gas-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010 - kela.fi · pitää päätä pystyssä paidan...
TRANSCRIPT
GAS-menetelmän koulutusmateriaalikevät 2010
• Vain kuntoutuksen palveluntuottajien sisäiseen käyttöön
• Käytettävä yhdessä GAS -käsikirjan kanssa
• Diat 35-49 muutettu 24.2.2011 lopullisen GAS –lomakkeen mukaiseksi
8.30-9.00 Aamupala9.00-9.30 GAS -menetelmän käyttöönotto Kelassa,
Kirsi VainiemiGAS -menetelmä eri standardeissa,
9.30-10.45 GAS -menetelmän perusteet ja käyttö tavoitteiden asettamisen apuvälineenä, Ilona Autti-Rämö
10.45-11.15 GAS-lomakkeen esittely, Seija SukulaLounas
12.00-13.30 Case työskentelyn ohjeistus ja työskentely pienryhmissäKahvi
14.00-16.00 Työryhmien purku ja päivien päätös
GAS -menetelmä koulutus
GAS- menetelmän käyttöönotto KelassaAsiantuntijalääkäri
Kirsi VainiemiKela, Terveysosasto
*Sv- ja kuntoutusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä
Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015
Kuntoutus – tie parempaan elämään
Kuntoutustoiminnan visio on, että
Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina
Kuntoutuspalvelut tukevat työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä
Kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia
Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet vaikuttavat palvelujen toteutukseen ja Kelan kuntoutuspalvelut kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen
Kuntoutusetuuksia ja –asioita hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt
Kuntoutuksen kehittämisohjelman tavoitteet
Varmistamme asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toimivuuden ja tuloksellisuuden
Terävöitämme Kelan roolia valtakunnallisena kuntoutuksen toimijana ja kehittäjänä
Parannamme hankintamenettelyn joustavuutta, tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä
Kehitämme toimivan raportointijärjestelmän kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamiseksi ja kehittämisen tueksi
AKVA- ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus -projekti
I –vaihe (2010-2011)
- Kehitetään seurannan malli
- Tiedon yhdistäminen Kelan etuustiedoista saatavaan tietoon
II-vaihe (2012-2014)
- Kehitetyn mallin vieminen osaksi sähköistä kuntoutuksen raportointijärjestelmää
GAS - menetelmän käyttöönotto Kelassa
• Keväällä koulutetaan palveluntuottajat
• Suositellaan koulutuksen mukaisen GAS-menetelmän ja lomakkeen käyttöä Kelan kuntoutuspalveluiden toteutuksessa
• Standardeihin velvoittavana asteittain vuodesta 2011 lähtien ja vaikeavammaisten avoterapioissa vuonna 2015.
• Suositellaan aiemmin standardeissa olleen version vaihtamista uuteen koulutuksessa käytettyyn ( GAS - menetelmä, sekä lomake)
Miksi GAS- menetelmä Kelan kuntoutukseen
• Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle keskeistä
• Tavoitteiden asettaminen toimii myös työvälineenä kuntoutuksessa
• GAS on " yleismenetelmä"> käyttöönoton myötä saadaan tietoa sen soveltuvuudesta erilaisiin Kelan kuntoutusmuotoihin
• Tulevaisuudessa erilaisten kuntoutusmuotojen / toimintamallien laajempi arviointi vaikutusten ja vaikuttavuuden kannalta
Kelan kuntoutus ja tavoitteet
• Kuntoutuksen palveluntuottajan ammattihenkilö/ moniammatillisen tiimin jäsen laatii yhdessä kuntoutujan kanssa yksilölliset tavoitteet kuntoutujan kuntoutusprosessille
• Varmistetaan tavoitteiden tarkoituksenmukaisuus ja kuntoutujan sitoutuminen tavoitteiden suuntaiseen työskentelyyn
Kelan kuntoutus ja tavoitteet (1)
• Kuntoutus yhteistyössä terveydenhuollon kanssa
• Kuntoutuksen alussa asetetaan kuntoutusprosessille tavoitteet ja niiden toteuttamista /muutostarpeita arvioidaan kuntoutusprosessin aikana
• Kuntoutusprosessille asetettujen yksilöllisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutusprosessin lopussa
• Kuntoutusprosessit voivat kestää muutamasta viikosta ( sopeutumisvalmennus) useaan vuoteen (vaikeavammaisten kuntoutus, ammatilliset kuntoutusprosessit)
• Kuntoutuksen prosessin aikaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutujan ja palveluntuottajan toimesta , sen lisäksi kuntoutusprosessin jälkeen tavoitteiden suuntainen toiminta jatkuu ja sitä arvioidaan terveydenhuollon toimesta ( pitkän ajan tavoitteet)
Kelan kuntoutus ja tavoitteet (2)
GAS - menetelmän käyttö Kelan standardeissa/1
• Ensimmäinen tavoitelomake standardissa 14/2007 (yksilöllinen kuntoutusjakso, Tules-kurssit, Aslak-kurssit, kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus ja Tyk-toiminta) .
