euroopan pankkisektorin tilanne ja sääntelyhankkeet 17.1.2013
TRANSCRIPT
1
EUROOPAN PANKKISEKTORIN TILANNE JA EU:NSÄÄNTELYHANKKEET
Piia-Noora Kauppi
23.1.2013
2
EUROOPAN
PANKKISEKTORIN TILA
”NEW NORMAL”
3
EUROALUEEN RAHAMARKKINAT RAUHOITTUNEET – RISKILISÄT KAVENTUNEET
%, euroalueen rahamarkkinoiden riskilisiä
4
PANKKIEN VÄLINEN LUOTONANTO EUROALUEELLA SUPISTUU
Mrd. EUR
5
PANKKIEN VARAINHANKINNAN KUSTANNUKSET PYSYVÄSTI KORKEAMMALLA TASOLLA KUIN ENNEN KRIISIÄ
peruspistettä, Euroopan suurimpien pankkien 5v. CDS-hintoja
Myös vahvojen pankkien
varainhankinnan kustannukset pysyvästi
korkeammalla tasolla, vaikkakin
laskeneet pahimmasta
6
SKANDINAAVISET PANKIT TURVASATAMIA –PÄRJÄÄVÄT ERINOMAISESTI VERRATTUNA EUROOPPALAISIIN PANKKEIHIN
Osakekurssien kehitys vuoden 2007 alusta
7
EU-MAIDEN PANKIT VÄHENTÄVÄT LAINANANTOAAN
8
VAKAVARAISUUSSUHDETTA VAHVISTETAAN EUROOPASSA EBA:N VAATIMUKSESTA
%, Tier 1 – vakavaraisuus
9
EU:N SÄÄNTELYHANKKEET
10
Pankkiunioni
Yhteinen pankkivalvonta
(Single Supervisory Mechanism, SSM)
Yhteinen kriisinhallintamekanismi
(Single Resolution Mechanism, SRM)
Talletussuojadirektiivi
(Deposit Guarantee Scheme, DGS)
Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely
(Vakavaraisuusasetus ja –direktiivi, CRR & CRD IV)
Kriisinhallintadirektiivi
(Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD)
Liikasen ryhmän ehdotukset
(Liikanen High Level Expert Group)
Rahoitusmarkkinavero
(Financial Transaction Tax, FTT)
6-pack + 2-pack
Yhteinen sääntökirja
(Single Rule Book)
VIREILLÄ OLEVIA HANKKEITA
11
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni• SSM* (valvonta)
• SRM** (resoluutio)
• (Yhteinen DGS***)
Vakavarai-
suus-
direktiivi
(CRD IV)
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiiviSingle Rule Book
*SSM = Single Supervisory Mechanism
**SRM = Single Resolution Mechanism
***DGS = Deposit Guarantee Schemes
12
Alun perin yhteisen valvonnan piti käynnistyä 1.1.2013
Uusi aikataulu: EKP ottaa luottolaitokset valvontaansa 1.3.2014 alkaen tai 12 kuukautta SSM*-asetuksen voimaantulon jälkeen (sen mukaan, kumpi näistä on myöhäisempi ajankohta)
Neuvottelut SSM-asetuksen sisällöstä jatkuvat EU:ssa tammikuussa 2013 – tavoitteena on saattaa ne päätökseen alkuvuoden aikana
Myös kotimaista lainsäädäntöä tarkistettava vuoden 2013 aikana (mm. laki Finanssivalvonnasta)
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN AIKATAULU
*SSM = Single Supervisory Mechanism
13
Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojamekanismista
Seuraava askel: yhteinen kriisinhallintamekanismi
Komissio antaa esityksen vuoden 2013 aikana
Koskee yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvia maita
On mahdollista, että perustetaan ylikansallinen viranomainen hallinnoimaan pankkikriisien selvittämistä ja koordinoimaan kriisinhallintatyökalujen käyttöä
Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta
Valvonnan pohjana yhteinen sääntökirja = CRR/CRD IV + kriisinhallintadirektiiviesitys + talletussuojadirektiiviesitys (neuvottelut kesken kaikista osista)
PANKKIUNIONIN TIEKARTTA(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)
14
EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista luottolaitoksista:
1) Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI
2) Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin vähintään 5 mrd. euroa) TAI
3) Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n mielestä merkittävä TAI
4) Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai ERVV:stä TAI
5) Luottolaitos kuuluu maan kolmen merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon
Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista kuin edellä mainituista
