Mistä eläketurva rakentuu maailmalla

– Toimeentulovertailua EU-maissa

Janne Pelkonen

Erityisasiantuntija

Työeläkevakuuttajat Tela

Twitter: @JiiPelkonen

”Väestön vanheneminen Euroopassa

on harmaa tsunami, joka pyyhkäisee

julkisten talouksien

ja eri eläkemallien ylitse”

Eurooppa vanhenee ja paine

eläkejärjestelmiä kohtaan kasvaa (Vanhushuoltosuhteet (65+/15-64)

Lähde: Ageing report EU 20153

”Mitä eläketurvalla tarkoitetaan ja

miten eri malleja voidaan vertailla?”

Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on?

Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk.

pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on

sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista.

Pilari III

Lisäeläkkeet

• Yksityinen

eläkesäästä-

minen

• Vapaaehtoinen

Pilari II

Työsuhteen kautta

kertyvät eläkkeet

• Perustuu

työmarkkina-

sopimukseen

• Pakollinen tai

vapaaehtoinen

• Yksityisesti

hallinnoitu

Pilari I

Sosiaaliturva

• Lakisääteinen sosiaaliturva

• Pakollinen

• Kollektiivinen riskienjako

• Rahoitettu veroilla tai maksuilla

• Suomen työeläke.

• Koordinaatio-asetus 883/2004

5

Entä perinteiseen pilarimalliin sopimattomat?

I-pilari

III-pilariII-pilari

UK, valtiollinen

NEST –default

rahasto,

DK, ATP/NOW

Pension

Skandinavia, Itä-

Eurooppa,

pakolliset

eläketilit

Entä jos toimijat

vakuutusyhtiöitä?

EIOPA, komissio ehdotus:

PEPP, pan-eurooppalainen eläketuote?

6

Eläkeläisten tulonmuodostus eri lähteistä

OECD-maissa

Lähde: OECD Pensions at glance 20157

Eläkkeet voidaan hoitaa eri tavoilla

• Eläkkeet voidaan rahoittaa– Jakojärjestelmällä

– Rahastoivalla järjestelmällä

– Osittain rahastoivalla järjestelmällä

• Eläke-etuus voi määräytyä– Etuusperusteisesti (DB)

– Maksuperusteisesti (DC)

– Erilaisia välimuotoja esim. CDC tai NDC

8

Eläkerahastojen jakautuminen DB/DC/HYBRID

OECD-maissa (huom. OECD-määritelmä)

Lähde: OECD Pension Markets in Focus 2016 9

Eläkeuudistusten trendit EU-maissa

Tuunataan olemassa olevaa– Varhaiseläkereittien vähentäminen ja eläkeiän nosto

– Siirtymäaikojen jälkeen 67-v alkaa olla ”uusi normaali”. Tanskassamennään ehkä pisimmälle 72-vuotta (2050).

– Suomen tk-eläke verrokkimaissa harvinaisuus.

– Matalien korkojen aika, ESG-tekijät sijoittamisen säännöt/riskienhallinta

Lisätään automatiikkaa– Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen.

– Eläkkeen tason/indeksien sitominen rahoituksen kestävyyteen

Isot muutokset/järjestelmämuutokset– Etuusperusteinen eläke maksuperusteinen eläke välimuodot.

Eläkerahastot DB DC/DA esim. NL. Järjestelmissä DB NDC esim. Ruotsi.

– Annuiteetti ”könttänostot” esim. UK

– Lakisääteisten, yksilöllisten eläketilien sosialisointi esim. HU ja PL

– Eläkerahastojen konsolidaatio esim. NL ja EL

10

David Cameron:

”You should be able to spend it as you

choose. We trust people and that is what

this change is all about…”

CASE Pohjoismaat: ”erilaisia valintoja”.

• Ruotsi teki irtioton 90-luvun lopussa ja teki ison järjestelmämuutoksen: yksilöllinen eläketili, NDC

• Ruotsissa useampi eläkepilari käytössä. Lakisääteisen eläkkeiden osuus laskee tulevaisuudessa. Alin eläkeikä alempi kuin muissa.

• Pakollisessa lisäeläkkeessä ongelmia…

• Tanska käyttää paljon kansantalouden resursseja eläkkeisiin.

• Tanskassa useampi eläkepilari käytössä. ATP-hallinnoijan rooli erikoinen.

• Vielä yksi uusi ”palikka”: pakollinen yksilöllinen eläketili?

• Norjassa useampi eläkepilari käytössä. Lisäeläkkeistä säädetty lailla.

• Kaikissa rahastointia sekä lakisääteisissä eläkkeissä että lisäeläkkeissä. Norjan eläkerahasto (GPFG) mailman suurimpia.

• Ikääntyneiden työllisyysasteet FIN parempia.

12

CASE Välimeren maat: ”sopeutusta” (lisää vielä

edessä)

• Aiemmin hyvinkin anteliaita eläkejärjestelmiä: korvausaste, eläkeikä. Nyt sopeutuksen alla kaikissa maissa.

• Välimeren maat (ES, FRA, IT, EL) maat ovat edelleen ”eläkesuuntautuneita” sosiaalipolitiikassa.

