan kuten nii-tä itse työmaallakin tehdään. Arviontekijä voi esimerkiksi ensin laskea mitämaksaa vanhan peltikatteen vaihtami-nen uuteen katteeseen. Uudeksi kat-teeksi voidaan valita tiilikate, huopa-kate, muovipinnoitettu pelti, konesau-mattu pelti, kiviteräskate tai vaikkakupari. Valintojen jälkeen ohjelma ker-too mitä kustannukset ovat purkutöi-den osalta ja mitä vastaavasti uuden kat-teen osalta.

REMONTTIOPTIMI KERTOOTYÖHÖN MENEVÄN AJAN

Ohjelman näyttämä kustannusarvioerittelee työhön käytettävän ajan. Esi-merkiksi laajennuksen uutta runkora-kennetta laskettaessa ohjelma kertookuinka monta tuntia menee rungon jaeristeiden asentamiseen, tuulensuoji-

en asentamiseen, julkisivuverhoukseenja sisäpuoliseen rakenteeseen.

REMONTTIOPTIMI KERTOO MITÄTARVIKKEITA TYÖSSÄ TARVITAAN

Ohjelmassa arvion tekijä valitsee koh-teen vaatimat työvaiheet sekä niihinhaluamansa rakenneratkaisut valmiis-ta valikoista. Tämän jälkeen ohjelmakertoo tuotenimikohtaisesti mitä tuot-teita työssä tarvitaan. Näin remontin-tekijän ei tarvitse erikseen kaivaa sel-ville mitkä tuotteet ja tuotenimikkeetkyseiseen työhön soveltuvat.

REMONTTIOPTIMI KERTOO TARVITTAVI-EN TUOTTEIDEN TARKAT TUOTETIEDOT

Ohjelman esittämistä tarvikkeista onsuurimmasta osasta myös linkit suo-raan kyseisen tuotteen yksityiskohtai-siin tietoihin, eli tuotekortteihin.

REMONTTIOPTIMI KERTOOTARVITTAVIEN TARVIKKEIDEN MÄÄRÄN

Ohjelma kertoo mikä on kyseiselle tuot-teelle yleisesti käytettävä hukkaprosenttisekä kuinka paljon sitä tarvitaan neliötätai juoksumetriä kohden. Samoin se las-kee puolestasi kuinka paljon sitä kaikenkaikkiaan hankkeessa tarvitaan.

REMONTTIOPTIMI KERTOOTARVIKKEIDEN YKSIKKÖHINNAT

Jotta tarvikkeiden hankinnassa ei tuli-si ikäviä yllätyksiä kertoo ohjelma

myös tuotteiden yksikköhinnat. Esitet-tyjä hintoja voit omien tinkimistaito-jesi ja isompien ostoerien avulla pie-nentää. RemonttiOptimi huomioiomat tarvike- ja työhintasi

OHJELMA HUOMIOI MYÖSOMAT TYÖ- JA TARVIKEHINTASI.

Toisin sanoin jos teet työn itse voit lait-taa työn hinnaksi 0 euroa tunnilta taikulloinkin maksamasi muun hinnan.Samoin tarvikkeiden osalta voit muut-taa hintaa tai poistaa sen kokonaan.

REMONTTIOPTIMIA KÄYTETÄÄNNETIN VÄLITYKSELLÄ

Kustannusarvio-ohjelmaa käytetäännetin kautta suoraan Rakentaja.fi sivuil-ta ja näin kaikki hinta- ym. päivityksettulevat välittömästi ilmaantuessaankaikkien käyttöön. Ohjelma on siis jat-kuvasti ajan tasalla.

REMONTTIOPTIMI OPASTAATYÖVAIHEISSA

Ohjelman kautta avautuvat myös sekätuote- että työvaihekohtaiset ohjeet.Rakentaja. fi TV:n kautta voi remontoijamyös katsoa erilaisten työvaiheiden to-teutustapoja.

REMONTTIOPTIMI KÄYTTÖOIKEUSNYT VAIN 50 EUROA

Uuden RemonttiOptimin käyttöoikeu-den hinta on 50 euroa/vuosi.

RemonttiOptimi omakotitalojen,kesämökkien ja rivitalojen

kustannuslaskentaanRemonttiOptimi kustannusarvio-ohjelman uusin versio julkaistaanRakenna & Remontoi messuillaEsport Arenalla perjantaina9.2.2007. Uuden ohjelman avullavoidaan laskea kokonaisvaltaisestiniin omakotitalojen, kesämökkienkuin rivitalojenkin korjaustöidenkustannusarvioita.Ohjelma on toteutettu yhteistyössäTekesin kanssa

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

35

RemonttiOptimin käyttöVaihe 1.Kohteen luominen tai jo luodun kohteen valitseminen.• Uusi kohde luodaan valitsemalla uusi kohde ja täyttämällä kohteenperustiedot.• Luodut kohteet löydät “Listaa kohteet”.

Vaihe 2.Valitse luotu kohde ”Käppärän puistikko” käsittelyyn. Tässä mallissa Käp-pärän Puistikko on jo laskettu. Saat yhteenvedon huonetiloittain. Huoneti-lan saat käsittelyyn klikkaamalla huonetilan edessä olevasta plussasta.

Vaihe 3.Valitse haluttu huonetila ”Käppärän puistikon keittiö”, saat keittiön eri-tellyn yhteenvedon.

Vaihe 4.Valitse halutun huonetilan remonttikohde ”Käppärän puistikon keittiönseinät”, voit alkaa päivittämään ko. kohteen remonttitietoja.Lähtötiedoissa kysytään huoneen mitat ja oletustuntihinta, jota voitpäivittää jokaisessa eri työvaiheessa– Valitut työt:• Valitut työt on laitettu tietokantaan, josta voit alasvetovalikosta valitahalutun.• Oletuksena käytetään tunnettuja materiaaleja, joihin voit päivittää omiahintojasi. Materiaaleista on lisätietolinkki ja yleensä työohjeet.

Käytettyäsi ohjelmaa muutaman kerran lasket yhden huonetilan remon-tin muutamassa minuutissa.

Ruskaa, hiihtoa, golfia

Levi on aina auki!

Levi sijaitsee Kittilän kunnassa, noin 150 km Rovaniemeltäluoteeseen. Toinen suuri keskus Ylläs sijaitsee noin 40 km:npäässä. Kittilän asukasluku on vajaat 6 000 henkeä, johonsuhteutettuna Levillä vuosittain vierailevat noin puoli mil-joonaa matkailijaa kertoo mistä kunta elää.

BONGAA LEVIN VIISI VUODENAIKAA

Valtaosa suomalaisista on käynyt joskus Lapissa, useimmatkeväthankien hohtaessa ja aika iso osuus myös ruskan ai-kaan, syyskuun ensimmäisinä viikkoina. Kevätviikot etelänhiihtolomista aina Vappuun asti (viikot 8-17) ovatkin mer-kittävää sesonkiaikaa. Aivan toisen väristä Lappia on sittennähtävissä elokuun lopusta lokakuun alkupuolelle (vkot 35-40), jolloin Lapin ruska aukeaa parhaimmillaan. Myös kaa-mosajassa on herkkyyttä alkaen ensilumista joulun- ja uu-den vuoden ajan ylitse aina hiihtoloma-aikoihin. Oma vie-hätyksensä on myös Lapin kesässä kalastus- ja marjastus-mahdollisuuksineen. Kaiken kokeneet Lapin kävijät sano-vat kuitenkin, että kaikkein vaikuttavin aika on kevään jakesän välissä, jolloin lumi sulaa, vedet virtaavat kuruissa jaluonto herää aivan huikealla vauhdilla. Suomen Lappi on-kin usein touko-kesäkuun vaihteessa jopa koko Euroopanlämpimintä aluetta. Ja silloinhan voi jo nimenomaan Levil-lä pelata nykyisin myös golfia 18-reikäisellä kentällä, lähteämaastopyörällä luontoon tai vaan olla.

VARAA OMA VIIKKOSI

Kaikille löytyy siis aina jotain ja aina löytyy jotain kaikille.Levi odottaa kävijöitä ympärivuotisesti. Katsopa heti, onkolomaviikollasi vielä tilaa jossain kuudessa korkeatasoisessa,hyvin varustetussa mökissä, jotka löytyvät osoitteesta:www.rakentaja.fi.

Suomi on suuri maa, jossa neljä vuodenaikaa korostuvatselkeämmin kuin missään muualla. Erityisen vahva onkontrasti Suomen Lapissa. Niinpä mm. Levi on monienerilaisten mahdollisuuksien ja aktiviteettien lomanviet-topaikka.

