tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja … · 2016-08-16 · tuuli- ja...

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi

Pohjois-Pohjanmaalla

Hankkeen hallinnoijana ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa

Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan maa-kunta.

Hankenumero: 819747

Hankeen rahoitus: Hanke toteutettiin Poh-jois-Pohjanmaan maa-kuntaliiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena ja se toteutti toimintalinjaa 2 ja projektityyppinä: Kehittä-misprojekti

hankkeen loppuraportti ajalta 1.1.2013—31.12.2014

Irmeli Ruokanen

Sisällys

1. Yhteenveto projektista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä . . . . . . . . 3 2.1 Lähtökohta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.2 Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2.3 Kohderyhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3. Projektin toteutus ja yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.1 Riskipuukohteiden kartoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.2 Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen 4 3.3 Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja . . . toimijoiden välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.4 Henkilökohtainen neuvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.5 Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.6 Hankkeen hallinnointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 3.7 Projektissa kehitety uudet tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . .5 3.8 Projektin yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 4. Julkisuus ja tiedottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

5. Ongelmat ja suositukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

6. Projektin tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 6.1 Riskialueiden kartoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 6.2 Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen . . . . . . 7 6.3 Verkoston kokoaminen,kehittäminen ja yhteistyö . 8 6.4 Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisääminen . . metsänomitajien neuvonnan avulla . . . . . . . . . . . . . . 9 6.5 Media ja viestintämateriaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 6.6 Projektin tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 7. Projektin innovatiivisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

8. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen. . . . . . . . . .11

9. Hyvät käytännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11 9.1 Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen sekä niiden ohjeistus . . . . . . . . . . .11 9.2 Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon . . . 12 9.3 Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön . . . . 12 9.4 Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 9.5 Metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta . . . 12 10. Toiminnan jatkuvuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 10.1 Toimintamallien käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla . . . . . . . . 12 10.2 Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta . . . . . . . . . . . . . 12 10.3 Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana . . . . . . 12 10.4 Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 10.5 Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

11. Projektin rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Liitteet: 1. Kartta riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista Pohjois-Pohjanmaalla 2. Maakunnan keski- ja eteläosassa 3. Koillismaalla 4. Tiedote metsänomistajalle ”Sähköjohtojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti” 5. Kartta riskipuukohteista 6. Lista alueen metsäalan toimijoista 7. Johtojen vierimetsien hoito -esite 8. Tiedotustilaisuuden ohjelma 9. Tiedote lehdistölle 10. Juttu Maaseudun Tulevaisuudessa 11. Esite hankkeesta

Nettisivut: www.metsakeskus.fi/tuuli-ja-lumituhojen-ennakointi-metsaalueilla

1. Yhteenveto projektista

Projektin tavoitteena oli parantaa sähkönjakelun ja junalii-kenteen toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen johdoille kaataman tai lumitaakan taivuttaman puuston (ris-kipuuston) aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskey-tyksiä. Tämä tehtiin hyödyntäen laserkeilauksella hankittua aineistoa puustosta ja metsäkeskuksen metsävaratietoa sekä tiedottamalla ja toimijoiden verkostoitumisella. Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyk-sikkö. Projektiin osallistui kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto.

Projektin tuloksena syntyi toimintamalli (ohje), jossa laser-keilausaineistosta ja muusta metsävaratiedosta tuotettiin vierimetsien puiden riskianalyysejä liian pitkistä puista karttagrafiikkana. Tieto vierimetsien riskipuista annettiin tiedostomuodossa verkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Tiedon perusteella ne voivat päättää esimerkiksi riskipuiden poistamisesta. Puunostajille riskipuutietoja ei voitu antaa henkilötietolain ja lain Suomen metsäkeskuksen metsätieto-järjestelmästä perusteella.

Projektissa muodostettiin metsäkeskuksen, sähköverkkoyh-tiöiden, metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tiedon-välitysverkosto. Yhteensä 5369 metsänomistajaa, jotka omistavat vierimetsiä 2200 km:n matkalta sähköjohtoa/rau-tatietä sai kirjeen vierimetsien hoidosta. Kirje sisälsi tiedot-teen vierimetsien hoidon merkityksestä, kartan vierimetsän riskipuista ja palstan hakkuusuosituksista, johtojen vieri-metsien hoito -esitteen, alueen puunostajista yhteystiedot sekä kutsun tiedotus/neuvontatilaisuuteen. Tiedonvälitystä edisti merkittävästi hankkeessa pidetyt 11 tiedotustilaisuut-ta. Projektissa panostettiin metsänomistajien tiedotuksen lisäksi metsäammattilaisten, etenkin puunostajien tiedotta-miseen vierimetsien hoidon edistämiseksi. Puunostajat ovat avainasemassa vierimetsien hakkuiden edistämisessä myös projektin päätyttyä. Paikallisia puunostajia oli tiedotustilai-suuksissa yhteensä noin kolmekymmentä eri henkilöä, mutta sähköpostiviestit, tiedotteet ja lehtiartikkelit tavoittivat maa-kunnan kaikki metsäammattilaiset monta kertaa vierimet-sien hoidon tiimoilta projektin aikana. Sekä metsänomistajat että puunostajat kokivat hankkeen hyväksi ja vierimetsien hoitoon huomion kiinnittämisen tärkeäksi asiaksi.

Projektissa tehtiin neljä tiedotetta laajalla jakelulla, joka kohdistui lehdistöön, asiakaslehtiin, Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisiin ja ohjausryhmään. Lisäksi lähetettiin parikymmentä yksilöityä tiedotetta/juttua yksittäisiä lehtiä varten. Metsäkeskuksen tiedossa on 25 julkaistua artikkelia valtakunnan, maakunnan, paikallis- ja asiakaslehdissä. Vuo-den 2015 alussa ilmestyvät vielä maakunnan metsänhoito-yhdistysten asiakaslehdissä ja metsäkeskuksen nettisivuilla jutut vierimetsien hoidosta.

Hankkeessa valmistettiin olemassa olevan materiaalin lisäksi myös omaa tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Vierimetsien hoidosta tehtiin esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä). Kaikki hankkeessa tehdyt tiedotteet, esitteet ja koulutus-materiaalit löytyvät netistä metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot-sivuilta. Lisäksi siellä on mm. sähköjohtojen

vierimetsien hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. Jatkossa projektissa kehitetyllä toimintamallilla voidaan tehdä sähköjohtojen/junaraiteiden vierimetsien puustoista helposti ja nopeasti riskipuukarttoja, koska toimintamalli on kuvattu. Tavoitteena on jatkossa edistää vierimetsien hoitoa uusilla laserkeilausalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja myös muualla Suomessa. Projektissa toteutettu yhteistyöverkosto toimintatapa vierimetsien hoidon edistämiseksi oli onnis-tunut. Toimintatapa turvaa myös jatkuvuuden vierimetsien hoidon edistämiseen mm. puunostajien kautta. Metsänomis-tajat ja puunostajat kokivat vierimetsien hoidon tärkeäksi asiaksi ja aikoivat edistää sitä.

Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle 70 prosentin tuen.

2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä

2.1 Lähtökohta

Lähtökohta projektille oli viime vuosien runsaat myrskyt ja lukuisat valtion hallinnon selvitykset, joissa todettiin tarve lisätä keinoja sähköturvallisuuden parantamiseksi. Projektis-sa analysoitiin pääosin keskijännitejohtojen ja radanvarsien vierimetsien puustojen tuhoriskejä sekä haettiin keinoja suunnata puustoa vahvistavia toimenpiteitä vahinkojen en-naltaehkäisemiseksi. Projektissa etsittiin ratkaisua riskikoh-teiden kartoitukseen ja luokitukseen laserkeilausaineistoa ja metsäalan paikkatietoa uudella tavalla hyödyntäen. Lisäksi projektilla haettiin lisää käyttöä laserkeilausaineiston ja metsäalan paikkatiedon hyödyntämiselle.

2.2 Tavoitteet

Projektin tavoitteet olivat seuraavat:• Parantaa alueen elinkeinoelämän toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen tai lumitaakan taivuttaman puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä sekä nopeuttamalla korjaustoimenpiteitä. • Hyödyntää laserkeilausaineistoa ja metsävaratietoa mm. maapohjasta, harvennustarpeista ja puustosta.

• Edistää metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä. • Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jolla tuotetaan riskianalyysejä sähkölinjojen ja radan vierimetsien puustoista. • Laserkeilausaineistosta poimitaan ja analysoidaan linjojen vierimetsien tilannetieto karttagrafiikkana liian pitkistä puista. • Tieto riskialueista on jaettavissa tiedostomuodossa verkko- yhtiöille ja puunkorjaajille.

3

• Vierimetsien riskipuut osoittavat mahdolliset puuston poiston tarpeet myrsky- ja lumituhojen ehkäisemiseksi.

• Riskianalyysejä tehdään eri puolilla maakuntaa yhteis- työssä toimijoiden kanssa, jotta hyödyt leviävät laajasti. • Syntyy arviolta 500 km:n linjamatkalta valmista kartta-aineistoa, josta selviää linjojen riskikohteet. Projektin kulu- essa kartta-aineistojen valmistamistavoite on nostettu mo- ninkertaiseksi, yli 2000 kilometriin. • Riskialueiden maanomistajille tiedotetaan riskipuista ja heitä opastetaan vahvistamaan metsiään hoitohakkuiden yhteydessä. Metsänomistajien tiedottaminen tehdään kirjeitse (maanomistajat saavat kartat riskikohteista ja ohjeet hakkuisiin), tiedotustilaisuuksilla ja lehtijutuilla.

2.3 Kohderyhmä

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Liikennevirasto, Fingrid OYJ, Loiste Sähköverkko Oy (entinen E.ON Kainuun Sähköverkko Oy), Iin Energia Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Elenia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Caruna (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) ja riskikohteiden metsänomistajat.

Välilliset kohderyhmät ovat puuta korjaavat yritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja muut metsänomistajat sekä sähkön saannista ja liikennnöinnistä riippuvaiset yritykset, erityisesti suurten taajamien ulkopuo-lella. Välillisesti hankkeesta hyötyy myös koko yhteiskunta sähkönjakelun toimintavarmuuden ja junaturvallisuuden lisääntymisen kautta.

