euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä 28 maataeuroopan investointiohjelma euroopan strategisten...
TRANSCRIPT
Euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä – 28 maata
Euroopan unioninjäsenvaltiot
Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat
Konrad Adenauer
Robert Schuman
Winston Churchill
Alcide De Gasperi
Jean Monnet
Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat
Perustajat
EU:n symbolit
Euroopan lippu
Euroopan hymni
Euro Eurooppa-päivä 9. toukokuuta
Tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen
24 virallista kieltä
Български
Čeština
dansk
Deutsch
eesti keel
Ελληνικά
English
español
français
Gaeilge
hrvatski
Italiano
latviešu valoda
lietuvių kalba
magyar
Malti
Nederlands
polski
português
Română
slovenčina
slovenščina
suomi
svenska
Laajentuminen 28 jäsenvaltion unioniksi
Suuri laajentuminen: idän ja lännen yhdistyminen
Berliinin muuri murtuu – kommunismi romahtaaEU aloittaa talousavun Phare-ohjelmasta
EU-jäsenyyden edellytykset:• demokratia ja oikeusvaltio• toimiva markkinatalous• kyky panna EU-lainsäädäntö täytäntöön
Viralliset laajentumisneuvottelut alkavat
Kööpenhaminan huippukokouksessa hyväksytyn suuren laajentumisen myötä unioniin liittyi 10 uutta maata
Kymmenen uutta EU:n jäsenvaltiota: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia
1989
1992
1998
2002
2004
2007 Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun
2013 Kroatia liittyy 1. heinäkuuta
Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat
MaaPinta-ala
(x 1000 km²)Väkiluku
(miljoonaa)
Varallisuus(bruttokansantuote
henkeä kohti)
Bosnia ja Hertsegovina
51 3,8 7 600
Montenegro 14 0,6 10 900
Kosovo YK:n päätöslauselman 1244 mukaan
11 1,8 :
Entinen Jugoslaviantasavalta Makedonia
25 2,1 9 100
Albania 28 2,9 7 500
Serbia 77 7,2 9 100
Turkki 783 76,7 13 800
28 EU–maata yhteensä 4 272 507,4 25 700
Perussopimukset – demokraattisen yhteistyön oikeusperusta
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Rooman sopimukset: • Euroopan talousyhteisö• Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM)
Euroopan yhtenäisasiakirja: sisämarkkinat
Sopimus Euroopan unionista – Maastricht
Amsterdamin sopimus
1952
1958
1987
1993
1999
2003 Nizzan sopimus
2009 Lissabonin sopimus
Euroopan unionin perusoikeuskirja
Sitoo EU:ta kaikissa sen toimissa
jakautuu 54 artiklaan ja kuuteen osastoon:
Vapaudet Tasa-arvo
Yhteisvastuu Kansalaisten oikeudet Lainkäyttö
Ihmisarvo
EU:n väestö verrattuna muuhun maailmaan
Väestö (miljoonaa henkeä) 2015
EU:n pinta-ala verrattuna muuhun maailmaan
Pinta-ala (x 1000 km²)
4272
9600
3287
378
17098
9831
EU Kiina Intia Japani Venäjä Yhdysvallat
EU:n talous ja hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan
Talouden koko: 2013 bruttokansantuote biljoonaa euroa
Varallisuus asukasta kohden:Bruttokansantuote asukasta kohden 2013
EU-maat suurimmasta pienimpään
Pinta-ala (x 1000 km²)
63
3
50
6
43
9
35
7
33
8
31
3
30
2
24
9
23
8
13
2
11
1
93
92
88
84
79
70
65
65
49
45
43
42
31
20
9 2.6
0.3
Ranska
Espanja
Ruots
i
Saksa
Suom
i
Puola
Italia
Yhdis
tynyt
kunin
gaskunta
Rom
ania
Kre
ikka
Bulg
aria
Unkari
Port
ugali
Kro
atia
Itävalta
Tšekki
Irla
nti
Lie
ttua
Latv
ia
Slo
vakia
Viro
Tanska
Ala
nkom
aat
Belg
ia
Slo
venia
Kypro
s
Luxem
burg
Malta
EU-maiden väkiluku
Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2015
yhteensä 508 miljoonaa
BKT asukasta kohti: varallisuuden jakautuminen
BKT asukasta kohti (2014)
Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100
Euroopan talous: vahvempi yhdessä
2008: Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi Yhdysvalloista.