luottolaitoksista
EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO
15
• Kaikki EU:n pankit olisi hyvä saada yhteisen valvonnan piiriin
Yhteinen pankkivalvonta kannatettava asia
• Pankkien ja talletussuojajärjestelmien kunnossa suuria eroja maiden välillä
• Yhteisvastuu voi luoda moraalikato-ongelmia
Unioniin mahdollisesti sisältyvä yhteisvastuu
hyvin ongelmallista
• Esimerkiksi pankkien maksuvalmiuspuskurisäännökset kytkevät jatkossakin pankit valtiontalouksiin
Pankkiunioni heikentää valtioiden ja pankkien välistä kytköstä, muttei
katkaise sitä
• Unioni ei ratkaise nykyistä kriisiä – kyse on tulevaisuuden rakentamisesta
Pankkiunionia koskevissa päätöksissä
ei pidä hätiköidä
FK:N KANTA PANKKIUNIONIIN
16
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
Pankkiunioni• SSM* (valvonta)
• SRM** (resoluutio)
• (Yhteinen DGS***)
Vakavarai-
suus-
direktiivi
(CRD IV)
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiiviSingle Rule Book
*SSM = Single Supervisory Mechanism
**SRM = Single Resolution Mechanism
***DGS = Deposit Guarantee Schemes
17
• ”Basel III” –säännöstön toimeenpano EU:ssa
• Trilogineuvottelut loppusuoralla; voimaantulo yhä avoinna – toimiala esittänyt ajankohdaksi 1.1.2014
• Tulossa CRD V ja VI
• Baselin komitean 6.1. tekemien LCR-vaatimuksiin kohdistuvien muutosten vaikutukset?
Komission esitys vakavaraisuus- ja
maksuvalmiussääntelystä20.7.2011:
• Yhtenäiset kriisinhallintamenettelytavat kaikkiin EU:n maihin
• Neuvottelut parhaillaan käynnissä; tavoitteena voimaantulo 1.1.2015
Komission esitys kriisinhallinnasta 6.6.2012:
• Talletussuojajärjestelmien yhtenäistäminen EU-maissa (ennakkorahastointi ym.)
• Neuvottelut pysähdyksissä
Komission esitys talletussuojan
uudistamisesta 12.7.2010:
18
Uudistuksen vaikutukset:
• Omien pääomien määrää lisättävä ja laatua parannettava
• Maksuvalmiuspuskureita kasvatettava
• Pitkäaikaisen varainhankinnan määrää lisättävä
Pankkien kustannukset kasvavat
Paine nostaa korkomarginaaleja ja erilaisia asiakasmaksuja
Luotonannon määrää ja kohdentumista uudelleenarvioitava
Talletuskilpailu kiristyy, kun turvallisen varainhankinnan tarve kasvaa
BASEL III:N / CRD IV:N VAIKUTUKSET
19
Tausta: tavanomaiset maksukyvyttömyysjärjestelyt eivät yleensä käyttökelpoisia pankkikriisien hoidossa
Syynä prosessin hitaus, pankkien erityispiirteiden huomioiminen (talletukset, maksuliike), systeemiriskin uhka, vaikutukset reaalitalouteen
Nykytilanne lainsäädännön ja käytäntöjen osalta kirjava EU-maissa
Erityisesti kv-konsernien koordinoitu uudelleenjärjestely vaikeaa
• Tavoite: yhtenäinen kriisinhallintakehikko kaikissa jäsenmaissa
• Koskisi kaikkia EU:n luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä
• Voimaan vuonna 2015 (Bail-in: 2018)
Keskeinen sisältö:Sijoittajien vastuun toteuttaminen (”Bail-in”)
Vakuudettomien velkojen arvonalennukset/muuntaminen osakepääomaksi
Kriisipankkien hallittu ja tarvittaessa nopea alasajo
Kriisinhallintatoimien koordinointi kv-pankkien ongelmatilanteissa
Kriisinhallinnan rahoituksen järjestäminen yhdenmukaisesti eri EU-maissa
Kansalliset rahastot, joiden varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla vakausmaksuilla
Rahastoilla keskinäinen luototusvelvollisuus tietyin edellytyksin
BRRD:N SISÄLTÖ
20
Valmistelevat ja ennalta ehkäisevät
toimenpiteet
Varhaisen vaiheen
toimenpiteetKriisinratkaisu
KRIISINHOIDON ERI VAIHEET
Elvytyssuunnitelmien
mukaiset toimet
Viranomaisvaltuuksien
laajentaminen
Johdon vaihtaminen
Hallinnoijan nimeäminen
Välineet:
• Liiketoiminnan myynti
• Siltapankin perustaminen
• Varojen erottelu
• Bail-in
Elvytys- ja kriisinratkaisu-
suunnitelmien laadinta
(Recovery and Resolution
