eurooppa kiihdyttää - danske bank€¦ · suomi rämpii rakenneuudistusten keskellä...

www.danskebank.fi

Suhdannekatsaus joulukuu 2015

Maailmantalouden kasvunäkymät ovat suotuisat ja kokonaistuotanto

nousee likimain pitkän ajan keskiarvovauhtia 2016. Kiinan talouden

rakennemuutoksen ja Yhdysvaltojen keskuspankin koronnoston

onnistunut toteutus ovat merkittävimmät sudenkuopat.

Yhdysvaltojen kasvu jatkuu hyvän työllisyystilanteen siivittäessä

kulutusta ja rakentamista. Vahva dollari, Kiina-huolet ja nousevat korot

heikentävät teollisuuden näkymiä. Euroalueella investointien ennustetaan

viimein vilkastuvan. Kiinan kasvun hidastuminen heikentää edelleen

näkymiä erityisesti Aasiassa ja raaka-aineita tuottavissa maissa. Intian

kasvu jatkuu vahvana.

Keskuspankit kulkevat eri suuntiin, kun Yhdysvallat nostaa ohjauskorkoa

ja EKP ja Japanin keskuspankki jatkavat kevyttä rahapolitiikkaa. EKP

tuskin laskee korkoja enää, elleivät inflaatio-odotukset putoa lisää.

Suomen talous lähtee vähitellen loivaan nousuun, ellei vientimarkkinoiden

vahvistuminen yllättäen heikkene tai työmarkkinakiistat hyydytä

tuotantoa. Nousua siivittää investointihyödykkeiden kysynnän kasvu

Euroopassa ja rakentamisen vilkastuminen. Yksityinen kulutus pysyy

vaisuna ja julkinen sektori säästää.

Työmarkkinat pysyvät hauraina ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nostaa

rakenteellista työttömyyttä. Hallituksen ohjelma viennin kilpailukyvyn

parantamiseksi ja budjettivajeen kutistamiseksi heikentää kotitalouksien

ostovoimaa tilapäisesti. Inflaatio nousee hieman, mutta matalat korot

helpottavat edelleen kotitalouksien asemaa.

Talouskasvu uhkaa jäädä kituliaaksi pidemmällä tähtäimellä, ellei

rakenneuudistuksia toteuteta laajalla rintamalla ja työvoiman tarjontaa

saada nousuun. Suomi uudistuu viiveellä suhteessa moneen muuhun EU-

maahan. Valtion velka kasvaa edelleen ja luottoluokitukset luultavasti

heikentyvät, ellei uudistuksia viedä eteenpäin ja kasvunäkymä kohennu.

16 joulukuu 2015

Työttömyysaste normalisoituu

Eurooppa kiihdyttää

Suomi rämpii rakenneuudistusten keskellä

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 [email protected]

Ekonomisti Henna Mikkonen 0105466619 [email protected]

SUOMI Nykyinen ennuste

2015 2016 2017

Edellinen ennuste

2015 2016

BKT, volyymi, % 0,0 0,6 1,1 0,0 0,8

Työttömyysaste, % 9,4 9,8 9,5 9,6 10,0

Inflaatio, % -0,2 1,0 1,2 -0,1 1,0

Ansiotaso, % 1,1 1,1 0,8 1,1 1,1

Asuntojen hinnat, % -0,5 0,5 1,0 -0,5 0,5

Vaihtotase / BKT, % 0,2 0,2 0,5 -0,8 -0,6

Julkinen velka / BKT, % 62,7 65,0 67,0 62,5 64,5

2 | 16 joulukuu 2015 www.danskebank.fi

Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

Kansainvälinen talous

Keskuspankit kokeilevat kepillä jäätä

Maailmantalouden kasvun edellytykset näyttävät suotuisilta vuonna 2016.

Halpa energia ja matalat korot kiihdyttävät nousua. Odotamme

Yhdysvaltojen ja euroalueen kokonaistuotannon kasvun piristyvän sekä

Kiinan pystyvän pitämään taloutensa vakaana. Maailmantalous kasvaa

likimain pitkän ajan keskiarvovauhtia. Suurimmat riskit ovat Kiinan talouden

hidastuminen ja Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristyksen onnistuminen.

Molemmat vaikuttavat erityisesti kehittyviin talouksiin.

Loppuvuonna Yhdysvaltojen taloustilastot ovat erityisesti työmarkkinoiden

osalta näyttäneet suotuisilta. Palvelualojen ja kaupan kehitys tukevat

työllisyyttä, vaikka teollisuuden odotukset ovatkin vajonneet vahvan dollarin

ja Kiina-huolien myötä. Kotitalouksien kulutuskysyntä ja rakentaminen voivat

kasvaa merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki aloittanee ohjauskoron

nostot pian ja jatkaa nostoja maltillisesti seuraavina kuukausina.

Euroalue jatkaa edelleen maltillista elpymistä. Kevyt rahapolitiikka,

tervehtynyt pankkisektori, kohentunut työllisyys, nousevat reaalipalkat,

heikentynyt euro ja edullinen energia tukevat kasvua. Kreikan tilanteen

vakauduttua huoli kohdistuu yleisen stagnaation riskiin ja poliittiseen

epävarmuuteen. EKP pitää rahapolitiikan poikkeuksellisen kevyenä.

Euroalueen naapurissa Ison-Britannian ja Ruotsin talouskasvu näyttää

vakaalta. Englannin keskuspankki saattaa seuraavaksi nostaa ohjauskorkoa

välttääkseen matalien korkojen karikot.

Kiinan talouskasvu hidastuu ja rakennemuutos kulutuskeskeisempään

suuntaan jatkuu. Teollisuuden ja rakentamisen heikkous pysyy suurena

riskinä koko maailmantaloudelle, mutta odotamme keskushallinnon

pystyvän hallitsemaan riskejä. Kulutuskysynnän vahvistuminen luo uusia

markkinoita myös palvelutuotannolle. Raaka-aineiden ja

investointihyödykkeiden tuottajille Kiinan markkina pysyy haastavana.

Kehittyvien talouksien kasvuvauhdeissa näkyy edelleen selviä eroja

perustuen etenkin niiden riippuvuuteen raaka-ainemarkkinoista. Kyky hoitaa

viime vuosina kasvanutta velkataakkaa joutuu koetukselle. Intian

talouskasvu ylittää Kiinan kasvuvauhdin lähivuosina. Suomelle tärkeän

naapurimaan Venäjän talous kärsii edelleen öljyn halpuudesta ja

investointien vähäisyydestä. Uskomme kuitenkin, että Venäjän talouden

pohjakosketus alkaa olla käsillä.

Maailmantalous kasvaa keskivauhtia

Kasvuennusteet Danske Bank

% 2015 2016 2017

USA 2,4 2,5 2,4

Euroalue 1,4 1,8 1,9

Japani 1,0 1,1 0,7

Kiina 6,8 6,7 6,6

Lähde: IMF ja Danske Bank


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Maailmantaloudessa vielä tilaa kasvulle

Vuosi 2015 alkoi positiivisissa tunnelmissa ja odotimme maailmantalouden

lähtevän laaja-alaiseen nousuun. Finanssikriisi ja länsimaiden paisuneet

velkaongelmat olivat helpottaneet keskuspankkien poikkeuksellisten toimien

ansiosta, julkisen talouden leikkauksia tehtiin vähemmän, halventunut öljy

voiteli maailmantalouden rattaita ja ennätysmatalat korot välittyivät velallisten

hyödyksi aiempaa vakavaraisempien pankkien kautta. Kotitalouksien

lompakosta löytyi pitkästä aikaa ostovoimaa jopa Saksassa.

Vuosi osoittautui pitkälti odotetun kaltaiseksi, vaikka talouskasvu jäikin

ennakoidusta ja ikäviäkin yllätyksiäkin nähtiin. Euroopassa Kreikan talous

halvaantui ja poliittinen kriisi kärjistyi lähelle maan eroa eurosta. Epävarmuus

luultavasti vähensi investointeja muuallakin, mutta lopulta Kreikan tilanne

saatiin vakautettua toistaiseksi. Kreikan jälkeen suurimmaksi huolenaiheeksi

nousi Kiina, jonka kasvun rakenteen muutos pois teollisuudesta ja

investoinneista kohti palveluita ja kulutusta aiheutti pelkoja

rakennemuutoksen onnistumisesta. Maan vientiteollisuuden ja rakennusalan

investointien alamäki uhkasi aiheuttaa tappioita rahoittajille sekä veti raaka-

ainemarkkinat alamäkeen. Kiinan kasvun hidastuminen näytti yllättäneen

rahoitusmarkkinat aivan kuten ensilumi autoilijat, vaikka hidastumista oli jo

ennustettu. Kiinan talous tuskin romahtaa, mutta rakennemuutos aiheuttaa

päänsärkyä myös 2016.

Maailmantalous näyttäisi vuonna 2016 kasvavan aluksi kehittyneiden

talouksien kuluttajien vedolla, jolloin erityisesti palvelualat hyötyvät ja

työllisyys kohentuu edelleen. Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa ohjauskorkoa

ja EKP jatkaa elvytystä ainakin nykyisellä voimakkuudella, joten korkoero

Atlantin yli laajenee. Talouskasvun jatkuessa työvoimaresurssit hupenevat,

palkat nousevat ja vähitellen tuotantoa täytyy kasvattaa myös investointeja

lisäämällä. Finanssikriisien jälkeinen toipuminen tapahtuu keskimäärin

huomattavasti hitaammin kuin normaaleissa suhdannesykleissä, joten etenkin

Euroopalla näyttäisi vielä olevan varaa kiihdyttää ennen seuraavaa

matalasuhdannetta. Pankkijärjestelmän vakautuminen ja muiden

rahoituskanavien hyvä toiminta varmistavat rahoituksen saatavuuden

kotitalouksille ja yrityksille, vaikkakin kiristynyt pankkisäätely rajoittaa etenkin

yritysluottojen kasvua.

