eläkesäästäminen 2011 - kilpailu- ja kuluttajavirasto€¦ · 7. verotus 18 7.1. maksujen...

Eläkesäästäminen

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta www.fine.fi

Tässä oppaassa käsitellään verotuettua eläkesäästämistä. Oppaan tarkoituksena on antaa eläkesäästämisestä kiinnostu-neille yksityishenkilöille yleistä tietoa pitkäaikaissäästämissopimuksista ja vapaaehtoisista yksilöllisistä eläkevakuutuk-sista. Opas ei ole yksityiskohtainen selvitys sopimusten sisällöstä. Tarkat tiedot saadakseen säästäjän tulee huolellisestiperehtyä tuotteiden esitemateriaaliin ja niiden sopimusehtoihin.

Eläkesäästäminen 2011

1

2011Eläkesäästäminen


1. Mitä eläkesäästäminen on 2

2. Lakisääteisen eläketurvan ja vapaaehtoiseneläkesäästämisen erot 4

3. Verovähennyskelpoinen eläkesäästäminen 4

4. PS-Sopimus 64.1. Palveluntarjoajan selonotto- ja tiedonantovel-

vollisuus4.2. Pitkäaikaissäästäminen tuotteena4.2.1. Säästämissopimus (PS)4.2.2. Säästämistili (PS-tili)4.2.3. Sijoituskohteiden valinta4.2.4. Säästäjä ja säästövaroihin oikeutettu4.2.5. Kulut

5. Vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus 105.1. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus ennen

vakuutussopimuksen tekemistä ja sopimussuhteen aikana

5.2. Yksilöllinen eläkevakuutus vakuutustuotteena5.2.1. Korkosidonnainen eläkevakuutus5.2.2. Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus5.2.3. Eläkevakuutuksen lisäturvat5.2.3.1. Kuolemanvaraturva (henkivakuutus)5.2.3.1.1. Edunsaajamääräys5.2.3.2. Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke5.2.4. Kulut

6. Yhteistä eläkevakuutuksille ja PS-sopimuksille 156.1. Säästämissopimuksen sitovuus ja säästövarojen

nostaminen6.2. Peruuttamisoikeus6.3. Siirto-oikeus ja irtisanominen6.4. Kuoleman vaikutus6.5. Sopimuksen muuttaminen6.5.1. Säästäjän ja vakuutuksenottajan oikeus muuttaa

sopimusta6.5.2. PS-sopimusten palveluntarjoajan oikeus muuttaa

sopimusehtoja6.5.3. Vakuutusyhtiön oikeus muuttaa sopimusehtoja

7. Verotus 187.1. Maksujen vähentäminen verotuksessa7.2. Eläkkeen veronalaisuus7.3. Verotus kuolemantapauksessa

8. Eläkesäästöjen suoja 20

9. Lakisääteinen työeläketurva 1.1.2005 alkaen 209.1. Eläkkeen karttuminen9.2. Eläke-eduista

10. Ota huomioon vapaaehtoista eläkesäästämistä harkitessasi 2211. Tuotetta valitessasi selvitä 23

Liite siirtokulut 24

© 2011 Marjo Ylönen

Eläkeajan toimeentuloa varten voi säästää monintavoin. Eläkesäästämisessä on kyse siitä, ettäosa tuloista säästetään aktiiviaikana ja käyte-tään myöhemmin eläkeaikana. Eläkeaikaan voivarautua hankkimalla esimerkiksi asunto- jametsävarallisuutta, säästämällä mm. pankkitileil-le, osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin, sijoitus-rahastoihin, PS-sopimuksiin ja vakuutuksiin.Tässä oppaassa käsitellään verotuettua eläke-säästämistä.

Eläkesäästäminen on vapaaehtoista, pitkäaikais-ta ja sidottua säästämistä eläkepäiviä varten.Säästämisen tarkoituksena on täydentää eläke-ajan toimeentuloa. Sopimussuhde on pitkäaikai-nen, usein jopa kymmeniä vuosia kestävä. Elä-kesäästäminen on sidottua siten, että säästäjälleannetaan säästövaiheessa verovähennysoikeus,mutta samalla rajoitetaan varojen nosto-oikeusvasta eläkeikään. Nykyisten säännösten mu-

kaan säästövaroja nostettaessa sekä säästöjenpääoma että tuotot verotetaan pääomatulona.

Eläkesäästämiseen liittyviä tuotteita ovat henki-vakuutusyhtiöiden tarjoamat vapaaehtoiset, yk-silölliset eläkevakuutukset ja talletuspankkien, si-joituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden tarjoa-mat sidotun pitkäaikaissäästämisen (PS) sopi-mukset.

Säästäminen voidaan mitoittaa niin, että arvioi-daan kuinka paljon lisäeläketurvaa halutaan jalasketaan kuinka suuria säästösuorituksia se ole-tetulla tuotolla edellyttää. Vaihtoehtoisesti voi-daan sopia kuinka paljon sopimukseen sääste-tään kuukausittain tai vuosittain, minkä perus-teella lasketaan vastaisuudessa saavutettavaneläkkeen määrä.

Eläkesäästäminen on joustavaa. Maksuja voi-daan maksaa suurempina tai pienempinä määri-nä tai muuna ajankohtana kuin mitä alun perinon sovittu. Säästämisessä voidaan pitää taukojatai voidaan säästää myös ylimääräistä. Alkupe-räiseen sopimukseen nähden suuremmat maksutsuurentavat maksettavaa eläkettä, maksujousta-vuuden käyttäminen toiseen suuntaan puolestaanjohtaa suunniteltua ehkä paljonkin pienempääneläkkeeseen.

Kun säästöjä ryhdytään nostamaan eläkeiässä,eläkkeen määrä voi olla jotain aivan muuta kuinsopimusta tehtäessä suunniteltiin. Lopulliseneläkkeen määrään vaikuttavat sopimukseenmaksettujen maksujen määrä ja ajankohta, sääs-töille kertynyt tuotto ja yhtiön perimät kulut sekäsäästöjen arvo eläkesuorituksen määrää lasket-taessa.

Eläkesäästöjen sijoituskohteita valittaessa onsyytä muistaa sijoittamiseen liittyvät riskit. Sääs-täjä tekee aina itse päätökset yksittäisistä sijoitus-toimenpiteistä ja kantaa sijoituksiin ja sijoituskoh-teiden vaihtamiseen liittyvät riskit. Säästäjä voimyös menettää säästövarojen pääoman osittaintai kokonaan. Sijoituskohteen aikaisempi kehitysei ole tae tulevasta kehityksestä. Kannattaamuistaa, että pääsääntöisesti palveluntarjoajateivät oma-aloitteisesti vaihda eläkesäästäjän si-joituskohteita, vaikka sijoituskohteiden arvot oli-sivat laskussa.

1. MITÄ ELÄKESÄÄSTÄMINEN ON?

Palveluntarjoaja Tuote Sovellettava laki

Henkivakuutusyhtiö Yksilöllinen eläkevakuutus Vakuutussopimuslaki

Talletuspankki, rahastoyhtiö,sijoituspalveluyritys

PS-sopimus(pitkäaikaissäästämissopimus)

Laki sidotusta pitkäaikaissäästämises-tä (PS-laki)

3



Sijoituskohteiden valinnassa tulee ottaa huo-mioon mm.:

• kuinka kauan on eläkkeen alkuun• kuinka suuren arvonvaihtelun on valmis hy-

väksymään• kuinka korkeaa tuottoa odottaa säästöille• kuinka suuren riskin säästön pienenemisestä

on valmis hyväksymään• sijoituskohteista perittävät kulut ja palkkiot.

Eläkesäästämisen hyöty riippuu keskeisesti siitä,onnistutaanko säästöille saamaan riittävä tuotto.Tuottojen kannalta on tärkeää, että sijoitusriskithallitaan hyvin ja että kulut ovat mahdollisimmanalhaiset.

MITÄ ELÄKESÄÄSTÄMINEN ON?

• Eläkeaikaa varten voi säästää monin tavoin• Verotuettua eläkesäästämistä ovat yksilölliset eläkevakuutukset ja PS-sopimukset• Verotuettu eläkesäästäminen on sidottua, varoja voi alkaa nostaa vasta eläkeiässä• Eläkkeen taso riippuu maksetuista maksuista, säästövarojen tuotosta ja sopimuksen kuluista• Eläkesäästöjen sijoituskohteita valitessa on tiedostettava, että sijoittamiseen liittyy aina riski• Eläkesäästöjen pääoma ja tuotot verotetaan nostettaessa pääomatulona

Eläkesäästämiseen liittyvissä sopimuksissa elä-kevakuutusten osalta sovelletaan vakuutussopi-muslakia ja PS-sopimusten osalta lakia sidotustapitkäaikaissäästämisestä. Verotuksesta sääde-tään mm. tuloverolaissa.

2. LAKISÄÄTEISEN ELÄKETURVAN JA VAPAAEHTOISEN ELÄKESÄÄSTÄMISEN EROT

Vapaaehtoisella eläkesäästämisellä pyritään täy-dentämään lakisääteistä eläketurvaa. Yksityis-henkilön ottamat pitkäaikaissäästämistuotteet ei-vät vaikuta lakisääteisen työeläkkeen määrääntai karttumiseen. Lakisääteisestä eläketurvastaon lyhyt katsaus kohdassa 9.

KESKEISET EROT

• Lakisääteinen työeläke perustuu ansioihin ja työuraan. Sopimuksen perusteella maksettava lisäeläke perus-tuu sopimusehtoihin ja maksettuihin rahasuorituksiin. Eläkesäästämisen maksuohjelma sekä eläkeaika ovattietyin rajoituksin muutettavissa.

• Lakisääteinen työeläke kertyy itselle. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen avulla voi eläkettä säästää myöspuolisolle.

• Lakisääteisten eläkkeiden arvonsäilyvyys on varmistettu indeksisidonnaisuudella. Korkosidonnaisten yksi-löllisten eläkevakuutusten arvonsäilyvyys perustuu laskuperustekorkoon tai sopimuskorkoon ja yhtiöissävuosittain tehtäviin päätöksiin asiakashyvityksistä, joten se riippuu pitkälti vakuutusyhtiön sijoitustoimin-nan tuloksesta. Pankkitalletusten arvonkehitys perustuu sovittuun korkoon. Sijoitussidonnaisissa tuotteissaeläkesäästäjä päättää itse, mihin tarjolla oleviin sijoituskohteisiin hän haluaa säästönsä arvonkehityksen si-dottavaksi.

• Lakisääteisessä järjestelmässä on aina mukana myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurva.• Lakisääteistä eläkettä maksetaan eläkkeensaajan elinajan ja sopimuksen perusteella maksettavaa lisäeläkettä

maksetaan pääsääntöisesti määräajan.

Verotuetun eläkesäästämisen tarkoituksena onkannustaa ihmisiä säästämään vapaaehtoisestieläkepäivien varalle. Säästövaiheessa säästöva-roille saadaan verovähennysoikeus, mutta lähtö-kohtaisesti säästövaroja ei voi nostaa ennenyleistä vanhuuseläkeikää.

1. Säästämisen enimmäismääräSäästettävälle määrälle ei ole PS-laissa taivakuutussopimuslaissa asetettu ala- eikä ylära-jaa. Tuloverolain mukaan maksuja kuitenkin voi-daan vähentää yhteensä enintään 5000 euroavuodessa. Tämän ylittävä määrä ei ole vähen-nyskelpoista, mutta eläkkeen ulosmaksuvaihees-sa eläke on kokonaan veronalaista tuloa.