Teksti ja kuva: Suorakanava Oy

REMONTTIOPTIMIN KÄYTTÖOIKEUDEN SAAT OSOITTEESTAWWW.RAKENTAJA.FI

36

Rakennusliike Reponen käyttiPAROC CGL-eristettä rakenta-massaan kuusikerroksisessa

kerrostaloasunnossa eristämään pysä-köintikerros yläpuolelle tulevasta toi-mistokerroksesta. Työmenetelmä oli ta-vallisuudesta poikkeava, sillä eristeker-ros ladottiin välipohjamuottien päälleja sen päälle tehtiin raudoitukset javalettiin välipohjan betoni.

ERISTEEN ASENNUSHELPPOA LATOMISTA

PAROC CGL 80 voidaan kiinnittää vä-lipohjaan joko alakautta liimaamalla jailman tukea jopa 200 mm vahvuuteensaakka. Varminta on kuitenkin asentaatuote jo betonivalun yhteyteen, jos seon mahdollista. Liimaaminen lieneejärkevin tapa, vanhoissa, pienissä koh-

teissa, esimerkiksi yhden kahden au-ton autotallissa, jolloin tuote toimiisekä eristeenä että lopullisena pinnoit-teena, joka voidaan rapata tai maalata.Jos kysymyksessä on isompi kohde, esi-merkiksi kerrostalo, jonka alin kerroson kokonaan tai suurelta osin autohal-lia, voidaan rakentaminen tehdä toi-sinpäin. Tällöin muottitaso suunnitel-laan eristettävältä osuudelta eristeen

CGL 80 autotalliinja -halliin

Kylmän ja lämpimämmän tilan välipohjan lämmön-, äänen- ja palotekni-nen eristäminen voidaan nyt toteuttaa vaivattomasti Parocin uutuustuot-teella CGL 80 - vuorivillaeristeellä, joka soveltuu moninaisiin tarkoituk-siin mm. pientalorakentajan autotallista kerrostalon autohalliin.

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Paroc Oy ja Raimo Holopainen

Piispankallioon toteutetun kerrostaloasunnon autohallin katto on pinnoitusta vailla.

37

paksuuden verran alemmas. Muottiva-nerin tulee olla puhdas, mielelläänuusi. Eriste asennetaan sitten vain tii-viisti toisiaan vasten, saumat ristiin. Työon helppoa ja nopeaa, kun ei tarvitsekurottaa ylöspäin, pölyä ei tule silmiineikä tarvita erillisiä kiinnikkeitä eikä lii-maustyövaihetta. Monta työvaihettatoteutuu samanaikaisesti. Lopputulok-sen on tiivis ja tasainen pinta, joka onkiinnittynyt lujasti betonin omilla si-deaineilla – ilman erillistä liimaustasiis. Muottirakenteen purku vaatii to-

Rakennusliike Reponen Oy on hei-nolalainen, yli 50 vuotta vanha ra-kennusliike, jonka pääasiallinentoiminta-alue on vuodesta 1989lähtien ollut pääkaupunkiseutu.Reponen on rakentanut kaikkiaanyli 4 000 asuntoa. Nykyinen vauhtion noin 300 asuntoa vuodessa.Henkilökunnan määrä on noin 100ja liikevaihto reilut 20 miljoonaaeuroa.

”Samoilla tai jopa pienemmillä kustannuksilla siistimpään lopputulokseen”

sin normaalia suurempaa huolellisuut-ta, kun alla onkin eriste, eikä betoni-pinta.

EI MITÄÄN ONGELMIA

Espoon Piispankallioon valmistuvanasuinkerrostalon autohalli- ja toimis-tokerroksen äänen-, lämmön- ja pa-loeristykseen käytettiin kuvattua me-netelmää. Rakennusliike Reposelletämä oli ensimmäinen kohde, jossa työtehtiin tavallaan käänteisesti. – Tekni-

sesti työssä ei ollut mitään ongelmia,kertoi toimitusjohtaja Mika Airaksela.– Lopputulos ja työ olivat sitä mitä ku-vittelimmekin. Hieman vaan pohditti,entäpä jos olisi satanut kaatamalla en-nen raudoituksen asentamista ja valua.Teräksien korotusvälikkeiden kanto-pinnan on hyvä olla normaalia suu-rempi. Ei tämä työkustannuksiltaan ai-nakaan kalliimpi ole, kun jälkityöt voi-daan jättää pois, arvioi Airaksela. Jokatapauksessa jälki on varmasti siistim-pi. Tämä pilottikohde on omaa gryn-daustuotantoamme ja oma pääkaupun-kiseudun toimistomme siirtyy huhti-kuussa rakennukseen. – Uskon, ettäkäytämme tulevissa, vastaavissa väli-pohjaratkaisuissa myös nyt testattuamenetelmää, sanoi toimitusjohtajaMika Airaksela.

Ensimmäisen kerroksen välipohjan muottityö-tä.

PAROC CGL 80 asennusta… …muottilevytyksen päälle…

Välipohjan betonivalu. PAROC CGL 80 liimautuu tiukasti betoniin.…irti eristeestä korotusvälikkeillä, joiden kan-tavuutta voidaan lisätä lähes kolminkertaiseksiasentamalle alle PAROC aluslevy.

CGL 80

– Vuorivillatuote kylmän ja lämpi-mämmän tilan välipohjan lämmön-, äänen- sekä palotekniseen eristä-miseen.– Tuotemitat: 1200 x 200 x50…250 mm– Lämmönjohtavuus: 0,041 W/mK– Puristuslujuus: 50 kPa– Halkaisulujuus: 80 kPa– Tuotteen pinta voidaan rapata taimaalata.

38

HYVÄN MAAN TUNNUSMERKIT

Hyvä maa näyttää ja tuoksuu mullalle.Muita tunnusmerkkejä ovat mm. mu-ruinen rakenne, runsas pieneliötoi-minta, huokoisuus, hyvä veden läpäi-sy- ja varastointikyky sekä sopiva pH.Normaali kasvualustan pH on n. 6 (kal-kinkarttajakasvit suosivat happamam-paa, jopa alle 5 pH:ta, ja kalkinsuosijatemäksisempää, pH n. 7). Jos pH onkovin alhainen tai korkea, voi kasvienravinteiden saanti vaikeutua oleellisesti.Mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K),kalsium, rikki ja magnesium liukene-vat paremmin pH:n ollessa yli 6. Toi-saalta rauta ja kupari liukenevat par-

haiten pH:n ollessa alle 6. Kasvualus-tan happamuutta lisäävät mm. kalkit-sematon turve, pieneliötoiminta, juu-riston toiminta ja kasvualustassa ole-van rikin hapettuminen.

KASVATA KERROSTA JA PARANNARAKENNETTA

Eloperäiset maa-aineet maatuvat vähi-tellen, ja niinpä lumen painon väisty-essä multakerrokset voivat näyttää hie-man kutistuneen. Keväällä onkin mai-nio aika lisätä uutta puhtia maahan. Ra-kenteen parantamiseen käytetään mm.hiekkaa, savea, turvetta ja kompostia.Kalkki ja kevätlannoite on ripotellaan

Kevät on maanparannuksenkulta-aikaa

Kun lumi alkaa sulaa, ja keväinen auringonpaiste houkuttelee pihalle, kan-nattaa tehdä pieni tarkistuskierros: alustavasti voi tutkailla mm. nurmikonpaikkaustarvetta, arkojen kasvien talvivaurioita ja jänisten sekä myyrienmahdollisesti aiheuttamia tuhoja. Saman tien voi kuitenkin jo aloittaa kas-vien perusolojen kohentamisen eli maanparannustoimet.

Teksti: Suorakanava Oy, kuvat: Suorakanava Oy ja Biolan Oy

Kasvien kasvualustan laadussa jasyvyydessä tehdyt laiminlyön-nit näkyvät melko nopeasti:

kasvit voivat huonosti ja jopa kuole-vat. Uusien kasvien hankinta kerta toi-sensa perään tulee kalliiksi - asiaankannattaa siis paneutua. Maanparan-nuksella pyritään syventämään multa-kerrosta, parantamaan kasvualustanrakennetta ja vilkastuttamaan pieneliö-toimintaa. Niksit ovat loppujen lopuksimelko yksinkertaisia. Maanparannus-aineet voi ”kylvää” vaikka ohuen lu-mikerroksen päälle. Kun maa sulaa jakuivahtaa, aineet muokataan huolelli-sesti maahan ja pinta tasoitetaan.