3. Projektin toteutus ja yhteistyö

Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö. Projektiin osallistuvia yrityksiä oli kahdek-san Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto.

Projektissa metsäkeskus toteutti seuraavat toimenpiteet: 3.1 Riskipuukohteiden kartoitus Projektissa kartoitettiin keski- ja suurjännite- sekä rautatie-linjojen vierimetsien riskipuita, jotka mahdollisesti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilat-tu kaukokartoitusaineisto, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä muu puuston ja maaperän hila-aineisto.

3.2 Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen

Projektissa tunnistettiin vierimetsien puiden riskialttius kaatua sähköjohtojen tai junaraiteiden päälle luokittelemalla

4

vierimetsien puut pituusluokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten testauksia maastossa. Työn tuloksena syntyi kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittele-malla puut sen mukaan paljonko ne kaatuessaan yltäisivät linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin myös riskikohteiden maaperätieto (turvemaa), palstan hakkuusuositukset ja hak-kuissa säästettävät metsälain 10 §:n tärkeät elinympäristöt.

3.3 Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja toimijoiden välillä

Projektissa kehitettiin verkostoja metsänomistajien ja toimi-joiden välillä. Metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä vierimetsien hoitamiseksi edistettiin mm. metsänomistajien tiedottamisella, järjestämällä neuvontatilaisuuksia eri puo-lilla maakuntaa, antamalla muutamassa kunnassa henki-lökohtaista neuvontaa sekä myös maastossa tapahtuvaa neuvontaa vierimetsien hoidosta. Metsänomistajille lähetet-tiin vierimetsien hoitoon innostavat kirjeet, jotka sisälsivät kartan riskipuista ja hakkuusuosituksista, vierimetsien hoito - esitteen, kutsun tiedotustilaisuuteen ja kyseisen kunnan metsätoimijoiden yhteystiedot hakkuiden toteutuksen hel-pottamiseksi. Kaikissa hankkeen 11 tiedotustilaisuudessa oli metsäkeskuksen edustajien lisäksi edustaja sähköverkkoyh-tiöstä, metsänhoitoyhdistyksestä, Stora Ensosta ja/tai Metsä Groupista sekä metsäpalveluyritys Otsosta.

3.4 Henkilökohtainen neuvonta

Hankkeessa lisättiin riskikohteiden ennakoivia hakkuita metsänomistajien henkilökohtaisen puhelin- ja maasto-neuvonnan avulla Haukiputaalla, Yli-Iissä ja Taivalkoskella. Neuvonta kohdennettiin metsänkäyttöilmoituksien tarkas-tuksien ja riskipuiden perusteella.

3.5 Viestintä

Hankkeessa viestittiin laajasti projektisuunnitelman mu-kaisesti. Viestintää varten metsäkeskus laati viestintä- ja koulutusmateriaalia sekä hyödynsi valmista metsänomis-tajille ja metsätoimijoille tarkoitettua viestintämateriaalia. Viestintä- ja koulutusmateriaali sekä tiedotteet on tallennet-tu nettiin sekä hankkeen sivuille, että osin metsäkeskuksen metsätuhot sivuille. Lisäksi materiaalit ovat metsäkeskuksen intranetissä. Hankkeessa on annettu haastatteluita, tehty tiedotteita sekä valmiita juttuja ja sähköpostiviestintää toi-mittajille. Tiedotusta on tehty maakunta- ja paikallislehtiin sekä valtakunnallisiin lehtiin että sähköverkkoyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin.

Viestintää tehtiin lähes 5400 metsänomistajalle kirjeitse, kaikille maakunnan metsäammattilaisille, hakkuukoneiden kuljettajille, metsäkonekouluille, lehdistölle, sähköverkko-yhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdille sekä metsäkeskuksen toimihenkilöille koko Suomeen sekä metsä-keskuksen nettisivuilla.

Projektin lopussa tehtiin palautekysely ohjausryhmälle.

5

3.6 Hankkeen hallinnointi

Hankkeen hallinnoinnin hoiti metsäkeskus. Siihen kuului ohjausryhmän kokoukset, sidosryhmätapaamiset, raporttien tekeminen ja hankkeen johtaminen.

3.7 Projektissa kehitetyt uudet tuotteet:

Hankkeessa kehitettiin toimintamalli johtolinjojen vieri-metsien riskikohteiden selvittämiseen ja riskipuukarttojen tuottamiseen metsäkeskuksen laserkeilaus- ja metsävara-ai-neiston sekä maastovarmistusten perusteella ArcMap 2.10 -ohjelmalla. Tähän toimintamalliin liittyen laserkeilausai-neiston käsittelymenetelmää testattiin Pohjois-Pohjanmaalla todellisilla keilausaineistoilla. Toimintamallista on tehty oma raportti (Maaranto K. ja Saari E. 2014).

Projektissa tuotettiin myös: - Toimintamalli vierimetsien hoidon tiedonvälitysver- koston muodostamisesta - Olemassa olevaa tiedotusmateriaalia täydentävää esite- ja esitysmateriaalia johtoalueiden vierimetsien hoidosta - Arvioitiin tuhojen ennaltaehkäisemiseksi annet- tavaa neuvontaa ja tiedotusta tuhoalttiiden reunametsien maanomistajien osalta.

- Projektista ja uuden toimintamallin kustannuste- hokkuudesta tehtiin kysely projektin ohjausryhmäl- le hankkeen lopussa.

3.8 Projektin yhteistyö

Metsäkeskus teki hankkeessa yhteistyötä sähköverkkoyh-tiöiden ja Liikenneviraston kanssa etenkin tiedotustilaisuuk-sien järjestämisessä. Yhteistyötä tehtiin myös mm. tiedotuk-sessa ja projektin alussa riskipuuluokituksen tekemisessä. Lisäksi yhteistyössä mukana oli ennen kaikkea puutavaraa ostavat yritykset, joista merkittävimpänä Stora Enso, met-sänhoitoyhdistykset ja Otso Metsäpalvelut.

Tiedotustilaisuuksissa oli luennoimassa metsäkeskuksen li-säksi sähköverkkoyhtiön edustaja. Puunostajat Stora Enso ja/tai Metsä Group, metsänhoitoydistys ja Osto Metsäpalvelut olivat innostamassa metsänomistajia hakkuisiin. Vierimet-sien varsinainen hoitotyö ja hakkuut jäävät täysin puutava-ranostajien ja hakkaajien sekä metsänomistajien tehtäväksi. Metsäkeskuksen rooli projektissa oli vierimetsien riskipuista tiedottaminen ja niistä hoitoesitysten antaminen sekä met-sänomistajien innostaminen vierimetsien hakkuisiin. Myös puunostajien aktivointi vierimetsien hakkuiden lisäämiseen kuului projektiin.

4. Julkisuus ja tiedottaminen

Projektin julkisuus ja tiedottaminen sujui suunnitelman mukaan useita toisiaan tukevia tiedottamisen välineitä hyö-

Taulukko 1. Metsänomistajien henkilökohtainen tiedottaminen kirjeitse hankkeessa.

Verkkoyhtiö / Liikennevi-rasto

Kunnat Linjan pituus, km

Maan-omistajia

Riski-kohde-kart-toja

Elenia Oy Siikajoki, Haapa-järvi, Kärsämäki, Haapavesi, Ni-vala, Pyhäjärvi, Raahe (Vihanti)

668 1461 1103

Fingrid Oy Muhos, Tyrnävä, Liminka, Siikajo-ki, Oulu (Hauki-pudas), Ii

119 ei tiedot-

teita

ei tiedot-

teita

Caruna Oy Oulu (Ylikiimin-ki), Kuusamo, Taivalkoski

220 536 354

Haukiputaan Sähköosuus-kunta

Oulu (Haukipu-das)

118 431 292

Iin Energia Oy

Ii 95 390 290

Loiste Sähkö-verkko Oy

Pyhäntä, Siika-latva (Kestilä)

326 668 575

Oulun Ener-gia Siirto ja Jakelu Oy

Oulu (Oulu, Yli-Ii)

168 514 280

Oulun seu-dun Sähkö Verkkopal-velut

Oulu, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumi-joki

348 994 533

Liikenne-virasto (rautatiet)

Oulu, Ii, Muhos, Liminka, Siika-joki

122 375 164

YHTEENSÄ 2184 5369 3591

dyntäen. Tiedottamista tehtiin koko maakunnan alueella kirjeitse metsänomistajille, tiedotustilaisuuksilla, lehdistö-tiedottamisella, projektin www-sivujen välityksellä sekä metsäammattilaisten ja metsäkonekoulujen opettajien tiedot-tamisella sähköpostitse. Tiedottaminen painottui projektin toiselle vuodelle. Projektissa tehtyjä esitteitä vierimetsien hoidosta jaettiin metsänomistajien lisäksi metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten, puutavarayhtiöiden ja metsähalli-tuksen metsäammattilaisille sekä hakkuukoneen kuljettajille ja sähköverkkoyhtiöille.

Keskijänniteisten sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien metsänomistajille lähetettiin yhteensä 5369 henkilökohtaista kirjettä riskipuista ja niiden hoitamisesta (taulukko 1). Metsänomistajille lähetetty kirje sisälsi tietoa johtojen ja junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitois-ta, kartan mahdollisten riskipuiden sijainnista ja kaikista palstan hakkuumahdollisuuksista, vierimetsien hoito-esit-teen, alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot sekä kutsun tiedotustilaisuuteen. Riskipuukarttoja parannettiin projektin

6

puolivälissä lisäämällä niihin palstan kaikki hakkuumahdol-lisuudet ja metsälain 10 §:n tärkeät elinympäristöt. Aikaisem-missa kartoissa näkyi vain sähköjohdon/junaraiteen vieri-metsäkuvion riskipuut ja hakkuusuositukset. Ilmoittamalla metsänomistajille kaikki palstan hakkuumahdollisuudet innostettiin metsänomistajia paremmin hakkuisiin.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston linjo-jen vierimetsien riskipuista tiedotettiin. Poikkeuksena oli Fingridin johtojen puut, joista ei tiedotettu meneillään olevan vierimetsähoitoprojektin takia. Koillismaalla Carunan vierimetsistä tiedotettiin vain vähän Pohjois-Kuusamossa ja Taivalkoskella Carunan oman vierimetsäprojektin takia. Liit-teinä 1-3 on kartat riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista ja junaraiteista Pohjois-Pohjanmaalla liite 1, maakunnan keski- ja eteläosassa liite 2 ja Koillismaalla liite 3.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia johtojen vierimetsien hoi-dosta järjestettiin yhteensä 11 kappaletta: Yli-Iissä, Kempe-leessä, Haukiputaalla, Iissä (kaksi tilaisuutta), Ylikiimingissä, Pyhännällä, Siikajoella, Vihannissa, Muhoksella ja Limin-gassa. Osallistujia (nimensä osallistujalistaan kirjoittaneita) tilaisuuksissa oli 229 henkilöä (taulukko 2).