Öljyn ja metallien hintojen lasku tuskin jatkuu läpi vuoden 2016, koska

kysyntä voimistuu vähitellen ja monet tuottajat kamppailevat jo nyt

kannattavuusongelmien kanssa. Kehittyneiden talouksien tilanne pysyy

hajanaisena ja yksi suuri uhka maailmantaloudelle löytyykin niiden

velkakestävyydestä. Mikäli Kiinan tai Latinalaisen Amerikan maiden

suhdannetila heikkenee edelleen, saattaa niiden velkavetoisen kasvun

rahoittajille aiheutua mittavia luottotappioita. Kiinassa keskushallinnolla

näyttäisi olevan resursseja hoitaa mahdollinen velkakriisi. Toisaalta Kiinan

kasvuun vahvasti sidoksissa olevan Brasilian ongelmat voivat aiheuttaa

luottotappiota rahoittajille. Pahimmillaan Kiinan kasvun hidastuminen voisi

iskeä Eurooppaan espanjalaisten pankkien välityksellä. Parhaimmillaan Kiinan

rakennemuutos tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille ja yhä edulliset

raaka-aineet vauhdittavat talouskasvua.

Raaka-öljy on halpaa

Palveluiden ja teollisuuden odotukset


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Yhdysvaltojen korot nousuun

Yhdysvaltojen kansantalouden tilinpidon lukuja korjailtiin jälkikäteen

poikkeuksellisen paljon 2015. Koko vuoden kasvu näyttäisi nousevan liki 2,5

prosenttiin, vaikka kolmannen neljänneksen kasvu hidastuikin 2,2 prosenttiin

verrattuna vuodentakaiseen. Yksityinen kulutus ja investoinnit ovat nostaneet

kokonaistuotantoa, mutta viennin kasvu on jäänyt heikoksi ja julkinen kulutus

pysyy lähes 2014 tasolla.

Yhdysvaltojen talouden kuva on pääpiirteiltään myönteinen. Tilanne

työmarkkinoilla on parantunut ja työttömyysaste on saavuttanut

tasapainotasona pidetyn 5 prosenttia. Kotitalouksien velkasopeutus on tehnyt

tilaa uudelle velalle ja myös asuntomarkkinat ovat elpyneet. Kotitalouksien

tilanne voi kohentua edelleen, sillä työllisyysnäkymät ovat suotuisat etenkin

palvelualoilla ja palkoissa näkyy merkkejä noususta. Yhdysvaltojen

talouskasvu onkin erityisesti palveluiden ja rakentamisen varassa, sillä

teollisuuden näkymät pysyvät vaisuina. Teollisuuden ISM-indeksi on laskenut,

minkä taustalta löytyy vahvan dollarin vaikutus vientiin sekä Kiinan

talouskehitykseen liittyvä epävarmuus. Odotamme kotimarkkinoiden vahvan

kysynnän nostavan myös teollisuuden näkymiä 2016.

Työllisyyden vahvistuminen, asuntomarkkinoiden nousu ja orastavat

inflaatiopaineet tekevät ensimmäisen koronnoston sitten vuoden 2006

keskuspankin näkökulmasta tarpeelliseksi. Inflaatioriskien lisäksi

keskuspankin kannattaa olla huolissaan nollakorkojen vaikutuksesta

omaisuushintoihin. Liian kevyt rahapolitiikka oli omalta osaltaan

aiheuttamassa sekä vuosituhannen alun kuplaa osakemarkkinoilla että

asuntomarkkinakuplaa. Odotamme Fedin nostavan ohjauskorkoaan nyt

joulukuussa ja jatkavan nostojaan liki prosenttiyksiköllä 2016 loppuun.

Rahapolitiikan kiristyminen nostaa rahoituskustannuksia maailmanlaajuisesti,

mutta monien muiden keskuspankkien elvytyksen jatkuminen ja

politiikkamuutoksen yllätyksettömyys pehmentävät vaikutuksia alussa.

Sijoitusmarkkinoilla ja valuutoissa voidaan kuitenkin nähdä suuriakin liikkeitä

koronnostojen jatkuessa 2016. Erityisesti kehittyvät markkinat ovat

tyypillisesti alttiita Yhdysvaltojen koronnostolle. Aiemmin korkosyklin käänne

on tarkoittanut muutaman kuukauden heikompaa periodia osakemarkkinoilla.

Joulukuussa julkisten hallinnon sulkeminen saadaan todennäköisesti vältettyä.

Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee talouden

kasvaessa. Näin ollen Yhdysvaltain julkisen talouden tilanne on vakaampi kuin

vuosiin. Poliittisella rintamalla nähdään mielenkiintoinen vuosi, sillä

vaalikampanjointi kiihtyy vuoden 2016 marraskuun presidentinvaalien

lähestyessä.

Työmarkkinat elpyneet

Asuntojen hinnat nousussa

Velkasuhteet tervehtyneet


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Kehittyvien maiden rakenteita koetellaan

Kehittyvien maiden tilannetta ei voi kuvata yhdellä lauseella, sillä talouksien

tilanteet eroavat voimakkaasti. Osa maista nousee kohti kehittyneiden

talouksien elintasoa ja kilpailee laadukkailla tuotteilla kansainvälisillä

markkinoilla. Raaka-aineiden viennistä riippuvat maat heilahtelevat

markkinahintojen mukaan rajustikin, tällä hetkellä niillä menee heikosti. Iso

joukko maita etenkin Afrikassa kamppailee edelleen ravitsemukseen ja

turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Heikot instituutiot rajoittavat

monien maiden kehitystä, mutta 2015 nähtiin useita onnistuneita vaaleja

(esimerkiksi Argentiina, Venezuela ja Nigeria). Kehittyvien talouksien osuus

maailman kokonaistuotannosta saavuttaa IMF:n laskelmien mukaan 60

prosenttia tällä vuosikymmenellä, joten niiden kehitys vaikuttaa voimakkaasti

myös kehittyneiden talouksien tilanteeseen. Sijoittajien näkökulmasta

kehittyvät markkinat ovat kiinnostava pitkän aikavälin kohde, mutta juuri nyt

sijoittajat suhtautuvat pessimistisesti näihin markkinoihin. Talouskasvusta

huolimatta kehittyvien markkinoiden osuus esimerkiksi osakeindekseissä on

pysynyt vaatimattomana.

Kiina ohitti Yhdysvaltojen talouden koon jo 2014, jos asiaa tarkastellaan

hintaerot huomioivilla ostovoimakorjatuilla bruttokansantuoteluvuilla.

Elintason nousun myötä Kiinan talousmalli on siirtymässä investointi- ja

vientivetoisesta kasvusta kohti kulutusvetoisempaa kasvua. Yksityinen

kulutus kasvaa jo nopeampaa tahtia kuin teollisuustuotanto tai investoinnit.

Kiinan talouden rakennemuutos tarkoittaa myös hitaampaa talouskasvua.

Teollisen tuotannon ja investointien nousun hiipuessa palvelualat eivät yksin

pysty ylläpitämään entisenlaista kasvua. Kiinan keskushallinto tavoittelee silti

vähintään 6,5 prosentin kokonaistuotannon kasvua lähivuosina. Virallinen

kasvutavoite ohjaa paljon Kiinan talouspoliittista suuntaa, joskin myös

laadullisia tekijöitä ja työllisyyskehitystä korostetaan aiempaa enemmän.

Kiinan talousmallin muuttaminen vaatii laajoja rakenteellisia uudistuksia.

Uudistuksen kohteena ovat mm. rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, työn

liikkuvuuden lisääminen, sosiaalisten turvaverkkojen parantaminen,

ympäristöasiat ja valtionyhtiöiden uudistaminen. Monia uudistuksia onkin jo

nähty – esimerkiksi valuuttakurssin määräytymisperiaatteiden muutos

markkinaehtoisemmaksi elokuussa. Kiinan juan hyväksyttiin myös osaksi SDR

-valuuttakoria, mikä kertoo talouden markkinaehtoistumisesta.

Rakennemuutokseen liittyy merkittäviä riskejä. Kiinassa on esimerkiksi

rakennettu paljon asuntoja ja tehtaita, joille ei ole välitöntä tarvetta.

Kannattamattomat investoinnit voivat aiheuttaa mittavia tappioita sijoittajille

ja pankeille. Kiinan keskushallinto valmistautuukin hoitamaan ongelmaa.

Joulukuussa keskushallinto vaati kaikkein kannattamattomimpia valtion

omistamia yrityksiä joko rajuihin uudistuksiin tai hakeutumaan konkurssiin.

Kiinan keskushallinnolla pitäisi olla varaa hoitaa mittavakin häiriö

rahoitusmarkkinoilla, mutta ongelmien paisuminen voi silti aiheuttaa kasvavaa

levottomuutta kansainvälisillä markkinoilla. Loppukesästä markkinoiden usko

Kiinan hallinnon kykyyn oli koetuksella, kun Manner-Kiinan pörsseissä nähtiin

raju romahdus, jota hallitus pyrki tasaamaan osakeostoin huonolla

menestyksellä.

Odotamme kotitalouksien kysynnän lisääntyvän ja teollisuuden

varastosopeutuksen vähitellen loppuvan, joten tuotantoa täytynee vähitellen

kasvattaa. Kokonaisuutena ennustamme Kiinan bruttokansantuotteen

kasvavan 6,7 prosenttia vuonna 2016 ja lähes yhtä paljon 2017.

Rahapoliittisia ja pieniä finanssipoliittisia elvytystoimia todennäköisesti

Kasvuero supistunut

Kasvu rakenteellisesti hidastumassa

Yuan kelluu vapaammin

Asuntojen hinnat nousevat (Tier1)


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


nähdään vielä 2016. Elvytyksen painopiste on siirtynyt finanssipoliittisesta

elvytyksestä rahapoliittiseen elvytykseen. Odotamme Kiinan keskuspankin

keventävän rahapolitiikkaa ja antavan juanin heikentyä edelleen.