Keväällä lannoitteet ja kalkki voidaan levittäämaanmuokkauksen yhteydessä.

Kalkitus vähentää maan happamuutta, paran-taa maan rakennetta ja edistää ravinteiden liu-koisuutta kasvien käyttöön.

Keväällä kukkapenkistä leikataan pois kuolleetkasvinosat ja maa kunnostetaan. Kalkki voidaanlevittää aikaisin – jopa hangen päälle.

39

seuraksi. Myöhemmin lisää kasvuvoi-maa saadaan mm. ruohosilpulla jakompostoidulla lannalla.

Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravin-teita, mutta on hyvin kantavaa. Sitävoidaan parantaa sekoittamalla mukaansavea 2 cm kerros) ja maatunutta tur-vetta ja/tai kompostia (10 cm kerros).

Hietamaa on sellaisenaan hyvää vil-jelymaata.

Hiesumaa tiivistyy helposti, ja eliö-toiminta on yleensä heikkoa. Sitä voi-daan parantaa hiekalla (1 cm kerros)ja maatuneella turpeella ja/tai kompos-tilla (10 cm kerros).

Savimaa sisältää paljon ravinteita,mutta kovettuu ja tiivistyy helposti sekäon kylmää. Sitä voidaan kuohkeuttaahiekalla (2 cm kerros) ja maatuneellaturpeella ja/tai kompostilla (10 cmkerros).

Turvemaa pidättää hyvin ravinteita javettä ja pysyy ilmavana tallaamattomil-la paikoilla. Se kuitenkin kuivuu jakuorettuu helposti. Lisäksi raaka turvehajoaa nopeasti ja sitoo hajotessaankasvualustan typpeä. Turvemaata voi-daan parantaa lisäämällä saven ja hie-kan sekoitusta (n. 100 l/m2).

Kalkitus elvyttää pieneliöstöä, vähen-tää happamuutta ja parantaa maan mu-rurakennetta. Suomen maaperä onluonnostaan melko hapanta. Kalkin tar-ve riippuu maan pH:sta. Normaali kas-vialusta on hyvä kalkita vähintään pa-rin vuoden välein, n. 10-20 kg/100m2. Jos maa on hapanta, kalkkia pitäisi

levittää jopa 40-80 kg/100 m2. Tar-kemmat ohjeet löytyvät aina kunkintuotteen pakkauksista.

Lannoitus varmistaa kasvien ravintei-den saannin. Ravinteet antavat kasvillevoimaa kasvaa, kukkia ja tehdä satoa.Eniten kasvit tarvitsevat typpeä (N),fosforia (P), kaliumia (K), kalsiumia(Ca), magnesiumia (Mg) ja rikkiä (S).Nämä ovat makro- eli pääravinteita.

Lanta ja komposti vilkastuttavat pien-eliötoimintaa. Lantakin on syytä kom-postoida ennen käyttöä.

Kuorihumus ja ruohosilppu (1-2cm:n kerroksena) parantaa maan ilma-vuutta ja sopii myös katteeksi, jolloinse myös säilyttää kosteutta.

VALJASTA PIENELIÖT JA KASVITAPUUN

Maassa on matoja, toukkia, alkueläi-miä ja bakteereja. Ne sekoittavat maa-aineksia, tuottavat maahan humusta,hiilidioksidia ja vitamiineja. Humus onsiis mm. kasvi- ja eläinjätteistä synty-nyttä mullan perusainesta, joka sisäl-tää runsaasti ravinteita ja lisää maan ve-denvarastointikykyä, vähentää ravintei-den huuhtoutumista ja täten vähentääkalkitus- ja lannoitustarvetta, lisäämuruisuutta ja tekee maasta helpom-min muokattavaa sekä ehkäisee tiivis-tymistä. Toisaalta liiallinen humuspi-toisuus heikentää kantavuutta. Maanpieneliöstölle luodaan paremmat kas-vuolot kastelemalla, käyttämällä kom-

postia, lisäämällä lantaa ja ruohosilp-pua katteeksi sekä viljelemällä kasveja,joista jää maahan runsaasti juurimas-saa pieneliöstön ruoaksi, kuten esim.syväjuurisia apiloita.

Maanparannuskasvien vaikutus pe-rustuu siihen, että kasvit sitovat it-seensä ilmasta typpeä. Hyvässä kasvus-sa oleva kasvusto muokataan maahan,jossa maatuessaan kasveihin sitoutunuttyppi vapautuu. Tällaisen viherlannoi-tuksen jälkeen paikalla viljellään voi-makasta typpilannoitusta tarvitseviakasveja, esimerkiksi kaalikasveja. Hy-viä kasveja ovat mm. keltalupiini, au-ringonkukka, hunajakukka, härkäpapu,persianapila, tattari, rehuvirna, valko-mesikkä, persianapila ja veriapila. Eri-tyisen hyvin typpeä sitovat apilat ja pal-kokasvit juuriston typensitojanysty-röidensä avulla.

VILJAVUUSTUTKIMUKSELLA FAKTAA

Kasvien hyvinvoinnista voi tehdä joh-topäätöksiä kasveja tarkkailemalla. Tark-kaa tietoa maan ravinnetilasta halutes-saan voi teettää viljavuustutkimuksen.Näytteistä tutkitaan maalaji, maanmultavuus, pH, maan johtoluku (il-maisee maan suolaväkevyyttä eli ravin-netilaa yhdellä luvulla) ja eri ravintei-den määrät. Tutkimuksesta saatujen tie-tojen perusteella on huomattavasti hel-pompaa suunnitella maanparannusta,kalkitusta ja lannoittamista.

40

käyttää kuntokartoituksia tekeviä yrityksiä, rakennesuun-nittelijaa, mahdollista rakennusaikaista vastaavaa työnjoh-tajaa. Joissain kunnissa lienee vieläkin mahdollisesti käyt-tää jopa kunnan rakennusvalvontaviranomaista. Yleensävaurioiden syyt löytyvät jo alun perin tai myöhemmissäkorjauksissa väärin tehdystä pinnoitteesta (liian tiivis pin-tamaali, mikä estää rakenteen hengittämisen), perustus-ten painumisesta ja siitä johtuvista liikkeistä runkoraken-teessa, vesikatteen tai vesikourujen vuodoista ja siten ve-den pääsystä seinärakenteeseen tai kasvillisuuden (villi-viinit, liian lähellä seinää kasvavat puut ja kasvit jne.) ai-heuttamista kosteudensiirroista ja jopa mekaanisista liik-keistä pintaa vasten. On tietysti myös mahdollista, että kokoulkoseinärakenne on tehty jo rakennusvaiheessa täysinväärin.

PAIKKAUS, KORJAUS VAI TÄYSREMONTTI

Jos vaurion aiheuttaja selviää ja osoittautuu hyvinkin pai-kalliseksi, eikä ole ihan paraatijulkisivussa, voi harkita vainvaurioituneen kohdan korjaamista paikkausrappauksella.Jos taas ilmenee, että rakenteissa on laajempiakin ongel-mia; esimerkiksi alla oleva vinolaudoitus on kosteuden

Kun rappaus rapisee

Tässä 60-luvun talossa on jo selviä merkkejä rapatun julkisivupinnan vau-rioista - siis korjaustarpeesta.

Me Rakentajat -lehden Syksy 2006 -numerossa ol-leessa jutussa oli korjauksen lähtötilanteena keh-nosti tehdyn remontin johdosta aiheutuneet uu-

det ongelmat, jotka olivat pääosin vesivaurioita. Tämä koh-de korjattiinkin sitten ihan viimeisen päälle lisäämällä sa-malla talon lämmöneristystä. Mutta miten ennakoida?

TEE VUOSITARKASTUS

Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään ker-ran vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kai-kissa niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi taikosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysinpintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkas-tuskohteista. Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisiahalkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja ko-puttelemalla vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut ra-kenne antaa kyllä kuulua itsestään.

SELVITÄ ONGELMAN ALKULÄHDE

Mikäli vaurioita tai oireita löytyy julkisivurakenteista, onselvitettävä välittömästi syyn aiheuttaja. Asiantuntijana voi

Mitä tehdä, kun vanha – tai uusikin – rappauspinta osoittaa periksi antami-sen merkkejä: Rappauspinnassa näkyy halkeamia tai vesivaurioiden aiheut-tamia tummia kohtia? Näinhän sen pitäisi mennä: Kokonaisvaurioiden sel-vittäminen, arviointi vaurioiden aiheuttajasta, korjaussuunnitelman teko jalopulta itse korjaustyö.