Pvm Aihe

30.4.2013 Tuuli- ja lumituhoja sähkölinjoilla ja juna-radoilla torjutaan EU-hankkeella

26.11.2013 Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin

24.2.2014 Sähköjohtojen vierimetsien hoidolla iso merkitys sähkönkululle

8.12.2014 Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierimetsien hakkuisiin

Taulukko 3. Laajalla jakelulla lähteneet tiedotteet hankkeessa.

Pvm Paikka- kunta

Osallis- tujia

Sähköverkkoyhtiö/Liikennevirasto

19.11.2013 Yli-Ii 25 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy

3.12.2013 Kempele 10 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

11.2.2014 Ylikiiminki 10 Caruna Oy

26.2.2014 Ii 23 Liikennevirasto, Iin Energia Oy

13.3.2014 Hauki- pudas

18 Haukiputaan Sähkö-osuuskunta

8.4.2014 Pyhäntä 20 Loiste Verkkoyhtiö Oy

8.5.2014 Siikajoki 11 Elenia Oy

25.9.2014 Muhos 14 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Liikennevirasto, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy

15.10.2014 Vihanti 43 Elenia Oy

10.11.2014 Ii 28 Haukiputaan Säh-köosuuskunta, Iin Energia Oy

26.11.2014 Liminka 27 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

Yhteensä 229

Taulukko 2. Hankkeessa pidetyt tiedotus/neuvontatilaisuudet ja nimensä osallistujalistaan kirjoittaneet.

Kaikille Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille tiedotet-tiin hankkeesta sähköpostitse neljällä tiedotteella ja lisäksi he saivat oman alueensa tiedotustilaisuuksiin kutsut. Jokaisessa yhdessätoista tiedotustilaisuudessa oli mukana kyseisen alueen merkittävien metsätoimijoiden (metsänhoitoyhdistys, Stora Enso ja/tai Metsä Group, Otso Metsäpalvelut) metsä-ammattilaiset, jotka kertoivat oman organisaationsa tavan innostaa metsänomistajia vierimetsien hoitoon.

Lehdistölle tiedotteita tehtiin neljä kappaletta (taulukko 3) ja sen lisäksi tehtiin parikymmentä juttupohjaa yksittäis-ten lehtien näkökohdat huomioiden toimittajien käyttöön. Metsäkeskuksen tiedossa olevia julkaistuja artikkelita oli 26 kappaletta (taulukko 4). Tiedottaminen hankkeessa oli ak-tiivista yhteydenottoa toimittajiin artikkelien aikaansaami-seksi lehdissä. Projekti sai näkyvyyttä paikallislehtien lisäksi maakuntalehti Kalevassa neljä kertaa ja valtakunnan lehdis-sä mm. Maaseudun tulevaisuudessa, Helsingin Sanomissa ja Metsään -lehdessä sekä metsäkeskuksen omilla nettisivuil-la. Paikallislehdet tiedottivat ilmeisesti kaikissa lehdissä vierimetsien hoidosta. Rantapohja- ja Rantalakeus -lehdissä oli kaksi erityisen isoa juttua. Projektissa tehtiin jutut myös maakunnan kaikkiin metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin; Metsänomistajat -lehtiin ja Leikko -lehteen, jotka julkaistaan alkuvuonna 2015.

Hanke sai julkisuutta EU:n uuden 2014-2020 rakennerahas-tokauden käynnistystilaisuudessa Kuopiossa 28.11.2013, jossa projektipäällikkö oli esittelemässä hanketta osastolla tee-mana kohti älykkäitä innovaatioita. Projekti oli esillä myös Oulussa Koko Perheen metsäpäivässä 16.8.2014.

Hankkeen nettisivuilla on kaikki hankkeen laajalevikkiset tiedotteet, esitteet ja koulutusmateriaalit. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.metsakeskus.fi/tuuli-ja-lumituhojen-enna-kointi-metsaalueilla

7

6. Projektin tulokset

Metsäkeskus toteutti hankkeen lähes suunnitelman mukai-sesti. Muutos suunnitelmaan verrattuna oli metsänomis-tajien henkilökohtaisen neuvonnan määrän jääminen alle suunnitellun. Neuvontaan olisi voinut käyttää lähes kaksi kuukautta pidemmän ajan suunnitelman mukaan. Suunni-telma ylitettiin kirjeitse tapahtuvan metsänomistajien riski-puutiedotuksen osalta yli viisinkertaisesti. Lisäksi vierimet-sien riskipuuaineistoja valmistui yli nelinkertainen määrä suunnitelmaan verrattuna. Toimintamallit saatiin tuotettua.

6.1 Riskialueiden kartoitus

Metsäkeskus kartoitti laserkeilatuilta alueilta sähkölinjojen ja rautateiden vierimetsien riskipuita, jotka mahdollises-ti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Riskipuita kar-toitettiin yhteensä 2200 km:n matkalta (liitteet 1-3). Työ tehtiin pääasiassa keskijännitteisten johtojen vierimetsistä ja vain vähän suurjännitelinjojen vierimetsistä. Toimijoittain riskikartoitetut sähköjohtojen ja ratojen kilometrimäärät ja kunnat näkyvät taulukossa 1. Fingridin suurjännitelinjan vierimetsiä kartoitettiin 119 km. Rautateiden vierimetsiä kartoitettiin 122 km.

Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilattu kaukokartoitusaineis-to, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä puuston ja maaperän metsävaratieto. Riskipuita selvitettiin eri puolilla maakun-taa: Kuusamossa, Taivalkoskella, Ylikiimingissä, Yli-Iissä, Iissä, Haukiputaalla, Kiimingissä, Muhoksella, Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Siikajoella, Tyrnävällä, Vihannissa, Pyhännällä, Siikalatvalla, Haapavedellä, Haapa-järvellä, Kärsämäellä, Nivalassa ja Pyhäjärvellä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaalla laserkeilattujen alueiden keskijän-nitejohdot, joista metsävara-aineisto on valmistunut loka-kuuhun 2014 mennessä, oli mukana riskipuuselvityksessä. Suurjännitejohtojen vierimetsistä riskipuuselvityksiä tehtiin Fingridin linjoista Tyrnänä-Muhos alueella ja Iissä. Rautatie-linjojen riskipuita selvitettiin Oulu-Muhos, Haukipudas-Ii ja Liminka-Vihannin välillä. Rautatielinjaa jäi riskipuuselvittä-mättä Haapajärvellä oleva rataosuus. (Liite 2).

6.2 Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen

Sähköjohtojen ja junaraiteiden vierimetsien riskipuut luokiteltiin linjan yli menevän pituuden mukaan luokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten tarkistuksia maastossa. Testattavien parametrien maastotarkastuksia tehtiin muutamalla ensimmäisellä luokittelualueella Yli-Iissä, Oulunsalossa ja Tyrnävällä. Maastokartoituksissa todettiin, että riskipuuanalyysi piti puuston pituuden osalta hyvin paikkansa. Riskikohteiden luokituksessa tehtiin yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden kanssa hankkeen alussa.

Riskikohteiden kartoitus- ja luokitustyön tuloksena syntyi-vät kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittele-malla puut, sen mukaan paljonko ne kaatuessaan menisivät

Pvm Media Netti Printti

5.2.2013 Helsingin Sanomat x

2013 nro 1 Metsään-lehti x x

12.3.2013 Kaleva x x

2013 nro 3 Asiakaslehti Valokaari x x

2013 nro 4 Asiakaslehti Sulake x x


2.5.2013 Forum24 x x

10.5.2013 Maaseudun Tulevaisuus

x


x x

29.10.2013 Rantapohja x x

21.11.2013 Kaleva x x

29.11.2013 Metsälehti x

2.12.2013 Metsälehti x

11.12.2013 Rantalakeus x x


13.2.2014 Rantapohja x x


8.4 2014 Siikajokilaakso x

30.9.2014 Tervareitti x x

17.10.2014 Raahen Seutu x x

24.10.2014 Koillissanomat x x


1.11.2014 Maaselkä x x

1.11.2014 Selänne x x

26.11.2014 Rantalakeus x x


x

Taulukko 4. Metsäkeskuksen tiedossa olevat julkaistut artikkelit vierimetsien hoidosta Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla -hankkeessa.

5. Ongelmat ja suositukset

Projektin enimmäisenä vuonna 2013 työt jäivät jälkeen aika-taulusta projektityöntekijöiden muiden töiden takia. Vuoden 2014 aikana projekti kuroi kiinni jälkeenjääneisyyden ja projektisuunnitelma mukaiset työt saatiin tehtyä lähes ko-konaan. Vain metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta jäi hankkeessa reiluun puoleen suunnitellusta. Suosituksena jatkohakkeita varten on se, että osa-aikaisille hankeyönteki-jöille pitää varata riittävästi aikaa toteuttaa hanketyöt muilta töiltä.

8

6.3.3 PuhelinneuvontaMetsänomistajien saamien kirjeiden perusteella kymmenet metsänomistajat soittivat projektipäällikölle tai projektityön-tekijöille. Kysymykset koskivat riskipuiden poistoon liittyviä suosituksia ja mahdollisia velvoitteita sekä sähköverkkoyh-tiöiden oikeuksia ja velvoitteita. Lisäksi keskusteltiin mm. vierimetsien hakkuiden työturvallisuudesta.