2. EläkkeensaajaEläkevakuutuksessa eläkettä maksetaan ainavakuutetulle ja PS-sopimuksissa säästövaroihinoikeutetulle. Näitä eläkkeensaajia ei voida kes-ken sopimusajan muuttaa.

3. EläkeikäSäästövaroja ryhdytään maksamaan toistuvinasuorituksina eli eläkkeenä sovitussa eläkeiässä,kuitenkin aikaisintaan työntekijän eläkelain(TyEL) mukaisessa yleisessä vanhuuseläke-iässä. Tällä hetkellä eläke voi alkaa 63-vuotiaa-na. Alin eläkkeen alkamisikä seuraa sopimusai-kana työntekijän eläkelain eläkeikää. Näin ollenmahdolliset tulevat lakisääteistä työeläkettä kos-

3. VEROVÄHENNYSKELPOINEN ELÄKESÄÄSTÄMINEN

5



kevat eläkeiän muutokset vaikuttavat suoraanmyös vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä.Säästöjen nostoa voi halutessaan lykätä työn-tekijän eläkelaissa säädettyä alinta eläkeikäämyöhäisemmäksi.

Vaikka oma henkilökohtainen lakisääteinen van-huuseläkeikä olisi alempi kuin TyEL:n mukaineneläkeikä, vapaaehtoisia eläkesäästöjä ei voi nos-taa tässä alemmassa eläkeiässä.

4. Eläkkeen ulosmaksuaikaSopimusta tehtäessä sovitaan eläkeaika eli ajan-jakso, jona aikana eläke maksetaan. Eläkejaksovoi olla joko määräaikainen tai vakuutukseen pe-rustuvassa säästämisessä myös elinikäinen. Elä-keajan tulee olla vähintään 10 vuotta, jos eläk-keensaaja käyttää oikeuttaan alimpaan mahdol-liseen eläkeikään. Jos eläkkeen nostamista lykä-tään työntekijän eläkelain alimman vanhuuselä-keiän jälkeen, eläkkeen ulosmaksuaikaa voidaanlyhentää kahdella vuodella jokaista lykkäysvuot-ta kohti. Eläkkeen nostoajan on kuitenkin ainaoltava vähintään 6 vuotta. Esimerkiksi 64-vuoti-aana eläkkeen aloittava saa nostaa säästöt kah-deksassa vuodessa ja 65-vuotiaana tai vanhem-pana nostava kuudessa vuodessa silloin kun ylei-nen eläkeikä on 63 vuotta.

5. Eläkkeen määräEläke maksetaan toistuvina erinä vähintään ker-ran vuodessa tai lyhyemmin määräajoin esim.kuukausittain eläkkeensaajan jäljellä olevan elin-iän aikana tai vähintään 10 vuoden aikana. Ku-nakin vuonna eläkettä maksetaan enintään seosa säästöistä, joka saadaan jakamalla jäljelläoleva säästömäärä jäljellä olevien maksuvuosienlukumäärällä. Jos takaisinmaksuaika on 10 vuot-ta, ensimmäisenä vuonna voidaan maksaa 1/10tuolloin jäljellä olevasta säästöstä, toisena vuon-na 1/9 jne. Maksu voi kuitenkin aina olla vähin-tään 2000 euroa kalenterivuodessa. Jos säästö-varoja on vähän, tämä johtaa käytännössä sää-dettyä maksuaikaa lyhyempään takaisinmaksu-aikaan. Raja on sopimuskohtainen.

Maksettavan eläkkeen määrä riippuu säästöjensuuruudesta. Eläkkeen määrä voi muuttua vuo-sittain sijoitussidonnaisten sijoituskohteidenosuuksien arvonkehitystä vastaavasti.

Eläkkeen maksaminen päättyy, kun eläkkeen-saaja kuolee, vaikka sovittu eläkeaika olisi pi-dempi. Säästöjen loppuminen johtaa myös eläk-keen päättymiseen, vaikka eläkeaika olisi vieläkesken. Kuoleman vaikutusta säästövaroihin kä-sitellään kohdassa 6.4.

6. NostoperusteetTuloverolain mukaan säästövaroja voidaan nos-taa ennen määräiän täyttymistä eläkkeensaajanvähintään vuoden kestäneen työttömyyden, py-syvän työkyvyttömyyden tai osatyökyvyttömyy-den, puolison kuoleman tai avioeron johdosta.

Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset(palveluntarjoajat) tarjoavat eläkesäästämistävarten säästämissopimuksia (PS-sopimus).

4.1. Palveluntarjoajan selonotto- jatiedonantovelvollisuus

Ennen säästämissopimuksen tarjoamista palve-luntarjoajan on hankittava riittävät tiedot säästä-jän sijoituskokemuksesta ja sijoitustietämykses-tä. Palveluntarjoajan ei tarvitse hankkia tietojasilloin, kun säästövaroja saadaan säästämissopi-muksen ehtojen mukaan sijoittaa vain pankkiti-leille, joiden tuotto määräytyy yksinomaan va-roille maksetusta korosta.

Säästäjälle on annettava hyvissä ajoin ennensäästämissopimuksen tekemistä perustiedot pal-veluntarjoajasta ja riittävät ja olennaiset tiedotsopimuksesta, jotta säästäjä voi luotettavasti ar-vioida palveluntarjoajaa, sopimusta ja erityisestisopimukseen liittyviä riskejä. Ennakkotietoja onannettava mm. palveluntarjoajan tarjoamista si-joituspalveluista ja sijoituskohteista sekä palve-luntarjoajan yhteistyökumppaneista, joiden palve-lut ovat säästäjän käytettävissä. Lisäksi säästä-jälle on annettava koko säästöajan kattava, vuo-sitasolla eritelty arviolaskelma säästövarojen ke-hittymisestä ja veloitettavista kuluista.

Säästäjän tulee huomioida, että huolimatta pal-veluntarjoajan selonotto- ja tiedonantovelvolli-suudesta säästäjä itse vastaa sijoitustoiminnantuloksista ja onnistumisesta.

Palveluntarjoajan on annettava säästäjälle jamuulle säästövaroihin oikeutetulle vähintäänkerran vuodessa tieto säästövaroista, niiden tuo-tosta ja perityistä kuluista.

4.2. Pitkäaikaissäästäminen tuotteena

Pitkäaikaissäästämisen välttämättömät toimijatovat säästäjä ja PS-palveluntarjoja ja PS-tili. Yk-sinkertaisimmillaan PS-kokonaisuudessa on vain

4. PS-SOPIMUS

kaksi toimijaa: säästäjä ja PS-tilipankki, joka toi-mii myös PS-palveluntarjoajana. Monimutkai-simmillaan pitkäaikaissäästämisen sopimuskoko-naisuuteen voi kuulua säästäjä, muu säästövaroi-hin oikeutettu, PS-palveluntarjoaja, erillinen PS-tilipankki ja siellä oleva PS-tili sekä joukko erilai-sia PS-sopimukseen liittyviä ulkopuolisia sijoitus-kohteita.

4.2.1. Säästämissopimus (PS)

Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskevan sopi-muksen (PS-sopimus) voi tehdä ainoastaan yksi-tyishenkilö. Työnantaja ei voi tehdä työntekijöi-densä hyväksi sopimusta pitkäaikaissäästämi-sestä.

Säästämissopimuksia voivat tarjota vain sidotus-ta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissamääritellyt palveluntarjoajat eli talletuspankit,sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt tai niihinrinnastettavat Suomessa toimivat ulkomaiset yri-tykset, joilla on Suomessa kiinteä toimipaikka.Säästövaroja voi sijoittaa vain laissa määrättyihinkohteisiin, esimerkiksi sijoitusrahastoihin, pörs-siosakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin tai pank-kitilille. Sijoituskohteita voi sopimuksen sallimissarajoissa vaihtaa sopimusaikana.

Säästämissopimuksen keskeinen sisältö ja sopi-mukseen liittyvät menettelytavat, kuten säästö-suoritusten tekeminen ja säästövarojen nostami-nen sekä säästäjän oikeus irtisanoa tai peruuttaasopimus, on määritelty sidottua pitkäaikaissääs-tämistä koskevassa laissa. Säästämissopimuk-sessa sovitaan mm. sopimuksen osapuolet, mah-dollinen muu säästövaroihin oikeutettu, sijoitus-kohteet, joihin varoja voidaan sijoittaa, sijoitus-strategia ja sijoitusten riskitaso. Sopimuksessasovitaan myös perittävistä kuluista ja maksuista.Lisäksi sopimuksessa sovitaan miltä osin ja mitensopimus on muutettavissa sopimussuhteen aika-na. Säästäjän kannattaa erityisesti kiinnittää huo-mio sopimuksen muuttamisoikeutta koskevaankohtaan.

7



4.2.2. Säästämistili (PS-tili)

Säästämissopimukseen liittyy aina sopimus sääs-tämistilistä (PS-tili) eli pankkitilistä, jonka kauttakaikki säästämiseen liittyvä maksuliikenne hoi-detaan. PS-tilin voi tarjota vain talletuspankki.Eläkesäästäjä maksaa PS-tilille rahaa joko kerta-luonteisesti tai toistuvina säännöllisinä suorituk-sina (säästösuoritus). PS-tililtä rahat ohjataanyleensä edelleen säästämissopimuksessa sovit-tuihin sijoituskohteisiin. PS-tililtä palveluntarjoajasaa veloittaa säästämissopimuksen mukaiset ku-lut ja palkkiot. Tilille maksetaan sopimukseen si-sältyvien säästövarojen sijoittamisesta kertyneettuotot ja niihin liittyvien oikeuksien luovutuksestaja pääoman takaisinmaksusta kertyvät varat.

PS-tilille voidaan maksaa vain säästämissopi-mukseen perustuvia rahavaroja. PS-sopimuk-seen ei voi siirtää asiakkaan jo olemassa oleviaarvopapereita. Ainoastaan siirrettäessä sopimus-ta palveluntarjoajalta toiselle on mahdollista siir-tää sijoitussalkku sellaisenaan ilman varojen rea-lisointia.

PS-tili avataan säästövaroihin oikeutetun nimiin.Säästövaroihin oikeutettu omistaa säästövaratja säästövarat myös sijoitetaan säästövaroihinoikeutetun nimissä. Jos säästövaroihin oikeutettuon eri henkilö kuin säästäjä, säästäjä tulee myösnimetä tilin tietoihin. Säästäjällä on yksinoikeustilin hallinnointiin. Käyttöoikeus tilillä oleviin va-roihin on yksinomaan palveluntarjoajalla. Käyttö-oikeuden rajaaminen yksinomaan palveluntar-joajalle ei tarkoita sitä, että se estäisi säästäjänitsensä tekemästä arvopaperikauppaa palvelun-tarjoajan tietojärjestelmän avulla.

Säästäjä voi säästää vähitellen PS-tilille. Varojaei ole pakko sijoittaa heti eteenpäin. Esimerkiksiosakkeita ei välttämättä kannata kaupankäynti-kulujen vuoksi ostaa kovin pienissä erissä.

4.2.3. Sijoituskohteiden valinta

Säästämissopimuksessa on määriteltävä sijoitus-kohteet, joihin säästövaroja voidaan sijoittaa, se-

kä sijoittamisessa noudatettava sijoitusstrategiaja sijoitusten riskitaso. Näillä sopimuskohdilla py-ritään varmistamaan se, että sijoituskohteisiin liit-tyviin riskeihin kiinnitetään riittävästi huomiota.

Sallitut sijoituskohteet on määritelty sidottua pit-käaikaissäästämistä koskevassa laissa. Säästö-varoja voi sijoittaa esimerkiksi sijoitusrahastoihin,pörssiosakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin taipankkitilille. Johdannaissopimuksiin säästövarojasaa sijoittaa vain säästövarojen suojaamiseksikurssi- tai korkovaihteluilta tai muulta sijoitus-kohteiden arvon alentumiselta. Sijoituskohteitavoi säästämisaikana vaihtaa sopimuksen salli-missa rajoissa.