• Ensimmäinen tavoitelomake, jossa käytetään GAS-menetelmää Kelan sovelluksena, on standardin 15/2008 liitteenä. Liitteessä kaksi vaihtoehtoista lomakemallia, joista palveluntuottaja voi valita kumpaa käyttää.
• Samat mallilomakkeet ovat käytössä myös standardeissa 16/2009 Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito ja 17/2009 Ammatilliset kuntoutuskurssit ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssit.
Gas - menetelmän käyttö Kelan standardeissa/2
• Standardien uudistyö vuonna 2009:
– Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi:
• Yleinen osa
• Palvelulinjakohtaiset osat
• Tästä kaksijakoisesta rakenteesta on poikkeuksena uudistettava avoterapioita koskeva standardi
• Vuoden 2011 alussa ja sen jälkeen voimaan tulevissa standardeissa otetaan käyttöön uudistettu GAS-lomake
GAS eli tavoitteen asettamisen asteikkoMenetelmän perusteet ja käyttö tavoitteen
asettamisen apuvälineenäIlona Autti-Rämö
TutkimusprofessoriTerveystutkimuksen päällikkö
Kela Tutkimusosasto
Motivaatio "GAS- ajattelun taustalla"
• Motivaatio vaikuttaa toimintaan ja tavoitteet vaikuttavat keskeisesti
motivaatioon
• Motivaatiota ei voi ymmärtää tarkastelematta tavoitteellista toimintaa ja
tavoitteisiin ja tavoitteenasetteluun liittyviä tekijöitä
• Keskeinen haaste on ymmärtää, miten ihmiset päättävät tavoitteidensa
tärkeydestä ja miten ne saavutetaan tai ne jäävät saavuttamatta
• Motivaatio ei ole muuntumaton personallisuuden piirre, muutoksen suuntaan ja
etenemisen motivaatioon vaikuttaa
– tavoitteiden merkitys yksilölle,
– tavoitteen saavuttamisen aste, aikataulu ja todennäköisyys
– estävien tekijöiden tunnistaminen ja poistaminen
– yksilön kyky ja mahdollisuudet säädellä tavoitteen saavuttamiseen sekä
siihen sitoutumiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita
Historiasta
• GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilatostotieteilijä Robert E Sherman– Heterogeeninen potilasryhmä, ei hyviä muutosmittareita,
olemassa olevat arviointimenetelmät eivät kattaneet kaikkia potilaille merkityksellisiä oireita
– Tarve osoittaa, että toiminta on tuloksellista yksilö- ja yksikkötasolla
• Lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden osoittamiseen myös kuntoutustoimenpiteiden suhteen– Heterogeeniset ryhmät, validit, reliaabelit ja objektiiviset
mittarit: ei tai vähäinen muutosta mutta kuntoutujien arvottamana muutosta oli tapahtunut. Miten tulkita > GAS
– Miten määrittää etukäteen kuntoutujalle merkityksellinen tavoite ja sen saavuttaminen > GAS
• Kuntoutus muuttuu passiivisesta aktiiviseksi > motivaation merkitys > GAS
GAS:in eli tavoitteen asettamisen asteikon laatiminen käytännössä
• Tavoitteen tunnistaminen
• Tavoitteen nimeäminen
• Indikaattorin valinta
• Asteikon määrittäminen
• Asteikon tarkistaminen
• Kuntoutustoimenpiteistä sopiminen
Tavoitteen tunnistaminen /1
Ihmisen alttius sitoutua toimintaan riippuu
• niistä odotuksista, joita hänellä on toimintansa
tuloksista ja miten arvokas kyseinen tulos on
hänelle (tärkeys, myönteisyys vs kielteisyys)
• käsityksestä, pystyykö omalla toiminnalla
saamaan aikaan muutoksia vai ovatko tapahtumat
vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa
(kykenevyys, cabability approach)
• saavutettavissa itsenäisesti vs riippuvainen avusta
• oman ajan riittävyys
Tavoitteen tunnistaminen /2
• Strukturoitu haastattelu mutta myös vaikeuksien ja voimavarojen huolellinen arviointi. "Miracle question" voi toimia apuna
• Tehdään aina yhdessä asiakkaan kanssa kun kuntoutujan tilanteeseen on riittävän huolellisesti tutustuttu
– Voi edellyttää neuvottelua (kuntoutuja oman elämänsä asiantuntija mutta kuntouttaja kuntoutustoimenpiteiden asiantuntija
• Huomioi ICF:n osa-alueet
– Toiminnan konteksti
• Kiresuk ym suosittavat, että tunnistetulta pääongelma-alueelta valitaan vähintään 3 tavoitetta, jotka keskittyvät ongelman eri osatekijöihin (esim oireet > oireiden vähentyminen, toimintahaitta > toiminnan paraneminen jne).
SMART periaate
Tavoitteen asettamisen "kultainen sääntö"
• Spesific = spesifinen, yksilöllinen, määritetty
• Measurable = mitattavissa
• Achievable = saavutettavissa
• Realistic/Relevant =realistinen ja merkityksellinen
• Timed= mahdollinen aikatauluttaa
Tavoitteen nimeäminen ja indikaattori
• Nimeäminen:
– riittävän yksiselitteinen ja positiivinen jos mahdollista
• Indikaattori
– Mitattavissa oleva asia, jossa tapahtuva muutos vaikuttaa otsikon mukaisesti
– Sen avulla määritetään eri tavoitetasot
– Voi olla järjestelmäasteikko (esim VAS jana, paino, kertamäärä) tai laadullinen ilmaisu (tunteiden hallinta)
– Yksiselitteisesti tulkittavissa (ei kahta "mittaria samaan indikaattoriin)
Asteikon määrittäminen
• Haasteellisin osa
• Kiresukin asteikko
– 0= tavoitetaso
– +1 ja -1 jonkin verran korkeampi/matalampi
– +2 ja -2 selvästi korkeampi/matalampi (5-10% todennäköisyys)
• Kirjallisuudessa erilaisia asteikon modifikaatioita, Kelassa päädytty pitäytymään alkuperäisessä!
Asteikon jakaumaKiresuk, T. J., Smith A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications,
Theory, and Measurement. Hillsdale, N.J. : L. Erlbaum Associates.
Asteikko Prosenttiosuus
-2 7
-1 21
0 43
+1 21
+2 7
T lukuarvo (score)
• Yhdistetään tavoitteiden "summa" ja katsotaan asteikosta tavoitteiden määrän mukainen T-lukuarvo.
• T lukuarvo on aina positiivinen, noudattaa normaalia jakaumaa kun asteikko laadittu oikein
• T = 50 jos keskimäärin tavoitteet saavutetaan,
<50 jos jäädään alle
> 50 jos mennään yli
• Antaa yksittäiselle henkilölle yhden tunnusluvun muutoksen suunnasta ja suuruudesta
• Helpottaa ryhmätason analyyseja, yksittäisten henkilöiden tavoitteiden eri määrä hallittavissa tilastollisessa analyysissa
Painottaminen
• Importance =merkitys kuntoutujalle, kuntoutujan näkemys
• Difficulty = vaikeus saavuttaa, kuntouttajien näkemys
• Merkitys x vaikeus =painokerroin
– asteikkoja käytössä erilaisia
• Perustuu arvottamiseen ja tilanteissa, joissa asiakasta ei tunneta, keskimääräiseen kokemukseen tavoitteen saavuttamisen todennäköisyydestä
Tyypilliset ongelmat asteikon laatimisessa
• Unohdettu, että tavoitteen saavuttaminen pitää olla ulkopuolisen arvioitavissa
• Tavoitetta ei ole määritetty riittävän selkeästi tai sitä on kuvattu epäselvin sanoin, jolloin sen saavuttamista ei voida myöhemmin arvioida.