Projektissa tehtiin myös aktiivista metsäkeskuslähtöistä puhelin- ja maastoneuvontaa vierimetsien hoidosta metsän-omistajille noin 30 pv Oulun Haukiputaalla ja Yli-Iissä sekä Taivalkoskella. Tämä osoitti metsänomistajien suhtautuvan myönteisesti ja aktiivisesti vierimetsien hoitoon.

6.3.4 Muu yhteistyö projektissaProjektissa tehtiin yhteistyötä metsäkeskuksen, sähköverk-koyhtiöiden, metsätoimijoiden ja metsänomistajien kesken monella tavalla. Konkreettisinta yhteistyö oli metsäkeskuk-sen järjestämissä yhdessätoista tiedotustilaisuudessa.

Metsäkeskus teki yhteistyötä verkkoyhtiöiden ja Liikennevi-raston ohjausryhmän varsinaisten jäsenten tai muun yhtiön osoittaman edustajan kanssa. Lisäksi projektin aikana teh-tiin yhteistyötä kaikkien alueen metsänhoitoyhdistyksien kanssa sekä sähköpostiviestein että puhelimitse teemana mm. hankkeen tavoitteet, tiedotustilaisuudet ja tiedottami-nen metsänhoitoyhdistysten lehdissä. Hankkeessa olivat mukana Iin, Oulun Seudun, Ylikiimingin, Pudasjärven, Tai-valkosken, Kuusamon, Kiimingin, Muhoksen, Siikalakeuden, Kärsämäki-Haapajärven, Pyhäjokilaakson ja Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Suomen metsänomis-tajien liito. Metsänhoitoyhdistysten ja Otso Metsäpalvelujen toimihenkilöitä oli mukana kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Puutavarayrityksistä mukana oli aina Stora Enson edustaja ja Metsä Group oli mukana muutamassa tilaisuudessa. Lisäksi joitakin muita metsäpalveluyrittäjiä osallistui tilaisuuksiin.

Kaikki hankkeessa tavoitetut metsäalan toimihenkilöt ovat suhtautuneet myönteisesti projektipäällikön sähköpostivies-teihin ja keskusteluihin sähköjohtojen vierimetsien hoidosta. Metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljettajille metsä-keskus toimitti metsäalan toimijoiden välityksellä (metsän-hoitoyhdistykset, Stora Enso, Metsä Group, Metsähallitus ja sahat) vierimetsien hoito -esitteet. Muutoin hakkuukoneiden kuljettajiin ei oltu projektissa yhteydessä.

Tiedotustilaisuuksissa kaikki metsäalan toimijat innostivat puheenvuoroissaan metsänomistajia vierimetsien hoitoon ja kertoivat edistävänsä vierimetsien hoitoa omassa työssään. Metsänomistajilta tuli positiivista palautetta hankkeesta ja he kokivat riskipuiden poiston tärkeäksi asiaksi. Tämä tuli hyvin esiin metsänomistajien neuvontatilanteissa. Lukuisat metsänomistajat ilmoittivat hakkaavansa/hakkauttavansa vierimetsien riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydes-sä. Moni metsänomistaja oli positiivisesti yllättynyt myös saamastaan hakkuusuosituskartasta, koska he eivät olleet tienneet palstalla hakkuumahdollisuuksia edes olevan. Vain muutama metsänomistaja oli sitä mieltä, että sähköverkko-yhtiöiden pitää poistaa riskipuut.

linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin riskipuiden lisäksi myös turvemaa, palstan hakkuusuositukset ja hakkuissa säästettävät metsälain 10 §:n tärkeät elinympäristöt. Karttoja ja toimintamallia kehiteltiin koko projektin ajan. Vuonna 2014 metsänomistajille lähetettäviin karttoihin lisättiin riskipuiden lisäksi ko. palstan kaikki hakkuusuositukset (en-siharvennus-, harvennus-, ylispuu- ja avohakkuut). E4-tien länsipuolella Iin Energian riskipuukartoissa ei näkynyt hak-kuusuosituksia, koska ajantasaista metsävaratietoa ei ollut.

Sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle tehtiin riski-puutiedot riskiluokittain ja hakkuusuositukset 50 metrin leveydeltä johtolinjan molemmin puolin. Tiedot luovutettiin muistitikulla sähköverkkoyhtiöille. Metsävaratietoja koske-va tietosuojalainsäädäntö Henkilötietolaki (523/1999) ja laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä (419/2011) estivät riskipuu- ja hakkuusuositustietojen antamisen puuta-varayhtiöille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäpalveluyri-tyksille.

6.3 Verkoston kokoaminen, kehittäminen ja yhteistyö

Projektissa edistettiin metsänomistajien ja toimijoiden yh-teistyötä monella toisiaan tukevalla tavalla. Keinoina olivat tiedottaminen kirjeitse ja tiedotustilaisuuksilla, henkilökoh-taisella neuvonnalla, maastokäynneillä, metsäammattilaisten sitouttamisella ja neuvomisella, sähköpostiviesteillä, metsän-omistajille toimitetuilla alueittaisilla puunostajien yhteystie-doilla sekä lehdistötiedotuksella.

6.3.1 Metsänomistajien tiedotus kirjeitseMetsäkeskus lähetti 5369 metsänomistajalle tiedotteen mah-dollisista riskipuista ja niiden hakkuusuosituksista projektin aikana. Metsänomistajille lähetettyjen kirjeiden sisältö oli seuraava: tiedote johtoalueiden/junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitoista ja vierimetsien hakkuiden hyödyistä (liite 4), kartta vierimetsien riskipuiden sijainnista ja palstan hakkuusuosituksista (liite 5), johtojen vierimetsien hoito -esitte (liite 7), alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot (liite 6) sekä tiedotustilaisuuden ohjelma (liite 8). Limingan ja Lumijoen metsänomistajien saama tiedote ”Sähköjohtojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti” esitetään esimerkkinä liitteissä 4-8. 6.3.2 TiedotustilaisuudetHanke järjesti 11 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta met-sänomistajille ja metsätoimijoille. Tilaisuuksissa oli läsnä yhteensä 229 henkilöä (nimensä osallistujalistaan kirjoitta-neita). Kaikissa tiedotustilaisuuksissa oli mukana metsäkes-kuksen henkilöiden lisäksi sähköverkkoyhtiön edustaja ja vähintään kolme kyseisessä kunnassa toimivaa puunostajaa. Keskustelu oli vilkasta tiedotustilaisuuksissa. Metsänomis-tajat kysyivät neuvoa myös puhelimitse metsäkeskuksen projektipäälliköltä ja työntekijältä. Sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston henkilöitä oli mukana tiedotustilai-suuksissa kertomassa riskipuiden tykkylumen ja myrskyn aiheuttamista ongelmista sähköjohdoille ja junaraiteille, sähkömarkkinalaista yms. ja vastaamassa metsänomistajien kysymyksiin.

9

maakuntalehti Kalevassa (4 juttua), Metsään.fi -lehdessä, Hel-singin Sanomien verkkolehdessä, metsäkeskuksen nettiuuti-sissa ja hankkeen sivuilla sekä todennäköisesti lähes kaikissa Pohjois-Pohjanmaan paikallislehdissä. Erityisen näyttävästi projekti pääsi esille muutamassa paikallislehdessä kuten Rantapohjassa ja Rantalakeudessa, joissa oli kaksi isoa juttua vierimetsien hoidosta hankkeen aikana. Sähköverkkoyhtiöi-den asiakaslehdistä ainakin Oulun Seudun Sähköverkkopal-velujen, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n ja Loiste Oy:n asiakaslehdissä oli artikkeli vierimetsien hoitohankkeesta. Liitteessä 9 esimerkkinä artikkeli Maaseudun Tulevaisuu-dessa 8.12.2014.

6.5.2 Viestintämateriaali Viestintää varten metsäkeskus teki viestintämateriaa-lia ja hyödynsi valmista materiaalia. Projektissa tehtiin: hanke-esite, ”Johtoalueiden vierimetsien hoito” -esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä) vierimetsien hoidosta. Lisäksi diaesitys tehtiin riskikarttojen tekemisestä, ilmaston muutoksesta sekä sen vaikutuksesta vierimetsiin ja johtojen riskialttiuteen tulevaisuudessa. Hankkeessa hyödynnettiin myös valmista Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n ”Johto-alueiden vierimetsien hoito” -esitettä sekä muita sähköverk-koyhtiöiden tekemiä esityksiä tiedotustilaisuuksia varten. Metsäkeskuksen projektissa tekemät ja tiedotustilaisuuksissa käyttämät koulutusmateriaalit, sekä esimerkki sähköverk-koyhtiön (Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy) koulutusmate-riaalista ovat hankkeen nettisivuilla. Hankkeen nettisivuille on tallennettu myös muita aiheeseen liittyviä esitteitä ja materiaaleja mm. työturvallisuudesta johtojen läheisyydessä työskenneltäessä ja toiminnasta myrskytuhometsissä. Met-säkeskuksen metsätuhot nettisivuille on myös tallennettu vierimetsien hoito -esite ja diaesitys.

Hankkeen esiteMetsäkeskus teki hankkeesta esitteen omana työnä. Esitettä jaettiin tilaisuuksissa (liite 11).

Johtojen vierimetsien hoito -esiteMetsäkeskus teki vierimetsien hoidosta esitteen. Vuonna 2013 ja 2014 alussa metsänomistajatiedottamisessa kirjeisiin laitettiin Energiateollisuudelta saatuja ”Johtojen vierimetsien hoito”- esitteitä. Kun nämä esitteet loppuivat, hanke teki oman ”Johtojen vierimetsien hoito” -esitteen ja painatti niitä yhteensä 4500 kappaletta tiedotustarpeisiin vierimetsien metsänomistajille, metsätoimijoille ja hakkuukoneen kuljet-tajille sekä metsäkonekouluille jaettavaksi. Hankkeen esite perustui em. Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n esittee-seen, josta mm. kopioitiin piirretyt kuvat. Kuvien kopiointiin oli lupa Energiateollisuus ry:stä.

