erityispedagogiikka eilen, tänään ja huomenna · lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset erityiset...
TRANSCRIPT
Erityispedagogiikka eilen, tänään ja huomenna
Onko jokin muuttunut?
Marjatta Takala
Erityispedagogiikan professori
Oulun yliopisto
17.11.2017
MT 2017
Varhainen viitekehys ja tavoite
• Köyhäinhoito, vaivaishoito, armeliaisuus
• Vammaisten opetuksen tavoitteena valmistaa ammattiin, jotta työelämä hyötyy. Painopiste käsitöissä ja uskonnossa.
• Vammaisuus 1900-luvun alussa marginaaliongelma, hoito tapahtui köyhäinhoidon ohella ja oli taloudellinen rasite.
MT 2017
The Salamanca Statement 1994
• Yli 300 osallistujaa, edustivat 92 hallitusta ja 25 kansainvälistäjärjestöä
• Yhdessä tehtiin tavoitteet teemalle Education for all.
• Esipuheessa: Education for all tarkoittaa todella Education for ALL: “Particularly to most vulnerable and most in need. “
• http://www.unesco.org/education/pdf/SALAMA_E.PDF
MT 2017
Mihin erityisopetus kohdistuu?
• Klassinen teos: Lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa.
• Teosta uudistetaan noin 10 vuoden välein.
• Mihin on panostettu ennen ja mihin nyt?
• Lyhyt katsaus painoksiin 1954, 1986, 2001, 2012
MT 2017
MT 2017
1954 1986 2001 2012
Kaatumatautiset lapset
Sairaaloissa ja parantoloissa olevat lapset
Nuoret rikoksentekijät
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954
MT 2017
1954 1986 2001 2012
Käyttäytymishäi-
riöitä osoittavat
lapset
Käyttäytymishäiriöiset
lapset – mm.
Nuorisorikollisuus
Käyttäytymis-
häiriöiset lapset ja
nuoret
Lastensuojelu,
Sosioemotionaalinen
kompetenssi
Heikkolahjaiset ja
kehityksessään
hidastuneet lapset
Heikkolahjaiset lapset-
mm.
Apukoulutasoisten
ammatillinen koulutus
- -
Puhehäiriöitä
potevat lapset
Lapsiafaatikot Kommunikointi ja
vuorovaikutus
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954-2012
MT 2017
1954 1986 2001 2012
Vajaamieliset
lapset
Kehitysvammaiset
lapset - mm.
Harjaantumisopetus
Kehitysvammaisuus-
Harjaantumisopetus
Kognitiiviset vaikeudet ja
vanhemmuus
Luku- ja
kirjoitus-
vaikeuksia
osoittavat
lapset
Oppimisvaikeuksista
kärsivät lapset- mm.
Lukemis- ja
kirjoittamishäiriöiset
Erityiset
oppimisvaikeudet-
mm.
Lukemis- ja
kirjoittamisvaikeudet
Oppimisvaikeudet
(kehitykselliset neurokogn.
vaikeudet) – mm.
Lukivaikeus, ADHD,
Matematiikan oppimis-
vaikeudet, TH, Motorisen
oppimisen vaikeudet
Taulukko: Lasten erityshuolto- ja opetus Suomessa 1954-2012
Mikä on ollut aina mukana?
• Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
• Käyttäytymisen haasteet
• Kognitiiviset haasteet
• Kommunikaation haasteet
• Nimitykset hioutuneet
MT 2017
Esimerkki Lukivaikeuksista• Lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa 1954:
• ”Lukemisen… näyttävät johtuvan suuresta fyysisestä väsymyksestä, esim. lapsen koti on liian ahdas ja levoton tai jotkin sielulliset tekijät saavat aikaan sen, ettei lapsi saa normaalia unen tarvettaan tyydytettyä. Joskus elimellinen pohja, tavallisimmin aivovaurio.”
• Lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa 2001:
• ”Viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet perinnöllisten tekijöiden merkitystä…geneettiset tekijät saattavat vaikuttaa ..aivokuoren ohimo- ja päälaenlohkojen …hermoverkkojen kehittymiseen jo sikiöaikana.” (244)
MT 2017
Mikä on jäänyt pois?
Lääketieteellinen näkökulma
• multippeliskleroosi pitkäaikaissairautena
• diabetes ja sen hoito
• sydänvikaiset, spina bifida, jne.
MT 2017
Mitä on tullut tilalle? (uusin painos 2011)
Pedagoginen ja yhteiskunnallinen näkökulma
• Lapsuuden ongelmallistuminen
• Lapsen ja vanhemman tukeminen
• Moniammatillinen yhteistyö
• Perheiden ja ammattilaisten yhteistyö
• Vähemmistöjen opetus
MT 2017
Näkökulman muutos
• Vammaisuus, oppimisvaikeudet osana normaaliutta
• Pulma on yhteinen, ei oppilaan
• Lääketiede ei ohjeista pedagogiikkaa
• Erilliset ryhmät jääneet pois
• Inkluusio tullut pysyvästi mukaan
• Kolmiportainen tuki vastuuttaa kaikki opettajat antamaan tukea.