• Ei aikataulua ja otsikkoa
• Asteikko ei ole yksiselitteinen. Esim jatkuvassa muuttujassa on – päällekkäisyyttä (0: nukkuu 7,-8,5 h, +1: nukkuu 8-9 h) t
– asteikon eri portaiden välillä on aukkoja (-1: laihtuu 2-3 kiloa, 0: laihtuu 5-6 kiloa.
• Samaan tavoitteeseen on laitettu kaksi, toisistaan riippumatonta indikaattoria– 0= lähtee kouluun ajoissa ja aamulla ei riitele äidin
kanssa.
Mitä GAS:in käyttöönotto edellyttää
• kouluttautumista ja käytännön harjoittelua kuten muidenkin arviointimenetelmien käyttöönotto.
• kuntouttajat ovat työskennelleet kyseisellä toiminta-alalla riittävän kauan, jotta pystyvät tunnistamaan kunkin kuntoutujan muutosmahdollisuuden ja laatimaan SMART tavoitteen. – Vaikka GAS on asiakaslähtöinen, sen realistisuus ja
saavuttamisen aikataulu perustuvat terapeutin/moniammatillisen työryhmän kliiniseen kokemukseen hyvin erilaisten henkilöiden hoidosta, kuntoutuksesta ja seurannasta.
Mitä hyötyä GAS:sta on?
• Kuntoutustoiminnan tavoitteiden konkretisoituminen parantaa ja selkeyttää asiakkaan ja kuntouttajan yhteistyötä
• GAS auttaa tunnistamaan ja tarkentamaan moniammatillisen ja kurssimuotoisen kuntoutuksen yksilökohtaisia tavoitteita
• GAS:in avulla on mahdollista tukea kuntoutujan ongelman ratkaisukykyä
• Realististen tavoitteiden asettaminen konkretisoi myös kuntoutukselle asetetut odotukset realistisiksi
• Asiakkaan tyytyväisyys kasvaa ja motivaatio paranee kun tavoitteet on sovittu yhdessä
• GAS:ien sisällön analyysi mahdollistaa tavoitteiden ja saavutusten kuvaamisen
• Auttaa määrittämään tarvittavat kuntoutustoimenpiteet ja niiden sisällön > auttaa resurssien suunnittelussa
Muistettava
• GAS ei kerro mitään yksilön toimintavajavuuden asteesta, kokonaisoireista, kognitiivisista ominaisuuksista jne eikä se täten sovellu kuntoutujien ominaisuuksien kuvaajaksi.
• Kuntoutujan tilanteen arviointiin tarvitaan edelleen geneerisiä ja diagnoosispesifisiä valideja ja reliaabeleja arviointimenetelmiä.
Lopuksi
• GAS tuo kuntoutukseen yksilöllisen, yhdessä asiakkaan kanssa asetetun tavoitteen, joka tunnistaa ja tunnustaa asiakkaalle merkityksellisen muutoksen suunnan sekä määrittää kuntoutustoimenpiteiden sisältöä, toteutusta ja intensiteettiä
• Yksilöllinen tavoite ja motivoituminen ovat keskiössä kun pyritään vaikuttavaan, aktiiviseen kuntoutusprosessiin
• Kuntoutujalla on päärooli oman elämänsä suunnittelussa ja ohjaamisessa, passiivinen kuntoutus ei tuo parempaa toimintakykyä
GAS- lomake
Suunnittelija Seija SukulaKela
TerveysosastoKuntoutusryhmä
Lasten perhekuntoutus
Esimerkki 1.