Plans, RRPs)
Laukaisu-
kynnysLaukaisu-
kynnys
21
Direktiivissä pyrittävä esitettyä suurempaan harmonisointiin
Viranomaisten toimet käynnistävä kynnys (trigger) määriteltävä yhdenmukaisesti
kaikissa maissa (esim. CRR & CRD IV:n mukainen minimitaso)
Bail-in –kelpoiset velat määriteltävä yhdenmukaisesti kaikissa maissa – lisäksi on
tärkeää tehdä huolelliset vaikutusarviot eri vaihtoehdoista
Rahoitusjärjestelyissä voidaan sallia kansallinen liikkumavara
Vakausrahasto voi olla erillinen tai se voidaan yhdistää talletussuojarahastoon
Vakausmaksujen määräytymisperusteena käytettävä riskipainotettuja
saamisia (RWA)
Rahastoille ei pidä asettaa keskinäistä luototusvelvollisuutta
FK:N NÄKEMYKSIÄ BRRD-EHDOTUKSESTA
22
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
23
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Liikasen ryhmän loppuraportin (2.10.2012) suositukset:
- Omaan lukuun käytävän kaupan ja mm. markkina-
takaustoiminnan eriyttäminen erilliseen yksikköön
- Sijoittajanvastuun vahvistaminen (bail-in)
- Kaupankäyntisalkun ja kiinteistöluottojen pääoma-
vaatimusten uudelleenarviointi
- Pankkien hallinnon ja sisäisen valvonnan tehostaminen
24
Omaan lukuun käytävä kauppa ja muu suuririskinen kaupankäynti
eriytettävä erilliseen oikeudelliseen yksikköön
Edellytys: Osuus liiketoiminnasta huomattava tai ylittää kynnysarvon
(kaupankäyntisalkku vähintään 15-25 % taseesta tai yli 100 mrd. euroa)
Päätöksentekomekanismi kaksivaiheinen ja luonteeltaan joustava
Jako talletuspankkiin ja kaupankäyntiyksikköön
Kaupankäyntiyksikköön sijoitettavat toiminnot:
Omaan lukuun käytävä kauppa ja markkinatakaustoiminta
Vipurahastoille, SIV:eille ja mm. pääomasijoituksiin myönnetyt lainat ja muut vastuut
Talletuspankkiin jäävät toiminnot:
Kaikki muut kuin yllä mainitut, ml. yritys- ja kotitalousluototus, kv-kaupan rahoitus,
vähäriskiset asiakaslähtöiset suojauspalvelut ja arvopaperien merkintätakuu
Yksinoikeus: suojattujen talletusten vastaanottaminen ja maksuliikepalvelut
1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN (”INVERSE VICKERS”)
25
Talletuspankki ja kaupankäyntiyksikkö voivat toimia holding-
yhtiörakenteena (”bank holding company structure”)
Talletuspankin oltava ”riittävän erillään” kaupankäyntiyksikön riskeistä
Talletuspankki ei saa luotottaa kaupankäyntiyksikköä talletusvaroilla
Sekä talletuspankin että kaupankäyntiyksikön täytettävä
vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset itsenäisesti
Ryhmän sisäisiä vastuita koskevat samat enimmäisrajat kuin suuria
asiakasvastuita
1. TOIMINTOJEN PAKOLLINEN ERIYTTÄMINEN (”INVERSE VICKERS”)
26
UUDISTUSMALLIEN VERTAILU
Lähde: Liikanen HLEG
27
Pankeille laadittava tehokkaat ja realistiset elvytys- ja
kriisinratkaisusuunnitelmat (RRP) BRR-direktiiviesityksen mukaisesti
Viranomaisten edellytettävä laajempaa toimintojen eriyttämistä, jos se
katsotaan tarpeelliseksi RRP:n läpikäynnin yhteydessä
Päähuomio: Pankin kyky eriyttää talletuspankkitoiminnot kaupankäyntitoiminnoista ja
kyky ajaa mm. johdannaispositiot alas ongelmatilanteissa; kyky turvata IT- ja
maksuliikeinfrastruktuurin operatiivinen jatkuvuus
EBA:n määriteltävä yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella
pankkien RRP:t arvioidaan ja tarvittaessa hylätään
2. MUIDEN TOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN
28
Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja koskevien säännösten
täsmentäminen
Bail-in –kelpoisten instrumenttien tarkka määrittely
Käyttöönotto riittävän pitkän ajan kuluessa
Bail-in –vaatimus voitava täyttää myös osakepääomalla
Bail-in –kelpoiset instrumentit oltava muiden kuin pankkien hallussa