Intian talouskasvunäkymä pysyy suotuisana ja ennustamme

bruttokansantuotteen nousevan yli 7 prosentin vauhtia lähivuosina ylittäen

siten jatkossa Kiinan kasvuluvut. Intian taloutta tukevat halventunut öljy ja

maltillistunut inflaatio. Maltillistunut inflaatio on mahdollistanut keskuspankin

koronlaskut (4 kertaa vuonna 2015), jotka osaltaan tukevat taloutta. Maan

keskuspankin uskottavuus on myös parantunut. Intian valuutta on tyypillisesti

ollut altis heilunnalle. Talouden rakenteiden vahvistuttua uskomme tämän

kohtalonyhteyden heikentyneen, ja Intia ei ole enää yhtä altis Yhdysvaltojen

koronnoston negatiivisille vaikutuksille kuin ennen. Talouden rakenteita myös

uudistetaan, vaikka pääministeri Modin suunnitelmat ovatkin edenneet

hitaasti ja esimerkiksi maareformi näyttäisi jäävän tekemättä. Intia pystyisi

väestöä kouluttamalla sekä infrastruktuuria ja instituutioita kehittämällä

pitämään talouskasvun nopeana pitkään.

Brasilian talous kärsii Kiinan raaka-ainevetoisen kasvubuumin päättymisestä,

ja maan talous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Myös kotikutoisia

haasteita löytyy, kuten korruptio, julkisen talouden alijäämä ja korkea inflaatio,

mihin keskuspankki on reagoinut nostamalla ohjauskorkoa useampaan

otteeseen. Kiristynyt rahapolitiikka yhdistettynä taloustilanteen haurauteen on

haaste. Maan bruttokansantuotteen odotetaankin supistuvan lisää 2016,

mikä on heikoin tilanne sitten 1980-luvun alun. Brasilian talousvaikeudet

heijastuvat myös Eurooppaan, koska etenkin espanjalaiset pankit ja yritykset

laajensivat toimintaansa maassa nopean kasvun aikaan.

Japani pyrkii yhä irti deflaatiosta

Japanin bruttokansantuote revisioitiin huomattavasti suuremmaksi kuin alun

perin ilmoitettiin kolmannella neljänneksellä, eli maa vältti pelätyn taantuman

uusiutumisen. Investoinnit ovat kasvaneet selvästi ja myös yksityinen kulutus

toipuu alkuvuoden heikkoudesta. Viennin kehitys on ollut jossain määrin

pettymys Kiinan kaupan vuoksi. Vajaa viidennes Japanin viennistä kohdistuu

Kiinaan. Lisäksi Kiinan vaikutus koko Aasian talousalueen talousnäkymiin on

tärkeässä roolissa Japanin kannalta, sillä Japanin viennistä yli 50 prosenttia

suuntautuu Aasiaan. Japani voi jatkossa toisaalta päästä voittajien joukkoon,

sillä maa vie merkittävästi enemmän kulutushyödykkeitä kuin raaka-aineita.

Pääministeri Shinzo Aben mukaan nimetty talouspolitiikka ”Abenomics” ei ole

vielä onnistunut rakenteellisissa uudistuksissa. Abenomicsin osa-alueista

aktiivisimmin Japani on kunnostautunut rahapoliittisessa elvyttämisessä, sillä

maan keskuspankki ostaa erilaisia arvopapereita (valtionlainoja, jopa

osakkeita) markkinoilta erittäin aggressiivisesti. Bruttokansantuotteeseen

suhteutettuna Japanin elvytys on noin 3 kertaa suurempaa kuin euroalueella

tai Yhdysvalloissa aikoinaan. Keskuspankin pyrkimyksenä on päästä irti

vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta. Vaikka tuoreet inflaatiolukemat

ovatkin jälleen painuneet nollille energiahintojen laskusta johtuen, odotamme

inflaation kiihtyvän yli yhteen prosenttiin 2016. Palkat ovat seuraamassa

hintoja loivaan nousuun, joten kotitalouksien ostovoima säilyy. Massiivinen

elvytys on näkynyt myös jenin kurssissa, jonka arvo on heikentynyt kolmessa

vuodessa liki puoleen suhteessa dollariin. Kuluvana vuonna heikkeneminen on

tosin pysähtynyt. Odotamme Japanin bruttokansantuotteen kasvavan 1,1

prosenttia vuonna 2016.

Intiassa inflaatio kurissa

Brasilia syvässä taantumassa

Japani elvyttää isosti


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Euroalueen kotitaloudet kuluttavat jälleen

Euroalueen talouskehitys on finanssikriisin jälkeen ollut selvästi Yhdysvaltoja

ja Iso-Britanniaa vaisumpaa. Vuonna 2015 myös euroalue pääsi vakaamman

kasvun tielle. Kolmannella neljänneksellä euroalueen talous kasvoi 1,6

prosenttia edellisestä vuodesta. Kysynnän kaikki pääerät kasvoivat.

Vientiyritysten kasvua tukevat heikentynyt euro sekä pankkien lainanannon

lisääntyminen, joista voidaan kiittää EKP:n aktiivisia toimia. Öljyn hinnan lasku

helpottaa yritysten ja kuluttajien taakkaa. Aleneva työttömyys vähentää

julkisen talouden rasitusta, auttaa nostamaan ostovoimaa ja parantaa

kotitalouksien luottamusta. Euroalueen elpyminen tukeutuukin tällä kertaa

vientiä vahvemmin yksityiseen kulutukseen. Jopa pitkään kukkaronsa nyörejä

kiristellyt saksalainen kuluttaja on herännyt. Voimistuva kulutuskysyntä lisää

vähitellen tarvetta investoinneille. Toisaalta euroalue on edelleen

haavoittuvainen viennin kautta tuleville shokeille ja poliittisille kriiseille. Korkea

julkinen velka rajoittaa jäsenmaiden kykyä tarvittaessa tukea talouskasvua,

joka puolestaan jää vaatimattomaksi johtuen valuutta-alueen rakenteellisista

vajavaisuuksista. Useiden tekijöiden tukiessa taloutta odotamme

bruttokansantuotteen kasvun kiihtyvän vajaaseen kahteen prosenttiin.

Kreikan ympärillä vellova poliittinen epävarmuus ei enää suuremmin vaikuta

euroalueen talouskehitykseen kokonaisuutena. Kreikan talous on edelleen

hauras, tukiohjelman onnistuminen epävarmaa ja velkojen takaisinmaksu

sovituin ehdoin epätodennäköistä, mutta ongelmat rajoittunevat

ennustehorisontilla 2016-2017 lähinnä Kreikan sisälle.

Pakolaisten suuri virta vaikuttaa uutena ilmiönä myös Euroopan talouteen.

Pakolaisten majoittamiseen, ruokkimiseen, terveydenhuoltoon, opetukseen ja

viranomaistoimintaan käytetään suuri summa, mikä nostaa julkista kulutusta

ja velkaa. Menot nostavat OECD:n arvion mukaan bruttokansantuotetta 0,1-

0,2 prosenttia. Tulevina vuosina merkittävä osa pakolaisista muuttaa muualle

ja tilalle tulee uusia. Työikäisen väestön muutto ikääntyvään Eurooppaan voi

lisätä työvoiman tarjontaa, mutta pakolaisuuden taloudellinen vaikutus riippuu

pitkälti sopeutumisesta yhteiskuntaan ja panoksesta työmarkkinoille.

Euroopan keskuspankin rooli talouspoliittisena toimijana on korostunut koko

kriisin ajan vuodesta 2007. Ensimmäisessä vaiheessa EKP pelasti

pankkijärjestelmän likviditeettivajeelta tarjoamalla rahoitusta vakuuksia

vastaan ilman ylärajaa. Toisessa vaiheessa 2010 alkaen EKP torjui valtioiden

velkakriisin ja euron hajoamisvaaran tekemällä tukiostoja ja lupaamalla

ylläpitää vakautta kaikin vaadituin keinoin. Kolmannessa vaiheessa 2013

lähtien EKP on torjunut deflaatiota ja pyrkinyt säilyttämään

hintavakaustavoitteen uskottavuuden. Perusrahoitusoperaatioiden koron

laskettua liki nollaan EKP on ottanut käyttöön negatiivisen talletuskoron ja

osto-ohjelman. Viimeisimmässä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti laskea

talletuskoron -0,3 prosenttiin ja jatkoi arvopapereiden osto-ohjelmaa

maaliskuuhun 2017 saakka. Toimet olivat markkinoiden odotuksia

vaatimattomammat, joten markkinakorot nousivat kokouksen jälkeen.

Odotamme EKP:n pitävän rahapolitiikan muuttumattomana 2016, mutta

tarvittaessa lisäkevennyskin on mahdollinen, jos euro vahvistuu liikaa tai

inflaatio-odotukset yhä laskevat. Lyhyet korot pysyvät matalalla tasollaan

vuoteen 2017, mutta pitkissä koroissa nähtäneen loivaa nousua

Yhdysvaltojen korkojen vanavedessä. Euroalueen yhteisen finanssipolitiikan

puuttuessa EKP joutuu myös torjumaan stagflaation uhkaa ja ottamaan alun

perin tarkoitettua laajemman roolin.

Euroalue elpynyt USA:ta hitaammin

Julkinen kulutus kasvaa taas

Inflaatio alittaa EKP:n tavoitteen


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Lähialueilla kohtalaista talouskasvua

Viron talouskasvu heikkeni kolmannella vuosineljänneksellä

bruttokansantuotteen ollessa vain 0,7 prosenttia korkeammalla kuin vuotta

aiemmin. Yksityinen kulutus kasvoi edelleen reaalipalkkojen nousun

siivittämänä, mutta vienti ja investoinnit supistuivat. Geopoliittinen ympäristö

on vaikuttanut negatiivisesti yrityskentän luottamukseen ja Venäjän kaupan

alamäki rasittaa vientiä. Odotamme kuitenkin viennin laskun katkeavan ja

Viron kokonaistuotannon nousevan lähes 3 prosenttia vuonna 2016.