Eri sijoituskohteet käyttäytyvät tuoton ja pää-oman arvonkehityksen osalta hyvin eri tavoin.Sijoituskohteiden riskeissä on suuria eroja, eikätäysin riskitöntä sijoitusta ole olemassa. Jos si-joituskohteen tuotto-odotus on korkea, siihen si-sältyy myös enemmän riskiä. Matalan riskin si-joitusmuodoiksi voi laskea erilaiset pankkitilit.Talletussuojaa käsitellään kohdassa 8. Sijoitusra-hastoissa ja joukkovelkakirjalainoissa on riskil-tään hyvin erilaisia tuotteita. Myös pörssiosak-keiden arvot vaihtelevat eri aikoina voimakkaas-tikin.

Lähtökohtana on, ellei muusta ole erikseen sovit-tu, että säästäjä itse valitsee sijoituskohteet. Riskikohteiden arvonkehityksestä on säästäjällä.Säästäjän tulee perehtyä huolellisesti sijoitus-kohteiden ominaisuuksiin ja riskeihin. Säästäjänon syytä seurata sijoitustensa arvonkehitystä japerehtyä niihin selvityksiin, joita palveluntarjoajaantaa. On syytä myös huomioida, että jos sijoit-taa PS-sopimuksen säästövaroja ulkomaisiin ar-vopapereihin, niille saaduista tuotoista voi joutuamaksamaan lähdeveroa toiseen valtioon. Näitäveroja ei hyvitetä Suomen verotuksessa.

Erityisesti jos ostaa, myy tai vaihtaa sijoituskoh-teita esim. verkkopalvelun kautta tai muutoinoma-aloitteisesti, on syytä kiinnittää huomiota sii-hen sopivatko kohteet PS-sopimuksessa sovit-tuun sijoitusstrategiaan ja riskitasoon. On varot-tava sitä, ettei huomaamattaan kasvata sijoitus-riskiä tai muuta erityyppisten sijoitusten suhdettasiitä mitä PS-sopimusta tehdessä on sovittu. Jossäästäjä valitsee sijoitussuunnitelmaansa korke-ampaa riskiä sisältävän sijoituskohteen, jotkutpalveluntarjoajat voivat antaa hänelle verkko-pankissa huomautuksen riskitason ylittämisestätai hänelle huomautetaan siitä vastaavasti palve-luntarjoajan toimipaikassa. Myös säästäjältä voi-daan edellyttää aloitteellisuutta sijoitussuunnitel-man muuttamiseksi. Ennen eläkeajan alkamistasijoitussuunnitelma kannattaa tarkistaa ja harkita,onko syytä siirtää varat alhaisen riskitason omaa-viin kohteisiin.

Kukin palveluntarjoaja päättää omalta osaltaan,mitkä sallituista sijoituskohteista sen tarjoamaanPS-sopimukseen on kulloinkin liitettävissä. Sijoi-tuskohteet siis vaihtelevat palveluntarjoajittain javoivat esim. rajoittua vain määräaikaistalletuk-siin. Pankkien kanssa tehdyissä sopimuksissaPS-tilin varoja voi sijoittaa mm. pankin omiin tal-letuksiin ja rahastoihin sekä joukkovelkakirjalai-noihin että suoriin osakesijoituksiin. Ennen sopi-muksen tekemistä onkin syytä vertailla mitä sijoi-tuskohteita palveluntarjoajilla on.

4.2.4. Säästäjä ja säästövaroihin oikeutettu

PS-lain mukainen säästäminen on tarkoitettu yk-sityishenkilöiden säästämismuodoksi. Yritykseteivät voi tehdä PS-sopimusta työntekijän hy-väksi.

Säästäjä tekee säästämissopimuksen palvelun-tarjoajan kanssa. Sopimuksessa määritellään sehenkilö, joka on oikeutettu säästövaroihin eli tule-va eläkkeensaaja. Tavallisesti säästövaroihin oi-keutettu on säästäjä itse.

Säästövaroihin oikeutettu voi olla muukin yksi-tyishenkilö kuin säästäjä itse. Tuloverolain sään-nöksistä johtuu, että tämä tilanne koskee käytän-nössä puolisoita. Jos säästövaroihin oikeutettunaolisi esim. säästäjän lapsi, maksut eivät ole vero-tuksessa vähennyskelpoisia.

Mikäli säästäjä ja säästövaroihin oikeutettu ovateri henkilöitä, tulee sopimusta solmittaessa huo-mioida ainakin seuraavat seikat:

• Säästäjä tekee PS-sopimuksen ja hallinnoi sitä.• Säästäjä voi mm. irtisanoa sopimuksen säästö-

varojen siirtämiseksi toiselle palveluntarjoajal-le.

• Säästäjällä on oikeus päättää sijoituskohteista.• Säästövarojen omistusoikeus on säästövaroi-

hin oikeutetulla.• Säästövarat maksetaan ulos vain säästövaroi-

hin oikeutetun täytettyä määräiän tai esim. hä-nen pitkäaikaisen työttömyytensä ja pysyväntyökyvyttömyytensä johdosta (ns. erityinennostoperuste). Esimerkiksi säästäjän työttö-myys ei oikeuta säästövarojen nostamiseen.

• Esimerkiksi avioeron jälkeen säästäjä jää edel-leen hallinnoimaan sopimusta. Hän voi esim.lopettaa säästämisen kokonaan, muuttaa sijoi-tusstrategiaa ja nostaa eläkeikää.

• Jos säästäjä kuolee, hänen kuolinpesänsä eiole oikeutettu saamaan säästövaroja.

4.2.5. Kulut

Pitkäaikaissäästämissopimuksista peritään mo-nenlaisia kuluja ja maksuja. Kulujen suuruus jarakenne vaihtelevat riippuen palveluntarjoajastaja sopimukseen liitettävistä sijoituskohteista japalveluista. Kulut voivat olla kiinteitä tai ne voivatmääräytyä esim. prosentuaalisena osuutenasäästöpääomasta tai sijoitusten tuotosta.

Kuluja voidaan periä paitsi säästämissopimuk-seen liitettävistä kohteista myös itse säästämis-sopimuksesta ja siihen liitettävästä säästämis-

9



tilistä. Näitä kuluja voivat olla esim. PS-sopimuksen ja PS-tilin avaamiskulut, säästöpää-oman hallinnoinnista aiheutuvat kulut ja säästö-jen takaisinmaksusta aiheutuvat kulut. Sijoitus-kohteista ja palveluista veloitettavia kuluja ovatesim. merkintä-, hallinnointi- ja lunastuspalkkiot,säilytyspalkkiot, sijoituskohteiden myyntikulut jaomaisuudenhoitosopimuksesta perittävät kulut.

:

• Internet-palveluun liittyvät palvelumaksut• PS-sopimuksen hallinnointikulu 3 € /kk tai

0,25 % säästövaroista, vähintään 2 €/kk• Ylimääräinen vuosiraportti/todistus 20 € tai

5 €• Siirtomaksu 100 € tai 1 % varallisuuden arvos-

ta + 50 € tai 150 €• Takaisinmaksukulu 50 €• Sijoittamiseen liittyvät toimenpidemaksut

(vaihtelee rahastoittain):- rahasto-osuuksien merkintäpalkkio 0-3 %- rahasto-osuuksien vaihtopalkkio 0-3 %- rahasto-osuuksien lunastuspalkkio 0,5-1 %

PITKÄAIKAISSÄÄSTÄMISSOPIMUS (PS-SOPIMUS)

• Myydään vain yksityishenkilöille• PS-sopimuksia tarjoavat PS-laissa mainitut pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset• Varoja voi sijoittaa vain laissa määrättyihin kohteisiin, kuten sijoitusrahastoihin, pörssiosakkeisiin, joukko-

velkakirjalainoihin tai pankkitilille• PS-sopimuksen tekemistä edeltää säästäjän sijoituskokemuksen ja –tietämyksen kartoitus• Sijoituskohteet valitsee säästäjä itse ja hän kantaa myös sijoitusriskit• Sovittuja sijoituskohteita voi sopimusaikana vaihtaa PS-sopimuksessa sovituissa rajoissa• Vastuu sijoitussuunnitelman pitämisestä ajan tasalla ja muuttamisesta on säästäjällä• PS-sopimuksen maksuliikenne hoidetaan talletuspankissa avattavan PS-tilin kautta, josta rahat ohjataan sovit-

tuihin sijoituskohteisiin.• PS-tilillä olevat varat omistaa säästövaroihin oikeutettu (eläkkeensaaja), jonka nimiin tili avataan ja jonka ni-

missä varat edelleen sijoitetaan.• Säästäjä ja säästövaroihin oikeutettu voivat myös olla eri henkilöitä, jolloin PS-sopimusta ja -tiliä hallinnoi

yksinoikeudella säästäjä• Kuluja voidaan periä valittujen sijoituskohteiden kuten rahastojen lisäksi myös itse PS-sopimuksesta ja PS-tilistä

Palveluntarjoaja voi muuttaa PS-sopimuksenkuluja, jos tästä mahdollisuudesta on sovittu. Onsyytä huomioida, että sopimuksen kulut ovat eriasia kuin sijoituskohteiden kulut. Sijoituskohtei-den kulut määräytyvät sijoituskohteiden omiensääntöjen ja käytäntöjen mukaan. Sijoituskohtei-den sääntöjen mukaiset kulumuutokset vaikutta-vat suoraan säästäjän maksamiin kokonaiskului-hin.

• Osakkeiden ja muiden arvopapereiden välitys-palkkio 1 %, vähintään 25 €

• Sijoituskohteiden hallinnointi- ja säilytyskulut:- sijoitusrahastojen hallinnointi- ja säilytyspalk-kiot 0,4 % - 3,0 %/v- arvopaperi- ja arvo-osuussäilytyksen maksu3 €/kk

• Tilisiirtoihin ja muihin pankkipalveluihin liittyvätpalvelumaksut

• Säästövarojen nostamisesta aiheutuvat kulutja palvelumaksut 2 €/maksu tai 0,5 % nosto-summasta

Esimerkkejä PS-sopimuksesta perittävistä kuluista:

Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat eläkesäästämistävarten yksilöllisiä eläkevakuutuksia.

5.1. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuusennen vakuutussopimuksen tekemistä jasopimussuhteen aikana

Ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuu-tusyhtiön on annettava vakuutuksen hakijalle va-kuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen va-litsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja va-kuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja va-kuutusehdoistaan. Vakuutusyhtiön tulee kiinnit-tää vakuutuksenhakijan huomio olennaisiin rajoi-tuksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuu-tukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteidenvalinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaenerityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikai-sempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Vakuutuksen hakijalle on annettava tietoa tarjol-la olevien sijoitusrahastojen tai muiden sijoitus-kohteiden ominaisuuksista ja keskeisistä eroistaottaen huomioon näiden seikkojen vaikutus va-kuutuksen tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin.Tietojen on oltava sellaiset, että vakuutuksen ha-kija voi niiden perusteella valita sijoitustavoittei-siinsa soveltuvat sijoituskohteet. Tiedonantovel-vollisuuden piiriin kuuluvat myös tiedot sijoitus-rahastoihin liittyvistä maksuista ja kuluista sekävakuutuksenottajan mahdollisuus vaihtaa sijoi-tuskohteita vakuutuksen voimassaoloaikana jasiitä mahdollisesti aiheutuvista kuluista.