Metsänomistajien tiedottamisesta jääneet esitteet jaettiin projektin lopussa Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille metsäkeskukseen, metsänhoitoyhdistyksiin, Stora Ensoon, Metsä Grouppiin, Metsähallitukselle ja sahoille sekä maa-kunnan metsäkoneen kuljettajille, sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Loput esitteet jaettiin metsäkeskukseen ja metsänhoitoyhdistyksiin jaettavaksi metsänomistajille.

6.4 Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisäämi- nen metsänomistajien neuvonnan avulla

Metsäkeskus suuntasi metsänomistajien puhelin- ja maasto-neuvontaa metsänkäyttölimoituksien tarkastuksien ja riski-luokituksen perusteella Haukiputaan, Yli-Iin ja Taivalkosken vierimetsiin. Neuvonnalla pyrittiin lisäämään vierimetsien ennakoivia hakkuita. Neuvonta kohdistui sellaisiin metsän-omistajiin, joilla oli runsaasti riskipuita. Metsäkeskuksen hanketyöntekijät ottivat yhteyttä neu-vonnan merkeissä puhelimitse Haukiputaalla ja Yli-Iissä yhteensä 25 ja Taivalkoskella 9 metsänomistajaan. Yli-Iissä oli tapaaminen yhteensä neljän ja Taivalkoskella viiden metsän-omistajan kanssa. Neuvontaa maastossa annettiin yhteensä seitsemälle metsänomistajalle. Kaikkiin tavoiteltuihin met-sänomistajiin ei saatu yhteyttä puhelimitse.

Haukiputaalla ja Yli-Iissä metsäkeskus selvitti alle puoli vuotta vanhat riskipuupalstojen metsänkäyttöilmoitukset yhteensä 75 km:n matkalta. Käyttöilmoituksia oli noin 20 kpl. Puhelimitse otettiin yhteyttä 25 metsänomistajaan, joilta ei ollut käyttöilmoitusta, mutta joiden omistamissa vierimet-sissä oli merkittävistä riskipuita. Heitä neuvottiin tekemään hakkuu. Kolme metsänomistajaa sai neuvontaa maastossa omalla riskipuukohteella. Metsänomistajat suhtautuivat myönteisesti neuvontaan ja aikoivat hakkauttaa tai hakata itse riskipuut pois. Osa vierimetsäkuvioiden leimikoista, joista oli jätetty metsänkäyttöilmoitus puolen vuoden aikana, oli jo hakattu, joten neuvonnan tarvetta ei ollut.

Taivalkoskella selvitettiin samalla tavalla keskijännitteisen linjan vartta parikymmentä kilometriä. Taivalkoskella otet-tiin yhteys puhelimella yhteensä yhdeksään metsänomista-jaan riskipuiden hakkuiden edistämiseksi, joista tapaaminen sovittiin viiden metsänomistajan kanssa. Maastossa riskipui-den hakkuuneuvontaa annettiin neljälle metsänomistajalle. Metsänomistajat suhtautuivat hyvin positiivisesti neuvon-taan ja aikoivat hakata tai hakkauttaa riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydessä.

Metsäkeskuksessa on huomattu metsänkäyttöilmoituksien lisääntyminen johtojen vierimetsien metsikkökuvioilla vuoden 2014 lopussa huonosta puunmarkkinatilanteesta huolimatta.

6.5 Media ja viestintämateriaali

6.5.1 Lehdistötiedottaminen ja toteutuneet lehtiartikkelitMetsäkeskus teki neljä tiedotetta laajaan jakeluun lehdistölle ja maakunnan metsäammattilaisille sähköpostitse (tauluk-ko 3). Tämän lisäksi projektipäällikkö teki parikymmentä kohdennettua tiedotetta ja sähköpostiviestiä yksittäisille lehdille lehden omia tarpeita varten. Vierimetsien hoidosta tehtiin ainakin 26 lehtiartikkelia tai nettijuttua, jotka ovat tulleet metsäkeskuksen tietoon (taulukko 4). Artikkeleita on todellisuudessa enemmän, koska tiedotteiden läpimenon seurantaa ei pystytty tekemään. Projektista oli juttuja mm.

10

Riskipuukartasta on esimerkki liitteessä 5.

6.6.3 Koulutusmateriaalit ja esitteetHankkeessa tehtiin Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite, joka on lyhyempi versio Energiateollisuus ry:n, MTK:n ja SLC:n vastaavasta esitteestä. Hankkeessa tehtiin koulutusmateriaa-lia, diaesitykset vierimetsien hoidosta sekä ilmastonmuutok-sen vaikutuksista ja riskikohdekarttojen tekemisestä.

Koulutusmateriaalit ja esitteet löytyvät netistä metsäkeskuk-sen hankkeen ja metsätuhot sivuilta. Esitteet ovat tulostetta-vissa.

6.6.4 Toimintamalli tiedonvälitysverkoston muodostamisestaEdellä kohdassa 6.3 kuvattiin yhteistyötä hankkeessa, joka muodosti tiedonvälitysverkoston metsäkeskuksen, verkkoyh-tiöiden, Liikenneviraston, metsätoimijoiden, hakkuukoneen kuljettajien ja metsänomistajien kesken. Hankkeen tiedon-välitys lähti liikkeelle alueittain aina metsäkeskuslähtöisesti, kun metsäkeskus lähetti metsänomistajalle kirjeitse tiedot-teen, kartan, vierimetsien hoito- esitteen ja toimijalistan sekä useimmiten myös kutsun tiedotustilaisuuteen. Tiedotuskir-jeen saaminen oli todennäköisesti useimmissa tapauksissa merkittävin osa metsänomistajan saamaa tietoa.

Vierimetsien hoidon viestiä metsänomistajalle vahvistettiin välittömästi toimittamalla kyseisen kunnan paikallislehteen tiedote/juttu, joka useimmiten johti lehtijartikkelin tekemi-seen. Lisäksi viestiä vahvistivat mm. monien sähköverkko-yhtiöiden, useat Kalevan ja hankkeen lopussa Maaseudun Tulevaisuudessa olleet lehtiartikkelit. Monissa kunnissa tiedonvälitys vierimetsien hoidosta oli erinomaista, koska paikallislehdissä oli jopa kaksi juttua isojen kuvien kera. Henkilökohtainen metsänomistajan neuvonta on useimmiten tehokkainta ja sen takia metsäkeskus satsasi erityisesti metsä-ammattilaisten neuvontaan ja tiedotukseen sekä kutsui heitä tiedotustilaisuuksiin käyttämään kommenttipuheenvuoron. Metsäammattilaisia saatiin kaikkiin yhteentoista tiedotusti-laisuuteen hyvin. Metsäammattilaisten rooli on tärkeä silloin, kun vierimetsien hakkuiden ja hoidon tarpeet esitellään metsänomistajille puukaupan tai metsänhoitosuunnitelman yhteydessä. Ennen tiedotustilaisuuksia projektipäällikkö soitti henkilökohtaisesti, lähetti sähköpostin sekä kertoi hankkeesta kommenttipuheenvuoron käyttäneille metsänhoitoyhdis-tyksen, Otso Metsäpalveluiden ja Stora Enson ja/tai Metsä Groupin metsäammattilaisille. Myös kaikille muille kyseisen alueen metsäammattilaisille lähetettiin kutsu tiedotustilai-suuteen, mallikartta riskipuista ja hakkuusuosituksista sekä vierimetsien hoito -esite.

Tiedotustilaisuuksissa olleet puuta ostavat sidosryhmät kertoivat pitävänsä hanketta ja vierimetsien hoitoa hyvänä asiana. Sidosryhmät aikoivat jatkossa esittää metsänomis-tajille myös vierimetsien puiden ostoa silloin, kun leimikon koko on riittävän suuri eli puutavaran korjuu vierimetsästä on kannattavaa. Useat puunostajat sanoivat suoraan, että oli ihan hyvä herätellä heitäkin vierimetsien hakkuiden tekemisen edistämiseksi. Nimittäin vierimetsien hakkuiden edistäminen oli monelta metsäammattilaiselta päässyt jo

6.5.3 KoulutusmateriaalitHankkeessa tehtiin koulutusmateriaalia tiedotustilaisuuksia varten ja myöhemmin käytettäväksi vierimetsien hoidon koulutuksessa. Diaesitys ”Johtoalueiden vierimetsien hoito” esitettiin kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Se on hankkeen sivuilla netissä. Sivuilla on myös muuta koulutusmateri-aalia kuten esitys: ”Tuuli- ja lumituhojen ennakointi”, jossa kerrotaan mm. ilmaston muutoksesta ja sen vaikutuksista vierimetsiin sekä riskikarttojen teosta.

Metsänomistajatilaisuuksissa sähköverkkoyhtiöt ja Lii-kennevirasto esittivät mm. vierimetsien puiden ongelmat sähkönsiirrolle/raideliikenteelle ja sen, miksi vierimetsiä on syytä hoitaa. Tästä aiheesta nettisivuilla on esimerkkinä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n esitys. Lisäksi netissä on saman sähköverkkoyhtiön toinen diaesitys mm. sähköturval-lisuudesta. Kaikki koulutusmateriaali on tuotu toimijoiden tietoon sähköpostitse tiedotteessa. Metsäkoneenkuljettajia kouluttavat ammattiopistot ovat olleet tyytyväisiä saamas-taan koulutusmateriaalista.

6.6 Projektin tuotteet

Projektissa tuotettiin projektisuunnitelman mukaiset tuot-teet:

- Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta

- Riskipuukartat- Koulutusmateriaalia ja esitteitä- Toimintamalli tiedonvälitysverkostn muodostamisesta

6.6.1 Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta Projektin tärkein tuote oli metsäkeskuksen kehittämä toimintamalli: ”Toimintamalli tuuli- ja lumituhoriskipuiden kartoittamiseksi laserkeilausaineistoa ja muuta metsäva-ra-aineistoa hyödyntämällä. Sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuuanalyysin tekeminen ja tilakohtaisten riskikohdekarttojen tuottaminen ArcMap10.2-ohjelmalla” (K. Maaranto ja E. Saari 2014). Kyseinen toimintamalli (ohje) on mm. metsäkeskuksen intranetissä. Riskipuukarttojen luotet-tavuutta on testattu maastossa ja ne on todettu luotettaviksi.