MT 2017
Inkluusion askeleet Suomessa
• Ensimmäinen suomalainen "inklusiivinen" laki oli vuoden 1987 vammaispalvelulaki.
• Erityisopetuksen strategia (2007,13): ”Erityiskoulujen asema on muuttumassa segregaatiota toteuttavista erityislaitoksista inkluusiotaedistäviksi osaamiskeskuksiksi.”
• Perusopetuslain muutos 2010
MT 2017
Inklusiivisen kasvatuksen ydinarvot
• Koostettu keskusteluista 450 eurooppalaisen kasvatusalanasiantuntija kanssa yli 14 maassa.
• Mukana projekti TE4I (Teacher education for inclusion)
Arvot löytyvät mm. artikkelista
Watkins, A. & Donnelly, V. 2016. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92.
MT 2017
Neljän perusarvon malli
•Valuing learner diversity - Moninaisuuden arvostaminen
• Supporting all learners – Kaikkia oppijoita tuetaan
•Working with others – Yhteistyö
•Personal professional development – Henkilökohtainen ammatillinenkehitys
MT 2017
Tulevaisuuden peruskoulu (OKM 2015)
•Mikä tilanne on peruskouluissa nyt?• Nuorten elämäntapa ja ajatusmaailma ovat muuttuneet
• Oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet
• Heikot perustaidot omaavien nuorten osuus ikäluokissa on kasvanut
• Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet
• http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75121/okm8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
MT 2017
Perusopetuksen, oppimistulosten ja oppimista tukevien
asenteiden parantamiseen tähtääviä kehittämisteemoja(Tulevaisuuden peruskoulu)
OKM, 2015
• Lähikouluperiaatteen säilyttäminen
• Oppimisen ja pedagogiikan kehittäminen
• Koulun toimintakulttuurin ja koulupäivän rakenteen kehittäminen
• Opettajien peruskoulutuksen kehittäminen
• Opettajien elinikäisen ammatillisen kehittymisen tukeminen
MT 2017
Valtakunnallinen verkkokysely perusopetuksen kehittämisestä
•Vastaajia 6 979 (opettajia, rehtoreita, huoltajia ja oppilaita)
• Lisäresursseja kohdennettaisi eniten näin: luokkakoon tai opetusryhmän pienentäminen (N = 4 901) ja oppilaiden tukeminen (N = 4 149).
• Koulujen toimintakulttuuria tulee uudistaa mm. suuntaan.
(OKM. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu)
MT 2017
Peruskoulun tulisi opettaa seuraavia tulevaisuuden avaintaitoja nykyistä enemmän
• vuorovaikutus- ja tunnetaidot (N = 4881)
•ongelmaratkaisutaidot (N = 4 486)
•oppimaan oppimisen taidot (N = 3 882)
• aloitekyky ja yritteliäisyys (N = 3 776) sekä
• vieraat kielet (N = 3 451).
• (OKM. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu)
MT 2017
Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys (OKM, 2017)
•Vastasi 13 290 (24 %) varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä 282 kunnasta
•Vastaajien mukaan lakiin säädettäväksi toivotaan • henkilöstön mitoitusta
• tuen kolmiportaisuutta
• lapsen oikeudesta saada tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmettyä
• http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80737/okm39.pdf
MT 2017
NYKYTILANTEEN KOONTI
• Inkluusio alkaa vakiintua, mutta on osin yhä ongelmallinen
•Moninaisuus arkipäivää
•Uudenlaisia oppimisympäristöjä
• Liikkuva koulu
• Ihminen ei silti paljon muutu: samat tarpeet
MT 2017
Politics of belonging (mm. Yuval-Davis)
• Kolme tasoa
• Social locations level • “Sosiaalisen sijainnin taso”
• Identifications and emotional attachments level • “Identiteetin ja emotionaalisen kinnittymisen taso”
• Ethical and political values level• Eettisten ja polittisten arvojen taso
MT 2017
Social locations- level
• Haluttu positio on olla vahva, terve, kykenevä (able-bodied)
• Sosiaalisen aseman määrittyminen eri aikoina erilainen
• Oppilas kuuluu tiettyyn ryhmään, sekä erilaisiin alaryhmiin.
• Kuulumme samaan aikaan moneen eri ryhmään, kategoriaan.
• Kategorioiden merkitys on erilainen eri konteksteissa.
MT 2017
Identifications and Emotional Attachments level
• Kerromme monin tavoin kuuluvamme johonkin ryhmään
• Samalla kerromme , mitä se meille merkitsee
• Lapset/oppilaat kertovat itsestään päivittäisissä tilanteissa
• Näistä pienistä tarinoista muodostuu käsitys itsestä, kuka olen ja miten olen suhteessa toisiin ja maailmaan.
• Tarinat kertovat emotionaalisesta kiinnittymisestä ihmisiin, yhteisöihin, asioihin.