Vakuutussopimuslaki ei edellytä, että vakuutuk-senantajan tulisi antaa tiedot suullisesti ja henki-lökohtaisesti. Yleensä on pidetty riittävänä, ettävakuutuksen hakijalle annetaan kirjallista aineis-toa, jossa selkeästi tuodaan esille laissa edellyte-tyt tiedot. Vakuutuksenottajan vastuulla on ky-seiseen sopimusaineistoon tutustuminen. Vakuu-tuksenottaja ei useinkaan voi tehokkaasti vedotasopimuksen sisältöä koskevaan tietämättömyy-teensä, jos hän on vastaanottanut vakuutussopi-muslain tiedonantovelvollisuuden kannalta riittä-

vän informatiiviset asiakirjat. Suullisesti saatujatietoja on usein vaikea myöhemmin näyttää to-teen.

Vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuk-senottajalle vuosittain tiedote, jossa kerrotaanvakuutusmäärä ja muita sellaisia vakuutusta kos-kevia seikkoja, joilla on vakuutuksenottajalle il-meistä merkitystä. Tällaisia ovat esim. säästö-osuus, sovittu eläkeaika, vakuutukseen mahdolli-sesti liittyvä kuolemanvaraturva ja sen edunsaa-jamääräys.

5.2. Yksilöllinen eläkevakuutus vakuutus-tuotteena

Henkivakuutusyhtiöt markkinoivat vapaaehtoi-sia, yksilöllisiä eläkevakuutuksia sekä yksityis-henkilöille että yrityksille. Tarjolla on korkosidon-naisia ja sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia janäiden yhdistelmiä. Markkinoilla on mm. eläke-vakuutuksia, joissa säästämisaikana käytettävis-sä on sekä korkosidonnainen osuus että sijoitussi-donnainen osuus, mutta eläkeajan alkaessa va-kuutus muuttuu automaattisesti korkosidonnai-seksi.

Korkosidonnaiset ja sijoitussidonnaiset eläkeva-kuutukset eroavat toisistaan mm. tuoton kerty-mistavan (ja vastaavasti tuotto-odotuksen) sekäsäästettävän pääoman ja sille kertyneiden tuotto-jen säilymiseen liittyvän riskin osalta. Korkosi-donnaisessa vakuutuksessa asiakas yleensä tie-tää tarkoin, kuinka suurta tuottoa hän saa sääs-tölleen sovittuna ajanjaksona. Sijoitussidonnai-sessa vakuutuksessa tuottotaso ei ole millääntavoin tarkoin ennustettavissa. Myöskään pää-oman säilyminen ei ole sijoitussidonnaisessa va-kuutuksessa taattua. Pääoman kasvaminen taipienentyminen on täysin kiinni asiakkaan valit-semien rahastojen tai muiden sijoituskohteidenarvon kehittymisestä. Sijoitussidonnaisessa va-kuutuksessa asiakas itse kantaa koko ajan riskinsijoituksensa arvon kehittymisestä.

5. VAPAAEHTOINEN YKSILÖLLINEN ELÄKEVAKUUTUS

11



Yksilölliset eläkevakuutukset ovat ns. elämänva-ravakuutuksia. Tämä merkitsee sitä, että vakuu-tetun kuollessa ennen eläkeikää tai ennen eläk-keen maksamisen päättymistä, vakuutukseensäästettyjä tai siinä jäljellä olevia varoja ei palau-teta automaattisesti perillisille vaan varat jäävätvakuutusyhtiöön. Tämän vuoksi eläkevakuutuk-sissa onkin aina erikseen sovittava kuolemanva-raturvasta.

5.2.1. Korkosidonnainen eläkevakuutus

Korkosidonnaisessa eläkevakuutuksessa vakuu-tusyhtiö maksaa vakuutussäästölle tuottoa lasku-perustekoron tai muun sopimuskoron, asiakashy-vityksen ja kuolevuushyvityksen perusteella.

Useimpien korkosidonnaisten vakuutusten tuo-ton perustana on laskuperustekorko tai muu so-pimuskorko. Käytettävä korko on määriteltyvakuutussopimuksessa ja vakuutusyhtiön tuleeaina maksaa vähintään sen mukaista tuottoa va-kuutukselle. Koron määräytymistapa vaihteleeyhtiöittäin. Vakuutukseen voidaan maksaa kiin-teää, esimerkiksi 2,5 prosentin suuruista laskupe-

rustekorkoa. Joissakin vakuutuksissa laskupe-rustekoron määräksi on saatettu asettaa nollaprosenttia. Tällöin vakuutusyhtiö maksaa lasku-perustekoron sijaan muuta sopimuskorkoa, jonkamuuttamiseen esimerkiksi vuosittain etukäteenvakuutusyhtiö on varannut sopimuksessa itsel-leen oikeuden.

Laskuperustekoron tai muun sopimuskoron li-säksi vakuutusyhtiö maksaa vakuutussäästölleasiakashyvitystä. Hyvityksen nimike voi ollamyös esimerkiksi lisäkorko, mutta kaikille näilleon yhteistä se, että vakuutusyhtiö päättää hyvi-tyksen määrän yleensä vuosittain tuloksensa pe-rusteella. Koska asiakashyvitykset riippuvat yhti-ön toiminnan tuloksesta ja mm. yleisestä korko-tasosta niitä ei välttämättä makseta joka vuosi.

Osalla vakuutusyhtiöistä asiakashyvitys on lisäk-si kokonaan tai osittain ehdollinen tai yhtiö voivahvistaa sen ehdollisena. Yhtiöistä saadun tie-don mukaan tämä tarkoittaa sitä, että esim. selvi-tystilan uhatessa aikaisempina vuosina annettujaasiakashyvityksiä voidaan peruuttaa. Hyvityksiävoidaan käyttää esim. kiinteäksi sovitun lasku-perustekoron kattamiseen. Jos hyvityksiä peruu-tetaan nimenomaan selvitystilan välttämiseksi,saattaa tämä olla asiakkaille edullisempi vaihto-ehto kuin yhtiön selvitystila. Järjestelyn punnitse-mista vaikeuttaa kuitenkin se, ettei sopimuseh-doissa tai muuallakaan ole välttämättä määriteltytäsmällisesti niitä tilanteita, joissa ehdollinen hy-vitys voidaan peruuttaa. Joidenkin vakuutusehto-jen mukaan palveluntarjoajaa vaihdettaessa eh-dollinen asiakashyvitys ei kerrytä sopimuksentakaisinostoarvoa eikä ole siirrettävissä toisellepalveluntarjoajalle.

Vakuutukseen kertyneitä säästöjä hyvitetäänmyös ns. kuolevuushyvityksellä, jonka suuruusmääräytyy laskuperusteiden mukaisesta vakuu-tetun kuolintodennäköisyydestä. Hyvitys rahoite-taan kuolleiden vakuutettujen jättämillä säästöil-lä. (Tässä kappaleessa kuolevuushyvityksestäkirjoitettu koskee myös sijoitussidonnaisia vakuu-tuksia.)

5.2.2. Sijoitussidonnaiset yksilölliset eläke-vakuutukset

Sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksissa vakuu-tussäästöjen arvo ja säästöille saatava tuottomääräytyy vakuutukseen valittujen rahastojentai muiden sijoituskohteiden arvon kehittymisenmukaan. Sijoitussidonnaisessa eläkevakuutuk-sessa on myös mahdollista, että sen arvo mää-räytyy esim. varainhoitosalkun tai sijoituskorinarvon mukaan. Nämä varainhoitosalkut ja sijoi-tuskorit koostuvat yleensä useista erilaisista si-joituskohteista.

Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuk-senottaja itse päättää, mihin vakuutusyhtiön tar-joamista sijoituskohteista, yleensä erilaisista ra-hastoista, hän säästöjensä arvonkehityksen sitoo.Valinta ja vastuu ovat vakuutuksenottajalla itsel-lään. Sijoitussidonnaisuudesta seuraa, että eläke-säästöjen arvo voi myös alentua, jos valittujenrahastojen arvon kehitys on negatiivinen. Vakuu-tusaikana vakuutuksenottaja voi vaihtaa vakuu-tukseen liitettyjä sijoituskohteita ja muuttaa erikohteiden suhteellisia osuuksia vakuutussäästö-jen määrästä. Kannattaa huomioida, että vakuu-tusyhtiö ei oma-aloitteisesti vaihda vakuutuksen-ottajan rahastoja, vaikka rahastojen arvot olisivatlaskussa, vaan vakuutuksenottajan tulee itsehuolehtia siitä, että sijoitusten jakauma eri aikoinavastaa hänen haluamaansa.

Vakuutusyhtiöillä on erilaisia järjestelyjä sen suh-teen, onko varojen siirto mahdollista saman yhti-ön sisällä korkosidonnaisesta eläkevakuutuksestasijoitussidonnaiseen tai päinvastoin.

Vakuutusyhtiöiden tarjoamissa rahastovalikoi-missa on suuria eroja. Osa yhtiöistä tarjoaa omankonserninsa hallinnoimia rahastoja, osalla on tar-jolla konsernin ulkopuolisia rahastoja.

Rahastojen vaihdot ovat yleensä maksuttomiatiettyyn määrään asti vuodessa. Kannattaa muis-taa, että rahastoyhtiöt perivät kuitenkin omat ku-lunsa. Osa rahastoyhtiöistä perii siirtojen yhtey-dessä merkintä- ja lunastuspalkkion.

Vakuutukseen liitetyt rahasto-osuudet ja muutsijoituskohteet omistaa vakuutusyhtiö. Vakuu-

tuksenottajan eläkevakuutuksen sijoituskohteeton kytketty ainoastaan laskennallisesti vakuutuk-sen säästöarvon laskemista varten.

5.2.3. Eläkevakuutuksen lisäturvat

5.2.3.1. Kuolemanvaraturva (henkivakuutus)

Eläkevakuutus on elämisen varalta voimassaoleva vakuutus. Vakuutuksesta maksettavaneläkkeen edellytyksenä on, että vakuutettu onelossa.

Jos vakuutettu kuolee ennen eläkkeen maksami-sen aloittamista tai kun eläkettä ei ole vielä mak-settu kokonaisuudessaan, jää vakuutussäästövakuutusyhtiölle. Koska tämä ei yleensä ole va-kuutuksenottajan tai vakuutetun tahdon mukais-ta, eläkevakuutukseen liitetään henkivakuutusvakuutetun kuoleman varalta.

Vakuutuksenottaja voi liittää vakuutussopimuk-seen säästöt tai tietyn osuuden säästöistä katta-van henkivakuutuksen joko tehdessään vakuu-tussopimuksen tai myöhemmin ennen eläkeajanalkamista. Jos henkivakuutus liitetään keskensäästämisajan tai vakuutussopimuksen tekemi-sen jälkeen halutaan kasvattaa henkivakuutus-turvan määrää, henkivakuutuksen myöntäminenriippuu vakuutetun terveydentilasta. Huonontu-nut terveydentila voi estää henkivakuutuksensaamisen myöhemmin. Henkivakuutuksen mak-surakenteen vuoksi vasta myöhemmin otetunhenkivakuutuksen maksut voivat käydä raskaik-si.

Henkivakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavatvakuutetun ikä, sukupuoli, henkivakuutusturvankattavuus ja sen voimassaoloaika. On syytä huo-mioida se, että eläkkeen alkamisen lykkääminensaattaa korottaa henkivakuutuksen vakuutus-maksua.

Henkivakuutusmaksun voi vähentää verotuk-sessa siltä osin kuin kuolemanvaraturva ei ylitäeläkevakuutuksen säästöä.