Eurooppalaisten johtajien koordinoitu vastaus:
• Sitoutuminen euroon ja taloudelliseen vakauteen
• Uudet kriisinhallintavälineet ja sääntöuudistukset:
Euroopan vakausmekanismi: poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu rahasto
Pankkien vakautta koskeva uusi lainsäädäntö
Pankkiunioni: EU:n laajuinen pankkien valvonta ja mekanismi ongelmapankkien sulkemiseksi
• Talouden ohjausjärjestelmän parantaminen:
Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: vuotuinen menettely julkisten talousarvioiden koordinoimiseksi
Euro Plus -sopimus, finanssipoliittinen sopimus: keskinäinen sitoutuminen terveeseen julkiseen talouteen
EU:n kymmenen painopistettä
Vuonna 2015 Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin painopisteitä ovat seuraavat:
1. Investointiohjelma: uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin
2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat
3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka
4. Entistä syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollisuus
5. Aiempaa syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto
6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa
7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue
8. Uudenlainen maahanmuuttopolitiikka
9. EU:sta entistä vahvempi maailmanlaajuinen toimija
10. Demokraattisen muutoksen unioni
Euroopan investointiohjelma
Euroopan strategisten investointien rahasto
• 2015: Euroopan talous alkaa toipua kriisistä, mutta investointitaso on
edelleen alhainen. Sijoittajilla on rahaa, mutta vain vähän luottamusta.
• EU:n uusi rahasto aloittaa toimintansa vuoden 2015 puolivälissä.
• Rahaston alkupääomana on EU:lta saatava 21 miljardia euroa.
• Investointeja tehdään elinkelpoisiin liiketoimintahankkeisiin, esimerkiksi
digitaali- ja energiainfrastruktuuriin, liikenteeseen, pk-yrityksiin, vihreisiin
hankkeisiin ja innovointiin.
• Kerrannaisvaikutus: julkinen rahoitus saa liikkeelle yksityisiä sijoittajia, jolloin
investoinnit ovat jopa 315 miljardia euroa.
• Kolmen vuoden aikana voi syntyä 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Pankkiunioni: turvalliset ja luotettavat pankit
EU:n vastaus finanssikriisiin:
• Sääntökirja:
Uusi lainsäädäntö, jolla varmistetaan pankkien riittävä pääoma ja aiempaa parempi riskienvalvonta
• Valvonta:
Euroopan keskuspankki valvoo noin 130:tä merkittävintä pankkia.
Kansalliset pankkivalvojat tekevät läheistä yhteistyötä.
• Kriisinratkaisu:
EU:n laajuinen kriisinratkaisuneuvosto voi päättää ongelmapankin lakkauttamisesta.
Tukena on rahasto, jota pankit itse rahoittavat. Näin varmistetaan, että tappiot eivät tule veronmaksajien maksettaviksi.
Miten EU:n varat käytetään?