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Paroc Oy Ab

PreWIS III kohde, jossa puurunko elementti, liimaamalla kipsilevyyn kiin-nitetty PAROC FAL1. Toisiin elementteihin on tehtaalla asennettu myöspohjarappaus ja verkotus.

41

PUURUNKOSEINÄ, OHUTRAPPAUS

Sopiva alusta on umpilaudoitus tai tuulen-suojakipsilevy. PAROC FAS 4 kiinnitetäänrappausurakoitsijan ohjeiden mukaisestijoko liimalaastilla ja/tai mekaanisesti villanläpi runkokoolaukseen.

Eristeen päälle ruiskutettuun pohjalaasti-kerrokseen asennetaan alkalin kestävä lasi-kuituverkko. Pohjalaastikerros tasoitetaan jakokonaisuus ruisku- tai hierrepinnoitetaan,jolloin rappauksen kokonaispaksuudeksi tu-lee n. 10 mm.– n. 10 mm rappauslaastikerros– muovipinnoitettu, alkalinkestävä lasikui-tuverkko– mekaaniset kiinnikkeet– PAROC FAS 4, mahdollinen liimakiinni-tys rappausurakoitsijan ohjeiden mukaan– tuulensuojalevy tai umpilaudoitus– puurunko ja PAROC eXtra– höyryn-/ilmansulku– sisäverhouslevy

vaurioittama, saattaa olla tarpeen poistaa koko rappaus javaihtaa vaurioituneet laudat uusiksi. Vanhojen talojen ken-ties vuosikymmeniäkin kestäneistä rakenteista saattaa löy-tyä mielenkiintoisia konstruktioita – rappauksen tukiverk-ko on irrotettu seinästä naulaamalla verkon alle kaljapul-lon kruunukorkkeja. Mikäli näin pitkälle joudutaan sei-nää purkamaan ja varsinkin jos alla oleva aikanaan hyvin-kin yleinen vinolaudoitus on jo "pehmeä", kannattaa har-kita saman tien täydellisempää remonttia. Tällöin laudoi-tus korvataan nykyaikaisella tuulensuojalevyllä, jonka pääl-le kiinnitetään lisälämmöneriste, joka sitten rapataan. Läm-pörappauksen voi tietysti tehdä myös vanhan rappauspin-nan päälle, jos alusrakenteiden kunto on todettu hyväksi.Rakenteesta löytyy työohjeineen hyviä esimerkkejä mm.Parocin sivuilta. Rakennesuunnittelijan tai muun asian-tuntijan on tarkastettava, että seinärakenteelle jää riittäväjäykkyys.

ÄLÄ JÄTÄ KESKEN

Seinärakenteen uusiminen kokonaan nykyaikaisin mene-telmin parantaa tietysti talon lämpötaloutta. Tärkeintä täs-säkin on, että työ tehdään hyvällä ammattitaidolla. Varsin-kin rappaustyö on vaativaa, muu työ saattaakin sitten sujuajo omin voimin ja taidoin. Joka tapauksessa on aina hyvä,että käytettävissä on osaava valvoja – ja pohjana hyvä suun-nittelu. Jos päädytään näin laajaan seinäremonttiin, on eri-tyisen tärkeätä tarkistaa saman tien huolella myös vesika-ton ja vedenpoistojärjestelmien kunto, ettei uusia yllätyk-siä tule lähivuosina eikä vuosikymmeninäkään.

PAROC FAS 4 sijasta voidaan käyttää myös tuotetta PAROC FAL 1 ohutrappausmenetelmissä ja PAROC FAS 1 kolmi-kerrosrappauksissa. Rakenteet tarkemmin www.paroc.fi/channels/fi/building+insulation/solutions/external+walls/default.asp

Työmaalla kipsilevyn pintaan liimatut lamellituote PAROC FAL 1 on vielänäkyvissä.Alla valmis kohde rapattuna (Alsecco ohutrappaus).

42

Uponor-pientaloratkaisuun kuuluu kymmenen yh-teensopivaa ja testattua Uponor-järjestelmää. Koskajokainen talotekninen järjestelmä on vain yhtä vah-

va kuin sen heikoin lenkki, sisältävät Uponorin ratkaisutkaikki tarvittavat komponentit. Tämä varmistaa, että jokai-nen osa on varmasti mitoiltaan ja materiaaleiltaan yhteen-sopiva muiden kanssa.

Jokainen Uponor-järjestelmä on saatavissa erikseenkin,mutta valitsemalla taloonsa vähintään kolme Uponor-jär-

jestelmää rakentaja pääsee nauttimaan Uponor-pientalorat-kaisuun kuuluvista eduista ja saa Uponor-LVI-talokansionsekä laadukkaasta rakentamisesta kertovan ja laadun tuo-maa arvoa osoittavan kyltin taloonsa kiinnitettäväksi.

Uponorin uuteen pientaloratkaisupakettiin kuuluvat lat-tialämmitys, käyttövesi, sammutusjärjestelmä, ilmanvaih-to, sadeveden poisto ja salaojitus, kiinteistöviemäröinti, jä-teveden käsittely (haja-asutusalueet), eristetyt putkistot, ra-donin poisto ja pihan sulanapito.

Uponor-pientaloratkaisuhelpottaa rakentajan valintoja

Uponor on kehittänyt omakotirakentajan avuksi uuden toimintamallin. Setuo rakentajan valittavaksi kymmenen Uponor-järjestelmää – lähes kaikki,mitä talotekniikkaan tarvitaan. Rakentaja saa talotekniikan lisäksi palvelujaja kumppanin, johon hän voi olla yhteydessä rakentamisen ja asumisen erivaiheissa.

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy

Uponor-pientaloratkaisu tarjoaa lähes koko talotekniikan yhdessä paketissa. Ratkaisuunkuuluvat 1. vesikiertoinen lattialämmitys 2. käyttövesijärjestelmä 3. pientalon sammutusjär-jestelmä 4. ilmanvaihtojärjestelmä 5. sadeveden poisto ja salaojat 6. talon sisäiset viemärit7. haja-asutusalueen jätevesijärjestelmä (jäteveden puhdistamot ja säiliöt) 8. eristetyt put-kistot (rakennuksen ulkopuoliset vesi- ja lämpöjohdot) 9. pihan sulanapito 10. radonin poisto

43

Uudessa toimintamallissa rakentajaneteneminen projektissaan on pyrittytekemään mahdollisimman vaivatto-maksi. Kun rakentaja toimittaa lähtötie-tolomakkeen ja talonsa LVI-suunnitel-man Uponorille, hän saa veloituksettamateriaaliluettelot kaikkiin haluamiin-sa Uponorin tuotejärjestelmiin sekä lat-tialämmitys- ja sammutusjärjestelmä-suunnitelman. Uponorilta saaduillamateriaalilistoilla hän voi pyytää tuot-teista ja niiden asennuksista jälleenmyy-jiltä vertailukelpoiset tarjoukset.

RAKENTAJALLE NEUVONTAA JAJÄRJESTELMÄTODISTUS

Uponor-pientaloratkaisussa rakentajaapalvellaan puhelimitse ja sähköpostinvälityksellä. Rakentaja saa neuvoja, mi-ten edetä rakennushankkeen eri vaiheis-sa ja mitä on huomioitava taloteknisiävalintoja tehdessä. Uponor auttaa tar-vittaessa löytämään myös sopivia am-mattilaisia hankkeen toteuttajiksi.

Rakentaja saa järjestelmätodistuksenUponor-järjestelmilleen. Todistusosoittaa, että rakennuksessa on käytet-ty keskenään yhteensopivia tuotteita,joiden laadusta Uponor vastaa. Asen-nuksen tehnyt yritys puolestaan vastaaasennustyöstä.

Kun taloon on asennettu vähintäänkolme Uponor-järjestelmää, rakentajal-le toimitetaan LVI-talokansio, joka si-sältää järjestelmätodistuksen, järjestel-mien käyttö- ja huolto-ohjeet sekä cd-levyllä olevat suunnittelu- ja asennus-ohjeet. Kootusti kansissa oleva tietohelpottaa talon myöhempiä LVI-töitä.