13



On syytä tiedostaa, että jos eläkevakuutukseenei ole liitetty kuolemanvaraturvaa, vakuutusyh-tiöllä on vakuutussopimuslain mukaan mahdolli-suus määrätä vakuutusehdoissa, että vakuutuk-senottajalla ei ole siltä osin oikeutta siirtää vakuu-tuksen takaisinostoarvoa toisen palveluntarjoajanPS-sopimukseen tai eläkevakuutukseen.

5.2.3.1.1. Edunsaajamääräys

Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä yksi taiuseampi henkilö (edunsaaja), jolle kuolemanta-pauskorvaus maksetaan. Edunsaajaksi voidaanmäärätä tietty henkilö nimeltä. Vakuutuksenotta-ja voi myös määrätä edunsaajaksi esimerkiksipuolison, lapset tai omaiset. Puolisolla tarkoite-taan aviopuolisoa. Jos vakuutuksenottaja haluaavakuutussäästön maksettavaksi avopuolisolleen,tämä tulee määrätä edunsaajaksi nimeltä.

Vakuutuksenottajalla on oikeus muuttaa tai pe-ruuttaa edunsaajamääräys ennen vakuutusta-pahtuman (kuoleman) sattumista. Edunsaaja-määräyksen muuttaminen tai peruuttaminenedellyttää kirjallisen ilmoituksen tekemistä va-kuutusyhtiölle. Lähtökohtaisesti vakuutuksenot-taja ei siten voi määrätä vakuutuskorvauksensaajaa testamentillaan, sillä vakuutussopimuslainmukaan edunsaajamääräys on ensisijainen suh-teessa testamentin määräykseen. Ei ole riittäväämyöskään, että vakuutuksenottaja kirjoittaaedunsaajamääräyksen vakuutuskirjaan tai muu-hun asiakirjaan, vaan määräys on saatettava va-kuutusyhtiön tietoon. Jos edunsaajamääräys onepäselvä tai se on ristiriidassa todellisten elä-mänolosuhteiden kanssa, joudutaan edunsaaja-määräystä tulkitsemaan viime kädessä tuomiois-tuimessa. Vakuutuksenottajan tuleekin pitäähuolta siitä, että vakuutuksen edunsaajamääräyspysyy ajan tasalla.

Kuoleman varalta otettavan henkivakuutuksenosalta vakuutuksenottajan on syytä ottaa huo-mioon se, että jos henkivakuutuksen edunsaaja-määräys on voimassa, vakuutuskorvaus makse-taan suoraan edunsaajalle, eikä se kuulu vakuu-tetun kuolinpesän varoihin. Jos vakuutuksenotta-ja ei ole määrännyt kuoleman varalta ottamansahenkivakuutuksen edunsaajaa tai edunsaajamää-räys on rauennut, vakuutuskorvaus kuuluu va-kuutetun kuolinpesän varoihin.

Vakuutuksenottaja voi myös antaa niin sanotunperuuttamattoman edunsaajamääräyksen anta-malla edunsaajalle kirjallisen sitoumuksen edun-saajamääräyksen voimassa pitämisestä. Peruut-tamattoman edunsaajamääräyksen vakuutuk-senottaja voi muuttaa tai peruuttaa ainoastaanedunsaajan suostumuksella.

5.2.3.2. Työkyvyttömyys- ja työttömyys- eläke

Eräiden vakuutusyhtiöiden tuotteissa on mahdol-lista pysyvän työkyvyttömyyden ja yli vuodenkestäneen työttömyyden perusteella varhentaaeläke alkamaan jo ennen 63 ikävuotta. Varhen-nettaessa eläkkeen alkamista pysyvän työkyvyt-tömyyden perusteella saattaa se pienentää eläk-keen määrää. Varhennettaessa yksilöllisen eläk-keen alkamista pysyvän työkyvyttömyyden pe-rusteella vakuutusyhtiö saattaa lisäksi vaatiakuolemantapausturvan voimassaoloa.

5.2.4. Kulut

Vakuutussopimuksista perittävät kulut riippuvatsopimukseen liitettävistä sijoituskohteista ja pal-veluista ja ovat jokaisella vakuutusyhtiöllä mää-rältään ja perimistavaltaan erilaiset. Kulut voivatolla kiinteitä tai ne voivat määräytyä esim. pro-sentuaalisena osuutena vakuutusmaksuista ja /tai kertyneestä säästöstä. Säästöstä perittävilläkuluilla saattaa olla joko vuosittainen tai kokosopimusaikaa kattava enimmäismäärä.

Kuluja peritään maksetusta vakuutusmaksusta,vakuutuksen ylläpidosta sekä säästö- että eläke-aikana ja eläkevakuutuksen takaisinostamisesta.Kuoleman varalta otetusta henkivakuutuksestaperitään oma vakuutusmaksunsa. Kuluja peri-tään myös erilaisista toimenpiteistä kuten esim.säästöjen siirrosta, ylimääräisistä tiedotteista jatodistuksista. Sijoitussidonnaisessa vakuutuk-sessa rahastoyhtiön perimät hoito-, merkintä- jalunastuspalkkiot otetaan huomioon rahasto-osuu-den tai salkun arvossa.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiöt voivatmuuttaa perittäviä hoito- ja toimenpidemaksujaaiheutuneita kustannuksia vastaavasti. Jotkut yh-

tiöt ovat sitoneet hoito- ja toimenpidemaksujenkorotuksen elinkustannusindeksiin.

• Vakuutusmaksusta 0 - 5 %, enintään 3000 €• Vakuutussäästöstä 0,4 % - 0,5 %, enintään

3000 €• Maksettavasta eläke-erästä 1 %• Takaisinosto 50 € tai 1,5 % - 5 %• Palveluntarjoajan vaihto 50 € - 200 € tai

1,5 % - 5 %

YKSILÖLLINEN ELÄKEVAKUUTUS

• Myydään sekä yksityishenkilöille että yrityksille• Vakuutussopimuslain alainen, henkivakuutusyhtiöt tarjoavat• Voi olla korkosidonnainen, sijoitussidonnainen tai niiden yhdistelmä• Ennen vakuutuksen tekemistä vakuutusyhtiön on annettava tietoja vakuutukseen liitettävistä sijoituskohteista

huomioiden hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet• Korkosidonnaisen vakuutuksen tuotto muodostuu vakuutusyhtiön vakuutussäästölle maksamasta

laskuperustekorosta/sopimuskorosta, vakuutusyhtiön vuosittaisesta tuloksesta riippuvasta asiakashyvitykses-tä ja kuolevuushyvityksestä, asiakashyvitys voi olla ehdollinen

• Sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvo ja tuotto määräytyvät vakuutukseen valittujen sijoituskohteiden eli ylei-simmin sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvonkehityksen mukaan, kohteena voi olla myös sovittu sijoituskoritai vakuutukseen liitetty varainhoitosalkku

• Sijoituskohteet valitsee vakuutuksenottaja itse ja hän kantaa myös sijoitusriskit• Rahastovalikoima vaihtelee vakuutusyhtiöittäin ja rahastoja voi vakuutusaikana vaihtaa• Vastuu sijoituskohteiden vaihtamisesta ja sijoitusjakauman pitämisestä ajan tasalla kuuluu vakuutuksenottajalle• Vakuutukseen liitetyt rahasto-osuudet omistaa vakuutusyhtiö• Mahdollisuus siirtää varoja eläkevakuutuksen korkosidonnaisesta osasta sijoitussidonnaiseen tai päinvas-

toin riippuu vakuutusyhtiöstä• Vakuutukseen säästettyjä tai eläkeaikana jäljellä olevia varoja ei palauteta automaattisesti eläkkeensaajan kuolles-

sa, vaan kuolemanvaraturvasta ja sen edunsaajasta on erikseen sovittava• Vakuutuksenottaja ja vakuutettu voivat olla eri henkilöitä, jolloin vakuutuksesta määrää vakuutuksenottaja. Va-

kuutuksenottaja voi rajoittaa määräysvaltaansa antamalla edunsaajamääräyksestä peruuttamattomuussitoumuksen• Kuluja ja maksuja voidaan periä itse eläkevakuutuksesta, siihen liitetystä kuolemanvaraturvasta, vakuutuk-

seen valituista sijoituskohteista ja näitä koskevista toimenpiteistä

• Vakuutussäästön uudelleen sijoitus esim. seit-semännestä toimeksiannosta lukien 50 €

• Edunsaajamääräyksen muutos 20 €• Sijoituskorien hallinnointipalkkiot 0,50 % -

1,30 %• Varainhoitopalkkio 0,75 %/v

Esimerkkejä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta perittävistä kuluista:

15



6.1. Säästämissopimuksen sitovuus ja sääs- tövarojen nostaminen

Eläkesäästämiselle on ominaista, että säästöva-rat saa nostaa vasta kulloinkin voimassa olevaneläkelainsäädännön mukaisessa työntekijän van-huuseläkeiässä tai kun muu sopimusehdoissaerikseen mainittu syy täyttyy. Maksujen verovä-hennyskelpoisuus edellyttää, että erityiset nosto-perusteet ovat tuloverolain mukaisia.

Ennen vanhuuseläkeikää säästöjä ei voi osittain-kaan nostaa muissa kuin tuloverolaissa määritel-lyissä poikkeustapauksissa, mikäli yhtiö sen salliiehdoissaan. Erityiset nostoperusteet (PS-sopi-muksissa) ja takaisinosto-oikeudet (eläkevakuu-tuksissa) koskevat eläkkeensaajan poikkeuksel-lista elämäntilannetta. Poikkeukselliset olosuh-

teet voivat koskea vain säästövaroihin oikeutet-tua tai vakuutettua. Ne ovat vähintään vuodenkestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys,pysyvä osa-työkyvyttömyys, puolison kuolematai avioero. Sopimus- ja vakuutusehdoissa on ai-karajoja, joiden kuluessa takaisinosto-oikeuteenon vedottava. Rajat ovat yleensä 3 kk – 1 vuosi.

Erityinen nostoperuste tai takaisinosto-oikeus,esim. avioero, saattaa toteutua myös sen jälkeen,kun eläkettä on ryhdytty maksamaan määräiänperusteella. Sopimus- ja vakuutusehdoista riip-puu, onko eläkkeensaajalla oikeus nostaa loput

säästövarat eläkkeen jo ollessa maksussa. Elä-kevakuutuksissa tämä ei yleensä ole mahdollis-ta.

Sallitut erityiset nostoperusteet on lueteltu tyh-jentävästi tuloverolaissa. Eläkesäästöjä ei olemahdollista nostaa kesken sopimuksen esim.avoliiton purkautumisen johdosta. Myöskään ta-loudelliset vaikeudet ja vakava sairaus eivät oi-keuta säästövarojen ennenaikaiseen nostami-seen.

Vakuutuslainsäädännön mukaan vakuutuksenot-tajalla on oikeus lisäksi saada eläkevakuutukses-ta takaisinostoarvo silloin, jos vakuutusyhtiömuuttaa vakuutusehtoja olennaisesti ja yksipuoli-sesti tai, jos vakuutusyhtiö siirtää vakuutuskan-nan toiseen vakuutusyhtiöön.

Säästäjän tulee erityisesti huomioida, että sääs-tämissopimus voi edellä mainituista syistä ollahyvinkin pitkäaikainen, jopa kymmenien vuosienpituinen. Säästövarat ovat koko säästämisajansidottuja eikä niitä voi nostaa ennen lakisääteistäeläkeikää tai erityisen, ehdoissa mainitun, nosto-perusteen tai takaisinosto-oikeuden täyttymistä.