Karttojen tuottamisen toimintamallia voidaan hyödyntää jatkossa tehtäessä maakunnassa uusista valmistuvista keilausalueista riskipuukarttoja. Lisäksi muualla Suomessa metsäkeskuksen palvelualueilla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön. Jatkossa kartat saadaan tehtyä nopeasti, koska toi-mintamalli ja testaus on tehty ja kokemus työstä on olemassa.

6.6.2 Riskipuukartat Projektissa tuotettiin riskipuukartat, joita tehtiin em. toimin-tamallia noudattamalla laserkeilausaineistosta ja metsävara-tiedosta. Riskipuukartoista näkyy peruskarttapohjalla: - riskipuut jaettuna luokkiin sen mukaan paljonko ne kaatuessaan ylittäisivät sähköjohdon/junaradan - palstan kaikki hakkuusuositukset - turvemaat - metsälain 10§:n erityisen tärkeät elinympäristöt

11

8. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Projekti vahvisti elinkeinoelämän toimintavarmuutta ja kansalasiten turvallisuutta. Hanke edisti sääilmiöiden, kuten myrskyjen ja tykkylumen, vaikutusten hallintaa. Projekti edisti myös lukuisien ohjelmien ja selvityksien tavoitteita, koska projektissa edistettiin varautumista ilmaston muutok-sen vaikutuksiin sähkönjakelun ja junaliikenteen varmista-miseksi.

Hankkeen myönteisiä vaikutuksia kestävään kehitykseen oli mm. tietoisuuden lisääntyminen vierimetsien hoitotarpeista, sähkövarmuudesta ja junaturvallisuudesta. Myönteistä oli myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistä-minen.

9. Hyvät käytännöt

Projektissa kehitettiin monia hyviä käytäntöjä ja niitä levi-tettiin seuraavasti:9.1 Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen ja sekä niiden ohjeistus Projektissa tehtiin toimintaohje laserkeilausaineistojen ja metsäkeskuksen metsävara-aineiston hyödyntämisestä riskipuiden kartoituksessa sekä riskipuu- ja hakkuusuositus-karttojen tekemisessä. Toimintaohje laitettiin metsäkeskuk-sen intranetiin kaikkien metsäkeskusten palvelualueiden käyttöön. Lisäksi ohje mainitaan hankkeen nettisivuilla mahdollisia kyselyitä varten.

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö tiedotti hankkeen lopussa muita metsäkeskuksen alueyksiköitä toimintaohjeen valmistumisesta ja sen hyödyntämismahdol-lisuudesta myös muualla Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla kyseistä ohjetta hyödynnetään, jos verkkoyhtiöt tai Liiken-nevirasto jatkossa haluavat riskipuutietoa uusilta keilatuilta alueilta. Tällä menetelmällä myös muut metsäkeskuksen palvelualueet voivat alkaa tekemään karttoja riskipuista ja hakkuusuosituksista. Intoa ja tarvetta metsänomistajien tiedottamiseen on jo herännyt muissa maakunnissa. Jatkossa riskipuukarttojen ja hakkuusuosituskarttojen tuottaminen on huomattavasti nopeampaa hankkeessa tehdyn ohjeen avulla.

Uutta käytäntöä on myös se, että sähköverkkoyhtiöt saivat johtojen ja Liikennevirasto rautateiden vierimetsien riski-puutiedot muistitikulla. Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto voivat hyödyntää riskipuutietoa mm. suunnitellessaan vieri-metsien riskipuiden poistoa.

unohtumaan. Metsäammattilaiset sitouttamalla ja koulut-tamalla vierimetsien hakkuiden edistämiselle saatiin jatku-vuutta. Tämän metsäkeskus koki hankkeessa hyvin tärkeäksi asiaksi.

Hankkeessa tehdyn esitteen ”Johtoalueiden vierimetsien hoito” jakaminen, paitsi 5400 metsänomistajalle myös metsä-ammattilaisille, hakkuukoneyrittäjille ja metsäkonekouluille oli osa tiedonvälitystä ja se edistää vierimetsien hoitoa myös hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Metsäkeskuksen kokemuksen perusteella metsänomistajat olivat yleensä ymmärtäneet saamansa kirjeen sisällön oikein eli sen, että riskipuiden poistaminen on vapaaehtoista ja se on parasta toteuttaa seuraavien hakkuiden yhteydessä. Tämän asian selventämiseksi hankkeen metsänomistajatiedottami-sessa alettiin korostaa vapaaehtoisuutta vierimetsien puiden poistoon. Työturvallisuutta pyrittiin myös korostamaan.

Hankkeessa tehtiin myös metsäkeskuslähtöistä aktiivista puhelinneuvontaa 34 metsänomistajalle ja maastossa käy-tiin kahdeksan metsänomistajan kanssa. Neuvonta osoitti, että hanke koettiin hyväksi ja suositus vierimetsien puiden hakkaamisesta otettiin tosissaan. Monet metsänomistajat oli-vat heti kirjeen saatuaan lähteneet hakkaamaan tai ainakin katsomaan sähköjohtojen riskipuita. He olivat todenneet ris-kipuukartan olevan ”ihan oikeassa”. Metsänomistajat olivat lähes aina suhtautuneet vierimetsien puiden hakkuuesityk-siin myönteisesti. He olivat valmiita hakkaamaan riskipuut pois viimeistään seuraavien tilalla tehtävien hakkuiden yhteydessä lähivuosina. Muutama metsänomistaja oli jo hakannut riskipuut itse pois ja joku aikoi mennä poistamaan vielä lisääkin metsäneuvojan kanssa katsomiaan riskipuita. Joillekin metsänomistajille oli tullut yllätyksenä se, että heillä on tilalla hakattavaa ja he olivat hyvin tyytyväisiä saamiinsa hakkuusuosituskarttoihin. Yli-Iin kohteilla oli tullut esiin joidenkin vähäisten riskipuiden poistotarpeiden osalta se, että metsänomistaja haluaisi sähköverkkoyhtiön poistavan vähäi-set riskipuut, kun metsänomistajalla ei ole muita hakkuumah-dollisuuksia.

7. Projektin innovatiivisuus

Projektin merkittävin innovatiivinen asia oli tuottaa uusi toimintamalli sähköjohtojen ja rautateiden riskipuiden kartoitukseen, luokitukseen ja riskipuukarttojen tekemiseen laserkeilausaineistosta ja metsävaratiedosta ArcMap 2.10 -oh-jelmalla. Tämän toimintatavan mallintaminen mahdollistaa sen hyödyntämisen muuallakin Suomessa metsäkeskuksen toimesta.

Hankkeessa toteutettu toimintatapa yhteistyöverkostosta vie-rimetsien hoidon edistämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden (metsäkeskus, sähköverkkoyhtiöt, Liikennevirasto, metsäam-mattilaiset, hakkuukoneen kuljettajat ja metsänomistajat) kes-ken osoittautui toimivaksi. Hankkeessa saatiin myös tuntuma vierimetsien hoidosta monikanavaisen tiedottamisen hyvästä vaikuttavuudesta metsänomistajilta saadun palautteen perus-teella.

9.2 Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon

Projektin myötä vierimetsien hoidon merkitys ja tarve tuli laajasti maakunnan metsänomistajien, metsäammattilaisten ja suuren yleisön tietoisuuteen, koska viestiminen siitä oli laajaa, monikanavaista ja toistuvaa.

Hankkeen tiedotteita vierimetsien hoidosta ja sen merki-tyksestä julkaistiin myös valtakunnalisissa lehdissä kuten Maaseudun Tulevaisuudessa ja Metsään -lehdessä sekä mm. metsäkeskuksen nettisivuilla, joten tietoisuus vierimetsien hoidon merkityksestä on lisääntynyt myös valtakunnallisesti.

9.3 Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön

Hankkeessa tehdyt esite ja koulutusmateriaali vierimetsien hoidosta laitettiin nettiin metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot sivuille kaikkien käyttöön. Hankkeen sivuille kerättiin myös muuta vierimetsien hoitoon ja turvalliseen puiden korjuuseen liittyvää materiaalia. Tieto esitteen ja kou-lutusmateriaalin sijainnista on ilmoitettu mm. tiedotteessa maakunnan metsätoimijoille ja verkkoyhtiöille sekä metsä-keskuksen hankesuunnittelijoille. Myös projektin loppura-portti laitetaan hankkeen nettisivuille.

Paperiset esitteet Johtojen vierimetsien hoidosta on jaettu maakunnan metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljet-tajille.

9.4 Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille

Hankkeessa pidetyt tiedotus/keskustelutilaisuudet olivat hyviä tiedonlähteitä niihin osallistuneille metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Tilaisuuksissa keskustelu oli vilkas-ta, metsänomistajat esittivät kysymyksiä verkkoyhtiöille ja metsäammattilaisille. Ainoa haitta oli se, että tilaisuuksiin ei useimmiten saatu kovin isoa osallistujajoukkoa. Näytti siltä, että syksyn pimeät illat, sai metsänomistajat parhaiten liikkeelle.

Vierimetsien hakkuiden toteutuksen jatkuvuuden vuoksi hankkeessa nähtiin erityisen tärkeäksi kouluttaa ja sitouttaa puunostajat laajasti. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan tässä onnistuttiin, koska useat puunostajat totesivat olleen hyvä asia, että heitäkin on herätetty vierimetsien hakkuisiin.

9.5 Metsänomistajien henkiökohtainen neuvonta

Henkilökohtaisella neuvonnalla saavutetaan paras vaikutta-vuus vierimetsien hakkuisiin. Tässä projektissa henkilökoh-taista neuvontaa kohdennettiin riskianalyysin ja metsän-käyttöilmoitusten perusteella. Neuvonta tuntui vaikuttavan riskipuiden poistohalukkuuteen positiivisesti. Neuvonta paljasti myös sen, että hankkeessa tehty monitahoinen viestintä sekä kirjeitse, tidotustilaisuuksilla että lehtijutuilla oli tuottanut laajan ymmärryksen riskipuiden poiston mer-

kityksestä ja halun poistaa riskipuut seuraavien hakkuiden yhteydessä.