• Identiteetti rakentuu kuulumisesta (sosiaalinen olento)
MT 2017
The Ethical and Political values – level
• Läheisesti yhteydessä ideologioihin, kilpailuun, valtasuhteisiinkuulumisen ympärillä
• Kuuluminen on sosiaalista sijaintia, yksilön oman ja kollektiivisen identiteetin rakentamista, arvottamista ja arviointia
• Asenteita ja ideologioita mm. siitä mihin ja miten rajoja tulee vetää > eettisiä kysymyksiä, tasa-arvoasiaa
• Siirrytään kuulumisen tunteesta kuulumisen politiikkaan
MT 2017
Belonging and power
• Sosiaalisen sijainnin taso > eri ulottuvuuksilla
• Identiteetin ja emotionaalisen kinnittymisen taso > e-identiteetti
• Eettisten ja polittisten arvojen taso> kuka saa tukea
• Life is about belonging and about longing to belong.
MT 2017
Psykologisia perustarpeita (Ryan & Deci 2000; myös Martela 2015)
• Seuraavat neljä seikkaa toimivat mittareina siitä, mitkä ympäristötekijät vaikuttavat yksilön hyvään ja huonoon oloon.
• Vapaaehtoisuus (autonomy)
• Kyvykkyys (competence)
• Yhteenkuuluvuus (relatedness)
• Hyväntekeminen (benevolence)
MT 2017
Hyvinvointi ja kyvykkyys
• Hyvä ja toimiva instituutio antaa mahdollisuuden oppimiselle ja hyvinvoinnille
• Päiväkoti ja koulu > kuulun tänne, olen tervetullut tänne
• Ks. Myös Toimintavalmiudet / Kyvykkyydet (Nussbaum ja Sen).
• Inkluusio ei riitä sense of belonging
MT 2017
LUKI KOMMUNIKAATIO MATEMATIIKKA KÄYTTÄYTYMINEN OPETUSHARJOITTELU YKSILÖLLINEN KEHITYS YHTEISTYÖ (2017) VIERAAT KIELET (2017)
Hausstätter, S. R. & Takala, M. 2008; Takala ym. 2017 submitted
EO-KOULUTUKSEN (ja e-opetuksen?) KESKIÖSSÄ SUOMESSA
MT 2017
Tuetaan yhdessä!- hanke
•Oulun yliopiston johtama kuuden yliopiston hanke, jonka kärkinä ovat• Yhteisopettajuus
• Pedagoginen konsultaatio
• Vahvuusperusteinen vuorovaikutus
• Digitalisaatio
• TUETAAN YHDESSÄ
• www.oulu.fi/ktk/tuetaan
MT 2017
VÄITÖKSIÄ SUOMESSA
• Irjala, M. 2017. Equal, excluded, marginalized, happy? Research on special needs’ students of the Finnish and German vocational education and training by apprenticeship. UO.
• Ahtiainen, R. 2017. Shades of change in Fullan’s and Hargreaves’s models, theoretical change perspectives regarding Finnish special education reform. UH.
• Ojala, T. 2017. When pupils have emotional and behavioural disorders in comprehensive school - Teachers’ experiences. UJ.
• Pesonen, H. 2016. Sense of belonging for students with intensive special education needs : An exploration of students' belonging and teachers' role in implementing support. UH.
• Honkasilta, J. 2016. Voices behind and beyond the label: the master narrative of ADHD (de)constructed by diagnosed children and their parents. UJ.
MT 2017
Erityispedagogiikka huomenna
MT 2017
TULEVAISUUS
• Inkluusiota ei enää kyseenalaisteta
• Erityispedagoginen osaaminen on osa jokaisen opettajan tietotaitoa
• Tekniikka ja digitalisaatio tuovat paljon uutta
• Yhteistyö
•Hyvinvointi osana oppimista
•Belonging
MT 2017
Vuoro-
vaikutustaidot
Oppilaan-ja
itsetuntemus
Erityis-pedagoginen osaaminen (tiedot ja
taidot)
Esteettö-myys/
Saavutet-tavuus
Erityisopetuksen ydinalueet
.MT 2017
Kertaus ja koonti
”Erityisopetus on osa meidän koulun arkipäivää.” (S.Hassinen, JY)
“Particularly to most vulnerable and most in need.“ (Salamanca)
MT 2017
Päälähteitä
• Ahava, S. 2015. Taivaalta tippuvat asiat. Gummerus.
• Hausstätter, S. R. & Takala, M. 2008. The core of special teacher education: a Comparison of Finland and in Norway. European Journal of Special Education, 23 (2), 121-134.
• Lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa. Eri painoksia. Lastensuojelun Keskusliitto.
• May, V. (2013). Connecting self to society. Belonging in a changing world. New York, NY: Palgrave Macmillan.
• Takala, M., & Head, G. 2017. Inclusion and practice: The perspective of two countries. In Hughes, M.T. & Talbott, E. (Eds.), The Handbook of diversity in special education (pp. 115-128). Chichester, West Sussex, UK: John Wiley Press.
• Watkins, A. & Donnelly, V. 2016. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92.
• Yuval-Davis, N. (2011). The politics of belonging. Intersectional contestations. London: Sage Publications Ltd
MT 2017