Ruotsin talouden kasvu ylittää 3 prosenttia vuonna 2015 ja odotamme

kasvun jatkuvan yli 2 prosentin vauhdissa vuonna 2016 ja 2017. Kasvun

rakenne on kuitenkin tasapainottumassa. Viime vuosina kasvu on nojannut

erityisesti yksityiseen kulutuksen ja asuntoinvestointien varaan, mutta nyt

odotamme myös viennin nousevan voimakkaammin. Yksityisen kulutuksen

kasvun maltillistuessa julkinen kulutus paisuu pakolaisvirran hoitamiseen

käytettävien menojen vuoksi.

Kuten muuallakin, myös Ruotsissa talousseurannan fokus on pysynyt

keskuspankissa. Ruotsissa inflaatio painui jo 2013 huolestuttavan matalaksi,

mihin maan keskuspankki reagoi laskemalla korkoa ja lanseeraamalla oman

valtionlainojen osto-ohjelman. Nyt seurataan erityisellä tarkkuudella, miten

toimet vaikuttavat inflaatioon ja odotuksiin tulevasta inflaatiosta. Maan

keskuspankki on toistuvasti arvioinut inflaationäkymät liian korkeiksi, mikä on

heikentänyt luottamusta keskuspankin ennustekykyyn. Inflaationäkymät ovat

ajankohtaisia myös siksi, että palkkaneuvottelut ovat käynnistymässä ja osa

liitoista haluaisi aikaisempia vuosia korkeammat korotukset. Odotamme

keskuspankin laskevan korkoa ja laajentavan osto-ohjelmaa keväällä 2016.

Toinen talouden kestohuolenaihe on asuntomarkkinoiden kuumentuminen ja

kotitalouksien velkaantuminen. Perinteisesti asuntolainat ovat Ruotsissa

olleet pitkiä, ja niitä on lyhennetty varsin verkkaiseen tahtiin. Keskuspankki

rajoitti kiinteistövakuudellisten arvopapereiden käyttöä vakuutena.

Talouskasvun jatkuessa asuntomarkkinoiden kuumentuminen saattaa jatkua.

Ison-Britannian talous on ollut Euroopan vahvimpia sitten finanssikriisin, ja

positiivinen kehitys jatkuu laaja-alaisena. Odotamme kasvun yltävän 2,5

prosenttiin vuonna 2016. Työttömyyden lasku ja reaalipalkkojen nousu

siivittävät yksityistä kulutusta. Myös investoinnit nousevat reippaasti. Vuonna

2017 häämöttävä EU-eroäänestys voi tosin lisätä epävarmuutta

yrityskentässä jatkossa. Matalat korot ovat osaltaan saaneet aikaan

asuntojen hintojen ripeän nousun. Yhdysvaltojen tavoin myös Iso-Britanniassa

rahapolitiikan kiristäminen alkaa olla ajankohtaista. Inflaatiokehitys on tosin

ollut vaisua ja kuluttajahintainflaatio on painunut ajoittain miinukselle.

Deflaation odotetaan kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi ja ensimmäinen

koronnosto nähdään näkemyksemme mukaan keväällä 2016.

Tallinnan asunnot kallistuneet

Deflaatio keskuspankin huolena

Iso-Britannian reaalipalkat nousussa


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Venäjän talous on taantumassa. Talouden ongelmien taustalta löytyy

erityisesti öljyn laskenut hinta, geopoliittisen tilanteen aiheuttama

epävarmuus, keskuspankin loppuvuonna harjoittaman kireän rahapolitiikan

vaikutukset sekä kiihtynyt inflaatio. Heikon ruplan ansiosta valtion öljytulot

eivät ole kuitenkaan täysin romahtaneet, mikä on auttanut säilyttämään

valtion työpaikkoja. Odotamme Venäjän bruttokansantuotteen supistuvan

tänä vuonna noin 4 prosenttia. Tästä huolimatta uskomme, että talouden

pohjakosketus alkaa kuitenkin olla käsillä, ja ensi vuonna odotamme maan

talouden kääntyvän jo hienoiseen 0,5 prosentin nousuun. Inflaation lasku sekä

jo toteutettu rahapoliittinen elvytys vaikuttaa pikku hiljaa suotuisasti

talouteen. Lisäksi kasvua tukee se, että osa tuonnista on korvattu kotimaisella

tuotannolla. Taantuman jatkuminen näyttää todennäköisemmältä, mikäli öljyn

hinta ei nousekaan ja keskuspankki pitää korot korkealla. Venäjän talouden

mielenkiintoinen erityispiirre on se, että vaikka talouskehitys on erittäin

heikkoa, työttömyys ei ole noussut. Tähän vaikuttanee valtion työpaikkojen

pysyvyyden lisäksi työaikojen lyhennykset. Nimellispalkkojen nousuvauhti

hiipuu ja palkansaajien reaalipalkat ovat romahtaneet inflaation hipoessa

lähes 20 prosenttia.

Kriisi on jälleen kerran paljastanut Venäjän haasteet. Venäjän raaka-

ainevetoinen talous ei ole onnistunut kehittämään riittävästi muuta

maailmanmarkkinoilla kilpailukykyistä tuotantoa. Myös meidän

kasvuennusteemme on vahvasti riippuvainen öljyn hinnan kehityksestä. Maa

hyötyisi ulkomaisista investoinneista, mutta epävarmuuden lisäännyttyä

investointitoiminta pysynee heikkona useita vuosia. Venäjä pyrkii lisäämään

kauppasuhteita Kiinan kanssa, mutta muutokset kauppapolitiikassa ja

energiayhteistyössä toteutuvat hitaasti. Parhaimmillaan kriisi mahdollistaa

talouden rakenteiden uudistamisen ja siten pitkän aikavälin kasvupotentiaalin

kasvattamisen, mutta tästä ei ole havaittavissa vakuuttavia merkkejä.

Maailma on täynnä vaaroja

Maailmantalouden riskikuvaa hallitsevat tällä hetkellä Kiinan rakennemuutos

ja Yhdysvaltojen koronnosto. Kiina vaikuttaa voimakkaasti etenkin raaka-

aineita tuottaviin maihin, mutta riskit voivat siirtyä myös

rahoitusmarkkinoiden kautta. Toisaalta markkinareaktiot ovat olleet liioiteltuja,

sillä Kiinan talous ei näkemyksemme mukaan ole romahtamassa, vaikka kasvu

toki hidastuukin ja aiheuttaa siten haasteita koko globaalille taloudelle.

Yhdysvaltojen koronnoston osalta kysymys velloo ajoituksen lisäksi tahdissa

vuonna 2016. Liian nopea kiristys voisi heiluttaa valuuttakursseja.

Siirtolaiskysymys on noussut uutena polttavana teemana poliitikkojen

agendalle ja voi aiheuttaa paineita Euroopan valtiontalouksiin ja toisaalta

yleiseen solidaarisuusilmapiiriin talousalueella. Myös vaaleihin ja poliittisiin

päätöksiin liittyvät epävarmuudet ovat aina läsnä.

Pasi Kuoppamäki

Öljy määrää talouden suunnan


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa

Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

Kotimaiset suhdanteet

Suomen talouden alakulo jatkuu

Suomella on takanaan kolme negatiivisen kasvun vuotta

bruttokansantuotteen supistuttua vuosina 2012-2014. BKT on edelleen yli

seitsemän prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 2008. Vuonna

2015 Suomen talous polkee näkemyksemme mukaan paikallaan, mutta ei

enää supistu. Vuosina 2016 ja 2017 taloudella on eväät orastavaan, mutta

vielä kovin hauraaseen, kasvuun. Nokian kännyköiden, painopaperin

kysynnän sekä Venäjän kaupan negatiiviset vaikutukset helpottavat

vähitellen, mutta uuteen nousuun pääsy vie tavallista enemmän aikaa.

Yksityinen kulutus on yllättänyt vahvuudellaan kuluvana vuonna, mutta

emme näe jatkossa perusteita yhtä nopealle kulutuksen kasvulle. Vaikka

matala korkotaso jatkossakin hellii velallisia, jää ansiotason nousu

maltilliseksi, työttömyys pysyy korkealla ja inflaatiokin kääntyy jälleen

plussalle. Suomen taloutta useamman vuoden riivannut investointilama

hieman helpottaa. Odotuksemme Suomen talouden orastavasta elpymisestä

nojautuu pitkälti viennin varaan. Suomen päävientimarkkinat Venäjää lukuun

ottamatta kasvavat kohtuullista vauhtia ja kasvu on muuttumassa

investointivetoisemmaksi kun yrityksien ja kotitalouksien patoutunut

kysyntä hiljalleen purkautuu. Sen pitäisi hyödyttää Suomen

investointivetoista teollisuutta jatkossa. Venäjän talouden supistuminen on

päättymässä.

Maailmalta saatu vetoapu Suomen taloudelle on kasvua tukevaa. Globaali

talous kasvaa kohtuullista vauhtia, Euroopan keskuspankki elvyttää, euro on

heikentynyt ja öljy on halpaa. Suomi ei valitettavasti pääse tähän hyvään

täysmääräisesti mukaan, vaan rämpii rakennemuutosten ja leikkauslistojen

keskellä. Hallitus pyrkii korjaamaan viennin kilpailukyvyssä havaittuja

ongelmia, mutta onnistuessaankin uudistusten vaikutukset näkyvät

viennissä, investoinneissa ja työllisyydessä täysimittaisina vasta tulevina

vuosina. Riskinä on työmarkkinatilanteen kärjistyminen ja lakkoaallot, jotka

vain heikentäisivät Suomen tilannetta entisestään.

Suomi on menettänyt markkinaosuuksiaan maailmankaupassa


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Talouden alakulo jatkuu – supistuminen kuitenkin päättyy

Suomella on takanaan kolme negatiivisen kasvun vuotta bruttokansantuotteen

supistuttua vuosina 2012-2014. Bruttokansantuote on edelleen yli

seitsemän prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 2008. Euroopassa

vain Kreikassa ja Kyproksella kokonaistuotannon kehitys on ollut Suomea

heikompaa. Kuluvana vuonna 2015 Suomen talous polkee näkemyksemme

mukaan paikallaan. Talouden supistuminen on päättymässä, mutta myöskään

kasvua ei nähtäne vielä kuluvana vuonna.