Säästövarat ovat nostettavissa ainoastaan raha-na. Säästövaroja ei voi nostaa eläkeiässäkäänkertaluonteisesti vaan säästöt maksetaan toistu-vina erinä vähintään kerran vuodessa ja pääsään-töisesti vähintään 10 vuoden aikana. Jos eläk-keen nostamista lykätään työntekijän eläkelain

ELÄKESÄÄSTÖJEN ERITYISET ENNENAIKAISET NOSTOPERUSTEET

• Vähintään vuoden kestänyt työttömyys• Pysyvä työkyvyttömyys• Pysyvä osatyökyvyttömyys• Puolison kuolema tai avioero• Em. perusteet koskevat vain eläkkeensaajaa• Eläkevakuutuksissa on lisäksi mahdollista saada takaisinostoarvo, jos vakuutusyhtiö olennaisesti muuttaa

vakuutusehtoja tai vakuutuskanta siirretään• HUOM! Sopimus- ja vakuutusehdoissa on aikarajoja nosto-oikeuteen vetoamiselle, ja myös ennenaikaisesti

nostetuista säästöistä peritään vero.

6. YHTEISTÄ ELÄKEVAKUUTUKSILLE JA PS-SOPIMUKSILLE

alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkkeen ulos-maksuaikaa voidaan lyhentää kahdella vuodellajokaista lykkäysvuotta kohti. Eläkkeen nostoaikaon kuitenkin aina vähintään 6 vuotta.

Säästövaroja verotetaan pääomatulona vastaeläkeaikana tai muun takaisinmaksun ajankohta-na. Vero maksetaan sekä säästöpääomasta ettäsille mahdollisesti kertyneestä tuotosta.

6.2. Peruuttamisoikeus

Säästäjällä tai vakuutuksenottajalla on oikeusperuuttaa säästämissopimus ilmoittamalla siitäkirjallisesti palveluntarjoajalle 30 päivän kuluessasopimuksen tekemisestä tai vakuutuksen voi-maantulosta. Peruuttamisaika ei kuitenkaan alakulua ennen kuin säästäjä tai vakuutuksenottajaon saanut eläkesäästämistä koskevat tiedot jasopimusehdot, jos tiedot ja ehdot lähetetään so-pimuksen tekemisen jälkeen. Palveluntarjoajanon viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttuaperuuttamisilmoituksen saatuaan palautettavakertyneet säästövarat säästäjälle tai vakuutuk-seen maksetut maksut vakuutuksenottajalle. Jossijoituskohteen arvo on vähentynyt tänä aikana,arvonlasku vähennetään palautettavasta mää-rästä. Vähennyksen edellytyksenä eläkevakuu-tussopimuksessa on, että siitä on ilmoitettu va-kuutuksenottajalle ennakolta. Säästövarat palau-tetaan pääsääntöisesti rahana. Joidenkin palve-luntarjoajien PS-tuotteissa voidaan sopia muusta-kin palautustavasta. PS-sopimuksissa palvelun-tarjoaja voi sopimuksen mukaan periä maksujaja palkkioita sopimuksen perumisesta.

Palveluntarjoajaa vaihdettaessa ei uuteen PS-sopimukseen saa peruuttamisoikeutta. Peruutta-misoikeus liittyy ainoastaan ensimmäiseen, alku-peräiseen säästämissopimukseen.

Siirron yhteydessä tehtävään uuteen eläkeva-kuutussopimukseen syntyy lain mukainen pe-ruuttamisoikeus. Käytännössä verotus aiheuttaasen, että peruuttamisoikeutta ei kannata käyttää.Ennakonpidätys tehtäisiin korotettuna, koska va-rat katsottaisiin nostetuksi tuloverolain vastaises-ti.

6.3. Siirto-oikeus ja irtisanominen

Säästäjällä on oikeus irtisanoa sopimus, jos hänon tehnyt toisen säästämissopimuksen tai tarkoi-tukseltaan vastaavan eläkevakuutussopimuksenja kertyneet säästövarat siirretään suoraan tä-män toisen sopimuksen palveluntarjoajalle tai va-kuutuksenantajalle. Säästövaroja ei ole mahdol-lista saada omaan käyttöön. PS-sopimuksen si-joitussalkkua ei ole pakko realisoida siirtoa var-ten. Uudella palveluntarjoajalla ei kuitenkaan olevelvollisuutta ottaa sijoitussalkkua vastaan sellai-senaan. Käytännössä se ei aina olisi mahdollista-kaan.

Eläkevakuutusta irtisanottaessa vakuutuksenot-tajalla on oikeus saada siirretyksi vakuutuksentakaisinostoarvo toiseen eläkevakuutukseen taiPS-sopimuksen säästötilille. Myös sijoitussidon-naisesta eläkevakuutuksesta siirretään ainoas-taan rahaa, koska vakuutuksenottaja ei omistasijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteita.Vakuutusehdoissa on mahdollista määrätä, ettäsiirto-oikeutta ei ole, jos vakuutukseen ei oleliitetty lainkaan kuolemanvaraturvaa. Jos sopi-muksessa on osittainen kuolemanvaraturva, täl-löin ainakin säästön osittainen siirto on mahdol-lista. Ennen 31.12.2009 tehtyjen eläkevakuutus-sopimusten osalta vakuutuksen takaisinostoarvonvoi siirtää vain, jos vakuutusyhtiö antaa siirto-oikeuden.

PS-sopimuksen säästöt voidaan siirtää sekäsäästöaikana että säästöjen ulosmaksuaikana.Eläkevakuutusten osalta siirrot ovat mahdollisiavakuutuksen säästöaikana, mutta ei eläkkeenulosmaksuaikana.

Siirrettäessä säästöjä vanha säästämis- ja va-kuutussopimus on irtisanottava kirjallisesti. Siir-ron yhteydessä sopimusehdot muuttuvat ainauuden lainsäädännön ja uuden palveluntarjoajanehtojen mukaisiksi. Siirtotilanteessa onkin syytäetukäteen selvittää ja verrata millä tavalla aikai-semmat ja uudet sopimusehdot eroavat toisis-taan sekä miettiä tarkkaan siirron tarkoituksen-mukaisuutta. Lisäksi sopimusta siirrettäessäkannattaa kiinnittää huomio siirrosta aiheutuviinkuluihin. Kulut voivat koostua sekä prosent-tiosuudesta säästöjen arvosta että kiinteästä eu-

17



romäärästä. Vakuutussäästöjen siirtämisestätoiseen sopimukseen voidaan esimerkiksi periäkuluja vähentämällä vakuutuksen takaisinosto-arvosta 1 %:n lunastuspalkkio sekä siirtopalkkio-na 50 euroa. Huomio kannattaa kiinnittää myösmuihin mahdollisiin seuraamuksiin kuten esi-merkiksi sijoitusrahastojen lunastuspalkkiot jamääräaikaistalletusten tuoton aleneminen taimahdollinen keskeyttämisprovisio.

Liitteenä on lista eri palveluntarjoajien siirtoku-luista.

6.4. Kuoleman vaikutus

PS-sopimuksissa varojen omistusoikeus onsäästövaroihin oikeutetulla eli eläkkeensaajalla.PS-sopimuksissa oikeus säästövaroihin siirtyysäästäjän kuollessa eläkkeensaajalle tai, jossäästäjä on itse eläkkeensaaja, hänen oikeuden-omistajilleen. Muun eläkkeensaajan kuin säästä-jän kuollessa oikeus säästövaroihin siirtyy eläk-keensaajan oikeudenomistajille. Kuolemanta-pauksessa oikeus säästövaroihin ei siis siirrysäästäjälle.

PS-sopimus lakkaa säästäjän ja muun säästöva-roihin oikeutetun eli eläkkeensaajan kuollessa.Jos säästäjä ja eläkkeensaaja ovat eri henkilöitä,saattaa tilanteessa, jossa säästäjä kuolee, käy-tännössä aiheutua tulkintaongelmia PS-sopimuk-sen jatkamisen kannalta. Sidotussa pitkäaikais-säästämisessä annetussa laissa ei ole säännöstäsiitä, onko eläkkeensaajalla oikeutta jatkaa ja mil-lä ehdoilla PS-sopimusta säästäjän kuoltua. So-pimusehdoissa on yleensä määritetty, että PS-sopimus päättyy tällaisissa tilanteissa.

Jos eläkevakuutuksen vakuutettu kuolee enneneläkkeen alkamista tai kesken eläkeajan, jää elä-kevakuutuksen rahasto vakuutusyhtiölle. Tämänvuoksi eläkevakuutukseen liitetään yleensä kuo-lemanvaravakuutus (henkivakuutus) vakuutetunkuoleman varalta. Henkivakuutusturvasta peri-tään erillinen maksu. Henkivakuutusturvan voi-massaolosta voi sopia: onko turva voimassa vaineläkeajan alkuun saakka vai kattaako se myöseläkeajan. Vakuutuksenottajalla on oikeus edun-saajan määräämiseen eli hänellä on oikeus mää-rätä kenelle säästövarat maksetaan, jos vakuu-

tettu kuolee ennen eläkeaikaa tai kesken eläk-keen maksamisen.

Jos vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat erihenkilöitä ja vakuutuksenottaja kuolee, eläkeva-kuutussopimuksissa vakuutettu tulee kuolleenvakuutuksenottajan tilalle sopimusosapuoleksi jasopimus jatkuu.

6.5. Sopimuksen muuttaminen

Käytännössä sopimuksen muuttamismahdolli-suuksia rajoittaa verolainsäädäntö. Sopimusosa-puolet eivät voi esim. alentaa eläkkeen alkamistavarhaisemmaksi kuin TyEL:n yleinen eläkeikäon. Eläkesäästöt ovat sidottuja sopimukseenpääsääntöisesti lakisääteiseen eläkeikään asti.

6.5.1. Säästäjän ja vakuutuksenottajan oi-keus muuttaa sopimusta

Säästäjällä ja vakuutuksenottajalla on oikeus mil-loin tahansa muuttaa säästösuoritusten määrääja tehdä myös kertasijoituksia. Sijoitusstrategiaaja riskitasoa on myös mahdollista muuttaa palve-luntarjoajan sijoitustuotevalikoiman rajoissa. PS-sopimuksissa muutettaessa sijoitusstrategiaaolennaisesti, tulee myös säästämissopimustamuuttaa.

6.5.2. PS-sopimusten palveluntarjoajan oi-keus muuttaa sopimusehtoja

Laissa sidotusta pitkäaikaissäästämisestä ei olesäännöstä, joka määrittäisi missä tilanteissa pal-veluntarjoajalla on oikeus muuttaa PS-sopimuk-sen ehtoja. Tämän vuoksi oikeus ehtojen ja kulu-jen muuttamiseen jää kyseisen sopimuksen ehto-jen ja yleisten sopimusoikeudellisten periaattei-den varaan.

Palveluntarjoajien täytyy määritellä sopimuseh-doissa muuttamisen perusteet. Ehtojen mukaanpalveluntarjoajalla voi olla oikeus muuttaa sopi-musehtoja mm. lain muutosten ja viranomaistenpäätösten johdosta. Lisäksi palveluntarjoaja onyleensä varannut itselleen oikeuden tehdä sopi-mukseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaiku-

tusta sopimuksen keskeiseen sisältöön. Palve-luntarjoajat ovat määritelleet vähäisiksi muutok-siksi mm. hinnaston, toimenpidemaksujen jayksittäisten sijoituskohteiden tarjonnassa tapah-tuvat muutokset.

Palveluntarjoajan on ehtojen mukaan yleensä il-moitettava muutoksesta kirjallisesti tai verkko-palvelun kautta asiakkaalle. Jotkut palveluntar-joajat ilmoittavat sopimusehtojen mukaan muu-toksesta pankin toimipisteissä, jos muutos perus-tuu lain muutokseen tai viranomaisen päätök-seen. Jos säästäjä ei hyväksy ehtoihin tehtyjämuutoksia, hän voi irtisanoa säästämisso-pimuksen ja siirtää sen toiselle palveluntar-joajalle.