RATKAISUJA VUOSIKYMMENIKSI

Oman kodin rakentaminen on mer-kittävä investointi. Se vaatii rakenta-jalta sekä taloudellisia että henkisiävoimavaroja. Kyse ei ole vain raken-tamishetkestä ja varsinaisen rakenta-misvaiheen kustannuksista. Jo projek-tin suunnitteluvaiheessa rakentaja te-kee ratkaisuja, joilla on vaikutus asu-misen mukavuuteen, kustannuksiin jaturvallisuuteen vuosikymmeniksieteenpäin.

Laadukkaalla talotekniikalla vaikute-taan merkittävästi rakennuksen huol-to- ja ylläpitokustannuksiin, jotka ovatrakennusajan investointia selvästi suu-rempi kuluerä.

Omakotirakentajan on hyvä vaatia,että kaikki hänen kotinsa talotekniikas-sa käytetyt osat ja järjestelmät perus-tuvat hyväksyttyihin ja testattuihintuotteisiin ja ratkaisuihin, joissa kaik-

ki komponentit ovat keskenään yhteen-sopivia. Ammattitaitoisten asentajienkäyttö on oleellista.

Talotekniikka on tehty vuosikymme-niä kestävään käyttöön. Siksi valmista-jan luotettavuus, asianmukainen neu-vonta ja käyttöohjeet sekä kyky vastatatuotteista myös tulevaisuudessa ovattärkeitä.

ETENE NÄIN:

1. Ota yhteys LVI-suunnittelijaan ja tee-tä talosi LVI-suunnitelma. (huom.Uponor-lattialämmityksen ja Uponor-sammutusjärjestelmän suunnitelmansaat Uponorilta.)2. Täytä lähtötietolomake, jonka löy-dät Uponorin verkkosivuilta(www.uponor.fi). Palauta se yhdessäLVI-suunnitelman kanssa Uponorille.3. Uponor tekee haluamistasi järjestel-mistä materiaaliluettelot ja toimittaa nesinulle.4. Materiaaliluettelojen avulla voit vai-vattomasti pyytää Uponor-jälleenmyy-jiltä tarjouksen järjestelmistä asennet-tuna.

Uponor kehitti pientalorakentajien avuksi Uponor-pientaloratkaisun. Pientaloratkaisulla rakentaja voivarmistaa turvallisen ja mahdollisimman selkeän rakentamisprojektin sekä laadukkaan lopputulok-sen. Pientaloratkaisu koostuu omakotitalon keskeisistä taloteknisistä järjestelmistä, rakentajan tuke-na olevista palveluista sekä myöhempää kiinteistönhoitoa helpottavista materiaaleista.

Lisätietoja Uponor-pientaloratkai-susta www.uponor.fi

44

Siinä vastaus, johon jokaisen tulisi pyrkiä omaa kotiasuunniteltaessa. Miten tähän lopputulokseen pääsee?Lue erään perheen tarina ja mieti omia valintojasi

vielä kerran.

TONTTI OIKEALTA ALUEELTA

Tontin hankintaa tulisi edeltää huolellinen suunnittelu. Ton-tin sijainnin kannalta on tärkeää miettiä mitä kodin lähi-ympäristöltä vaaditaan, jotta arjen askareet sujuvat. Kuinka

Harkitse kahdestiPientalon rakennuslupapiirustukset ovat lähes valmiit. Seu-raavaksi alkaa rakentaminen. Kysytäänpä valmistuvan talonrakentajilta: Onko kukaan perheestänne joutunut luopumaantärkeimmästä toiveestaan? Ei.

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

kaukana työpaikat, koulut ja ystävät ovat, kuluvatko päivätautossa istumiseen, kuinka lähellä naapurit ovat. Tontin ko-koon vaikuttavat tietysti rakennusten koko, aktiviteettienviemä tila sekä omat mieltymykset vapaan tilan suuruudes-ta.

Tarinan perhe halusi tontin alueelta, jonka he tiesivät ole-van lähes täydellinen omiin tarpeisiinsa. Tonttia he etsivätvuoden päivät, mutta lopulta sitkeys palkittiin. Tontti löytyijuuri oikealta paikalta, jossa palvelut, ihmiset ja luonto ovatlähellä.

45

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ?

Unelmien tontti sijaitsi kaava-alueella, jossa suosituksena on1,5 -kerroksinen talo. Suosituk-sen mukaisesti taloa ryhdyttiin-kin suunnittelemaan 1,5-ker-roksiseksi. Yläkerrasta tehtäisiinikään kuin lasten valtakunta,jossa heillä olisi tilaa olla sekäyhdessä että yksin. Aula voisitoimia lasten yhteisenä leikki-paikkana ja ehkä tulevaisuudes-sa teini-ikäisten tv/pelihuonee-na. Alakerrassa olisivat muut ti-lat ja aikanaan lasten muutta-essa pois kotoa yläkerran tilois-ta voisi tehdä esimerkiksi vie-rashuoneen ja harraste/työti-lan.

Suunnittelutyön alkamiseenasti toiveet tarvittavista tiloistaja ratkaisuista pysyivät vahvoi-na. Kuitenkin takaraivossa jys-kytti pienen pieni epäilys, onkokahden tason ratkaisu sitten-kään oikea valinta perheelle. Entä jos elämä on sitä että ai-kuiset elävät omassa kerroksessaan ja lapset pysyvät omissaoloissaan, eikä perhe kokoonnu muutoin kuin ruoan ää-reen. Entä yöllä, jos lapsi itkee, kuulevatko vanhemmat senalakertaan asti. Entä jos joku perheenjäsen loukkaantuu, esi-merkiksi portaikon muuttaminen esteettömäksi ei ole no-pea projekti.

Perhe tuntee tapansa ja tietää, että nimenomaan illat ovatperheen yhteistä aikaa, josta halutaan ottaa kaikki irti. Arki-elämä pyörii pääosin keittiön ja olohuoneen ympärillä, jo-ten vaikuttaisiko kahden kerroksen koti liiaksi perheen yh-teiseen arkeen ja vapaa-ajan viettoon. Vaikka lapset leikki-vät omissa huoneissaan, tunne siitä että he ovat lähellä ha-luttiin säilyttää vastaisuudessakin. Näitä asioita pienten las-ten perheessä pohdittiin tarkoin.

TAKAISIN MAAN PINNALLE

Entä jos sittenkin rakennettaisiin 1-kerroksinen talo? Per-heen lapset ovat vielä pieniä,joten perhe alkoi pohtimaanuudestaan hyviä ja huonojapuolia 1- ja 1,5 -kerroksisentalon välillä. Miten arkielä-mä sujuisi kahden kerroksenvälillä?

Entä kun lapset kasvavatteini-ikäisiksi, kaduttaisikopäätös 1-kerroksiesta ratkai-susta silloin? Mutta taloahanei rakenneta pääasiassa tule-vaisuutta varten, vaan myöstähän päivään ja tähän het-keen. Saahan 1-kerroksiseenratkaisuun lapsille tarvittaes-sa omaa rauhaa, ja ehkäpä

panostetaan huoneiden äänene-ristävyyteen jne.

Viime hetkellä mieli siismuuttui lopullisesti ja soittosuunnittelijalle antoi siunauk-sen asialle. Ammattilaisen tavoinsuunnittelija ei pannut lainkaanvastaan, vaan oli heti mukanauudessa ideassa.

Seuraavaksi ajatukset keskitet-tiin yksitasoratkaisuun, ja oitispalaset alkoivat loksahtaa pai-koilleen. Vaikka suunnittelija loiluonnokset pelkästään haastat-telujen pohjalta, ajatukset osui-vat juuri oikeaan. Huoneet oli-vat paikoillaan, tilaratkaisutkunnossa ja positiivisena yllä-tyksenä neliöitäkin oli vähem-män mitä perhe oli luullut tar-vittavan.

Takaraivossa kolkutellut epäi-lys poistui ja perhe saattoi kes-kittyä entistä paremmalla mie-lellä suunnitteluun. Siitä huoli-matta, ettei taloon rakenneta

yläkertaa, lapset saavat yhteisen valtakuntansa, eikä heidän-kään tarvitse luopua haaveistaan.

LUVALLISTA VAKOILUA

Hyvä tapa varmistua valintojen oikeellisuudesta on tutus-tua vaihtoehtoihin luonnollisessa ympäristössään. Esimer-kiksi julkisivun väristä perheessä päätettiin vasta sen jäl-keen kun sävy oli nähty luonnossa ja ennen kaikkea koko-naisuutena. Kävely naapurustossa antaa paremman käsityk-sen kuin paperilta tai tietokoneen näytöltä katsottuna.