Suomen taloustilanne on jälleen synkentynyt kesän jälkeen. Tilastokeskuksen

ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui heinä-

syyskuussa 0,5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja näin

alkuvuoden kahden neljänneksen hienoinen pluskasvu kääntyi jälleen

miinukselle. Vuodentakaiseen verrattuna bruttokansantuote laski 0,2

prosenttia. Yksittäisistä kysyntäeristä yksityinen kulutus on yllättänyt

positiivisesti, kun taas vienti on ollut odotuksiakin heikompaa. Investointilama

on jatkunut sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja investointien volyymi oli

kolmannella neljänneksellä matalimmalla tasolla sitten alkuvuoden 2000.

Julkaistut tilastot vuoden viimeiseltä neljännekseltä eivät myöskään luo toivoa

taloustilanteen nopeasta paranemisesta. Teollisuustuotanto laski lokakuussa

lähes prosentin vuodentakaiseen ja uusien tilausten arvo putosi lähes

kymmenen prosenttia. Laskua nähtiin kaikilla päätoimialoilla. Myös viennin

loppusyksyn tilastot ovat olleet heikkoja; tullin tilastojen mukaan tavaraviennin

arvo oli lokakuussa yli 10 prosenttia vuodentakaista pienempi. Suomen

päävientimarkkinat Venäjää lukuun ottamatta kasvavat kuitenkin parhaillaan

kohtuullista vauhtia ja kasvu on muuttumassa investointivetoisemmaksi kun

yrityksien ja kotitalouksien patoutunut investointikysyntä hiljalleen purkautuu.

Sen pitäisi hyödyttää Suomen investointivetoista teollisuutta jatkossa.

Yksittäisistä maista Venäjän talouden supistuminen on päättymässä, ja ensi

vuonna voidaan nähdä jo taloudessa pientä pluskasvua. Myös öljyn halpuus ja

heikentynyt euro tukevat edelleen Suomen taloutta.

Kesän jälkeen yksityinen kulutus Suomessa on yllättänyt vahvuudellaan

kasvaen 1,4 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä vuodentakaiseen

verrattuna. Kuluttajien taloutta tukevat matala korkotaso ja halventuneet

hinnat. Autokaupan romutuspalkkiokampanja on ainakin hetkellisesti

piristänyt autokauppaa. Jatkossa emme näe perusteita yhtä nopealle

kulutuksen kasvulle. Vaikka matala korkotaso jatkossakin hellii velallisia, jää

ansiotason nousu maltilliseksi, työttömyys pysyy korkealla ja inflaatiokin

kääntyy jälleen plussalle.

Ulkoinen vetoapu Suomen taloudelle on nyt kasvua tukevaa. Eurooppa elpyy,

euro on heikentynyt, öljy halpaa ja keskuspankki elvyttää. Suomi ei

valitettavasti pääse tähän hyvään täysmääräisesti mukaan, vaan rämpii

rakennemuutosten ja leikkauslistojen keskellä. Näkymät Suomen taloudessa

ovat vaisut, mutta kuitenkin eväitä suotuisampaan kehitykseen on olemassa.

Ensi vuodelle ennustamme 0,6 prosentin kasvua ja vuonna 2017 kasvu kiihtyy

ennusteemme mukaan 1,1 prosenttiin. Suotavaa olisikin, että Suomen talous

pääsisi nousuun mahdollisimman pian, sillä globaali noususuhdanne on

Suomi jäänyt jälkeen

Teollisuustuotanto eri toimialoilla

Yksityinen kulutus piristynyt yllättäen


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


kestänyt jo vuosia ja voi hyvinkin laantua vuosikymmenen loppua

lähestyttäessä.

Vaikka Suomen talouskehitys on ollut ankeaa seurattavaa viime vuodet, on

moni tekijä pysynyt kuitenkin yllättävän vakaana. Työttömyyden nousu on

selvästi 90-luvun lama-aikaa maltillisempaa, konkurssit vähäisiä ja pankkien

luottotappiot pieniä. Suomen taloudessa näyttääkin olevan stressinsietokykyä,

joka puuttui 1990-luvun alussa. Yritysten ja kotitalouksien tasolla nähtävä

vakaus saattaa toisaalta hidastaa talouden rakenteiden uudistumista, kun

kriisi ei tunnu omassa arjessa. Saavutetuista eduista ei haluta tinkiä talouden

uudistumisen hyväksi, vaikka siitä seuraa riski yhä syvemmästä kriisistä.

Sipilän hallituksen pyrkimys rakenteellisiin uudistuksiin ja tiukka

finanssipolitiikka kertovat hallituksesta, joka näkee talouden

seisahtuneisuuden aiheuttamat vaarat eikä pelkää haastaa perinteisiä

menettelytapoja. Valitut keinot ravistelevat rakenteita ja leikkaavat etuja

monilta. Kuten arvata saattaa, uudistukset eivät ole edenneet tuskattomasti,

ja tilanne työmarkkinoilla on tulehtunut. Suotavaa olisi, että rakentava

yhteisymmärrys löydetään, sillä lakot ja pitkittynyt riitely vain heikentäisivät

Suomen tilannetta entisestään.

Onko viennistä enää Suomen talouden moottoriksi?

Suomen viennin volyymi on noin viidenneksen matalammalla tasolla kuin

vuonna 2008 ennen taantumaa, vaikka maailmantalous on samanaikaisesti

elpynyt. Nokian vaikutus tähän laskuun on merkittävä, mutta vienti on

kehittynyt heikosti ilman Nokiaakin. Suomen talouden elpyminen on

tyypillisesti perustunut viennin piristymiseen maailmantalouden elpyessä,

mutta nyt tämä ”kohtalonyhteys” ei ole toiminut. Suomi on siis menettämässä

markkinaosuuksiaan maailmankaupassa. Suomen viennin rakenteen vahva

painottuminen investointihyödykkeisiin ja kuluttajatuotteiden pieni rooli ovat

osasyitä kehityksen taustalla, koska kysynnän kasvu maailmalla painottuu tällä

hetkellä yksityiseen kulutukseen. Myös Suomen heikentyneellä

kustannuskilpailukyvyllä on oma roolinsa viennin hiipumisessa, joten toimet

kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tarpeellisia.

Myös tuoreet tilastot Suomen viennistä ovat heikkoja. Tavaroiden ja

palveluiden viennin volyymi supistui heinä-syyskuussa edelliseen

vuosineljännekseen verrattuna 0,7 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna

viennin volyymi laski 3,4 prosenttia. Sekä tavaroiden (-2,9 %) että palveluiden

(-4,6 %) vienti supistui. Tullin ennakkotietojen perusteella tavaraviennin arvo

oli lokakuussa 4,6 miljardia euroa -eli yli kymmenen prosenttia vähemmän-

kuin vuosi sitten. Samalla kun koko vienti on ollut laskussa, on kohdemaiden

jakauma myös ollut murroksessa. Saksa ja Yhdysvallat ovat kannatelleet

tavaravientiä kun vienti Venäjälle on romahtanut maan talouden haasteiden

sekä talouspakotteiden myötä. Myös tavaravienti Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan

on supistunut. Ruotsin tavaravienti on ollut alavireistä jo pidempään, mutta

kuluvana vuonna laskua selittää erityisesti öljytuotteiden arvon (sekä määrän

että hinnan) lasku. Heikentynyt kruunu ei osaltaan ole ainakaan edesauttanut

Suomen vientiä Ruotsiin. Vaikka Euroopan talous elpyy, on Suomen vienti EU-

maihin supistunut.

Konkurssien määrä laskee

Vienti jäänyt matalammalle tasolle

Vientimarkkinat muutoksessa


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Kuluvana vuonna Suomen vienti supistuu arviomme mukaan noin prosentin

verran. Ensi vuoden osalta näkymät ovat jo hieman valoisammat ja odotamme

viennin kasvavan kaksi prosenttia ja vuonna 2017 viennin kasvu kiihtyy

arviomme mukaan neljään prosenttiin. Viennin hienoisen elpymisen myötä

Suomen vaihtotase on ylijäämäinen ennusteperiodimme ajan. Vientiä avittaa

se, että maailmantalous jatkaa kohtuullisen vakaata kasvuaan ja Suomen

viennille tärkeän Euroopan kasvu jopa kiihtyy. Odotamme lisäksi euroalueen

investointikysynnän piristyvän 2016, mikä toisi lisää tilauksia Suomen

investointivetoiselle vientisektorille. Suomen tavaraviennin vaihtosuhde on

myös parantunut viime vuodesta, eli vientituotteista saadaan aiempaa

parempaa hintaa suhteessa tuontituotteisiin.

Suomen tärkeimpien kauppakumppanien osalta Venäjä on nousemassa

taantumasta ja ensi vuonna voidaan nähdä jo plusmerkkistä talouskasvua.

Vienti Venäjälle ei siten enää sukella ja voi jopa kääntyä nousuun. Teollisuuden

vientiodotukset ovatkin syksyn kyselyissä olleetkin normaalia korkeammalla

heijastellen orastavaa optimismia yritysten keskuudessa. Suhteellisten

yksikkötyökustannusten nousun tuoma kilpailuhaitta vähenee maltillisten

palkankorotusten ja hallituksen toimien kautta lähivuosina. Odotuksemme

Suomen talouden orastavasta elpymisestä nojautuu pitkälti viennin varaan.

Vienti voi siis edelleen toimia Suomen talouskasvun moottorina, mutta

valitettavasti melko tehottomana sellaisena.