10. Toiminnan jatkuvuus

Vierimetsien hoidon ja hakkuiden edistäminen jatkuu monella tavalla hankkeen päättymisen jälkeen sekä met-sänomistajien ja puunostajien toimesta että metsäkeskuksen todennäköisenä hanketyönä Pohjois-Pohjanmaalla ja muual-la Suomessa. Seuraavassa tarkemmin toiminnan jatkuvuu-desta.

10.1 Toimintamallin käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Projektin tavoitetta metsänomistajien ja metsäammattilais-ten tiedottamista keskijännitteisten johtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuista voidaan aloittaa myös muualla Suomessa hyödyntäen riskipuiden luokituksesta ja riski-karttojen tekemisestä hankkeessa tehtyä toimintamallia. Myös Pohjois-Pohjanmaalla valmistuu uusia keilausalueita ja ajantasaista metsävaratietoa joka vuosi, mistä on mahdollista tiedottaa metsäomistajia.

10.2 Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta

Pohjois-Pohjanmaalla metsäammattilaiset jatkavat vieri-metsien hoidon neuvontaa metsänomistajille, sillä heidät on koulutettu siihen hankkeessa. Noin 30 metsäammattilaista osallistui tiedotustilaisuuksiin. Lisäksi kaikki maakunnan yli 200 metsäammattilaista ovat saaneet lukuisia tiedotteita sähköpostina vierimetsien hoidosta ja lehtijuttuja on ollut paljon.

10.3 Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana Metsänhoitoyhdistysten jäseniä opastetaan vierimetsien hoitoon heidän jäsenlehtiensä kautta hankkeessa tehdyillä jutuilla vuoden 2015 alussa ilmestyvissä lehdissä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajat ovat metsän-hoitoyhdistyksen jäseniä, joten tiedotus on laajaa ja se koskee myös niitä johtojen ja rautateiden vierimetsien omistajia, jotka eivät ole saaneet henkilökohtaista kirjettä aiheesta. Metsäkeskus tiedottaa vierimetsien hoidosta ja hankkeen tuloksista nettisivuillaan vuoden 2015 alussa.

10.4 Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä

Vierimetsien hoidon koulutus- ja neuvontatarpeita varten hankkeessa tehdyt koulutusmateriaalit ja esitteet ovat metsä-

12

11. Projektin rahoitus

Projektissa käytetiin varoja yhteensä 154 982€. Rahoitus ylit-tyi 8946€, minkä rahoitti metsäkeskus. Taulukossa 5 näkyy projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus rahoittajittain.

Rahoitus projektin suunnitelman* mukaan Projektin toteutunut rahoitus

Jäljellä

EAKR- ja valtion rahoitus 102 226,00€ 70% 102 226,00€ 66% 0€

Kuntien rahoitus 0€ 0% 0€ 0% 0€

Suomen metsäkeskus 8 770,00€ 6% 17 716,34€ 11% -8946,34€

Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto

35 040,00€ 24% 35 040,00€ 23% 0€

Tulot 0€ 0% 0€ 0% 0€

Rahoitus yhteensä 146 036,00€ 100% 154 982,34€ 100% -8946,34€

* Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma

13

alan toimijoiden ja metsäkoneoppilaitoksien ym. käytössä netissä. Pohjois-Pohjanmaan metsätoimijat ovat saaneet tie-don vierimetsien hoidon materiaaleista tiedotteessa sähkö-postitse. Vierimetsien hoidon esitteitä on jaettu maakunnan metsäalan toimijoille ja hakkuukoneiden kuljettajille sekä jaettavaksi myös metsänomistajille.

Energiateollisuus ry laittaa projektissa tehdyn vierimetsien hoito -esitteen ja -diaesityksen tiedoksi kaikille sähköverkko-yhtiöille ja lisäksi nettisivuilleen tämän hankkeen esitykses-tä. Tapio Oy tekee esitteestä myös metsänhoitokortin, joka löytyy Metsälehden nettisivuilta .

10.5 Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi

Energiateollisuus ry kääntää ruotsiksi projektissa tehdyn Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen tämän projektin esityksestä vuoden 2015 alussa. Ruotsinkieliset versiot laitetaan myös metsäkeskuksen nettisivuille samoin kuin Energiateollisuuden sivuille.

Taulukko 5. Projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus.

0 4020 Km

¹

1:1 500 000

Kartan tulostuspvm: 5.12.2014

Tuuli- ja lumituhohanke

Metsävaratieto julkaisuvalmiinaValmistumisvuosi

2013

2014

2015

Riskipuukartoitetut linjat

Verkkoyhtiöt ja LiikennevirastoRautatietKartoitetut sähkölinjat

Liite 1

ALAVIESKA

HAAPAJÄRVI

HAAPAVESI

HAILUOTO

II

KALAJOKI

KEMPELE

KÄRSÄMÄKI

LIMINKA

LUMIJOKI

MERIJÄRVI

MUHOS

NIVALA

OULAINEN

OULU

PUDASJÄRVI

PYHÄJOKI

PYHÄJÄRVI

PYHÄNTÄ

RAAHE

REISJÄRVI

SIEVI

SIIKAJOKI

SIIKALATVA

TAIVALKOSKI

TYRNÄVÄ

UTAJÄRVI

YLIVIESKA

0 4020 Km

¹

1:1 000 000




2013

2014

2015



Liite 2

KUUSAMO

TAIVALKOSKI

0 4020 Km

¹

1:500 000




2013

2014

2015



Liite 3

Arvoisa metsänomistaja 7.11.2014

Sähkölinjojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti

Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Kes-keytyksistä noin puolet on puiden aiheuttamia. Ongelman aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumikuorman painamana tai kovassa tuulessa linjoille sekä täysikasvuiset myrskyllä linjoille kaatuvat puut. Keskey-tysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä.

Metsänomistajille tietoa sähköjohtojen vierimetsien hoitoon Sähköjohtojen tuuli- ja tykkylumituhojen vähentämiseksi on riskipuuston poistamis- tai harventamistar-vetta osoitettu oheisella kartalla. Metsäkeskus on tehnyt kartat riskipuista metsänomistajille hyödyntä-en laserkeilauksella hankittua aineistoa mm. puuston pituudesta ja metsäkeskuksen keräämästä met-sävaratiedosta kuten hakkuusuosituksista ja maapohjasta. Kartoissa näkyy sähköjohtoja mahdollisesti uhkaavat riskipuut ja kaikki palstan hakkuusuositukset. Li-säksi karttoihin on merkitty metsäkeskuksen tiedossa olevat metsälain 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden käsittelylle on rajoituksia. Jos tilalla on luontokohteista tehty ympäristötukisopi-mus, se näkyy myös. Riskipuuselvitys on tehty Limingan ja Lumijoen kuntien alueilla Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy:n keskijännitejohtojen vierimetsien osalta 439 metsänomistajalle. Tämä metsänomistajille tiedottaminen on osa metsäkeskuksen ”Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsä-alueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi” – hanketta. Hanke toimii Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan liiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä. Hankkeessa neuvotaan metsänomistajia sähköjohtojen vierimetsien hoidossa riskikohteilla, joissa puut voivat kaatua sähkölin-jalle myrskyssä tai lumen painosta. Johtolinjojen vierimetsien hakkuissa on syytä olla erityisen varovai-nen työturvallisuuden takia. Hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita löytyy osoitteesta www. met-sakeskus.fi. Tiedotteen tavoitteena on lisätä sähköjohtojen vierimetsien hakkuita, jotta sähkönsiirto paranisi. Hak-kuisiin ei ole velvoitetta vaan ne ovat suosituksia. Lisäksi metsien oikea-aikainen hakkuu on sekä met-sän että metsänomistajan etu. Hakkuita suunnitellessanne voitte hyödyntää oheista metsäalan toimija-listaa. Turvallisinta on hakkauttaa vierimetsien puut koneellisesti motolla.

Kutsumme teidät vierimetsien hoidon tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Liminganlah-den luontokeskukseen 26.11.2014 klo. 17.30. Liitteenä ohjelma ja opastus. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 25.11. mennessä sähköpostilla: [email protected] tai puh. 0400 974 028

Liite 4

Tykkylumi aiheuttaa eniten sähkökatkoksia. Etenkin ohuet harventamattomat koivut ja männyt taipuvat herkästi lumen painosta johdoille.

Vierimetsiä hoidat näin:

• Ensiharvennus tehdään ajallaan havupuita suosien. o Riukuuntunut puusto tulisi harventaa 8 - 10 metrin pituudessa

• Taimikonhoito tehdään ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Järeät puut eivät taivu helposti. Lehtipuut poistetaan taimikonhoidossa.

• Siemen- tai säästöpuita ei jätetä niin lähelle sähköjohtoja, että ne kaatuessaan ulottuisi-vat johtojen päälle.

• Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulee poistaa. • Metsä tulisi uudistaa ajoissa, jotta puut eivät alkaisi lahoamaan ja kaatumaan linjoille. • Metsänviljelyssä siemeniä ei kylvetä eikä taimia istuteta johtoalueelle (6-10 m leveä

alue johdon alla). Johtoaluetta ei muokata eikä uudisteta. • Eri-ikäisrakenteinen metsänhakkuu sopii usein vierimetsän hoitoon, jolloin hakataan

pääasiassa isoja puita pois. • Vierimetsän hoidossa suositaan kuusta, koska se ei taivu tykkylumen painosta.