Julkisivu- ja muiden materiaalien valinnat olivat kuiten-kin huomattavasti helpompia kuin tontti- ja kerrosluku-päätökset. Silti nämäkin valinnat perustuvat perusteelliseenharkintaan ja eri vaihtoehtojen konkreettiseen tarkasteluun.

TOIVEET TOTEEN

Yläkerran lasten valtakunta jätettiin odottamaan mahdol-lista myöhempää ajankoh-taa, mutta nyt perheelläon helppoa olla yhdessäerikseen. Tontin hankintavei aikaa vuoden, muttapalkitsi täydellisesti.Suunnitelmat ovat muut-tuneet useammankin ker-ran mutta nyt päätöksetovat oikeita ja harkittuja.Kodista on tulossa onnis-tunut kokonaisuus. Mi-ten? Huolellisella suunnit-telulla.

46

kustella, ettei rakennelmalla nyt ehdoin tahdoin peitetänäkymää järvelle tai niitylle. Jos saman kadun tai tienvar-teen tulee kaikille oma jätekatos, on aika sympaattista josnäillä on jokin yhteinen piirre, vaikka muuten erilaisia jaerivärisiä olisivatkin. Ainakin sama mittasuhde ja mahdol-linen kattokaltevuus ja katemateriaali yhdistävät jo kum-masti. Väritys sen sijaan valitaan oman tontin päärakennuksiamyötäileviksi.

TEE SE ITSE

Omaan pihaan tulevat ”lisärakennukset” tehdään useinasuintalon rakentamisesta yli jääneistä puutavaroista, mikäsitten varmistaakin, että julkisivumateriaali on molemmis-sa samaa dimensiota. Suunnitelmat on aina hyvä tehdä etu-käteen, oli rakennelma kuinka pieni tahansa. Mitoitusta jadesignia voi aina vakoilla naapurilta tai kierrellä joillain

Kauneinta katosta etsimässä

Onko Sinun tai naapurustosi pihapiirissä tai kentiesmökkitien varrella jokin kaunis rakennus, jonkahaluat esitellä kaikille Me Rakentajat -lehden luki-

joille? Nappaapa siitä kuva digikameralla ja lähetä toimi-tukseemme. Kaikki julkaistun kuvan lähettäneet saavat ku-vauspalkkion ja kuva osallistuu mahdolliseen lukijaäänes-tykseen, jonka voitosta annamme vielä lisäpalkinnon.

LUVAN KANSSA VAI ILMAN

Pihapiiriin tulevat pikku katokset ja vajat eivät yleensä vaa-di rakennuslupaa, mutta autotalli tai -katos sen luonnolli-sesti tarvitsevat. Onpa näille pääsääntöisesti määritelty myösmaksimikokokin. Myös kesäkeittiöiden, huvimajojen ja puu-vajojen osalta on hyvä selvittää lupatarve rakennuskunnanrakennusvalvontavirastosta ennen työhön ryhtymistä. Ja jokatapauksessa; naapurin kanssa kannattaa asiasta myös kes-

Pihapiirissä ja maanteiden varsilla on paljon kauniita rakennuksia, joidenmateriaaliin, rakenteeseen ja värimaailmaan on kiinnitetty paljon huomiota.Varsinkin omakotitalon tai mökin yhteydessä oleva kesäkeittiö, jäteastiaka-tos, puuvaja, koirankoppi ja postilaatikon kiinnitysteline ovat usein samastamateriaalista, sävy sävyyn tehtyjä. Suomen maanteiden varsille on ikään kuinuustuotantona noussut sijaintikunnan imagoa vahvistavia bussikatoksia.

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

47

omakoti- tai mökkialueilla kameran ja mittanauhan kanssa.Myös netistä löytyy apua, katso vaikka www.rakentaja.fi >verkkolehdet > Tee Se Itse, jossa on parisenkymmentä ide-aa suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi.

MAITOLAITURIT – KATOAVA KANSALLISPERINNE

Onko mitään romanttisempaa ja nostalgisempaa rakennus-ta kuin suomalainen maitolaituri? No, heinälatoa tai uima-koppia saattaa joku ehdottaa. Vaan niinpä taitaa näiden kaik-kien aika pikku hiljaa olla ohitse. Maitolaitureita on tokivielä tuulimyllyjen tavoin teiden varsilla runsaastikin, mut-ta aktiivikäytössä vähemmän. Sen sijaan etenkin pohjoisem-massa Suomessa on teiden varsille ilmaantunut toinen tois-taan sievempiä muutaman hengen ”vetäviä” bussin odo-tuskatoksia. Joidenkin kuntien infotaulut on niin ikään si-joitettu näpsäkän katoksen alle.

MISSÄ LIE KAUNEIN? KERRO MEILLE!

Me Rakentajat -lehti julkistaa idea- ja valokuvauskilpailunSuomen kauneimmasta oheisrakennuksesta, jonka käyttö-tarkoitus on siis muu kuin suoranaisesti asumiseen liittyväedellä kerrottujen ja oheisten kuvien esimerkkien mukai-sesti. Rakennus voi olla myös näköalatorni, venevaja, tikka-tauluteline, koirankoppi, lasten leikkipaikka tai vaikkapapienoisgolfin rata. Pääasia, että rakenne on omaleimainen,mielellään itse tai muuten vaan käsityönä tehty. Sarjoja onkaksi: pihapiiri ja julkiset rakennukset.

Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse: merakentajat@rakentaja.fitai jos liitemateriaalista tai muusta syystä johtuen haluat käyt-tää postia, niin osoitteella: Suorakanava Oy, Me Rakentajat-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PORI. Ehdotusten tuleeolla toimituksessa viimeistään maanantaina 7. päivä touko-kuuta.

48

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –

UUSI JÄTEVESIRATKAISU UPONORILTA: MAAPUHDISTAMO HARMAILLE VESILLEUusi saostussäiliö on helppo kuljettaa, asentaa ja huoltaa.

Matalan muotoilun ansiosta asennussyvyys säiliön pohjas-ta tulolyhteen pohjaan on alle metrin. Tämän ansiosta asen-taminen onnistuu hankalaankin maastoon. Tasainen pohjavarmistaa säiliön vakauden kaivannossa. Säiliön tyhjentä-minen tapahtuu kätevästi yhden huoltoaukon kautta.

Maapuhdistamopaketti voidaan varustaa joko jakokaivollatai sisäänrakennetuin virtaussäätimin. Jakokaivollisen rat-kaisun sijoitus tontille on joustavaa. Sisäänrakennetuin vir-taussäätimin varustettu maapuhdistamo puolestaan säästäätilaa, koska imeytysputkisto alkaa välittömästi säiliön lähei-

syydestä. Uponor-imeytysputkiston avullavoidaan rakentaa järjestelmälle 24 m2 kent-tä kahdella 12 metrin putkistolla.

Harmaiden vesien maapuhdistamo voi-daan toteuttaa maasuodattamona tai sovel-tuvassa maaperässä maahan imeyttämönä.Erillistä fosforinpoistoratkaisua ei tarvita.

HARKKOTÄYTTÖIHIN ON KEHITETTY ERIKOISBETONI

Harkkopientalojen suosio on jälleen voimakkaassa kasvus-sa. Lohja Rudus Oy Ab:ssä on nyt kehitetty omatoimira-kentajienkin käyttöön soveltuva, harkkojen betonitäyttöönideaalinen täyttöbetoni RUDUS-harkkobetoni.

Harkkovälien täyttö on osoittautunut ongelmalliseksi, silläraot ovat pieniä ja täryttäminen on raudoituksen takia useinvaikeaa. Betonimassan saaminen tasaisesti joka paikkaan onvaikeaa, varsinkin, jollei harkkoja muisteta kastella.

Käytetyn betonin on siksi oltava hyvin notkeaa, ja LohjaRuduksen kehittämä harkkobetoni on oivallista juuri näi-hin vaativiin täyttövaluihin.

– Täyttöihin on tavattu käyttää SB-saumabetoneja. Edesnesteytettynä ne eivät kuitenkaan aina ole riittävän notkei-ta täyttääkseen kaikki harkot, ja yritettäessä notkistaa niitäne erottuvat helposti. RUDUS-harkkobetoni on hyvin not-kea ja koossapysyvä sekä helposti pumpattava betonilaatujolla omatoimipystyttäjäkin saa aikaan hyvän tuloksen.

– Erityisen vaativiin kohteisiin on harkkobetonista kehi-tetty myös maksimiraekooltaan 16 mm versio. Suuremmanraekoon takia tämä on hyvin vähän kutistuva, mutta valu-tekniikaltaan vaativampi kuin normaali 8 mm maksimi-raekoon harkkobetoni. Labo-ratoriopäällikkö Kim Johans-son Lohja Rudukselta suosit-teleekin sitä vain kokeneillevaluharkkotalojen rakentajille.