Investointilama syö tulevia kasvun mahdollisuuksia

Pitkittyneen taantuman myötä investoinnit Suomessa ovat olleet jäissä jo

pidemmän aikaa. Investointien volyymi oli kolmannella neljänneksellä

matalimmalla tasolla sitten alkuvuoden 2000. Vuodesta 2015 tullee neljäs

peräkkäinen vuosi, kun investoinnit supistuvat. Viimeksi vastaavan pituinen

laskuputki on nähty Suomen taloudessa 90-luvun alussa. Yritysten

investoinnit ovat olleet jo parisen vuotta vähäisempiä kuin pääoman kuluminen

eli yrityssektorin tuotannollinen pääoma on pienentynyt heikentäen myös

tulevia kasvun mahdollisuuksia.

Kansantalouden tilinpidossa investoinnit ovat supistuneet viime vuoden tavoin

jokaisella neljänneksellä kuluvana vuonna. Vuoden kolmanneksella

neljänneksellä investoinnit supistuivat lähes 4 prosenttia vuodentakaiseen

verrattuna. Investointilama on laaja-alaista: investoinnit ovat supistuneet sekä

asuin- ja talorakentamisessa, koneissa ja laitteissa sekä tutkimuksessa &

tuotekehityksessä. Ainoastaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat olleet

kasvussa. Investointihaluttomuus näkyy sekä yksityisellä että julkisella

puolella.

Teollisuudessa yritysten tarpeet uusille investoinneille ovat edelleen rajalliset

ja kapasiteettia on runsaasti käytettävissä. Elinkeinoelämän keskusliiton

tuorein julkistettu investointitiedustelu luo kuitenkin toivoa, että teollisissa

investoinneissa saatetaan vähitellen päästä pohjalta loivaan nousuun.

Huolestuttavaa on myös tutkimus- ja kehitystoiminnan väheneminen.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä,

Vientiodotukset ja tavaravienti

Investoinnit jäissä


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


joten Suomi tarvitsee myös lisäpanostuksia aineettomiin investointeihin

nostaakseen tuottavuuttaan.

Positiivinen pilkahdus saadaan kuitenkin rakennussektorilta. Rakennusalan

tuotannon alamäki näyttää pysähtyneen ja alkuvuonna toimiala on ollut jopa

hienoisessa kasvussa. Myönnetyt rakennusluvat olivat kasvussa vuoden

kolmannella neljänneksellä. Myös rakennusalan luottamus on noussut

kuluvana vuonna ollen jo pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Odotamme maa- ja

vesirakentamisen pysyvän nousussa ja asuntotuotannon lisääntyvän

kasvukeskuksissa.

Jatkossa odotamme investointien kääntyvään orastavaan kasvuun. Ensi

vuodelle odotamme kahden prosentin kasvua ja vuodelle 2017 reilun kolmen

prosentin kasvua investoinneissa. Euroopan elpyminen jatkuu aiempaa

investointivetoisempana, minkä pitäisi kiihdyttää myös Suomen vientiä ja

lisätä tuotannollisia investointitarpeita. Hallituksen toimet yritysten

toimintaedellytysten kohentamiseksi voivat vähitellen kannustaa

uudisinvestointeihin tai ainakin tekemään ylläpitoinvestointeja. Toisaalta

yleinen epävarmuus ja kiristynyt tilanne työmarkkinoilla voi pitää yritykset

edelleen varovaisina tulevaisuuden suhteen. Pienetkin takaiskut voivat painaa

investointeja entisestään, mutta kasvunäkymien kirkastuminen voisi toisaalta

nostaa investointeja pitkän tauon jälkeen selvästi ennustamiamme lukuja

suurempiin kasvuprosentteihin.

Yksityisen kulutuksen nousumahdollisuudet vähissä

Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja -haluja rajoittavat heikentynyt

työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus taloudellisista näkymistä. Myös

ansiotason nousu on maltillista. Työllisyys uhkaa heikentyä edelleen, ja yhä

useampaa uhkaa pitkäaikaistyöttömyys, jolloin entistä useampi työtön putoaa

ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle, mikä tarkoittaa merkittävää pudotusta

tulotasoon. Ansiosidonnaisen kestoa ollaan lisäksi lyhentämässä 100 päivällä

vuoden 2017 alusta, jolloin tulotason putoaminen tulee aiempaa nopeammin

ajankohtaiseksi työttömyyden pitkittyessä.

Työllisten ansiotason nousu on hyytynyt 1 prosentin tuntumaan.

Samanaikaisesti hinnat ovat laskeneet, mikä merkitsee reaalisen ostovoiman

nousua, mutta hyvin maltillista sellaista. Työeläkkeitä ei nosteta ensi vuonna ja

kansaneläkkeitä jopa lasketaan 0,4 prosenttia negatiivisen inflaation myötä,

mutta takuueläkkeen nosto turvaa kaikkein pienituloisimpien aseman.

Ansiotason noususta ei siis ole odotettavissa merkittävää piristystä

yksityiselle kulutukselle lähitulevaisuudessa. Yhteiskuntasopimuksen

kariutuminen ja työmarkkinoiden riitaisa tilanne vaikeuttavat ansiotason

kehittymisen ennustamista. On mahdollista, että hallituksen pakkolait johtavat

siihen, että ammattiyhdistysliitot pyrkivät kompensoimaan leikkaukset

suuremmilla palkankorotuksilla. Selvää kuitenkin lienee, että ansiotason nousu

pysyy maltillisena.

Keväällä kuluttajien luottamuksessa nähtiin nousua, mikä oli hieman yllättävää

taloustilanne huomioiden. Kesän jälkeen kuluttajien luottamus on jälleen

kääntynyt lasku-uralle ja nyt ollaan jo selvästi pitkän ajan keskiarvon

Kuluttajien luottamus laskenut


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


alapuolella. Erityisesti odotukset oman talouden näkymistä vuoden sisällä ovat

heikentyneet jyrkästi. Kuluttajien tunnelmia ovat voineet heikentää

työttömyyden kasvu, kärjistynyt työmarkkinatilanne sekä yleinen epävarmuus

etuisuuksien tulevaisuudesta poukkoilevan hallitustyöskentelyn myötä.

Toisaalta matala inflaatio ja matalat korot tukevat kuluttajien taloudellista

tilannetta.

Kuluttajien vaisuudesta kertovat myös tilastot vähittäiskaupasta.

Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan vähittäiskaupan toimijoiden

luottamus tulevaisuuteen on selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja

euroalueen toiseksi heikointa Kreikan jälkeen. Luottamus on kuitenkin hieman

noussut alkuvuoden pohjamudista. Myös toteutuneet kauppaluvut ovat olleet

vaisuja ja vähittäiskaupan myyntimäärät ovat kesän jälkeen laskeneet.

Tuoreimmat tilastot lokakuulta kertovat vähittäiskaupan myynnin määrän

laskeneen 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Valopilkkuna kaupan alalla on ollut

autokauppa, jota on kesän jälkeen vauhdittanut romutuspalkkiokokeilu.

Vaisusta tilanteesta huolimatta kansantalouden tilinpidon mukainen

yksityinen kulutus yllätti vahvuudellaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Yksityinen kulutus kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan 0,8

prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,4 prosenttia

vuodentakaisesta. Revisioinnit tilastoihin ovat toki mahdollisia. Yksityistä

kulutusta ovat vauhdittaneet kuluttajahintojen lasku, korkotason mataluus,

autokaupan romutuspalkkio sekä pankkien tarjoamien lyhennysvapaiden

vapauttama raha. Jatkossa emme silti odota yksityisen kulutuksen nousevan

näin nopeasti. Koko vuotta ajatellen yksityinen kulutus nousee noin prosentin,

mutta ensi vuonna ja 2017 kasvu jäänee noin puoleen prosenttiin. Yksityinen

kulutus ei siis pysty toimimaan moottorina talouskasvulle, siihen tarvitaan

viennin piristymistä.

Vähittäiskaupan volyymikasvu


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Työttömyys sitkeästi korkealla

Taantuman alkuvuosina työttömyys reagoi hitaasti heikentyvään

taloustilanteeseen, mutta kuluvana vuonna työttömyysaste on noussut melko

voimakkaasti. Tuoreimmat tilastot tosin osoittavat työttömyyden nousun

pysähtyneen ainakin hetkellisesti. Lokakuussa Tilastokeskuksen raportoiman

työttömyysasteen trendi oli 9,3 prosenttia eli hieman vuodentakaista

korkeampi, mutta kesän huippulukuja matalampi. Yksityisellä sektorilla

työllisten määrä on kasvanut vuodentakaisesta, kun julkisella sektorilla on sen

sijaan ilmoitettu uusista irtisanomissuunnitelmista (yliopistot, VR). Alueelliset

erot työttömyysasteessa ovat suuria. Korkeinta työttömyys on Kainuussa,

Keski-Suomessa ja Lapissa. Lapissa ja Keski-Suomessa työttömyyden kasvu

on myös ollut nopeinta vuodentakaiseen verrattuna, kun taas Kainuussa

työttömyys on jopa aavistuksen hellittänyt.

Työttömyystilastojen taakse kätkeytyy erilaisia kehityssuuntia Suomen

työmarkkinoista. Piilotyöttömien eli työtä haluavien, mutta työnhaun syystä tai

toisesta luovuttaneiden määrä on kasvanut viime vuosina. Myös alityöllisten –

eli tahtomattaan osa-aikatyötä tekevien – määrä on noussut. Nämä valumat

ovat pitäneet virallista työttömyysastetta todellisuutta matalampana.

Huolestuttava piirre Suomen työmarkkinoilla on lisäksi se, että

pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut nopeasti. Yli vuoden työttömänä

olleita tilastoitiin lokakuussa yli 113 000, eli yli viidenneksen enemmän kuin

vuosi sitten. Viimeksi pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa on ollut näin

suuri kesällä 1998. Osa pitkäaikaistyöttömyydestä saattaa muuttua

rakenteelliseksi, jolloin osa näistä ihmisistä syrjäytyy työmarkkinoilta ja uuden

työn löytäminen on vaikeaa, vaikka suhdannetilanne paranisi. Lisäksi

kansantalouden kannalta työvoimaresursseista jää käyttämättä ja julkiselle

sektorille aiheutuu pitkäkestoisia menoja.