6.5.3. Vakuutusyhtiön oikeus muuttaa sopi-musehtoja

Vakuutussopimuslaissa on määräykset siitä, milläedellytyksillä vakuutusyhtiö voi muuttaa eläke-vakuutuksen sopimusehtoja tai vakuutusmaksu-ja. Muutos voidaan tehdä, jos siihen on erityistäsyytä yleisen vahinkokehityksen tai korkotasonmuutoksen vuoksi ja jos vakuutussopimuksensisältö ei muutu olennaisesti alkuperäiseen sopi-mukseen verrattuna. Lisäksi ehtoihin voidaantehdä vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutustavakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Va-kuutusyhtiön on kirjallisesti ilmoitettava mitensopimusehdot muuttuvat vähintään kuukauttaennen muutoksen voimaantuloa. Jos vakuutuk-senottaja ei hyväksy etuja heikentävää muutosta,hän voi irtisanoa vakuutussopimuksen ja nostaavakuutuksen takaisinostoarvon.

7. VEROTUS

Verovähennykseen oikeuttavia säästämismuo-toja ovat yksilölliset eläkevakuutukset ja PS-so-pimukset. Vähennyskelpoisia ovat itselle ja puo-lisolle otetun eläkevakuutuksen ja PS-sopimuk-sen maksut. Muille henkilöille, kuten esimerkiksilapselle tai sellaiselle avopuolisolle, jota ei vero-tuksessa hyväksytä puolisoksi, otettujen sopi-musten maksut eivät ole vähennyskelpoisia.

Lisäksi verovähennyksen edellytyksenä on, ettäeläkesäästöjen nostaminen voidaan aloittaa vas-ta, kun eläkkeen saaja saavuttaa yleisen eläkeiän(tällä hetkellä 63 vuotta). Iällä tarkoitetaan ni-menomaan eläkkeen ulosmaksun alkamishet-kellä voimassa olevaa työntekijän eläkelain(TyEL) mukaista vanhuuseläkeikää. On syytähuomioida, että iällä ei tarkoiteta eläkkeensaajanmahdollista alempaa henkilökohtaista eläkeikää.

Varojen nostamisen edellytyksenä on, että varatnostetaan vuosittaisina suorituksina eläkkeen-saajan jäljellä olevan eliniän tai vähintään 10 vuo-den aikana. Vähimmäisnostoaika lyhenee 2 vuo-della jokaista vuotta kohden, jolla nostamisenaloittamista lykätään yli yleisen eläkeiän. Vähim-

mäisnostoaika on kuitenkin aina 6 vuotta. Josvarat nostetaan ennen alinta sallittua eläkeikäätai maksetaan lyhyemmässä kuin edellä maini-tussa ajassa, nostettu määrä katsotaan pääoma-tuloksi 50 %:lla korotettuna. Ilman korotusta va-rat voidaan nostaa eräillä laissa säädetyillä pe-rusteilla kuten yli vuoden kestänyt työttömyystai avioero.

Sijoitetuille varoille kertyvää tuottoa (korot, osin-got, luovutusvoitot ja muut tuotot) ei verotetasäästämisaikana.

Eläkesäästäjän on syytä huomioida, että verolaitvoivat sopimusaikana muuttua. Verosäännökseteivät myöskään ole osa sopimusehtoja. Tämänvuoksi verosäännösten muuttuminen ei ole PS-sopimusten tai eläkevakuutussopimusten irtisa-nomisperuste.

7.1. Maksujen vähentäminen verotuksessa

Verovähennystä laskettaessa eläkemaksujen vä-hennyskelpoinen enimmäismäärä on 5000 euroa

19



vuodessa vuonna 2010. Vähennyskelpoiseenenimmäismäärään luetaan kuuluvaksi kuole-manvaravakuutuksen, eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksut. Tästä määrästä voidaan vä-hentää vuoden 2010 pääomatuloverokannan mu-kaisesti 28 %, joten verovähennyksen enimmäis-määrä on 1400 euroa vuodessa. Verovähennystehdään vakuutetun tai säästövaroihin oikeutetunhenkilön (verovelvollinen) verotuksessa, ensisi-jaisesti hänen pääomatuloistaan. Jos pääomatu-loja ei ole riittävästi tai lainkaan, vähennys teh-dään erityisenä alijäämähyvityksenä ansiotulonverosta.

Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle otta-mastaan yksilöllisestä vapaaehtoisesta eläkeva-kuutuksesta vakuutusmaksuja vuoden aikana, onvakuutetun vähennyskelpoisten maksujen määräitse ottamastaan vakuutuksesta enintään 2500euroa kyseisenä vuotena. Tämä rajoitus koskeemyös PS-sopimuksen säästösuorituksia, jos sääs-tövaroihin oikeutetulla on työnantajan ottamayksilöllinen eläkevakuutus. Samoin yrittäjänomaa vähennysoikeutta on rajoitettu, jos hänelläon yrityksen ottama yksilöllinen eläkevakuutus.

Maksut vähentää aina eläkevakuutuksessa va-kuutettuna tai PS-sopimuksissa säästövaroihinoikeutettuna oleva henkilö, vaikka maksut olisitosiasiassa maksanut hänen puolisonsa. Jos ve-rovelvollisella itsellään ei ole tuloja riittävästi javähennystä jäisi käyttämättä, siirtyy käyttämättäjäänyt erityinen alijäämähyvitys puolison verostavähennettäväksi.

Kertamaksullisen eläkevakuutuksen vakuutus-maksut eivät ole vähennyskelpoisia.

Vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuus lak-kaa, kun eläkkeen saajalle on kerran alettu mak-saa eläkettä tai PS-suorituksia. Jos eläkkeenmaksu alkaa vuonna 2011 esim. jostain toisestayksilöllisestä eläkevakuutuksesta, vuonna 2012ja sen jälkeen ei ole enää oikeutta verotuksessavähentää yksilöllisen eläkevakuutuksen tai mui-den pitkäaikaissäästämistuotteiden maksuja.

7.2. Eläkkeen veronalaisuus

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen jaPS-sopimuksen perusteella maksettavat suori-tukset ovat veronalaista pääomatuloa. Pääoma-tulon veroprosentti vuonna 2010 on 28.

7.3. Verotus kuolintapauksessa

Säästöt verotetaan sekä tulona että perintönä.Perintöveroa ei kuitenkaan makseta alle 20.000euron perinnöstä (perintöverotuksen alaraja).

PS-sopimusJos säästövaroihin oikeutettu kuolee, varat siirty-vät joko kuolinpesälle tai testamentinsaajalle.Säästövarat verotetaan ensin kokonaisuudes-saan pääomatulona. Pääomatuloverotuksen jäl-keen jäljelle jäänyt osuus verotetaan perintövero-tuksen säädösten mukaisesti yhdessä kuolin-pesän mahdollisen muun varallisuuden kanssa.

Eläkevakuutuksen kuolemanvaraturvaEläkevakuutukseen liitetystä kuolemanvarava-kuutuksesta maksetaan kuolemantapaussummavakuutuksenottajan määräämälle edunsaajalle.Kuolemantapaussumma voi olla erisuuruinenkuin eläkevakuutukseen kertynyt säästö. Sääs-töjen määrään saakka kuolemantapaussummaverotetaan edunsaajan pääomatulona. Lisäksipääomatuloverolla vähennetty kuolemanvara-summa on edunsaajalle perintöveron alaista.

Huom. Ennen 18.9.2009 otettuihin eläkevakuu-tuksiin sovelletaan siirtymäsäännöksiä, joita eitässä oppaassa käydä läpi.

Tarkempaa tietoa verotuksesta saa verohallinnoninternet sivuilta www.vero.fi, verohallinnon ohjeDnro 361/32/2010, 31.5.2010.

8. ELÄKESÄÄSTÖJEN SUOJA

Pankin maksukyvyttömyystilanteessa talletus-pankeissa olevat tilit (PS-hoitotili ja sopimukseenmahdollisesti valitut talletustilit) kuuluvattalletussuojan piiriin. Talletussuoja on 1.1.2011alkaen 100 000 euroa. Talletussuojan piirissäeivät ole PS-tililtä eteenpäin sijoitetut varat elimm. osakkeet, rahastot ja joukkovelkakirja-lainat. Osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihinsovelletaan sijoituspalveluyrityksen ja luottolai-toksen maksukyvyttömyystilanteessa sijoittajienkorvausrahastosuojaa. Sijoittajien korvausrahas-to turvaa sijoittajan saatavat, jos korvausrahas-toon kuuluva sijoituspalvelun tarjoaja ei pystymaksamaan sijoittajan saamisia sopimuksen mu-kaisesti. Ensisijaisesti sijoittajien saatavistavastaa se sijoituspalvelun tarjoaja tai luottolaitos,jonka asiakas sijoittaja on. Korvauksen enim-mäismäärä on 20 000 euroa. Tarkempaa tietoatalletussuojasta löytyy www.talletussuojarahas-to.fi ja sijoittajien korvausrahastosuojastaw w w . s i j o i t t a j i e n k o r v a u s r a h a s t o . f i .Sijoitusrahastoilla ei ole korvaussuojaa, koska si-joitusrahaston varat omistavat sen osuuden-omistajat ja sijoitusrahaston rakenteen vuoksivaroja ei voida käyttää ulkopuolisten tahojenvastuiden kattamiseen.

Yksilöllisten eläkevakuutusten osalta ei ole ole-massa lakisääteistä vakuussuojaa tai vaikutuk-siltaan siihen verrattavaa yhteistakuuta. Mikälihenkivakuutusyhtiö joutuisi selvitystilaan, ero-tettaisiin sijoitussidonnaista vakuutustoimintaaharjoittavan vakuutusyhtiön pesän varoistaomaksi selvityspesäkseen ne rahasto-osuudet,jotka on sidottu asiakkaiden vakuutuksiin. Niitäei voida käyttää vakuutusyhtiön muiden velkojenja vastuiden katteeksi. Vakuutusyhtiölain mukaanvakuutuksenottajien, vakuutettujen ja edunsaa-jien vakuutussaatavilla on etuoikeus yhtiön kaik-kiin varoihin ennen muita velkojia.

Sekä PS-sopimuksissa että sijoitussidonnaisissaeläkevakuutuksissa mahdollisilta sijoituskohtei-den kurssitappioilta ei suojaa mikään.

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisää-teistä eläkejärjestelmää: kansaneläke ja työelä-ke.

Kansaneläkelain piiriin kuuluvat Suomessa asu-vat 16 v. täyttäneet henkilöt. Kansaneläkkeentarkoituksena on turvata vähimmäistoimeentuloniille, joilla ei ole omaa työeläkettä ensinkään taityöeläke on jäänyt pieneksi. Kansaneläkkeenmäärään vaikuttaa vähentävästi muu eläketulo,

9. LAKISÄÄTEINEN TYÖELÄKETURVA 1.1.2005 ALKAEN

joten mitä enemmän henkilö saa muita eläkkeitä,sitä pienempi on hänen kansaneläkkeensä.

Työeläke ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittä-jätoiminnalla. Työeläkkeet antavat työntekijöilleja yrittäjille lakisääteisen peruseläketurvan.

Työeläkelainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2005alussa. Vuoden 2004 loppuun mennessä ansaittueläke on laskettu valmiiksi vanhojen sääntöjen

21



mukaan. Vuodesta 2005 lähtien työeläkkeitä eienää lasketa työsuhteittain vaan työeläke laske-taan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentinperusteella. Uusi karttunut eläke lisätään vanhanlain mukaiseen eläkkeeseen. Erityisiä suojasään-nöksiä on ennen työeläkeuudistusta työuransaaloittaneiden sellaisten henkilöiden eläkkeissä,joiden eläke alkaa viimeistään vuonna 2011. Suo-jasäännösten tarkoituksena on varmistaa, ettäeläkekarttuma on vähintään yhtä suuri kuin seolisi ollut ilman eläkeuudistusta.