UUSI ENERGIAPIHI MUOTTIHARKKO

Lohja Ruduksen tytäryhtiöAbetoni Oy on tuonut mark-kinoille RUDUS-muottihar-kon, jossa vahvan betonirun-gon lisäksi on erinomainenlämmön- ja ääneneristävyys.Matalaenergiaharkon u-arvoon 0,19 W/mK. Harkko onkevyt käsitellä: se painaa 21 kg.Mitat: leveys 400 mm, pituus600 mm, korkeus 200 mm.

RUDUS-muottiharkon eristevahvuus on 188 mm ja va-luontelo on muottiharkkostandardin täyttävä 80 mm. Mit-tatarkat harkot valmistetaan uusimmalla olemassaolevallatekniikalla varustetulla linjalla Abetonin Haminan tehtaas-sa. Samassa tehtaassa ja samalla tuotantoporukalla on tehtySuomen ensimmäiset muottiharkot jo vuonna 1984.

RUDUS-muottiharkkojärjestelmä minimoi betoniraken-tamisen työteliäimmät vaiheet eli muotti- ja eristystyöt. Har-kon hinta, käsiteltävyys ja energiataloudellisuus ovat mark-kinoiden tämän päivän vaatimuksia. Abetoni tarjoaa raken-tajille standardin täyttävän ja siitä huolimatta erittäin hy-vän lämmöneristävyyden omaavan muottiharkon. Abeto-nin muottiharkot ovat markkinoiden kevyimpiä käsitellä.Erilaiset johdotukset on vaivatonta kuljettaa suurissa valuon-teloissa ennen valuja ja työläältä roilotukselta vältytään ko-konaan. Harkkojärjestelmään kuuluu myös väliseinäharkot100-300 mm leveänä ja toukokuusta 2007 lähtien myösharkko kaarevien seinien rakentamiseen.

Kivitalorakentajille tarjotaan uutuutena monimuotoisen-kin muotoilun sallivia EPS -muotteja.

Lisätietoja: puh. 020 447 4340, www.abetoni.fi/harkot

Uponor tuo markkinoille haja-asutusalueilla sijaitsevienomakotitalojen ja loma-asuntojen pesu- ja talousjätevesieneli niin sanottujen harmaiden vesien käsittelyyn tarkoite-tun jätevesiratkaisun.

Harmaiden vesien maapuhdistamo soveltuu rakennuksiin,joissa wc-vedet johdetaan umpisäilöön (esimerkiksi Upo-nor-umpisäiliö 5,3 m3), tai joissa on kuivakäymälä ja har-maat vedet käsitellään maapuhdistamossa.

Ratkaisu sopii sekä uudisrakentamiseen että saneeraus-käyttöön. Uutuustuote tekee maapuhdistamon kuljetuksesta,varastoinnista ja asennuksesta entistä vaivattomampaa.

Erillisviemäröintiin tarkoitettu 2-osainen sa-ostussäiliö on tilavuudeltaan 1 m3 (leveys on1220 mm ja korkeus 1685 mm). Säiliö onmitoitettu enintään kuuden hengen talouksil-le. Järjestelmään voidaan johtaa harmaita vesiä750 l vuorokaudessa. Loma-asuntokäytössäsäiliön tyhjennystarve on joka toinen vuosi jaomakotitalokäytössä kerran vuodessa.

Lisätietoja: Uponor Suomi Oy, Tuotepäällikkö Jaana Suur-Askola, puh. 020 129 211, www.uponor.fi

49

VALLOXIN ILMANVAIHTO VIRON KORKEIMPAAN PILVENPIIRTÄJÄÄN

Tornimäe 3:ssa sijaitsevan pilvenpiir-täjän viisi alinta kerrosta ovat liike- jatoimistotiloja, 25 kerrosta on varattuasunnoille.

Kohteen LVI-urakan on tehnyt ASClik, yksi maan merkittävimmistäasennusliikkeistä. Clik on erikoistunutmoderneja materiaaleja hyödyntäväänja teknologioiden hallintaa edellyttä-viin kohteisiin.

Vallox Oy toimitti kohteeseen huo-neistokohtaiset ilmanvaihtolaitteet, jot-ka sijoitettiin pääsääntöisesti asunto-jen kylpyhuoneisiin. Isommissa asuin-noissa laitteina ovat elektronisesti sää-dettävä, hyötysuhteeltaan korkeatasoi-nen Vallox 180 tai Vallox 130 -ilman-vaihtokone, pienemmissä asunnoissailmanvaihtolaitteena on Vallox 95.

Tuloilma otetaan kussakin kerroksessasisään keskitetysti rakennuksen seinästä.Poistoilma johdetaan kerroskohtaisestiulos seinästä. Kaikissa huoneissa on myösilmanvaihdosta erillään oleva huoneis-tokohtainen jäähdytysjärjestelmä.

Vallox Oy:tä Virossa edustava Toi-vo Türi arvioi laadukkaiden ilman-vaihtolaitteiden kysynnän olevanVirossa nousussa.

– Valloxin laatumielikuva Virossaon hyvä ja se on markkinajohtajaomassa markkinasegmentissään. Val-loxin ilmanvaihtolaitteiden myyntiVirossa on ollut jatkuvassa kasvussarakennuksilta edellytettävän laadunja tekniikan vaatimustason noustes-sa, kertoo Toivo Türi.

Tallinnaan valmistuu keväällä 2007Viron korkein talo. Vallox Oy toimit-taa satametriseen pilvenpiirtäjänkaikkiin 184 asuntoon huoneisto-kohtaiset ilmanvaihtolaitteet.

SÄÄNKESTÄVÄT BETONIT ULKOVALUISSAPakkasbetoni (PA) on lähinnä ele-

menttien saumauksiin, erilaisiin juotok-siin ja täyttövaluihin tarkoitettu pakka-sessakin hitaasti kovettuva erikoisbeto-ni. Sen sisältämän lisäaineen johdostabetoni kovettuu jopa – 10 C-asteen läm-pötilassa, mutta kestää jäätymättä aina -15 C-asteeseen asti. Pakkasbetoni ei oletarkoitettu ulkorakenteisiin joihin koh-distuu toistuvaa pakkasrasitusta.

Säänkestäviä be-tonilaatuja tarvi-taan rakenteissa,jotka voivat jäätyätalvella tai jotkajoutuvat koske-tuksiin maantie-suolan kanssa.Niitä käytetäänesimerkiksi talonsokkelissa, ulko-portaissa, ajo-rampeissa, julkisi-vuissa ja autotal-lin lattiassa.

Säänkestävät betonilaadut eivät olevain ammatikseen talvisaikaan raken-tavien erikoistuotteita. Myös pienta-lorakentajan on syytä tietää, milloinniitä tarvitaan.

Säänkestäviä betonilaatuja tarvitaanesimerkiksi talon sokkelissa, ulkopor-taissa, ajorampeissa, julkisivuissa jaautotallin lattiassa – rakenteissa, jotkavoivat jäätyä talvella. Myös suola voirapauttaa esimerkiksi alttiiksi joutu-van sokkelin parissa vuodessa. Auto-talliin suolaa voi joutua renkaissa, eikätavallinen lattiabetoni suolarasitustamontaa vuotta kestä.

Pakkassuolarasituksille alttiiden ra-kenteiden valuihin tarvitaan P-lukubetonia (rasitusluokat XF2, XF4) japakkasrasitettuihin betonirakenteisiintavallista säänkestävää betonia (rasi-tusluokat XF1, XF3), valmisbetoninkehityspäällikkö Vesa Anttila LohjaRudukselta kertoo.

Säänkestävä rakennebetoni (SK)kestää toistuvaa pakkasrasitusta rapau-tumatta sen sisältämien suojahuokos-ten johdosta. Sitä käytetään rakenteis-sa, jotka voivat jäätyä märkänä (julki-sivut, laatat jne).

– Oikean betonilaadun valinnassavoi pyytää apua Lohja Ruduksen tek-nisestä neuvonnasta. Suunnittelijanpitäisi merkitä betonin vaatimustasotaina piirustuksiin, valmisbetonin ke-hityspäällikkö Vesa Anttila neuvoo.

Lisätietoja: Lohja Rudus Oy Ab,www.lohjarudus.fi/valmisbetoni

– Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia

50

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinuaeniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistätai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolmeparasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio tästäsivusta numeroon 02-634 6449.