EU:n talousarvio 2015: 145,3 miljardia euroa
= 1,02 % EU-maiden bruttokansantulosta (BKTL)
Globaali Eurooppa: mukaan lukien kehitysapu
6 %
Muu, hallinto 6 %
Kestävä ja osallistava kasvu: työpaikat, kilpailukyky, alueellinen kehitys 46 %
Turvallisuus ja kansalaisuus, oikeus 2 %
Kestävä kehitys –luonnonvarat:
maatalous, ympäristö 40 %
Ilmastonmuutos – globaali haaste
• kasvihuonepäästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä
• uusiutuvien energialähteiden (tuuli-, aurinko- ja vesivoima, biomassa) osuus on nostettava 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä
• energiatehokkuuden lisääminen 27 %:lla vuoteen 2030 mennessä
EU-johtajat asettivat vuonna 2007 seuraavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi:
Energialähteet muuttuvassa maailmassa
EU:ssa vuonna 2013 käytetty polttoaine
EU-maiden ulkopuolelta tuodun polttoaineen osuus 2013
44%
87%
65%
84%
2%
53%
Tutkimus – investointeja osaamistalouteen
Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2012 käytetyt varat
(prosentteina BKT:sta)
2.1%
3.0%
1.8%
3.3%
2.7%
UE EU:n tavoite2020
Kiina Japani Yhdysvallat
Käytännön solidaarisuutta: EU:n koheesiopolitiikka
• Aluekehitysrahasto
• Sosiaalirahasto
• Koheesiorahasto
Vähemmän kehittyneet alueet: BKT asukasta kohti on alle 75 % EU:n keskiarvosta
Siirtymäalueet: BKT asukasta kohti on 75–90 % EU:n keskiarvosta
Kehittyneemmät alueet: BKT asukasta kohti on yli 90 % EU:n keskiarvosta
2014-2020: Infrastruktuuriin, liiketoimintaan, ympäristöön ja työntekijöiden koulutukseen on investoitu 352 miljardia euroa köyhempien alueiden ja kansalaisten hyväksi
Euro – Euroopan yhteinen raha
Euroa käyttävät EU-maat
EU-maat, jotka eivät käytä euroa
Miksi euro?
• Ei vaihteluriskiä eikä valuutanvaihtokuluja
• Enemmän vaihtoehtoja ja vakaammat hinnat kuluttajille
• Tiiviimpi taloudellinen yhteistyö EU-maiden välillä
Yhteistä rahaa voidaan käyttää kaikkialla euroalueella
• Kolikot: toisella puolella kansalliset tunnukset, toinen puoli yhteinen
• Setelit: ei kansallisia tunnuksia
Inflaation torjunta
Euroopan talous- ja rahaliitto: vakaat hinnat
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Keskimääräinen vuotuinen inflaatio 18 EU-maassa, jotka käyttivät euroa vuonna 2013
Sisämarkkinat – valinnan vapautta
Sisämarkkinoiden ansiosta:
• monien tuotteiden ja palvelujen (mm. lentojen ja puhelujen) hinnat ovat laskeneet huomattavasti
• kuluttajat ovat saaneet lisää valinnanvaraa
• on syntynyt 2,8 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Liikkuvuus - neljä vapautta
• Tavarat
• Palvelut
• Ihmiset
• Pääoma
Vapaa liikkuvuus
Schengenin sopimus:
• Raja- ja tullitarkastukset on poistettu useimpien EU-maiden rajoilta
• Valvontaa EU:n ulkorajoilla on tehostettu
• EU-maiden poliisiyhteistyötä on lisätty
• Voit ostaa ja palauttaa mitä tahansa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita matkustaessasi EU-maiden välillä
0
50
100
150
200
250
300
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Halvemmat matkapuhelinkulut ulkomailla
EU on alentanut puhelujen, tekstiviestien ja verkkovierailujen kustannuksia ulkomailla yli 80 %:lla vuodesta 2007 lähtien
Tekstiviestin lähettäminen ulkomailla
Soittaminen ulkomailta (minuutilta)
Datan lataaminen ulkomailla
Eurosenttiä, ei sisällä ALV:tä
Opiskelu ulkomailla
Erasmus+
Joka vuosi yli 400 000 nuorta
opiskelee tai pyrkii
kehittämään itseään muissa
Euroopan maissa EU:n
koulutus-, nuoriso- ja
urheiluohjelman Erasmus+
tuella.
Terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu
EU:n toiminnalla on saatu aikaan
• Puhtaampi uimavesi
• Vähemmän happosateita
• Lyijytön bensiini
• Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden helppo ja turvallinen kierrätys
• Tiukat elintarviketurvallisuussäännökset maatilalta ruokapöytään
• Luonnonmukaisempi ja laadukkaampi maatalous
• Tehokkaammat terveysvaroitukset savukepakkauksissa
• Kemikaalien rekisteröinti- ja arviointijärjestelmä (REACH)
Saasteet eivät tunne rajoja – tarvitaan yhteisiä toimia
Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
• Euroopan unionin perusoikeuskirja
• Yhteiset terrorisminvastaiset toimet
• Yhteistyötä eri EU-maiden poliisi- ja oikeuslaitosten välillä
• Koordinoitu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka
• Siviilioikeudellinen yhteistyö
EU – rauhan ja hyvinvoinnin edistäjä
• Maailmankaupan säännöt
• Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
• Kehitysapu ja humanitaarinen apu
EU – kauppamahti
% maailmanlaajuisesta viennistätavarat(2012)
% maailmanlaajuisesta viennistäpalvelut(2012)
EU on maailman suurin kehitysavun antaja
EU antaa yli puolet maailman kaikesta kehitysavusta
Virallinen kehitysapu vuonna 2013, miljardia euroa
56
24
8
EU Yhdysvallat Japani
Kuluttajien oikeuksien turvaaminen
• Selkeät merkinnät
• Terveys- ja turvallisuusstandardit
• Kohtuuton menettely sopimusten yhteydessä on kielletty
• Matkustajan oikeudet, kuten hyvitys pitkistä viivästyksistä
• Apua ongelmien ratkaisemiseen
Kuluttajana saat suojaa peruslainsäädännön nojalla kaikkialla EU:ssa, myös silloin kun matkustat tai teet verkko-ostoksia
Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten palkkaero:
Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin 16,4 % vähemmän tunnissa kuin miehet.
Kolme tärkeintä toimijaa
Euroopan parlamentti
- kansalaisten ääni
Martin Schulz, Euroopan parlamentinpuhemies
Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto
- jäsenvaltioiden ääni
Donald Tusk, Eurooppa-neuvostonpuheenjohtaja
Euroopan komissio
- yhteisen edun ajaja
Jean-Claude Juncker, Euroopan komissionpuheenjohtaja
EU:n toimielimet
Euroopan parlamentti
Euroopanunionin
tuomioistuin
Tilin-tarkastus-tuomioist
uin
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea
Euroopan unionin neuvosto(neuvosto) Euroopan komissio
Euroopan investointipankki Euroopan keskuspankkiEU:n virastot
Eurooppa-neuvosto(huippukokous)
Miten EU-lainsäädäntö syntyy
Kansalaisia, eturyhmiä ja asiantuntijoita kuullaan
Komissio esittää virallisen ehdotuksen
Parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä
Kansalliset tai paikalliset viranomaiset panevat täytäntöön
Komissio ja EU:n tuomioistuin valvovat täytäntöönpanoa
Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni
Eri EU-maiden edustajien lukumäärä
Päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa
Harjoittaa EU:n kaiken toiminnan demokraattista valvontaa
Alankomaat - 26
Belgia - 21
Bulgaria - 17
Espanja - 54
Irlanti - 11
Italia - 73
Itävalta - 18
Kreikka - 21
Kroatia - 11
Kypros - 6
Latvia - 8
Liettua - 11
Luxemburg - 6
Malta - 6
Portugali - 21
Puola - 51
Ranska - 74
Romania - 32
Ruotsi - 20
Yhteensä - 751
Saksa - 96
Slovakia - 13
Slovenia - 8
Suomi - 13
Tanska - 13
Tšekki - 21
Unkari - 21
Viro - 6
Yhdistynyt kuningaskunta - 73
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät
Euroopan parlamentin paikkojen jakauma ryhmittäin
(heinäkuu 2015)
Yhteensä: 751
Ministerineuvosto – jäsenvaltioiden äänitorvi
• Kutakin EU-maata edustaa yksi ministeri
• Puheenjohtajuus vaihtuu kuuden kuukauden välein
• Neuvosto päättää EU:n lainsäädännöstä ja talousarviosta
yhdessä parlamentin kanssa
• Neuvosto hallinnoi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Ministerineuvosto - miten he äänestävät
Suurin osa päätöksistä tehdään "kaksinkertaisella enemmistöllä".