Bail-in –kelpoisia velkainstrumentteja olisi käytettävä myös
palkitsemisjärjestelmissä osake- ja tavallisten velkainstrumenttien
ohella
3. SIJOITTAJANVASTUUN VAHVISTAMINEN
29
Kaupankäyntisalkulle asetettava ei-riskiperusteinen pääomavaatimus ja/tai lattiasäännöt riskiperusteisille pääomavaatimuksille
Eri pankkien käyttämien sisäisten luottoriskimallien (IRB) johdonmukaisuuden lisääminen
Riittävät pääomavaatimukset kiinteistömarkkinoihin liittyvissä saamisissa
Esim. RWA-lattiasäännöt sisäisiin luottoriskimalleihin
Tiukat enimmäisluototusasteet (LTV ja/tai LTI) käyttöön makrovakaustyökaluina kaikissa EU-maissa
Vähimmäisomavaraisuusastetta (leverage ratio) koskevan sääntelyn riittävyyden arviointi
4. PÄÄOMAVAATIMUSTEN ARVIOINTI
30
”Fit & proper” –testit pankin johdolle
Erillinen riskiraportointi jokaisesta juridisesta yksiköstä ja
pääliiketoimintahaarasta
Palkkiojärjestelmien uudistaminen
Bail-in –kelpoiset palkkiot, kokonaispalkinnan sääntely
Tehokkaat sanktiot väärinkäytöksissä
Elinikäinen ammatinharjoittamiskielto, palkkioiden takaisinperintä
5. HALLINTO JA SISÄINEN VALVONTA
31
Ryhmä tulkinnut mandaattiaan laveasti
Ryhmä suhtautuu raportissaan melko kriittisesti suuriin pankkeihin ja esittää epäilyksiä yleispankkimallin hyödyllisyydestä
Suuret pohjoismaiset pankit näkyvästi esillä raportin vertailuissa
Toimintojen eriyttämisvaatimuksen osalta rima nostettu varsin korkealleKoskee Suomessa mahdollisesti vain Nordeaa
Vaatimus bail-in –kelpoisten rahoituserien hankkimisesta pankkisektorin ulkopuolelta voi vaikeuttaa pankkien varainhankintaa
Riskipainoja ja vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat uudelleen-arvioinnit voivat tuoda pohjoismaisille pankeille ikäviä yllätyksiä
Ryhmä ei ole ehtinyt tehdä vaikutusarvioita ehdotuksistaan
Ehdotuksia ei ole kytketty suoraan pankkiunionisuunnitelmiin
FK:N ARVIOITA RAPORTISTA JA EHDOTUKSISTA
32
KAUPANKÄYNTISALKKU SUHTEESSA TASEESEEN
%
Lähde: Liikanen HLEG
33
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Tanskasen
ryhmä
34
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Tanskasen
ryhmä
Tanskasen ryhmän loppuraportin (6.11.2012) ehdotukset:
- EU-lainsäädännön mukaisten lisäpääomavaatimusten
toteuttaminen Suomessa (kiinteä & vastasyklinen puskuri)
- Sitova enimmäisluototussuhde asunto-, kiinteistö- ja
arvopaperivakuudellisille luotoille (80 % / 60 %)
- Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto
- Fiva hoitamaan makrovakauspolitiikkaa Suomessa
35
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
36
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Laki pankkiverosta:
- Peritään talletuspankeilta vuosina 2013-15
- Määrä 0.125 % riskipainotettujen erien summasta
- Verotuotot (arvio 170 me) budjetin ”sisäiseen rahastoon”
- Korvautuu aikanaan EU:n kriisinhallintadirektiivin
mukaisella maksulla tai kotimaisella vakausmaksulla
37
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero
38
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero
Komission esitys rahoitusmarkkinaverosta 28.9.2011:
- Arvopaperi- ja johdannaiskaupalle vero (0.1 % / 0.01 %)
- Esitystä ei ole hyväksytty EU:ssa
- 11 maata haluaa alkaa valmistella veron käyttöönottoa:
päätös valmistelun aloittamisesta tehtäneen Ecofinissa
tammi-helmikuussa > Alankomaat mahdollisesti sittenkin
jättäytymässä pois.
- Suomi ilmoitti 30.11.2012 jäävänsä valmistelun ulkopuolelle
39
ERI HANKKEIDEN KYTKENNÄT
PankkiunioniYhteinen valvonta
Yhteinen kriisinhallinta(Yhteinen talletussuoja)
Vakava-
raisuus-
& maksu-
valmius-
sääntely
Kriisin-
hallinta-
direktiivi
Talletus-
suoja-
direktiivi
Yhteinen sääntökirja
Liikasen
ryhmä
Pankki-
vero
Tanskasen
ryhmä
Rahoitus-
markkina-
vero