Voit toki lähettää myös postikortin toimituk-sen osoitteeseen Suorakanava Oy/Me Rakenta-jat -lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kauttaosoitteessa www.rakentaja.fi > Viikon tapahtu-mat ja aktiviteetit.

Vastausaika on huhtikuun loppuun asti.

Kiitos avustasi lehden ke-hittämisessä. Kaikkienvastanneiden kesken ar-vomme kolme maisema-ikkunatapettia. Voittajiennimet julkaistaan kesä2007 numerossa.

Omakotirakentajan ihanteista ja valinnoista ..................... 2Valintojen monet näkökulmat .......................................... 3Tulevaisuudessakin asutaan – mutta miten? ...................... 4Rakentaja.fi valtakunnan eliittiä ........................................ 6Kiinteistömiehen omakotiprojekti .................................... 8Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän .............................. 11Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja ................................... 14Jätevesisaneerauksen aika on käsillä ................................ 16Kuka tekee kotisi? Työvoimapula uhkaa rakennusalaa .... 18Värikkäästi kevääseen – keraamiset laatat ........................ 20Terve perusta talolle oikeilla sokkelin eristeillä ............... 22Lattiabetonointi on taitolaji – varsinkin talvikeleillä ....... 24Päivää, esite, koska putket? ............................................. 26Kestävää kehitystä imemällä ja puhaltamalla ................... 28Kangasalalla rakennetaan kokonaiskonseptilla ................ 30Olkea, betonia, huopaa vai peltiä? .................................. 32RemonttiOptimi kustannuslaskentaan ............................ 34Levi on aina auki! ........................................................... 35CGL 80 autotalliin ja -halliin .......................................... 36Kevät on maanparannuksen kulta-aikaa .......................... 38Kun rappaus rapisee ........................................................ 40Uponor-pientaloratkaisu helpottaa rakentajan valintoja . 42Harkitse kahdesti ............................................................ 44Kauneinta katosta etsimässä ............................................ 46Uusia Tuulia .................................................................... 48

VALLOX JÄLLEEN TOIMIALAN ARVOSTETUIN

Vallox arvioitiin jo neljännen kerran peräjälkeen toi-mialansa parhaaksi yritykseksi Taloustutkimus Oy:n te-kemässä LVI-tarvikevalmistajien ja -toimittajien yri-tyskuvatutkimuksessa. Vastaajat arvioivat Vallox Oy:njälleen sekä yleisarvosanaltaan että tunnettuudeltaan-kin parhaimmaksi ilmankäsittelykonevalmistajaksi.Yhdeksästä mitatusta arvosanasta Vallox sai parhaanarvioinnin kuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu suo-ritettiin loka-marraskuussa 2006.

Vallox oli niin ikään jälleen toimialansa tunnetuinyritys. Myös yrityksen asiakkaaksi ilmoittautuneidenvastaajien lukumäärällä mitattuna Vallox oli ilmankä-sittelykonevalmistajien ykkönen.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yritysku-vaa yhdeksällä eri mittarilla.

Näistä kuudessa: asiakaspalvelu, tuotteiden laatu, toi-mitusnopeus, toimitusten virheettömyys, mainonta jamarkkinointi sekä luotettavuus, Vallox arvioitiin toi-mialan parhaaksi. Myös hintatason kohdallaan oloa ja

valikoimia arvioitaessa vastaajat sijoittivat Valloxin toimi-alansa kolmen parhaan joukkoon.

Yhteistyön kannalta tärkeimpiä tekijöitä olivat yrityksentuotteiden laatu, kohdallaan oleva hintataso ja luotettavuus.Edelliseen tutkimukseen verrattuna Vallox oli edelleen on-nistunut kehittämään tuotteidensa laatua ja toimituslogis-tiikkaansa. Myös tuotteiden hintatason koettiin kehittyneenmyönteiseen suuntaan.

Vallox Oy:n yleisarvosana on ollut toimialan paras myösvuosina 2003, 2004 ja 2005 tehdyissä tutkimuksissa.

Tutkimuksessa mitattiin 16 ilmankäsittelykonevalmista-jan yrityskuvaa ja tunnettuutta. Vastaajina olivat muun mu-assa LVI- ja ilmastointiasennusliikkeet ja -suunnittelijat, LVI-eristysliikkeet, talonrakennusurakoitsijat, LVI- tukkukaupatsekä kunnalliset vesi- ja viemärilaitokset sekä kiinteistöjenhuoltopalveluja tarjoavat tahot.

Tutkimuksen ilmankäsittelykoneet-tuoteryhmää arvioi351 vastaajaa.

51

1 000 EUROLLA TUOTTEITA

Lohja Rudus ja Abetoni ar-poivat 1 000 euron tuote-lahjakortin yhtiöiden kyse-lyyn Rakenna & Remontoi-messuilla vastanneidenkesken.Jari Vikstedt, Espoosta olionnellinen voittaja.

Taitto ja ulkoasuVirve Rintasalovirve.rintasalo@rakentaja.fi

OsoitteenmuutoksetTilauksetKirsi Hankimaakirsi.hankimaa@rakentaja.fiPuh. 02-634 6400

JulkaisijaMe Rakentajat yhteistyöryhmä

ToimitusSuorakanava OyLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PoriPuh. 02-634 6400, fax 02-634 6449

PainopaikkaPunamusta

PäätoimittajaRaimo Holopainenraimo.holopainen@rakentaja.fi

ToimituskuntaAnna Arvonen Mirja ForsmanTord Holmlund Marianne JunkkarinenMarkku Mäenpää Tuula NordbergTapio Näslund Heikki Perkiö

VALLOX 140 EFFECT -ILMANVAIHTOKONE– TEHOKAS JA TALOUDELLINEN UUTUUS

Vallox 140 Effect -ilmanvaihtouutuuson äänitasoltaan hiljainen ja energian-kulutukseltaan alhainen. Koneessa onhyvä suodatus, tyylikäs muotoilu sekäelektroninen ohjaus. Lisäksi muunmuassa säätö- ja asennusvaihtoehtojaon useita.

HILJAISTA ENERGIATALOUDELLISUUTTA

Uusi Vallox 140 Effect -ilmanvaihto-kone on tarkoitettu erityisesti omako-titaloihin. Tyylikkäästi muotoillussauutuudessa on energiataloudelliset ta-savirtapuhaltimet ja hyvä lämmöntal-teenottokyky. Koneen lämmöntalteen-oton hyötysuhde on lähes 80 %. Hil-jainen äänitaso saavutetaan koneen ul-kopeltien ja eristeiden normaalia suu-remmalla vahvuudella sekä puhaltimi-en vaimennuskumeilla.

HYVÄ SUODATUS

Koneen tehokkaat ja suuret ulkoilmansuodattimet, G3-karkeasuodatin ja F7-

hienosuodatin, sekä poistoilman suo-datus G3-karkeasuodattimella takaavathyvätasoisen suodatuksen. Lisävarus-teena koneeseen on saatavana tulo- japoistopuolen suodatinvahti.

MONIPUOLISIA OMINAISUUKSIA

Vallox 140 Effect -konetta voidaanohjata elektronisesti asukkaan tarpei-den mukaan tai automaattisesti hiili-dioksidi-tai kosteuspitoisuuden mu-kaan Vallox SED -ohjauksella. Ohjausvoi tapahtua myös Valloxin uudella lan-gattomalla kauko-ohjauksella.Koneen monikäyttöisyyttä lisäävätmahdollisuus liittää kone kaukovalvon-taohjaukseen LON-verkon kautta taijännite-/virtaviestiin perustuen. Koneasennetaan lattialle säädettävän jalus-tan avulla.Vakiovarusteena Vallox 140 Effect -ko-neessa on sähköinen etu- ja jälkiläm-mitysyksikkö sekä vesikeskuslämmitys-vaihtoehtona nestekiertoinen jälkiläm-mityspatteri. Vallox-kone on varustet-

tu kesä-/talviautomatiikalla sekä tulo-ja poistoilmamäärien mittausta helpot-tavilla, kiinteillä ilmavirran mittayhteil-lä.

Lisätietoja: Vallox Oy,markkinointipäällikköMarkku Mäenpääpuh. (02) 7636 300www.vallox.com

– Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia

52

Liity jäseneksi heti!Meitä on jo 150.000 tyytyväistä jäsentä.

Jäsenyys on maksutonta!

Rakentaja.filleTASAVALLAN PRESIDENTIN

INNOSUOMI-PALKINTO