• Italiassa merkittävä järjestelmäuudistus 90-l: maksuperusteinen NDC. Käytännössä PAYG.

• Ranskassa on useita eri eläkejärjestelmiä ja pakollinen lisäeläkeosa. Vaatimaton rahastointi. Rahat loppumassa. Lisäeläke luokitellaan I-pilarin sosiaaliturvaeläkkeeksi.

• Espanjassa uudistuksia 2010-luvulla. Vaatimaton rahastointi (SSF). Rahat loppumassa.

• Kreikan eläkejärjestelmä laajaa julkisuutta saaneiden sopeutustoimenpiteiden kohteena edelleen. Uudistuksia 2010-luvulla. Erikoisuuksia karsittu. Merkittävä budjettirahoituksen osuus.

13

CASE Kaakkois-Aasian maat: ”perheellä edelleen

merkitystä”.

• Kaakkois-Aasian maissa perheellä edelleen suuri rooli vanhuuden

turvan tuottamisessa. Entä yhteiskuntien rakennemuutokset?

• Eläkejärjestelmät kehittymättömiä Pohjoismaisesta näkökulmasta.

• Japanin lakisääteinen turva matala. Useampia pilareita käytössä,

mutta ei kovin kattavia.

• Eläkeoikeuksien kertyminen/säilyminen vaatinut pitkiä työuria

(sama työnantaja).

• Etelä-Koreassa heikoin eläketaso OECD-maista. Lakisääteinen turva

erittäin matala.

• Useampia pilareita käytössä, mutta ei kovin kattavia.

• Käytännössä ”itsepärjäämisen” kulttuureita eläkkeiden kannalta.

• Työssä jatketaan hyvin pitkään esim. Koreassa yli 70v

14

Mercer Global

Pension Index 2016:

FIN malli maailman

neljänneksi paras

15 Lähde: Mercer 2016

”Eläkkeiden riittävyys Euroopassa

on tulevaisuudessa vielä

suurempi haaste kuin

rahoituksen kestävyys”

Julkiset eläkemenot Euroopassa 2013-2060:

suhteellisen tasapainossa?Lähde: Adequacy report EU 2015

17

” Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa

finanssikriisin jälkeen suhteellisen

hyvin verrattuna

muihin väestöryhmiin”

”Suomessa pienituloisten

eläkeläisten kipupisteet:

yksinasuvat, naiset, yli-75-

vuotiaat ja tk-eläkeläiset”

Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi

keskitasoa tuloissa ja hyvin vähän aitoa puutetta

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 20

OECD-maat tuloköyhyys iän mukaan (50%

mediaanitulosta)

Lähde: OECD: Pensions at glance 201521

Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v)

EU-28: Suomi keskitasoa

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 22

Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä

on edelleen leveä

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 23

Ennuste eläkkeiden korvausasteista eri

eläkemuodot huomioon ottaen 2013 vs. 2053

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2015 24

” Useissa EU-maissa nyt nuoret

joutuvat jatkamaan huomattavasti

nykyistä pidempään työssä, mikä

sekään ei välttämättä riitä

nykyisen tasoisiin eläkkeisiin”

EU:n eläkepolitiikan linjoja eläke-etuuksien

riittävyydestä

• Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) analyysi ja lääke lisäeläkkeiden

edistäminen. Miten todellisuudessa?

• Entä esiin nostetut haavoittuvat ryhmät (sosiaalinen pilari 2016):

– Naiset. Sukupuolten välinen eläkekuilu.

– Itsensä työllistäjät. Uusi työ.

• Komission yleinen lisäeläkkeiden edistämisen politiikka toimii

todennäköisesti huonosti riskiryhmien kohdalla.

• Elinajanodotteen ja eläkeiän sitominen yhteen (aina tuttu

suositus). Todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen

vaikutukset myös riittävyyteen.

• Toisaalta laaja kattavuus, maksupohja ja eläkkeen kertyminen

palkattomilta jaksoilta hyviä tavoitteita.

26

Globaali eläke-ekosysteemi on hämmästyttävän

monimuotoinen

• Eläkkeillä on aina vahva yhteys työmarkkinoihin ja ylipäänsä kansalliseen kasvualustaan/kulttuuriin.

• Erilaisia eläkemalleja ja ”pilarimuodostelmia” on loputon määrä. Multipilarimalli? Ei patenttiratkaisua?

• Eläkkeiden rahoituksen kestävyyden sekä etuuksien riittävyyden tulisi toteutua yhdessä vaikeaa.

• Maksuperusteiset mallit (lakisääteiset, eläkerahastot) yleistyvät, mikä tarkoittaa myös riskien siirtämistä.

• Lakisääteisten eläkejärjestelmien koordinaatio EU-tasolla (asetukset) pitää huolta jäsenvaltioiden välillä liikkuvien ihmisten eläketurvasta. Entä muut?

• Eläkedesign, hallintotapa ja sijoituspolitiikka ovat kaikki muutoksessa maailmalla ja parhaita käytäntöjä etsitään.

27

KIITOS!

Janne Pelkonen

janne.pelkonen@tela.fi