Lisätietoja: Irmeli Ruokanen Kyllikki Maaranto Projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Metsäneuvoja puh. 0400 286 030 puh. 040 7322 064 Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Liitteet Kartta sähköjohdon vierimetsän riskipuista ja hakkuusuosituksista niille,

joilla on riskipuita Esite: Johtoalueiden vierimetsien hoito Limingan-Lumijoen metsäalan toimijoita –taulukko Ohjelma tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta Limingan luontokeskuksessa 26.11.2014

Kunta Kylä

Talo

Tila

Tilan nimi

0 200100 metriä

¹

1:6 500


SeliteJakelulinjatTilanrajaTurvemaa

Riskipuuston pituus0-1 m linjan yli2 - 5 m linjan yli6 - 9 m linjan yli>10 m linjan yli

Esitetyt hakkuutHakkuutapa

EnsiharvennusHarvennushakkuuAvohakkuu

Tärkeät elinympäristötMuu arvokas elinympäristö

Indeksikartta

Tuuli- ja lumituhohankeElenia Oy

Liite 5

Metsänomistajan nimi ja osoitetiedot

POHJOIS- POHJANMAAN METSÄKESKUS 7.11.2014

METSÄALAN TOIMIJAT LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA SIIKAJOELLA

Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta

ForestPlus

Siemenpuuntie 1290420 OULUYhteyshenkilö: Markku KouvaSähköposti: [email protected]: 040 572 5914

Metsäpalvelun tarjoaja ja metsäkiinteistöjen välitys

Haapuu Oy

Hiljalankatu 785800 HAAPAJÄRVIYhteyshenkilö: Ari Poutiainen Sähköposti: [email protected]: 0400 509 543

Puunhankinta

Junnikkala Oy

PL 47, 85101 KALAJOKI Yhteyshenkilö: Kai Pelkonen Sähköposti: [email protected] Puhelin: 050 545 6051

Puunhankinta

L&T Biowatti OyYhteyshenkilö: Jari GrekulaSähköposti: [email protected]: 050 567 4059

Energiapuun ostaja

Met-Rem Oy

Västinkuja 790440 KEMPELEYhteyshenkilö: Ilkka KesäläSähköposti: [email protected]: 040 583 9062

Puukauppa ja metsäpalvelut

Metsä- Kyllönen KyPaakkilantie 392620 PIIPPOLAPuhelin: 0400 387 566


MetsäGroup

Hallituskatu 26 A90100 OULUYhteyshenkilö: Pauli KokkonenSähköposti: [email protected]: 0500 295 116 Liminka: Petri Pellikka Puhelin: 050 598 8355 Sähköposti: petri.pellikka@metsagroupcom


Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus

Kuormaajantie 192400 RUUKKIYhteyshenkilö: Tarja PeltomaaSähköposti: [email protected]: 050 462 3280


Metsäpalvelu Salmela

Kirkkotie 191100 IiYhteyshenkilö: Juhani SalmelaSähköposti: [email protected]: 040 588 8360


Liite 6

Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta

Mika Veikkolainen Tmi

Juurussuontie 65 a90310 OULUYhteyshenkilö:Mika VeikkolainenSähköposti: [email protected]: 040 566 9794

Metsäkoneurakointi

Otso Metsäpalvelu

Kauppakatu 291900 LIMINKAYhteyshenkilö: Matti KanniainenSähköposti: [email protected]: 040 828 6007


Stora Enso Oyj

Ruukinkuja 392400 RUUKKIYhteyshenkilö: Olavi KainulainenSähköposti: [email protected]: 0400 891 466 Liminka: Matti-Pekka Kujala Puhelin: 0400 877469 Sähköposti: [email protected]


Tornator Oy

Kiilakiventie 190250 OULUYhdyshenkilö: Heikki Aarnipuro Sähköposti: [email protected]: 0400 364 714

Metsäpalvelun tarjoaja

UPM Metsä

Krouvinte 390400 OULUYhteyshenkilö: Jouko HärmäSähköposti: [email protected] Puhelin: 0204 160 566 Liminka: Jussi-Pekka Hoppa Puhelin: 0204 160 561 Sähköposti: [email protected]


Vapo Oy

Elektroniikkatie 10 M290100 OULUYhteyshenkilö: Mikko KorhonenSähköposti: [email protected]: 020 790 4618

Energiapuun ostaja

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Liminganlahden luontokeskuksen auditoriossa

TUULI- JA LUMITUHOJEN TORJUNNASTA 26.11.2014

OHJELMA

17.30 Kahvitarjoilu 18.00 Avaus, Tuuli- ja lumituhojen torjunta - hankkeen esittely

Projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

18.10 Sähkökatkoksien syyt ja torjuntamahdollisuudet,Toimitusjohtaja Timo Patana, Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy

18.30 Riskipuuselvityksen tekeminen ja tuloksetMetsäneuvoja Kyllikki Maaranto, Suomen metsäkeskus

19.00 Metsänhoito- ja hakkuut sähköjohtojen vierimetsissä, mm. eri-ikäisrakenteinen metsätalousIrmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus

19.30 Metsäalan toimijoiden kommentteja ja keskusteluaAlueasiantuntija Tarja Peltomaa, Siikalakeuden metsänhoitoyhdistysMetsäpalveluesimies Tero Kekkonen, OTSO MetsäpalvelutAsiantuntija Reima Väätäjä, Stora Enso Oyj Metsäasiantuntija Pauli Kokkonen, Metsägroup Oy

Metsänomistajat voivat tutustua veloituksetta luontokeskukseen uudistuneeseen hienoon näyttelyyn ennen klo. 18.00.

Opastus kääntöpuolella.

Liite 7

Liite 8

Tiedote 26.11.2013

Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin

Metsäkeskus on aloittanut ”Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energia-huollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi” – hankkeessa metsänomistajien neu-vonnan tuulituhojen torjumisesta yhdessä sähköverkkoyhtiöiden ja liikenneviraston kanssa. Noin 1800 metsänomistajaa innostetaan hoitohakkaamaan sähköjohtojen vierimetsien riskipuustoa Pohjois-Pohjanmaalla. Ensimmäinen tiedotustilaisuus aiheesta järjestettiin Yli-Iissä Myös puunostajia muistutetaan vierusmetsien hoito-tarpeista.

Yli puolet sähköjohdoista sijaitsee metsissä, mistä johtuen johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman vuoksi kaatuville puille. Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksis-tä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen päälle kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta.

Tuuli- ja lumituhoja torjuvien hakkuiden neuvonta metsänomistajille aloitettu

EU-rahoitteisessa kehittämishankkeessa on tehty metsänomistajille karttoja, joissa näky-vät riskipuut eli kovalla tuulella mahdollisesti sähköjohdon päälle kaatuvat puut. Näitä ris-kipuustoja suositellaan hoitohakattavan. Johtoalueiden vierimetsien hakkuiden edistämi-seksi myös puunostajia on aktivoitu vierimetsien hoitohakkuisiin.

Ongelman johdoille aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisältävät hoitamat-tomat metsät, jotka painuvat lumikuorman alla tai taipuvat kovassa tuulessa linjoille. Tai-mikonhoito tulisi tehdä ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Myös täysikasvuiset myrskyllä lin-joille kaatuvat puut ovat ongelmana kuten liian lähelle linjoja jätetyt siemen- tai säästöpuut. Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulisi myös poistaa. Sähkön jake-lun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoi-menpiteet johtoalueiden reunusmetsissä ajoissa.

Ongelmana reunametsien käsittelyssä on lähinnä se, että maanomistajalla on oikeus mut-ta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti häiriötöntä sähkönjakelua uhkaavat puut. Metsän-omistajan taloudellinen ja sähkönsaannin paremmin turvaava etu olisi kuitenkin hoitaa metsät ajoissa. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa vain yksittäisiä, sähkönja-kelua mahdollisesti vaarantavia puita.

Suomessa on kovat paineet lisätä merkittävästi keskijänniteilmajohtojen reunusmetsien hoitotoimenpiteitä, koska maakaapelointi on kallista. Sen maksaisivat sähkönkuluttajat siir-tomaksuissa.

Lisätietoja Irmeli Ruokanen projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija puh. 0400 286 030 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa

Liite 9

Metsäkeskus toteuttaa hanketta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton rahoittamana

EAKR-kehittämishankkeena. Hanke toteutetaan

1.1.2013-31.12.20014 välisenä aikana.

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi

metsäalueilla energiahuollon ja

kulkuvarmuuden turvaamiseksi

Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätietoja:

www.metsakeskus.fi/tuuli-ja-lumituhojen-ennakointi-metsaalueilla

Irmeli Ruokanen Kyllikki Maaranto

projektipäällikkö metsäneuvoja

p. 0400 286 030 p. 040 732 2064

Liite 11

Hankkeen tavoitteena onparantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta

ennaltaehkäisemällä myrskyjen tai lumitaakan

kaataman puuston aiheuttamia sähkökatkoksia

ja liikenteen keskeytyksiä.

Hankkeen toimenpiteet ja

tuloksetHankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jossa

laserkeilausaineistosta ja muusta metsävaratiedosta

tuotetaan riskianalyysejä liian pitkistä puista, jotka

tuulella tai lumen painamina mahdollisesti kaatuvat

linjan päälle. Laserkeilausaineistosta poimitaan ja

analysoidaan linjojen lähimetsien liian pitkät puut analysoidaan linjojen lähimetsien liian pitkät puut

karttagrafiikkana.

Riskianalyysejä tehdään yhdistämällä metsä-

keskuksen vierimetsien puuston pituustieto muuhun

kuvioittaiseen paikkatietoon esim. harvennustar-

peesta, maapohjasta ja puulajista. Riskikohteiden

perusteella voidaan päättää tarve riskipuuston

poistamiselle myrskytuhojen ehkäisemiseksi.

Riskianalyysejä tehdään eri puolella maakuntaa

yhteistyössä useiden verkkoyhtiöiden ja

liikenneviraston kanssa, jotta menetelmän hyödyt

leviävät mahdollisimman laajasti. Hankkeessa syntyy

noin 500 kilometrin linjamatkalta valmista kartta-

aineistoa, josta näkyy linjojen riskikohteet.

Riskialueiden maanomistajia opastetaan vahvistamaan metsiään

hoitohakkuiden yhteydessä. Metsänomistajat saavat kartan

sähköjohtojen vierimetsien riskipuustoista.

Lisäksi he saavat ohjeen vierimetsien hoidosta ja heille järjes-

tetään aiheesta tiedotustilaisuuksia. Verkkoyhtiöt ja liikenne-

virasto saavat vierimetsien riskikohdetiedot tiedostomuodossa.

Riskipuustojen sijaintitiedon pohjalta verkkoyhtiöt ja

liikennevirasto voivat myös lähettää linjanraivaajia suoraan

riskialttiisiin kohteisiin.

tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja … · 2016-08-16 · tuuli- ja...

Documents