5 -vuotias poika, jolla monimuotoinen kehityksellinen viive
Osallistuu neurologisesti oireilevien lasten perhekurssille ajalla 12.1.2010-27.4.2010.
1. jakso 12-16.1.2010 -5 vrk2. jakso 23- 27.4.2010 -5 vrk
Esimerkki
24
.2.2
01
13
7
Ville Vilkas
1212xx-1234
Kuntoutuskurssi, lapset neurologinen 12345
12 01 2010
Kuntokangas
Riisuminen
Riisuu sukat yksin
Riisuu sukat ja kengät
Aloittaa itse, tarvitsee apua
Riisuu lisäksi vielä housutkin
Ei aloita sukkien riisumista (autettava)
27.4.2010
Testilomake, malliesimerkin tavoitteet kirjasta Kiresuk, T. J., Smith
A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications,
Theory, and Measurement. s. 76, vapaasti suomennettuna
24
.2.2
01
13
8Pään kannattelu
Pitää päätä pystyssä paidan päälle panoa varten jos palkitaan
Pitää päätä pystyssä palkkiottakin
Toisinaan nostaa päätä palkittaessa
Pää topakkana paidan pukemiseksi
Ei pidä päätä pystyssä, vaikka palkkio tiedossa
Palikkalaatikon käsittely
Onnistuu virheittä panemaan palikoita
laatikkoon
Onnistuu saamaan joskus myös värit oikein
Yrittää panna palikoita
laatikkoon
Laittaa palikat aina oikein, värien mukaan kun
pyydetään
Ei välitä laatikosta
Allekirjoitukset
24
.2.2
01
13
9
12 01 2010 Aino Vilkas
Toimi Kuntonen Toimintaterapeutti
Riisuminen
Riisuu sukat yksin
Aloittaa itse, tarvitsee apua
Ei aloita sukkien riisumista (autettava)
Riisuu sukat ja kengät
Riisuu lisäksi vielä housutkin
27.4.2010
Pään kannattelu
Ei pidä päätä pystyssä, vaikka palkkio tiedossa
Toisinaan nostaa päätä palkittaessa
Pitää päätä pystyssä paidan päälle panoa varten jos
palkitaan
Pitää päätä pystyssä palkkiottakin
Pää topakkana paidan pukemiseksi
27.4.2010
Palikkalaatikon käsittely
Ei välitä laatikosta
Yrittää panna palikoita laatikkoon
Onnistuu virheittä panemaan palikoita laatikkoon
Onnistuu saamaan joskus myös värit oikein
Laittaa palikat aina oikein, värien mukaan
kun pyydetään27.4.2010
Allekirjoitukset
24
.2.2
01
14
1
12 01 2010 Aino Vilkas
Toimi Kuntonen Toimintaterapeutti
1 55
Pistemäärä
[0] + [-1] + [2] = 1
T-scoreLähde: Gordon, J. E., Powell, C. & Rockwood, K. (1999). Goal attainment scaling as a measure of
clinically important change in nursing-home patients. Age and Ageing, 28 (3): 275-83.
Aikuisten mielenterveyskuntoutujien kurssi
Esimerkki 2.
44 -vuotias mielenterveyskuntoutuja
Osallistuu aikuisten mielenterveyskuntoutujien kurssille ajalla 11.5.2009-27.4.2010.
