finanssialan sääntelyä tarvitaan - mihin vedetään raja?
Upload: finanssialan-keskusliitto-federation-of-finnish-financial-services
Post on 03-Aug-2015
67 views
TRANSCRIPT
6
Pankkiunioni(Banking Union)
Yhteinen pankkivalvonta(Single Supervisory Mechanism, SSM)
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi(Single Resolution Mechanism, SRM)
Talletussuojadirektiivi(Deposit Guarantee Scheme, DGS)
Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely(Vakavaraisuusasetus ja –direktiivi, CRR & CRD IV)
Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi(Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD)
Pankkien rakennerajoitukset(”Liikasen ryhmä”)
Tappioiden kokonaissietokyky(Total Loss Absorbency Capacity, TLAC)
Yhteinen sääntökirja(Single Rule Book)
FINANSSIKRIISI KÄYNNISTI SÄÄNTELYVYÖRYN – ESIMERKKINÄ PANKKISEKTORI
Makrovakauspolitiikka(”Tanskasen ryhmä”)
7
Paketoidut sijoitustuotteet (PRIIPS)
Varjopankkitoiminnan sääntelyVakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely
(Solvenssi II)
Rahoitusvälineiden markkinat –direktiivi (MIFID II)
Viitearvoasetus
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen direktiivi (AIFMD)
Markkinoiden väärinkäyttö –direktiivi (MAD)Muiden kuin pankkien kriisinratkaisu
Sijoitusrahastodirektiivi (UCITS V)
Arvopaperikeskusasetus (CSDR)
MYÖS ARVOPAPERI-, RAHASTO- JA VAKUUTUSSEKTOREILLA RUNSAASTI HANKKEITA
Markkinarakennetoimija-asetus (EMIR)
Vakuutusedustusdirektiivi (IMD)
Arvopaperien rahoitussopimusten raportointiasetus (SFTR)
8
Aiemmin Jatkossa0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
EBA:n ohjeet
Komission asetukset: raportointi
Komission asetukset: muut asiat
Parlamentin ja neuvos-ton asetus
Direktiivi
LÄHES 4 000 SIVUA PANKKIEN VAKAVARAISUUSSÄÄNTELYÄ (CRD IV)
Sivumäärä
9
REILUT 3 000 SIVUA VAKUUTUSYHTIÖIDEN SOLVENSSI II –SÄÄNTELYÄ
Aiemmin Jatkossa0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
EIOPA:n ohjeetEIOPA:n asetus Komission asetusDirektiivi
Sivumäärä
10
71 % Suomen ei tulisi ottaa käyttöön muita EU-
maita
tiukempaa finanssialan sääntelyä
TARVITAANKO FINANSSISÄÄNTELYÄ LISÄÄ?PÄÄTTÄJÄT VASTASIVAT
65 % Ei lisää, vaan keskityttävä olemassa olevan
sääntelyn toimeenpanoon.
Lähde: Päättäjätutkimus, Aula Research 11/2014
12
ESIMERKKI: PANKKIEN PÄÄOMAVAATIMUKSET KASVAVAT
Lähteet: Finanssivalvonta ja FK
Vaadittavien pääomien määrä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin:
Ennen
Jatkossa
G-SIFI-puskurit 1-3½ %, D-SIFI-puskurit 0-2 %
13
Vakavaraisuus
Maksuvalmius
Varainhankinta
• Pankkien lisättävä omia pääomiaan• Omien pääomien laatua parannettava:
enemmän osakepääomaa ja/tai jakamattomia voittovaroja
Oman pääoman kustannus kasvaa
• Maksuvalmiutta on parannettava kasvattamalla maksuvalmiuspuskureita
Likvidien ja vähäriskisten (= vähän tuottavien) varojen hallussapidosta tuottomenetys
• Pankkien on pidennettävä varainhankintansa maturiteettia vastaamaan paremmin lainojen maturiteettia
• Pidempi varainhankinta kalliimpaa kuin lyhyt Varainhankinnan kustannus kasvaa
PANKIT SOPEUTUVAT UUTEEN SÄÄNTELYYN…
14
Toimenpide Miten on näkynyt?
Kustannusten leikkaaminen Henkilöstövähennykset
Oman pääoman lisääminen Osakeannit, osinkopolitiikan muuttaminen
Tuottojen lisääminen Lainamarginaalien leveneminen
Luotonannon uudelleen- kohdentaminen
Rahoituksen saatavuus riskipitoisiin kohteisiin heikentynyt
Pankkien pitkäaikaisen rahoituksen lisääntyminen
Kilpailu määräaikaistalletuksista
…JA VAIKUTUKSET SIIRTYVÄT ETEENPÄIN
15
Toimenpide Miten on näkynyt?
Kustannusten leikkaaminen Henkilöstövähennykset
Oman pääoman lisääminen Osakeannit, osinkopolitiikan muuttaminen
Tuottojen lisääminen Lainamarginaalien leveneminen
Luotonannon uudelleen- kohdentaminen
Rahoituksen saatavuus riskipitoisiin kohteisiin heikentynyt
Pankkien pitkäaikaisen rahoituksen lisääntyminen
Kilpailu määräaikaistalletuksista
…JA VAIKUTUKSET SIIRTYVÄT ETEENPÄIN
HUOM. Sääntelyn ohella myös talouden taantuma ja asiakaskäyttäytymisen muutokset vaikuttavat kehitykseen. Osin vaikutukset voimistavat toisiaan.