Odotamme työttömyysasteen nousevan 9,4 prosenttiin vuonna 2015.

Talouskasvun jäädessä heikoksi työttömyysaste noussee 9,8 prosenttiin

vuonna 2016. Vuoden 2016 jälkeen piristyvä talouskasvu yhdessä

hallitusohjelman uudistusten ja eläköitymisen kanssa kääntävät työttömyyden

lopulta hitaaseen laskuun.

Inflaatio kääntyy jälleen nousuun

Kuluttajahinnat laskevat Suomessa tänä vuonna verrattuna vuoteen 2014.

Tämänkaltainen koko vuoden kestänyt hintojen lasku on Suomessa

poikkeuksellista, viimeksi koko kalenterivuoden keskimääräinen hintataso laski

1950-luvulla. Hintatason laskuun on vaikuttanut erityisesti polttonesteiden

halventuminen, korkojen lasku ja kauppaketjujen halpuutuskampanjat.

Suurimmista alaeristä myös kulttuuri- ja vapaa-ajan hyödykkeiden hinnat ovat

keskimäärin laskeneet vuodentakaisesta.

Vaikka hintojen lasku lyhyellä aikavälillä tuntuukin kuluttajista mukavalta, ei se

pitkittyessään ja laaja-alaistuessaan ole hyvä asia taloudelle. Vaikka hintojen

lasku Suomessa onkin kestänyt jo vuoden, emme usko kyseessä olevan pysyvä

olotila (Japanin tie). Jatkossa emme odota öljyn hinnan jatkavan laskuaan,

Pitkäaikaistyöttömyys

Suomen ja euroalueen työttömyys

Kuluttajahinnat alkuvuoden laskussa


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


joten myöskään polttonesteiden hinnat eivät enää merkittävästi laske ja

heikentynyt euro merkitsee nousua joidenkin tuontihyödykkeiden hinnoissa.

Lisäksi luvassa on tiettyjä päätösperusteisia hinnankorotuksia (tupakkavero,

lämmityspolttoaineiden vero, terveydenhuollon palvelumaksut).

Inflaatiopaineet Suomessa kuten euroalueella laajemminkin pysyvät silti

vaimeina – maltillinen palkkakehitys ja ylimääräinen kapasiteetti pitävät

kustannusinflaation alhaisena. Euroopan keskuspankki, jonka käsissä myös

Suomen rahapolitiikka on, onkin reagoinut tilanteeseen monin rahapoliittisin

elvytystoimin. Viimeksi joulukuun alussa keskuspankki laski talletuskorkoaan

ja ilmoitti osto-ohjelman pidentämisestä. Keskuspankki tekee kaikkensa

nostaakseen inflaatio-odotukset kohti tavoitetasoa (noin 2 %). Odotamme

inflaation Suomessa nousevan 1 prosenttiin 2016 ja 1,2 prosenttiin vuonna

2017. Säästäjille tämä tarkoittaa, että turvallisimpien säästökohteiden

todellinen (inflaation ja verojen jälkeinen) tuotto voi painua takaisin

miinukselle, sillä lyhyet korot pysyvät matalalla. Suomalaisten rahoitusvaroista

valtaosa on talletuksissa, joten suomalaisten varallisuus ei tältä osin kasva

lähivuosina.

Asuntomarkkinnat vaisut mutta vakaat

Asuntojen hinnat ovat koko maan tasolla polkeneet paikallaan jo muutaman

vuoden ajan. Väliin mahtuu lasku- ja nousukuukausia, mutta isossa kuvassa

hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin nelisen vuotta sitten. Asuntojen

hintojen nousun pysähtyminen heijastelee Suomen talouden pitkittynyttä

taantumaa. Tilanne on monelle uusi, sillä 90-luvun laman jälkeen hinnat ovat

nousseet suhteellisen tasaisesti Suomessa lähes 20 vuotta.

Tuoreet tilastot antavat ensiviitteitä siitä, että markkinat ovat hieman

piristymässä, mutta lisätodisteita tästä vielä kaivataan. Rakennuslupia

myönnettiin koko maassa kolmannella vuosineljänneksellä 7 500 asunnolle,

mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet

asuntoluvista myönnettiin pääkaupunkiseudulle. Myös asuntojen

kauppamäärissä on viitteitä piristymisestä.

Ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen (kerros- ja rivitalot) hinnat

Suomessa pysyivät ennallaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Pääkaupunkiseudulla hinnat aavistuksen laskivat (-0,1 %) kun muualla

Suomessa hinnat nousivat hivenen (0,1 %) edelliseen neljännekseen

verrattuna. Suppeammat, mutta nopea-aikaisemmat kuukausitilastot

kertoivat osakeasuntojen hintojen nousseen 1,1 prosenttia lokakuussa.

Taantuman aikana omakotitalojen hinnat ovat laskeneet osakeasuntoja

enemmän.

Ensi vuonna asuntojen hinnoissa voidaan nähdä pientä nousua (+0,5 %)

varovaisesti piristyvän talouden myötä. Asuntomarkkinoiden alueellinen

eriytyminen jatkunee: hinnat kasvukeskuksissa pitävät paremmin pintansa

kuin syrjäisemmillä seuduilla ja muuttotappioalueilla. Hintojen nousu jäänee

kuitenkin maltilliseksi, sillä kasvanut ja pitkittynyt työttömyys sekä syksyn

mittaan heikentynyt kuluttajien luottamus pitävät ostajat edelleen varovaisina.

Toisaalta matala korkotaso tukee asuntomarkkinoita vielä lähivuodet. Monelle

Talletusten tuotot matalalla

Asuntojen hinnat vakautuneet

Uusien asuntolainojen keskikorko


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


asunnon ostajalle tilanne onkin suotuisa; lainakorot ovat matalalla ja asunnon

saa nyt edullisemmin kuin aiemmin. Uusien asuntolainojen määrä onkin

kääntynyt nousuun jo alkuvuonna. Näiden asuntolainojen keskikorko oli

lokakuussa 1,4 prosenttia, mikä on Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan

euroalueen matalin taso. Myös uusien asuntolainojen keskimarginaalit ovat

lipuneet kuluvana vuonna alaspäin Suomessa.

Suomi saa lainaa halvalla, mutta luottoluokitus uhattuna

Suomen velkaantuminen on kasvanut viime vuosina nopeasti. Valtion, kuntien

ja sosiaaliturvarahastojen yhteenlaskettu velka (EDP) oli toisen neljänneksen

lopussa arviolta 128 miljardia euroa. Valtaosa, liki 113 miljardia, oli valtion

velkaa. Julkisyhteisöjen velka kasvoi vuodessa liki 9 miljardia euroa ja velan

suhde bruttokansantuotteeseen on ylittämässä EU:n asettaman 60 prosentin

raja-arvon – ensimmäistä kertaa EU-jäsenyyden aikana.

Velkasuhde tulee näkemyksemme mukaan ylittämään 60 prosenttia koko

ennustehorisontin ajan, nousten 67 prosenttiin vuonna 2017. Suomen

julkinen velkasuhde on siten kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Vaikka

velan taso on vielä kansainvälisissä vertailuissa kohtuullinen, on sen

kasvuvauhti huolestuttavaa. Hallituksen tavoite pysäyttää velka-asteen nousu

kuluvan hallituskauden aikana vaikuttaa haasteelliselta. Talouskasvua sen

toteutumiseksi tarvittaisiin kipeästi.

Suomen julkinen velka ei ole vielä saavuttanut vaarallisen korkeaa tasoa, jota

voitaisiin pitää talouskasvua jarruttavana. Valtion velan korkomenot eivät

tuota ongelmia ja periaatteessa elvyttävällekin talouspolitiikalle olisi tilaa,

mikäli ongelmat olisivat puhtaasti suhdanneluonteisia. Suomen ongelmat ovat

kuitenkin pääosin rakenteellisia ja menoleikkaukset voidaan perustella

talouden kasvupotentiaalin pysyvällä heikkenemisellä. Aiemmin arvioitua

heiveröisempi talous ei pysty kannattelemaan suureksi paisunutta julkista

sektoria, eikä julkisten menojen lisäys toisi pysyviä työpaikkoja. Maltillinen

velkasuhde toimii myös puskurina tulevien kriisien varalta. Korkea velka

rajoittaa talouspolitiikan liikkumavaraa.

Myös valtiotalouden alijäämä on kehittynyt epäsuotuisasti valtion menojen

kasvaessa nopeammin kuin tulot. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo seitsemäs

alijäämäinen vuosi julkisen alijäämän painuessa 3,4 prosenttiin. Vastoin

hallituksen tavoitteita, uskomme alijäämän alittavan 3 prosentin EU-rajan

myös vuonna 2016. Kun 90-luvun laman jälkeen budjetti kääntyi

ylijäämäiseksi 8. vuonna, tällä kertaa alijäämä on sitkeämmässä. 90-luvun

laman jälkeen nopea talouskasvu helpotti alijäämän ja velkasuhteen

kääntämistä, nyt ei vastaavaa vetoapua ole tulossa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma on kunnianhimoinen yritys

leikata julkisia menoja ja uudistaa vauhdilla talouden rakenteita.

Hallitusohjelma lähtee liikkeelle 10 miljardin euron kestävyysvajeen

korjaamisesta, joka on tarkoitus toteuttaa lähinnä rakenteellisin uudistuksin

(esim. SOTE-uudistus) kokonaisveroastetta korottamatta, kilpailukykyä

parantamalla (5 % kilpailukykyloikka) ja mittavin menoleikkauksin. Julkisten

menojen suurimmat leikkaukset ajoittunevat pääosin vuosille 2017-2018.

Julkinen vaje ja velka


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Syksyn mittaan pakolaisten hoitoon varattuja varoja on lisätty kuluvalle- ja ensi

vuodelle, joten alkukauden menoleikkaukset jäävät suunniteltua pienemmiksi.