1. jakso 11-15.5.2009 -6 vrk2. jakso 26-30.9.2009 -6 vrk3. jakso 21-27.4.2010 -5 vrk
000066-000
Toimi Kuntonen
Otetta elämään -kuntoutuskurssi mielenterveyskuntoutujille 00000
11 05 2009 27 04 2010
Kuntokangas
Mielikuvat itsestä
Ilmaisee vain negatiivisia asioita itsestään
Ilmaisee enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita
Ilmaisee negatiivisia ja positiivisia asioita yhtälailla
Ilmaisee enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita
Ilmaisee vain positiivisia asioita itsestään
27.4.2010
30.9.2009
Sosiaalinen elämä
Ei osallistu kodin ulkopuoliseen toimintaan
Osallistuu satunnaisesti ryhmään kodin ulkopuolella
Osallistuu viikoittaiseen ryhmään
Tapaa ryhmätilanteen lisäksi yhtä henkilöä säännöllisesti
Tapaa ryhmätilanteen lisäksi useampia henkilöitä
säännöllisesti
30.9.2009
Toimintaan johtava päätöksenteko
Ei pysty tekemään suunnitelmia
Tekee suunnitelmia mutta ei aio toteuttaa
Toteuttaa suunnitelmia muistutettaessa
Tekee suunnitelmia ja toteuttaa osin
itsenäisestiTekee suunnitelmia ja toteuttaa ne
itsenäisesti
27.4.2010
30.9.2009
Pistemäärä +1 + 2+0= +3
Otsikko
No. of goals
Sum score 1 2 3 4 5 6 7 8
-16 18
-15 20
-14 18 22
-13 21 24
-12 19 23 26
-11 22 25 28
-10 20 24 27 30
-9 23 27 30 32
-8 21 26 29 32 34
-7 25 29 32 34 36
-6 23 28 32 35 36 38
-5 27 32 35 37 39 40
-4 25 32 35 38 40 41 42
-3 31 36 39 41 42 43 44
-2 30 38 41 43 44 45 45 46
-1 40 44 45 46 47 47 48 48
0 50 50 50 50 50 50 50 50
1 60 56 55 54 53 53 52 52
2 70 62 59 57 56 55 55 54
3 69 64 61 59 58 57 56
4 75 68 65 62 60 59 58
5 73 68 65 63 61 60
6 77 72 68 65 64 62
7 76 71 68 66 64
8 79 74 71 68 66
9 77 73 70 68
10 80 76 73 70
11 78 75 72
12 81 77 74
13 79 76
15 82 78
15 80
16 82
+3 64
Hyödyllistä kirjallisuutta ja artikkeleita opiskeltavaksi
• Kiresuk, T. J., Smith A., Cardillo, J. E. (1994). Goal Attainment Scaling: Applications, Theory, and Measurement. Hillsdale, N.J. : L. Erlbaum Associates.
• Bovend'Eerdt, T. J., Botell, R. E., & Wade, D. T. (2009). Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: A practical guide. Clinical Rehabilitation, 23(4), 352-361.
• Turner-Stokes Lynne (2009).Goal attainment scaling(GAS) in rehabilitation:a practical guide. Clinical Rehabilitation, 23,362-370
Pienryhmä
-työskentely
KLO 12-16
Pienryhmät klo 12.00-13.30
• Ryhmä tutustuu kuntoutujan asiakirjoihin 15 minuuttia
• Ryhmä päättää keskenään kuka toimii vastuuhaastattelijana ja ryhmäläiset yhdessä huolehtivat siitä, että GAS -tavoitteet (väh. yksi) ehditään laatia ennen klo 14
• Yksi ryhmäläisistä vastaa ajanhallinnasta
• Muut ryhmäläiset toimivat moniammatillisen tiimin jäsenenä oman ammattikuntansa edustajina laatimassa tavoitteita
• Saman palvelunantajan edustajat eri ryhmiin
Pienryhmät klo 12.00-13.30
Ryhmä 1: Matti Malli, ASLAK kuntoutus
Ryhmä 2: Matti Malli, ASLAK kuntoutus
Ryhmä 3: Elli Loiste, Työhönvalmennus
Ryhmä 4: Elli Loiste, Työhönvalmennus
Ryhmä 5:Vili Pikkarainen, Lasten kuntoutus –ja sopeutumisvalmennuskurssi, perhekurssi
Pienryhmätilat
• Auditorio: ryhmät 1
• KH PSU 337 : ryhmä 2
• KH PSU 323 :ryhmä 3
• KH kokoustilat: ryhmä 4
• Aula: ryhmä 5
Pienryhmän purku klo 14.00-16.00 auditorio
• Ryhmän vastuuhaastattelija esittelee GAS -tavoitteet (väh. yksi) max 10 min.
• Miten päätyivät kyseisiin tavoitteisiin
• Mitkä olivat lähtökohdat laatia tavoitteita
• SMART arvio laaditusta tavoitteesta