Päätöstä täytyy tukea ainakin:
• 55 % jäsenmaista (16 maata)
• Jäsenmaat, jotka muodostavat 65 % EU:n väestöstä
Eurooppa-neuvosto
• Pidetään vähintään neljästi vuodessa
• Vahvistaa EU-politiikan yleiset suuntaviivat
• Puheenjohtaja: Donald Tusk
Kaikkien EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous
Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
• Kaksoisrooli:
– ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
– Euroopan komission varapuheenjohtaja
• Johtaa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa
• Johtaa EU:n ulkosuhdehallintoa
Federica Mogherini
Euroopan komissio – yhteisen edun ajaja
28 riippumatonta jäsentä, yksi kustakin EU-maasta
• Ehdottaa uutta lainsäädäntöä
• Toimeenpaneva elin
• Perussopimusten valvoja
• Edustaa EU:ta kansainvälisissä suhteissa
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin – lakien soveltamisen valvoja
28 riippumatonta tuomaria, yksi kustakin EU-maasta
• Päättää EU-lainsäädännön tulkinnasta
• Varmistaa, että säädöksiä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa
•
Euroopan oikeusasiamies
Emily O’Reilly
Euroopan oikeusasiamies
• Tutkii valitukset, jotka koskevat EU:n
toimielinten huonoa hallintoa tai
hallinnollisia epäkohtia
• Esimerkiksi: epäoikeudenmukaisuus,
syrjintä, toimivallan väärinkäyttö,
tarpeeton viivästys, vastaamatta
jättäminen tai virheellinen menettely
• Valituksen voi tehdä kuka tahansa
EU:ssa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo yhteisten varojen käyttöä
28 riippumatonta jäsentä
• Varmistaa EU:n varojen käytön asianmukaisuuden
• Voi tarkastaa minkä tahansa EU-varoja käyttävän tahon tilit
• Varmistaa hintojen vakauden
• Valvoo luotonantoa ja päättää
korkotasosta
• Valvoo pankkien turvallisuutta
• Työskentelee hallituksista riippumatta
Euroopan keskuspankki vastaa euron hallinnoinnista
Mario DraghiEuroopan keskuspankin pääjohtaja
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea —kansalaisyhteiskunnan ääni
• Edustaa ammattiliittoja, työntekijöitä, maanviljelijöitä,
kuluttajia jne
• Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa
• Edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-
päätöksentekoon
353 jäsentä
Alueiden komitea — paikallishallinnon ääni
353 jäsentä
• Edustaa kaupunkeja ja alueita
• Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa
• Edistää paikallishallinnon osallistumista EU-päätöksentekoon
EU:n palveluksessa olevat virkamiehet
Komissiossa työskentelee noin 23 000 vakinaista virkamiestä ja 11 000 väliaikaista tai sopimussuhteessa olevaa työntekijää
Muissa EU:n toimielimissä työskentelee noin 10 000 henkilöä
• Vakinaiset virkamiehet
• Valitaan avoimilla kilpailuilla
• Tulevat kaikista EU-maista
• Palkoista päätetään lailla
• EU:n hallintokulut ovat 15 euroa asukasta kohti vuodessa
• EU:n henkilökuntaa vähennetään 5 %:lla vuosina 2013–2017
Yhteyden ottaminen EU:hun
Kysymyksiä EU:sta? Europe Direct -palvelu voi auttaa
• Puhelimitse, sähköpostitse tai verkkojuttelun kautta
• Yli 500 alueellista tietokeskusta
europa.eu/europedirect