Vuosiin 2017-2018 osuvat työttömyysturvan uudistus ja hallituksen

kaavailemat muutokset sairausloman karenssiin, arkivapaisiin ja lomarahojen

leikkaamiseen, jotka kaikki osaltaan tilapäisesti heikentävät ostovoimaa.

Suuremmat kannustimet ottaa työtä vastaan ja alentuneet

yksikkötyökustannukset voivat toki nostaa työllisyyttä jo hallituskauden

loppupuolella, mutta sitä ennen ostovoima pysyy niukkana. Rakenne-

uudistusten vaikutusajat ovat pitkiä, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.

Pakolaistulva on yksi vuoden 2015 muistiin painuvimmista asioista. Kyse on

humanitaarisesta kysymyksestä, jonka taloudellisia vaikutuksia toki voidaan

arvioida. Suomen talouden kannalta vaikutukset ovat moninaisia. Valtio on

joutunut lisäämään maahanmuuttoon ja kotouttamiseen käytettäviä

määrärahoja moninkertaisesi. Ensi vuodelle on budjetoitu reilut 450 miljoonaa

euroa. Tämä rahoitetaan velanotolla, mutta toisaalta raha lähtee nopeasti

kiertoon tuoden piristysruiskeen monen syrjäseudun taloudelle. Lyhyellä

tähtäimellä turvapaikan hakijat siis kasvattavat sekä valtion velkaa, mutta

myös bruttokansantuotetta. Pitkässä juoksussa turvapaikanhakijoista voidaan

saada Suomeen maan kipeästi kaipaamaan nuorta työvoimaa, mutta

kotouttamisen onnistuminen ja pakolaisten työllistyminen ovat tässä

avainkysymyksiä.

Luottoluokituslaitoksista S&P on jo laskenut valtion luottoluokituksen toiseksi

parhaaseen AA+ kategoriaan. Moody’s sekä Fitch antavat Suomelle vielä

parhaan mahdollisen AAA-luokituksen, mutta ovat vaihtaneet luokitusnäkymät

negatiivisiksi. Kaikki luokittajat odottavat Suomelta rakenneuudistuksia ja

talouden kääntymistä kasvuun. Talouden käänteen viivästyessä odotamme

luottoluokituksia laskettavan edelleen. Erittäin alhainen korkotaso

valtionlainoissa suhteessa Saksaan kertoo sijoittajien kuitenkin luottavan

Suomen kykyyn hoitaa vastuunsa, joskin korkoerossa on nähty pientä nousua

kesän jälkeen. Luottoluokitusten lasku vaurioittaa tätä kuvaa, mutta luottamus

Suomeen pysynee vankkana, ainakin jos hallitus pystyy toteuttamaan

uudistuksia.

Riskejä riittää – suurimmat niistä kotikutoisia

Talousennustetta laadittaessa maailmalla oli runsaasti epävarmuustekijöitä,

jotka kärjistyessään johtaisivat odotettua heikompaan talouskehitykseen.

Erityisesti Kiinan teollisuuden hidastuminen ja sen vaikutukset

maailmantalouteen ovat olleet tapetilla. Suomen suorat sidokset Kiinaan ovat

melko pienet, mutta toki globaalissa taloudessa Kiinan kaltaisen suurvallan

kehitys tuntuu toki myös Suomessa erilaisia epäsuoria kanavia pitkin.

Myös geopoliittinen kuohunta on jälleen lisääntynyt. Syyrian tilanne, ISIS,

terrorismin vastainen taistelu, Ukrainan pitkittynyt kriisi – nämä kaikki voivat

horjuttaa globaaleja talousnäkymiä. Lisäksi pakolaiskysymys säilynee

polttavana vielä lähivuodet. Suomen kannalta erityisesti Venäjän tilanne

kiinnostaa. Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että Venäjän talouden

pohjakosketus on käsillä, ja vuonna 2016 talous kääntyy jopa hienoiseen

kasvuun. Venäjän osalta on tosin hyvä muistaa, että kasvunäkymät ovat

Suomen valtionlainojen korot


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


erittäin riippuvaisia öljyn hinnan kehityksestä ja voivat siten muuttua

nopeastikin – niin huonompaan kuin parempaankin.

Suomen taloudellisen tulevaisuuden suurimmat riskit lienevät kuitenkin

kotikutoisia. Onnistuuko hallitus viemään läpi rakenneuudistuksia ja miten ne

vaikuttavat pitkässä juoksussa? Lyhyellä tähtäimellä työmarkkinoiden

tilanteen kärjistyminen ja mahdolliset lakkoaallot ovat Suomen talouden

kannalta merkittävä negatiivinen riski. Pitkällä tähtäimellä Suomen

kilpailukyvyn nostaminen ja viennin elpyminen ovat avainasemassa. Jos näin ei

tapahdu, voi Suomen talous hyytyä pitkäksi aikaa. Jos Suomen talous ei piristy

ennen kuin globaali taloussuhdanne jossain vaiheessa kääntyy heikommaksi,

olisi tilanteemme entistä tukalampi.

Toisaalta on helppo keksiä myös syitä, miksi ennusteemme voi osoittautua

turhankin pessimistiseksi. Vientimarkkinoiden kasvu euroalueella voi yllättää

positiivisesti ja erityisesti investointien kasvu voi olla piristyessään nopeaa.

Myös Suomen taloudessa on paljon patoutunutta kysyntää, joka voi

purkautuessaan sysätä Suomen nopeaankin kasvuun vähäksi aikaa. Tämän

toteutumiseen tarvittaisiin kuitenkin luottamusta talouden tulevaisuuden-

näkymiin, mistä emme valitettavasti ole vielä nähneet merkkejä.

Henna Mikkonen


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä


Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain

Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

SUOMI

ennuste ennuste ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2013 2014 2015 2016 2017

Määrän muutos, %

Bkt -1,1 -0,4 0,0 0,6 1,1

Tuonti 0,0 0,0 -1,5 2,0 3,5 Vienti 1,1 -0,7 -1,0 2,0 4,0

Kulutus 0,0 0,3 0,8 0,2 0,2

-yksityinen -0,3 0,5 1,1 0,4 0,5

-julkinen 0,8 -0,2 0,0 -0,2 -0,5

Investoinnit -5,2 -3,3 -2,5 2,0 3,5

Indikaattoreita 2013 2014 2015 2016 2017

Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,8 9,5

Ansiotaso, % 2,1 1,4 1,1 1,1 0,8

Inflaatio, % 1,5 1,0 -0,2 1,0 1,2

Asuntojen hinnat, % 1,6 -0,6 -0,5 0,5 1,0

Vaihtotase, mrd. eur -3,4 -1,8 0,5 0,5 1,0

Vaihtotase / bkt, % -1,7 -0,9 0,2 0,2 0,5

Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5 -3,1 -3,4 -3,1 -2,8

Julkinen velka / bkt, % 55,6 59,0 62,7 65,0 67,0 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2013 2014 2015 2016 2017 Euroalue

BKT -0,4 0,9 1,5 1,8 1,9 Kuluttajahinnat 1,4 0,4 0,1 1,0 na Iso-Britannia BKT 1,7 3,0 2,4 2,5 na Kuluttajahinnat 2,6 1,5 0,0 0,7 na Japani BKT 1,5 -0,1 1,0 1,1 0,7 Kuluttajahinnat 0,2 2,4 1,0 1,6 na Kiina BKT 7,7 7,4 6,8 6,7 6,6 Kuluttajahinnat 2,6 2,0 1,7 2,3 na Ruotsi BKT 1,2 2,4 3,4 2,8 2,5 Kuluttajahinnat 0,0 -0,2 0,0 1,2 na Yhdysvallat BKT 2,2 2,4 3,1 2,5 2,4 Kuluttajahinnat 1,1 1,5 0,2 1,6 na Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 11.12.2015


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

ENNUSTEVERTAILUA

Ennuste vuodelle 2015 Ennuste vuodelle 2016

Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP

KYSYNTÄ JA TARJONTA

Määrän muutos, %

BKT 0,0 0,2 0,2 0,2 0,4 -0,1 0,6 1,3 1,0 1,1 1,2 0,7

Tuonti -1,5 -0,2 -1,6 -1,1 -1,5 -2,8 2,0 3,4 2,5 3,4 1,7 3,2

Vienti -1,0 0,9 -1,0 1,0 0,8 0,1 2,0 3,0 2,7 3,7 2,2 2,1

Yksityiset kulutusmenot 1,1 1,0 0,7 0,7 1,0 0,5 0,4 0,8 0,4 0,5 1,1 0,6

Julkiset kulutusmenot 0,0 -0,2 0,0 -0,3 0,0 -0,1 -0,2 -0,2 -0,2 -0,2 0,1 0,6

Investoinnit -2,5 -1,3 -1,8 -2,8 -1,0 .. 2,0 5,4 2,8 2,5 1,5 ..

TALOUDEN TASAPAINO

Vaihtotase, mrd. Eur 0,5 -2,4 -0,1 .. -0,6 -0,2 0,5 -2,8 … .. 0,1 -0,5

Kuluttajahinnat, % -0,2 -0,1 -0,1 -0,2 0,0 -0,2 1,0 1,1 0,7 0,8 1,0 0,2

Ansiotason muutos, % 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1

Työttömyysaste, % 9,4 9,6 9,6 9,7 9,9 9,4 9,8 9,4 9,5 10,2 9,8 9,2

Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:

Danske Bank Oyj joulukuu 2015 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) syyskuu 2015

Valtiovarainministeriö (VM) syyskuu 2015 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) syyskuu 2015

Suomen Pankki (SP) joulukuu 2015 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) syyskuu 2015


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

Julkaisun päätoimittaja

Ekonomisti

Henna Mikkonen

puh. 010 5466619

ISSN 2323-7457

Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7


Eu

roo

pp

a kiih

dyttä

ä

Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.

Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa

mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen

sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja

arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri

ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon

pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota

palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden

liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen

julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai

ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä

alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

eurooppa kiihdyttää - danske bank€¦ · suomi rämpii rakenneuudistusten keskellä...

Documents