Keskimääräisen elinajan pitenemiseen työeläke-järjestelmä varautui vuoden 2010 alusta ottamal-la käyttöön elinaikakertoimen. Alkavan vanhuus-eläkkeen määrä riippuu elinajanodotteen kehityk-sestä. Kullekin ikäluokalle lasketaan oma kerroin62 vuoden iässä. Alkuvuosina elinaikakertoimenvaikutus on vähäinen. Vuosien 2020-2030 paik-keilla alkavia eläkkeitä elinaikakerroin pienentääarvion mukaan noin 10 prosenttia.

Eri työeläkelakien eläke-ehdot ja eläkkeen mää-rää koskevat yksityiskohtaiset säännökset ovaterilaiset. Siksi on aina syytä selvittää, minkä erityöeläkelakien piiriin henkilö on elämänsä aikanakuulunut. Omat eläkelakinsa on yksityisen sek-torin työntekijöillä, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä,merimiehillä ja julkisen sektorin työntekijöillä.

9.1. Eläkkeen karttuminen

Eläkkeen määrään vaikuttavat vuosiansiot taikokonaistyötulo sekä ikään sidottu eläkkeenkarttumisprosentti. Eläkettä voi karttua myöspalkattomilta ajoilta.

Työeläke karttuu 18 ja 68 ikävuoden välillä teh-dystä työstä. Eläke lasketaan kunkin vuoden työ-ansiosta ikää vastaavalla prosentilla. Eläkettäkarttuu työansioista 18 – 52-vuotiailla 1,5 %, 53 –62-vuotiailla 1,9 % ja 63 – 68-vuotiailla 4 ,5 %.Työeläkettä karttuu sen kuukauden loppuun,jonka aikana henkilö on täyttänyt 68 vuotta.

Yrittäjän eläke lasketaan YEL-vakuutuksessavahvistetusta työtulosta. Eläkkeeseen vaikutta-vat kaikki vakuutuksessa vahvistetut työtulot.Yrittäjä voi parantaa työeläketurvaa lisävakuu-tusmaksun avulla. Lisämaksuoikeutta voi käyt-tää kerran kalenterivuodessa ja maksu voi olla10 – 100 % vahvistetun YEL-työtulon vakuutus-maksusta.

Eläkettä karttuu myös sellaisilta palkattomiltajaksoilta, joilta maksetaan työansioon perustuvaaetuutta kuten esim. sairauspäivärahaa, äitiys-,isyys- ja vanhempainrahaa, työttömyyspäivära-haa, vuorottelukorvausta tai koulutustukea. Elä-kettä karttuu myös hoitovapaa-ajalta ja tutkin-toon johtaneista korkeakoulu- ja ammattiopin-noista. Eläkettä karttuu 18 vuoden iän täyttämis-tä seuraavan kuukauden alusta 1,5 % vuodessasosiaalietuuden perusteena olevan työansion tailaissa mainitun euromäärän perusteella. Eläkettäkarttuu lisäksi 1,5 % vuodessa eläkkeen rinnallatehdystä työstä.

9.2. Eläke-eduista

Työeläkkeissä on turva vanhuuden ja työkyvyttö-myyden varalle. Työntekijän omaisilla on perhe-eläketurva työntekijän kuoltua. Sairauden perus-teella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttö-myyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke. Niitävoidaan maksaa myös määräaikaisina, nimelläkuntoutustuki ja osakuntoutustuki.

Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 - 68-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle lähdön lykkäämi-nen yli 68 vuoden iän korottaa eläkettä pysyvästi0,4 % lykättyä kuukautta kohti.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle on mahdolli-suus siirtyä 62-vuotiaana. Eläke pienenee pysy-västi 0,6 % jokaiselta kuukaudelta, jolla ikäeläkkeen alkaessa alittaa 63 vuotta (varhennus-vähennys on enintään 7,2 %).

Osa-aikaeläkkeelle voivat jäädä 60-vuotiaanavuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneet. Vuonna

1947 tai myöhemmin syntynyt voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 68 vuoden ikään saakka.

Lakisääteisestä työeläketurvasta neuvontaa an-tavat yksityisen sektorin osalta työeläkeyhtiöt ja

10. OTA HUOMIOON VAPAAEHTOISTA ELÄKESÄÄSTÄMISTÄ HARKITESSASI:


• Eläkesäästämisessä tehdään pitkäaikainen, jopa kymmeniä vuosia kestävä sopimus säästämisestä

eläkeikää varten.

• Eläkesäästäminen on sidottua. Eläkesäästäminen on kuitenkin vapaaehtoista, joten säästäjä voi

milloin tahansa lopettaa säästämisen. Sopimus jää säästämisen lopettamisesta huolimatta muutoin

voimaan entisin ehdoin. Varoja ei kuitenkaan saa pois ennen eläkeikää muutoin kuin erityisen

nostoperusteen täyttyessä.

• Säästövarat on nostettavissa eläkkeen ulosmaksun alkamishetkellä voimassa olevan työntekijän

eläkelain (TyEL) mukaisesta vanhuuseläkeiästä alkaen. Eläkeikä voi muuttua säästämisen aikana

joko korkeammaksi tai alemmaksi.

• Verotus saattaa sopimusaikana muuttua. Muuttuneita säännöksiä voidaan soveltaa myös sopimuk-

siin, jotka on tehty ennen kyseistä muutosta.

• Huomioi palveluntarjoajan mahdollisuus muuttaa sopimuksesta perittäviä kuluja ja sijoituskohteita.

• Sijoitusriskin vähentämiseksi muista hajauttaa sijoituksesi.

• Eläkeiän lähestyessä harkitse, onko syytä siirtää varat alhaisen riskitason omaaviin kohteisiin,

joissa sijoitusten arvo ei vaihtele voimakkaasti.

• Säilytä huolellisesti ja pysyvästi kaikki kirjallinen materiaali mitä saat palveluntarjoajalta tai vakuu-

tusyhtiöltä. Tällöin mahdolliset epäselvyydet voidaan helpommin selvittää.

• Paneudu huolellisesti palveluntarjoajan antamaan tietoon, äläkä epäröi kysyä lisää. Älä uuvu tie-

tomäärästä, vaan harkitse huolellisesti sopimuksen, sijoituskohteiden valintaa.

Eläketurvakeskus (www.etk.fi), kirkon eläkkei-den osalta Kirkon Keskusrahasto ja muiden julki-sen sektorin eläkkeiden osalta Keva (Kuntieneläkevakuutus).

23



11. TUOTETTA VALITESSASI SELVITÄ:

• Mitä sopimusta olet tekemässä. Teetkö eläkevakuutus- vai PS-sopimuksen vai oliko tarkoituksena-

si tehdä talletus tai arvopaperikauppa?

• Sijoituskohteet, niiden ominaisuudet ja riskit.

• Kulut. Pitkällä aikavälillä kulut ovat merkittävä tekijä tuottojen muodostumisessa. Kulut peri-

tään vaikka tuotto olisi negatiivinen.

• Erityiset nostoperusteet. Onko säästöjen ennenaikainen nostaminen mahdollista vain säästöai-

kana vai koskeeko mahdollisuus myös eläkkeen ulosmaksuaikaa.

• Onko eläkevakuutuksessa siirto-oikeus? Mitkä ovat siirron kulut?

• Sisältyykö sopimukseen omaisuuden- tai varainhoitopalvelua?

• Mitä säästöille tapahtuu kuolemantapauksessa.


LiiteKulut PS-sopimuksen siirrosta toiselle palveluntarjoajalle:

Pankki:

Aktia Pankki Oyj 100 €

Evli Pankki Oyj 0,5 % säästövarojen arvosta, min 150 €

FIM Pankki Oy 1 % siirrettävistä PS-säästövaroista, kuitenkin vähintään 100 €

Nordea Pankki Suomi Oyj 1 % varallisuuden arvosta + 50 euroa

OP-Pohjola-ryhmän Osuuspankki todelliset välittömät kulut (mm. sijoitusten realisointiin ja va-rojen siirtoon liittyvät sijoituskohteista riippuvat hinnastonmukaiset kustannukset)

Sampo Pankki Oyj 100 € ja lisäksi oikeus periä siirrosta aiheutuvat poikkeuksel-liset todelliset kulut.

Suomen AsuntoHypoPankki Oy 150 euroa

Säästöpankki 200 €

Tapiola Pankki Oy 150 €

Lisäksi sijoitusten realisoinnista ja varojen siirrosta aiheutuneet välittömät kulut voidaan periä asi-akkailta.

Kulut (siirtokulut, takaisinostokulut ja muut menetykset) eläkevakuutuksen siirrostatoiselle palveluntarjoajalle:

Vakuutusyhtiö:

Aktia Henkivakuutus Oy:Aktia Eläkevakuutus 100 €

Henkivakuutusosakeyhtiö Duo:Eläkevakuutus siirtomaksu 200 €, takaisinostokulu 50 €

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola:Omaeläke siirtokulu 150 €.

Ehdollinen asiakashyvitys (puolet annetuista asiakas-hyvityksistä) ei ole siirrettävissä toiselle palveluntar-joajalle.

25



Laskuperustekorkoja Asiakashyvityksiävastaava osa vastaava osa

Siirtoa edeltävät 12 kk 50 % 100 %

Siirtoa edeltävät 13-24 kk 40 % 80 %




Yllä olevat kuluprosentit pienenevät kuitenkin vakuutusajasta riippuvalla kertoimella, niin että kulupienenee nollaksi 40 vuoden aikana.

Handelsbanken Henkivakuutus: siirtokulu 150 €Rahastoeläkevakuutus

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:Selekta-eläke takaisinostoarvosta (=säästöt vähennettynä 50 € toi-

menpidekululla) vähennetään 1 %:n lunastuspalkkioja 50 € siirtopalkkio

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:Selekta eläkesijoitus takaisinostoarvosta (=säästöt vähennettynä 50 € toi-

menpidekululla) vähennetään vakuutukselle hyvitet-tyjen lisäkorkojen määrä, 1 % lunastuspalkkio ja50 € siirtopalkkio

OP-Henkivakuutus Oy:OP-eläkevakuutus toimenpidemaksu siirrosta 50 € sekä takaisinostokulu

50 € hinnastossa, jota yhtiö ei tällä hetkellä peri.

Tiedot perustuvat joulukuussa 2010 palveluntarjoajilta ja vakuutusyhtiöiltä saatuihin tietoihin.

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia:Fennia-eläke toimenpidemaksu 50 €. Siirtokulu 5 % vakuutuksen

alussa vakuutussäästöstä. Kulu pienenee portaittainkuukausittain 1,5 %:iin viiden vuoden aikana. Kuu-dennen vuoden alusta lukien siirtokulu on 1,5 %.

Lisäksi laskuperustekorkoon sidotun osan vakuutussäästöstä peritään kulu, joka vastaa osaa siir-toa edeltävien vuosien aikana säästölle maksetusta laskuperustekoroista ja asiakashyvityksistäalla esitetyn taulukon mukaisesti:

Vakuutus- ja rahoitusneuvontaPorkkalankatu 1

00180 HelsinkiPuh. (09) 6850 120

Faksi (09) 6850 1220www.fine.fi

eläkesäästäminen 2011 - kilpailu- ja kuluttajavirasto€¦ · 7. verotus 18 7.1. maksujen...

Documents