16
YRITYSLAINAKANTA SUPISTUU ERÄISSÄ MAISSA
lainojen siirto SAREB:iin
75
100
125
150
175
200
225
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
EspanjaIrlantiSaksaEuroalueSuomi
Lähde: Macrobond/EKP
Määrän indeksi, 2005=100
Lainojen siirto roskapankkiin
17
LAINAMARGINAALIT KASVANEET YLEISESTI
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yli 1 milj. euron lainojen keskikorko - 3 kk EURIBOR
Enintään 1 miljoonan euron lainojen keskikorko - 3 kk EURIBOR
Lähde: Macrobond/Suomen Pankki
% Uusien yrityslainasopimusten* laskennalliset korkomarginaalit Suomessa (12 kk:n liukuva keskiarvo)
* Ml. asuntoyhteisölainat
18
MYÖS ASUNTOLAINOJEN MARGINAALIT NOUSSEET
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
laskennallinen korkomarginaali
Lähde: Macrobond/Suomen Pankki/FK
% Uusien asuntolainasopimusten laskennallinen korkomarginaali Suomessa (6 kk:n liukuva keskiarvo)
19
RAHAPESUN JA TERRORISMIN TORJUNTA SEKÄ KAUPPAPAKOTTEET TUOVAT MYÖS KUSTANNUKSIA
Suomalainen pankki
Esimerkkinä vientikauppa Suomesta Venäjälle
22
Monet uudistukset olleet välttämättömiä ilman finanssikriisiäkin: rahoitusmarkkinoiden vakaus turvattava, luottamus säilytettävä
Rahoitusmarkkinat ovat aidosti globaalit, mikä edellyttää yhdenmukaista sääntelyä: tarvitaan “level playing field”
Ylikansalliset toimijat tarvitsevat ylikansallista valvontaa: tämä on yksi syy pankkiunionin perustamiselle
EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky ja talouden kasvu riippuvat hyvin paljon finanssimarkkinoiden toimivuudesta
MERKITTÄVÄ OSA UUDESTA SÄÄNTELYSTÄ ON OLLUT TARPEELLISTA…
23
Finanssialan voimat on paljolti keskitetty uuden sääntelyn toimeenpanoon: kyseessä suuri oppimis- ja sopeutumisprosessi
Talouden tila euroalueella kriittinen, monessa maassa käynnissä syvällinen talouden rakennemuutos
”Deleveraging” ja luotonannon ehtojen kiristyminen heikentävät finanssialan edellytyksiä tukea kasvua
Nyt tarvitaan työrauha, jotta mittavat sääntelyuudistukset voidaan viedä läpi
…MUTTA SÄÄNTELYN TEHTAILUUN TARVITAAN STOPPI
24
1. Sääntely ulotetaan asioihin, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin.
2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippeleihin asti. • Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on noudattaa
tilanteiden muuttuessa.
3. Sääntelyssä unohdetaan ympäröivä maailma. • Eurooppalaiset yritykset ovat globaalissa kilpailutilanteessa. Reilu kilpailu
edellyttää yhdenmukaisia pelisääntöjä.
MITÄ YLISÄÄNTELY ON? JURISTIN TULOKULMA…
25
… JA EKONOMISTIN TULOKULMA
Sääntelyn määrä
Sääntelyn lisähyöty tailisäkustannus (€)
Lisähyöty
Lisäkustannus
26
… JA EKONOMISTIN TULOKULMA
Optimi
Sääntelyn lisähyöty tailisäkustannus (€)
Lisähyöty
Lisäkustannus
Sääntelyn määrä
27
… JA EKONOMISTIN TULOKULMA
Sääntelyn määrä
Sääntelyn lisähyöty tailisäkustannus (€)
Lisähyöty
Lisäkustannus
Sääntelyn hintalappu
Optimi
28
… JA EKONOMISTIN TULOKULMA
Optimi
Sääntelyn lisähyöty tailisäkustannus (€)
Lisähyöty
Lisäkustannus
Sääntelyn määrä
Sääntelyn nettohyöty
29
… JA EKONOMISTIN TULOKULMA
Optimi
Sääntelyn lisähyöty tailisäkustannus (€)
Lisähyöty
Lisäkustannus
Sääntelyn määrä
Ylisääntelyn nettokustannus
30
Pankkitoimintojen pilkkominenKomissio on esittänyt rakennerajoituksia pankeille
Esitys menee päällekkäin muun sääntelyn kanssa, uhkaa yleispankkimallin elinkelpoisuutta ja on ristiriidassa pääomamarkkinaunionin idean kanssa
Toteutuessaan rajoitukset voisivat iskeä kipeästi etenkin Pohjoismaihin
Finanssitransaktioveron (FTT) käyttöönotto11 EU-maata suunnittelee veron käyttöönottoa
Vero heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja olisi ristiriidassa pääomamarkkinaunionin tavoitteiden kanssa
Vero vaikuttaisi mm. suomalaisten työeläkkeiden rahoittamiseen
Yhteisen talletussuojan luominenEräät tahot ajavat yhteistä talletussuojajärjestelmää pankkiunionimaille
Yhteinen talletussuoja lisäisi entisestään euromaiden välistä yhteisvastuuta
Suomessa on jo rakennettu kattava talletussuoja omin varoin
ESIMERKKEJÄ YLISÄÄNTELYSTÄ
31
PÄÄTTÄJÄKIN SEN TIETÄÄ
67 %Rahoitusmarkkinaveron valmistelun ulkopuolelle jääminen oli hyvä ratkaisu
71 %Kielteinen kanta kaavailtuun euroalueen yhteiseen talletussuojarahastoon
Lähde: Päättäjätutkimus, Aula Research 11/2014